Toimintakertomus 2010

Transkriptio

1 Yhteystiedot POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUS Tikkarinne 9 82 Joensuu puh. vaihde (13) 26 6 faksi (13) BIOTALOUDEN KESKUS Sirkkalantie A 81 Joensuu puh. (13) faksi (13) LIIKETALOUDEN JA TEKNIIKAN KESKUS Karjalankatu 3 82 Joensuu puh. (13) faksi (13) LUOVIEN ALOJEN KESKUS Länsikatu Joensuu puh faksi (13) MUOTOILUN JA KANSAINVÄLISEN KAUPAN KESKUS Sirkkalantie A 81 Joensuu puh. (13) faksi (13) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KESKUS Tikkarinne 9 82 Joensuu puh. (13) faksi (13) Toimintakertomus 21 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

2 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on monialainen korkeakoulu, jossa opiskelee noin 42 opiskelijaa ja työskentelee noin 5 henkilökunnan edustajaa. Kesällä 29 ammattikorkeakoulun kaikki toiminnot keskitettiin Joensuuhun. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaa strategia vuosille Se on organisaation ja toiminnan tavoitteellisen kehittämisen työkalu lakisääteisten tehtävien koulutuksen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä aluekehitystehtävän toteuttamiseksi mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu toimivat strategisessa ISAT-kumppanuudessa. Yhteistyötä linjaa vuoden 21 alussa hyväksytty ISAT-kumppanuusstrategia vuosille ISAT-kumppanuusstrategia ja ammattikorkeakoulujen omat strategiat muodostavat kiinteän ja toisiaan tukevan kokonaisuuden. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tehtävä, näkymä vuodelle 215 ja arvot on määritelty strategiassa seuraavasti. Tehtävä Korkeakoulutamme kansainvälisesti kilpailukykyisiä ammatillisia osaajia ja tarjoamme tutkimus- ja kehittämispalveluja. Kehitämme asiakkuuslähtöisesti toimintaympäristöämme ja työelämää sekä uudistamme maakunnan elinkeinorakennetta, yrittäjyyttä ja hyvinvointia. Näkymä 215 Aluekehittämistyössä olemme paras suomalainen ammattikorkeakoulu. Koulutuksemme vetovoima on keskimääräistä parempi. Meillä on vähintään yksi koulutuksen laadun huippuyksikkö. Ammattikorkeakoulumme tehokas ja sitouttava toimintakulttuuri on esimerkillinen. Arvot: Työelämälähtöisyys Lähtökohtanamme ovat alueen työelämä ja sen kehittäminen kansainvälistä osaamistasoa ylläpitäen. Menestyksemme edellytys ja voimavara on yhteistyö. Toiminnassamme korostuvat asiakkuuslähtöisyys ja vuorovaikutteisuus. Aluevaikuttavuus Teemme työtä tuloksellisesti koulutuksessa, soveltavassa tutkimuksessa ja aluekehityksessä toimintaympäristömme menestykseksi. Arvioimme ja kehitämme jatkuvasti toimintaamme ja korostamme yhteiskuntavastuuta. Sisällys Rehtorin katsaus... 3 Koulutustoiminta... 5 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta... 6 Henkilöstökatsaus... 7 Talouskatsaus Kiinteistö- ja ympäristökatsaus Keskusten katsaukset Biotalouden keskus Liiketalouden ja tekniikan keskus Luovien alojen keskus Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskus Sosiaali- ja terveysalan keskus Kehittämis- ja palvelukeskus... 2 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinto 21 Ammattikorkeakoulun hallitus Johtokunta Edelläkävijyys Olemme luovien yksilöiden asiantuntijayhteisö. Toimimme innovatiivisesti oppijoina, osaajina sekä työ-elämäsuhteiden ja ammatillisen asiantuntijuuden kehittäjinä.

3 Sisältö ratkaisee Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu-liikelaitoksen vuoteen 2 ulottuvan strategian painopiste siirtyi viimeisiksi vuosiksi erityisesti toiminnan sisällölliseen kehittämiseen. Tavoite on henkilöstön ja opiskelijoiden sitouttaminen suurten rakenneratkaisujen jälkeiseen organisaatioon ja toimintakulttuuriin. Keskiöön nousivat laadunvarmistus, henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä opiskelijoiden yhteisöllisyyden tukeminen. Toiminnan sisällöllistä painopistettä kuvastavat vuoden 21 aikana laaditut, strategian tavoitteita täsmentävät henkilöstön, kansainvälistymisen, koulutuksen, maksullisen palvelutoiminnan, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä viestinnän kehittämisohjelmat. Syksyllä 21 toteutettu ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän sisäinen auditointi antoi hyödyllistä tietoa toiminnan vahvuuksista ja heikkouksista. Eräät tärkeät signaalit vuoden 21 kokemuksista tukevat käsitystä siitä, että toiminta ja toimenpiteet mm. työhyvinvointiryhmien perustaminen sekä intensiivinen keskustelu opiskelijakunnan, opiskelijajärjestöjen ja ammattikorkeakoulun kesken ovat tukeneet tavoitteiden mukaista toimintaa. Murrosvuosien 28 ja 29 haastavasta työtyytyväisyystasosta tultiin vuotta 21 koskevassa mittauksessa peräti viisi prosenttiyksikköä ylöspäin 71 prosenttiin. Kaikkien henkilöstöryhmien esimiesten, opettajien, tutkimus- ja projektihenkilöstön sekä hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön työtyötyytyväisyys oli kyselyn perusteella parantunut. Erityisen myönteistä kehitys oli sosiaali- ja terveysalan keskuksessa sekä kehittämis- ja palvelukeskuksessa siitäkin huolimatta, että Tikkarinne -kiinteistön peruskorjauksen alkaminen koetteli näiden keskusten työntekijöitä. Opiskelijakunnalla on tärkeä rooli opiskelijoiden yhteisöllisyyden tukemisessa. Kuluneena vuotena jäsennettiin uutta sopimuspohjaista toimintamallia, jonka tavoitteena on tukea opiskelijakunnan toimintaa ja jäsenmäärän kasvattamista. Opiskelijakunnan jäsenmäärä lisääntyikin merkittävästi ja läheni tavoitetasoa. Ammattikorkeakoulu tarvitsee vahvaa opiskelijakuntaa laadun ja toiminnan seurantaan, sparraamiseen ja kehittämiseen. Käynnistynyt ISAT-yhteistyö Pohjois-Karjalan ja Savonian opiskelijakuntien kesken tukee osaltaan näitä tavoitteita. Ammattikorkeakoulun tehtävät ovat koulutus, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) sekä aluekehitys. Koulutuksen keskeinen työkalu on opetussuunnitelma. Siksi uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto oli yksi merkittävimmistä vuoden 21 uudistuksista. Ammattikorkeakoulumme opiskelijatyytyväisyys on monta vuotta ollut kohtuullisen hyvällä tasolla, 75 prosentin tuntumassa. Vuodenvaihteen toteutetussa palautekyselyssä aloittavien opiskelijoiden tyytyväisyys oli parempi kuin yhdessäkään aiemmin vuodesta 1999 alkaen toteutetussa kyselyssä. Uskallan arvioida, että uudet opetussuunnitelmat ja tehostunut ohjaus vaikuttavat osaltaan tähän tulokseen. Myös tutkintojen määrä nousi selvästi edellisvuosista. TKI -toiminnassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on läpi historiansa ollut volyymiltaan ammattikorkeakoulujen parhaassa kolmanneksessa. Vuoden 21 volyymi oli historiallisen korkea (noin 1 M ). Volyymia merkittävämpää on toimintavuoden aikana tehty TKI -toiminnan uusi järjestäminen siten, että toiminta kiinnittyy aiempaa selvemmin ja yksiselitteisesti strategiaan, valittuihin painoaloihin sekä keskusten toi- mintaan ja vahvuuksiin. Tämä luo edellytyksiä sille, että julkaisukulttuuri ja opiskelijoiden osallistuminen TKI -työhön vahvistuvat. Julkaisemisen ja opiskelijoiden TKI -työhön osallistamisen suhteen tapahtui myönteistä kehitystä vuonna 21, mutta näissä asioissa emme vielä ole tavoitetasollamme. Ammattikorkeakoulun aluevaikutus syntyy koulutuksessa ja TKI -toiminnassa, ja näiden lisääntyvä integraatio on monella tapaa toiminnan sisällöllisen kehittämisen keskeinen tavoite. Koulutuksen ja TKI -toiminnan yhteensovittaminen takaa toiminnan työelämäläheisyyden ja motivoi sekä opettajia että opiskelijoita. Alueellisen yhteistyön kannalta toimivat kumppanuudet ovat avaintekijä. Oman toiminnan kehittävän arvioinnin pohjalta käynnistettiin vuonna 21 systemaattinen kumppanuuksien hallinnan rakentaminen työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden suuntaan. Oman toiminta-alueen kansainvälistymisen tukeminen on niin ikään keskeinen ammattikorkeakoulun tehtävä. Henkilökunnan liikkuvuuden lisääntyminen on tässä suhteessa erityisen ilahduttava asia: yli viikon mittaisia henkilöstövaihtoja tehtiin vuonna 21 lähes 3. Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa toteutettavassa strategisessa ISAT -kumppanuudessa tapahtui myös painopisteen siirto sisältökysymyksiin. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun henkilöstöstä 44 prosenttia arvioi vuoden 21 osalta, että ISAT -yhteistyö oli tarjonnut heille uusia mahdollisuuksia omaan työhön. Peräti 72 prosenttia henkilöstöstä näki ISAT -kumppanuuden parantavan oman ammattikorkeakoulumme kilpailukykyä. ISAT on tarjonnut molemmille ammattikorkeakouluille foorumin rakentaa yhteistä toimintakulttuuria. Sisäistä tiedottamista ja ulkoista viestintää toteutettiin uusien intra-sivujen ja internet-sivujen ( välityksellä. ISAT-yhteistyössä ammattikorkeakoulut osallistuivat toistensa arviointeihin ja kehittämiseen, ja myös ammattikorkeakoulujen hallinto- ja ylläpitomallien uudistamista analysointiin vuorovaikutteisessa ja julkisessa prosessissa. Strategisia kumppanuuksia syvennettiin sekä Itä-Suomen toimintaympäristössä että Pietarissa ja Liverpoolissa. Kiitän opiskelijoita, henkilökuntaa, kumppaneita ja sidosryhmiä osallistumisesta ammattikorkeakoulun ja alueen toimintaan ja kehittämiseen. VESA SAARIKOSKI Rehtori ja liikelaitoksen johtaja 3 4

4 Koulutustoiminta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun koulutustoiminta koostuu ammattikorkeakoulu- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavasta koulutuksesta, erikoistumisopinnoista ja monipuolisesta täydennyskoulutuksesta. Opiskelijamäärä kasvoi selvästi vuonna 21, joka johtui erityisesti lisääntyneestä aikuiskoulutuksesta mm. työvoimapoliittisessa koulutuksessa ja maakuntakorkeakoulutoiminnassa. Suoritettujen tutkintojen määrä kasvoi lähes % edelliseen vuoteen verrattuna. Ammattikorkeakoulututkinnoista 33 suoritettiin työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Kasvaneesta tutkintomäärästä huolimatta tutkinto- ja opiskelijamäärän väliselle suhdeluvulle asettua tavoitetta (3,1 tutkintoa/opettaja) ei aivan saavutettu. Myös läpäisyasteen osalta jäätiin asetetusta tavoitteesta. Koulutuksen vetovoima kasvoi vuonna 21 sekä nuorten että aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Nuorten koulutuksessa oli 2,77 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden ja kaikissa koulutusohjelmissa ensisijaisia hakijoita oli aloituspaikkoja enemmän. Opiskelijatyytyväisyys säilyi edellisvuosien tasolla ja oli lähes tavoitteen mukainen. OPISKELIJAT YHTEENSÄ amk-tutkinto (nuorten koulutus) amk-tutkinto (aikuiskoulutus) ylempi amk-tutkinto erikoistumisopinnot Koulutustoimintaa ja sen kehittämistä koordinoi koulutuksen kehittämisryhmä ja aikuiskoulutuksen osalta aikuiskoulutusryhmä. Ryhmät kokoontuivat kuukausittain. Koulutustoiminnan keskeisiä kehittämiskohteita vuonna 21 olivat uusien teemapohjaisten opetussuunnitelmien laadinta ja käyttöönotto, aikuiskoulutuksen kehittäminen ja maakuntakorkeakoulun vahvistaminen, koulutuksen läpäisyasteen parantaminen sekä koulutustoiminnan yhteisten prosessien käyttöönotto ja laadunvarmistuksen kehittäminen. Kaikkien ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien opetussuunnitelmat uudistettiin ja otettiin käyttöön. Opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella toteutettava aikuiskoulutuspalvelujen kaksivuotinen kehittämisohjelma käynnistettiin. Koulutustoiminnan yhteisten prosessien kuvaustyö saatiin valmiiksi ja prosessit otettiin käyttöön. Lukuvuosipalautteen käsittelyä sekä tuloksista ja kehittämistoimista tiedottamista tehostettiin. Opintojaksokohtainen palautejärjestelmä otettiin käyttöön OPETTAJAT (HTV) ENSISIJAISET HAKIJAT (NUORTEN KOULUTUS) ALOITTANEET (NUORTEN KOULUTUS) Tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI -toiminta) oli vilkasta vuonna 21. Suurin osuus projekteista toteutettiin EU:n rakennerahastojen tuella, mutta myös uusia kansainvälisiä hankkeita käynnistyi kiitettävästi. Hankeyhteistyötä tiivistettiin Savonia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun strategiaa täydentävä TKI -toiminnan kehittämisohjelma valmistui joulukuussa 21 ja lisäksi laadittiin TKI -toimintaa ohjaava kärkihankesuunnitelma. TKI -toimintaa suunnattiin erityisesti ammattikorkeakoulun valituille painoaloille, joita ovat tarkkuustekniikka, monimediaiset elämyspalvelut, hajautetut energiaratkaisut (ISAT), väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelut (ISAT) ja Venäjä-osaaminen (ISAT). Painoaloista kolme viimeksi mainittua ovat yhteisiä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Hanketoimintaa toteutettiin myös valittujen läpileikkaavien teemojen edistämiseksi. Läpileikkaavia teemoja ovat innovaatiotoiminta, työelämäyhteistyö, käyttäjä- ja tarvelähtöisyys, yrittäjyyden edistäminen sekä monialaisuus. Uusia kansallisia projekteja käynnistettiin rakennerahastojen, Manner-Suomen maaseuturahaston sekä TEKES:n rahoittamana. Kansainvälisiä projekteja käynnistettiin Pohjoinen periferia -ohjelmassa (NPP) ja EU:n 7. puiteohjelmassa. Uusia avauksia olivat tutkimusprojektit EU-komission CIP-ohjelmassa (Innovaatio- ja kilpailukykyohjelma). TEKES:in Tutkimuksesta liiketoimintaa -ohjelmasta rahoitettu TULI-toiminta sekä innovaatiotoiminta aktivoituivat merkittävästi. Innovaatioaihioita syntyi opiskelijoiden ja henkilökunnan toimesta 42 kappaletta, joka on 62 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden aikana käynnistyi myös tiivis yhteistyö Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Keksintösäätiön Tuoteväylän kanssa, jonne ohjattiin useita innovaatioaihioita arvioitaviksi ja jatkotoimenpiteisiin. TULI-toiminnassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on Suomen kärkiammattikorkeakouluja. PKAMK osallistui myös Kilpailukyky- ja koheesio-ohjelman (KOKO) sekä Osaamiskeskusohjelman (Oske) toteutukseen. Oske -rahoituksella toteutettiin hankevalmistelua ja suurempia hankekokonaisuuksia täydentäviä toimia. KOKO-rahoitusta saatiin erityisesti alueellista yhteistyötä tukeviin ja uutta hanketoimintaa luoviin alueellisiin hankkeisiin. SUORITETUT TUTKINNOT ammattikorkeakoulututkinto ylempi ammattikorkeakoulututkinto AVOIN AMMATTIKORKEAKOULU opintosuoritukset, op opiskelijat HENKILÖSTÖ TOTEUMA, M 7,5 6,2 4,3 8, 9,9* OPISKELIJATYYTYVÄISYYS 74 % 74 % 74 % *) Sisältää TKI-toiminnan menot sekä opetushenkilöstön TKI-toimintaan kohdistuvat palkkamenot. 5 6

5 PÄÄTOIMINEN HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ (HTV) päätoiminen opetushenkilöstö T&K-henkilöstö hallintohenkilöstö SUKUPUOLI nainen mies TYÖSUHDE vakinainen määräaikainen OPETUSHENKILÖSTÖ YHTEENSÄ (HTV) lehtorit yliopettajat päätoimiset tuntiopettajat sivutoimiset opettajat OPETTAJIEN KOULUTUSTASO tohtori lisensiaatti ylempi korkeakoulututkinto (maisteri+yamk) alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti+amk) muu Henkilöstökatsaus Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun henkilöstön kokonaismäärä kasvoi selvästi vuonna 21. Vuoden 21 lopussa vakinaisissa ja määräaikaisissa työsuhteissa oli kaikkiaan 51 henkilöä. Vuoden kokonaistyömäärä vastasi 43 henkilötyövuotta. Pääosa henkilöstöstä toimii opetustehtävissä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön määrä kasvoi selvästi vuonna 21, mikä johtui hanketoiminnan voimakkaasta kasvusta. Myös hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön määrä kasvoi yli 1 %:lla mm. kehittämispalvelujen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluiden vahvistamisen myötä. Suuret ikäluokat ovat vahvasti edustettuina ammattikorkeakoulun henkilöstössä ja eläkepoistumat tulevat kasvamaan voimakkaasti lähivuosina. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä jatkoi nousuaan. Vuoden 21 lopulla koko henkilöstön keski-ikä oli selvästi yli 5 vuotta. Vakinaisesta henkilöstöstä 58 % oli yli 5 -vuotiaita ja joka kolmas oli yli 55 -vuotias. Koko henkilöstön ikäjakauma ei painottunut yhtä voimakkaasti vanhoihin ikäluokkiin. Koko henkilöstöstä 43 % oli yli 5-vuotiaita ja 2 % yli 55-vuotiaita. Ikääntyneiden työntekijöiden suhteellinen osuus oli suurin kielipalveluissa sekä sosiaali- ja terveysalan ja liiketalouden ja tekniikan keskuksissa. Vähiten ikääntynei % 44 % 61 % 39 % % 46 % 6 % 4 % % 46 % 67 % 33 % tä oli muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskuksessa.vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus kasvoi hieman edellisestä vuodesta, mutta oli edelleen vähäistä. Vuoden aikana jäi eläkkeelle seitsemän henkilöä ja irtisanoutui kuusi vakinaisessa työsuhteessa ollutta henkilöä. Sen sijaan määräaikaisen henkilöstön vaihtuvuus oli huomattavasti suurempaa. Pääosa määräaikaisen henkilöstön vaihtuvuudesta liittyi tai TKI-tehtäviin tuntiopettajuuksiin. Henkilöstönäkökulma nostettiin strategian väliarvioinnissa strategiakauden loppuvaiheen (21 2) painospistealueeksi. Vuonna 21 luotiin systemaattinen henkilöstösuunnitelmakäytäntö, jonka avulla ennakoidaan henkilöstövoimavarojen kehitystä lähivuosina sekä sovitaan henkilöstömääristä ja vuosittaisista rekrytoinneista. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma päivitettiin vuonna 29. Suunnitelmaa toteutettiin mm. järjestelyvaraerää jaettaessa. Tasa-arvon toteutumista seurataan henkilöstöpalautteen perusteella. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan säännöllisillä työtyytyväisyyskyselyillä sekä sairaspoissaolojen ja työterveydenhuollon laskutuksen avulla. Henkilöstön työtyytyväisyyttä seurataan vuosittain toteutettavalla palautekyselyllä. Kyselyn teemat liittyvät työn sisältöön, johtamiseen, työyhteisön toimivuuteen, kehittymisen tukeen, työpaikan vaihtoon sekä työhyvinvointiin ja turvallisuuteen. Henkilöstön työtyytyväisyys parani helmikuussa 211 tehdyn kyselyn perusteella selvästi kahteen aikaisempaan vuoteen verrattuna. Työtyytyväisyys parani kaikilla kyselyn osa-alueilla ja kaikissa henkilöstöryhmissä. Tyytyväisimpiä olivat kehittämis- ja palvelukeskuksen sekä liiketalouden ja tekniikan keskuksen työntekijät. Sairaspoissaolojen kokonaismäärä säilyi edellisen vuosien tapaan kohtuullisella tasolla. Pääosa sairaspoissaoloista oli alle kahden viikon mittaisia, mutta sairaspoissaolopäivien yhteismäärästä 4 % kertyi yli kolmen kuukauden mittaisista jaksoista. Henkilöstön ikääntyminen vaikuttanee sairaspoissaolojen suureen osuuteen. Ammattikorkeakoulussa otettiin käyttöön Varhaisen puuttumisen toimintamalli (VARPU), jonka tavoitteena on ennakoiva ja oikea-aikainen toiminta työntekijöiden työkyvyn säilyttämiseksi koko työuran ajan. Työntekijöiden sairauspoissaoloille on määritelty vuosittaiset hälytysrajat enintään 3 sairaspäivää tai viisi alle kolmen päivän poissaoloa vuodessa. Esimies ottaa asia puheeksi työntekijän kanssa, mikäli hälytysrajat ylittyvät. VARPUmallia sovellettiin kaikissa tapauksissa, joissa hälytysrajat ylittyivät. ISAT-yhteistyönä laadittiin yhteinen osaamisen johtamisen toimintamalli Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Toimintamal- 7 8

6 Ikäjakauma henkilökunta VAKINAISEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ IKÄRYHMITTÄIN (31..21) HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilöstön määrä lin toteuttaminen käynnistyi yhteisten osaamisprofiilien laadinnalla. Osaamisprofiilit laadittiin yhteisestä osaamisesta, tukipalveluosaamisesta ja koulutusaloittaisista osaamisista. Profiilien perusteella toteutettiin koko päätoimista henkilöstöä koskeva osaamiskartoitus syksyllä 21. Osaamiskartoitus toteutettiin itsearviointina ja arvioinnin tuloksia käsiteltiin kehityskeskusteluissa esimiehen kanssa. Kartoituksen perusteella Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa laaditaan yhteinen osaamispääomaraportti ja käynnistetään tarvittavat osaamisen kehittämistoimet. Ammattikorkeakoulun henkilöstön kehittymistä tuetaan monin eri tavoin. Työtyytyväisyyskyselyn perusteella 78 % henkilöstöstä oli tyytyväisiä omiin kehittymismahdollisuuksiinsa. Opettajien työaikasuunnitelmiin on varattu työaikaa oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja koko henkilöstön kehittymistä tuetaan mm. koulutuksen ja työkierron avulla. Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti koulutusta ja laaja projektitoiminta mahdollistaa määräaikaisen siirtymisen erilaisiin työtehtäviin. Henkilöstön sisäiset koulutukset koottiin yhteen sähköiseen koulutuskalenteriin. Koulutusta tarjottiin kieli- ja kulttuuriosaamisen, verkkopedagogiikan osaamisen, pedagogisen kehittämisosaamisen, menetelmäosaamisen, ohjausosaamisen ja aikuiskoulutusosaamisen vahvistamiseksi. Vuonna 21 aloitettiin myös klinikkatoiminta. Klinikoiden teemoina olivat aikuiskoulutus, aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT), e-oppiminen ja erityisohjaus. Vuoden 28 lopulla käynnistynyt Pohjois-Karjalan kauppakamarin hallinnoima Vahvaa osaamista Pohjois- Karjalan työyhteisöihin -hanke päättyi vuoden 21 lopussa. Hanke mahdollisti yhteensä 7 opettajan kolmen viikon mittaiset työelämäjaksot alueen yrityksissä tai muissa organisaatioissa. Työelämäjaksot tukivat opettajien oman alan käytännön osaamisen päivittämistä ja kehittämistä sekä vahvistivat työelämäkumppanuuksia. Hanke sai erinomaiset arvioinnit työelämäjaksoilla olleilta opettajilta sekä mukana olleilta yrityksiltä ja muilta organisaatioilta TYÖTYYTYVÄISYYS, % SAIRASPOISSAOLOT yhteensä, pv pv/hlö ,2 35 9, 365 8, ,

7 Talouskatsaus Ammattikorkeakoulun tilivuoden toiminnallinen tulos ennen satunnaisia eriä oli 41 9 euroa ja ammattikorkeakoulu jäi sille asetetusta tulostavoitteesta euroa. Tilikauden ylijäämäksi muodostui euroa. Talousarvion toteutumassa yhtenä merkittävänä osana oli liikevaihdon toteutuminen 146 tuhatta euroa budjetoitua pienempänä kasvaen kuitenkin edellisvuodesta 9 tuhatta euroa. Liikevaihtoon osana kuuluvat koulutuksen myyntituotot kasvoivat edellisvuodesta noin 27 tuhatta euroa palvelujen kysynnän pysyessä edellisvuoden tapaan hyvällä tasolla. Tarvikkeiden ja palvelujen myyntituotot jäivät 2 tuhatta euroa asetetusta tavoitteesta. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta kehittyi voimakkaasti kuluneena toimintavuonna kasvaen kokonaisuudessaan lähes 1 miljoonaan euroon. Liiketoiminnan muut tuotot, jotka sisältävät myös hanketoiminnan, ylittivät talousarvion 72 tuhannella eurolla ja muut tuet ja avustukset, joihin kuuluvat hanketoiminnan eri ulkoiset rahoituslähteet toteutuivat 322 tuhatta euroa (5,2 %) budjetoitua suurempina ja toiminta edelliseen vuoteen verrattuna kasvoi noin 1,6 miljoonalla eurolla. Hanke- ja liiketoiminnan volyymin kasvun myötä myös palkat ja palkkiot toteutuivat budjetoitua suurempina ylittäen budjetoidun 484 tuhannella eurolla (2,6 %). Materiaalien ja palveluiden ostot toteutuivat 1 tuhatta euroa (1,7 %) budjetoitua pienempinä. Liiketoiminnan muut kulut ylittivät budjetoidun 343 tuhatta euroa, joista merkittävin ylitys toteutui vuokrakuluissa menojen ylittäessä budjetoidun 29 tuhannella eurolla. Poistot toteutuivat 43 tuhatta euroa arvioitua suurempina. Yleisen korkotason kehityksestä johtuen rahoitustuotot toteutuivat vain 6 prosenttisesti. Investoinnit kokonaisuudessaan toteutuivat lähes muutetun talousarvion mukaisesti nettoinvestointien ylitettyä budjetoidun 24 tuhannella eurolla. TULOSLASKELMA, 1 EUROA TA21 21 LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT YKSIKKÖHINTA MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet, tarvikkeet, tavarat Palvelujen ostot HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot HENKILÖSIVUKULUT Eläkekulut Muut henkilösivukulut POISTOT JA ARVONALENNUKSET Suunnitelman mukaiset poistot VUOKRAKULUT LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT LIIKEYLIJÄÄMÄ RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Korkokulut SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Ylijäämä ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

8 Kiinteistö- ja ympäristökatsaus Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tilastrategian toteutus jatkui suunnitelmien mukaan. Strategian toiseksi viimeinen vaihe saatettiin päätökseen Sirkkala -kampuksella. Biotalouden keskus siirtyi lokakuussa 21 siirtyi Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskuksen yhteyteen rakennettuihin 35 m² laajennustiloihin. Samalla Biotalouden keskuksen entiset toimitilat Joensuun Utrassa siirtyivät Joensuun kaupungin muuhun käyttöön. Wärtsiläkampuksella ja Tiedepuiston toimitiloissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 21. Tilastrategian toteuttamisen viimeisen etapin, Tikkarinteen kampuksen neljä vuotta kestävä saneerauksen rakennustyöt käynnistyivät elokuussa 211 perustustöillä sekä salaojien ja viemäreiden uusimisella. Syksyn aikana aloitettiin myös kampuksella toimivan Sosiaali- ja terveysalan keskuksen simulaatiotilojen 9 paikkaisen auditorion ja uuden palvelinhuoneen rakentaminen. Kaikki edellä mainitut tilat valmistuvat kevään 211 aikana. Saneerauksen suurimman vaiheen suunnittelu käynnistyi. Vuosina toteutettava vaihe käsittää uudet kirjasto- ja opiskelijapalveluiden tilat entisen liikuntasalin paikalle, pääsisäänkäynnin, ravintolasalia ja keittiön muutokset uudet hallinnon tilat kehittämis- ja palvelukeskukselle. Keväällä 21 päästiin sopimukseen musiikin uusien toimitilojen rakentumisesta Karjalantalon tiloihin Joensuun Ilosaareen. Karjalantalo muuttuu Kulttuurikeskus Karjalantaloksi, jossa Joensuun popmuusikoiden omistama Töminä Oy harjoittaa ravintola- ja musiikkiesitystoimintaa ja ammattikorkeakoulu musiikin opetustoimintaa. Tilojen rakentaminen alkoi lokakuussa 211 ja käyttöönotto tapahtuu maaliskuussa 211. Toimitilojen kokonaispinta-ala on säilynyt viime vuosina toimintojen Joensuuhun keskittämisen jälkeen suurin piirtein samalla tasolla. Lämmön kulutuksen kokonaismäärä kasvoi selvästi, joka johtui kylmästä talvesta ja saneerausten aiheuttamasta lisälämmöntarpeesta. Myös sähkön kokonaiskulutuksen nousu selittyy Sirkkalan ja Tikkarinteen saneeraustöiden aiheuttamalla sähkön tarpeella. Veden kokonaiskulutus on laskenut selvästi. Jätemäärät olivat jonkin verran edellisvuosia pienempiä vuonna 21. Opiskelijaa kohti laskettuna kaikki kulutuslukemat ovat edellisvuosia alhaisempia Muutos yhteensä /opiskelija yhteensä /opiskelija yhteensä /opiskelija yhteensä /opiskelija TOIMITILOJEN PINTA-ALA, M² , , ,7,5 % - 9,9 % LÄMMÖN KULUTUS, MWH , , ,4 11,5 % -,1 % SÄHKÖN KULUTUS, MWH , , ,5 6,4 % - 4,7 % VEDEN KULUTUS, M³ , , ,9-15,8 % - 24,5 % 13 14

9 Biotalouden keskus Liiketalouden ja tekniikan keskus Biotalouden keskuksessa opiskeli noin 52 opiskelijaa ja työskenteli noin 5 asiantuntijaa. Vuoden 21 merkittävin muutos oli muutto Utrasta Sirkkala-kampukselle lähelle Joensuun keskustaa uusiin toimitiloihin. Uuden työ- ja opiskeluyhteisön rakentaminen sujui tyydyttävässä yhteishengessä, vaikka haasteitakin kohdattiin. Useista peräkkäisistä muutoksista huolimatta henkilöstön työtyytyväisyys säilyi ammattikorkeakoulun kokonaisuuteen nähden hyvällä tasolla. Keskuksen koulutusohjelmien opiskelijarekrytointi onnistui edellisvuosia paremmin sekä nuorten että aikuiskoulutuksen osalta. Erityisesti ympäristöteknologia onnistui kasvattamaan vetovoimaansa uudessa biotalouden keskuksessa. Valmistuneiden opiskelijoiden kokonaismäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. agrologien ja insinöörien lukumäärä laski hieman, mutta metsätalousinsinöörejä valmistui huomattavasti edellisvuotta enemmän. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä jäi selvästi tavoitteesta. Läpäisyaste parani selvästi erityisesti maaseutuelinkeinoissa. Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista laski selvästi, mutta oli ammattikorkeakoulun parhaita. Opiskelijoiden tyytyväisyys pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Erityisen tyytyväisiä olivat uuden, osaamisperustaisen opetussuunnitelman mukaan opiskelevat opiskelijat. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) menettely otettiin käyttöön osana opinto-ohjausta. Tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan painopisteenä oli hajautettuun energiatuotantoon liittyvä kehittämistoiminta, jota toteutettiin aktiivisesti ISAT -yhteistyön lisäksi Pohjoisen Periferian (NPP) verkoston kautta. ISAT -yhteistyö konkretisoitui yhteisinä hankeaihiona, maksullisena koulutuskokonaisuutena ja opintojen yhteissuunnitteluna. Keskus hallinnoi ja oli aktiivisena kumppanina yhteensä 25 kansallisessa ja kansainvälisessä kehittämishankkeessa. Keskuksen aktiivinen kansainvälinen toiminta laajeni ja monipuolistui edellisvuoteen verrattuna. Painopisteitä olivat Erasmus-yhteistyön ohella ympäristöteknologian koulutusohjelman Petroskoin yliopiston kanssa tehtävä FIRST yhteistyö Venäjän Karjalassa sekä Namibian ja Botswanan kanssa toteutettava North-South-South -yhteistyö, jossa olivat tiivisti mukana maaseutuelinkeinojen ja metsätalouden koulutusohjelmat. Metsätalouden koulutusohjelman yhteistyötä Pietarin Metsäakatemian kanssa syvennettiin. Kanada yhteistyö laajeni metsätaloudesta koskemaan keskuksen kaikkia koulutusohjelmia, kun EUCanWood - kumppanuushankkeen lisäksi keskus sai koordinoitavakseen uusiutuvaan energiaan integroituvan BioPower -hankkeen. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman opetussuunnitelmaan integroituneen EUREKA-moduulin kumppanuusverkosto laajeni Slovakiaan. Kokonaisuuden kehittämistä ja toteutusta jatkettiin yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. PERUSTIETOJA KESKUKSEN TOIMINNASTA HENKILÖSTÖÄ (HTV) 48 OPISKELIJOITA (TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS) TUTKINTOJA YHTEENSÄ Agrologi (AMK) Metsätalousinsinööri (AMK) Insinööri (AMK) Insinööri (ylempi AMK) KANSAINVÄLINEN VAIHTO Lähteneet opiskelijat Saapuneet opiskelijat Opettajavaihto LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Metsätalouden koulutusohjelma TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Ympäristöteknologian koulutusohjelma Ympäristöteknologian koulutusohjelma (kestävä energiatalous, YAMK-tutkinto) PERUSTIETOJA KESKUKSEN TOIMINNASTA HENKILÖSTÖÄ (HTV) 86 OPISKELIJOITA (TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS) TUTKINTOJA YHTEENSÄ Insinööri (AMK) Insinööri (ylempi AMK) Tradenomi KANSAINVÄLINEN VAIHTO Lähteneet opiskelijat Saapuneet opiskelijat Opettajavaihto YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA Liiketalouden koulutusohjelma TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Muovitekniikan koulutusohjelma Rakennustekniikan koulutusohjelma Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma (ylempi amk-tutkinto) Tietotekniikan koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelma Liiketalouden ja tekniikan keskuksen vuoden 21 keskeisinä kehittämistavoitteina olivat koulutuksen vetovoimaisuudesta huolehtiminen, läpäisyasteen parantaminen ja toiminnan kansainvälistyminen. Keskus saavutti merkittävimmät toiminnalliset ja taloudelliset tulostavoitteensa ja samalla henkilöstön työtyytyväisyys parani. Henkilöstön kansainvälisen vaihdon ja tutkintojen määrä oli selvästi tavoitetta parempi, mutta koulutuksen vetovoima kasvoi vain liiketalouden koulutusohjelmassa ja aikuiskoulutuksessa. Läpäisyasteen osalta tavoitetta ei saavutettu. Tutkintojen määrä opettajaa kohti oli valtakunnallisesti hyvällä tasolla. Uudet teemapohjaiset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön kaikissa koulutusohjelmissa. Opetussuunnitelmat mahdollistavat yleisaineiden ja ammattiaineiden sekä projektioppimisen integroinnin. Opettajatutortoiminta ja vuosittaiset kehityskeskustelut opiskelijoiden kanssa vakiintuivat toimintavuoden aikana pysyväksi käytännöksi. Keskuksessa toimi osuuskuntamuotoinen projektioppimisympäristö, jonka toimintaan liiketalouden ja tekniikan opiskelijat osallistuivat aktiivisesti. Kampukselle uudistettiin kaksi työpajaa, joissa nyt voidaan toteuttaa CDIO-periaatteen mukaisia käytännönläheisiä projektiopintoja. Konetekniikan insinööreille tarjottiin metsäkonekoulutuskokonaisuus. Yhteistyössä Ruokakeskon kanssa järjestettiin Kauppiasyrittäjyys -opinnot osana tradenomiopintoja. Keskuksessa toteutettiin uusi englanninkielinen Operations Management -opintokokonaisuus ensimmäistä kertaa, joka yhdisti liiketalouden ja tekniikan opiskelijoita, vaihto-opiskelijoita, opetus- ja hankehenkilöstön osaamista sekä yritysten kehitystarpeita. Liiketalouden ja tekniikan koulutusalat ovat jatkaneet ja kehittäneet yhteistyötään Savonia-ammattikorkeakoulun vastaavien koulutusalojen kanssa. Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma osallistui helmikuussa 21 ISAT-yhteistyönä toteutettuun yamk-tutkintojen vertaisarviointiin. Arvioinnin tulos antoi lisäuskoa tehtyihin valintoihin ja tuloksia hyödynnettiin opetussuunnitelmien kehittämistyössä. Keskuksen hanketoiminta oli edelleen aktiivista ja se tuki erittäin hyvin alueen yritysten kehittämistarpeita. Tarkkuustekniikan hankkeessa edettiin osaamisen soveltamiseen eri teollisuuden aloille, mm. lääketeollisuuteen ja ympäristötekniikkaan. Kaivannaisteollisuuden hankkeessa kehitettiin omaa ja yritysten osaamista ja koulutettiin rakennus- ja konetekniikan insinöörejä kaivosalan osaajiksi. Tietomallintaminen rakentamisessa -hankkeen tuloksena alueen suunnittelutoimistot ja rakennusalan toimijat paransivat valmiuksiaan tuotetiedon hallinnassa ja 3D-mallintamisessa. Osaamisen kehittäminen sähköisessä liiketoiminnassa -hanke tuki edelleen alueen monipuolista yhteyskeskusalan verkostoa henkilöstökoulutusten kautta sekä edisti uusien yhteyskeskusalan yritysten sijoittumista alueelle

10 Luovien alojen keskus Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskus Luovien alojen keskuksen toiminnot toteutettiin pääosin Joensuun Tiedepuistossa. Keskuksessa työskenteli päätoimisesti 59 henkilöä ja lähes 68 opiskelijaa. Musiikin koulutusohjelman taidemusiikin opinnot järjestettiin Joensuun konservatoriolla ja rytmimusiikin tilat sijaitsivat vielä vuonna 21 Tikkarinteellä. Restonomikoulutuksen keittiötilat olivat sekä Tikkarinteen kampuksella että Pohjois-Karjalan ammattiopiston tiloissa Peltolassa. Uudet teemapohjaiset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön koko keskuksessa. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa mahdollistui koko tutkinnon suorittaminen etäopintoina. Uutena tutkintonimikkeenä otettiin käyttöön muusikko (AMK) ja musiikin esittämisen erikoistumisopinnot käynnistyivät. Kansainvälisessä toiminnassa korostui monialaisen yhteistyön ja opiskelijavaihdon aloittaminen japanilaisen Josain yliopiston kanssa. Venäjään liittyvää yhteistyötä kehitettiin Venäjän matkailuliiketoimintaosaamisen ISAT-painoalan puitteissa. Keskuksen omaa Venäjä-yhteistyötä käynnistettiin Pietarin valtiollisen elokuva- ja tv-yliopiston kanssa. Vuonna 21 keskuksen hallinnoimia hankkeita olivat mm. OF Pohjois-Karjala; Creative Managers Luovan talouden kansainvälinen erikoisosaaja- ja tuottajavalmennus; Elokuva- ja elämysmatkailun kehittäminen Pohjois-Karjalassa; UUTE - Uuden teknologian hyödyntäminen elokuvan kuvaamisessa, äänityksessä, jälkituotannossa sekä markkinoinnissa; Luova Pohjois-Karjala II; DIGIREGION - Digitaalisen sisältöliiketoiminnan kansainvälistämisen alueelliset kehittämis- ja tukipalvelut. Lisäksi keskus oli osatoteuttajana kolmessa hankkeessa: Outokummun sisältökaivos kansainvälinen peli- ja simulaatiostudio sekä yrityshautomotoiminta, Reiteistä traileiksi - Karjalan kierros luontomatkailun suuntaajana sekä Tourist Guide for Northern Periphery. Uutena avauksena olivat mobiililaitteiden virtuaaliopastuksen palvelutuotteet. Viestinnän koulutusohjelma toteutti mm. Ilosaarirock 21 mobiilioppaan, jota ladattiin matkapuhelimiin yli 45 kertaa. Kaikki keskuksen hankkeet olivat kansallisesti ja alueellisesti merkittäviä ja sopivat sisällöltään ja tavoitteiltaan monimediaisten elämyspalvelujen painoalan osaamisprofiiliin. PERUSTIETOJA KESKUKSEN TOIMINNASTA HENKILÖSTÖÄ (HTV) 59 OPISKELIJOITA (TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS) TUTKINTOJA YHTEENSÄ Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Restonomi (AMK) Tradenomi KANSAINVÄLINEN VAIHTO Lähteneet opiskelijat Saapuneet opiskelijat Opettajavaihto LUONNONTIETEIDEN ALA Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma KULTTUURIALA Viestinnän koulutusohjelma Musiikin koulutusohjelma MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Matkailun koulutusohjelma PERUSTIETOJA KESKUKSEN TOIMINNASTA HENKILÖSTÖÄ (HTV) 34 OPISKELIJOITA (TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS) TUTKINTOJA YHTEENSÄ Kuvataiteilija (AMK) Muotoilija (AMK) Bachelor of Business Administration KANSAINVÄLINEN VAIHTO Lähteneet opiskelijat Saapuneet opiskelijat Opettajavaihto KULTTUURIALA Kuvataiteen koulutusohjelma Muotoilun koulutusohjelma Degree Programme in Design YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA Degree Programme in International Business YRITYSPALVELUT D ART Muotoilun palvelukeskus ISAK Itsenäisen suoriutumisen innovaatiokeskus Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskuksen vuoden 21 toimintaa leimasi valmistautuminen vieraskielisen koulutuksen laajentumiseen International Business ja Design koulutusohjelmissa ja suomenkielisen koulutustarjonnan muutoksiin. Tämä muutos heijastui opetussuunnitelmatyöhön, toimintaympäristöön ja henkilökunnan toimenkuviin. Haasteena toiminnassa on edelleen kansainvälisten opiskelija-, henkilöstö- ja verkostopalveluiden kehittäminen. Keskuksen koulutustoiminnan kehittäminen keskittyi teemapohjoisten opetussuunnitelmien sisällön kehittämiseen sekä TKI-toiminnan ja opetuksen yhdistämikseen. Toimintamalleina tässä työssä hyödynnettiin INNOstudio - sekä Innovaatiokuukausi konsepteja. Monimuotoistettua aikuiskoulutusta järjestettiin sisustussuunnittelun ja graafisen suunnittelun erikoistumisaloilla. Työvoimapoliittisena koulutuksen toteutettiin Innovaatioassistenttikoulutus, joka sisältää kolme erillistä koulutusryhmää vuosina 21 ja 211. Vuoden 21 alussa ISAK - Itsenäisen suoriutumisen innovaatiokeskus siirtyi keskuksen yhteyteen. TKItoiminnan keskeisinä elementteinä olivat Muotoilun palvelukeskuksen (D ART) ja Itsenäisen suoriutumisen innovaatiokeskuksen (ISAK) tuotteistetut palvelut, hanketoiminta sekä yritysyhteistyökumppanit. Vakiintuneina yhteistyökumppaneina jatkoivat alueelliset kehitysyhtiöt sekä Jyväskylän seudun kehitysyhtiö Oy ja Kainuun Etu Oy. ISAT-yhteistyötä jatkettiin kansainvälisessä rekrytoinnissa sekä hanketoiminnassa. Keskuksen hanketoiminta jatkui vilkkaana. Syyskuun alussa keskuksen yhteyteen siirtyivät ACE- sekä Innovaatioassistentti hankkeet. Uusina hankkeina käynnistyivät neljän EU-maan yhteishanke Life2, TEKES -hankkeena Ikäasumisen uudet liiketoimintamahdollisuudet sekä Visualisointitehdas virtuaalinen mallinnusympäristö -hanke. Biotalouden keskuksen siirryttyä lokakuussa 21 Sirkkala -kampukselle yhdistettiin molempien keskusten toimisto- ja vahtimestaripalvelut yhteisiksi palvelupisteiksi. Lisäksi aloitettiin yhteistyö lukuvuosisuunnitelmien tekemisessä sekä opetushenkilöstön ja tilojen yhteiskäytössä

11 Sosiaali- ja terveysalan keskus Kehittämis- ja palvelukeskus Vuonna 21 sosiaali- ja terveysalan keskuksessa työskenteli 7 henkilöä ja opiskeli noin 11 opiskelijaa. Tikkarinteen kampuksen saneeraus ja simulaatioympäristön rakentaminen käynnistyivät. Hakijamäärä säilyi erinomaisella tasolla ja tutkintoja suoritettiin selvästi aikaisempia vuosia enemmän. Taulukossa mainittujen tutkintojen lisäksi suoritettiin 31 tutkintoa työvoimapoliittisessa koulutuksessa, jolla vastattiin työelämän rakennemuutoksen haasteisiin. Maakuntakorkeakouluyhteistyössä käynnistettiin Lieksassa monimuotoistettu sairaanhoitajakoulutus. Toimintaterapeuttikoulutusta toteutettiin työvoimapoliittisena ja masennuksen hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaamisen oppisopimustyyppinen koulutus käynnistyi. Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämiskoulutusta valmisteltiin. Palvelutoimintaa toteuttavan Fysiotikan toimintaa kehitettiin verkostoyhteistyössä. Ikäosaamisen määrittelyä tehtiin osana Hyvis-hanketta. Kansainvälisyyttä vahvistettiin käynnistämällä EU:n 7. puiteohjelman hanke SisCatalyst. UEF-yhteistyössä valmisteltiin Keniaan suuntautuvaa hanketta. Yhteistyötä rakennettiin Liverpool John Moores yliopiston ja japanilaisen Josai yliopiston kanssa. Henkilökunnan ja opiskelijoiden kansainväliset vaihdot lisääntyivät. ISAT-yhteistyössä käynnistettiin sosiaalija terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkinnon opetussuunnitelmien yhtenäistäminen. Yhdessä suunniteltiin ja käynnistettiin useita väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelujen kehittämistä tukevia hankkeita. Merkittäviä hankkeita olivat myös hyvinvointialan oppimisen, kehittämisen ja yrittäjyyden toimintaympäristöä kehittävä Hyvis-hanke, ympärivuorokautiseen kotihoitoon kohdistuva Kotihoito24 -hanke sekä sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden osaamisen hallinnan uusia toimintamalleja kehittävä eosmo -hanke. PERUSTIETOJA KESKUKSEN TOIMINNASTA HENKILÖSTÖÄ (HTV) 7 OPISKELIJOITA (TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS) TUTKINTOJA YHTEENSÄ Bioanalyytikko (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK) Terveydenhoitaja (AMK) Sosionomi (AMK) KANSAINVÄLINEN VAIHTO Lähteneet opiskelijat Saapuneet opiskelijat Opettajavaihto SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Bioanalytiikan koulutusohjelma Fysioterapian koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma (YAMK-tutkinto) Kehittämis- ja palvelukeskukseen on koottu koko ammattikorkeakoulua palvelevat yksiköt vuoden 29 aikana. Sen rakennetta kehitettiin toimintavuoden 21 aikana siten, että aikaisemmin omana kokonaisuutenaan toiminut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut liitettiin osaksi työelämä- ja kansainvälistymispalveluja. Muutoksen jälkeen kehittämis- ja palvelukeskus koostuu neljästä kokonaisuudesta, jotka ovat rehtorin toimisto, hallintopalvelut, kehittämispalvelut sekä työelämä- ja kansainvälistymispalvelut. Kaikkiaan kehittämis- ja palvelukeskuksessa toteutui 11 henkilötyövuotta toimintavuonna 21. Rehtorin toimisto Rehtorin toimisto vastaa ammattikorkeakoulun strategisesta johtamisesta ja kehittämisestä sekä tiedottamisesta. Rehtori toimii ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajana ja johtokunnan esittelijänä. Vararehtori vastaa koulutustoiminnasta ja opetushenkilöstön henkilöstöhallinnosta, hallinto- ja talousjohtaja talous- ja yleishallinnosta sekä muun kuin opetushenkilöstön henkilöstöhallinnosta, kehittämisjohtaja ISAT-yhteistyön ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyön koordinoinnista sekä suunnittelu- ja laatujohtaja tavoitesopimusprosessiin ja laadunvarmistukseen liittyvistä asioista. He vastaavat omien aihealueidensa päätöksenteon valmistelusta ja esittelystä ammattikorkeakoulun hallitukselle ja rehtorille. Lisäksi rehtorin toimistossa työskentelee strategista yhteisöviestintää toteuttava markkinointipäällikkö ja kaksi hallinnon suunnittelijaa. Rehtorin toimistossa työskenteli 8 henkilöä. Hallintopalvelut Hallintopalvelujen tehtävä on huolehtia henkilöstön ja opiskelijoiden peruspalveluiden järjestämisestä ja palveluiden laadusta, toimitilojen kunnosta, riittävyydestä ja niiden turvallisuuden kehittämisestä sekä talouden kokonaissuunnittelusta ja -seurannasta. Hallintopalveluissa toteutui vuonna 21 35,6 henkilötyövuotta. Hallintopalveluista vastaa hallinto- ja talousjohtaja. Henkilöstöpalvelut Kirjastopalvelut ja julkaisutoiminta Laskentapalvelut Opiskelijapalvelut, jonka yhteydessä toimii hakutoimisto (yhteishaku ja opiskelijavalinnat) Toimitilapalvelut Kehittämispalvelut Kehittämispalvelujen tehtävä on huolehtia ammattikorkeakoulun tietohallinnosta, tavoitesopimusprosessin valmistelusta ja koordinoinnista, laatutyöstä sekä koulutuksen ja henkilöstön osaamisen kehittämistoimien suunnittelusta ja koordinoinnista. Tietohallinnon osalta vuoden 21 keskeisiä kehittämistoimia olivat muun muassa uuden sähköpostijärjestelmän käyttöönotto. Kehittämispalvelujen henkilöstö täydentyi vuoden alussa rekrytoiduilla atk-suunnittelijalla, e-oppimisen suunnittelijalla sekä opetuksen kehittämispäälliköllä ja syksyllä aloittaneella opintopsykologilla. Kehittämispalveluissa työskenteli kaikkiaan 13 henkilöä. Työelämä- ja kansainvälistymispalvelut Työelämä- ja kansainvälistymispalvelujen tehtävänä on erityisesti koulutukseen liittyvien työelämäpalvelujen, strategisen kansainvälisen toiminnan, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluiden sekä kielten ja viestinnän opetuksen kehittäminen ja koordinointi. Kielten ja viestinnän opetuksen resurssien käytön suunnittelu tehdään työelämä- ja kansainvälistymispalveluissa. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluiden (TKI-palveluiden) tehtävänä on vastata ammattikorkeakoulun tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan strategisesta ohjauksesta ja koordinoinnista, kysyntä-, käyttäjä- ja aluelähtöisestä kehittämisestä, kotimaisten ja kansainvälisten kumppanuuksien mahdollistamisesta sekä eri rahoituslähteiden ja sopimuskäytänteiden neuvonnasta ja koordinoinnista. Työelämä- ja kansainvälistymispalveluista vastaa työelämä- ja kansainvälistymispalveluiden johtaja. Kokonaisuudessaan työelämä- ja kansainvälistymispalveluissa toteutui 44,7 henkilötyövuotta, josta kielipalvelujen osuus oli 31,1 htv. 19 2

12 Ammattikorkeakoulun hallitus Ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitavat ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori. Ammattikorkeakoulun hallituksen tehtävänä on kehittää ammattikorkeakoulun toimintaa. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajana toimi rehtori Vesa Saarikoski. Toimintavuonna 21 ammattikorkeakoulun hallitus kokoontui yhteensä kertaa. Hallituksen jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti ammattikorkeakoulun strategia- ja kehittämispäiviin sekä laatutyöhön. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu-liikelaitoksen johtokunta Ammattikorkeakoulun ylläpitäjää edustava toimielin on Joensuun kaupunginhallitus, joka toimii Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu-liikelaitoksen johtokuntana. Ylläpitäjän edustajana johtokunta päättää ammattikorkeakoulun strategisesta kehittämisestä. Johtokunnan toimikausi on kaupunginhallituksen toimikautta vastaavat kaksi vuotta. Toimintavuoden 21 aikana johtokunta kokoontui yhdeksän kertaa. Ammattikorkeakoulu-liikelaitoksen johtokunnaan puheenjohtajana toimi Matti Väistö. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun ISAT-ohjausryhmän Pohjois-Karjalaa edustavana puheenjohtajana toimi johtokunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Seppo Eskelinen. Johtokunnassa esittelijänä toimi rehtori Vesa Saarikoski. AMMATTIKORKEAKOULUN HALLITUKSEN JÄSENET AMMATTIKORKEAKOULU-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA JÄSEN VARAJÄSEN JÄSEN VARAJÄSEN ELINKEINO- JA MUUN TYÖELÄMÄN EDUSTAJAT Valtiopäiväneuvos Matti Väistö, puheenjohtaja Agrologi Merja Ignatius Toimitusjohtaja Kristiina Hätinen, Lääkärikeskus Suinuu Oy Hallintoylihoitaja Senja Kuiri, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Tiimipäällikkö Seppo Eskelinen, 1. vpj Opiskelija Ilari Nevalainen Johtaja Jaakko Meriläinen, Abloy Oyj Toimitusjohtaja Ari Laamanen, Lemminkäinen Talo Oy Itä- ja Pohjois-Suomi Rehtori Liisa Välitalo, 2. vpj Luokanopettaja, erityisopettaja Mari Hämäläinen Opettaja, muusikko Arto Pippuri Toimistosihteeri Kaija Reijonmaa Tutkija Olga Davydova, Itä-Suomen yliopisto Toimitusjohtaja Asko Saatsi, Pikes Oy Pääluottamusmies Matti Pesonen Sahatyöläinen Heino Räty PÄÄTOIMISTEN OPETTAJIEN EDUSTAJAT Perushoitaja Maija Martikainen Mielenterveyshoitaja Eila Heinonen Tuntiopettaja Jani Kangas Tuntiopettaja Ilpo Räsänen Koulun johtaja Jaana Minkkinen Yrittäjä Jaakko Hirvonen Lehtori Tarja Ruokonen Yliopettaja Jari Kupiainen Maanviljelijä Pekka Kukkonen Mari Puustinen MUUN PÄÄTOIMISEN HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT Pastori Anssi Törmälä Tiedotuspäällikkö Ulla Mikkola Opintosihteeri Kirsi Kukkonen Hallinnon suunnittelija Ulla Kallio Kuljetusyrittäjä Osmo Kokko Kauppias Jussi Wihonen Toimistosihteeri Helena Sutinen Opintosihteeri Suvi Pajarinen Seurakehittäjä Krista Mikkonen Opiskelija Jussi Airaksinen MUUN JOHDON EDUSTAJAT Keskuksen johtaja Petri Raivo Keskuksen johtaja Ulla Asikainen Tietohallintojohtaja Olavi Pesonen Keskuksen johtaja Susanna Rosell OPISKELIJOIDEN EDUSTAJAT Opiskelija Ville Turunen Opiskelija Lauri Hirvonen Opiskelija Joona Hämäläinen Opiskelija Jenna Repo 13.. alkaen Opiskelija Matti Korhonen Opiskelija Ulla Turunen 13.. alkaen JOENSUUN KAUPUNGIN HALLITUKSEN EDUSTAJAT Rehtori Liisa Välitalo Pastori Anssi Törmälä 21 22

13 TOIMINTAKERTOMUS 21 -TYÖRYHMÄ SISÄLLÖNTUOTANTO: Pekka Auvinen ja Salli Soininen TILASTOT: Mikko Penttinen TAITTO JA VALOKUVAT: Hanna Tyrväinen PAINOS: 8 kpl PAINOPAIKKA: Kopijyvä Oy, Joensuu 211