Rauno Widing. Tekijänoikeudet. EVTEK-ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma. Mediatekniikan seminaarin raportti 18.2.

Transkriptio

1 EVTEK-ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma Rauno Widing Tekijänoikeudet Mediatekniikan seminaarin raportti Työn valvojat: yliopettaja Erkki Rämö lehtori Marjo-Riitta Näyhö

2 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Tekijänoikeuksien historia Kansainvälinen historia Historia Suomessa 4 3 Kansainväliset sopimukset 5 4 Teos 5 5 Tekijä 6 6 Tekijänoikeuden sisältö Taloudelliset oikeudet Moraaliset oikeudet 7 7 Lähioikeudet 9 8 Tekijänoikeuden piirteitä Tekijänoikeuden rajoitukset Tekijänoikeus työ- ja opiskelusuhteessa Tekijänoikeuden loukkaukset Tekijänoikeusongelmat Internetissä Tekijänoikeusloukkausten seuraamukset Tekijänoikeusjärjestöt 12 9 Yhteenveto 13 Lähteet 14

3 3 1 Johdanto Tekijänoikeuden tarkoitus on suojella ja edistää henkistä luomistyötä sen eri muodoissa (1). Tässä raportissa luodaan yleiskatsaus tekijänoikeuteen ja sen historiaan. Tekijänoikeuksien tuntemus on nykyään yhä tärkeämpää, koska suuri osa taloudellisista voitoista saadaan nykyään tekijänoikeuden alaisilla tuotteilla ja palveluilla. Sisällöntuotantoteollisuus kasvaa nopeasti, ja kaikki sen käyttämä ja tuottama materiaali on tekijänoikeuden alaista. Tekijänoikeuksien merkitys on kasvanut suuresti Suomen kansantaloudessa. Etenkin musiikki- ja peliteollisuuden kansainvälinen menestyminen on kasvattanut suuresti tekijänoikeussaamisia. Esimerkiksi Suomen musiikkiviennin tekijänoikeuskorvaukset kasvoivat vuosina lähes 10 prosenttia, 5,2 miljoonaan euroon (2). Musiikkiviennin kokonaisarvo nousi samana aika 15,5 miljoonasta eurosta noin 20,3 miljoonaan euroon, joten tekijänoikeuskorvausten osuus koko arvosta on suuri (2). Talouselämä-lehden tutkimuksen mukaan Suomen kannattavin yritys vuonna 2003 oli Moomin Characters. Yritys omistaa Muumi-hahmojen tekijänoikeudet (3). Samoin Ruotsin kolme kannattavinta yritystä olivat kaikki musiikkialan yrityksiä. Viimeisen vuosikymmenen aikana tekijänoikeuksien merkitys on kasvanut, mutta samalla niiden valvominen on käynyt yhä vaikeammaksi. 2 Tekijänoikeuksien historia 2.1 Kansainvälinen historia Tekijänoikeudet muodostuvat sekä taloudellisista että moraalisista oikeuksista. Tekijänoikeudet juontavatkin juurensa sieltä, missä on luotu edellytykset teosten monistamiseen, ja toisaalta sieltä, missä on alettu arvostaa tekijän henkilökohtaista panosta teoksen tekemiseen. (4, s. 1.)

4 4 Varsinainen tekijän kunnioittaminen nykyisessä tekijänoikeusmielessä on melko uutta. Perinteisesti taiteissa on pyritty toistamaan kauneuden ihanteita, ei ilmaisemaan tekijän luovuutta. Palkkion vaatimista henkisistä suorituksista on pidetty sopimattomana. Toisaalta jo antiikin Roomassa runoilija Martialis nimitti plagiariuksiksi eli ihmisryöstäjiksi muita runoilijoita, jotka esittivät hänen runojaan ominaan. (4, s. 2.) Nykyaikaisten tekijänoikeuksien synty liittyy kirjanpainotaidon keksimiseen Kiinassa 800- ja Euroopassa 1400-luvulla. Kirjanpainajien ja kustantajien, kuten muidenkin elinkeinonharjoittajien, elinkeino turvattiin privilegioiden avulla. Prvilegiot olivat hallitsijan myöntämiä yksinoikeuksia tai erioikeuksia kirjojen painamiseen ja levittämiseen. Järjestelmä turvasi kirjapainajien toiminnan, mutta toimi myös vahvana sensuurin välineenä. (4, s. 3.) 1700-luvulla tekijänoikeudet rupesivat jakautumaan kahteen eri suuntaan. Englannin kautta Yhdysvaltoihin siirtyi copyright -ajattelu, jossa teos nähtiin kaupallisena hyödykkeenä. Ranskassa ja manner-euroopassa taas alettiin arvostaa enemmän itse tekijän oikeutta teokseensa. Vaikka linjoissa on ollut suuriakin painotuseroja, ne ovat myöhemmin lähentyneet toisiaan kansainvälisten sopimusjärjestelmien kautta. (4, s. 3 5.) 2.2 Historia Suomessa Suomessa tekijänoikeudesta on säädetty ensimmäisen kerran vuoden 1829 painoasetuksessa, joka koski sensuuria ja kirjakauppaa. Siinä turvattiin tekijän tai kääntäjän yksinoikeus julkaista ja myydä teostaan. Oikeuden katsottiin siirtyvän tekijän omaisille 25 vuodeksi tämän kuoleman jälkeen. (4, s. 6.) Sen jälkeen tekijänoikeuksia on kehitetty edelleen vuosina 1865 ja Itsenäisen Suomen ensimmäinen laki tekijänoikeuksista saatiin aikaan vasta vuonna Nykyinen laki on peräisin vuodelta Sen jälkeen sitä on muutettu yli 20 kertaa. (1, s. 6 7; 4.)

5 5 3 Kansainväliset sopimukset Yleissopimusjärjestelmä Keskeisin kansainvälinen yleissopimus on Bernin sopimus, joka tehtiin alun perin vuonna Sen tärkein sisältö on, että muista sopimusmaista oleville teoksille pitää myöntää sama suoja kuin omien kansalaisten teoksille. Siinä määritellään myös vähimmäissuoja, joka pitää joka maan lainsäädännön täyttää. Sopimusta on uusittu keskimäärin 20 vuoden välein. Vuonna 1999 siihen kuului 136 valtioita. (1; 4, s ) Muita sopimuksia TRIPS-sopimus on WTO-maiden tekijänoikeuksia koskeva sopimus, jossa tekijänoikeuksia vahvistetaan niiden kauppapoliittisen merkityksen takia. Se tuli voimaan vuonna 1995 ja sen piiriin kuuluu 120 maata. Myös EU:n direktiiveillä pyritään yhtenäistämään jäsenmaiden tekijänoikeuslakeja, aivan kuten muitakin lakeja. (1.) 4 Teos Tekijänoikeuden kohteena on perinteisesti pidetty kirjallista tai taiteellista teosta. Tekijänoikeuslain mukaan Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla. (4, s. 269). Käytännössä ei siis ole mitään yksiselitteistä määritelmää mikä on teos, vaan on katsottu, että teoksen pitää ylittää ns. teoskynnys. Teoksen pitää olla omaleimainen, tekijää kuvaava, luova ja ilmentää tekijän persoonallista luomistyötä. Tekijänoikeus on nimenomaan muodon, ei sisällön, suojaa. Pelkkä idea ei voi olla teos, vaan sen pitää olla jollakin tavalla konkreettisessa

6 6 muodossa. Käytännössä teoskynnys on matalalla, varsinkin kirjallisten tuotosten osalta. (4, s ) 5 Tekijä Teoksen tekijä on se, joka luo tavalla tai toisella teoksen. Tekijän pitää olla ihminen, se ei voi olla juridinen henkilö, tietokone eikä eläin. Tulevaisuudessa tosin ongelmalliseksi tulee tietokoneiden tekoälyn rooli teosten tekemisessä. (4, s ) Samalla teoksella voi olla monia tekijöitä. Selkeimmin näin on vaikka elokuvissa, joissa esimerkiksi ohjaajalla, leikkaajalla ja kuvaajalla voi kaikilla olla tekijänoikeudet omiin osuuksiinsa sekä koko elokuvaan yhteisesti. Esimerkiksi kuvaajan on kuitenkin täytynyt noudattaa omaa näkemystään eikä vain toteuttaa ohjaajan ohjeita. Joissakin maissa (esimerkiksi Yhdysvalloissa) oikeudet siirtyvät vain yhdelle henkilölle, yleensä tuottajalle. (4, s ) Monia tekijöitä on myös käännösteksteissä, joissa tekijänoikeudet on sekä teoksen alkuperäisellä tekijällä että kääntäjällä. Käännöksen käyttöön tulee siis saada lupa sekä tekijältä että kääntäjältä. (4, s )

7 7 6 Tekijänoikeuden sisältö 6.1 Taloudelliset oikeudet Kappaleiden valmistaminen Tekijällä on yksinoikeus määrätä kappaleen fyysisestä valmistamisesta. Kappaleen valmistaminen voi tapahtua millä tahansa tekniikalla. Kappaleen valmistamista on esimerkiksi kuva- tai ääninauhoitusten tekeminen tai tallentaminen tietokoneen muistiin. (4, s. 88.) Kappaleiden saattaminen yleisön saataviin eli julkaisu Teoksen julkinen esittäminen, kappaleiden levittäminen yleisön keskuuteen tai teoksen julkinen näyttäminen ovat teoksen julkaisuun liittyviä oikeuksia. Esimerkiksi tiedoston laittaminen Internetiin on julkaisemista. (4, s ; 5.) Jälleenmyyntikorvaus Jälleenmyyntikorvauksella korvataan esimerkiksi maalaustaiteen arvonnousua. Maalausta myytäessä edelleen myyntihinnasta 5 prosentin suuruinen hyvitys maksetaan Kuvastolle. Yksityishenkilöiden ei tarvitse kuitenkaan maksaa korvausta. (4, s ) 6.2 Moraaliset oikeudet Isyysoikeus Kun teosta kopioidaan tai se julkaistaan kokonaan tai osittain, pitää tekijä ilmoittaa sillä tavalla kuin hyvä tapa vaatii. (4, s. 103). Se, mitä hyvä tapa tarkoittaa, vaihtelee. Siteerattaessa pelkkä tekijän nimi ei riitä, vaan myös lähde on ilmoitettava. Lähteestä on käytävä ilmi teoksen nimi, painoaika sekä painopaikka, kustantaja tai julkaisija.

8 8 Yksinkertaisimmillaan pelkkä ISBN-tunnus riittää. Monissa poikkeustapauksissa tekijää ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa (esimerkiksi mainokset ja taideteolliset tuotteet). (4, s ) Respektioikeus Teosta ei saa muuttaa sen arvoa loukkaavalla tavalla. Arvon loukkaamista pyritään arviomaan objektiivisesti, pelkkä tekijän subjektiivinen mielipide ei riitä. Esimerkiksi erityisen huonon käännöksen julkaisu voidaan kieltää respektioikeuden nojalla. (4, s. 107.) Luoksepääsyoikeus Luoksepääsyoikeus takaa tekijälle oikeuden päästä katsomaan tai kuvaamaan toiselle luovuttamaansa teoskappaletta. Se koskee vain kuvataiteen teoksia ja on voimassa vain jos se on tarpeen tekijän taiteellisen työn kannalta tai tekijän taloudellisten oikeuksien varmistamiseksi. (4, s ) Katumisoikeus Katumisoikeus antaa tekijälle mahdollisuuden kieltää jälkikäteen teoksen julkaisemisen tai vaatia teokseen muutoksia uutta painosta tai versiota julkaistaessa. Näin vaikka hän olisi antanut esimerkiksi julkaisuoikeudet muualle. (4, s. 112.) Klassikkosuoja Klassikkosuojalla valvotaan, ettei teoksia joiden tekijänoikeuden suoja-aika on umpeutunut, käytetä niitä loukkaavalla tavalla. Suomessa klassikkosuojasta vastaa opetusministeriö. Esimerkiksi Ruotsissa on kiistelty siitä kuinka klassisia teoksia saa käyttää mainoksissa. Suomessa klassisten teosten arvoa on pidetty yleensä itsessään niin suurena, ettei niitä kovin helposti voi loukata. Suomalaisessa mainonnassa käytetäänkin paljon klassisia teoksia materiaalina. (4, s )

9 9 7 Lähioikeudet Lähioikeudet ovat esittävien taiteilijoiden, äänitetuottajien, kuvatallennetuottajien, radio- ja televisioyritysten sekä valokuvaajien oikeuksia. Niissä ei suojella teosta, vaan suoritusta. Tällaisia ovat mm. teosten esitys, ääni- tai kuvatallenne, radio- ja televisiolähetysten signaali sekä valokuva. Myös paljon työtä vaativat tietokannat, luettelot tai tilastot voivat saada lähioikeudet. Lähioikeudet ovat tekijänoikeuksien kaltaisia, mutta hieman rajoitetumpia. Esimerkiksi suoja-aika on 50 vuotta 70 vuoden sijaan. Lähioikeuksien valvonta jätetään useimmiten tekijänoikeusjärjestöjen tehtäväksi. (1; 4, s ) 8 Tekijänoikeuden piirteitä 8.1 Tekijänoikeuden rajoitukset Tekijänoikeutta on rajoitettu monella tavalla käytännöllisistä, sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista syistä. Yleensä rajoituksilla tekijänoikeus väistyy ja teoksen käyttäminen on sallittua ilman tekijän lupaa ja korvauksen maksamista. Joissakin tapauksissa pakkolisenssijärjestelmän mukaan teoksia voidaan käyttää ilman tekijän lupaa, mutta niin, että tekijälle maksetaan korvaus. Yleisimmät tekijänoikeuden rajoitukset sallivat kopioinnin yksityiseen käyttöön, teosten edelleen myynnin, siteeraamisen, julkisten taideteosten käyttämisen, kopioinnin vammaisten tarpeisiin ja teosten käyttämisen tiedotus- ja opetustarkoituksiin. (1.) Teosten tekijät saavat kuitenkin kiertoteitse korvauksia rajoituksista huolimatta. Esimerkiksi kopioimisesta omaan käyttöön maksetaan korvausta hyvitysmaksun kautta. Hyvitysmaksua maksetaan jokaisesta tyhjästä tallennevälineestä ja tallenninlaitteesta. Esimerkiksi tyhjän DVD R -levyn hinnasta suuri osa tulee hyvitysmaksusta. (6.)

10 Tekijänoikeus työ- ja opiskelusuhteessa Suuri osa tekijänoikeudenalaisista teoksista luodaan työsuhteissa. Erityisesti näin on viestinnän alalla. Sitä, kenelle tekijänoikeudet työsuhteessa luotuihin teoksiin kuuluvat, ei ole kuitenkaan tarkasti määritelty. (4, s. 234.) Tekijänoikeuskäytännöt vaihtelevat melko paljon erilaisissa työsuhteissa. Yleensä työnantaja saa normaalin toimintansa edellyttämän käyttöoikeuden teoksiin. Vaihtelut eri alojen välillä ovat suuria. Tietokoneohjelmien ja tietokantojen tekijänoikeudet siirtyvät yleensä suoraan työnantajalle, kun taas vaikkapa tutkijoilla säilyvät tekijänoikeudet tutkimuksiinsa. (4, s ; 5.) Opiskelusuhteessa tekijänoikeudet pysyvät yleensä opiskelijoilla, mutta esimerkiksi koululle palautetut työt katsotaan viranomaisille luovutetuiksi, jolloin niistä tulee julkisia asiakirjoja (4; 7). 8.3 Tekijänoikeuden loukkaukset Yleisimpiä tekijänoikeuden loukkauksia ovat luvaton valmistaminen, luvaton julkaisu ja levittäminen ja plagiointi. Luvatonta valmistamista ovat piraattituotteet, jotka voidaan luokitella kolmeen ryhmään: tavallinen piraattituote (helppo tunnistaa), counterfeit (aidonnäköinen väärennös) ja bootleg eli esityksestä ilman lupaa valmistettu tallenne. Luvatonta julkaisua ja levittämistä ovat vaikka fyysisten piraattituotteiden myyminen tai jakaminen. Suuri osa luvattomasta julkaisusta ja levittämisestä tapahtuu kuitenkin nykyään Internetissä ja vertaisverkoissa. Vertaisverkoissa liikkuvasta materiaalista lähes kaikki on luvattomasti levitettävää tekijänoikeudenalaista materiaalia. (8.) Plagiointi on teosten sisältöjen kopioimista ja esittämistä omina. Plagiointia on esiintynyt aina esimerkiksi tutkimustöissä, mutta Internetin myötä plagiointia tehdään jo lähes järjestelmällisesti sen helppouden takia. Myös rajanveto sen suhteen, mikä on

11 11 plagiaatti ja mikä ei, on usein vaikeaa, varsinkin jos kopiointia ei ole tehty aivan suoraan. (4; 8.) 8.4 Tekijänoikeusongelmat Internetissä Tekijänoikeudet ovat muodostuneet Internetin käytön lisääntymisen myötä entistä ongelmallisemmiksi. Tietoa kopioidaan ja julkaistaan jatkuvasti, ja rajanveto sen suhteen, mikä on vaikkapa julkaisutoimintaa, on vaikea vetää. Periaatteessa aina kun tietoa liikkuu tietoverkossa, tapahtuu siinä sekä kopioimista (teosten valmistamista) että julkaisemista. Laiton tiedostojensiirto ei ole vielä yhtä vakava ongelma kuin perinteinen piratismi, mutta tulee hyvin pian olemaan. Vähemmälle huomiolle on vielä jäänyt Internetissä julkaistujen kuvien ja tekstien kopioiminen. Niihin pätevät aivan samat tekijänoikeudelliset periaatteet kuin fyysisiin teoksiinkin. (4; 5; 8.) Tekijänoikeuksien merkityksen kasvu on tuonut uusia tekniikoita käyttäviä kaupallisia palveluja suojaamaan tekijänoikeuksia esimerkiksi plagioinnilta. Esimerkiksi yritys nimeltä iparadigms tarjoaa palveluja, joiden avulla Internet-plagiointia pyritään estämään. Dokumentit merkitään digitaalisilla tunnisteilla, joiden avulla niiden alkuperäisyys voidaan vahvistaa, ja samalla verkosta tehdään jatkuvasti hakuja, joilla etsitään mahdollisia plagiointeja. (9.) 8.5 Tekijänoikeusloukkausten seuraamukset Tekijänoikeuksien loukkauksesta voi tulla seuraamuksia joko tekijänoikeuslain tai rikoslain perusteella. Tahallinen ja ansiotarkoituksessa tehty loukkaus on tekijänoikeusrikos. Pienempi, esimerkiksi ilman ansiotarkoitusta tehty loukkaus on tekijänoikeusrikkomus. Rangaistuksena voidaan tuomita sakkoihin tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Vankeutta voi saada ainoastaan tekijänoikeusrikoksesta. Lisäksi seuraamuksia voivat olla tekijöille maksettava hyvitys ja korvaus sekä rikokseen käytettyjen välineiden (esimerkiksi tietokoneen) hävitys. (1; 5.)

12 12 Alla on esimerkki tuomiosta, joka on saatu laittomasta julkaisusta ja levittämisestä: "Opiskelija tuomittiin vuonna 2001 Jyväskylässä musiikin luvattomasta levityksestä Internetissä 20 päiväsakkoon. hän oli kopioinut ilman oikeudenhaltijoiden lupaa oman tietokoneensa kovalevylle ainakin 150 musiikkikappaletta MP3-formaatissa ja edelleen käyttäen CuteMX-nimistä erikoisohjelmaa levittänyt ja saattanut nämä luvatta kopioidut 150 musiikkikappaletta yleisön keskuuteen ilman oikeudenhaltijoiden lupaa. Kyseisellä hetkellä CuteMX-ohjelman samanaikaisia käyttäjiä oli ollut enimmillään kappaletta. Opiskelija velvoitettiin lisäksi maksamaan oikeudenomistajille yhteensä euroa." (8.) Tekijänoikeuslakia ollaan tiukentamassa niin, että myös ilman ansiotarkoitusta tehdyistä loukkauksista voisi saada ankaramman rangaistuksen (1). 8.6 Tekijänoikeusjärjestöt Tekijänoikeusasioita ajamaan ja tekijänoikeuspalkkioista huolehtimaan on perustettu lukuisia järjestöjä: Gramex ry edustaa esittäviä taiteilijoita ja musiikin tuottajia. Se kerää korvaukset musiikin julkisesta esittämisestä ja tilittää ne edelleen oikeuksien omistajille (10). Kopiosto ry huolehtii erilaisten kopioiden tekoon liittyvistä oikeuksista. Niitä ovat mm. valokopiointi, nauhoittaminen ja radio- tai televisiolähetyksen edelleen lähettäminen (11). Teosto ry taas huolehtii säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien oikeuksista (12). Kuvasto ry valvoo kuvataiteilijoiden tekijänoikeuksia, ja Tuotos ry on audiovisuaalisten tuotantojen tuottajien järjestö (13; 14).

13 13 9 Yhteenveto Tekijänoikeuksien kehittyminen on luonut edellytykset kannattavalle taloudelliselle toiminnalle. Tekijänoikeuksien valvominen ja noudattaminen on kuitenkin käynyt samalla yhä vaikeammaksi. On tärkeää toisaalta pitää huoli siitä, että itse käyttää vain materiaalia, johon on oikeudet, ja toisaalta pitää myös huoli siitä, ettei kukaan muu väärinkäytä omaa materiaalia. Tekijänoikeuskeskustelu käy voimakkaana. Toisaalla on tarvetta vahvistaa ja tiukentaa tekijänoikeutta, mutta hyviä perusteluja on myös tekijänoikeusjärjestelmän heikentämiselle. Ainakin tällä hetkellä ovat lainsäädännön tiukentajat vahvoilla: voimaan on astumassa entistä tiukempi lainsäädäntö. Joka tapauksessa kehityksestä on hyvä olla selvillä välttääkseen ongelmia ja voidakseen hyötyä tekemistään teoksista.

14 14 Lähteet 1. Tekijänoikeus (WWW-dokumentti.) Opetusministeriö. < Luettu Suomen musiikkivienti kasvaa edelleen. Gramexpress, 4/2004, s Salo, Irmeli: Suomen parhaat yritykset Talouselämä, , s Haarman, Pirkko-Liisa: Tekijänoikeus & lähioikeudet. Jyväskylä: Gummerrus, Tekijänoikeusaiheisia dokumentteja (WWW-dokumentti) Jukka Korpela. < Luettu Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu (WWW-dokumentti). Teosto. < Luettu Jukkara, Juha; Poutala, Markku: Tekijänoikeudet opetustyössä. Helsinki: Edita, Antipiracy (WWW-dokumentti.) Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus. < Luettu Plagiarism (WWW-dokumentti). < Luettu Gramex (WWW-dokumentti). < Luettu Kopiosto (WWW-dokumentti). < Luettu

15 Teosto (WWW-dokumentti). < Luettu Kuvasto (WWW-dokumentti). < Luettu Tuotos (WWW-dokumentti). < Luettu