Toimintakertomus 2009 Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2009 Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu

2 Toimintakertomus 2009 Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu

3 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on monialainen korkeakoulu, jossa opiskelee noin 4000 opiskelijaa ja työskentelee noin 400 henkilökunnan edustajaa. Kesällä 2009 ammattikorkeakoulun kaikki toiminnot keskitettiin Joensuuhun. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaa strategia vuosille Se on organisaation ja toiminnan tavoitteellisen kehittämisen työkalu lakisääteisten tehtävien koulutuksen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä aluekehitystehtävän toteuttamiseksi mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu toimivat strategisessa ISAT-kumppanuudessa. Yhteistyötä linjaa vuoden 2010 alussa hyväksytty ISAT-kumppanuusstrategia vuosille ISAT-kumppanuusstrategia ja ammattikorkeakoulujen omat strategiat muodostavat kiinteän ja toisiaan tukevan kokonaisuuden. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tehtävä, näkymä vuodelle 2015 ja arvot on määritelty strategiassa seuraavasti. Tehtävä Korkeakoulutamme kansainvälisesti kilpailukykyisiä ammatillisia osaajia ja tarjoamme tutkimus- ja kehittämispalveluja. Kehitämme asiakkuuslähtöisesti toimintaympäristöämme ja työelämää sekä uudistamme maakunnan elinkeinorakennetta, yrittäjyyttä ja hyvinvointia. Näkymä 2015 Aluekehittämistyössä olemme paras suomalainen ammattikorkeakoulu. Koulutuksemme vetovoima on keskimääräistä parempi. Meillä on vähintään yksi koulutuksen laadun huippuyksikkö. Ammattikorkeakoulumme tehokas ja sitouttava toimintakulttuuri on esimerkillinen. Arvot: Työelämälähtöisyys Lähtökohtanamme ovat alueen työelämä ja sen kehittäminen kansainvälistä osaamistasoa ylläpitäen. Menestyksemme edellytys ja voimavara on yhteistyö. Toiminnassamme korostuvat asiakkuuslähtöisyys ja vuorovaikutteisuus. Aluevaikuttavuus Teemme työtä tuloksellisesti koulutuksessa, soveltavassa tutkimuksessa ja aluekehityksessä toimintaympäristömme menestykseksi. Arvioimme ja kehitämme jatkuvasti toimintaamme ja korostamme yhteiskuntavastuuta. Edelläkävijyys Olemme luovien yksilöiden asiantuntijayhteisö. Toimimme innovatiivisesti oppijoina, osaajina sekä työ-elämäsuhteiden ja ammatillisen asiantuntijuuden kehittäjinä.

4 Sisällys Rehtorin katsaus... 3 Koulutustoiminta... 5 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta... 6 Henkilöstökatsaus... 7 Talouskatsaus... 8 Keskusten katsaukset Biotalouden keskus Liiketalouden ja tekniikan keskus Luovien alojen keskus Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskus Sosiaali- ja terveysalan keskus Kehittämis- ja palvelukeskus Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinto 2009 Ammattikorkeakoulun hallitus johtokunta... 18

5 Strategiakauden taitekohdassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu-liikelaitoksen keskeisiä tavoitteita vuodelle 2009 olivat strategisen kumppanuuden syventäminen Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa sekä ammattikorkeakoulujen ja muodostuvan Itä-Suomen yliopiston välisen yhteistyön tiivistäminen. Tärkeitä tavoitteita olivat myös toimintojen organisoiminen kuuteen osaamisperustaiseen keskukseen ja keskittäminen Joensuuhun, maakuntakorkeakoulutoiminnan vahvistaminen, tilastrategian toimeenpanon jatkaminen sekä laadunvarmistuksen systematisointi. Strategiatyö ennakoinnin työvälineenä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun välinen ISAT-kumppanuus tiivistyi ja konkretisoitui vuoden 2009 aikana. Ammattikorkeakoulut neuvottelivat yhdessä opetusministeriön tavoitesopimusneuvotteluissa. Ne sopivat muun muassa yhteiset painoalat hajautetut energiaratkaisut, väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelut ja Venäjä-osaamisen lähivuosien huippuosaamiseen fokusoimiseksi ja kehittämiseksi. Tulevaisuuden työkaluksi ammattikorkeakoulut laativat yhteisen ISAT-kumppanuusstrategian vuosille Ammattikorkeakoulujen ja vuoden 2010 alussa aloittaneen ItäSuomen yliopiston yhteistyötä jäsennettiin siten, että vuoden 2010 alussa perustettiin yhteinen rehtorien johtoryhmä sekä erilliset painoalaryhmät yhteistyön suuntaamiseen ja koordinointiin. ISAT-strategian laadinnan yhteydessä toteutettiin myös PohjoisKarjalan ammattikorkeakoulun vuosille hyväksytyn strategian väliarviointi. Strategiakauden alkuvaiheen ( ) painopisteenä olivat toiminnan osaamisperustainen organisoiminen ja siihen liittyvä rakenteellinen kehittäminen sekä kumppanuuksien vahvistaminen. Väliarvioinnin perusteella päädyttiin siihen, että strategiakauden loppuvaiheessa ( ) keskitytään erityisesti toiminnan sisällölliseen kehittämiseen sekä henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin liittyviin asioihin. Tavoitteena on henkilöstön ja opiskelijoiden sitouttaminen strategiakauden alkupuolen rakenteelliseen kehittämiseen. Toisaalta vahva panostus ISAT-mallin edelleen kehittämiseen ja konkretisointiin jatkuu. Rakenteet ja laatu Vuoden 2009 alussa aloittivat toimintansa ammattikorkeakoulun uudet monialaiset keskukset. Aiemmin erillään toimineet yhteiset palvelut koottiin syksyllä Tikkarinteen kampuksella toimivaan kehittämis- ja palvelukeskukseen. Kaikki ammattikorkeakoulun nuorten koulutuksen toiminnot keskitettiin syksystä 2009 alkaen Joensuuhun. Koulutuksen aluekehitystehtävän tukemiseksi maakuntakorkeakoulun toimintaa laajennettiin ja kehitettiin. 3

6 Tilastrategian toimeenpano jatkui suunnitelmien mukaisesti. Biotalouden keskuksen uusien toimitilojen rakentaminen Sirkkalaan on käynnissä ja urakkasopimuksen mukaan tilat ovat käyttökunnossa syyskuussa Tikkarinteen kampuksen tilojen saneerauksen suunnittelu on käynnistynyt ja rakennustyöt alkavat kesällä Keskusten toiminnan alkuvaiheessa keskityttiin arjen sujuvuuden varmistamiseen, mutta vuoden 2009 lopulla painopistettä siirrettiin yhteisen toimintakulttuurin kehittämiseen sekä keskusten sisäisen ja niiden välisen yhteistyön vahvistamiseen. Ammattikorkeakoulu toimii jatkossa entistä selvemmin osaamis- ja matriisiorganisaationa. Vuonna 2009 käynnistettiin myös laaja opetussuunnitelmien uudistaminen. Uudistuksen yhteydessä tarkistettiin koulutusohjelmien ja keskusten osaamisprofiilit suhteessa ISAT-painoaloihin, työelämän ennakoituihin osaamisvaatimuksiin ja ammattikorkeakoulun strategisiin valintoihin. Uudet teemapohjaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä Vuosi 2009 oli myös ammattikorkeakoulun laatutyön systematisoinnin ja selkiyttämisen vuosi. Keskeisiä kehittämistoimia olivat uutta toimintatapaa vastaavien yhteisten prosessien kuvaaminen ja käyttöönotto sekä toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan tietojärjestelmän rakentaminen ammattikorkeakoulun intratnetin yhteyteen. Lisäksi otettiin käyttöön systemaattinen johdon katselmuskäytäntö, yksinkertaistettiin toimintasuunnitelmien laadintaprosessia sekä kehitettiin palautetiedon hyödyntämistä. Kiitän opiskelijoita, henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja alueen kehittämisen hyväksi tehdystä työstä haastavana taantumavuonna Ammattikorkeakoulu on omalta osaltaan erilaisilla kehittämishankkeilla ja koulutuksella pyrkinyt varmistamaan, että maakunnan osaaminen on, pysyy ja entisestään kehittyy ja uudistuu tulevaisuuden mahdollisuudet näkymänään! VESA SAARIKOSKI Rehtori ja liikelaitoksen johtaja 4

7 Koulutustoiminta Koulutustoimintaa ammattikorkeakoulussa koordinoi koulutuksen kehittämisryhmä. Ryhmä kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Koulutuksen kehittämisen päätehtäviksi vuodelle 2009 määriteltiin: vuoden 2010 opetussuunnitelma-uudistuksen suunnittelu ja organisointi yhteisten prosessien kuvaaminen ja käyttöönotto palautetiedon keruun ja palautetiedon käyttö kehittäminen Opetussuunnitelmatyön perustaksi laadittiin kaikilta ammattialoilta taustaselvitys, jonka tarkoituksena oli nykytilan vahvuuksien ja kehittämistarpeiden arviointi suhteessa tulevaisuuden työelämän haasteisiin. Taustaselvityksiä hyödynnettiin koulutusohjelmien osaamisprofiilien päivityksessä ja opetussisältöjen valinnassa. Opetussuunnitelmauudistuksen lisäksi koulutustoiminnassa painottuivat ISAT-yhteistyön tuomiin mahdollisuuksiin valmistautuminen, uuden organisaation toimintaprosessien opettelu sekä sivutoimipisteiden opetuksen toteuttaminen Joensuussa. Uuden organisaation myötä päästiin hyvin eteenpäin koko ammat- tikorkeakoululle yhteisten toimintatapojen ja menetelmien osalta. Näihin liittyviä onnistumisia olivat: kahden yhteisen kaikille pakollisen opintojakson aikaansaaminen yhteisestä lukuvuoden ajoituksesta sopiminen opettajatutorkoulutuksen suunnittelu ja toteutuksen käynnistäminen keskusten sisäisten ja osittain myös keskusten välisten synergiaetujen hyödyntäminen yhteiset kesätentit Onnistumisia olivat myös hakijamäärän kasvu. Samoin myös vähintään 45 opintopistettä lukuvuodessa suorittaneiden osuus vuonna 2009, jonka osalta kaksi parasta ammattikorkeakoulua Suomessa olivat Savonia-ammattikorkeakoulu (62 %) ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (61,1 %). Yhä suuremmaksi tulevaisuuden haasteeksi nousi tutkintojen määrän ja siihen liittyvä läpäisyasteen parantaminen, jonka osalta asetetun tavoitteen saavutti vain liiketalouden ja tekniikan keskus Opettajat (htv) Ensisijaiset hakijat (nuorten koulutus) Aloittaneet (nuorten koulutus) % % % % % 74 % 74 % 74 % Opiskelijat yhteensä amk-tutkinto (nuorten koulutus) amk-tutkinto (aikuiskoulutus) ylempi amk-tutkinto erikoistumisopinnot ylioppilaita Suoritetut tutkinnot ammattikorkeakoulututkinto ylempi ammattikorkeakoulututkinto Avoin ammattikorkeakoulu opintosuoritukset, op opiskelijat Opiskelijatyytyväisyys 5

8 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioiminta (TKI-toiminta) oli vilkasta vuonna 2009 ja hankevolyymi kasvoi merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Uusia kansallisia projekteja käynnistettiin rakennerahastojen, Manner-Suomen maaseuturahaston sekä TEKES:n rahoittamana. Kansainvälisiä projekteja käynnistettiin Pohjoinen periferia -ohjelman (NPP) sekä Elinikäisen oppimisen ohjelman (LLP) rahoituksella ja uutena avauksena toteutettiin osana ulkoministeriön korkeakoulujen kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelmaa (HEI-ICI) valmisteluhanke afrikkalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuonna 2009 käynnistettiin myös projektien valmistelu EU:n 7. puiteohjelmaan ja EuropeAid -ohjelmaan. Kansainvälisten projektitoiminnan osaamisen kehittämistä jatkettiin GLOBRO-projektin sekä Joensuun Tiedepuisto Oy:n hallinnoiman Osaamiskeskusohjelman kansainvälistymisen boost up-projektin kehittämistoimenpiteiden puitteissa. TKI-toimintaa suunnattiin erityisesti ammattikorkeakoulun valituille painoaloille, joita ovat tarkkuustekniikka, monimediaiset elämyspalvelut, hajautetut energiaratkaisut (ISAT-yhteistyö, yhteinen Savoniaamk:n kanssa), väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelut (ISAT-yhteistyö) ja Venäjä-osaaminen (ISAT-yhteistyö). Lisäksi käynnistettiin yhteistyö ISAT-yhteistyömallien ja toimintatapojen organisoitumiseksi TKI-toiminnassa sekä alueellisen vaikut- tavuuden ja kansainvälistymisen vahvistamiseksi hanketoiminnassa. Osaamiskeskusohjelman (OSKE) rahoituksella toteutettiin nano- ja energiateknologiaan, uusiutuvaan metsäteollisuuteen sekä asumiseen liittyviä hankkeita ja hankevalmistelua. Osaamiskeskusohjelman rahoituksella on suunniteltu erityisesti TEKES-rahoitteisia ja kansainvälisiä teknologiahankkeita. Aluekeskusohjelmassa (AKO) toteutettiin hankkeita hyvinvointiosiossa, tuotannollisella alalla sekä luovilla aloilla. Vuosi 2009 oli voimakaasti kasvavan innovaatio- ja keksintötoiminnan aikaa. Korkeakoulujen keksintölain mukaisia keksintöilmoituksia tehtiin kahdeksan kappaletta. Vuoden loppuun mennessä Tutkimuksesta liiketoimintaa -ohjelman (TULI) piiriin saatiin opiskelijoilta ja henkilökunnalta lähes 60 innovatiivista liikeideaa, joista noin 40 % on johtanut jatkotoimenpiteisiin, kuten ennakkouutuustutkimuksiin, patentoitavuuslausuntoihin, markkinatutkimuksiin tai liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. TULI -toimenpiteisiin osallistuneista ideoista oli vuoden loppuun mennessä syntynyt jo kaksi uutta asiantuntijayritystä. Tärkeä saavutus TULI-toiminnassa on ollut myös prosessiin osallistuneiden opiskelijoiden opintojen ja innovaatioprosessin onnistunut yhteensovittaminen. PKAMK:n TULItoiminnan menestys sai myös kansallista tunnustusta FINPIN-verkoston myöntämän kunniakirjan myötä Henkilöstö Toteuma, M 7,5 6,2 4,3 8,0 6

9 Henkilöstökatsaus Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun henkilöstön kokonaismäärä on laskenut hieman viime vuosina. Vuoden 2009 lopussa vakinaisissa ja määräaikaisissa työsuhteissa oli kaikkiaan 470 henkilöä. Vuoden kokonaistyömäärä vastasi 379 henkilötyövuotta. Pääosa henkilöstöstä toimii opetustehtävissä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön määrä kasvoi selvästi vuonna 2009, mikä johtui hanketoiminnan voimakkaasta lisääntymisestä uuden rakennerahastokauden käynnistyessä. Suuret ikäluokat ovat vahvasti edustettuina ammattikorkeakoulun henkilöstössä. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on noussut viime vuosien aikana. Vuoden 2009 lopulla koko henkilöstön keski-ikä oli noin 50 vuotta. Vakinaisesta henkilöstöstä yli puolet (55 %) oli yli 50 -vuotiaita ja yli 55 -vuotiaiden osuus oli 28 %. Koko henkilöstön ikäjakauma ei painottunut yhtä voimakkaasti vanhoihin ikäluokkiin. Koko henkilöstöstä 39 % oli yli 55-vuotiaita. Opetushenkilöstön osalta yli 50-vuotiaiden osuus oli selvästi keskimääräistä korkeampi. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus oli edellisvuosien tapaan vähäistä. Vuoden aikana jäi eläkkeelle kuusi ja irtisanoutui kaksi vakinaisessa työsuhteessa ollutta henkilöä. Sen sijaan määräaikaisen henkilöstön vaihtuvuus oli huomattavasti suurempaa. Pääosa määräaikaisen henkilöstön vaihtuvuudesta liittyi tuntiopettajuuksiin tai projektitehtäviin. Päätoiminen henkilöstö yhteensä (htv) päätoiminen opetushenkilöstö T&K-henkilöstö hallintohenkilöstö Sukupuoli nainen mies Työsuhde vakinainen määräaikainen Opetushenkilöstö yhteensä (htv) lehtorit yliopettajat päätoimiset tuntiopettajat sivutoimiset opettajat Opettajien koulutustaso tohtori lisensiaatti ylempi korkeakoulututkinto (maisteri+yamk) alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti+amk) muu % 45 % 56 % 44 % 54 % 46 % 66 % 34 % 61 % 39 % 60 % 40 %

10 Ikäjakauma, vakinainen henkilökunta ( ) Henkilöstön määrä Series1 Henkilöstön työhyvinvointia seurataan säännöllisillä työtyytyväisyyskyselyillä sekä sairaspoissaolojen ja työterveydenhuollon laskutuksen avulla. Henkilöstön työtyytyväisyyttä seurataan vuosittain toteutettavalla palautekyselyllä. Kyselyn teemat liittyvät työn sisältöön, johtamiseen, työyhteisön toimivuuteen, kehittymisen tukeen, työpaikan vaihtoon sekä muihin organisaatioon liittyviin asioihin. Henkilöstön työtyytyväisyys oli helmikuussa 2010 tehdyn kyselyn perusteella jonkin verran alhaisempi kuin aikaisempi vuosina. Vuoteen 2007 saakka kysely toteutettiin vuoden lopulla, mutta kahden viime vuoden aikana sen toteutus on siirretty muiden palautekyselyiden tapaan vuoden alkuun. Henkilöstön työtyytyväisyys on edelleen jonkin verran alhaisempi kuin kaksi vuotta sitten. Tämä johtuu palautteiden mukaan laajan organisaatiouudistuksen aiheuttamasta työtehtävien ja tehtävänjakojen epäselvyydestä Työtyytyväisyys, % Sairaspoissaolot yhteensä, pv pv/hlö , , ,1 mahdollisuuksiinsa. Opettajien työaikasuunnitelmiin on varattu työaikaa oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja koko henkilöstön kehittymistä tuetaan muun muassa koulutuksen ja työkierron avulla. Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti koulutusta ja laaja projektitoiminta mahdollistaa määräaikaisen siirtymisen erilaisiin työtehtäviin. Vuoden 2008 lopulla käynnistynyt PohjoisKarjalan kauppakamarin hallinnoima hanke mahdollisti noin 30 opettajan kolmen viikon mittaiset työelämäjaksot alueen yrityksissä tai muissa organisaatioissa. Vuoden 2010 loppuun jatkuvan hankkeen aikana lähes 70 opettajaa käy työelämäjaksoilla. Henkilöstön osaamiskartoitusta ja osaamisen johtamisen mallia valmisteltiin yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Sairauspoissaolojen kokonaismäärä aleni edelleen jonkin verran edellisvuosiin verrattuna. Lyhyiden, alle 3 päivän mittaisten poissaolojen määrä oli 16 % kokonaismäärästä. Lähes puolet (1375 päivää) poissaoloista liittyi pitkäaikaisiin, yli 3 kuukauden poissaoloihin. Pitkien poissaolojaksojen aiheuttajina oli useita työmatkatapaturmia, mutta tulevat haasteet liittyvät suurelta osin ikääntyvän henkilöstön työhyvinvoinnin turvaamiseen. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma päivitettiin vuonna Suunnitelmaa toteutettiin muun muassa järjestelyvaraerää jaettaessa. Tasa-arvon toteutumista seurataan henkilöstöpalautteen perusteella. Ammattikorkeakoulun henkilöstön kehittymistä tuetaan monin eri tavoin ja työtyytyväisyyskyselyn perusteella kaksi kolmasosaa oli tyytyväinen omiin kehittymis- 8

11 Talouskatsaus Talouden suunnittelua ja seurantaa toteutettiin ensimmäistä kertaa uuden organisaation myötä keskuskohtaisesti. Aikaisemmin talouden suunnittelun pohjana oli runsaan 30 toimintayksikön lähinnä yksittäisten koulutusohjelmien alibudjeteista koostettu budjetti. Uusi organisaatio asetti haasteita talouden suunnittelulle ja käyttömenojen pitämiselle suunnitelmien mukaisina. Ammattikorkeakoulun tilivuoden toiminnallinen tulos ennen satunnaisia eriä oli euroa ja ammattikorkeakoulu saavutti sille asetetun tulostavoitteen. Tilikauden ylijäämäksi muodostui euroa. Talousarvion toteutumassa merkittävää oli liikevaihdon toteutuminen 28 % budjetoitua suurempana kasvaen edellisvuodesta lähes euroa ja ylittäen budjetin eurolla. Koulutuksen myyntituotot kasvoivat yli kaksinkertaisiksi edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti Sosiaali- ja terveysalan sekä Liiketalouden ja tekniikan keskusten hyvän työn ansiosta. Yleisen taloudellisen tilanteen johdosta koulutuspalvelujen kysyntä ylitti tuntuvasti ennakoidun. Liiketoiminnan muut tuotot, jotka sisältävät hanketoiminnan, ylittivät talousarvion eurolla ja toiminta edelliseen vuoteen verrattuna kasvoi noin 2,3 miljoonalla eurolla. Hanke- ja liiketoiminnan volyymin kasvun myötä myös palkat ja palkkiot toteutuivat budjetoitua suurempina ylittäen budjetoidun 1,4 miljoonalla eurolla (8,8 %) muiden kuluerien toteuduttua budjetoitua pienempinä. Materiaalien ja palveluiden ostojen jääminen euroa budjetoitua pienemmäksi johtuu sekä toiminnan että tilojen keskittämisen vaikutuksesta. 9

12 TULOSLASKELMA, 1000 euroa TA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Yksikköhinta Vuokrakulut Liiketoiminnan muut kulut Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut Satunnaiset tuotot ja kulut Ylijäämä ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 10

13 Biotalouden keskus Biotalouden keskuksessa opiskeli vuonna 2009 noin 500 opiskelijaa ja työskenteli yli 50 asiantuntijaa. Vuoden 2009 merkittävin muutos oli Kiteen toimintojen siirtyminen Joensuuhun Utraan ja keskuksen toiminnan käynnistyminen. Tiimit ja työryhmät organisoituivat ja yhteisiä prosesseja kehitettiin. Uuden työ- ja opiskeluyhteisön rakentaminen sujui hyvässä yhteishengessä, vaikka haasteitakin kohdattiin. Sirkkalan rakennustyöt käynnistyivät ja muuton valmistelut aloitettiin. Muutoksista huolimatta henkilöstön työtyytyväisyys säilyi hyvällä tasolla. Keskuksen koulutusohjelmien opiskelijarekrytointi onnistui hyvin sekä nuorten että aikuiskoulutuksen osalta. Erityisesti maaseutuelinkeinot ja ympäristöteknologia paransivat vetovoimaansa uudessa toimintaympäristössä Joensuussa. Valmistuneiden metsätalousinsinöörien lukumäärä laski, mutta agrologeja ja insinöörejä valmistui edellisvuotta enemmän. Läpäisyaste oli heikko erityisesti maaseutuelinkeinoissa. Opiskelijoiden tyytyväisyys laski hieman, mutta oli edelleen hyvällä tasolla. Työelämäpalautteen tulokset paranivat selvästi aiempiin vuosiin verrattuna. Keskuksen koulutusohjelmat uudistettiin teemapohjaisiksi kokonaisuuksiksi yhteisen työskentelyn kautta. Opetussuunnitelmiin sisällytettiin keskuksen kaikille opiskelijoille yhteisiä pakollisia ja valinnaisia opintoja. Tutkimus- ja aluekehittämistoiminnan painopisteenä oli hajautettu energian tuotanto, jota kehitettiin aktiivisesti ISAT-yhteistyön lisäksi Pohjoisen Periferian verkoston kautta. Hanketoiminta syveni ja uusia avauksia syntyi muun muassa uusiutuvaan energiaan, peltoviljelyyn ja maaseudun tulevaisuuden ennakointiin. Vireän ja monipuolisen kansainvälisen toiminnan painopisteitä olivat Erasmus-yhteistyön ohella ympäristöteknologian koulutusohjelman Petroskoin yliopiston kanssa Venäjän Karjalassa tehtävä FIRST-yhteistyö sekä Namibian ja Botswanan kanssa toteutettava North-SouthSouth yhteistyö, jossa olivat tiivisti mukana maaseutuelinkeinojen ja metsätalouden koulutusohjelmat. Metsätalouden koulutusohjelman yhteistyötä Pietarin Metsäakatemian kanssa aktivoitiin. Kanada-yhteistyö käynnistyi metsätaloudessa opiskelija- ja opettajavaihto-ohjelmana. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma osallistui aktiivisesti kansainvälisen EUREKA-moduulin toteuttamiseen ja kehittämiseen yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. 11 Perustietoja keskuksen toiminnasta Henkilöstöä (htv) 50 Opiskelijoita (tutkintoon johtava koulutus) 507 Tutkintoja yhteensä Agrologi (AMK) Metsätalousinsinööri (AMK) Insinööri (AMK) Insinööri (ylempi AMK) Kansainvälinen vaihto Lähteneet opiskelijat Saapuneet opiskelijat Opettajavaihto LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Metsätalouden koulutusohjelma TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Ympäristöteknologian koulutusohjelma Ympäristöteknologian koulutusohjelma (kestävä energiatalous, YAMK-tutkinto)

14 Liiketalouden ja tekniikan keskus Liiketalouden ja tekniikan keskuksen toiminnot on vuonna 2008 valmistuneen saneerauksen myötä keskitetty kokonaan Wärtsilä-kampukselle. Toimintavuoden merkittävimpiä tuloksia olivat vetovoiman vahva kasvu, opintojen keskeyttämisen väheneminen ja erinomainen tutkintojen määrä. Edellä mainitut tulokset olivat selvästi asetettujen tavoitteita parempia. Keskuksen tehokkuus mitattuna tutkintojen määrällä opettajaa kohti on jo valtakunnallisestikin hyvällä tasolla. Syksyllä 2009 liiketalouden koulutusohjelmassa käynnistyi kokonaan monimuotoistettu aikuiskoulutustoteutus, jonka vetovoima oli erittäin hyvä. Ruokakeskon kanssa allekirjoitettiin sopimus kauppiasyrittäjyyspolun tarjoamisesta osana tradenomiopintoja. Muovitekniikan projektioppimisympäristössä, CAEakatemiassa toteutettiin runsaasti yrityslähtöisiä tuotekehityshankkeita. Useissa tekniikan koulutusohjelmissa toteutettiin hyvin käytäntöpainotteisia opintojaksoja yhdessä ammattiopiston kanssa käyttäen heidän laitteitaan, laboratorioitaan ja henkilökuntaansa. Kaikki nämä toteutukset saivat opiskelijoilta kiitettävää palautetta. Perustietoja keskuksen toiminnasta Henkilöstöä (htv) 89 Opiskelijoita (tutkintoon johtava koulutus) 1420 Tutkintoja yhteensä Insinööri (AMK) Insinööri (ylempi AMK) Tradenomi Kansainvälinen vaihto Lähteneet opiskelijat Saapuneet opiskelijat Opettajavaihto Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden koulutusohjelma TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Muovitekniikan koulutusohjelma Rakennustekniikan koulutusohjelma Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma (ylempi amk-tutkinto) Tietotekniikan koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelma Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) johtava Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma on vakiinnuttanut asemansa ja pysynyt yhtenä maan vetovoimaisimmista ja tuloksekkaimmista YAMK-toteutuksista. Keskuksen hanketoiminta oli edelleen erittäin aktiivista. Osaamisen kehittäminen sähköisessä liiketoiminnassa -hankkeessa on tuettu alueen monipuolista yhteyskeskusalan verkostoa muun muassa toteuttamalla henkilöstökoulutuksia ja edistetty uusien yritysten sijoittumista paikkakunnalle. Merkittävin hanke on korkeakoulumme painoalaan liittyvä tarkkuustekniikan hanke, jossa perehdytään metallin tarkkuustyöstöön yhdessä alueen metalliyritysten kanssa. Hankkeen tuloksena on Pohjois-Karjalaan syntynyt yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteistyönä koko Euroopassa ainutlaatuinen tarkkuustekniikan osaamiskeskittymä. 12

15 Luovien alojen keskus Luovien alojen keskuksessa työskenteli päätoimisesti 52 henkilöä ja yli 600 opiskelijaa. Valtaosa keskuksen toiminnoista sijaitsee Joensuun Tiedepuistossa. Musiikin koulutusohjelman taidemusiikin opiskelu toteutettiin Joensuun konservatorion tiloissa. Rytmimusiikin opetustilat (pop/jazz, kansanmusiikki) ovat sijainneet syksystä 2009 alkaen väliaikaisesti Sosiaali- ja terveysalan keskuksessa Tikkarinteellä. Vuotta 2009 leimasi keskuksen koulutusohjelmien teemapohjaisten opetussuunnitelmien uudistustyö. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa panostettiin etäopetuksen kehittämiseen siten, että syksystä 2009 alkaen valtaosan kursseista on voinut suorittaa etäopintoina ja vuodesta 2010 koko tutkinnon voi suorittaa virtuaalisesti. Opetuksen monimuotoistamista tehostettiin myös jakamalla viestinnän koulutusohjelman aloittavalle vuosikurssille kannettavat tietokoneet henkilökohtaiseen käyttöön normiopiskeluajaksi. Uutena kansainvälisen toiminnan avauksena aloitettiin yhteistyö Luovien alojen keskuksen ja japanilaisen Josain yliopiston (Josai International University) kanssa. Keskuksen 2K3D-hankkeessa hankitut digitaaliset elokuvakamerat ja stereokuvauslaitteistot olivat syksyn aikana ensimmäisissä opiskelijatuotannoissa testauksessa. Muina keskuksen hankkeina vuonna 2009 olivat Outdoors Finland Pohjois-Karjala, joka on osa Matkailun edistämiskeskuksen koordinoivaa kansallista Outdoors Finland-ohjelmaa, Creative Managers Luovan talouden kansainvälinen erikoisosaaja- ja tuottajavalmennus sekä Uuden teknologian hyödyntäminen elokuvan kuvaamisessa, äänityksessä, jälkituotannossa sekä markkinointitoimenpiteissä -projekti. Lisäksi keskus oli osatoteuttaja Outokummun sisältökaivos kansainvälinen peli- ja simulaatiostudio sekä yrityshautomotoiminta-hankkeessa. Keskus tuotti myös gps-paikannukseen perustuvan virtuaaliopastuksen pilotoinnin Pohjois-Karjalan liiton hallinnoimaan CMC&NP -hankkeeseen. Hankkeet olivat kansallisesti ja alueellisesti merkittäviä ja sopivat sisällöltään ja tavoitteiltaan Luovien alojen keskuksen monialaiseen monimediaiset elämyspalvelut-osaamisprofiiliin. 13 Perustietoja keskuksen toiminnasta Henkilöstöä (htv) 52 Opiskelijoita (tutkintoon johtava koulutus) 645 Tutkintoja yhteensä Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Restonomi (AMK) Tradenomi Kansainvälinen vaihto Lähteneet opiskelijat Saapuneet opiskelijat Opettajavaihto Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Kulttuuriala Viestinnän koulutusohjelma Musiikin koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Matkailun koulutusohjelma

16 Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskus Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskuksen toimintavuoden tuloksissa positiivista olivat muun muassa opiskelija- ja työelämäpalautteen tulosten, suomenkielisen koulutuksen vetovoiman kasvu sekä läpäisyasteen paraneminen. Vuonna 2009 uudistettiin englanninkielisten koulutusohjelmien, International Design ja International Business, opetussuunnitelmat. Uudistuksen myötä määriteltiin koulutusohjelmien erikoistumisalat sekä keskuksen profilointi. Opetussuunnitelmissa korostuu TKI-toiminnan ja opetuksen integraatio sekä koulutusohjelmien välinen yhteistyö. Keskuksen TKI-toiminnan keskeisinä elementteinä ovat D ART:n ja ISAK:n tuotteistetut palvelut. Keskuksen aikuiskoulutus on monimuotoistettu. Syksyllä 2009 aloitti sisustussuunnittelun ryhmä monimuotototeutuksena. Vuoden aikana laadittiin myös graafisen suunnittelun syksyllä 2010 alkavan koulutuksen monimuotoinen opetussuunnitelma. Perustietoja keskuksen toiminnasta Henkilöstöä (htv) 30 Opiskelijoita (tutkintoon johtava koulutus) 325 Tutkintoja yhteensä Kuvataiteilija (AMK) Muotoilija (AMK) Bachelor of Business Administration Kansainvälinen vaihto Lähteneet opiskelijat Saapuneet opiskelijat Opettajavaihto Kulttuuriala Kuvataiteen koulutusohjelma Muotoilun koulutusohjelma Degree Programme in Design Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Degree Programme in International Business Syksyn aikana valmisteltiin ISAK:n toiminnan vakinaistaminen keskuksen yhteyteen vuoden 2010 alusta. Merkittävä hankkeena ISAK toteutti Toimiva Koti -malliympäristön Pietariin. Malliympäristön toimijoina ovat ISAK:n kumppanuusverkoston yritykset. Hanketoiminta jatkui vireänä. Keskeisinä kehittämishankkeina olivat MONNI (Monialainen innovatiivinen tuote- ja palvelukehitysympäristö), TONIC (Tonal Innovation Center), PYR2 (Piha- ja ympäristörakentami-sen hanke), SCOTS PINE, Itsenäisen suoriutumisen innovaatiotoiminnan johtaminen ja koordinointi osana Joensuun seudun aluekeskusohjelmaa sekä Matkailusta hyvinvointia, esteettömän matkailun kehittämishanke. Vakiintuneina yhteistyökumppaneina jatkoivat alueelliset kehitysyhtiöt sekä Jyväskylän seudun kehitysyhtiö Oy ja Kainuun Etu Oy. Yrityspalvelut D ART Muotoilun palvelukeskus ISAK Itsenäisen suoriutumisen innovaatiokeskus 14

17 Sosiaali- ja terveysalan keskus Sosiaalialan koulutusohjelma muutti Tikkarinteen kampukselle kesällä, jolloin Sosiaali- ja terveysalan keskus kokonaisuudessaan aloitti toiminnan yhteisissä tiloissa. Vuoden toimintaa leimasivat sosiaali- ja terveysalan yhteistyön ja keskuksen yhteisten toimintatapojen kehittäminen, Savoniaammattikorkeakoulun kanssa toteutettavan ISATyhteistyön organisoituminen sekä arjen sujuvuuden haasteisiin vastaaminen muutoksen keskellä. Opettajia työllistivät perustoiminnan lisäksi opetussuunnitelmauudistus, uudenlaisten käytäntöjen omaksuminen, useat käynnissä olevat kehittämishankkeet sekä työelämävaihtojen toteuttaminen. Polku-opintoja, maahanmuuttajakoulutusta sekä oppisopimustyyppisiä koulutuksia toteutettiin. Palvelutoimintaa, oppimisympäristöä ja verkko-opetusta kehitettiin. Merkittäviä kehittämishankkeita olivat Hyvinvointialan oppimis- ja kehitysverkosto - HYVIS, Kotihoito24, osaamisen hallintaan liittyvä eosmo sekä yhdessä Pielisen Karjalan Kehittämisyhtiö Oy:n kanssa toteutettu työurien pidentämiseen liittyvä PAWThanke. KASTE-hankkeeseen osallistuttiin aktiivisesti ja uusia hankkeita suunniteltiin verkostoyhteistyössä. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin hanketoiminnassa sekä opiskelija- ja henkilöstövaihtoina. Kehitysmaayhteistyö vahvistui ja yhteistyö Liverpoolin yliopiston kanssa käynnistyi. Kansainvälistä toimintaa suunniteltiin entistä strategisemmaksi ja opetussuunnitelmiin lisättiin vieraskielisiä opintoja. Keskuksen toiminta päätettiin profiloida ikäosaamiseen. Profilointia vahvistettiin opetussuunnitelmauudistuksessa, toteutetuilla ja suunniteltavilla kehittämishankkeilla sekä ISAT-yhteistyössä. Opiskelijapalaute ja henkilöstön työtyytyväisyys kehittyivät positiiviseen suuntaan. Taloudellinen tulos sekä opintojen sujumista koskevat mittarit säilyivät erittäin hyvällä tasolla lukuun ottamatta suoritettujen tutkintojen määrää, jossa ei saavutettu asetettuja tavoitteita. Myytävän koulutuksen määrä ja tulos olivat erinomaisia. 15 Perustietoja keskuksen toiminnasta Henkilöstöä (htv) 65 Opiskelijoita (tutkintoon johtava koulutus) 1045 Tutkintoja yhteensä Bioanalyytikko (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK) Terveydenhoitaja (AMK) Sosionomi (AMK) Kansainvälinen vaihto Lähteneet opiskelijat Saapuneet opiskelijat Opettajavaihto Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Bioanalytiikan koulutusohjelma Fysioterapian koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma (YAMK-tutkinto)

18 Kehittämis- ja palvelukeskus Vuoden 2009 lopulla aiemmin erillään toimineet yhteiset palvelut koottiin Tikkarinteen kampuksella toimivaan kehittämis- ja palvelukeskukseen. Kehittämis- ja palvelukeskus koostuu viidestä kokonaisuudesta, jotka ovat rehtorin toimisto, hallintopalvelut, kehittämispalvelut, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut sekä työelämä- ja kansainvälistymispalvelut. Kehittämis- ja palvelukeskuksessa työskentelee kaikkiaan 80 henkilöä. Rehtorin toimisto Rehtorin toimisto vastaa ammattikorkeakoulun strategisesta johtamisesta ja kehittämisestä sekä tiedottamisesta. Rehtori toimii johtokunnan esittelijänä. Vararehtori vastaa koulutustoiminnasta ja opetushenkilöstön henkilöstöhallinnosta, hallinto- ja talousjohtaja talousja yleishallinnosta sekä muun kuin opetushenkilöstön henkilöstöhallinnosta, kehittämisjohtaja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä suunnittelu- ja laatujohtaja tavoitesopimusprosessiin ja laadunhallintaan liittyvistä asioista. He vastaavat omien aihealueidensa päätöksenteon valmistelusta ja esittelystä ammattikorkeakoulun hallitukselle ja rehtorille. Lisäksi rehtorin toimistossa työskentelee kaksi hallinnon suunnittelijaa sekä strategista yhteisöviestintää toteuttava markkinointipäällikkö. mii kehittämispalvelujen osana. Se huolehtii tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin toimivuudesta ja tekee tietojärjestelmiin liittyvää kehitystyötä. Hallintopalvelut Hallintopalvelujen tehtävä on huolehtia henkilöstön ja opiskelijoiden peruspalveluiden järjestämisestä ja palveluiden laadusta, toimitilojen kunnosta, riittävyydestä ja niiden turvallisuuden kehittämisestä sekä talouden kokonaissuunnittelusta ja -seurannasta. Hallintopalveluista vastaa hallinto- ja talousjohtaja. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluiden (TKIpalveluiden) tehtävänä on vastata ammattikorkeakoulun tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan strategisesta ohjauksesta ja koordinoinnista, kysyntä-, käyttäjä- ja aluelähtöisestä kehittämisestä, kotimaisten ja kansainvälisten kumppanuuksien mahdollistamisesta sekä eri rahoituslähteiden ja sopimuskäytänteiden neuvonnasta ja koordinoinnista. TKI-palveluista vastaa kehittämisjohtaja. Henkilöstöhallinto Kirjasto; kirjastopalvelut ja julkaisutoiminta Laskentapalvelut Opiskelijapalvelut, jonka yhteydessä toimii hakutoimisto (yhteishaku ja opiskelijavalinnat) Toimitilapalvelut Työelämä- ja kansainvälistymispalvelut Työelämä- ja kansainvälistymispalvelujen tehtävänä on erityisesti koulutukseen liittyvien työelämäpalvelujen, strategisen kansainvälisen toiminnan sekä kielten ja viestinnän opetuksen kehittäminen ja koordinointi. Kielten ja viestinnän opetuksen resurssien käytön suunnittelu tehdään työelämä- ja kansainvälistymispalveluissa. Työelämä- ja kansainvälistymispalveluista vastaa työelämä- ja kansainvälistymispalveluiden johtaja. Kehittämispalvelut Kehittämispalvelujen tehtävä on huolehtia ammattikorkeakoulun tietohallinnosta, tavoitesopimusprosessin valmistelusta ja koordinoinnista, laatutyöstä sekä koulutuksen ja henkilöstön osaamisen kehittämistoimien suunnittelusta ja koordinoinnista. Kehittämispalveluista vastaa suunnittelu- ja laatujohtaja. Tietohallinto toi- 16

19 Ammattikorkeakoulun hallitus Ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitavat ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori. Ammattikorkeakoulun hallituksen tehtävänä on kehittää ammattikorkeakoulun toimintaa. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori Vesa Saarikoski. Toimintavuonna 2009 ammattikorkeakoulun hallitus kokoontui yhteensä 10 kertaa. Uudelle hallitukselle järjestettiin toimikauden aluksi johtokunnan kanssa yhteinen perehdyttämistilaisuus, jossa ammattikorkeakoulun johto keskuksen johtajat mukaan lukien kertoivat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun toiminnasta. Hallituksen jäsenet ovat lisäksi osallistuneet aktiivisesti ammattikorkeakoulun strategia- ja kehittämispäiviin. Ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenet Jäsen VARAJÄSEN Elinkeino- ja muun työelämän edustajat Toimitusjohtaja Kristiina Hätinen, Lääkärikeskus Suinuu Oy Hoitotyön johtaja Senja Kuiri, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Johtaja Jaakko Meriläinen, Abloy Oyj Toimitusjohtaja Ari Laamanen, Taskinen Oy Tutkija Olga Davydova, Joensuun yliopisto/itä-suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Toimitusjohtaja Asko Saatsi, Pikes Oy Päätoimisten opettajien edustajat Tuntiopettaja Jani Kangas Tuntiopettaja Ilpo Räsänen Lehtori Tarja Ruokonen Yliopettaja Jari Kupiainen Muun päätoimisen henkilöstön edustajat Opintosihteeri Kirsi Kukkonen Hallinnon suunnittelija Ulla Kallio Toimistosihteeri Helena Sutinen Opintosihteeri Suvi Pajarinen Muun johdon edustajat Keskuksen johtaja Petri Raivo Keskuksen johtaja Ulla Asikainen Tietohallintojohtaja Olavi Pesonen Kirjastonjohtaja Arja Kuisma Opiskelijoiden edustajat Opiskelija Ville Turunen Opiskelija Lauri Hirvonen Opiskelija Joona Hämäläinen Opiskelija Matti Korhonen Joensuun kaupungin hallituksen edustajat Rehtori Liisa Välitalo Pastori Anssi Törmälä 17

20 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu-liikelaitoksen johtokunta Ammattikorkeakoulun ylläpitäjää edustava toimielin on Joensuun kaupunginhallitus, joka toimii Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu-liikelaitoksen johtokuntana. Ylläpitäjän edustajana johtokunta päättää ammattikorkeakoulun strategisesta kehittämisestä. Johtokunnan toimikausi on kaupunginhallituksen toimikautta vastaavat kaksi vuotta. Toimintavuoden 2009 aikana johtokunta kokoontui yhdeksän kertaa. Ammattikorkeakoulu-liikelaitoksen johtokunnassa esittelijänä toimii rehtori Vesa Saarikoski. Ammattikorkeakoulu-liikelaitoksen johtokunta Jäsen VARAJÄSEN Valtiopäiväneuvos Matti Väistö, puheenjohtaja Agrologi Merja Ignatius Tiimipäällikkö Seppo Eskelinen, 1. vpj Opiskelija Ilari Nevalainen Rehtori Liisa Välitalo, 2. vpj Opettaja, muusikko Arto Pippuri Luokanopettaja, erityisopettaja Mari Hämäläinen Toimistosihteeri Kaija Reijonmaa Pääluottamusmies Matti Pesonen Sahatyöläinen Heino Räty Perushoitaja Maija Martikainen Mielenterveyshoitaja Eila Heinonen Koulun johtaja Jaana Minkkinen Yrittäjä Jaakko Hirvonen Maanviljelijä Pekka Kukkonen Mari Puustinen Pastori Anssi Törmälä Tiedotuspäällikkö Ulla Mikkola Kuljetusyrittäjä Osmo Kokko Kauppias Jussi Wihonen Seurakehittäjä Krista Mikkonen Opiskelija Jussi Airaksinen 18

21 TOIMINTAKERTOMUS työryhmä SISÄLLÖNTUOTANTO: Pekka Auvinen ja Salli Soininen TILASTOT: Mikko Penttinen Ulkoasu ja taitto: Hanna Tyrväinen Valokuvat: Hanna Tyrväinen Paino: PunaMusta Oy, Joensuu

22 Yhteystiedot Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUS Tikkarinne Joensuu puh. vaihde (013) faksi (013) BIOTALOUDEN KESKUS Sirkkalantie 12 A (9/2010 alkaen) Joensuu puh. (013) faksi (013) LIIKETALOUDEN JA TEKNIIKAN KESKUS Karjalankatu Joensuu puh. (013) faksi (013) LUOVIEN ALOJEN KESKUS Länsikatu Joensuu puh faksi (013) MUOTOILUN JA KANSAINVÄLISEN KAUPAN KESKUS Sirkkalantie 12 A Joensuu puh. (013) faksi (013) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KESKUS Tikkarinne Joensuu puh. (013) faksi (013)