Toimintakertomus 2012 Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2012 Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu"

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tikkarinne 9, 82 Joensuu puh. vaihde (13) 26 6 faksi (13) POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Toimintakertomus 2 Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu

2 Toimintakertomus 2 Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu

3 Sisältö 2 vuotta ammattikorkeakoulutoimintaa Pohjois-Karjalassa... 3 Koulutustoiminta... 5 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta... 6 Henkilöstökatsaus... 7 Kansainvälinen toiminta...1 Talouskatsaus...11 Kiinteistö- ja ympäristökatsaus...13 Keskusten katsaukset Biotalouden keskus Liiketalouden ja tekniikan keskus Luovien alojen keskus Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskus Sosiaali- ja terveysalan keskus Kehittämis- ja palvelukeskus... 2 Ammattikorkeakoulun hallinto ja päätöksenteko... 21

4 2 vuotta ammattikorkeakoulutoimintaa Pohjois-Karjalassa Vuoden 213 alusta korkeakoulumme nimi muuttui Kareliaammattikorkeakouluksi, jonka ylläpitäjänä toimii Joensuun kaupungin täysin omistama Karelia Ammattikorkeakoulu Oy. Vuosi 2 oli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun 2. toimintavuosi. Ammattikorkeakoulumme aloitti poikkeusluvin toimintansa ensimmäisten joukossa vuonna 1992, ja se oli myös varhaisimpia vakinaistettuja vuonna Vuodesta 2 muodostui paitsi 2. juhlavuosi myös viimeinen toiminnan vuosi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluna. Vuoden 213 alusta korkeakoulumme nimi muuttui Karelia-ammattikorkeakouluksi, jonka ylläpitäjänä toimii Joensuun kaupungin täysin omistama Karelia Ammattikorkeakoulu Oy. Vuoden 2 toiminnan keskeinen tavoite olikin korkeakoulumme ylläpitomuodon muuttaminen osakeyhtiöksi. Kareliaammattikorkeakoulua ylläpitävä osakeyhtiö muodostettiin jo vuoden 211 lopulla, mutta varsinainen toiminnan käynnistäminen, johon kuuluivat mm. toimintaa ohjaavien sääntöjen valmistelu, osakeyhtiön perustamissopimuksen allekirjoitus, kaupparekisteriin merkitseminen, toimilupahakemuksen jättäminen ja liikkeenluovutussopimuksen hyväksyttäminen kaupunginhallituksessa, tapahtui vuoden 2 aikana. Vuosi 2 toi mukanaan myös vakavia taloudellisia ja toiminnallisia haasteita. Vuoden 211 tappiollinen tilinpäätös, koulutuspalveluiden myynnin merkittävä väheneminen sekä ammattikorkeakoulusektorin rakennemuutoksen tuomat haasteet yhdessä kuntasuojalain rajoitteiden kanssa loivat haastavan tilanteen, jossa ainoana keinona olivat poikkeuksellisen kovat talouden vakauttamistoimet. Hankintakielto, matkustuksen voimakas rajoittaminen ja lähes koko henkilökunnan kahden viikon lomautus syksyllä 2 olivat ankaria, mutta välttämättömiä vakautustoimenpiteitä, jotka myös varmistivat toivotun tuloksen. Vuoden 2 voitollinen tilinpäätös erittäin hankalassa taloudellisessa tilanteessa oli saavutus, johon tarvittiin jokaisen ammattikorkeakoulussa työskentelevän henkilön ponnistuksia. Lomautuksista huolimatta ammattikorkeakoulumme pystyi säilyttämään toimintakykynsä. Tästä kertovat opiskelijoiden tyytyväisyyttä ja läpäisyä kuvaavat indikaattorit. Vuoden 2 palautekyselyssä opiskelijoiden kokonaistyytyväisyys oli parempi kuin yhdessäkään aiemmassa vuodesta 1999 alkaen toteutetussa kyselyssä. Myös tutkintojen määrä (586 AMK-tutkintoa ja 47 YAMK-tutkintoa) pysyi hyvänä. Voimme olla myös ylpeitä opiskelijoittemme tyytyväisyydestä omaan ammattikorkeakouluumme sekä sen opettajiin ja opetukseen. Ilonaihetta on tarjonnut myös ammattikorkeakoulumme vetovoima. Kevään 2 yhteishauissa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hakijamäärät olivat hyvässä kasvussa. Meillä tarjottavaan koulutukseen oli kaikkiaan ensisijaista hakijaa, mikä tarkoittaa keskimäärin 2,91 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden. Kaikkiaan hakijoita oli Rikoimme aikaisemmat omat ennätyksemme, sillä vuoden 2 hakutulos oli kaikkien aikojen paras. Myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun aikuiskohteet ja ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavat koulutukset menestyivät hyvin ja valtakunnallisesti tarkasteluna jopa erinomaisesti. Myös syksyn haut onnistuivat erinomaisesti, sillä silloinkin jokaista tarjolla ollutta aloituspaikkaa kohden oli 5,37 ensisijaista hakijaa. Ammattikorkeakoulun aluevaikutus syntyy sekä koulutuksessa että tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on läpi historiansa ollut volyymiltaan ammattikorkeakoulujen parhaassa kolmanneksessa, ja vuonna 2 olimme jälleen parhaiden joukossa 7,5 milj. :n panoksellamme. Ammattikorkeakoulumme opettajat, opiskelijat ja TKI-toimijat ovat osallistuneet aktiivisesti maakunnan kehittämiseen erilaisten tutkimus- ja kehittämistehtävien ja kärkihankkeiden toteuttajana. Opetuksen ja TKI-toiminnan integrointiin on kiinnitetty erityistä huomiota, lisäksi on jatkettu innovaatio- ja yrittäjyystoiminnan edistämistä. Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen TKI-päivät järjestettiin Joensuussa. Samalla kun isännöimme tilaisuutta, olimme myös vastaanottamassa ammattikorkeakoulujen valtakunnallista KÄRKI-palkintoa, jonka voitti Biotalouden keskuksen PelleTime (Solutions for competitive pellet production in medium size enterprises) -hanke kansainvälisen TKItoiminnan sarjassa. Kansainvälisen hanketoiminnan volyymi on muutenkin jatkanut kasvuaan viime aikoina. Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toteuttamisessa tukeudutaan omiin ja alueen strategisiin valintoihin. Alueellisen yhteistyön kannalta toimivat kumppanuudet ovat avaintekijä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kumppanit on luokiteltu strategisiin kumppaneihin, avainkumppaneihin ja toiminnallisiin kumppaneihin sekä keskeisiin sidosryhmiin. Ammattikorkeakoulun strategisia kumppaneita olivat myös vuonna 2 Savonia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKA, Joensuun kaupunki, Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa on kaksi yhteistä strategista kansainvälistä kumppanikorkeakoulua: Liverpool John Moores University ja St. Petersburg State Polytecnical University. Itäsuomalaisen ammattikorkeakoulujen ISAT-kumppanuutta uusinnettiin solmimalla uusi vuodet kattava kumppanuussopimus ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma, jossa ISAT-toiminta tulee kohdistumaan entistä voimakkaammin yhdessä valittujen painoalojen toiminnan kehittämiseen. PETRI RAIVO Rehtori ja liikelaitoksen johtaja 3 4

5 Koulutustoiminta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun koulutustoiminta keskittyi vuonna 2 pääasiassa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Ammattikorkeakoultutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoiden määrä vuonna 2 oli selvästi aikaisempia vuosia alhaisempi. Tämä johtuu erityisesti aikuiskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen selvästä vähentymisestä. Tutkintojen määrä laski vuoden 211 ennätystasosta. Tämä johtui ensisijaisesti työvoimakoulutuksen voimakkaasta vähenemisestä. Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja tähän koulutusmuotoon liittyvä läpäisy oli myös kansallisessa vertailussa erinomaisella tasolla. Tutkintojen määrä suhteessa opetushenkilöstön määrään (3,2 tutkintoa/opettaja) parani selvästi. Opiskelijat yhteensä amk-tutkinto (nuorten koulutus) amk-tutkinto (aikuiskoulutus) ylempi amk-tutkinto erikoistumisopinnot Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi ammattikorkeakoulussa järjestettiin erikoistumisopintoja, oppisopimustyyppistä koulutusta, työvoimakoulutusta ja monipuolista täydennyskoulutusta. Avoimen ammattikorkeakoulun tarjonta oli laajaa ja avoimen opintoja suoritettiin ennätyksellisen paljon. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden määrä on aikaisempia vuosia alhaisempi, mikä johtuu laajoja tutkinnonosia suorittavien ns. polkuopiskelijoiden määrän voimakkaasta lisääntymisestä. Maakuntakorkeakoulutoimintana järjestettiin aluellisten ohjausryhmien esitysten perusteella ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa sairaanhoitajakoulutusta Lieksassa ja Kiteellä sekä tradenomikoulutusta Lieksassa. Myös muita koulutuspalveluja vietiin maakunnan eri paikkakunnille. Ammattikorkeakoulun hakijamäärä oli ennätyksellisen suuri kevään 2 yhteishaussa. Määrä kasvoi selvästi enemmän kuin muissa ammattikorkeakouluissa keskimäärin ja vetovoima (ensisijaiset hakijat/aloituspaikka) oli ammattikorkeakoulun historian paras tulos. Nuorten koulutuksessa oli 2,91 ja aikuiskoulutuksessa 3,72 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Myös vieraskielisen koulutuksen hakijoiden määrä kasvoi. Opiskelijatyytyväisyys oli vuodesta 1991 alkaen säännöllisesti kerätyn lukuvuosipalautteen perusteella ammattikorkeakoulun historian paras. Erityisen paljon paranivat kolmannen vuoden opiskelijoiden palautteet sekä opetussuunnitelmiin, opintojen ohjaukseen ja arviointiin liittyvät palautteet. Koko ammattikorkeakoulua koskevia kehittämistoimia koordinoi koulutuksen kehittämisryhmä. Vuoden 2 keskeisiä kehittämistoimia olivat opetussuunnitelmauudistuksen (OPS214) käynnistäminen vuoden 213 aloituspaikkavähennyksiin valmistautuminen opetuksen ja TKI-toiminnan integroinnin suunnittelu tulevalle strategiakaudelle sekä koulutustoiminnan tietojärjestelmien ja lukujärjestyskäytäntöjen kehittäminen Opettajat (htv) Tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI-toiminta) oli monipuolista ja laajaa vuonna 2. TKI-projektien valmistelua suunnattiin yhä enenevässä määrin kohti kansainvälisiä rahoitusohjelmia ja kansainvälisten kumppanuuksien vahvistamista. Uusia avauksia syntyi erityisesti Venäjä-yhteistyön saralla: saimme Karelia ENPI CBC -ohjelmarahoituksesta rahoituksen viiteen eri aloilla toteutettavaan kehittämisprojektiin venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa. TKI-toiminnan volyymi laski tavoitteiden mukaisesti hieman edellisestä vuodesta (2: 7,5 milj., 211: 1,1 milj. ). Muita kansainvälisiä TKI-projekteja on valmisteltu yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun sekä muiden alueellisten kumppaneiden kanssa (mm. Metsäntutkimuslaitos, Joensuun Tiedepuisto Oy, JOSEK Oy, Pohjois- Karjalan maakuntaliitto sekä maakunnan yritykset). Aiempien vuosien tapaan suurin osuus projekteista toteutettiin kuitenkin EU:n rakennerahastojen (ESR, EAKR) tuella sekä Manner-Suomen maaseuturahaston ja TEKESin rahoittamana. Vuoden 2 lopulta TKItoiminnan suunnittelussa painopiste on siirtynyt kohti seuraavaa EU:n ohjelmakautta TKI-toiminnassa on jatkettu profiloitumista valituille painoaloille asiantuntijuuden vahvistamiseksi. Myös TKI-toiminnan ja opetuksen integrointiin on kiinnitetty erityistä huomiota ja opiskelijoita on ollut mukana projektien toteutuksessa. Lisäksi on jatkettu innovaatio- ja yrittäjyystoiminnan edistämistä yhteistyössä Joensuun Tiedepuiston yrityshautomon kanssa. Keksintösäätiön Tuoteväylä-rahoituksella on toteutettu innovatiivisille opiskelijatiimeille suunnattua Draft-valmennusohjelmaa sekä myönnetty rahoitusta tuote- tai palveluidean kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen TKI-päivät järjestettiin Joensuussa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun isännöiminä. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen KÄRKI-palkinnon kansainvälisen TKI-toiminnan sarjassa voitti PKAMK:n Biotalouden keskuksen projekti nimeltä PelleTime (Solutions for competitive pellet production in medium size enterprises). TKI-tukipalveluita ja henkilöstön osaamisen kehittämistä jatkettiin yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston kanssa järjestämällä mm. ISAT-tutkijaseminaareja sekä TKI-toiminnan rahoitus- ja sopimusasioihin liittyviä koulutuksia. Karelia-ammattikorkeakouluksi muuttuminen aiheutti rahoitusteknisiä muutoksia ammattikorkeakoulun ja rahoittajien välillä, ja projektitoiminnan osalta vastuut ja velvoitteet siirrettiin alkaen Joensuun kaupungilta/pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu-liikelaitokselta Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Myös muiden sopimusosapuolten osalta toteutettiin vastaavat sopimusmuutokset. Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen TKI-päivät järjestettiin Joensuussa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun isännöiminä. Ensisijaiset hakijat (nuorten koulutus) Aloittaneet (nuorten koulutus) Vieraskieliset tutkinto-opiskelijat Suoritetut tutkinnot ammattikorkeakoulututkinto ylempi ammattikorkeakoulututkinto Avoin ammattikorkeakoulu opintosuoritukset, op opiskelijat TKI-toiminnan toteumataulukko Henkilöstötyövuodet Toteuma, M 4,3 8, 1,5 1,5* 7,5 *) Sisältää TKI-toiminnan menot sekä kiinteistö- ja hallintokuluista TKI-toimintaan kohdennettavat menot. Opiskelijatyytyväisyys 74 % 74 % 75 % 76% 5 6

6 Henkilöstökatsaus Vuonna 2 ammattikorkeakoulussa otettiin käyttöön mentorointiohjelma, joka laadittiin yhdessä Savoniaammattikorkeakoulun kanssa osana ISATyhteistyötä. Päätoiminen henkilöstö yhteensä (htv) päätoiminen opetushenkilöstö T&K-henkilöstö hallintohenkilöstö Vuoden 2 lopussa vakinaisissa ja määräaikaisissa palvelussuhteissa oli kaikkiaan 421 henkilöä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun henkilöstön kokonaismäärä oli 13 prosenttia pienempi kuin vuonna 211. Vuoden kokonaistyömäärä oli 372 henkilötyövuotta. Puolet henkilöstöstä toimii opetustehtävissä. Henkilöstömäärä laski kaikissa henkilöstöryhmissä. Eniten laski hallintohenkilöstön sekä tutkimus- ja kehittämishenkilöstön määrä. Henkilöstömäärän väheneminen johtui pääosin määräaikaisten työsuhteiden päättymisistä. Ikääntyvät ikäluokat ovat vahvasti edustettuina ammattikorkeakoulun henkilöstössä ja eläkepoistumat kasvavat voimakkaasti lähivuosina. Vuoden 2 lopulla koko henkilöstön keski-ikä oli 46 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 51 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön keski-ikä 37 vuotta. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus oli vähäistä. Vuoden aikana jäi eläkkeelle kuusi henkilöä ja irtisanoutui viisi vakinaisessa palvelussuhteessa ollutta henkilöä. Määräaikaisen henkilöstön vaihtuvuus oli suurempaa. Pääosa määräaikaisen henkilöstön vaihtuvuudesta liittyi projektitoiminnan (TKI)-tehtäviin tai tuntiopettajuuksiin Henkilöstön työhyvinvointia seurataan vuosittain toteutettavalla työtyytyväisyyskyselyllä, sairauspoissaolojen seurannalla sekä yhteistyössä työterveydenhuollon kanssa. Työtyytyväisyyskyselyn teemat liittyvät työn sisältöön, johtamiseen, työyhteisön toimivuuteen, kehittymisen tukeen sekä työhyvinvointiin ja turvallisuuteen. Henkilöstön työtyytyväisyys laski kolme prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Tyytyväisimpiä oltiin työhyvinvointiin ja turvallisuuteen sekä työn sisältöön liittyviin asioihin. Sairauspoissaolojen määrä säilyi edellisen vuosien tapaan kohtuullisena. Vuonna 2 sairauspoissaolopäivä henkilöä kohti oli seitsemän. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa laadittiin henkilöstön kehittämisohjelma vuosille Kehittämisohjelman painopistealueina ovat yhdenvertainen ja kannustava henkilöstöjohtaminen, strateginen henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi, tavoitteellinen henkilöstön perehdyttäminen ja mentorointi, yksilöllinen ja yhteisöllinen henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä hyvinvoiva ja voimaantuva henkilöstö. Henkilöstön kehittämisohjelmassa määriteltyjen henkilöstöasioiden kehittämistoimenpiteiden mukaisesti vuonna 2 ammattikorkeakoulussa otettiin käyttöön mentorointiohjelma, joka laadittiin yhdessä Savoniaammattikorkeakoulun kanssa osana ISAT-yhteistyötä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta mentorointiin osallistui 22 henkilöä. Vuoden 2 alusta otettiin käyttöön osaamisen kehittämiseen liittyvän palkallisen koulutusvapaan periaatteet, joiden mukaisesti työnantaja tukee henkilöstön kouluttautumista. Vuonna 2 laadittiin henkilöstöä ja opiskelijoita koskeva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä eettiset periaatteet. Henkilöstön uraohjauksen rakentamiseksi perustettiin urasuunnittelun ohjausryhmä. Henkilöstösuunnitelma laadittiin vuosille Henkilöstösuunnitelmaa kehitettiin muun muassa lisäämällä osaamisnäkökulmaa suunnitelmaan. Henkilöstöjohtamista tuettiin muun muassa esimiehille järjestettävilla esimiesklinikoilla. Ammattikorkeakoulun henkilöstön kehittymistä tuetaan muun muassa sisäisten henkilöstökoulutusten avulla. Vuonna 2 toteutuneita sisäisiä henkilöstökoulutuksia olivat muun muassa venäjän ja englannin kielikurssit, Moodle-työpajat, TVT-taitojen päivitystyöpajat, AHOT-koulutukset, toiminnallisen opinnäytetyön koulutus sekä uusien esimiesten perehdytyskokonaisuus. Vuoden 2 klinikoiden teemoina olivat muun muassa asiakaspalvelu, työelämäkumppanuus sekä e- oppiminen. Esimiehille järjestettiin klinkoita muun muassa kehityskeskusteluista ja mentoroinnista. Sukupuoli nainen mies 56 % 44 % 54 % 46 % 54 % 46 % 54 % 46 % 55 % 45 % Työsuhde vakinainen määräaikainen 61 % 39 % 6 % 4 % 67 % 33 % 7 % 3 % 73 % 27 % Opetushenkilöstö yhteensä (htv) lehtorit yliopettajat päätoimiset tuntiopettajat sivutoimiset opettajat Opettajien koulutustaso tohtori lisensiaatti ylempi korkeakoulututkinto (maisteri+yamk) alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti+amk) muu Työtyytyväisyys, % SairaUspoissaolot yhteensä, pv pv/hlö ,2 35 9, 365 8, , ,6 7 8

7 Kansainvälinen toiminta PKAMK:n kansainvälinen koulutusyhteistyö sai rahoitusta EU:n Erasmus- ja EU-Kanada-ohjelmista, Pohjoismaiden Ministerineuvoston Nordplus-ohjelmasta, Ulkoministeriön North-South-South-ohjelmasta sekä CIMO:n FIRST-ohjelmasta. Rahoitettava toiminta käsittää pääasiassa opiskelija- ja henkilöstövaihtoja, ulkomaalaisten korkeakoulukumppanien kanssa järjestettäviä intensiivikursseja sekä koulutuksen sisällöllistä kehittämistä. PKAMK:n opiskelijoita ja opettajia oli mukana kymmenellä eri Erasmus-intensiivikurssilla, joista osa järjestettiin Joensuussa, osa muualla Euroopassa. North-South-South-ohjelman intensiivikurssit (bioenergia, hoitotyö) pidettiin Sambiassa. Nordplus-ohjelmassa toimivat hoitotyön ja musiikin koulutusohjelmat. Toiminta jatkuu ja laajenee vuosina Luonnonvara-alan kahdessa EU-Kanada-projektissa (EuCan- Wood ja Bio Power) toteutettiin opiskelu- ja harjoitteluvaihtoja sekä opettajavaihtoja ja pienimuotoista tutkimustyötä Kanadan ja Euroopan välillä. PKAMK:n opiskelijoita ja opettajia oli mukana kymmenellä eri Erasmusintensiivikurssilla, joista osa järjestettiin Joensuussa, osa muualla Euroopassa. Venäjän ja Suomen korkeakoulujen välisessä First-ohjelmassa on tehty yhteistyötä Savonia-amk:n ja monien venäläisten kumppaneiden kanssa useiden vuosien ajan. PKAMK koordinoi verkostoa vuonna 2. Verkostossa toteutettiin opettajaja opiskelijavaihtoja venäläisten ja suomalaisten korkeakoulujen välillä useilla aloilla. 9 1

8 Talouskatsaus Lomautuksen ja siihen liittyvien muiden säästötoimien avulla taloudellinen tulos saatiin nostettua positiiviseksi edellisen toimintavuoden -1,6 miljoonan euron tappiosta. Toimintavuoden yksi merkittävimmistä panostuksista oli valmistautuminen ylläpitomuodon muutokseen. Tähän kuului myös talouden tervehdyttäminen vastaamaan toiminnan muutoksia. Talouden tasapainottamiseksi ammattikorkeakoulussa toteutettiin lähes koko henkilöstöä koskeva kahden viikon mittainen lomautus, joka pääsääntöisesti toteutettiin elo-syyskyyn aikana. Lomautuksen ja siihen liittyvien muiden säästötoimien avulla taloudellinen tulos saatiin nostettua positiiviseksi edellisen toimintavuoden -1,6 miljoonan euron tappiosta. Ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat säännöt valmisteltiin vuoden 2 aikana. Kirjanpidon vaatimat muutokset toteutettiin sekä palkanmaksuun liittyvät järjestelmät päivitettiin osakeyhtiötä palveleviksi. Rakenteellisen kehittämisen toimet sijoittuvat vuoden 213 alkupuolelle. Ammattikorkeakoulun tilivuoden toiminnallinen tulos ennen satunnaisia eriä oli euroa. Ammattikorkeakoulu jäi sille asetetusta tulostavoitteesta euroa. Tilikauden ylijäämäksi muodostui euroa. Tulosta voidaan kuitenkin pitää tyydyttävänä, koska ensimmäisen vuosineljänneksen ennuste vuodelle 2 osoitti -3,5 miljoonan euron alijäämää. Edellisen toimintavuoden tuloksen jäätyä alijäämäiseksi liikevaihdon romahtamisen vuoksi ja liikevaihdon kehityttyä toimintavuoden 2 alussa edelleen heikosti toteutettiin ammattikorkeakoulussa lähes koko henkilöstöä koskeva 2 viikon lomautus. Kuntajakolain tarjoama työsuhdeturva esti omalta osaltaan tarpeellisten rakenteellisten muutosten toteuttamisen. Liikevaihto toteututui 1,1 miljoonaa euroa budjetoitua pienempänä koulutuksen myyntituottojen laskiessa edellisvuodesta noin,3 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot toteutuivat hieman ennakoitua suurempina. Muut tuet ja avustukset, joihin kuuluvat hanketoiminnan ulkoiset rahoituslähteet, toteutuivat noin,69 miljoonaa euroa budjetoitua pienempinä ja vaikuttivat samalla pienentävästi määräaikaisten palkkojen loppusummaan. TULOSLASKELMA, 1 euroa TA2 2 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Yksikköhinta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot Vuokrakulut Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Henkilöstökulujen pienentämiseksi toteutetulla lomautuksella, vapautuneiden työsuhteiden täyttämättä jättämisellä sekä jättämällä määräaikaiset työsopimukset pääsääntöisesti täyttämättä saavutettiin 2,1 miljoonan säästöt edelliseen vuoteen verrattuna ja,97 miljoonan euron säästö talousarvioon verrattuna. Lomautuksen yhteydessä toteutetun tiukan säästökuurin avulla materiaalien ja palvelujen ostot jäivät,635 miljoonaa euroa budjetoidun alapuolelle. Kaikki kulujen pääerät toteutuivat budjetoitua edullisemmin. Nettoinvestoinneista toteutui 47,8 % Visualisointitehdas-hankkeen toteutuksen siirryttyä vuoden 213 aikana toteutettavaksi. Vastaavasti rahoitusosuuksista toteutui 11,2 % samasta syystä. Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut Satunnaiset tuotot ja kulut Ylijäämä ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toiminnan ja investointien rahavirran poikkeama talousarvioon nähden johtui investointien suunniteltua pienemmästä toteutumisesta. 11

9 Kiinteistö- ja ympäristökatsaus Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun käytössä olevien tilojen rakentaminen ja saneeraaminen alkaa kääntyä loppusuoralle. Tikkarinteen kampuksen saneeraushanke on ylittänyt puolivälin vuoden 2 aikana ja tämän vuoden jälkeen on hanketta jäljellä enää kaksi vuotta. Muiden kampuksien tilat ovat olleet koko vuoden täydessä toiminnassa. Tikkarinteen kampuksen saneerauksen kohdalla jouduttiin syksyllä tarkastelemaan loppuosan kustannusarviota ja suunniteltuja toimenpiteitä, koska kokonaiskustannusarvio oli nousemassa merkittävästi. Kustannusarvion nousun syynä olivat mm. alkuperäisessä hankesuunnittelussa alimitoitetut perustuskorjauksen (salaojitus) ja ilmanvaihdon uusimistarpeet, jotka kuitenkin katsottiin välttämättömäksi tehdä. Myös käyttäjän tilaohjelmamuutokset nostivat jonkin verran kustannusarviota. Kohonnut kustannusarvio kuitenkin hyväksyttiin, ja sen selvittely viivästytti D-talon saneerauksen alkamista kolme kuukautta. C-talon ja E-talon suunnittelu eteni ja suunnitelmat valmistuivat suurelta osin loppuvuoden aikana, jolloin alettiin valmistautua seuraavan vuoden alkupuolen urakkakilpailutuksiin. Alkuvuodesta 2 valmistunut kirjaston ja opiskelijapalveluiden tilojen saneeraus on osoittautunut hyvin suunnitelluksi ja toimivaksi. Värikäs kalustus luo tiloihin iloisen tunnelman ja tiloissa toimiva henkilökunta viihtyy uusitussa työympäristössä. Samalla jonkin verran uudistetut keittiö- ja ravintolatilat sekä kabinetit ja terassi ovat osoittautuneet viihtyisiksi. Vuoden lopulla oli hallinnon tilojen saneeraus A-talossa ja D-talossa puolivälissä ja alettiin suunnitella kalustehankintoja huhtikuussa 213 valmistuviin tiloihin. Muissa kampuksissa hanketoiminnan käytössä olevien tilojen tarve väheni jonkin verran vuoden aikana. Eniten hanketiloja purkautui Tiedepuisto-kampukselta. Kampuksilla tapahtui myös jonkin verran toimintojen tiivistymistä ja toimintojen muutoksia. Muun muassa tämän vuoksi Tiedepuisto-kampuksella alettiin suunnitella käyttöä vaille jäävien tilojen edelleen vuokraamista ja n. 45 m2:n suuruista aluetta tarjottiin uudelle toimijalle. Vuoden lopulla asia oli myönteisesti etenemässä. Tiedepuisto-kampuksella suunniteltiin loppuvuodesta myös tietojenkäsittelyn opetuksen siirtämisestä Wärtsilä-kampukselle ja matkailun opetuksen siirtämistä Sirkkalaan. Siirrot sovittiin toteutettavaksi siten, että tietojenkäsittely siirtyy vuoden vaihteessa ja matkailu kesällä 213. Kokonaisuutena tilojen määrä ei muuttunut kovinkaan paljon, vaikka toiminnot osin tiivistyivätkin, koska tiloilla on pitkät määräaikaiset vuokrasopimukset. Kaikki toistaiseksi vuokratut tilat irtisanottiin. Värikäs kalustus luo tiloihin iloisen tunnelman ja tiloissa toimiva henkilökunta viihtyy uusitussa työympäristössä Muutos yhteensä /opiskelija yhteensä /opiskelija yhteensä /opiskelija yhteensä /opiskelija Toimitilojen pinta-ala, m² , , ,6-3,1 % - 9,6 % Lämmön kulutus, MWh 7 9 2, , ,1-4,8 % - 11,1 % Sähkön kulutus, MWh , , ,4-9,3 % - 15,3 % Veden kulutus, m³ , , ,9-13,8 % - 19,6 % 13

10 Biotalouden keskus Liiketalouden ja tekniikan keskus Biotalouden keskuksessa opiskeli lähes 49 tutkinto-opiskelijaa. Määrä on edellisvuotta pienempi, mikä johtuu tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen vähenemisestä 2. Henkilötyövuosia kertyi edellisvuotta vähemmän. Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskuksen kanssa tehtävä yhteistyö laajeni yhteiseksi koulutustoiminnan johtamisjärjestelmäksi. Epävarmuus keskuksen tulevaisuudesta lisääntyi maaseutuelinkeinojen lakkauttamispäätöksen varmistuttua osana OKM:n aloituspaikkaleikkauksia, mikä ilmeni heikentyneenä henkilöstön työhyvinvointina ja -tyytyväisyytenä. Keskuksen koulutusohjelmien vetovoima ja aloittaneiden opiskelijoiden määrä pysyivät hyvänä haasteellisesta tilanteesta huolimatta. Perustutkintojen määrä kasvoi ja ylempien tutkintojen pysyi samana edelliseen vuoteen verrattuna. Suoritettujen opintopisteiden määrä kasvoi ja opetuksen kokonaiskustannukset laskivat, mikä alensi opintopisteen hintaa. Läpäisyaste parani edellisvuoteen verrattuna, mutta ei ollut tavoitteen mukainen. Julkaisujen määrä lisääntyi merkittävästi ja tavoite ylitettiin. Opiskelijoiden tyytyväisyys pysyi vuoden 211 tasolla. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan painopisteenä oli uusiutuvaan energiaan liittyvä kehittämistoiminta, jota toteutettiin Pohjoisen Periferian (NPP) verkostoissa sekä ISAT-yhteistyössä. Keskus toimi hallinnoijana tai kumppanina yhteensä noin 26 kansallisessa ja kansainvälisessä kehittämishankkeessa. TKIhankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä opiskelijaa kohti lisääntyi selvästi edellisvuodesta. Uutena maksullisen palvelutoiminnan avauksena aloitettiin maahanmuuttajille suunnattu korkeakouluopintoihin valmentava koulutus, joka on saanut osallistujilta ja rahoittajilta erinomaiset palautteet. Keskuksen kansainvälinen toiminta oli monipuolista edellisvuoden tapaan. Opiskelijavaihtojen määrä yli kaksinkertaistui, mutta säästötoimenpiteiden seurauksena henkilöstövaihtojen määrä laski. Vieraalla kielellä suoritettujen opintojen määrä oli edellisvuotta pienempi. Painopisteitä olivat Erasmus-yhteistyö, EU-Kanada-ohjelmayhteistyö sekä Namibian, Botswanan ja Sambian kanssa toteutettava North-South-South-yhteistyö. Intensive Programme -kursseista Renewable Energies toteutettiin Saksassa ja GIS in Environmental Management ja EUREKA-moduuli keskuksessa. Perustietoja keskuksen toiminnasta Henkilöstöä (htv) 42 Opiskelijoita (tutkintoon johtava koulutus) Tutkintoja yhteensä Agrologi (AMK) Metsätalousinsinööri (AMK) Insinööri (AMK) Insinööri (ylempi AMK) Kansainvälinen vaihto Lähtevät opiskelijat Tulevat opiskelijat Henkilöstövaihto LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Metsätalouden koulutusohjelma TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Ympäristöteknologian koulutusohjelma Ympäristöteknologian koulutusohjelma (kestävä energiatalous, YAMK-tutkinto) Perustietoja keskuksen toiminnasta Henkilöstöä (htv) 76 Opiskelijoita (tutkintoon johtava koulutus) Tutkintoja yhteensä Insinööri (AMK) Insinööri (ylempi AMK) Tradenomi Kansainvälinen vaihto Lähtevät opiskelijat Tulevat opiskelijat Henkilöstövaihto Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden koulutusohjelma TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Muovitekniikan koulutusohjelma Rakennustekniikan koulutusohjelma Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma (ylempi amk-tutkinto) Tietotekniikan koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelma Keskuksessa opiskelijamäärä väheni hiukan, koska aikuiskoulutuksessa aloitti uusi ryhmä vain liiketalouden koulutusohjelmassa. Tekniikan koulutuksen aloituspaikkaleikkaukset ja syksyllä toteutetut lomautukset synkistivät keskuksen henkilöstön työilmapiiriä. Silti opiskelijoiden tyytyväisyys keskuksen toimintaan pysyi ennallaan hyvällä tasolla. Koulutustoiminnassa ei saavutettu keskukselle asetettua tutkintotavoitetta perustutkintojen osalta. YAMK-tutkintojen osalta tavoite ylitettiin. Tutkintojen määrä opettajaa kohti pysyi edellisvuoden tasolla. Onnistumisia vuoden 2 aikana ovat olleet kansainvälisten intensiiviohjelmien toteutukset, TKI-toiminnan ja koulutuksen integrointi sekä tradenomien monimuoto-aikuiskoulutustoteutukset. Monimuotototeutuksissa maakunnallisten opintopiirien käyttö on osoittautunut hyväksi käytänteeksi. Erityisen ilahduttavaa on ollut teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelman menestys. Koulutusohjelman tutkintomäärä suhteessa sisäänottoon oli erinomainen. Englanninkielinen opetustarjonta väheni voimakkaasti ja siksi vieraskielisen opetuksen opintopistemäärä puolittui. Lomautukset ja useat vuoden aikana tapahtuneet henkilövaihdokset ovat vaikeuttaneet työaikasuunnittelua ja lukujärjestystyötä, josta on tullut myös kriittistä opiskelijapalautetta. TKI-toiminnassa ei aloitettu uusia hankkeita. Metsä-, rakennus- ja puuteknologia-alan Aasia-osaamisen kehittäminen -hanke päättyi. Hankkeen tuloksena syntynyttä osaamista ja verkostoja hyödynnetään puurakentamisen painoalalla. Samaan painoalaan kuuluva Energiatehokkaan puurakentamisen hanke päättyy vuoden 213 lopussa. Tarkkuustekniikan painoalan hankkeet jatkuivat projektisuunnitelmien mukaisesti. Yrittäjyyskasvatukseen liittyvän Mahdollisuus maaseudulla -hankkeen projektipankkiin on kertynyt jo lähes 1 projektia, joita on voitu integroida oppimisprojekteiksi osaksi opintojaksojen toteutuksia. Keskuksessa toteutettiin kilpailutettuna palveluna Itä-Suomen rakennusalan kehittämishankkeelle koulutus- ja tutkimusprojekti, joka näkyi myös keskuksen edellisvuodesta lisääntyneenä palvelutoimintana. Uusina palvelutoiminnan muotoina aloitettiin rakennusten ääni- ja ilmatiiveysmittaukset. Merkittävää liikevaihtoa tuli myös betonin koestuksesta ja metallituotteiden protoeriin liittyvästä suurnopeustyöstöstä

11 Luovien alojen keskus Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskus Luovien alojen keskuksen opiskelijamäärä väheni aikuiskoulutuksen vähenemisen vuoksi. Henkilötyövuosien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Koulutuksen vetovoima parani edellisen vuoteen verrattuna. Yhteistyö Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskuksen kanssa tiivistyi yhteisen TKI- ja palvelutoiminnan johtamisjärjestelmän kautta. Epävarmuus lakkautuspäätöksistä heikensi työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä, mutta Hepala-kyselyn kokonaistulos säilyi edellisvuoden tasolla. Keskuksen tutkintomäärät laskivat edelliseen vuoteen verrattuna, mutta 45 opintopistettä suorittaneiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla ja oli tavoitteiden mukainen. Opiskelijoiden määrä opettajaa kohti kasvoi ja opintojen hinta/opintopiste laski. Läpäisyaste heikkeni. Luovien alojen keskuksen hanketoimintaa on integroitu opetukseen, ja erityisesti tässä on onnistuttu matkailun ja viestinnän koulutusohjelmien opetuksessa. Hanketoiminnan vaikuttavuutta kuvaavat myös julkaisut, joiden määrässä saavutettiin hyvä tulos. Keskus on mukana kahdessa ENPI-hankeessa Itä-Suomen yliopiston sekä Joensuun kaupungin kanssa. Kansainvälisiä verkostoja ja hanketoimintaa kehitettiin Tourist Guide for Northern Peripherysekä EuroVelo13 Iron Curtain Trail North -hankkeessa. Koulutuksen kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä keskeisinä kumppaneina olivat Nordtrad- ja Nordplus-verkostot, Hogeschool Rotterdam ja Hogeschool-Universiteit Brussel sekä St. Petersburg State University of Film and Television. ISAT-yhteistyötä jatkettiin matkailun vieraskielisen opetustarjonnan pilotoinnilla, Venäjä-asiantuntijakoulu-tuksella, henkilökunnnan kielikoulutuksella sekä yritysten liiketalousosaamisen koulutuksella Pohjois-Karjalan ja Karjalan Tasavallan alueilla. Koulutusten toteutuksessa yhteistyökumppaneita ovat Savonian lisäksi Petroskoin valtionyliopisto, Petroskoin matkailuinstituutti sekä Petroskoin konservatorio. Perustietoja keskuksen toiminnasta Henkilöstöä (htv) 54 Opiskelijoita (tutkintoon johtava koulutus) Tutkintoja yhteensä Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Restonomi (AMK) Tradenomi Kansainvälinen vaihto Lähtevät opiskelijat Tulevat opiskelijat Henkilöstövaihto Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Kulttuuriala Viestinnän koulutusohjelma Musiikin koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Matkailun koulutusohjelma Perustietoja keskuksen toiminnasta Henkilöstöä (htv) 31 Opiskelijoita (tutkintoon johtava koulutus) Tutkintoja yhteensä Kuvataiteilija (AMK) Muotoilija (AMK) Bachelor of Culture and Arts Bachelor of Business Administration Kansainvälinen vaihto Lähtevät opiskelijat Tulevat opiskelijat Henkilöstövaihto Kulttuuriala Kuvataiteen koulutusohjelma Muotoilun koulutusohjelma Degree Programme in Design Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Degree Programme in International Business Yrityspalvelut D ART Muotoilun palvelukeskus ISAK Itsenäisen suoriutumisen innovaatiokeskus Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskuksen opiskelijamäärä pieneni 314 opiskelijaan suomenkielisen nuorten koulutuksen tarjonnan vähitellen poistuessa. Koulutuksen vetovoima säilyi edellisvuotisella tasolla. Monimuotoistuttu, tutkintoon johtava aikuiskoulutus (sisustussuunnittelu ja graafinen suunnittelu) säilytti vetovoimaisuutensa. Biotalouden keskuksen kanssa tehtävä yhteistyö syventyi yhteisen koulutustoiminnan johtamisjärjestelmän kautta. Henkilökunnan työhyvinvointia sekä työtyytyväisyyttä heikensi keväällä varmistunut muotoilun koulutuksen lakkautuspäätös. Keskuksen tutkintomäärät pysyivät edellisvuoden tasolla ja 45 opintopistettä suorittaneiden määrä lisääntyi. Opiskelijoiden määrän suhde opettajien määrään pysyi edellisvuoden tasolla ja opintojen hinta/opintopiste laski. Läpäisyaste parani edelliseen vuoteen verrattuna, mutta jäi tavoitteestaan. Opiskelijatyytyväisyys kohosi edelliseen vuoteen verrattuna. Työvoimakoulutuksena toteutettiin Innovaatioassistentti-koulutus. TKI-toiminnan ja opetuksen integroinnissa hyödynnettiin INNOstudio - sekä Innovaatiokuukausi -konsepteja sekä D ART Palveluiden ja ISAK Itsenäisen suoriutumisen Innovaatiokeskuksen tuotteistettuja palveluita ja yhteistyöverkostoja. Keskeisiä hankkeita olivat AKI Living Lab (Arkipäivän käyttäjät innovaatiotoiminnassa), kansainvälinen Life 2 (internet- ja mobiilipalveluiden kehittäminen ikäihmisten tueksi), Ikäasumisen uudet liiketoimintamallit, Visualisointitehdas, Karelia ENPI Design Business Incubator, Kiertävä pysäkki esteettömyystietoa kylille ja Piha- ja ympäristörakentamisen 3-vaiheen hanke. ISAT-yhteistyötä jatkettiin kansainvälisessä rekrytoinnissa, hanketoiminnassa ja Venäjä-osaamisen koulutuksessa

12 Sosiaali- ja terveysalan keskus Kehittämis- ja palvelukeskus Sosiaali- ja terveysalan hakijamäärä oli erittäin hyvä. Tutkintotavoitteet ylitettiin ja opetukseen liittyvät mittarit olivat hyvällä tasolla. Työvoimakoulutusten määrä laski merkittävästi, minkä vuoksi alueen koulutustarpeisiin vastaaminen muuttui entistä haastavammaksi. Maakuntakorkeakoulutoiminta alkoi vakiintua; kahdelle ryhmälle tuotettiin sairaanhoitajakoulutusta Lieksassa ja uusi ryhmä aloitti Kiteellä. Koulutuksen monimuotoistamisella on vastattu hakijoiden tarpeeseen ja avoimen ammattikorkeakoulun väylää on kehitetty. ISAT-kumppanuudessa käynnistettiin yhteisellä opetussuunnitelmalla sairaanhoitaja (AMK)-tutkinnon toteutus, jatkettiin Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (ylempi amk-tutkinto) -koulutuksen toteutusta sekä toteutettiin yhteiset ensihoidon erikoistumisopinnot. Lisäksi jatkettiin yhteistyötä ikäosaamisen hankkeissa. Täydennyskoulutuksen osalta toteutettiin yhteistyössä Säännöllisten synnytysten jälkitarkastukset -koulutus. Yhteistyössä Liverpool John Moores Universityn kanssa toteutettiin harjoitteluun liittyvä benchmarking-projekti. ISAT Export hankkeeseen osallistuttiin tuotteistamisen osalta. Itä-Suomen yliopiston kanssa toteutettiin kansainvälistä kehitysmaayhteistyöhön liittyvää hanketta. MaZaFi II jatkui Metropolian kanssa yhteistyössä. UEF:n lääketieteellisen tiedekunnan tuottamien lääketieteellisten verkko-opintojen suunnittelua jatkettiin. TKI-toiminta keskittyi strategisen painoalan, väljästi asutun ikäosaamisen, kehittämiseen. Uusina hankkeina käynnistyivät Ikäosaamisen vahvistaminen monialaisena yhteistyönä IMMO, Hyvinvoinnin alueellisen tiedontuotannon kehittäminen SOHVI sekä Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa ASSI. Lisäksi tehtiin useita kansainvälisiä painoalaa vahvistavia hankehakemuksia. Koulutuksen ja TKI-toiminnan integraatio vahvistui. Oppimis- ja palveluympäristön kehittämistä jatkettiin. Ympäristön nimeksi valittiin Voimala. Ympäristössä korostuu moniammatillinen toiminta sekä opetuksen, TKI-toiminnan ja palvelutoiminnan integrointi. Perustietoja keskuksen toiminnasta Henkilöstöä (htv) 64 Opiskelijoita (tutkintoon johtava koulutus) Tutkintoja yhteensä Bioanalyytikko (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK) Terveydenhoitaja (AMK) Sosionomi (AMK) Kansainvälinen vaihto Lähtevät opiskelijat Tulevat opiskelijat Henkilöstövaihto Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Bioanalytiikan koulutusohjelma Fysioterapian koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma (YAMK-tutkinto) Kehittämis- ja palvelukeskus koostuu kolmesta kokonaisuudesta, jotka ovat rehtorin toimisto, hallintopalvelut sekä työelämäpalvelut. Kaikkiaan kehittämis- ja palvelukeskuksessa toteutui 95 henkilötyövuotta toimintavuonna 2. Rehtorin toimisto Rehtorin toimisto vastaa ammattikorkeakoulun strategisesta johtamisesta ja kehittämisestä sekä tiedottamisesta. Rehtori toimii ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajana ja johtokunnan esittelijänä. Vararehtori vastaa koulutustoiminnasta ja opetushenkilöstön henkilöstöhallinnosta, hallinto- ja talousjohtaja talousja yleishallinnosta sekä muun kuin opetushenkilöstön henkilöstöhallinnosta, kehittämisjohtaja ISAT-yhteistyön ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyön koordinoinnista sekä suunnittelu- ja laatujohtaja tavoitesopimusprosessiin ja laadunvarmistukseen liittyvistä asioista. He vastaavat omien aihealueidensa päätöksenteon valmistelusta ja esittelystä ammattikorkeakoulun hallitukselle ja rehtorille. Lisäksi rehtorin toimistossa työskenteli tiedottaja ja kaksi hallinnon suunnittelijaa. Hallintopalvelut Hallintopalvelujen tehtävä on huolehtia henkilöstön ja opiskelijoiden peruspalveluiden järjestämisestä ja palveluiden laadusta, toimitilojen kunnosta, riittävyydestä ja niiden turvallisuuden kehittämisestä sekä talouden kokonaissuunnittelusta ja -seurannasta. Hallintopalveluista vastaa hallinto- ja talousjohtaja. Henkilöstöpalvelut Kirjastopalvelut ja julkaisutoiminta Laskentapalvelut Opiskelijapalvelut, jonka yhteydessä toimii hakutoimisto (yhteishaku ja opiskelijavalinnat) Toimitilapalvelut Työelämäpalvelut Vuonna 2 kumppanuuksien hallinnan välineeksi otettiin käyttöön CRM-järjestelmä. Uusia avainkumppanuussopimuksia solmittiin 13 kpl. Avainkumppanuussopimuksia on vuoden 2 loppuun mennessä solmittu 53. Alumnitoiminta aloitettiin toukokuussa 2. Maakuntakorkeakoulun toimesta koottiin alueellisia ja aikuiskoulutukseen liittyviä kehittämistarpeita alueellisiin Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmiin. Toiminnassa lisättiin erityisesti maakuntakorkeakoulun näkyvyyttä seutukunnissa osallistumalla erilaisiin tapahtumiin. Yhteistyötä tiivistettiin muiden maakuntakorkeakouluverkostossa olevien oppilaitosten kanssa. Työvoimakoulutuksia oli kaikkiaan kolme: Korkeakoulutettujen osaamissalkku, sairaanhoitaja (AMK) -koulutus ja Maahanmuuttajien valmentava koulutus. Vuoteen 211 verrattuna työvoimakoulutusten määrä väheni oleellisesti vuonna 2. Oppisopimustyyppisiä täydennyskoulutustarjouksia tehtiin yhteensä neljä. Kaikki tarjoukset olivat Sosiaali- ja terveysalan keskuksen tekemiä. Kliininen osaaja -tehohoito -koulutus toteutetaan yhdessä Savonia amk:n, Metropolian ja Turun amk:n kanssa. Opiskelijoita koulutuksessa on yhteensä. Pohjois-Karjalan ammattikokreakoulun maksullinen palvelutoiminta jäi kaikkiaan hieman alle miljoonan euron. Tulos oli tyydyttävä. Keskusten ja kielipalvelujen asiantuntijapalvelut tuotteistettiin ja vietiin tuotteistetut palvelut -portaaliin. Otettiin käyttöön Avoimen ammattikorkeakoulun toiminta organisoitiin edellisestä vuodesta poiketen. Koulutustarjonnan kokoamista uudistettiin ja vastuu siirtyi enemmän keskuksille. Koulutustarjonta oli monipuolista, mutta ongelmia oli paljon koulutusten toteutusajankohdissa. Avoimen amk:n tavoite oli 2 4 opintopistettä ja tulos oli opintopistettä. Se oli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun paras tulos ja kansallisesti erittäin hyvä tulos ammattikorkeakoulujen piirissä. Koulutusvientitoiminnassa tehtiin vuonna 2 ensimmäisiä tunnusteluja koulutusviennin mahdollisuuksista. Lisäksi aloitettiin asiantuntija- ja koulutuspalvelujen tuotteistaminen vientimarkkinoille. Koulutuksen vientiä edistettiin ISAT-Export-hankkeen toimesta. 19 2

13 Ammattikorkeakoulun hallitus Ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitavat ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori. Ammattikorkeakoulun hallituksen tehtävänä on kehittää ammattikorkeakoulun toimintaa. Ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajana toimi rehtori Petri Raivo. Toimintavuonna 2 ammattikorkeakoulun hallitus kokoontui yhteensä 11 kertaa. Hallituksen jäsenet osallistuivat aktiivisesti ammattikorkeakoulun strategia- ja kehittämispäiviin. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu -liikelaitoksen johtokunta Ammattikorkeakoulun ylläpitäjää edustava toimielin on Joensuun kaupunginhallitus, joka toimi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu-liikelaitoksen johtokuntana. Ylläpitäjän edustajana johtokunta päättää ammattikorkeakoulun strategisesta kehittämisestä. Johtokunnan toimikausi on kaupunginhallituksen toimikautta vastaavat kaksi vuotta. Toimintavuoden 2 aikana johtokunta kokoontui 13 kertaa. Ammattikorkeakoulu-liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajana toimi Matti Väistö. Johtokunnassa esittelijänä toimi rehtori Petri Raivo. Ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenet 2 Ammattikorkeakoulu-liikelaitoksen johtokunta 2 Jäsen VARAJÄSEN Jäsen VARAJÄSEN Elinkeino- ja muun työelämän edustajat valtiopäiväneuvos Matti Väistö, puheenjohtaja agrologi Merja Ignatius toimitusjohtaja Kristiina Hätinen, Joensuu kotihoidonpäällikkö Kaija Lähteenmäki, Joensuun kaupunki mielenterveyshoitaja Eila Heinonen, 1. vpj perushoitaja Maija Martikainen toimitusjohtaja Ari Laamanen, Lemminkäinen Talo Oy Itä- ja Pohjois-Suomi johtaja Jaakko Meriläinen, Abloy Oy pastori, HTM Anssi Törmälä, 2.vpj luokanopettaja, erityisopettaja Mari Hämäläinen sairaanhoitaja-kätilö Saara Paukku toimistosihteeri Kaija Reijonmaa kaupunginjohtaja Asko Saatsi, Nurmeksen kaupunki tutkija Olga Davydova, Itä-Suomen yliopisto sahatyöntekijä Heino Räty pääluottamusmies Matti Pesonen Päätoimisten opettajien edustajat toiminnanjohtaja Marko Haakana opiskelija Ilari Nevalainen tuntiopettaja Jani Kangas yliopettaja Jari Kupiainen koulun johtaja, KM Jaana Minkkinen yrittäjä Jaakko Hirvonen lehtori Heleena Uusi-Illikainen tuntiopettaja Kirsi Tanskanen insinööri, tuotantopäällikkö Juha Tuupanen Mari Puustinen päätoimisen MUUN henkilöstön edustajat tiedotuspäällikkö Ulla Mikkola opettaja, Muusikko Arto Pippuri tietopalvelusihteeri Tuula Sormunen innovaatiokoordinaattori Heikki Immonen Kauko-Pekka Moilanen apteekkari Heikki Svensk laboratorioinsinööri Hannu Tolvanen hallinnon suunnittelija Ulla Kallio FM, seurakehittäjä Krista Mikkonen opiskelija Jussi Airaksinen Päätoimisten Opiskelijoiden edustajat opiskelija Seppo Mustonen opiskelija Joni Holopainen opiskelija Jenna Repo opiskelija Saara Simonen PKAMK:n johdon edustajat Biotalouden keskuksen johtaja Ulla Asikainen Luovien alojen keskuksen johtaja Raimo Moilanen Sosiaali- ja terveysalan keskuksen johtaja Susanna Rosell tietohallintojohtaja Olavi Pesonen Joensuun kaupunginhallituksen edustajat tiedotuspäällikkö Ulla Mikkola pastori Anssi Törmälä 21 22

14 TOIMINTAKERTOMUS 2 TILASTOT: Mikko Penttinen Taitto: Salla Anttila valokuvat: Salla Anttila, Karelia-amk:n kuva-arkisto PAINOS: 5 kpl PAINOPAIKKA: Kopijyvä Oy, Joensuu 213

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin ammattikorkeakoulu Oy EVOLUUTIOTA JA REVOLUUTIOTA! Rakennamme uutta ammattikorkeakoulua Lappiin Kemi-Tornion AMK & Rovaniemen AMK Muutoksen taustaa Kataisen hallitusohjelman lähtökohdat Aloituspaikkaleikkaukset

Lisätiedot

Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2016

Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2016 Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 216 Hakijat ja paikan vastaanottaneet Artenomi (AMK), muotoilu, päivätoteutus 44 47 75 179 198 Bachelor of Business Administration, International Business,

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

OPISKELIJAT OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS

OPISKELIJAT OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS OPISKELIJAT 20.9.2012 OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 1. Normiaika Yhteensä 2. Normiaika + 1 vuosi Yhteensä 3. Yliaikaiset Yhteensä 4. Poissaolevat Yhteensä Kaikki yhteensä Riviotsikot Aikuiset

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU. AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset. Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut

KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU. AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset. Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut HAKUAJAT TAMKIN KOULUTUKSIIN 8. 27.1.2016 Englanninkielinen koulutus Studyinfo.fi

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU VUOSIKATSAUS 2012 TIIVISTELMÄ. Tampereen ammattikorkeakoulu - vuosikatsaus

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU VUOSIKATSAUS 2012 TIIVISTELMÄ. Tampereen ammattikorkeakoulu - vuosikatsaus TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU VUOSIKATSAUS 2012 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu - vuosikatsaus 2012 1 TULOSTEN JA MUUTOSTEN VUOSI Keväällä 2012 opetus- ja kulttuuriministeriön päättämästä yli 2000

Lisätiedot

1( 12) Yhteishakuun kuuluva koulutus

1( 12) Yhteishakuun kuuluva koulutus Opetushallitus.. Kalenterivuosi S ( ) Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yhteishakuun kuuluva koulutus Automaatiotekniikan ko ammatillinen perustutkinto/kouluast. tutkinto ammatti- tai erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013 KOKOUSKUTSU 1/2014 Kokousaika klo 9.00 Kokouspaikka Jyväskylä, KESLABin neuvottelutila Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 1 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 3 4 LIIKELAITOS

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 Kulttuuriala Medianomi (AMK), 42 23.5. ja 24.5. (2 pv) päivät Valintakokeeseen kutsuttavien määrä yhteistyö Kaikki hakukelpoiset etukäteisnäytön hyväksytysti suorittaneet hakijat

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Tulossopimus Tavoite Yliopisto Ammattikorkeakoulu Tohtorit 2 - Ylemmät tutkinnot 20 5 Alemmat tutkinnot

Tulossopimus Tavoite Yliopisto Ammattikorkeakoulu Tohtorit 2 - Ylemmät tutkinnot 20 5 Alemmat tutkinnot Tulossopimus 01 Tällä sopimuksella Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) sopivat toiminnan tavoitteista, kehittämistoimenpiteistä ja resursseista.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Tuotamme HR- asiantuntija- ja työterveyspalveluja toimintayksiköille, esimiehille

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 Kulttuuriala Medianomi (AMK), 42 ja 24.5. (2 pv) päivät Valintakokeeseen kutsuttavien määrä yhteistyö Kaikki hakukelpoiset etukäteisnäytön hyväksytysti suorittaneet hakijat kutsutaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA Yhteenveto käyttötalouden toteumista tulosalueittain Kuntayhtymän tuloslaskelma sisäinen/ulkoinen Kuntayhtymän tuloslaskelma (ulkoinen) ja vertailu edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta 11.06.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 61 Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus 30.4.2014 tilanteesta Valmistelijat / lisätiedot: Seija Rupponen, puh. 043 825 1527 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä 15.10.2008 Rehtori Veli-Matti Tolppi päivitetty 29.3.2011 Yhtymähallituksen käsittely 12.4.2011 Savonia-ammattikorkeakoulun osaamislähtöinen

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

LIITE 1. Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain

LIITE 1. Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain LIITE 1 Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain 1. Minulla on riittävästi aikaa itsenäiseen työskentelyyn (tentteihin luku, kotitehtävät, tiedonhankinta jne.) 2. Opetus jakaantuu tasaisesti

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Toimintakate , ,58-22,1

Toimintakate , ,58-22,1 Sairaanhoitopiiri yhteensä MK 1.1. - 31.12.2000 1.1. - 31.12.1999 Muutos Myyntituotot 1 638 734 148,85 1 539 127 273,53 Maksutuotot 103 910 751,60 105 268 535,84 Tuet ja avustukset 38 921 683,48 36 776

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 30) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 30) Koko maa / S.. ( ) Centria ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola Centria ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola, Kokkola- Pietarsaaren yksikkö, Pietarsaari Sosiaalialan koulutusohjelma. sijaiset hakijat

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

Thesis-hankkeen tavoitteet

Thesis-hankkeen tavoitteet Thesis-hankkeen tavoitteet Kehittää opinnäytetöiden laatua Vahvistaa opinnäytetyökulttuuria ammattikorkeakouluissa Lisätä ammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen tunnettuutta ja tuoda esille niiden

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.212 ALUSTAVA ARVIO Maakunnan talousarvio 212 ja toimintasuunnitelma 213 215 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.11.211 62. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 22.6.2015 Koko kunta - Toteumavertailu Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Centria-ammattikorkeakoulu

Centria-ammattikorkeakoulu Yhteishaku 2017 Opiskelukaupungit Kokkola, Pietarsaari ja Ylivieska 16 koulutusta päivätoteutuksena 10 koulutusta monimuotototeutuksena Ammattikorkeakoulussa opiskelet teoriaa ja käytäntöä sopivassa suhteessa.

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Toteuma

Toteuma 1 Kymenlaakson Liitto OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2013 Osavuosikatsauksessa arvioidaan talouden toteutumista suhteessa valtuuston hyväksymään vuoden 2013 talousarvioon. Arvio tehdään kirjanpidon toteuman

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 % 1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain

Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain KANSALLISEN JA ALUEELLISEN ASEMAN VAHVISTAMINEN Vetovoima Ensisijaisten hakijoiden osuus ammattikorkeakoulun ilmoittamista

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 % 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 % -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus 23.9. Eksote yhteensä tammi-elokuu EKSOTE 1000 EUR Muutos Tammi-elokuu Koko vuosi TP 2014 E vs. TP 2014 Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Toteuma EUR

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 % 1 Hämeen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Marja Gröhn-Rissanen Anne-Leena Juntunen Lastensuojelun kesäpäivät Iisalmi 13.6.2012 http://ois10.blogit.fi OIS-ajattelu

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Kaukametsä, Kouta-sali Kajaani ti 1.6.2010 Anssi Tuominen koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KOULUTUS-

Lisätiedot

Päivi Vaattovaara HAKUTOIMISTO 044 7101 648 paivi.vaattovaara(at)kajak.fi hakutoimisto(at)kajak.fi 6.11.2012 1

Päivi Vaattovaara HAKUTOIMISTO 044 7101 648 paivi.vaattovaara(at)kajak.fi hakutoimisto(at)kajak.fi 6.11.2012 1 Päivi Vaattovaara HAKUTOIMISTO 044 7101 648 paivi.vaattovaara(at)kajak.fi hakutoimisto(at)kajak.fi 6.11.2012 1 Kevään 2012 yhteishaku Kaikki ammattikorkeakoulut 25 ammattikorkeakoulua 70 979 ensisijaista

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Tammi-syyskuun tulos 2016

Tammi-syyskuun tulos 2016 Tammi-syyskuun tulos Eksote Tammi-syyskuun tulos ja ennuste EKSOTE Tammi-syyskuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 338,4 338,1 0,2 451,1 450,8 0,3 Nettotoimintamenot

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot