Sifneos esitti 1970-luvun alussa käsitteen aleksitymia. Suomalaiset sukupolvet ja aleksitymia. lääketiede. Alkuperäistutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sifneos esitti 1970-luvun alussa käsitteen aleksitymia. Suomalaiset sukupolvet ja aleksitymia. lääketiede. Alkuperäistutkimus"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Sofia Slotte, Aino Mattila, Jouko K. Salminen, Matti Joukamaa Suomalaiset sukupolvet ja aleksitymia Lähtökohdat Aleksitymian esiintyvyydestä Suomessa on tehty vain muutama väestötutkimus. Varsinkaan aleksitymian ja iän välistä yhteyttä ei ole riittävästi tutkittu. Tavoitteenamme oli tutkia aleksitymian ja iän välistä yhteyttä sekä tarkastella saatuja tuloksia sosiologi J. P. Roosin sukupolviteorian valossa. Menetelmät Tutkimus oli osa Kansanterveyslaitoksen Terveys projektia. Sen 30 vuotta täyttäneistä tutkittavasta 68 % vastasi aleksitymiakyselyyn hyväksyttävästi äidinkielellään ja muodosti tutkimuksen lopullisen aineiston. Aleksitymian mittarina käytettiin Toronto Alexithymia Scale -kyselyn 20-osioista versiota. Tulokset Tärkein löydös oli aleksitymian esiintyvyyden suureneminen iän myötä. Monimuuttujamallissa aleksitymia oli lisäksi yhteydessä miessukupuoleen, koulutusasteeseen, lääkärin toteamaan mielenterveyden häiriöön, tutkittavan kokemaan terveydentilaan ja depressioon. Päätelmät Aleksityymisyys on yleistä vanhoissa suomalaisissa ikäluokissa. Sen tunnistaminen terveydenhuollossa on tärkeää, koska aleksitymia saattaa vaikuttaa potilas-lääkärisuhteeseen ja siihen, miten potilas kokee terveydentilansa. Olisi tärkeää selvittää, onko aleksitymia vähenemässä, kuten oletamme näiden tulosten perusteella. Sifneos esitti 1970-luvun alussa käsitteen aleksitymia kuvaamaan persoonallisuuspiirteiden yhdistelmää, jolle on ominaista emotionaalinen rajoittuneisuus, tunne-elämän köyhyys ja kykenemättömyys löytää oikeita sanoja tunteiden kuvailuun. Aleksitymialle on ominaista käytännöllinen ajattelutyyli ja tunteiden ulkoistaminen (1). Aluksi aleksitymian uskottiin liittyvän lähinnä psykosomaattisiin sairauksiin, mutta myöhemmin on julkaistu havaintoja aleksitymian ja useiden somaattisten sairauksien (2) sekä mielenterveyden häiriöiden (3) välisestä yhteydestä. Alkuperäisen teorian mukaan aleksitymia on persoonallisuuden piirteistönä verrattain pysyvä. Freyberger on esittänyt käsitteet primaarinen ja sekundaarinen aleksitymia. Primaarinen aleksitymia olisi rakenteellinen, pysyvä tekijä. Sekundaarinen aleksitymia olisi seurausta esimerkiksi vakavan somaattisen sairauden tai muun trauman aiheuttamasta stressistä (4). Etenkin depression on arveltu voivan aiheuttaa sekundaarista aleksitymiaa (3). Aleksitymiasta on julkaistu yli tuhat artikkelia. Sen esiintyvyydestä on kuitenkin olemassa vain muutama laaja väestötutkimus (3,5,6). Kolmen Suomessa tehdyn, työikäiseen väestöön kohdistuneen tutkimuksen mukaan aleksitymian esiintyvyys on miehillä 9 17 % ja naisilla 5 10 %. Lisäksi kahdessa väestötutkimuksessa on havaittu, että vanhuksilla esiintyvyys on selvästi suurempi, jopa 34 % (7,8). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia aleksitymian yhteyttä ikään. Tutkimuksen mahdollisti Terveys projekti, jonka suunnitteluun ja toteutukseen osallistui laaja kansallinen tutkijaverkosto Kansanterveyslaitoksen johdolla. Tässä hankkeessa tutkittavien ikäjakauma oli laajempi kuin aiemmissa aleksitymiatutkimuksissa. Terveys aineiston aleksityymisyyden ja sosiodemografisten tekijöiden välisestä yhteydestä on jo aiemmin julkaistu tutkimustuloksia (9). Sosiologi J. P. Roosin tunnetun teorian mukaan Suomen väestö voidaan 1900-luvun alusta alkaen jakaa neljään eri sukupolveen. Ensimmäiseen sukupolveen kuuluvat vuosina syntyneet, sodan ja pula-ajan kokeneet ihmiset. Toinen sukupolvi on ns. jälleenrakennuksen sukupolvi, johon kuuluvat ovat syntyneet Kolmannen sukupolven jäsenet, vuosina syntyneet, ovat eläneet nuoruuttaan 1960-luvulla. He kuuluvat ns. suuren murroksen sukupolveen ja heidän elämänsä keskeisiä tekijöitä ovat olleet nopeat yhteiskunnalliset muutokset. Neljänteen sukupol- 1005

2 Taulukko 1. veen kuuluvat ovat syntyneet Kolmannen ja neljännen sukupolven aikana tapahtunut kaupungistuminen antaa merkityksensä neljännelle sukupolvelle, ns. lähiösukupolvelle. Nämä sukupolvet eroavat toisistaan mm. kokemus- ja arvomaailman suhteen (10,11). Tätä teoriaa on myös aiemmin käytetty kolmen ensimmäisen sukupolven osalta psykiatrisessa tutkimuksessa (12). Me halusimme tutkia aleksitymian esiintyvyyttä neljässä sukupolvessa. Aineisto ja menetelmät Aineiston muodostivat iältään 30 vuotta täyttänyttä suomalaista, jotka oli poimittu niin, että otos edusti koko maan vastaavanikäistä väestöä. Tutkimus koostui terveyshaastattelusta ja -tarkastuksesta. Terveyshaastattelun jälkeen osallistujat saivat mukaansa kotona täytettäväksi aleksityymisyyttä mittaavan kyselylomakkeen. Tämän tutkimuksen lopullinen aineisto koostui niistä suomen- tai ruotsinkielisestä henkilöstä, jotka vastasivat hyväksyttävästi aleksitymiakyselyyn äidinkielellään. Vanhin lomakkeen asianmukaisesti täyttänyt oli syntynyt vuonna Terveys tutkimuksen rakenne on kuvattu tarkemmin jo aiemmin (13). Aleksitymian mittarina käytettiin Toronto Alexithymia Scale -kyselyn 20-osioista versiota (TAS-20) (14,15,16,17). Aleksitymian esiintyvyys. Aleksityymisyys 1 Ei Kyllä Ero Muuttuja n % n % p-arvo Sukupuoli < 0,001 mies , ,9 nainen , ,1 Syntymävuosi < 0, , , , , , , , ,8 Siviilisääty < 0,001 naimaton , ,2 avo- tai avioliitossa , ,9 eronnut ,4 51 9,6 leski , ,9 Koulutusaste < 0,001 perusaste , ,4 keskiaste , ,9 korkea-aste ,7 53 3,3 Tulotaso < 0,001 hyvä ,4 71 4,6 kohtalainen , ,0 huono , ,7 Koettu terveydentila < 0,001 hyvä , ,9 kohtalainen , ,5 huono , ,5 Depressio < 0,001 ei , ,0 kyllä , ,9 1 TAS-20 < 61 = ei aleksitymiaa, TAS = aleksitymia Sen psykometriset ominaisuudet ovat luotettavia. Mittarin toimivuus on osoitettu yli 20 eri kielellä, myös suomen (18) ja ruotsin kielellä (19). TAS-20 koostuu 20 väittämästä. Jokaisesta kohdasta voi saada 1 5 pistettä (ei lainkaan pidä paikkaansa pitää täysin paikkansa). Viiden osion pisteet lasketaan käänteisinä. Pistemäärää 61 pidetään aleksityymisyyden alarajana (20). Terveyshaastattelussa kerättiin tietoa tutkittavien sosiodemografisesta taustasta, sosioekonomisesta asemasta ja terveydentilasta. Tarkasteltaviksi otettiin ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutusaste, tulotaso, koettu terveydentila, lääkärin aiemmin toteama psyykkinen sairaus ja tutkittavan ilmoittama pitkäaikaissairaus. Tutkittavat jaettiin neljään ryhmään syntymävuoden mukaan ( , , , ) J. P. Roosin teoriaa mukaillen (10,11). Siviilisääty jaettiin neljään luokkaan: naimattomat, avo- ja avioliitossa elävät, asumuserossa olevat ja eronneet sekä lesket. Koulutustasoista muodostettiin kolme luokkaa: perusasteen koulutus (ei ylioppilastodistusta, enintään ammattikurssi tai työpaikkakoulutus), keskiasteen koulutus (ammattikoulu, oppisopimuskoulutus, ylioppilastutkinto + ammattikurssi tai työpaikkakoulutus) sekä korkea-asteen koulutus (ammatilliset opistotutkinnot, ammatti- tai muut korkeakoulututkinnot). Tulotaso jaettiin tutkittavan talouden kuukausittaisten tulojen mukaan kolmeen luokkaan. Terveydentilaansa tutkittavat arvioivat viisikohtaisella asteikolla, joka tutkimuksessamme vähennettiin kolmikohtaiseksi (hyvä tai melko hyvä, keskitasoinen, ja melko huono tai huono). Tutkittavilta kysyttiin myös pitkäaikaissairauksia ja lääkärin toteamia mielenterveyden häiriöitä. Pitkäaikaissairaus tarkoitti sitä, että tutkittava oli viimeisten kolmen kuukauden aikana kärsinyt sairaudesta tai vammasta, joka oli rajoittanut hänen toimintaansa tai työkykyään. Koska depressiolla ja aleksitymialla on todettu yhteys, otettiin analyyseihin mukaan sekoittavana tekijänä depressiivisyys, jota mitattiin 21-osioisella Beckin masennusoirekyselyllä. Pistemäärä kymmenen tai enemmän merkitsi depressiota (21). Tilastolliset menetelmät Tilastollisina menetelminä käytettiin luokiteltujen muuttujien testaukseen χ 2 -testiä Waldin muunnoksella ja jatkuvien muuttujien analysointiin t-testiä. Monimuuttujamenetelmänä käytettiin logistista regressioanalyysiä. Selitettävänä muuttujana oli aleksitymia ja selittävinä muuttujina sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutusaste, tulotaso, pitkäaikainen sairaus, mielenterveyden häiriö, koettu terveydentila ja depressio. Aineiston analysointiin käytettiin STATA-ohjelmaa. Tulokset Aleksitymian esiintyvyys koko aineistossa oli 9,9 %. Miehillä aleksityymisyys oli yleisempää kuin naisilla (11,9 % vs. 8,1 %); ero oli tilastollisesti merkitsevä ja säilyi monimuuttuja-analyysissä. Taulukossa 1 on esitetty aleksitymian esiintyvyys eri sukupolvilla, molemmilla sukupuolilla sekä sen yhteys sosiodemografisiin ja terveysmuuttujiin. Ristiintaulu- 1006

3 koinnissa aleksitymia oli yhteydessä miessukupuoleen, siviilisäätyyn, tuloluokkaan, koulutusasteeseen, koettuun terveydentilaan, pitkäaikaiseen sairauteen, lääkärin toteamaan psyykkiseen sairauteen ja depressioon. Aleksitymian ja sosiodemografisten tekijöiden välisiä yhteyksiä on yksityiskohtaisemmin tarkasteltu englannin kielellä julkaisemassamme artikkelissa (9). Logistisessa regressioanalyysissä yhteys aleksityymisyyteen säilyi miessukupuolella, koulutusasteella, lääkärin toteamalla psyykkisellä sairaudella sekä koetulla terveydentilalla (taulukko 2). Myös depression yhteys aleksityymisyyteen säilyi monimuuttuja-analyysissä. Vanhimmassa, vuosina syntyneessä sukupolvessa jopa neljännes tutkituista oli aleksityymisiä, ja osuus oli lähes viisinkertainen nuorimman sukupolven tulokseen verrattuna. Monimuuttuja-analyysi ei merkittävästi muuttanut tulosta. Pohdinta Aleksityymisyyden yhteys ikään oli tutkimuksessamme kiistaton. Vastaavia tuloksia on saatu myös kolmessa aiemmassa tutkimuksessa (3,5,22). Kaikissa niissä otos on kuitenkin rajoittunut vain työikäisiin. Vain yhdessä aikaisemmassa tutkimuksessa on saatu tästä eroava tulos; Gunzelmannin työryhmä ei todennut aleksitymialla olevan yhteyttä ikään työikäisiä ja vanhuksia koskeneessa tutkimuksessa (8). Lisäksi aleksitymia oli aineistossamme yhteydessä miessukupuoleen, depressioon, koettuun terveydentilaan ja koulutusasteeseen. Nämä havainnot vastaavat useissa aiemmissa väestötutkimuksissa saatuja tuloksia (3,5,6,7,9). Aleksitymian yleisyys vanhemmissa sukupolvissa saattaa selittyä joko ns. kohortti-ilmiöllä tai sillä, että aleksityymisyys lisääntyy iän myötä. Kohortti-ilmiöllä tarkoitamme sitä, että tiettynä ajanjaksona syntyneiden, tiettyjen maailman tapahtumien aikana nuoruuttaan eläneiden ja samanlaisissa olosuhteissa asuneiden ihmisten aleksityymisyyttä koskevat tulokset olisivat samankaltaisia; esimerkiksi huonommat sosioekonomiset olosuhteet aiheuttaisivat enemmän aleksityymisyyttä kuin paremmat elinolosuhteet. Ikään liittyvässä aleksityymisyyden lisääntymisessä voisi toisaalta olla kyse myös sekundaarisesta aleksitymiasta, jota aiheuttaisivat mm. lisääntynyt sairastavuus, leskeytyminen ja yksinäisyys. Tässä tutkimuksessa aleksitymian yhteys ikään kuitenkin säilyi, kun siviilisääty ja sairastavuus vakioitiin. Siihen, mikä on syynä aleksitymian esiintyvyyden lisääntymiseen ikääntymisen myötä, emme voi saada vastausta poikkileikkaustutkimuksella, vaan asian selvittämiseksi tarvitaan pitkää etenevää tutkimusta. Roosin sukupolvijakoon perustuva teoria tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisen tarkastelukulman saaduille tuloksille. Eri aikakausina syntyneiden ihmisten kertomusten välillä Roos havaitsi jokaiselle ikäluokalle tyypillisen tavan kokea asioita. Toisaalta suuria eroja ei ollut vain sukupolvien, vaan myös sosiaaliluokkien välillä (10,11). Veijola käytti tutkimuksessaan Roosin sukupolvijaottelusta kolmea ensimmäistä sukupolvea (12). Kuuluminen kahteen vanhimpaan sukupolveen lisäsi aikuisiän pitkäaikaisen mielenterveyden häiriön riskiä. Vuosina syntyneiden, sodan ja pula-ajan kokeneiden ihmisten kertomuksissa tyypillisiä kokemuksia olivat Roosin mukaan sodanaikainen pelko, läheisten ihmisten menetykset, jatkuva työnteko sekä vähäiset koulunkäynnin mahdollisuudet (10,11). Vanhemman kuoleman on aiemmissa tutkimuksissa todettu lisäävän aikuisiän pitkäaikaisen psyykkisen sairauden riskiä (12). Aleksityymisillä ihmisillä on todettu olleen enemmän kuormittavia elämäntapahtumia kuin muilla normaalissa suomalaisväestössä (23). Alemman koulutusasteen yhteys aleksityymisyyteen on tämän tutkimuksen lisäksi todettu muissakin väestötutkimuksissa (3,5,6). Roosin keräämissä sota-ajan sukupolven kirjoituksissa oli mukana myös hyviä kokemuksia siitä, kuinka elinolosuhteissa oli tapahtunut muutosta parempaan päin, sekä siitä, että oli pystytty vaikuttamaan maan tulevaisuuteen (10,11). Vuosina syntyneiden, kasvun ja jälleenrakennuksen sukupolveen kuuluvien elämää leimaa kaksijakoisuus. Nuoruus- ja lapsuusvuosinaan ennen sotaa he joutuivat kokemaan hätää ja puutetta. Sodan jälkeen he saivat nähdä Suomen taloudellisen kehityksen nopean kasvun ja muutok- Taulukko 2. Logistinen regressioanalyysi (dikotominen aleksitymia 1 selitettävä muuttuja, merkitsevät p-arvot näkyvissä). OR 95 %:n luottamusväli p-arvo Sukupuoli nainen (ref) 1 mies 2,04 1,65 2,52 < 0,001 Sukupolvi (syntymävuodet) ,62 1,74 3,95 < 0, ,69 1,23 2,34 < 0, ,15 0,90 1,55 NS (ref) 1 Siviilisääty naimaton 1,36 0,91 2,03 NS avo- tai avioliitossa 1,23 0,93 1,77 NS eronnut (ref) 1 leski 1,13 0,72 1,77 NS Koulutusaste perusaste 2,80 2,00 3,93 < 0,001 keskiaste 2,51 1,75 3,59 < 0,001 korkea aste (ref) 1 Tulotaso matala 1,40 0,96 2,04 NS keskitaso 1,24 0,91 1,69 NS korkea (ref) 1 Pitkäaikainen sairaus ei (ref) 1 on 1,19 0,91 1,54 NS Mielenterveyden häiriö ei (ref) 1 on diagnosoitu aiemmin 1,49 1,14 1,96 0,004 Koettu terveydentila hyvä tai melko hyvä (ref) 1 keskinkertainen 1,20 0,93 1,56 NS melko huono tai huono 1,74 1,25 2,40 0,001 Depressio ei 1 kyllä 3,81 3,06 4,76 < 0,001 1 TAS 20 < 61 = ei aleksitymiaa, TAS = aleksitymia 1007

4 Tästä asiasta tiedettiin h Aleksitymia on väestössä yleistä. h Työikäisille tehdyissä tutkimuksissa aleksitymian on todettu olevan yleisempää iäkkäämmillä. h Aleksitymia on miehillä yleisempää kuin naisilla. Tämä tutkimus opetti h Iän ja aleksitymian välillä on Suomessa vahva yhteys. Vanhimmissa ikäluokissa joka neljäs on aleksityyminen. h Iän ja aleksitymian yhteys säilyi kun sukupuolen, siviilisäädyn, koulutuksen, tulotason ja terveydentilan vaikutus vakioitiin. h Aleksityymisyys saattaa olla yhteydessä vanhempien suomalaisten sukupolvien elämänhistoriaan. sen sekä yhteiskunnallisen vaurastumisen. Monet joutuivat muuttamaan maaseudulta kaupunkeihin saadakseen työtä (10,11). Vuosina syntyneistä, kolmannen sukupolven ihmisistä, useat ovat kokeneet muuttamisen maalta kaupunkiin joko yksin tai vanhempiensa kanssa. Tälle ensimmäisten kaupunkilaisten sukupolvelle tyypillisiä muutoksia edelliseen sukupolveen verrattuna olivat koulutuksen pidentyminen, oman asunnon säästäminen sekä useiden kulutustavaroiden, kuten television ja auton hankkiminen (10,11). Vuoden 1950 jälkeen syntyneiden sukupolvelle taas on tyypillistä uudenlainen turvattomuus verrattuna kolmanteen sukupolveen. Heillä ei enää ole ollut samanlaista tunnetta taloudellisesti vakaan tilanteen jatkuvuudesta luvun loppupuolella työttömyysluvut kääntyivät nousuun. Suomen vakavin rauhanajan lamakausi ajoittui 1990-luvun alkuun. Siitä alkaen on ongelmana ollut pitkäaikaistyöttömyys. Aiemmissa tutkimuksissa on aleksitymian ja matalan tulotason välillä todettu yhteys (6,24). Tässä aineistossa matalan tulotason ja aleksitymian välinen merkitsevä yhteys ei säilynyt monimuuttujamallissa, jossa oli mukana koulutus. Roos kiinnitti huomiota siihen, että ensimmäisen ja toisen sukupolven jäsenet käsittelivät kirjoituksissaan aivan erilailla ihmissuhteitaan verrattuna myöhempiin sukupolviin. Heidän kirjoituksissaan kerrottiin harvoin normaalista avioliitosta. Parisuhde mainittiin lähinnä silloin, kun siinä oli huomattavia vaikeuksia. Ihmisten väliset suhteet olivat taas kolmannen ja neljännen sukupolven elämäkerroissa erittäin keskeisessä roolissa (10,11). Ihmisten tapa kirjoittaa elämästään on aleksitymiatutkimuksen kannalta mielenkiintoinen asia. Kielellisillä ja kulttuurisilla tekijöillä on todettu olevan yhteys aleksityymisyyteen (25). Elinolosuhteet saattavat vaikuttaa ihmisten tapaan käsitellä ja ymmärtää omia tunteitaan sekä puhua niistä. Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimuksessa, jossa selvitettiin lapsuuden olosuhteiden vaikutusta ja yhteyttä tutkittujen myöhempään aleksityymisyyteen, todettiin maaseudulla eläneillä enemmän aleksityymisyyttä kuin kaupunkilaisilla. Syntyminen monilapsiseen perheeseen lisäsi aleksityymisyyden riskiä (26). Suomalainen perherakenne ja kasvatusasenteet muuttuivat voimakkaasti 1900-luvun aikana (27). Perheiden lapsimäärä väheni ja ydinperheen merkitys korostui. Perhekulttuurin muutokset olivat kaupungeissa nopeampia kuin maaseudulla. Lapsuudenaikaisen yhteiskunnallisen tilanteen ja elinolosuhteiden lisäksi vanhemmuudella on useissa tutkimuksissa ollut yhteyttä lapsen myöhempään aleksityymisyyteen. Rakkauden, hellyyden ja kiintymyksen puute lapsuuden kodissa on yhdistetty aikuisiän aleksityymisyyteen (28). Aikuisiän hyvän psyykkisen terveyden on vastaavasti todettu olevan yhteydessä huoltajan hyvään tai kohtalaiseen sosiaaliseen asemaan sekä kodin myönteiseen ilmapiiriin (12). Vaikka poikkileikkaustutkimuksessa ei voi tehdä päätelmiä syy-seuraussuhteista, hypoteesimme on, että suomalaisten sukupolvien erot aleksityymisyydessä heijastavat yhteiskunnallista muutosta: uskomme että aleksityymisyys vähenee Suomessa. Tämän tutkimuksen vahvuuksia olivat laaja aineisto ja suuri ikäjakauma. Tutkittavien ikäjakauman laajuus (30 97-vuotiaat) antoi ensimmäistä kertaa mahdollisuuden tutkia aleksitymian ja iän suhdetta lähes koko aikuisen elämänkaaren varrelta. Useissa muissa tutkimuksissa on ikäjakauma ollut kohtalaisen kapea tai on keskitytty vain yhteen ikäluokkaan (6,7), jolloin tutkimustulokset ovat jääneet hyvin irrallisiksi muiden ikäluokkien puuttuessa. Aineiston monipuolisuus antoi myös mahdollisuuden vakioida sekoittavien tekijöiden vaikutusta. Tutkimuksemme puutteena oli, ettei otoksessa ollut mukana alle 30-vuotiaita, eivätkä tulokset näin ollen koske nuorempaa aikuisväestöä. Noin joka kymmenes suomalaisista työikäisistä oli tutkimuksen mukaan aleksityyminen, mutta vanhimmassa ikäryhmässä noin joka neljäs. Tunnistamaton aleksityymisyys saattaa heikentää potilas-lääkärisuhdetta (29). Aleksitymia saattaa vaikuttaa myös siten, että aleksityyminen potilas korostaa somaattisia oireitaan ja kokee terveytensä huonommaksi kuin terveydentilaltaan muuten samanlaiset ihmiset (30). Aleksityymisyyden tunnistaminen on tärkeää käytännön potilaslääkärikontaktissa kaikkialla terveydenhuollossa. Paitsi TAS-mittarilla, aleksityymisyydestä voi saada vihjeitä tiedustelemalla potilaan taipumusta ajatella ja käsitellä tunteitaan. Kliinisessä työssä olemme kokeneet hyödylliseksi kysyä potilaalta, painottaako hän tunne-elämää vai käytännön konkretiaan liittyviä asioita arkipäivän elämässään. Kirjallisuutta 1 Sifneos PE. The prevalence of alexithymic characteristics in psychosomatic patients. Psychother Psychosom 1973;22: Taylor GJ. Recent developments in alexithymia theory and research. Can J Psychiatry 2000;45: Honkalampi K, Hintikka J, Tanskanen A, Lehtonen J, Viinamäki H. Depression is strongly associated with alexithymia in the general population. J Psychosom Res 2000;48: Freyberger H. Supportive psychotherapeutic techniques in primary and secondary alexithymia. Psychother Psychosom 1977;28: Salminen JK, Saarijärvi S, Äärelä E, Toikka T, Kauhanen J. Prevalence of alexithymia and its association with sociodemographic variables in the general population of Finland. J Psychosom Res 1999;46: Kokkonen P, Karvonen JT, Veijola J ym. Prevalence and sociodemographic correlates of alexithymia in a population sample of young adults. Compr Psychiatry 2001;42:

5 7 Joukamaa M, Saarijärvi S, Muuriaisniemi ML, Salokangas RKR. Alexithymia in normal elderly population. Compr Psychiatry 1996;37: Gunzelmann T, Kupfer J, Brähler E. Alexithymia in the elderly population. Compr Psychiatry 2002;43: Mattila AK, Salminen JK, Nummi T, Joukamaa M. Age is strongly associated with alexithymia in the general population. J Psychosom Res 2006;61: Roos JP. Suomalainen elämä, Hämeenlinna: Karisto, Roos JP. Life stories of social changes: four generations in Finland. Kirjassa: Roos JP, Sicinski A. Ways of life in Finland and Poland. Comparative studies on urban populations. 1987; Veijola J. Aikuisiän mielenterveys ja lapsuudenkokemukset. Kansaneläkelaitos Ahola K, Honkonen T, Kalimo R, Nykyri E, Aromaa A, Lönnqvist J. Työuupumus Suomessa Terveys tutkimuksen tuloksia. Suom Lääkäril 2004;59: Bagby RM, Parker JDA, Taylor GJ. The Twenty-Item Toronto Alexithymia Scale: I. Item selection and cross-validation of the factor structure. J Psychosom Res 1994;38: Bagby RM, Taylor GJ, Parker JDA. The Twenty-Item Toronto Alexithymia Scale: II. Convergent, discriminant, and concurrent validity. J Psychosom Res 1994;38: Parker JDA, Taylor GJ, Bagby RM. The 20-item Toronto Alexithymia Scale:III. Reliability and factorial validity in a community population. J Psychosom Res 2003;55: Taylor GJ, Bagby RM, Parker JDA. The Twenty-Item Toronto Alexithymia Scale: IV. Reliability and factorial validity in different languages and cultures. J Psychosom Res 2003;55: Joukamaa M, Miettunen J, Kokkonen P ym. Psychometric properties of the Finnish 20-item Toronto Alexithymia Scale. Nord J Psychiatry 2001;55: Simonsson-Sarnecki M, Lundh L-G, Törestad B, Bagby RM, Taylor G, Parker J. A Swedish translation of the 20-item Toronto Alexithymia Scale: Cross-validation of the factor structure. Scand J Psychol 2000;41: Bagby RM, Taylor GJ. Measurement and validation of the alexithymia construct. Kirjassa: Taylor GJ, Bagby RM, Parker JDA, toim. Disorders of affect regulation: alexithymia in medical and psychiatric illness. Cambridge: Cambridge University Press 1997; Beck AT, Steer RA, Garbin MG. Psychometric properties of the Beck Depression Inventory: twenty-five years of evaluation. Clin Psychol Rev 1988;8: Lane RD, Sechrest L, Reider R. Sociodemographic correlates of alexithymia. Compr Psychiatry 1998;39: Honkalampi K, Koivumaa-Honkanen H, Hintikka J ym. Do stressful life-events or sociodemographic variables associate with depression and alexithymia among a general population? A 3-year follow-up study. Compr Psychiatry 2004;45: Kauhanen J, Kaplan GA, Wilson TW, Salonen JT. Social factors in alexithymia. Compr Psychiatry 1993;34: Dion KL. Ethnolinguistic correlates of Alexithymia: toward a cultural perspective. J Psychosom Res 1996;41: Joukamaa M, Kokkonen P, Veijola J ym. Social situation of expectant mothers and alexithymia 31 years later in their offspring: A prospective study. Psychosom Med 2003;65: Jallinoja R. Johdatus perhesosiologiaan. Porvoo: WSOY Kooiman CG, Vellinga SV, Spinhoven P, Draijer N, Trijsburg RW, Rooijmans HGM. Childhood adversities as risk factors for alexithymia and other aspects of affect dysregulation in adulthood. Psychother Psychosom 2004;73: Rasting M, Brosig B, Beutel ME. Alexithymic characteristics and patient-therapist interaction: A video analysis of facial affect display. Psychopathology 2005;38: De Gucht V, Heiser W. Alexithymia and somatisation: Quantitative review of the literature. J Psychosom Res 2003;54: Sofia Slotte LK Tampereen yliopisto Aino K. Mattila LL Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos TAYS, psykiatrian klinikka Jouko K. Salminen LKT Kansanterveyslaitos, terveyden ja toimintakyvyn osasto, väestötutkimuslaboratorio Matti Joukamaa LKT, sosiaalipsykiatrian professori Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos TAYS, psykiatrian klinikka Kansanterveyslaitos, Helsinki English summary Finnish generations and alexithymia Background There have been few earlier population studies on alexithymia. The association between alexithymia and age especially has not been comprehensively studied. Our aim was therefore to study this association. We placed special emphasis on linking our results to the Finnish sociological generation theory developed by J.P. Roos. According to this theory, four Finnish generations can be identified from the beginning of the 20th century, their years of birth being , , and Methods Our study was a part of the Health 2000 Survey. The sample comprised those individuals (67.9% of the initial sample of subjects) who completed the 20-item Toronto Alexithymia Scale. The association between alexithymia and age according to the four sociologically identified generations was studied using a logistic regression analysis with socio-demographic and health-related variables as confounders. Results Our main finding was a significant association between alexithymia and the older generations. In the multivariate analysis alexithymia was also associated with male gender, lower level of education, previously diagnosed psychiatric disorder, perceived health and depression. Conclusions Alexithymia is common in the older Finnish generations. It is important to recognise alexithymia as it may adversely affect the patient-doctor relationship and the ways in which the patients perceive their health. An important topic for further research is to investigate whether the prevalence of alexithymia is decreasing in our country, which is the hypothesis we put forward. Sofia Slotte B.M., University of Tampere Aino K. Mattila M.D., University of Tampere, Tampere School of Public Health, Tampere University Hospital, Psychiatric Department Jouko K. Salminen M.D., Ph.D., National Public Health Institute, Department of Health and Functional Capacity, Laboratory for Population Research Matti Joukamaa M.D., Ph.D., University of Tampere, Tampere School of Public Health, Tampere University Hospital, Psychiatric Department National Public Health Institute, Helsinki

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Aleksitymia tarkoittaa persoonallisuuden

Aleksitymia tarkoittaa persoonallisuuden Katsaus Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Erkki Äärelä ja Jussi Kauhanen Toimivaa persoonallisuutta kuvaa kyky tunnistaa ja käsitellä tunteita sekä pohdiskella elämäntapahtumien taustoja. Aleksityymisen

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, haastattelu Esittely Tämä arviointimenetelmä kehitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Classification, Terminology and Standards -tiimin toimesta osana WHO:n National Institutes of

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot - Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987 Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Sosiaalinen perimä 2 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen

Lisätiedot

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 135/85 Ambulatory awake or Home BP Antti Jula 2 Valkotakkihypertensio ja piilevä

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi

Lisätiedot

56 Ulkoilun useus Koko vuosi Tammi maaliskuu Kesä elokuu Syys joulukuu ja ajankäyttö Year around January March June-August September December viikossa Weekly frequency and time use Ka / Mean Koko väestö

Lisätiedot

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Teemu Kemppainen (Helsingin yliopisto) teemu.t.kemppainen(at)helsinki.fi Esitys: teemunsivu.wordpress.com Kriminologian ja oikeuspolitiikan

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

27 Suunnistus Orienteering Kalliokiipeily Rock, mountain climbing Maastoratsastus Crosscountry horseback riding Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Kyselyyn vastaaminen KYSYMYS VASTAUS Ymmärtäminen & tulkinta Vastauksen muotoileminen Muistaminen & arviointi Ahola A. ym.

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Terveyspalvelut ja terveyserot Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö Hallintojärjestelmä Politiikat

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Liisa Törmäkangas, FT, Tutkija Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Marko Merikukka, FM, Tilastotutkija Mika Gissler, Tutkimusprofessori

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

ATH-koulutus THL 16.2.2011. 16. 2. 2011 ATH-koulutus / Tommi Härkänen 1

ATH-koulutus THL 16.2.2011. 16. 2. 2011 ATH-koulutus / Tommi Härkänen 1 ATH-koulutus THL 16.2.2011 16. 2. 2011 ATH-koulutus / Tommi Härkänen 1 Sisältö Otanta-asetelma Ositus ja 75 vuotta täyttäneiden ylipoiminta Painokertoimet Tulosten esittäminen: mallivakiointi Esimerkit

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Rahapelaaminen ja terveys, mitä tekemistä niillä on keskenään? Kun katsotaan rahapelaamisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia 14.5.2012 14.5.2012 Anu Castaneda 1 Esityksen sisältö 1. Maamu-tutkimus ja sen tavoitteet 2. Menetelmät 3. Tutkimuksen

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet

Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-410-6 11.5.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi/ Hannele

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot