Toimintakertomus 2011 Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu

Transkriptio

1 Yhteystiedot Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUS Tikkarinne Joensuu puh. vaihde (013) faksi (013) BIOTALOUDEN KESKUS Sirkkalantie A Joensuu puh. (013) faksi (013) LIIKETALOUDEN JA TEKNIIKAN KESKUS Karjalankatu Joensuu puh. (013) faksi (013) LUOVIEN ALOJEN KESKUS Länsikatu Joensuu puh faksi (013) MUOTOILUN JA KANSAINVÄLISEN KAUPAN KESKUS Sirkkalantie A Joensuu puh. (013) faksi (013) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KESKUS Tikkarinne Joensuu puh. (013) faksi (013) Toimintakertomus 2011 Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu

2 Toimintakertomus 2011 Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu

3 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on monialainen korkeakoulu, jossa opiskelee noin 4200 opiskelijaa ja työskentelee noin 500 henkilökunnan edustajaa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaa strategia vuosille Se on organisaation ja toiminnan tavoitteellisen kehittämisen työkalu lakisääteisten tehtävien koulutuksen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä aluekehitystehtävän toteuttamiseksi mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu toimivat strategisessa ISAT-kumppanuudessa. Yhteistyötä linjaa vuoden 2010 alussa hyväksytty ISAT-kumppanuusstrategia vuosille ISAT-kumppanuusstrategia ja ammattikorkeakoulujen omat strategiat muodostavat kiinteän ja toisiaan tukevan kokonaisuuden. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tehtävä, näkymä vuodelle 2015 ja arvot on määritelty strategiassa seuraavasti. Tehtävä Korkeakoulutamme kansainvälisesti kilpailukykyisiä ammatillisia osaajia ja tarjoamme tutkimus- ja kehittämispalveluja. Kehitämme asiakkuuslähtöisesti toimintaympäristöämme ja työelämää sekä uudistamme maakunnan elinkeinorakennetta, yrittäjyyttä ja hyvinvointia. Näkymä 2015 Aluekehittämistyössä olemme paras suomalainen ammattikorkeakoulu. Koulutuksemme vetovoima on keskimääräistä parempi. Meillä on vähintään yksi koulutuksen laadun huippuyksikkö. Ammattikorkeakoulumme tehokas ja sitouttava toimintakulttuuri on esimerkillinen. ARVOT Työelämälähtöisyys Lähtökohtanamme ovat alueen työelämä ja sen kehittäminen kansainvälistä osaamistasoa ylläpitäen. Menestyksemme edellytys ja voimavara on yhteistyö. Toiminnassamme korostuvat asiakkuuslähtöisyys ja vuorovaikutteisuus. Aluevaikuttavuus Teemme tuloksellista koulutus-, soveltavan tutkimuksen ja aluekehitystyötä ja kehitämme jatkuvasti toimintaamme ja korostamme yhteiskuntavastuuta. Sisältö Rehtorin katsaus... 3 Koulutustoiminta... 5 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta... 6 Henkilöstökatsaus... 7 Talouskatsaus Kiinteistö- ja ympäristökatsaus Keskusten katsaukset Biotalouden keskus Liiketalouden ja tekniikan keskus Luovien alojen keskus Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskus Sosiaali- ja terveysalan keskus Kehittämis- ja palvelukeskus Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinto Ammattikorkeakoulun hallitus Johtokunta Edelläkävijyys Olemme luovien yksilöiden asiantuntijayhteisö. Toimimme innovatiivisesti oppijoina, osaajina sekä työelämäsuhteiden ja ammatillisen asiantuntijuuden kehittäjinä.

4 Päättyvän strategiakauden satoa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu-liikelaitoksen toimintaa ohjaavat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun strategia vuosille ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä laadittu ISAT-kumppanuusstrategia vuosille Näin strategiakauden lopulla painopisteiden ja asetettujen tavoitteiden tulokset alkavat olla jo pääosin näkyvissä. Eräs kuluneen vuoden keskeisimmistä tavoitteista oli laadunvarmistusjärjestelmämme auditoinnin läpäiseminen syksyllä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu läpäisi auditoinnin erinomaisin arvosanoin. Toisena korkeakouluna Suomessa laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus arvioitiin tasolle edistynyt. Korkeakoulujen arviointineuvoston asettama auditointiryhmä antoi raportissaan erityistä kiitosta ammattikorkeakoulumme pitkäjänteiselle kehitystyölle sekä laadunvarmistuksen luontevalle ja tiiviille kytkeytymiselle ammattikorkeakoulun strategiaan, johtamiseen ja toiminnanohjaukseen. Viime vuosien keskeinen tulevaisuuden visio on ollut ammattikorkeakoulumme ylläpitomuodon kehittäminen. Vuonna 2013 toimintansa aloittavaa Karelia Ammattikorkeakoulua ylläpitävä osakeyhtiö muodostettiin vuoden 2011 lopulla. Yhtiön toiminnan käynnistämistä valmistelemaan on nimetty väliaikainen hallitus ja toimitusjohtaja. PKAMK:n strategian väliarvioinnissa henkilöstön työhyvinvointi valittiin strategiakauden loppuvaiheen erääksi tärkeimmistä kehittämiskohteeksi. Valitettavasti hyvin alkanut kehitys katkesi vuoden 2011 loppupuolella, kun tieto ammattikorkeakoulujärjestelmää koskevista rakenteellisista muutoksista konkretisoitui. Erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön julkistamat aloituspaikkaleikkausesitykset ja hallitusohjelmaan perustuvat talouden tehostamisvaatimukset ovat vaikuttaneet voimakkaasti niin ammattikorkeakoulun tulevaisuuden suunnitteluun kun henkilökunnan henkiseen jaksamiseen ja motivoitumiseen. Kun vielä vuoden alussa tehty kysely kertoi tulosten parantuneen kaikissa keskuksissa ja henkilöstöryhmissä, niin vuoden 20 alussa tehty vastaava kysely kertoi jo aivan toisenlaisia tuloksia. Henkilöstöpalautteen kokonaistulos työtyytyväisyyden osalta oli 68 %, mikä oli 3 prosenttiyksikköä heikompi kuin edellisenä vuonna. Tyytyväisyys laski kaikissa kyselyn teemoissa. Suurinta lasku oli kehityksen tukeen sekä työhyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskuksen tilanne on ollut erityisen hälyttävä, sillä siellä kokonaistyytyväisyys laski edellisvuodesta 11 prosenttiyksikköä. Tulevat aloituspaikkaleikkaukset koskevat kaikkein kipeimmin juuri Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskusta. Ammattikorkeakoulumme opiskelijatyytyväisyys on monta vuotta ollut kohtuullisen hyvällä tasolla. Vuodenvaihteessa toteutetussa palautekyselyssä opiskelijoiden kokonaistyytyväisyys oli parempi kuin yhdessäkään aiemmin vuodesta 1999 alkaen toteutetussa kyselyssä. Myös tutkintojen kokonaismäärä lähes 700 tutkintoa oli kaikkien aikojen korkein. Opiskelijakunnalla on tärkeä rooli opiskelijoiden yhteisöllisyyden tukemisessa. Ammattikorkeakoulu tarvitsee vahvaa opiskelijakuntaa laadun ja toiminnan seurantaan ja kehittämiseen. ISAT-yhteistyö Pohjois-Karjalan ja Savonian opiskelijakuntien kesken tukee osaltaan näitä tavoitteita. Opetuksen kustannukset ovat yhä ammattikorkeakoulumme akilleenkantapää. Emme ole minkään koulutusalan kustannusten osalta ammattikorkeakoulujen keskitasoa tai sen alle ja valtakunnallisesti opetuksemme keskihinta 5975 /opiskelija on koko valtakunnan toiseksi kallein. TKI-toiminnassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on läpi historiansa ollut volyymiltaan ammattikorkeakoulujen parhaassa kolmanneksessa, ja vuonna 2011 olimme ehdottomana ykkösenä 10,5 M :n investoinnilla, mikä merkitsi n. 7,4 %:n osuutta kaikkien ammattikorkeakoulujen tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan menoista. Ammattikorkeakoulun aluevaikutus syntyy koulutuksessa ja TKI-toiminnassa, ja näiden lisääntyvä integraatio on monella tapaa toiminnan sisällöllisen kehittämisen keskeinen tavoite. Julkaisemisen ja varsinkin opiskelijoiden TKI-työhön osallistumisen tavoitteet on saavutettu ja osin jopa ylitetty. Vuonna 2011 TKI-opintopisteiden määrä oli 4 op/opiskelija, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 2,55 op/opiskelija. Tulos on Taso-sopimuksessa sovittua tavoitetta korkeampi. Uusia avauksia TKI-toiminnassa saavutettiin erityisesti kansainvälisen projektitoiminnan osalta sekä kansallisen tutkimusrahoituksen lisäyksen myötä. Me olemme strategiamme mukaisesti vahvasti aluevaikuttava ammattikorkeakoulu niin mittaritiedon kun käytännön kehitystyönkin osalta. Alueellisen yhteistyön kannalta toimivat kumppanuudet ovat avaintekijä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kumppanit on luokiteltu strategisiin kumppaneihin, avainkumppaneihin ja toiminnallisiin kumppaneihin sekä keskeisiin sidosryhmiin. Ammattikorkeakoulun strategisia kumppaneita ovat Savonia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKA, Joensuun kaupunki, Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa on kaksi yhteistä strategista kansainvälistä kumppanikorkeakoulua: Liverpool John Moores University ja St. Petersburg State Polytecnical University. Strategisten ja avainkumppanien kanssa on solmittu kumppanuussopimukset ja nimetty kumppanuusvastaavat. ISAT-yhteistyössä hankitun kumppanuuden hallintajärjestelmän käyttöönotto on meneillään. Kansainvälistymisen tukeminen on niin ikään keskeinen ammattikorkeakoulun tehtävä. Tältäkin osalta kehitys on ollut varsin suotavaa. Vuonna 2011 pitkässä vaihdossa oli 156 henkilöä. Heistä lähteviä 108 ja saapuvia 48. Vastaavasti lyhyessä vaihdossa oli 551 henkilöä, joista lähteviä 456 ja saapuvia 95. Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen syvenevässä ISAT-kumppanuudessa on edetty kumppanuusstrategiassa ja toimenpidekokonaisuudessa linjattujen tavoitteiden mukaisesti. ISATammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston rehtorit ovat muodostaneet yhteisen johtoryhmän, joka on kokoontunut säännöllisesti vuoden 2011 aikana. ISAT-painoalojen ja Itä-Suomen yliopiston painoalojen asiantuntijoista kootut painoalaryhmät ovat olleet aktiivisessa toiminnassa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun henkilöstöstä 40 % (vuonna %, lasku -4 %) arvioi vuoden 2011 osalta, että ISAT-yhteistyö oli tarjonnut heille uusia mahdollisuuksia omaan työhön. Vastaavasti 62 % prosenttia henkilöstöstä näki ISAT-kumppanuuden parantavan oman ammattikorkeakoulumme kilpailukykyä (vuonna %, lasku -10 %). Vaikka ISAT on tarjonnut molemmille ammattikorkeakouluille foorumin yhteisen toimintakulttuurin rakentamiselle, on syksyllä 2011 alkanut aloituspaikkakeskustelu ja sen vaikutukset yhteistyön nykytilaan selvästi nähtävissä. PETRI RAIVO Rehtori ja liikelaitoksen johtaja 3 4

5 Koulutustoiminta Tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun koulutustoiminta koostuu ammattikorkeakoulu- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavasta koulutuksesta, erikoistumisopinnoista ja monipuolisesta täydennyskoulutuksesta. Opiskelijamäärä kasvoi edelleen vuonna 2011, mikä johtui erityisesti lisääntyneestä aikuiskoulutuksesta mm. työvoimakoulutuksessa ja maakuntakorkeakoulutoiminnassa. Kokonaisuutena koulutustoiminnan tulokset paranivat edellisistä vuosista. Ammattikorkeakoulusta valmistui vuonna 2011 ennätysmäärä opiskelijoita. Kaikkiaan valmistuneita oli 694, joista 658 suoritti ammattikorkeakoulututkinnon ja 36 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Ammattikorkeakoulututkinnoista 62 suoritettiin työvoimakoulutuksessa. Kasvaneesta tutkintomäärästä huolimatta tutkinto- ja opiskelijamäärän väliselle suhdeluvulle asettua tavoitetta (3,2 tutkintoa/opettaja) ei aivan saavutettu. Yli 45 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden osuus oli 59 %. Koulutuksen vetovoima kasvoi sekä nuorten että aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Nuorten koulutuksessa oli 2,79 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden ja aikuiskoulutuksessa vastaava luku oli 3,14. Erityisen suosittuja olivat sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmat. Opiskelijatyytyväisyys oli vuosittain kerättävän lukuvuosipalautteen perusteella tavoitteen mukaisella ja ammattikorkeakoulun historian parhaalla tasolla. Erityisen tyytyväisiä olivat 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Positiivista oli myös se, että useiden edellisvuosien kehittämiskohteiden (esimerkiksi osaamisen arviointi ja opiskelijoiden mielipiteiden huomioiminen) opiskelijapalaute oli selvästi positiivisempaa. Koulutustoimintaa ja sen kehittämistä koordinoi koulutuksen kehittämisryhmä ja aikuiskoulutuksen osalta aikuiskoulutusryhmä. Ryhmät kokoontuivat kuukausittain. Koulutustoiminnan keskeisiä kehittämiskohteita vuonna 2011 olivat keskusten välinen yhteistyö, aikuiskoulutuksen laajentaminen ja uusien toimintamallien käyttöönotto, arvioinnin kehittäminen ja yhteisten arviointikriteerien laatiminen, ohjaus- ja opiskelijahyvinvointisuunnitelman laadinta sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) toimintamallin käyttöönotto. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI-toiminta) oli monipuolista ja laajaa vuonna Suurin osuus projekteista toteutettiin EU:n rakennerahastojen tuella sekä Manner-Suomen maaseuturahaston ja TEKESin rahoittamana. Uusia kansainvälisiä projekteja valmisteltiin ja niitä käynnistettiin mm. Pohjoinen Periferia -ohjelmassa (NPP) sekä uusina avauksina tutkimusprojektit EU-komission CIPohjelmassa (Innovaatio- ja kilpailukykyohjelma), EU:n 7. puiteohjelmassa ja Venäjä-yhteistyössä (ENPI). Projektiyhteistyötä tiivistettiin Savonia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. TKI-toimintaa suunnattiin erityisesti ammattikorkeakoulun profiilin kehittämiseen valituille painoaloille, joita ovat tarkkuustekniikka, monimediaiset elämyspalvelut, hajautetut energiaratkaisut (ISAT), väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelut (ISAT) ja Venäjä-osaaminen (ISAT). TKI-toimintaa toteutettiin painoalojen kehittämisen ohella työelämäyhteistyön, käyttäjä- ja tarvelähtöisyyden, yrittäjyyden sekä monialaisuuden edistämiseksi. TEKESin Tutkimuksesta liiketoimintaa -ohjelmasta rahoitettu TULI-toiminta sekä innovaatiotoiminta aktivoitui merkittävästi. Opiskelijat ja henkilökunta kehittivät 75 innovaatioaihiota, mikä oli 79% enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden aikana jatkui tiivis yhteistyö Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Keksintösäätiön Tuoteväylän kanssa, jonne ohjattiin useita innovaatioaihioita arvioitavaksi ja jatkotoimenpiteisiin. Loppuvuodesta 2011 käynnistyivät myös alustavat keskustelut innovaatiopalveluyhteistyöstä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Erityisen merkittävänä voidaan pitää opiskelijayrittäjyyden ja -innovaatiotoiminnan aktivoinnissa tapahtuneita kehittämistoimenpiteitä, joita ovat olleet mm. erilaisten opiskelija- ja alumnivetoisten kehittäjäyhteisöjen käynnistäminen sekä Innovation Month -yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan intensiivikurssin siirtäminen hankkeen jälkeiseksi pysyväksi toiminnaksi opetukseen. Nämä toimet ovat synnyttäneet useita uusia kasvuhakuisia yrityksiä. Opiskelijat yhteensä amk-tutkinto (nuorten koulutus) amk-tutkinto (aikuiskoulutus) ylempi amk-tutkinto erikoistumisopinnot Opettajat (htv) Ensisijaiset hakijat (nuorten koulutus) Aloittaneet (nuorten koulutus) Suoritetut tutkinnot ammattikorkeakoulututkinto ylempi ammattikorkeakoulututkinto PKAMK osallistui myös Kilpailukyky- ja koheesio -ohjelman (KOKO) sekä Osaamiskeskusohjelman (Oske) toteutukseen. Oske-rahoituksella toteutettiin hankevalmistelua ja suurempia hankekokonaisuuksia täydentäviä toimia, KOKO-rahoituksella toteutettiin erityisesti alueellista yhteistyötä tukevia ja uutta hanketoimintaa generoivia alueellisia hankkeita. TKI-toiminnan laadun kehittämistä edistettiin toteuttamalla laaja TKI-toiminnan asiakaspalautekysely toiminnassa mukana olleille tahoille ja kumppaneille sekä koulutustarve- ja palautekysely henkilöstölle. Lisäksi TKI-toimintaa arvioitiin osana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun laatuauditointia ja Suomen ammattikorkeakoulujen kansainvälistä TKI-toiminnan arviointia. Asiakaspalautteen perusteella PKAMK:n TKI-toiminta koetaan laadukkaana ja asiantuntevana ja yhteistyö sujuvana. Laatuauditoinnissa TKI-toiminnan hyviksi käytännöiksi todettiin mm. projektinhallintaohjelmisto Proha sekä päättyvien projektien hyödyntämissuunnitelmat. Kehittämiskohteina nostettiin esiin entistä tiiviimpi TKI-toiminnan integrointi opetukseen sekä opiskelijoiden osallistaminen projektitoiminnan eri vaiheissa. TKI-tukipalveluita on kehitetty yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Uutena avauksena käynnistyi vuonna 2011 yhteinen TKI-toiminnan sopimusasioihin liittyvä yhteistyö lakiasiainpalveluissa näiden kolmen korkeakoulun kesken. Avoin ammattikorkeakoulu opintosuoritukset, op opiskelijat Henkilöstö Opiskelijatyytyväisyys 74 % 74 % 75 % Toteuma, M 7,5 6,2 4,3 8,0 10,5 10,5* *) Sisältää TKI-toiminnan menot sekä opetustoiminnan menot TKI-toimintaan. 5 6

6 Henkilöstökatsaus Päätoiminen henkilöstö yhteensä (htv) päätoiminen opetushenkilöstö T&K-henkilöstö hallintohenkilöstö Vuoden 2011 lopussa vakinaisissa ja määräaikaisissa palvelussuhteissa oli kaikkiaan 486 henkilöä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun henkilöstön kokonaismäärä laski hieman vuonna Vuoden kokonaistyömäärä vastasi 407:ää henkilötyövuotta. Puolet henkilöstöstä toimii opetustehtävissä. Opetus- sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön määrä laski vuonna 2011, kun taas hallintohenkilöstön määrä kasvoi edellisvuodesta. Hallintohenkilöstön määrän kasvu johtui TKI-tukipalveluhenkilöstön siirtämisestä tilastoinnissa hallintohenkilöstöön. Ikääntyvät ikäluokat ovat vahvasti edustettuina ammattikorkeakoulun henkilöstössä ja eläkepoistumat kasvavat voimakkaasti lähivuosina. Vuoden 2011 lopulla koko henkilöstön keski-ikä oli 53 vuotta. Koko henkilöstöstä vähän alle puolet oli yli 50-vuotiaita ja joka viides oli yli 55-vuotias. Vakinaisesta henkilöstöstä yli puolet oli yli 50-vuotiaita ja kolmannes yli 55-vuotiaita. Vakinaisesta henkilöstöstä ikääntyneiden työntekijöiden suhteellinen osuus oli suurin liiketalouden ja tekniikan keskuksessa ja pienin kehittämis- ja palvelukeskuksessa Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus oli vähäistä. Vuoden aikana jäi eläkkeelle kymmenen henkilöä ja irtisanoutui kolme vakinaisessa palvelussuhteessa ollutta henkilöä. Määräaikaisen henkilöstön vaihtuvuus oli suurempaa. Pääosa määräaikaisen henkilöstön vaihtuvuudesta liittyi projektitoiminnan (TKI)-tehtäviin tai tuntiopettajuuksiin. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan vuosittain toteutettavalla työtyytyväisyyskyselyllä, sairauspoissaolojen seurannalla ja työterveyshuollon kanssa tehdyllä yhteistyöllä. Työtyytyväisyyskyselyn teemat liittyvät työn sisältöön, johtamiseen, työyhteisön toimivuuteen, kehittymisen tukeen sekä työhyvinvointiin ja turvallisuuteen. Henkilöstön työtyytyväisyys kokonaisuudessaan laski kolme prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Huolimatta viiden prosenttiyksikön laskusta tyytyväisimpiä oltiin kehittymisen tukeen liittyvissä asioissa. Sairauspoissaolojen kokonaismäärä säilyi edellisen vuosien tapaan kohtuullisella tasolla. Puolet sairauspoissaoloista oli alle kahden viikon mittaisia. Vuonna 2011 yli kolmen kuukauden pituisten sairauslomien määrä väheni merkittävästi edellisvuodesta (vuonna 2010 yli 40 %) ollen vain 7 % sairauspoissaolopäivien yhteismäärästä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa käynnistettiin henkilöstön kehittämisohjelma vuosille Kehittämisohjelman painopistealueina ovat yhdenvertainen ja kannustava henkilöstöjohtaminen, strateginen henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi, tavoitteellinen henkilöstön perehdyttäminen ja mentorointi, yksilöllinen ja yhteisöllinen henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä hyvinvoiva ja voimaantuva henkilöstö. Sukupuoli nainen mies Työsuhde vakinainen määräaikainen Opetushenkilöstö yhteensä (htv) lehtorit yliopettajat päätoimiset tuntiopettajat sivutoimiset opettajat Opettajien koulutustaso tohtori lisensiaatti ylempi korkeakoulututkinto (maisteri+yamk) alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti+amk) muu 56 % 44 % 61 % 39 % % 46 % 60 % 40 % % 46 % 67 % 33 % % 46 % 70 % 30 % Henkilöstön kehittämisohjelmassa määriteltyjen henkilöstöasioiden kehittämistoimenpiteiden mukaisesti vuonna 2011 ammattikorkeakoulussa otettiin käyttöön yhtenäinen henkilöstön perehdyttämisjärjestelmä. Henkilöstösuunnitelmat laadittiin vuoden 2010 käytännön mukaisesti, mutta vuoden 2011 suunnitelma jätettiin hyväksymättä ammattikorkeakouluihin kohdistuvan aloituspaikkaleikkausesityksen vuoksi. Uutena henkilöstön osaamisen kehittämismenetelmänä otettiin käyttöön ryhmäkehityskeskustelut. Työhyvinvointiryhmien toiminta vakiintui osaksi ammattikorkeakoulun toimintaa. Keskuksissa toteutettiin niiden tarpeista lähteviä työhyvinvointia edistäviä toimia esimerkiksi järjestämällä keskuksissa työhyvinvointipäiviä. Henkilöstöjohtamista tuettiin esimiehille järjestettävällä esimiesvalmennuksella. ISAT-yhteistyönä laadittiin yhteinen osaamispääomaraportti Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Osaamispääomaraportissa on tulkittu ja kuvattu vuonna toteutetun osaamiskartoituksen keskeisiä tuloksia, arvioitu osaamiskartoitusprosessin onnistumista, yhteisiä osaamisen kehittämistoimia ja parempaa osaamisen hyödyntämistä. 7 8

7 VAKINAISEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ IKÄRYHMITTÄIN ( ) Henkilöstön määrä Ammattikorkeakoulun henkilöstön kehittymistä tuetaan muun muassa koulutuksen ja työkierron avulla. Työtyytyväisyyskyselyn perusteella kolme neljäsosaa henkilöstöstä oli tyytyväisiä omiin kehittymismahdollisuuksiinsa. Opettajien työaikasuunnitelmiin on varattu työaikaa oman ammattitaidon ylläpitämiseen. Laaja projektitoiminta on mahdollistanut määräaikaisen siirtymisen erilaisiin työtehtäviin hankkeissa. laatuvalmennuskoulutuskokonaisuus, johon osallistui yhteensä noin 100 työntekijää ja opiskelijaa. Edellisenä vuonna aloitettua henkilöstölle suunnattua klinikkatoimintaa laajennettiin erityisesti esimiehille suunnatuilla klinikoilla. Vuonna 2011 esimiesklinikoiden teemoina olivat perehdyttäminen, Sympa HR -järjestelmä sekä henkilöstöjohtamisen työkalut. Klinikoille osallistui yhteensä noin 200 työntekijää. Ammattikorkeakoulun sisäinen henkilöstökoulutustarjonta laajeni ja vakiintui osaksi ammattikorkeakoulun toimintaa. Vuonna 2011 toteutuneita koulutuksia olivat muun muassa osaamisen arviointi, opinnäytetyön ohjausprosessi, uuden työntekijän perehdytys, venäjän perusteet, viestinnän kehittäminen, verkko-opetuksen asiantuntijuuskokonaisuus, valmennusohjelmat e-oppimisen perusteissa ja joustavat toteutustavat aikuiskoulutuksessa. Koulutuksiin osallistui vuoden aikana yhteensä noin 350 ammattikorkeakoulun työntekijää. Vuonna 2011 ammattikorkeakoulussa toteutettiin henkilöstön Työtyytyväisyys, % SairaUspoissaolot yhteensä, pv pv/hlö ,2 35 9, , ,

8 Talouskatsaus Toimintavuosi 2011 oli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun yhdestoista toimintavuosi Joensuun kaupungin liikelaitoksena. Tilivuoden toiminnallinen tulos ennen satunnaisia eriä on ,75 euroa jääden annetusta tavoitteesta ,63 euroa. Toimintavuoden alijäämäksi muodostui ,31 euroa. Talousarvion toteutumassa merkittävintä oli liikevaihdon toteutuminen 1,9 miljoonaa euroa budjetoitua pienempänä jääden edellisvuodestakin 1,3 miljoonaa euroa. Liikevaihtoon osana kuuluvat koulutuksen myyntituotot laskivat edellisvuodesta noin miljoona euroa maksullisten koulutuspalvelujen kysynnän romahdettua edellisvuoden hyvästä tasosta. Vuoden 2011 tulostilannetta vaikeutti myös se, että Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun saama yksikköhintarahoitus laski edelliseen vuoteen verrattuna euroa. Tavallisesti yksikkörahan määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna noin pari prosenttiyksikköä. Syynä laskuun oli toisaalta laskennallisen opiskelijamäärän lasku sekä toisaalta tuloskehitys tutkintojen määrässä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan laajuus pysyi edelleen korkealla tasolla ylittäen tavoitetason noin 1,7 miljoonalla eurolla. Muut tuet ja avustukset, joihin kuuluvat hanketoiminnan eri ulkoiset rahoituslähteet, toteutuivat 9,4 % budjetoitua suurempina ja kompensoivat näin tilapäisten ja sijaisten palkkakustannusten kasvua ( euroa yli budjetoidun). Palkkojen kehitys oli volyymikasvuun nähden lähes suunnitellun mukainen. Vakinaisen henkilöstön palkat toteutuivat 1,7 % ja tilapäisten ja sijaisten palkat 9 % budjetoitua suurempina ulkoisten rahoituslähteiden kasvettua edellä mainitun mukaisesti 9,4 %. Materiaalien ja palveluiden ostot toteutuivat euroa (1,7 %) budjetoitua pienempinä hyvän kulukurin ansiosta. Liiketoiminnan muut kulut ylittivät budjetoidun euroa, joista merkittävin ylitys toteutui vuokrakuluissa menojen ylittäessä budjetoidun eurolla johtuen hieman etupainotteisesta Tikkarinteen remonttiaikataulusta. Poistot toteutuivat euroa arvioitua suurempina edellisen vuoden investointien kohdentuessa erittäin loppupainotteisesti. Yleisen korkotason kehityksestä johtuen rahoitustuotot toteutuivat vain noin 20-prosenttisesti jääden budjetoidusta noin euroa. Nettoinvestoinnit toteutuivat 56,5-prosenttisesti visualisointitehdashankkeen toteutuksen siirryttyä vuoden 20 aikana toteutettavaksi. TULOSLASKELMA, 1000 euroa TA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Yksikköhinta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot Vuokrakulut Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut Satunnaiset tuotot ja kulut Ylijäämä ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

9 Kiinteistö- ja ympäristökatsaus Vuonna 2011 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu toimi viidellä kampuksella: Tikkarinne-kampus, Wärtsilä-kampus, Sirkkala-kampus, Tiedepuisto-kampus ja Ilosaari-kampus. Viimeksi mainittuun sanerattiin tilat musiikin koulutukselle vuoden 2011 alussa. Kaikkien tilojen käyttö tehostui ja vertailulukuna käytetty opiskelijaa kohti laskettu pinta-ala pieneni edellisvuodesta 5,8 % ollen nyt 9,6 m²/opiskelija. Merkittävin tilojen käytön tehostamisen mahdollistanut asia oli Sirkkala-kampuksen tilojen laajennus, johon luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus siirtyi Utrassa olleista huomattavasti suuremmista tiloista. Netto pinta-alasäästö oli reilut 1000 m². Alkuvuodesta Ilosaari-kampukselle valmistui musiikin koulutukselle uudistetut opetustilat. Kesän aikana Sirkkala-kampuksella muutettiin erikoisopetustiloja perinteisiksi atk- ja teorialuokkatiloiksi. Osana tilojen käytön tehostamista muutettiin Wärtsilä-kampuksella vähäisellä käytöllä ollutta erikoistilaa laboratorio- ja pajatilaksi. Tikkarinteen saneeraus jatkui suunnitelmien mukaan. Vuonna 2011 rakennettiin liikuntasalin tilalle pääkirjasto ja opiskelijapalvelujen tilat. Kesäkauden aikana uusittiin pääsisäänkäynti ja tehtiin matkailun koulutuksen käyttöön uusi opetuskeittiö. Syksyn aikana valmistuivat A-talon ja D-talon saneeraussuunnitelmat. C-talon ja E-talon saneeraussuunnittelu tapahtuu kevään 20 aikana. Toimitilojen kokonaispinta-ala on pienentynyt kolmen vuoden aikana 3,1 %. Lämmön, sähkön ja veden kulutuksen pienenemisessä näkyy Utran tiloista luopuminen, tilojen uudistamiset sekä vähentynyt kulutus. Henkilöä kohti kulutus on laskenut %. Lämmönkulutus on laskenut 11 %, sähkönkulutus 15 % ja vedenkulutus 20 % Muutos yhteensä /opiskelija yhteensä /opiskelija yhteensä /opiskelija yhteensä /opiskelija Toimitilojen pinta-ala, m² , , ,6-3,1 % - 9,6 % Lämmön kulutus, MWh 7 9 2, , ,1-4,8 % - 11,1 % Sähkön kulutus, MWh , , ,4-9,3 % - 15,3 % Veden kulutus, m³ , , ,9-13,8 % - 19,6 % 13 14

10 Biotalouden keskus Liiketalouden ja tekniikan keskus Biotalouden keskuksessa opiskeli lähes 570 opiskelijaa, eli noin 50 opiskelijaa enemmän kuin vuonna Henkilötyövuosia kertyi hieman edellisvuotta vähemmän. Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskuksen kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyi yhteisten toimisto- ja vahtimestaripalvelujen lisäksi lukujärjestysten tekemisessä sekä opetushenkilöstön ja tilojen yhteiskäytössä. Aktiivinen osallistuminen laatutyöhön yhtenäisti ja kehitti keskuksen käytäntöjä. Loppuvuoden toimintaan vaikuttivat vahvasti pelot keskuksen tulevaisuudesta, jotka konkretisoituivat maaseutuelinkeinojen lakkauttamisuhkana osana OKM:n aloituspaikkaleikkausesityksiä. Uhkakuvista huolimatta henkilöstön työtyytyväisyys oli ammattikorkeakoulun korkeimpia. Keskuksen koulutusohjelmien vetovoima säilyi hyvätasoisena. Perustutkintojen kokonaismäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna, mutta ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä kasvoi vuodesta Suoritettujen opintopisteiden määrä kasvoi selvästi kaikissa koulutusohjelmissa, mikä alensi opintopisteen hintaa. Läpäisyaste heikkeni kaikissa koulutusohjelmissa. Julkaisujen määrä lisääntyi merkittävästi ja tavoite ylitettiin. Opiskelijoiden tyytyväisyys parani selvästi ja oli kaikissa kyselyissä vähintään ammattikorkeakoulun keskitasoa tai sen yläpuolella. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan painopisteenä oli hajautettuun energiatuotantoon liittyvä kehittämistoiminta, jota toteutettiin Pohjoisen Periferian (NPP) verkostoissa sekä ISAT -yhteistyössä. ISAT-kehittämishankkeista merkittävin oli NPPohjelmasta rahoitetun strategisen Social Enterprises in Community Renewable Energy -hankkeen käynnistäminen. Yhteistyö Savonian kanssa konkretisoitui energia-alan opintojen yhteissuunnitteluna ja -toteutuksena, yhteisten kansainvälisten kumppaneiden tunnistamisena ja maksullisena koulutuskokonaisuutena. Keskus hallinnoi ja oli aktiivisena kumppanina yhteensä 26 kansallisessa ja kansainvälisessä kehittämishankkeessa. TKI-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä opiskelijaa kohti lisääntyi edellisvuodesta. Palvelutoiminnan liikevaihto kasvoi, mutta tavoitetta ei saavutettu. Keskuksen kansainvälinen toiminta oli monipuolista edellisvuoden tapaan, vaikka sekä opiskelija- että henkilöstövaihtojen määrä laski. Vieraalla kielellä suoritettujen opintojen määrä sen sijaan kasvoi selvästi. Painopisteitä olivat Erasmus-yhteistyö, Eu-Kanadaohjelmayhteistyö sekä Namibian, Botswanan ja Sambian kanssa toteutettava North-South-South -yhteistyö. Eu-Kanada ohjelmayhteistyö laajeni koskemaan keskuksen kaikkia koulutusohjelmia, kun keskus koordinoi uusiutuvaan energiaan integroituvaa Bio- Power-hanketta EUCanWood-kumppanuushankkeen lisäksi. Myös Pietarin Metsäakatemian ja Petroskoin yliopiston kanssa tehtävää FIRST-yhteistyötä jatkettiin. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman opetussuunnitelmaan integroituneen EUREKA-moduulin kehittämistä ja toteutusta jatkettiin yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Perustietoja keskuksen toiminnasta Henkilöstöä (htv) 46 Opiskelijoita (tutkintoon johtava koulutus) Tutkintoja yhteensä Agrologi (AMK) Metsätalousinsinööri (AMK) Insinööri (AMK) Insinööri (ylempi AMK) Kansainvälinen vaihto Lähtevät opiskelijat Tulevat opiskelijat Henkilöstövaihto LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Metsätalouden koulutusohjelma TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Ympäristöteknologian koulutusohjelma Ympäristöteknologian koulutusohjelma (kestävä energiatalous, YAMK-tutkinto) Perustietoja keskuksen toiminnasta Henkilöstöä (htv) 84 Opiskelijoita (tutkintoon johtava koulutus) Tutkintoja yhteensä Insinööri (AMK) Insinööri (ylempi AMK) Tradenomi Kansainvälinen vaihto Lähtevät opiskelijat Tulevat opiskelijat Henkilöstövaihto Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden koulutusohjelma TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Muovitekniikan koulutusohjelma Rakennustekniikan koulutusohjelma Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma (ylempi amk-tutkinto) Tietotekniikan koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelma Liiketalouden ja tekniikan keskuksessa valmistui opiskelijoita kahdeksasta eri koulutusohjelmasta. Uusia opiskelijoita ei enää otettu puutekniikan eikä muovitekniikan koulutusohjelmiin. Aikuiskoulutusta toteutettiin viidessä koulutusohjelmassa. Uusia aikuisryhmiä aloitti liiketalouden, rakennustekniikan ja kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmissa. Koulutustoiminnassa keskus saavutti tutkintotavoitteen ja pysyi talousarviossaan. Opettajaa kohti tutkintojen määrä pysyi edelleen hyvällä tasolla. Työvoimakoulutuksessa suoritettiin 15 tutkintoa. Onnistumisia ovat olleet tekniikan aikuiskoulutuksen monimuoto-opetuksen kehitys, kansainvälisen henkilöstövaihdon määrän lisääntyminen, julkaisutoiminnan vilkastuminen, kansainvälisten intensiiviohjelmien toteutukset ja tradenomien valmistumismäärien voimakas kasvu. Erityisen ilahduttavaa on ollut Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelman menestys, jonka tutkintomäärä suhteessa sisäänottoon oli erinomainen sekä vetovoima ja opiskelijatyytyväisyys ovat pysyneet vuodesta toiseen hyvällä tasolla. Keskuksessa toteutettiin liiketalouden ja tekniikan yhteisiä opintojaksoja, joiden opiskelijapalautteessa kiiteltiin uutta monialaista toteutustapaa. Englanninkielistä opetustarjontaa lisättiin, mutta kokonaisuutena vieraskielisen opetuksen määrä pysyi edelleen alhaisella tasolla. Maakuntakorkeakoulussa jatkui suurimmaksi osaksi etäviestintävälineillä toteutettu vetovoimainen tradenomikoulutus. TKI-toiminnassa tapahtui edelleen hanketoiminnan tiivistymistä strategiassa valituille aloille. Tarkkuustekniikan painoalan alle kuuluvan Tonava-hankkeen tavoitteina ovat mm. 3D-biomimicrakenteiden mallinnussuunnittelu ja valmistus. Tiedepuiston hallinnoimassa Energiatehokkaan puurakentamisen hankkeessa lisätään alueen puurakentamisen osaamista ja edistetään puutuoteteollisuuden sijoittumista maakuntaan. Yrittäjyyteen liittyvän Mahdollisuus maaseudulla -hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on kehittää alueen yrityksiä siten, että yritykset ja avaintoimijat hyödyntäisivät opiskelijoiden osaamista erilaisin toimeksiannoin. TKI-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä kasvoi tavoitteen mukaisesti. Laboratorioiden palvelutoiminta pysyi aiempien vuosien tasolla. TULO-laboratorion palvelutoiminnassa ratkottiin yritysten logistiikan ja tuotannonohjauksen ongelmia kehittämällä yrityksille tietojärjestelmiä. Rakennuslaboratorion palveluihin ovat betonin materiaalitutkimuksen oheen tulleet rakennusten ilmatiiviysmittaukset sekä ääneneristyksen mittaukset

11 Luovien alojen keskus Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskus Luovien alojen opiskelija- ja henkilökuntamäärä pysyi lähes vuoden 2010 tasolla. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opetuksessa on mahdollisuus suorittaa koko tutkinto etäopintoina. Syksyn aloituspaikkaleikkausten uhasta huolimatta henkilöstötyytyväisyys parani hieman, samoin opiskelijapalautteen tulos sekä valmistuneiden tutkintojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Läpäisyaste parani, mutta ei ole vielä tavoitteen mukainen. Kuluneen vuoden aikana musiikin koulutusohjelma sai uudet tilat K-taloon Ilosaareen ja matkailun koulutusohjelman opetuskeittiö otettiin käyttöön Tikkarinteellä. Luovien alojen keskuksen painoalan monimediaisten elämyspalveluiden toteutuksia on tehty keskuksen omissa tai osatoteutetuissa hankkeissa: Tourist Guide for Northern Periphery, Digiregion Digitaalisen sisältöliiketoiminnan kansainvälistämisen alueelliset kehittämis- ja tukipalvelut, Creative Managers - Luovan talouden kansainvälinen erikoisosaaja ja tuottajavalmennus, EuroVelo13 Iron Curtain Trail, Reiteistä traileiksi - Karjalan kierros luontomatkailun suuntaajana, Homesaty kotimajoituskonseptin kehittäminen maaseudulla, OF Pohjois-Karjala, KuTu Kulttuurista tulevaisuutta, Kortteli 48 luova osaamisyhteisö sekä Pohjois-Karjalan elokuva- ja televisioalan aluerahoitus- ja palvelujärjestelmän kehittäminen. ISAT-yhteistyönä edenneessä Venäjän matkailun liiketoimintaosaaminen-kärkihankkeessa on yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa kehitetty henkilökunnan Venäjä-osaamista sekä kielikoulutuksella että Venäjän yhteiskunta ja kulttuurin tuntemus-koulutuksella. Lisäksi on suunniteltu matkailun englanninkielinen opintokokonaisuus (35 op) ja sen yhteydessä pilotoitu kesäkoulutoimintaa Petroskoissa. Luovien alojen keskuksen hanketoimintaa on integroitu opetukseen ja erityisesti tässä on onnistuttu matkailun ja viestinnän koulutusohjelmien opetuksessa. Hanketoiminnan vaikuttavuutta kuvaavat myös julkaisut, joiden määrässä saavutettiin hyvä tulos. Kansainvälisiä verkostoja ja hanketoimintaa kehitettiin Tourist Guide for Northern Periphery sekä EuroVelo13 Iron Curtain Trail North -hankkeessa. Lisäksi keskus oli mukana kolmessa matkailun ENPI-ohjelman rahoitushaussa yhdessä Itä-Suomen yliopiston sekä Joensuun kaupungin kanssa. Näistä kaksi sai rahoituksen. Kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä keskeisinä kumppaneina olivat Nordtrad- ja Nordplus-verkostot, Hogeschool Rotterdam ja Hogeschool-Universiteit Brussel sekä St. Petersburg State University of Film and Television. Yhteistyö aloitettiin myös unkarilaisen Kodolanyi Janos University of Applied Sciences -korkeakoulun sekä ukrainalaisen matkailun instituutin kanssa. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma toteutti yhteistyöoppilaitostensa kanssa intensiiviopintojakson Belgiassa ja käynnisti kerran kuussa pidettävien yhteisten online-luentojen sarjan. Perustietoja keskuksen toiminnasta Henkilöstöä (htv) 59 Opiskelijoita (tutkintoon johtava koulutus) Tutkintoja yhteensä Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Restonomi (AMK) Tradenomi Kansainvälinen vaihto Lähtevät opiskelijat Tulevat opiskelijat Henkilöstövaihto Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Kulttuuriala Viestinnän koulutusohjelma Musiikin koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Matkailun koulutusohjelma Perustietoja keskuksen toiminnasta Henkilöstöä (htv) 42 Opiskelijoita (tutkintoon johtava koulutus) Tutkintoja yhteensä Kuvataiteilija (AMK) Muotoilija (AMK) Bachelor of Culture and Arts Bachelor of Business Administration Kansainvälinen vaihto Lähtevät opiskelijat Tulevat opiskelijat Henkilöstövaihto Kulttuuriala Kuvataiteen koulutusohjelma Muotoilun koulutusohjelma Degree Programme in Design Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Degree Programme in International Business Yrityspalvelut D ART Muotoilun palvelukeskus ISAK Itsenäisen suoriutumisen innovaatiokeskus Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskuksen opiskelijamäärä kasvoi 2011 noin 380 opiskelijaan. Koulutustoiminnassa merkittävää oli vieraskielisen koulutuksen laajentuminen International Business -koulutusohjelmassa. Monimuotoistettu, tutkintoon johtavat aikuiskoulutus (sisustussuunnittelu ja graafinen suunnittelu) säilyttivät vetovoimaisuutensa. Kokonaisuutena koulutuksen vetovoima hieman parani edellisvuoteen verrattuna. Lokakuussa saatu palaute OKM:n aloituspaikkaleikkausten kohdentamisesta muotoilun koulutusohjelmaan vaikutti voimakkaasti keskuksen työilmapiiriin ja henkilöstön jaksamiseen, mikä heikensi työtyytyväisyyttä selkeästi. Keskuksen koulutustoiminnan kehittäminen keskittyi TKI-toiminnan ja opetuksen integrointiin, jossa hyödynnettiin INNOstudio sekä Innovaatiokuukausi -konsepteja sekä D ART Palveluiden ja ISAK Itsenäisen suoriutumisen Innovaatiokeskuksen tuotteistettuja palveluita ja yhteistyöverkostoja. Innovaatiokuukausi kokonaisuus on suosittu myös avoimessa amk:ssa. INNOstudio menetelmää hyödynnettiin myös Erasmus-ohjelmasta rahoitetulla IP-kurssilla (3EYES). Työvoimapoliittisena koulutuksena toteutettiin kolme Innovaatioassistenttikoulutuskokonaisuutta. Tiedottajan viestintätaidot erikoistumisopinnot osoittautui suosituksi koulutuskokonaisuudeksi. Keskuksen tutkintomäärät laskivat edellisvuodesta, mutta 45 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrä lisääntyi. Opiskelija/opettajasuhde parani edellisvuodesta ollen ammattikorkeakoulun parhaita. Kansainvälisten vaihtojen määrä väheni. Opintopisteen hinta laski ja työelämäpalaute säilyi vuoden 2010 tasolla. Keskuksen hanketoiminta jatkui vilkkaana. Keskeisiä hankkeita olivat ACE (korkeakoulutaustaisten henkilöiden yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen), AKI Living Lab (Arkipäivän käyttäjät innovaatiotoiminnassa), Innovaatioassistentti, Tonic (komposiittimateriaali soitinrakentamisessa), Life 2 (internet- ja mobiilipalveluiden kehittäminen ikäihmisten tueksi), Ikäasumisen uudet liiketoimintamallit, Visualisointitehdas, Karelia ENPI Design Business Incubator, Kiertävä pysäkki esteettömyystietoa kylille, Esteetön luontomatkailu sekä Piha- ja ympäristörakentamisen 3-vaiheen hanke. Vuoden aikana KOKO-inno-hankkeen kautta tuotteistettiin PKAMK:n innovaatiopalvelut. ISAT-yhteistyötä jatkettiin kansainvälisessä rekrytoinnissa, hanketoiminnassa ja Venäjä-osaamisen koulutuksessa sekä suunniteltiin ja pilotoitiin Service design -opintokokonaisuus yhdessä Muotoiluakatemian kanssa. Biotalouden keskuksen kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyi yhteisten toimisto- ja vahtimestaripalvelujen lisäksi lukujärjestysten tekemisessä sekä opetushenkilöstön ja tilojen yhteiskäytössä

12 Sosiaali- ja terveysalan keskus Kehittämis- ja palvelukeskus Sosiaali- ja terveysalan hakijamäärä säilyi hyvällä tasolla ja tutkintotavoitteet ylitettiin. Lisäksi valmistuivat työvoimakoulutuksena toteutetut maahanmuuttajille suunnattu sairaanhoitaja (AMK) -tutkintoryhmä ja Kajaanissa fysioterapeuttiryhmä. Työvoimakoulutusten määrä laski kuitenkin merkittävästi. Uusien opetussuunnitelmien toteutusta ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista kehitettiin. Kaikki aloittavat aikuisryhmien opetukset toteutettiin monimuoto-opintoina. Maakuntakorkeakoulutoiminta lisääntyi ja Lieksassa päätettiin käynnistää sairaanhoitajakoulutuksen opintoja 150 op. Suomen ensimmäisten ammattikorkeakoulujen joukossa käynnistettiin sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen erikoistumisopinnot (45 op). Maakunnan tarpeisiin vastattiin myös Työtehtävien jakaminen fysioterapiassa -erikoistumisopinnoilla. ISAT-kumppanuudessa suunniteltiin yhteinen sairaanhoitaja (AMK)-tutkinnon opetussuunnitelma monimuoto-opintoina toteutettavaksi, toteutettiin ikäosaamisen hankkeita ja suunniteltiin ensihoidon erikoistumisopinnot. Lisäksi vahvistettiin kumppanuutta Liverpool John Moores Universityn kanssa. Seitsemännen puiteohjelman hanke käynnistyi yhteistyössä Liverpool Universityn kanssa. Itä-Suomen yliopiston kanssa käynnistettiin kansainvälinen kehitysmaayhteistyöhön liittyvä Hei ICI -hanke. Talouden kiristyminen hidasti syksyllä kansainvälisen toiminnan edistämistä, eikä henkilöstön kansainvälisiä vaihtoja voitu toteuttaa suunnitellusti. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta painottui kansainväliseen toimintaan. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylemmän amktutkinnon sisäänotto toteutettiin ensimmäistä kertaa sosiaali- ja terveysalan yhteisenä ja siten, että tutkinto sisältää ISATin yhteisiä opintojaksoja. Uusi auditorio ja simulaatio-oppimisympäristö SIMULA valmistuivat. Saneerauksen johdosta opetusta järjestettiin osin Tikkarinne-kampuksen ulkopuolella. Perustietoja keskuksen toiminnasta Henkilöstöä (htv) 70 Opiskelijoita (tutkintoon johtava koulutus) Tutkintoja yhteensä Bioanalyytikko (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK) Terveydenhoitaja (AMK) Sosionomi (AMK) Kansainvälinen vaihto Lähtevät opiskelijat Tulevat opiskelijat Henkilöstövaihto Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Bioanalytiikan koulutusohjelma Fysioterapian koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma (YAMK-tutkinto) Kehittämis- ja palvelukeskus koostuu neljästä kokonaisuudesta, jotka ovat rehtorin toimisto, hallintopalvelut, kehittämispalvelut sekä työelämäpalvelut. Kaikkiaan kehittämis- ja palvelukeskuksessa toteutui 106 henkilötyövuotta toimintavuonna Rehtorin toimisto Rehtorin toimisto vastaa ammattikorkeakoulun strategisesta johtamisesta ja kehittämisestä sekä tiedottamisesta. Rehtori toimii ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajana ja johtokunnan esittelijänä. Vararehtori vastaa koulutustoiminnasta ja opetushenkilöstön henkilöstöhallinnosta, hallinto- ja talousjohtaja talous- ja yleishallinnosta sekä muun kuin opetushenkilöstön henkilöstöhallinnosta, kehittämisjohtaja ISAT-yhteistyön ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyön koordinoinnista sekä suunnittelu- ja laatujohtaja tavoitesopimusprosessiin ja laadunvarmistukseen liittyvistä asioista. He vastaavat omien aihealueidensa päätöksenteon valmistelusta ja esittelystä ammattikorkeakoulun hallitukselle ja rehtorille. Lisäksi rehtorin toimistossa työskenteli strategista yhteisöviestintää toteuttava markkinointipäällikkö ja kaksi hallinnon suunnittelijaa. Rehtorin toimistossa työskenteli 8 henkilöä. Hallintopalvelut Hallintopalvelujen tehtävänä on huolehtia henkilöstön ja opiskelijoiden peruspalveluiden järjestämisestä ja palveluiden laadusta, toimitilojen kunnosta, riittävyydestä ja niiden turvallisuuden kehittämisestä sekä talouden kokonaissuunnittelusta ja -seurannasta. Hallintopalveluissa toteutui vuonna ,2 henkilötyövuotta. Hallintopalveluista vastaa hallinto- ja talousjohtaja. Hallintopalveluihin kuuluvat Henkilöstöpalvelut Kirjastopalvelut ja julkaisutoiminta Laskentapalvelut Opiskelijapalvelut, jonka yhteydessä toimii hakutoimisto (yhteishaku ja opiskelijavalinnat) Toimitilapalvelut Kehittämispalvelut Kehittämispalvelujen tehtävä on huolehtia ammattikorkeakoulun tietohallinnosta, tavoitesopimusprosessin valmistelusta ja koordinoinnista, laatutyöstä sekä koulutuksen ja henkilöstön osaamisen kehittämistoimien suunnittelusta ja koordinoinnista. Kehittämispalveluissa työskenteli kaikkiaan 11 henkilöä. Työelämä- ja kansainvälistymispalvelut Työelämäpalvelut muodostuvat kolmesta yksiköstä: työelämäpalveluista, kielipalveluista ja TKI- ja kv-palveluista. TKI- ja kansainvälistymispalvelujen tehtävänä on vastata ammattikorkeakoulun tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja kansainvälistymispalvelujen strategisesta ohjauksesta, koordinoinnista ja tukipalvelujen järjestämisestä. Kielten ja viestinnän opetuksen resurssien käytön suunnittelu, kielipalvelujen kehittäminen ja niiden tukipalvelut tuotetaan kielipalveluissa. Työelämäpalveluissa edistetään PKAMK:n aikuiskoulutusta, maakuntakorkeakoulun toimintaa sekä talon yhteisiä kehittämistehtäviä (kumppanuus, maahanmuuttotoiminnan kehittäminen, koulutuksen vienti). Vuoden 2011 aikana Työelämä- ja kansainvälistymispalvelujen nimi lyhennettiin Työelämäpalveluiksi. TKI-palvelut ja kv-palvelut yhdistettiin TKI- ja kv-palveluiksi. Kokonaisuudessaan työelämä- ja kansainvälistymispalveluissa toteutui 49,9 henkilötyövuotta, josta kielipalvelujen osuus oli 28,4 htv

13 Ammattikorkeakoulun hallitus Ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitavat ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori. Ammattikorkeakoulun hallituksen tehtävänä on kehittää ammattikorkeakoulun toimintaa. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajana toimi rehtori Vesa Saarikoski saakka ja vt. rehtori Raimo Saarelainen Toimintavuonna 2011 ammattikorkeakoulun hallitus kokoontui yhteensä 11 kertaa. Hallituksen jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti ammattikorkeakoulun strategia- ja kehittämispäiviin sekä laatutyöhön. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu -liikelaitoksen johtokunta Ammattikorkeakoulun ylläpitäjää edustava toimielin on Joensuun kaupunginhallitus, joka toimii Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu -liikelaitoksen johtokuntana. Ylläpitäjän edustajana johtokunta päättää ammattikorkeakoulun strategisesta kehittämisestä. Johtokunnan toimikausi on kaupunginhallituksen toimikautta vastaavat kaksi vuotta. Toimintavuoden 2011 aikana johtokunta kokoontui 14 kertaa. Ammattikorkeakoulu-liikelaitoksen johtokunnaan puheenjohtajana toimi Matti Väistö. Johtokunnassa esittelijänä toimi rehtori Vesa Saarikoski ( saakka) ja vt. rehtori Raimo Saarelainen ( ). Ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenet 2011 Ammattikorkeakoulu-liikelaitoksen johtokunta 2011 Jäsen VARAJÄSEN Jäsen VARAJÄSEN Elinkeino- ja muun työelämän edustajat Valtiopäiväneuvos Matti Väistö, puheenjohtaja Agrologi Merja Ignatius Toimitusjohtaja Kristiina Hätinen, Joensuu Kotihoidonpäällikkö Kaija Lähteenmäki, Joensuun kaupunki Mielenterveyshoitaja Eila Heinonen, 1. vpj Perushoitaja Maija Martikainen Toimitusjohtaja Ari Laamanen, Lemminkäinen Talo Oy Itä- ja Pohjois-Suomi Toimitusjohtaja Asko Saatsi, Pikes Oy Päätoimisten opettajien edustajat Tuntiopettaja Jani Kangas Lehtori Heleena Uusi-Illikainen Muun päätoimisen henkilöstön edustajat Tietopalvelusihteeri Tuula Sormunen Johtaja Jaakko Meriläinen, Abloy Oy Tutkija Olga Davydova, Itä-Suomen yliopisto Yliopettaja Jari Kupiainen Tuntiopettaja Kirsi Tanskanen Innovaatiokoordinaattori Heikki Immonen Rehtori Liisa Välitalo, 2. vpj ( saakka) Pastori, HTM Anssi Törmälä, jäsen ( saakka) 2.vpj ( alkaen) Luokanopettaja, erityisopettaja Mari Hämäläinen Sahatyöntekijä Heino Räty Toiminnanjohtaja Marko Haakana Koulun johtaja, KM Jaana Minkkinen Insinööri, tuotantopäällikkö Juha Tuupanen Muusikko Arto Pippuri ( saakka) Tiedotuspäällikkö Ulla Mikkola ( saakka) Sairaanhoitaja-kätilö Saara Paukku ( alkaen) Toimistosihteeri Kaija Reijonmaa Pääluottamusmies Matti Pesonen Opiskelija Ilari Nevalainen Yrittäjä Jaakko Hirvonen Mari Puustinen Laboratorioinsinööri Hannu Tolvanen Hallinnon suunnittelija Ulla Kallio Tiedotuspäällikkö Ulla Mikkola ( alkaen) Muusikko Arto Pippuri ( alkaen) Muun johdon edustajat Kuljetusyrittäjä, kansanedustaja Osmo Kokko Kauppias, KM Jussi Wihonen Johtaja Ulla Asikainen, Biotalouden keskus Johtaja Petri Raivo, Luovien alojen keskus FM, seurakehittäjä Krista Mikkonen Opiskelija Jussi Airaksinen Johtaja Susanna Rosell, Sosiaali- ja terveysalan keskus Tietohallintojohtaja Olavi Pesonen Opiskelijoiden edustajat Opiskelija Seppo Mustonen Opiskelija Joni Holopainen Opiskelija Jenna Repo Opiskelija Saara Simonen Joensuun kaupungin hallituksen edustajat Rehtori Liisa Välitalo ( saakka) Tiedotuspäällikkö Ulla Mikkola ( alkaen) Pastori, HTM Anssi Törmälä 21 22

14 TOIMINTAKERTOMUS työryhmä SISÄLLÖNTUOTANTO: Ulla Kallio, Mikko Penttinen TILASTOT: Mikko Penttinen Taitto: Suvi Pajarinen valokuvat: Hanna Tyrväinen, Mari Hartikainen PAINOS: 1000 kpl PAINOPAIKKA: Kopijyvä Oy, Joensuu 2011