Miksi pätkätyössä ei aina ole kurjaa?

Transkriptio

1 Miksi pätkätyössä ei aina ole kurjaa? 1. Ammattiasema ja terveys 2. Työttömyys ja terveys 3. Pätkätyö ja terveys

2 Prof. Richard Wilkinson: Dear David Ennals, David Ennals (Secretary of State for Social Services, Department of Health and Social Security) - Komiteamietintö, Black Report (Sir Douglas Black) - konservatiivit (Thatcher) voitti vaalit raportti koitettiin vaieta kuoliaaksi

3 INEQUALITIES IN HEALTH: THE BLACK REPORT Townsend and Davidson (Eds.) yhteenveto tutkimuksista, jotka koskevat ammattiin perustuvan sosiaaliluokan yhteyttä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen - the death rate for men in social class V is twice that for men in social class I and that gap between the two is increasing, not reducing as was expected - sama juttu muilla terveysindikaattoreilla, myös riskitekijät ja terveyspalvelut jakautuivat epätasaisesti - policy conclusions and recommendations

4 35-vuotiaan jäljellä oleva elinaika eri sosiaaliryhmissä Tällä hetkellä 35- vuotias työntekijämies voi odottaa elävänsä 74-vuotiaaksi. Ero 2,3 v. Ero 3,4 v. Samanikäinen johtavassa asemassa oleva mies voi odottaa elävänsä 80-vuotiaaksi. Ero 4,9 v Ero 4,9 v Ero 6,1 v. Valkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:23.

5 Kuolleisuuserot kansainvälisessä vertailussa Suomessa kuolleisuuserot ovat moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna suuret Sairastavuuden sosioekonomiset erot näyttävät olevan Suomessa yhtä jyrkkiä kuin Euroopassa keskimäärin vuotiaiden miesten kuolleisuus (tuhatta henkeä kohti) sosiaaliryhmittäin eräissä Euroopan maissa vuosina Kuolleita/1 000 henkeä Työntekijät Toimihenkilöt 1 0 Suomi Ruotsi Norja Tanska Englanti/Wales Italia/Torino Mackenbach J. ym., Int J Epid 2003 ; 32:

6 Terveys kansanterveysohjelma - terveyspoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen Kaventaja - verkkopalvelu

7 Ammattiasema terveyserojen syynä ja seurauksena - vaikea vaikuttaa: pääsykokeet, kaikki työt on jonkun tehtävä Työmarkkina-asema terveyserojen syynä ja seurauksena - työttömyys - epätyypillinen työsuhde - dynaamisempi juttu

8 Työttömyys ja terveys Hypoteesi: työttömänä olo on epäterveellisempää kuin työssäolo

9 Marie Jahoda *Die Arbeitslosen von Marienthal. Ein soziographischer Versuch über die Wirkungen langandauernder Arbeitslosigkeit (1933) *Employment and unemployment: a social-psychological analysis (1982) Työ on yksilön tärkein sidos todellisuuteen (Freud) Marie Jahoda Työn merkitykset: - toimeentulo - aikarytmi - sosiaaliset kontaktit - säännöllisyys - identiteetti - arvostus - mahdollisuus osallistua yhteisiin pyrkimyksiin

10 % Miehet Naiset Vakinainen Määräaikainen Ansiopäiväraha Peruspäiväraha Depressiivisyyden yleisyys (kuva) ja todennäköisyys (taulukko: odds ratio, vakioitu ikä, siviilisääty ja ammattiasema) työmarkkina-aseman mukaan. Kaikki Naiset Miehet Vakinainen Määräaikainen 0.98 ( ) 0.98 ( ) 0.88 ( ) Ansiopäiväraha 1.66 ( ) 1.44 ( ) 2.14 ( ) Peruspäiväraha 2.68 ( ) 1.97 ( ) 3.43 ( ) Virtanen P, Liukkonen V, Vahtera J, Kivimäki M, Koskenvuo M. Health inequalities in the work force: the labour market core-periphery structure. International Journal of Epidemiology 2003;32:

11 % Miehet Naiset 0 Vakinainen Määräaikainen Ansiopäiväraha Peruspäiväraha Kroonisen sairauden yleisyys (kuva) ja todennäköisyys (taulukko: odds ratio, vakioitu ikä, siviilisääty ja ammattiasema) työmarkkina-aseman mukaan. Kaikki Naiset Miehet Vakinainen Määräakainen 1.09 ( ) 1.13 ( ) 0.98 ( ) Ansiopäiväraha 1.18 ( ) 1.09 ( ) 1.47 ( ) Peruspäiväraha 1.69 ( ) 1.49 ( ) 1.97 ( )

12 Pätkätyö ja terveys Hypoteesi: pätkätyö on epäterveellisempää kuin vakityö

13 Peter Warr *Work, unemployment and mental health (1987) Psykososiaalisen työympäristön yhdeksän ominaisuutta: - hallintamahdollisuudet - rahantulo - mahdollisuudet käyttää taitoja - fyysinen turvallisuus - tarkoituksellisuus - mahdollisuudet ihmiskontakteihin - vaihtelevuus - arvostettu sosiaalinen asema - selkeys AD-vitamiinit: additional decrement CE-vitamiinit: constant effect

14 Kunta-10 tutkimus - myös pätkätyötutkimus, koska kunta-alalla työsuhteista on määräaikaisia enemmän (20%) kuin yksityispuolella (9%) Virtanen Marianna: Temporary employment and health (väitöskirja 2002) Virtanen Pekka ym. 2002: Employment security and health. Journal of Epidemiology and Community Health 2002;56: Virtanen Pekka ym. Labor market trajectories and health: a four year followup study of initially fixed-term employees. American Journal of Epidemiology 2005;161: Tulokset: pätkätyösuhteessa olevat kokevat terveydentilansa ja työkykynsä paremmaksi, ilmoittavat vähemmän pysyviä sairauksia ja ovat vähemmän sairaslomilla kuin vakityösuhteessa olevat

15 Kim I, Muntaner C, Shahidi F, Vives A, Vanroelend F, Benach J. Welfare states, flexible employment, and health: A critical review. Health Policy 2012;104: Precarious workers in Scandinavian welfare states report better or equal health status when compared to their permanent counterparts. By contrast, precarious work in the remaining welfare state regimes is found to be associated with adverse health outcomes, including poor self-rated health, musculoskeletal disorders, injuries, and mental health problems. Kysymys: Voisiko kuitenkin pitkäkestoinen altistuminen pätkätyölle olla haitallista myös pohjoiseurooppalaisen hyvinvointivaltion oloissa?

16 Tutkimusasetelma - Kuuden vuoden seuranta ( ) - Lähtötilanne: vakityösuhde vs. pätkätyösuhde Sisäiset sijaiset: altistuminen pätkätyölle 0-4 vuotta - Todellinen pätkätyö: altistuminen pätkätyölle 1-6 vuotta

17 Analyysi - perusvuosi 2004, erotetaan vakikohortti ja pätkäkohortti, seurataan 5 vuotta - mitataan vakikohortin altistuminen (0-4 vuotta) pätkätyölle (sisäiset sijaisuudet) - mitataan pätkäkohortin altistuminen (1-6 vuotta) pätkätyölle (sijaisuudet ja määräaikaiset työsuhteet) - terveyden/työkyvyn muutos suhteessa altistumisen määrään

18 Onko totta, vai onko: - väärin kysytty? - väärin vastattu? - väärät vastaajat? - väärin mitattu? - healthy worker effect?

19 Virtanen P, Pentti J, Kivimäki M, Vahtera J, Virtanen M. Self-rated health and work ability of the temporary employees in the Nordic Welfare State: analyses of the Finnish Public Sector Study cohort - extended exposure to temporary employment evidently is not associated with increased risk of poor self-reported health or work ability - proximal psycho-social working conditions (strain, insecurity) relatively unimportant - explanations seem to lie more distally, in practices of the organisations and structures of labour market - in-house substitution may indicate a desired change, opportunity for promotion or withdrawal from the regular responsibilities, solution of a locked-in situation - for temporary employees, attaining a permanent post may as well be a desired event, but the new contract (and job) seem not to be accompanied with health promoting conditions

20 Conclusions - working as a fixed-term employee or as a substitute in the service of the Finnish welfare state (public sector organisations) does not entail health risks - it remains to be studied how far this is due to the particularity of the public sector organisations and human resource management, and how far due to a property of the welfare society that applies to all non-permanent employees. - maybe they are most fortunate part of the non-permanent employees; further research should concentrate on well-being of the employees with more atypical contracts, in particular in the private labour market Policy conclusion - The findings do not warrant inattention as regards well-being of the public sector temporary employees; nevertheless attention should also be given to promotion of health and work ability among those who attain permanent posts

21 Miksi pätkätyössä ei aina ole kurjaa?