Sifneos esitti 1970-luvun alussa käsitteen aleksitymia. Suomalaiset sukupolvet ja aleksitymia. lääketiede. Alkuperäistutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sifneos esitti 1970-luvun alussa käsitteen aleksitymia. Suomalaiset sukupolvet ja aleksitymia. lääketiede. Alkuperäistutkimus"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Sofia Slotte, Aino Mattila, Jouko K. Salminen, Matti Joukamaa Suomalaiset sukupolvet ja aleksitymia Lähtökohdat Aleksitymian esiintyvyydestä Suomessa on tehty vain muutama väestötutkimus. Varsinkaan aleksitymian ja iän välistä yhteyttä ei ole riittävästi tutkittu. Tavoitteenamme oli tutkia aleksitymian ja iän välistä yhteyttä sekä tarkastella saatuja tuloksia sosiologi J. P. Roosin sukupolviteorian valossa. Menetelmät Tutkimus oli osa Kansanterveyslaitoksen Terveys projektia. Sen 30 vuotta täyttäneistä tutkittavasta 68 % vastasi aleksitymiakyselyyn hyväksyttävästi äidinkielellään ja muodosti tutkimuksen lopullisen aineiston. Aleksitymian mittarina käytettiin Toronto Alexithymia Scale -kyselyn 20-osioista versiota. Tulokset Tärkein löydös oli aleksitymian esiintyvyyden suureneminen iän myötä. Monimuuttujamallissa aleksitymia oli lisäksi yhteydessä miessukupuoleen, koulutusasteeseen, lääkärin toteamaan mielenterveyden häiriöön, tutkittavan kokemaan terveydentilaan ja depressioon. Päätelmät Aleksityymisyys on yleistä vanhoissa suomalaisissa ikäluokissa. Sen tunnistaminen terveydenhuollossa on tärkeää, koska aleksitymia saattaa vaikuttaa potilas-lääkärisuhteeseen ja siihen, miten potilas kokee terveydentilansa. Olisi tärkeää selvittää, onko aleksitymia vähenemässä, kuten oletamme näiden tulosten perusteella. Sifneos esitti 1970-luvun alussa käsitteen aleksitymia kuvaamaan persoonallisuuspiirteiden yhdistelmää, jolle on ominaista emotionaalinen rajoittuneisuus, tunne-elämän köyhyys ja kykenemättömyys löytää oikeita sanoja tunteiden kuvailuun. Aleksitymialle on ominaista käytännöllinen ajattelutyyli ja tunteiden ulkoistaminen (1). Aluksi aleksitymian uskottiin liittyvän lähinnä psykosomaattisiin sairauksiin, mutta myöhemmin on julkaistu havaintoja aleksitymian ja useiden somaattisten sairauksien (2) sekä mielenterveyden häiriöiden (3) välisestä yhteydestä. Alkuperäisen teorian mukaan aleksitymia on persoonallisuuden piirteistönä verrattain pysyvä. Freyberger on esittänyt käsitteet primaarinen ja sekundaarinen aleksitymia. Primaarinen aleksitymia olisi rakenteellinen, pysyvä tekijä. Sekundaarinen aleksitymia olisi seurausta esimerkiksi vakavan somaattisen sairauden tai muun trauman aiheuttamasta stressistä (4). Etenkin depression on arveltu voivan aiheuttaa sekundaarista aleksitymiaa (3). Aleksitymiasta on julkaistu yli tuhat artikkelia. Sen esiintyvyydestä on kuitenkin olemassa vain muutama laaja väestötutkimus (3,5,6). Kolmen Suomessa tehdyn, työikäiseen väestöön kohdistuneen tutkimuksen mukaan aleksitymian esiintyvyys on miehillä 9 17 % ja naisilla 5 10 %. Lisäksi kahdessa väestötutkimuksessa on havaittu, että vanhuksilla esiintyvyys on selvästi suurempi, jopa 34 % (7,8). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia aleksitymian yhteyttä ikään. Tutkimuksen mahdollisti Terveys projekti, jonka suunnitteluun ja toteutukseen osallistui laaja kansallinen tutkijaverkosto Kansanterveyslaitoksen johdolla. Tässä hankkeessa tutkittavien ikäjakauma oli laajempi kuin aiemmissa aleksitymiatutkimuksissa. Terveys aineiston aleksityymisyyden ja sosiodemografisten tekijöiden välisestä yhteydestä on jo aiemmin julkaistu tutkimustuloksia (9). Sosiologi J. P. Roosin tunnetun teorian mukaan Suomen väestö voidaan 1900-luvun alusta alkaen jakaa neljään eri sukupolveen. Ensimmäiseen sukupolveen kuuluvat vuosina syntyneet, sodan ja pula-ajan kokeneet ihmiset. Toinen sukupolvi on ns. jälleenrakennuksen sukupolvi, johon kuuluvat ovat syntyneet Kolmannen sukupolven jäsenet, vuosina syntyneet, ovat eläneet nuoruuttaan 1960-luvulla. He kuuluvat ns. suuren murroksen sukupolveen ja heidän elämänsä keskeisiä tekijöitä ovat olleet nopeat yhteiskunnalliset muutokset. Neljänteen sukupol- 1005

2 Taulukko 1. veen kuuluvat ovat syntyneet Kolmannen ja neljännen sukupolven aikana tapahtunut kaupungistuminen antaa merkityksensä neljännelle sukupolvelle, ns. lähiösukupolvelle. Nämä sukupolvet eroavat toisistaan mm. kokemus- ja arvomaailman suhteen (10,11). Tätä teoriaa on myös aiemmin käytetty kolmen ensimmäisen sukupolven osalta psykiatrisessa tutkimuksessa (12). Me halusimme tutkia aleksitymian esiintyvyyttä neljässä sukupolvessa. Aineisto ja menetelmät Aineiston muodostivat iältään 30 vuotta täyttänyttä suomalaista, jotka oli poimittu niin, että otos edusti koko maan vastaavanikäistä väestöä. Tutkimus koostui terveyshaastattelusta ja -tarkastuksesta. Terveyshaastattelun jälkeen osallistujat saivat mukaansa kotona täytettäväksi aleksityymisyyttä mittaavan kyselylomakkeen. Tämän tutkimuksen lopullinen aineisto koostui niistä suomen- tai ruotsinkielisestä henkilöstä, jotka vastasivat hyväksyttävästi aleksitymiakyselyyn äidinkielellään. Vanhin lomakkeen asianmukaisesti täyttänyt oli syntynyt vuonna Terveys tutkimuksen rakenne on kuvattu tarkemmin jo aiemmin (13). Aleksitymian mittarina käytettiin Toronto Alexithymia Scale -kyselyn 20-osioista versiota (TAS-20) (14,15,16,17). Aleksitymian esiintyvyys. Aleksityymisyys 1 Ei Kyllä Ero Muuttuja n % n % p-arvo Sukupuoli < 0,001 mies , ,9 nainen , ,1 Syntymävuosi < 0, , , , , , , , ,8 Siviilisääty < 0,001 naimaton , ,2 avo- tai avioliitossa , ,9 eronnut ,4 51 9,6 leski , ,9 Koulutusaste < 0,001 perusaste , ,4 keskiaste , ,9 korkea-aste ,7 53 3,3 Tulotaso < 0,001 hyvä ,4 71 4,6 kohtalainen , ,0 huono , ,7 Koettu terveydentila < 0,001 hyvä , ,9 kohtalainen , ,5 huono , ,5 Depressio < 0,001 ei , ,0 kyllä , ,9 1 TAS-20 < 61 = ei aleksitymiaa, TAS = aleksitymia Sen psykometriset ominaisuudet ovat luotettavia. Mittarin toimivuus on osoitettu yli 20 eri kielellä, myös suomen (18) ja ruotsin kielellä (19). TAS-20 koostuu 20 väittämästä. Jokaisesta kohdasta voi saada 1 5 pistettä (ei lainkaan pidä paikkaansa pitää täysin paikkansa). Viiden osion pisteet lasketaan käänteisinä. Pistemäärää 61 pidetään aleksityymisyyden alarajana (20). Terveyshaastattelussa kerättiin tietoa tutkittavien sosiodemografisesta taustasta, sosioekonomisesta asemasta ja terveydentilasta. Tarkasteltaviksi otettiin ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutusaste, tulotaso, koettu terveydentila, lääkärin aiemmin toteama psyykkinen sairaus ja tutkittavan ilmoittama pitkäaikaissairaus. Tutkittavat jaettiin neljään ryhmään syntymävuoden mukaan ( , , , ) J. P. Roosin teoriaa mukaillen (10,11). Siviilisääty jaettiin neljään luokkaan: naimattomat, avo- ja avioliitossa elävät, asumuserossa olevat ja eronneet sekä lesket. Koulutustasoista muodostettiin kolme luokkaa: perusasteen koulutus (ei ylioppilastodistusta, enintään ammattikurssi tai työpaikkakoulutus), keskiasteen koulutus (ammattikoulu, oppisopimuskoulutus, ylioppilastutkinto + ammattikurssi tai työpaikkakoulutus) sekä korkea-asteen koulutus (ammatilliset opistotutkinnot, ammatti- tai muut korkeakoulututkinnot). Tulotaso jaettiin tutkittavan talouden kuukausittaisten tulojen mukaan kolmeen luokkaan. Terveydentilaansa tutkittavat arvioivat viisikohtaisella asteikolla, joka tutkimuksessamme vähennettiin kolmikohtaiseksi (hyvä tai melko hyvä, keskitasoinen, ja melko huono tai huono). Tutkittavilta kysyttiin myös pitkäaikaissairauksia ja lääkärin toteamia mielenterveyden häiriöitä. Pitkäaikaissairaus tarkoitti sitä, että tutkittava oli viimeisten kolmen kuukauden aikana kärsinyt sairaudesta tai vammasta, joka oli rajoittanut hänen toimintaansa tai työkykyään. Koska depressiolla ja aleksitymialla on todettu yhteys, otettiin analyyseihin mukaan sekoittavana tekijänä depressiivisyys, jota mitattiin 21-osioisella Beckin masennusoirekyselyllä. Pistemäärä kymmenen tai enemmän merkitsi depressiota (21). Tilastolliset menetelmät Tilastollisina menetelminä käytettiin luokiteltujen muuttujien testaukseen χ 2 -testiä Waldin muunnoksella ja jatkuvien muuttujien analysointiin t-testiä. Monimuuttujamenetelmänä käytettiin logistista regressioanalyysiä. Selitettävänä muuttujana oli aleksitymia ja selittävinä muuttujina sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutusaste, tulotaso, pitkäaikainen sairaus, mielenterveyden häiriö, koettu terveydentila ja depressio. Aineiston analysointiin käytettiin STATA-ohjelmaa. Tulokset Aleksitymian esiintyvyys koko aineistossa oli 9,9 %. Miehillä aleksityymisyys oli yleisempää kuin naisilla (11,9 % vs. 8,1 %); ero oli tilastollisesti merkitsevä ja säilyi monimuuttuja-analyysissä. Taulukossa 1 on esitetty aleksitymian esiintyvyys eri sukupolvilla, molemmilla sukupuolilla sekä sen yhteys sosiodemografisiin ja terveysmuuttujiin. Ristiintaulu- 1006

3 koinnissa aleksitymia oli yhteydessä miessukupuoleen, siviilisäätyyn, tuloluokkaan, koulutusasteeseen, koettuun terveydentilaan, pitkäaikaiseen sairauteen, lääkärin toteamaan psyykkiseen sairauteen ja depressioon. Aleksitymian ja sosiodemografisten tekijöiden välisiä yhteyksiä on yksityiskohtaisemmin tarkasteltu englannin kielellä julkaisemassamme artikkelissa (9). Logistisessa regressioanalyysissä yhteys aleksityymisyyteen säilyi miessukupuolella, koulutusasteella, lääkärin toteamalla psyykkisellä sairaudella sekä koetulla terveydentilalla (taulukko 2). Myös depression yhteys aleksityymisyyteen säilyi monimuuttuja-analyysissä. Vanhimmassa, vuosina syntyneessä sukupolvessa jopa neljännes tutkituista oli aleksityymisiä, ja osuus oli lähes viisinkertainen nuorimman sukupolven tulokseen verrattuna. Monimuuttuja-analyysi ei merkittävästi muuttanut tulosta. Pohdinta Aleksityymisyyden yhteys ikään oli tutkimuksessamme kiistaton. Vastaavia tuloksia on saatu myös kolmessa aiemmassa tutkimuksessa (3,5,22). Kaikissa niissä otos on kuitenkin rajoittunut vain työikäisiin. Vain yhdessä aikaisemmassa tutkimuksessa on saatu tästä eroava tulos; Gunzelmannin työryhmä ei todennut aleksitymialla olevan yhteyttä ikään työikäisiä ja vanhuksia koskeneessa tutkimuksessa (8). Lisäksi aleksitymia oli aineistossamme yhteydessä miessukupuoleen, depressioon, koettuun terveydentilaan ja koulutusasteeseen. Nämä havainnot vastaavat useissa aiemmissa väestötutkimuksissa saatuja tuloksia (3,5,6,7,9). Aleksitymian yleisyys vanhemmissa sukupolvissa saattaa selittyä joko ns. kohortti-ilmiöllä tai sillä, että aleksityymisyys lisääntyy iän myötä. Kohortti-ilmiöllä tarkoitamme sitä, että tiettynä ajanjaksona syntyneiden, tiettyjen maailman tapahtumien aikana nuoruuttaan eläneiden ja samanlaisissa olosuhteissa asuneiden ihmisten aleksityymisyyttä koskevat tulokset olisivat samankaltaisia; esimerkiksi huonommat sosioekonomiset olosuhteet aiheuttaisivat enemmän aleksityymisyyttä kuin paremmat elinolosuhteet. Ikään liittyvässä aleksityymisyyden lisääntymisessä voisi toisaalta olla kyse myös sekundaarisesta aleksitymiasta, jota aiheuttaisivat mm. lisääntynyt sairastavuus, leskeytyminen ja yksinäisyys. Tässä tutkimuksessa aleksitymian yhteys ikään kuitenkin säilyi, kun siviilisääty ja sairastavuus vakioitiin. Siihen, mikä on syynä aleksitymian esiintyvyyden lisääntymiseen ikääntymisen myötä, emme voi saada vastausta poikkileikkaustutkimuksella, vaan asian selvittämiseksi tarvitaan pitkää etenevää tutkimusta. Roosin sukupolvijakoon perustuva teoria tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisen tarkastelukulman saaduille tuloksille. Eri aikakausina syntyneiden ihmisten kertomusten välillä Roos havaitsi jokaiselle ikäluokalle tyypillisen tavan kokea asioita. Toisaalta suuria eroja ei ollut vain sukupolvien, vaan myös sosiaaliluokkien välillä (10,11). Veijola käytti tutkimuksessaan Roosin sukupolvijaottelusta kolmea ensimmäistä sukupolvea (12). Kuuluminen kahteen vanhimpaan sukupolveen lisäsi aikuisiän pitkäaikaisen mielenterveyden häiriön riskiä. Vuosina syntyneiden, sodan ja pula-ajan kokeneiden ihmisten kertomuksissa tyypillisiä kokemuksia olivat Roosin mukaan sodanaikainen pelko, läheisten ihmisten menetykset, jatkuva työnteko sekä vähäiset koulunkäynnin mahdollisuudet (10,11). Vanhemman kuoleman on aiemmissa tutkimuksissa todettu lisäävän aikuisiän pitkäaikaisen psyykkisen sairauden riskiä (12). Aleksityymisillä ihmisillä on todettu olleen enemmän kuormittavia elämäntapahtumia kuin muilla normaalissa suomalaisväestössä (23). Alemman koulutusasteen yhteys aleksityymisyyteen on tämän tutkimuksen lisäksi todettu muissakin väestötutkimuksissa (3,5,6). Roosin keräämissä sota-ajan sukupolven kirjoituksissa oli mukana myös hyviä kokemuksia siitä, kuinka elinolosuhteissa oli tapahtunut muutosta parempaan päin, sekä siitä, että oli pystytty vaikuttamaan maan tulevaisuuteen (10,11). Vuosina syntyneiden, kasvun ja jälleenrakennuksen sukupolveen kuuluvien elämää leimaa kaksijakoisuus. Nuoruus- ja lapsuusvuosinaan ennen sotaa he joutuivat kokemaan hätää ja puutetta. Sodan jälkeen he saivat nähdä Suomen taloudellisen kehityksen nopean kasvun ja muutok- Taulukko 2. Logistinen regressioanalyysi (dikotominen aleksitymia 1 selitettävä muuttuja, merkitsevät p-arvot näkyvissä). OR 95 %:n luottamusväli p-arvo Sukupuoli nainen (ref) 1 mies 2,04 1,65 2,52 < 0,001 Sukupolvi (syntymävuodet) ,62 1,74 3,95 < 0, ,69 1,23 2,34 < 0, ,15 0,90 1,55 NS (ref) 1 Siviilisääty naimaton 1,36 0,91 2,03 NS avo- tai avioliitossa 1,23 0,93 1,77 NS eronnut (ref) 1 leski 1,13 0,72 1,77 NS Koulutusaste perusaste 2,80 2,00 3,93 < 0,001 keskiaste 2,51 1,75 3,59 < 0,001 korkea aste (ref) 1 Tulotaso matala 1,40 0,96 2,04 NS keskitaso 1,24 0,91 1,69 NS korkea (ref) 1 Pitkäaikainen sairaus ei (ref) 1 on 1,19 0,91 1,54 NS Mielenterveyden häiriö ei (ref) 1 on diagnosoitu aiemmin 1,49 1,14 1,96 0,004 Koettu terveydentila hyvä tai melko hyvä (ref) 1 keskinkertainen 1,20 0,93 1,56 NS melko huono tai huono 1,74 1,25 2,40 0,001 Depressio ei 1 kyllä 3,81 3,06 4,76 < 0,001 1 TAS 20 < 61 = ei aleksitymiaa, TAS = aleksitymia 1007

4 Tästä asiasta tiedettiin h Aleksitymia on väestössä yleistä. h Työikäisille tehdyissä tutkimuksissa aleksitymian on todettu olevan yleisempää iäkkäämmillä. h Aleksitymia on miehillä yleisempää kuin naisilla. Tämä tutkimus opetti h Iän ja aleksitymian välillä on Suomessa vahva yhteys. Vanhimmissa ikäluokissa joka neljäs on aleksityyminen. h Iän ja aleksitymian yhteys säilyi kun sukupuolen, siviilisäädyn, koulutuksen, tulotason ja terveydentilan vaikutus vakioitiin. h Aleksityymisyys saattaa olla yhteydessä vanhempien suomalaisten sukupolvien elämänhistoriaan. sen sekä yhteiskunnallisen vaurastumisen. Monet joutuivat muuttamaan maaseudulta kaupunkeihin saadakseen työtä (10,11). Vuosina syntyneistä, kolmannen sukupolven ihmisistä, useat ovat kokeneet muuttamisen maalta kaupunkiin joko yksin tai vanhempiensa kanssa. Tälle ensimmäisten kaupunkilaisten sukupolvelle tyypillisiä muutoksia edelliseen sukupolveen verrattuna olivat koulutuksen pidentyminen, oman asunnon säästäminen sekä useiden kulutustavaroiden, kuten television ja auton hankkiminen (10,11). Vuoden 1950 jälkeen syntyneiden sukupolvelle taas on tyypillistä uudenlainen turvattomuus verrattuna kolmanteen sukupolveen. Heillä ei enää ole ollut samanlaista tunnetta taloudellisesti vakaan tilanteen jatkuvuudesta luvun loppupuolella työttömyysluvut kääntyivät nousuun. Suomen vakavin rauhanajan lamakausi ajoittui 1990-luvun alkuun. Siitä alkaen on ongelmana ollut pitkäaikaistyöttömyys. Aiemmissa tutkimuksissa on aleksitymian ja matalan tulotason välillä todettu yhteys (6,24). Tässä aineistossa matalan tulotason ja aleksitymian välinen merkitsevä yhteys ei säilynyt monimuuttujamallissa, jossa oli mukana koulutus. Roos kiinnitti huomiota siihen, että ensimmäisen ja toisen sukupolven jäsenet käsittelivät kirjoituksissaan aivan erilailla ihmissuhteitaan verrattuna myöhempiin sukupolviin. Heidän kirjoituksissaan kerrottiin harvoin normaalista avioliitosta. Parisuhde mainittiin lähinnä silloin, kun siinä oli huomattavia vaikeuksia. Ihmisten väliset suhteet olivat taas kolmannen ja neljännen sukupolven elämäkerroissa erittäin keskeisessä roolissa (10,11). Ihmisten tapa kirjoittaa elämästään on aleksitymiatutkimuksen kannalta mielenkiintoinen asia. Kielellisillä ja kulttuurisilla tekijöillä on todettu olevan yhteys aleksityymisyyteen (25). Elinolosuhteet saattavat vaikuttaa ihmisten tapaan käsitellä ja ymmärtää omia tunteitaan sekä puhua niistä. Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimuksessa, jossa selvitettiin lapsuuden olosuhteiden vaikutusta ja yhteyttä tutkittujen myöhempään aleksityymisyyteen, todettiin maaseudulla eläneillä enemmän aleksityymisyyttä kuin kaupunkilaisilla. Syntyminen monilapsiseen perheeseen lisäsi aleksityymisyyden riskiä (26). Suomalainen perherakenne ja kasvatusasenteet muuttuivat voimakkaasti 1900-luvun aikana (27). Perheiden lapsimäärä väheni ja ydinperheen merkitys korostui. Perhekulttuurin muutokset olivat kaupungeissa nopeampia kuin maaseudulla. Lapsuudenaikaisen yhteiskunnallisen tilanteen ja elinolosuhteiden lisäksi vanhemmuudella on useissa tutkimuksissa ollut yhteyttä lapsen myöhempään aleksityymisyyteen. Rakkauden, hellyyden ja kiintymyksen puute lapsuuden kodissa on yhdistetty aikuisiän aleksityymisyyteen (28). Aikuisiän hyvän psyykkisen terveyden on vastaavasti todettu olevan yhteydessä huoltajan hyvään tai kohtalaiseen sosiaaliseen asemaan sekä kodin myönteiseen ilmapiiriin (12). Vaikka poikkileikkaustutkimuksessa ei voi tehdä päätelmiä syy-seuraussuhteista, hypoteesimme on, että suomalaisten sukupolvien erot aleksityymisyydessä heijastavat yhteiskunnallista muutosta: uskomme että aleksityymisyys vähenee Suomessa. Tämän tutkimuksen vahvuuksia olivat laaja aineisto ja suuri ikäjakauma. Tutkittavien ikäjakauman laajuus (30 97-vuotiaat) antoi ensimmäistä kertaa mahdollisuuden tutkia aleksitymian ja iän suhdetta lähes koko aikuisen elämänkaaren varrelta. Useissa muissa tutkimuksissa on ikäjakauma ollut kohtalaisen kapea tai on keskitytty vain yhteen ikäluokkaan (6,7), jolloin tutkimustulokset ovat jääneet hyvin irrallisiksi muiden ikäluokkien puuttuessa. Aineiston monipuolisuus antoi myös mahdollisuuden vakioida sekoittavien tekijöiden vaikutusta. Tutkimuksemme puutteena oli, ettei otoksessa ollut mukana alle 30-vuotiaita, eivätkä tulokset näin ollen koske nuorempaa aikuisväestöä. Noin joka kymmenes suomalaisista työikäisistä oli tutkimuksen mukaan aleksityyminen, mutta vanhimmassa ikäryhmässä noin joka neljäs. Tunnistamaton aleksityymisyys saattaa heikentää potilas-lääkärisuhdetta (29). Aleksitymia saattaa vaikuttaa myös siten, että aleksityyminen potilas korostaa somaattisia oireitaan ja kokee terveytensä huonommaksi kuin terveydentilaltaan muuten samanlaiset ihmiset (30). Aleksityymisyyden tunnistaminen on tärkeää käytännön potilaslääkärikontaktissa kaikkialla terveydenhuollossa. Paitsi TAS-mittarilla, aleksityymisyydestä voi saada vihjeitä tiedustelemalla potilaan taipumusta ajatella ja käsitellä tunteitaan. Kliinisessä työssä olemme kokeneet hyödylliseksi kysyä potilaalta, painottaako hän tunne-elämää vai käytännön konkretiaan liittyviä asioita arkipäivän elämässään. Kirjallisuutta 1 Sifneos PE. The prevalence of alexithymic characteristics in psychosomatic patients. Psychother Psychosom 1973;22: Taylor GJ. Recent developments in alexithymia theory and research. Can J Psychiatry 2000;45: Honkalampi K, Hintikka J, Tanskanen A, Lehtonen J, Viinamäki H. Depression is strongly associated with alexithymia in the general population. J Psychosom Res 2000;48: Freyberger H. Supportive psychotherapeutic techniques in primary and secondary alexithymia. Psychother Psychosom 1977;28: Salminen JK, Saarijärvi S, Äärelä E, Toikka T, Kauhanen J. Prevalence of alexithymia and its association with sociodemographic variables in the general population of Finland. J Psychosom Res 1999;46: Kokkonen P, Karvonen JT, Veijola J ym. Prevalence and sociodemographic correlates of alexithymia in a population sample of young adults. Compr Psychiatry 2001;42:

5 7 Joukamaa M, Saarijärvi S, Muuriaisniemi ML, Salokangas RKR. Alexithymia in normal elderly population. Compr Psychiatry 1996;37: Gunzelmann T, Kupfer J, Brähler E. Alexithymia in the elderly population. Compr Psychiatry 2002;43: Mattila AK, Salminen JK, Nummi T, Joukamaa M. Age is strongly associated with alexithymia in the general population. J Psychosom Res 2006;61: Roos JP. Suomalainen elämä, Hämeenlinna: Karisto, Roos JP. Life stories of social changes: four generations in Finland. Kirjassa: Roos JP, Sicinski A. Ways of life in Finland and Poland. Comparative studies on urban populations. 1987; Veijola J. Aikuisiän mielenterveys ja lapsuudenkokemukset. Kansaneläkelaitos Ahola K, Honkonen T, Kalimo R, Nykyri E, Aromaa A, Lönnqvist J. Työuupumus Suomessa Terveys tutkimuksen tuloksia. Suom Lääkäril 2004;59: Bagby RM, Parker JDA, Taylor GJ. The Twenty-Item Toronto Alexithymia Scale: I. Item selection and cross-validation of the factor structure. J Psychosom Res 1994;38: Bagby RM, Taylor GJ, Parker JDA. The Twenty-Item Toronto Alexithymia Scale: II. Convergent, discriminant, and concurrent validity. J Psychosom Res 1994;38: Parker JDA, Taylor GJ, Bagby RM. The 20-item Toronto Alexithymia Scale:III. Reliability and factorial validity in a community population. J Psychosom Res 2003;55: Taylor GJ, Bagby RM, Parker JDA. The Twenty-Item Toronto Alexithymia Scale: IV. Reliability and factorial validity in different languages and cultures. J Psychosom Res 2003;55: Joukamaa M, Miettunen J, Kokkonen P ym. Psychometric properties of the Finnish 20-item Toronto Alexithymia Scale. Nord J Psychiatry 2001;55: Simonsson-Sarnecki M, Lundh L-G, Törestad B, Bagby RM, Taylor G, Parker J. A Swedish translation of the 20-item Toronto Alexithymia Scale: Cross-validation of the factor structure. Scand J Psychol 2000;41: Bagby RM, Taylor GJ. Measurement and validation of the alexithymia construct. Kirjassa: Taylor GJ, Bagby RM, Parker JDA, toim. Disorders of affect regulation: alexithymia in medical and psychiatric illness. Cambridge: Cambridge University Press 1997; Beck AT, Steer RA, Garbin MG. Psychometric properties of the Beck Depression Inventory: twenty-five years of evaluation. Clin Psychol Rev 1988;8: Lane RD, Sechrest L, Reider R. Sociodemographic correlates of alexithymia. Compr Psychiatry 1998;39: Honkalampi K, Koivumaa-Honkanen H, Hintikka J ym. Do stressful life-events or sociodemographic variables associate with depression and alexithymia among a general population? A 3-year follow-up study. Compr Psychiatry 2004;45: Kauhanen J, Kaplan GA, Wilson TW, Salonen JT. Social factors in alexithymia. Compr Psychiatry 1993;34: Dion KL. Ethnolinguistic correlates of Alexithymia: toward a cultural perspective. J Psychosom Res 1996;41: Joukamaa M, Kokkonen P, Veijola J ym. Social situation of expectant mothers and alexithymia 31 years later in their offspring: A prospective study. Psychosom Med 2003;65: Jallinoja R. Johdatus perhesosiologiaan. Porvoo: WSOY Kooiman CG, Vellinga SV, Spinhoven P, Draijer N, Trijsburg RW, Rooijmans HGM. Childhood adversities as risk factors for alexithymia and other aspects of affect dysregulation in adulthood. Psychother Psychosom 2004;73: Rasting M, Brosig B, Beutel ME. Alexithymic characteristics and patient-therapist interaction: A video analysis of facial affect display. Psychopathology 2005;38: De Gucht V, Heiser W. Alexithymia and somatisation: Quantitative review of the literature. J Psychosom Res 2003;54: Sofia Slotte LK Tampereen yliopisto Aino K. Mattila LL Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos TAYS, psykiatrian klinikka Jouko K. Salminen LKT Kansanterveyslaitos, terveyden ja toimintakyvyn osasto, väestötutkimuslaboratorio Matti Joukamaa LKT, sosiaalipsykiatrian professori Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos TAYS, psykiatrian klinikka Kansanterveyslaitos, Helsinki English summary Finnish generations and alexithymia Background There have been few earlier population studies on alexithymia. The association between alexithymia and age especially has not been comprehensively studied. Our aim was therefore to study this association. We placed special emphasis on linking our results to the Finnish sociological generation theory developed by J.P. Roos. According to this theory, four Finnish generations can be identified from the beginning of the 20th century, their years of birth being , , and Methods Our study was a part of the Health 2000 Survey. The sample comprised those individuals (67.9% of the initial sample of subjects) who completed the 20-item Toronto Alexithymia Scale. The association between alexithymia and age according to the four sociologically identified generations was studied using a logistic regression analysis with socio-demographic and health-related variables as confounders. Results Our main finding was a significant association between alexithymia and the older generations. In the multivariate analysis alexithymia was also associated with male gender, lower level of education, previously diagnosed psychiatric disorder, perceived health and depression. Conclusions Alexithymia is common in the older Finnish generations. It is important to recognise alexithymia as it may adversely affect the patient-doctor relationship and the ways in which the patients perceive their health. An important topic for further research is to investigate whether the prevalence of alexithymia is decreasing in our country, which is the hypothesis we put forward. Sofia Slotte B.M., University of Tampere Aino K. Mattila M.D., University of Tampere, Tampere School of Public Health, Tampere University Hospital, Psychiatric Department Jouko K. Salminen M.D., Ph.D., National Public Health Institute, Department of Health and Functional Capacity, Laboratory for Population Research Matti Joukamaa M.D., Ph.D., University of Tampere, Tampere School of Public Health, Tampere University Hospital, Psychiatric Department National Public Health Institute, Helsinki

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, haastattelu Esittely Tämä arviointimenetelmä kehitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Classification, Terminology and Standards -tiimin toimesta osana WHO:n National Institutes of

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 V ls. Uusintamahdollisuus on rästitentissä.. ke 6 PR sali. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 9. 8.. välisenä aikana. Soveltuvan

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Teemu Kemppainen (Helsingin yliopisto) teemu.t.kemppainen(at)helsinki.fi Esitys: teemunsivu.wordpress.com Kriminologian ja oikeuspolitiikan

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Osaamisohjelman tavoitteet: Osa nuorisotakuuta Tavoitteena kohottaa vailla toisen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

VL50-otosaineston henkilöt väestölaskentavuosina vuoteen 2010 (PUF)

VL50-otosaineston henkilöt väestölaskentavuosina vuoteen 2010 (PUF) Aineistokuvaus VL50-otosaineston henkilöt väestölaskentavuosina vuoteen 2010 (PUF) Sisältökuvaus Vuonna 1950 suoritettiin Suomessa ensimmäinen yleinen välitön väestölaskenta. Tästä väestölaskennasta on

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Terveyspalvelut ja terveyserot Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö Hallintojärjestelmä Politiikat

Lisätiedot

27 Suunnistus Orienteering Kalliokiipeily Rock, mountain climbing Maastoratsastus Crosscountry horseback riding Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja

Lisätiedot

23 Laskettelu Downhill skiing Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Lumilautailu Snowboarding Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Telemarkhiihto Telemark

23 Laskettelu Downhill skiing Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Lumilautailu Snowboarding Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Telemarkhiihto Telemark 22 Hiihto Hiihtoretkeily > 20 km Skiing, > 20 km Maastohiihto, latu Crosscountry skiing on trail Maastohiihto, ei latua Crosscountry skiing without Skiing Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Yhdyskuntasuunnittelulla hyvinvointia vai pahoinvointia?

Yhdyskuntasuunnittelulla hyvinvointia vai pahoinvointia? Marketta Kyttä Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä (YTK) Aalto-yliopisto Yhdyskuntasuunnittelulla hyvinvointia vai pahoinvointia? Aivan mahtavaa, että Suomessa kysytään oikeilta ihmisiltä,

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden

Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden Terve!3 s.16-25 Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden tutkimiseen Valitse itseäsi kiinnostava

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin)

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin) 1/10 Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Yhteensä Pisteet (tarkastaja merkitsee) Kokeessa on kymmenen tehtävää, joista jokainen on erillisellä paperilla. Jokaisen tehtävän maksimipistemäärä on 6 pistettä. Ratkaise

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 2/2015 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

33 Lähiulkoilukerta Aluetyyppi, etäisyys Visit closetohome Type of area, distance distance 0,5 h > 0,5 h % ulkoilukerroista / of visits Ulkoiluharrastus / Outdoor activity Kuntokävely, kävelylenkkeily

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Sosioekonominen asema / Socioeconomic status Maatalousyrittäjä Farmer Muu yrittäjä Entrepreneur Ylempi toimihenkilö Upperlevel employee Alempi toimihe

Sosioekonominen asema / Socioeconomic status Maatalousyrittäjä Farmer Muu yrittäjä Entrepreneur Ylempi toimihenkilö Upperlevel employee Alempi toimihe 2 Kävely Retkeily, erävaellus Backpacking Patikointi Hiking Kuntokävely, kävelylenkkeily Walking for pleasure Walking Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin

Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin Elisa Tiilikainen 3 Tunnetteko itsenne yksinäiseksi? En koskaan 35 % Harvoin 45 % Silloin tällöin 17 % Usein

Lisätiedot