Selvitys pohjoismaisista hyvitysjärjestelmistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys pohjoismaisista hyvitysjärjestelmistä"

Transkriptio

1 Selvitys pohjoismaisista hyvitysjärjestelmistä Kuntaliitto 2012 Esiselvitys kuntien ja valtion välisestä ilmastokumppanuudesta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Projektiasiantuntija Emilia Paavilainen

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO NORJA: KLOKT - KANSALLINEN RAHASTO PAIKALLISILLE ILMASTOTOIMENPITEILLE Tausta ja tavoite Hyvitysjärjestelmän toimintaperiaate Kuntien suunnitelmat ja toimenpiteiden valmistelu Sopimusmenettely ja toimeenpano Kolmannen osapuolen arviointi Kustannukset ja rahoitus Laskentamenetelmät Laskentatyökalun kehittämisen perusteet ja taustadata Laskentatyökalun käyttö Olemassa olevat tarkastuslistat Testaus ja kokemukset Järjestelmän haasteita ja jatkokehitystä RUOTSI: KLIMP- INVESTOINTIOHJELMA TANSKA: PROJEKTIPOHJAINEN MEKANISMI Tanskan järjestelmän pilotointi Kansallisten ilmastoprojektien kriteerit ja projektidokumentaatio Hankesuunnitelman sisältö Projektikuvaus Lisäisyyden arviointi Kestävyyden arviointi Projektin tilanne Kreditointisuunnitelma ja aikataulu Seurantasuunnitelma... 18

3 1 JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan Kuntaliiton esiselvitykseen Valtion ja kuntien välisestä kumppanuusmenettelystä ilmastopäästöjen vähentämiseksi kuuluvassa osahankkeessa kerättyjä tietoja Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa suunniteltuja ja toteutettuja hyvitysjärjestelmämalleja koskien. Hyvitysjärjestelmissä päästövähennyksen toteuttajalle myönnetään rahallinen korvaus syntyneestä ja todennetusta päästövähennyksestä. Pohjoismaisissa hyvitysjärjestelmissä on kyse kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten rahoitusjärjestelmistä tai markkinoista, jotka on luotu pääasiassa auttamaan valtiota saavuttamaan kansalliset päästövähennystavoitteensa päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla. Vaikka pohjoismaiset hyvitysjärjestelmämallit eroavat toisistaan, voidaan yhdistävinä piirteinä tunnistaa muun muassa kuntien tärkeä rooli päästöjen vähennystyössä sekä valtion kanssa laaditut sopimukset päästövähennysten ostosta. Seuraavien otsikoiden alla kuvataan Norjassa kehitteillä olevaa kansallista hyvitysjärjestelmämallia sekä Ruotsissa ja Tanskassa kehitettyjä ja jo käyttöönotettuja malleja. Aineiston saatavuuden vuoksi Norjan mallia on ollut mahdollista tarkastella muita pohjoismaisia malleja yksityiskohtaisemmin.

4 2 NORJA: KLOKT - KANSALLINEN RAHASTO PAIKALLISILLE ILMASTOTOIMENPI- TEILLE 2.1 Tausta ja tavoite Norjassa paikallisen ilmastotyön tueksi esitetyn hyvitysjärjestelmän lähtökohtana on näkemys siitä, että valtiolla on kansallinen vastuu kansainvälisiin ja globaaleihin haasteisiin vastaamisessa. Paikallisella ja alueellisella tasolla merkittävien kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien toimenpiteiden toteuttaminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi edellyttää riittäviä kunnille suunnattuja taloudellisia kannustimia. Ilman valtion tukea kustannustehokkaita päästövähennystoimenpiteitä voidaan toteuttaa vain rajallisesti. Parhaimmillaan paikallisten päästövähennysten hyvitysjärjestelmä mahdollistaa taloudellisesti kannattavien, paikallisilla toimilla saavutettavien päästövähenemien ja niiden oheishyötyjen syntymisen kotimaassa. Näin se vähentää valtion tarvetta hankkia päästöoikeuksia ulkomailta. Samalla myös varmistetaan, että valtio täyttää kansainvälisiä sitoumuksiaan päästökaupan ulkopuolisten päästöjen vähentämisessä. Norjan KLOKT-mallissa valtio ostaa kunnilta päästövähennyksiä ja pyrkii taloudellisen kannustimen lisäksi turvaamaan riittävän kapasiteetin ja asiantuntemuksen kuntien ilmastotyöhön ja merkittävien päästövähennysten tekoon. Standardoidut päästövähennysten laskentamenetelmät ja kuntien ilmastotavoitteiden, toimenpiteiden ja tulosten todentaminen ovat hyvitysjärjestelmän keskeisiä osia. Kunnille järjestelmään osallistuminen on vapaaehtoista. Malli pyrkii takaamaan kuntien tasapuolisen kohtelun niin että kaikilla kunnilla on halutessaan mahdollisuus osallistua riippumatta esimerkiksi koosta ja sijainnista. Oletuksena on, että järjestelmän avulla Norjassa voidaan toteuttaa kotimaisin keinoin vuoteen 2020 mennessä puolet siitä päästökaupan ulkopuolisesta kasvihuonekaasupäästöjen vähenemästä, johon maa on kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut. 2.2 Hyvitysjärjestelmän toimintaperiaate Kuvassa 1. esitetään Norjassa kehitetyn KLOKT- hyvitysjärjestelmämallin toimintaperiaate ja seuraavien otsikoiden alla selitetään hieman tarkemmin mallin rakennetta ja osa-alueita

5 2.2.1 Kuntien suunnitelmat ja toimenpiteiden valmistelu Norjan hyvitysmallijärjestelmässä kunnan hallinnossa ja luottamuselimissä suunnitellaan ja valmistellaan päästövähennystoimenpiteitä, joita kunta haluaa ehdottaa hyvitysjärjestelmän sopimusmenettelyyn. Valmistelua voidaan tehdä usealla taholla kunnassa ja esimerkiksi yhteistyössä muiden kuntien, järjestöjen tai yritysten kanssa. Vain toimenpiteet, joilla voidaan saada aikaan päästöjen lisävähennyksiä ja joita ei koske kunnan lakisääteinen velvoite, voivat tulla hyväksytyiksi hyvitysjärjestelmän piiriin. Toimenpiteet tulee kirjata (asetuksella epäsuorasti edellytettyihin) kunnan energia- ja ilmastosuunnitelmiin, jotta varmistutaan siitä, että ehdotetut toimenpiteet ovat kunnassa poliittisesti hyväksyttyjä. Kunnan energia- ja ilmastosuunnitelmiin kirjataan muun muassa tietoa kunnan alueella syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä päästölähteittäin ja sektoreittain. Lisäksi vaaditaan vähintään kymmenen vuoden ajalle ennuste kunnan päästöistä tilanteessa, jossa päästövähennystoimenpiteitä ei toteutettaisi. Suunnitelmiin dokumentoidaan päästöjen vähennystavoitteet, toimenpiteet, politiikkakeinot ja instrumentit näiden toimenpiteiden saavuttamiseksi sekä tarkempi toimintasuunnitelma vastuineen ja seurantasuunnitelmineen. Toimenpiteiden suunnitteludokumentteja ei ole mallissa standardoitu. Hyvitysjärjestelmän tueksi on perustettu kansallinen internetperusteinen sovellus, jolla voidaan laskea toimenpiteiden ilmastovaikutuksia. Päästöjen laskennassa ja toimenpiteiden dokumentoinnissa kunnilla on siis apunaan valtion tarjoama laskentatyökalu, jota täyttämällä kunta pystyy määrittelemään jokaiselle järjestelmässä hyväksytylle päästövähennystoimenpiteelle saavutettavat päästövähenemät maksimissaan seuraaville 24 vuodelle. Kunnat voivat hyödyntää sovellusta oman suunnittelunsa tukena. Jokainen järjestelmällä laskettu päästövähennystoimenpide, joka halutaan tarjota sopimusneuvotteluihin, tulee lisäksi todentaa ulkopuolisen akkreditoidun osapuolen toimesta. Riippumattoman tahon todentaminen tapahtuu nettiperusteisen laskentatyökalun kautta ja koskee kyseisellä toimenpiteellä aikaansaatavia päästövähenemiä ja niihin liittyvän dokumentoinnin luotettavuutta. Malli on tarkoitettu periaatteessa kaikille päästökauppasektorin ulkopuolisille toimenpiteille, mutta käytännössä kunnat voivat ilmoittaa sopimusmenettelyyn ainoastaan sellaisia toimenpiteitä, joille on mallin kehittäjien toimesta luotu laskentatyökaluun oma tarkastuslista. Tällaisia toimenpiteitä on tähän mennessä laadittu yhteensä 20 ja ne on lueteltu kappaleessa Mallissa on kyse toimenpiteistä, jotka ovat lainsäädännön minimivaatimuksia tiukempia. Näin ollen esimerkiksi kunnan autokannan korvaaminen sellaisella autokannalla, joka vastaa tämän päivänä vaatimuksia, ei ole päästövähennystoimenpide, vaikka se saisikin aikaan päästövähenemiä. Vain niissä tapauksissa, joissa kunta haluaa ylittää lakisääteiset vaatimukset esimerkiksi tehostamalla jätteiden lajittelua, toimenpide luetaan päästövähennystoimenpiteeksi. Menettelyyn hyväksyttävä toimenpide ei myöskään saa olla taloudellisesti kannattava tai sitten on todennettava, että sitä ei muuten toteutettaisi muista syistä tai esteistä johtuen. Ei-päästökauppasektorin rajauksen mukaisesti Norjan mallissa energian käyttö rajautuu suurilta osin mallin ulkopuolelle. Malliin hyväksytään siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista lämmityksessä, mutta kaikki energiansäästötoimenpiteet rajautuvat pois, koska 96 % sähköstä tuotetaan Norjassa vesivoimalla. Tällä rajauksella on haluttu varmistaa, että hyvitysjärjestelmämallilla aikaan saadut päästövähennykset ja laskelmat hyväksytään kansallisessa päästölaskennassa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Energian käytön rajaaminen pois tarkoittaa sitä, että päästövähennyksiä erilaisista toiminta- ja huoltotoimenpiteistä rakennuksissa syntyy vain sellaisista toimenpiteistä, jotka suoraan vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Järjestelmään soveltuvien toimenpiteiden valinnassa on tärkeää niin sanottu lisäisyysperiaate. Hyväksyttyjen päästövähennystoimenpiteiden osalta tulee varmistua siitä, että saavutettavat vähenemät eivät syntyisi ilman valtion tukea ja että toimenpiteet ovat ns. ylimääräisiä päästövähennystoimenpiteitä, jotka eivät kuulu joka tapauksessa tehtäviin päästövähennyksiin. On selvää, että

6 kunnan omien toimien (esim. omassa asuntokannassa/autokannassa) päästövähennykset ovat kovin pieniä, mutta toimenpiteet, joihin kunta voi oman asemansa ja yhteensovittamistehtävänsä puolesta vaikuttaa, voivat tuoda merkittäviäkin päästövähenemiä. Mallin tarkoituksena onkin kannustaa paikallisia ja alueellisia toimijoita yhteistyöhön päästöjen vähentämiseksi ja mahdollistaa toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyössä kuntien ja esimerkiksi järjestöjen ja yritysten kanssa. Kun kunnassa on saatu aikaan näkemys mahdollisista päästövähennystoimenpiteistä ja toimenpiteille on laskettu, dokumentoitu ja todennettu päästövähenemä sekä muut toimenpidettä tarkentavat tiedot, kunta tuo toimenpidelistansa elimeen, joka neuvottelee kuntien puolesta valtion ja paikallishallinnon välillä päästövähennysten hyvityksistä. Elin voi arvioida tehtyjä hakemuksia ja toimenpide-ehdotuksia ennen sopimusneuvotteluja ja tarvittaessa palauttaa keskeneräisiä hakemuksia takaisin kuntiin Sopimusmenettely ja toimeenpano Sopimusneuvotteluissa valtion edustajat neuvottelevat kuntia edustavan elimen kanssa ilmastorahaston varojen käytöstä paikallisten päästövähennysten ostoon. Toimenpidelista, johon on koottu kuntien ehdottamat päästövähennystoimenpiteet, muodostaa neuvottelujen pohjan. Neuvotteluissa keskitytään ainoastaan päästövähennysten hinnan määrittämiseen erilaisille toimenpiteille. Kunta asettaa itse jokaiselle projektille minimihinnan (NOK/tCO2ekv), jota pienemmällä summalla se ei suostu päästövähenemää myymään (=toteuttamaan). Kunta ei kuitenkaan itse neuvottele toimenpiteillänsä saavutettavien päästövähennysten hinnasta, vaan neuvottelut kuntien osalta hoitaa kuntia edustava elin (esimerkiksi Norjan kuntaliitto KS). Neuvotteluelimen tehtävä on esittää toimenpiteet valtiolle, joka tekee tarjouksen päästövähennysten hinnasta toimenpidekohtaisesti päästövähenemän syntymisen ajalta mutta kuitenkin maksimissaan 24 vuodelta. Kuntien neuvotteluelin voi joko hyväksyä tai hylätä tarjouksen. Hyväksytyistä toimenpiteistä tehdään sopimus. Sopimusneuvotteluissa esitetyt hankkeet voivat saada myös muuta taloudellista tukea, mutta se tulee ottaa huomioon neuvotteluissa ja toimenpiteelle asetettavassa päästövähennyksen hinnassa. Malli ei siis syrjäytä olemassa olevia rahoitusratkaisuja, vaan pyrkii vahvistamaan niitä, jotta toteutettujen päästöjä vähentävien toimenpiteiden määrä kasvaisi ja kannustimista tulisi voimakkaampia. Sopimusneuvotteluja valtion ja kuntien välillä voidaan käydä ajankohdasta riippumatta ja tästä syystä toimenpiteiden ehdottamiselle ei ole asetettu määräaikaa. Tavoitteena on, että kukin sopimusmenettelyyn ilmoitettu toimenpide tulisi käsiteltyä muutaman kuukauden kuluessa. Kunnat laativat sopimusneuvotteluissa toteutettavaksi sovituille toimenpiteille vuosittain päivitettävän toimeenpanosuunnitelman yhdessä mahdollisten muiden toimenpiteen vastuutahojen kanssa ja ryhtyvät toteuttamaan toimia. Päästövähenemän katsotaan toteutuneen vasta kun toimenpide on toteutettu Kolmannen osapuolen arviointi Toimenpiteiden päästövähenemä sekä toimenpiteiden toteutus arvioidaan mallissa ulkoisen kolmannen osapuolen toimesta. Tämä käytäntö mahdollistaa toimenpiteiden nopeamman käsittelyn, vähentää ristiriitoja sekä hallinnollisia kustannuksia ja vahvistaa järjestelmän hyväksyttävyyttä. Arviointi tulee tehdä sellaisen akkreditoidun organisaation toimesta, joka pystyy todentamaan päästövähenemät toimenpiteille (laskentatausta). Tärkeää on myös että taho ei osallistu sopimusneuvotteluihin. Todentamiskustannukset toimenpiteen suunnitteluvaiheessa ja toteutusvaiheen jälkeen ovat valtion kustannuksia, eivätkä näin ollen rasita kuntia.

7 2.3 Kustannukset ja rahoitus Mallissa on keskeistä, että valtio maksaa ainoastaan päästövähennyksistä. Näin ollen järjestelmässä syntyy markkinat, joissa valtio on valmis maksamaan vain sen minkä katsoo kannattavaksi ja kunnat suostuvat sopimukseen vain mikäli hinta on riittävä. Jos valtion maksama hinta päästövähennyksestä on korkeampi kuin kustannus, joka toimenpiteen toteuttamiseen kunnalla kuluu, saa kunta käyttää mahdollisen ylijäämän haluamallaan tavalla. Mallissa voidaan tarvittaessa määritellä, että kuntien tulee käyttää mahdollinen ylijäämä esimerkiksi ympäristötoimenpiteisiin. Näin varmistutaan siitä, ettei mahdollisella ylijäämällä toteuteta sellaisia toimenpiteitä jotka lisäisivät päästöjä. Koska valtio maksaa vain saavutetuista päästövähenemistä, kunnat ovat itse vastuussa mahdollisista lisäkustannuksista, joita toimenpiteiden toteuttamisesta syntyy. Todennäköistä on, että maksettava hinta määräytyy kansainvälisten päästökauppamarkkinoiden mukaan, sillä valtiolla on vaihtoehtona mahdollisuus ostaa ulkomaisia päästövähennyksiä, mikäli katsoo tämän kannattavammaksi. Mikäli päästöyksikön hinta kansainvälisillä markkinoilla on korkea, kunnat voi pyytää enemmän rahaa kotimaisistakin keinoista. Mikäli hinta kansainvälisillä markkinoilla on matala, valtio ei osta kotimaisia kalliita päästövähennyksiä. Myös kotimainen kysyntä ja tarjonta muokkaa hintoja. Se, kuinka paljon rahaa päästövähennysten hankintaan käytetään, riippuu myös siitä, kuinka paljon päästövähennyksiä halutaan ostaa. Kun toimenpide on suoritettu, dokumentoitu ja todennettu, maksu päästövähenemistä suoritetaan rahaston kautta kertamaksuna koko toimenpiteen toteutuskaudella syntyvistä päästövähennyksistä, kuitenkin korkeintaan 24 vuodelta. Malli mahdollistaa myös etukäteisrahoituksen esimerkiksi toimenpiteille, joiden toteutus edellyttää kunnalta merkittäviä investointeja. Tällöin valtion riski on suurempi ja tappiota voi syntyä, mikäli sovittuja päästövähennyksiä ei hankkeen toteutuksen jälkeen saavutetakaan. Kunnat eivät järjestelmässä voi ostaa tai myydä päästöoikeuksia. Vuosittaisen budjettirahoitustarpeen on arvioitu olevan yli 270 milj.nok (noin 38 miljoonaa euroa). Rahoitus tapahtuisi ilmastorahaston kautta, niin että valtio sitoutuu rahoitukseen budjettikautta pidemmäksi ajaksi. Norjan hyvitysjärjestelmämalliin on sisällytetty myös toimenpiteiden paikalliseen suunnitteluun kohdistuva valtion tuki, jonka tavoitteena on muiden suunnitteluavustusten (esim. Enova) kanssa luoda kestävä perusta kunnassa tapahtuvalle suunnittelulle ja päästövähennystoimenpiteiden yksityiskohtaiselle selvittämiselle. Mallissa oletetaan, että 10 % toimenpiteiden kustannuksista kohdennetaan kuntien ilmasto-ohjelmien ja toimenpiteiden suunnittelutyöhön. Myös pehmeille toimenpiteille, kuten neuvontaan ja ohjaukseen, joiden päästövähennyksiä ei voi mitata, on suunniteltu kohdennettavaksi 10 % kustannuksista. Ajatuksena on, että kuntien neuvotteluelin jakaa tätä rahaa kuntien pehmeille toimenpiteille etukäteen laaditun kriteeristön mukaisesti. Mallissa pyritään korvaamaan perinteinen työllistävä ja tuloksiltaan epävarma hakemusmenettely uudella järjestelmällä, joka tuo mukanaan paljon positiivisia vaikutuksia liittyen muun muassa tiedon ja vaikutusten luotettavuuteen sekä yhteistyön määrään. Sopimusneuvottelut mahdollistavat pienen määrän kerralla käsiteltäviä hakemuksia ja takaavat valtiolle mahdollisuuden valita toteutettavaksi vain kustannustehokkaat toimenpiteet. Lisäksi kolmannen osapuolen hoitama auditointi tulee mallissa osaksi peruskäytäntöjä ja vähentää näin valtion tarkastustarvetta. Näin ollen järjestelmä nähdään hallintokustannusten kannalta edullisena. Hallinnollisiin kustannuksiin on arvioitu tarvittavan 10 % järjestelmän kokonaiskustannuksista. Järjestelmän ylläpitoon on arvioitu vaadittavan yhteensä 18 kokoaikaista työntekijää (neuvottelevat elimet, yleiset tehtävät ja mahdollinen auditointihenkilöstö, mikäli auditointia ei osteta markkinoilta). Norjan Kuntaliitto KS on sijoittanut malliin ja laskentatyökaluun liittyvään tutkimukseen ja kehitykseen jo yhteensä noin ja lisäksi laskentatyökalun testaamiseen on saatu rahaa kahdelta ministeriöltä ja yhdeltä maakunnalta yhteensä KLOKT-mallin kehittäminen aloitettiin vuonna 2008 ja laskentatyökalun (KVIKKT) kehittäminen on vienyt lähes kaksi vuotta. Toistaiseksi malli ei ole ollut käytössä, mutta laskentatyökalua on testattu 35 Norjan kunnassa. KVIKKT-

8 laskentatyökalun kehittämiseen tarvitaan edelleen lisärahoitusta, sillä yhden tarkastuslistan kustannus on keskimäärin 6500 ja niitä tarvitaan toimivaan työkaluun vähintään 100 kappaletta lisää (nykyisen 20 lisäksi). Jotta järjestelmä toimii hyvin ja siitä saadaan kaikki hyöty irti, kunnille pitää osoittaa riittävästi apua, erilaisia lomakkeita ja metodeita päästövähennysten laskentaan ja erilaisten sosio-ekonomisten vaikutusten arviointiin. Näin kunnilla olisi mahdollisuus tunnistaa niiden kannalta parhaimmat päästövähennystoimenpiteet. Lisäksi kuntien päättäjät tarvitsevat tietoa siitä, että toimenpiteet ovat järkeviä ja kannattavia sekä työkaluja yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tietoa ja eritasoista koulutusta tarvitaan kunnissa (esimerkiksi luottamushenkilöt, kunnan johto, toimenpiteiden laskennasta vastaavat henkilöt). Yksityiskohtaista koulutusta tarvitsevat ne, jotka valmistelevat ohjelmia ja suunnitelmia ja hallinnoivat prosessiohjausta. Järjestelmästä ei nähdä syntyvän merkittäviä lisäkustannuksia kunnille, koska osallistuminen on vapaaehtoista. On selvää, että esimerkiksi suunnitteluun ja toteuttamiseen kuluu enemmän resursseja, joita saatavat tuet eivät kokonaisuudessaan kata. Samoin toimenpiteiden toteutukseen saadaan vain osittaista tukea ja vain siinä vaiheessa kun päästövähennykset ovat toteutuneet. 2.4 Laskentamenetelmät Laskentatyökalun kehittämisen perusteet ja taustadata Toimivan järjestelmän, luotettavien tulosten, motivoitumisen ja tehokkaan päätöksenteon ehdottomana edellytyksenä ovat yhteiset laskentamenetelmät ja tarkat laskelmat syntyvistä päästövähenemistä. KLOKT-mallissa toimenpiteiden päästövähennysten laskenta tapahtuu yhteisellä internetperusteisella laskentatyökalulla, jonka avulla kunta laskee kehityksen perusuraa koskevat päästöt ja skenaariot sekä toimenpiteillä aikaansaatavat päästövähenemät. Työkalussa päästölaskenta on pyritty tekemään mahdollisimman yhtenäiseksi kansainvälisen päästökauppajärjestelmän mukaisen laskennan kanssa. Mukana on kuntien kannalta kolme oleellista kaasua: CO2, CH4 ja N2O, joiden laskennalliset päästöt on painotettu GWP-luvun (global warming potential) mukaan hiilidioksidiksi. Järjestelmästä saatavat päästövähennystiedot ovat teoreettisia päästövähennyspotentiaaleja erilaisille toimenpiteille, joita toteutetaan erilaisten taustaolosuhteiden vallitessa. Osa laskentatyökalussa käytettävistä luvuista on järjestelmän sisälle standardoituja muuttujia, joita kunta ei voi vaihtaa. Nämä muuttujat perustuvat suureksi osaksi virallisille tilastoille, sillä mallin pyrkimyksenä on käyttää laskelmien pohjalla mahdollisimman pitkälle olemassa olevia ja muihin tarkoituksiin kerättyjä tietoja, jotta säästytään suurelta määrältä lisätyötä laskelmien teossa ja päivityksessä. Toistaiseksi työkalu ei siis mahdollista kovin tarkkojen kuntakohtaisten muuttujien käyttämistä laskennan taustalla, mistä syystä päästöennusteet ilman toteutettuja toimenpiteitä ja niiden kanssa eivät vaihtele kovinkaan paljon kuntien välillä. Esimerkiksi työkalun ensimmäiseen versioon sisältyvät perusurat on standardoitu ja jokaisessa kunnassa jokaiselle toimenpiteelle lasketut lähtötasot perustuvat muuttujille, jotka eivät ole kuntakohtaisia vaan alueellisia tai koko maata koskevia riippuen siitä, millaista dataa on saatavilla. Jatkossa ja myöhemmissä versioissa on mahdollista, että kunta pystyy itse lisäämään muuttujia niiltä osin, kuin sillä on tietoa käytettävissään. Laskentatyökalun ensimmäinen versio laskee toimenpiteillä saavutettavat päästövähennykset suhteuttamalla ne kunnan asukaslukuun. Toimenpiteillä aikaansaatavien päästövähennysten laskennassa edellytetään myös joidenkin kuntakohtaisten tietojen syöttämistä järjestelmään. Nämä tiedot koskevat esimerkiksi toimenpiteiden laajuutta ja kunnan asukasmäärää sekä jakaumaa. Toistaiseksi työkalu ei laske toimenpiteiden toteutuskustannuksia tai arvioita niistä. Käytännössä kunnat kuitenkin arvioivat toimenpiteen taloudellista kannattavuutta ja analysoivat koko hankkeen kustannukset ja vaikutukset. Kaikki järjestelmään kuntakohtaisesti lisätyt ja laskentaan liittyvät luvut ovat julkisia.

9 Laskentatyökalun lähtökohtana on, että kaikkien päästövähennyslaskelmien on oltava täysin läpinäkyviä ja yhtäläisillä kriteereillä laadittuja. Kaikki laskentakaavat ovat sovelluksessa nähtävillä ja laskelmia on selitetty niin, että myös ne joilla ei ole perusteellista tietoa aiheesta voivat ne ymmärtää. Työkalu on nettipohjainen ja sen käyttö on ilmaista eikä vaadi erityisohjelmia. Työkalun käyttö ei myöskään vaadi erityistä tietämystä ilmastonmuutoksesta ja järjestelmää pitäisi pystyä käyttämään ilman ulkopuolisten konsulttien apua. Lisäksi laskentamenetelmät on pyritty rakentamaan sellaisiksi, että kunnilta vaadittavat tiedot ovat työmäärä huomioiden kohtalaisen helposti saatavilla Laskentatyökalun käyttö Laskentatyökalun tarkoituksena on laskea paikallisten päästövähennystoimenpiteiden vaikutus. Järjestelmän avulla kunnat voivat dokumentoida toimenpiteensä ja aikaansaatavat päästövähenemät sellaisella tarkkuudella, että kolmas osapuoli voi suorittaa todennuksen. Työkalu käyttää toimenpidekohtaisia standardoituja tarkastuslistoja, joita seuraamalla käyttäjä lisää laskelmiin tarvittavat perustelut ja mahdolliset kuntakohtaiset luvut ja tiedot. Sovellus on pyritty rakentamaan niin, että se palvelee aputeksteineen käyttäjää myös antaen vinkkejä syötettävien tietojen laatuun ja löytämiseen liittyvissä asioissa. Kunta voi laskea päästövähenemiä vain sellaisille toimenpiteille, joille on luotu järjestelmään oma tarkastuslista. Järjestelmä mahdollistaa sekä raakojen arvioiden että tarkkojen laskelmien laatimisen eri toimenpiteiden päästövähennyspotentiaalista. Näin ollen se palvelee kuntia riippumatta tilanteesta, joissa ne omien suunnitelmiensa kanssa ovat. Arviot mahdollistavat eri toimenpiteiden potentiaalin ja vaikutusten vertailun jo suunnittelun alkuvaiheessa. Kaikki tarkastuslistat on laadittu samalle pohjalle ja näin ollen kunnan tulee tarkastuslistan täyttöä aloittaessaan kirjata ylös muun muassa seuraavia tietoja: kunnan nimi, toimenpiteen tiedot, laajuus, toimenpiteen toteutusaikataulu sekä päästövähenemän syntymisen arvioitu aikataulu. Kunkin tarkastuslistan yhteydessä kuntaa pyydetään syöttämään sovellukseen muuttujia, kuten esimerkiksi asukasluku, väestöennusteet ikäryhmittäin, kaatopaikan tiedot yms. Järjestelmä ohjaa täyttäjää ja tarkentaa ohjeteksteillä vaadittavia tietoja. Jokainen kohta sisältää myös muistiinpanokentän, johon voidaan kirjata perusteluja sekä muistiinpanoja liittyen esimerkiksi siihen mistä luku on saatu tai miten siihen on päädytty. Kun tarkastuslista on käyty kohta kohdalta läpi ja tiedot täytetty järjestelmää, ilmenevät toimenpiteen päästövähennyslaskennan tulokset erilliselle sivulle aikajanana. Mikäli kunta lisää tarkastuslistaan myös yksinkertaista dataa koskien toimenpiteen taloutta, nettokustannuksia ja elinikää, järjestelmä laskee myös toimenpiteen kustannustehokkuuden. Kustannustehokkuus on vuoden 2020 päästövähennysten ja vuotuisen annuiteetin suhde. Työkalu mahdollistaa toimenpiteiden tulosten tulostamisen järjestelmästä. Valmis tarkastuslista voidaan lähettää järjestelmän kautta todennettavaksi ja riippumattoman todennuksen jälkeen toimenpide voidaan ottaa osaksi kuntien ja valtion välisiä hyvitysjärjestelmän sopimusneuvotteluja. Tällä hetkellä internet-pohjaisesta laskentatyökalusta on käytössä rajoitetun toiminnallisuuden mahdollistava kokeiluversio testikäyttäjille. Toistaiseksi käytössä on 20 tarkistuslistaa kiinteistökohtaisen energiankäytön, maankäytön ja liikenteen suunnittelun, maatalouden ja jätehuollon alalta. Standardoituja päästövähennystoimenpiteitä on siis vielä kovin rajallisesti suhteessa kunnan liikkumavaraan ja täydellisen työkalun uskotaan voivan sisältää jopa 200 tarkastuslistaa. Laskentajärjestelmän nykyistä laajempi käyttöönotto edellyttäisi siis merkittävästi suurempaa määrää tarkastuslistoja ja tarvittavien ohjaus ja neuvontapalvelujen järjestämistä.

10 2.4.3 Olemassa olevat tarkastuslistat Tällä hetkellä malli sisältää 20 tarkastuslistaa seuraaville toimenpiteille: 1. Kiinteistökohtainen energia a. Rakennusten tiivistäminen, katot, seinät ja lattiat (rakennuksissa, joita lämmitetään fossiilisilla polttoaineilla.) Huom! Tämä toimenpide tullaan poistamaan listalta. b. Rakennuksen lämmitystavan muuttaminen öljystä, kaasusta tai sähköstä biomassaan tai lämpöpumppuihin. c. Siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista muissa kuin kunnan rakennuksissa (kunnan rooli erilainen, mutta laskenta suoritetaan samalla pohjalla kuin b.) 2. Maankäyttö ja liikenne a. Kaupallisen pysäköinnin vähentäminen tai poistaminen b. Pysäköinnin rajoittaminen kaupungin keskusta-alueilla c. Maankäytön tiivistäminen. Nykyistä suurempi osa uusista asunnoista rakennetaan kaupunki- ja taajamakeskustoihin, jolloin osa tai kaikki väestönkasvu tapahtuu paikoissa, joista on lyhyempi matka työpaikkoihin ja palveluihin ja paremmat joukkoliikenneyhteydet. Kunnan täytyy itse määritellä maantieteellinen alue, joka katsotaan keskeiseksi ja kuvailla tämä lomakkeessa. Päästövähennys lasketaan vain liikenteen vähentymisen ja liikennemuotojen perusteella ja näin ollen laskenta ei huomioi muita vaikutuksia rakentamiselle ja asumiselle lähekkäin. d. Joukkoliikenteen kehittäminen - vuorotiheyden lisääminen e. Joukkoliikenteen kehittäminen - lyhentynyt matka-aika f. Paremmat linja-autopalvelut - alhaisemmat maksut g. Tullit ja tiemaksut / ruuhkamaksut h. Automäärän vähentäminen mm. pysäköintimaksuilla jne. i. Kunnan autokannan uudistaminen. Kunnan omia ajoneuvoja korvataan vähäpäästöisemmillä. Kunnan täytyy itse syöttää autojen päästötiedot uusille autoille kun perustason oletetaan olevan samanlainen kuin yleinen keskitaso yksityisautoille. Kun kunta on toteuttanut toimenpiteen, oletetaan että uusi päästötaso jatkuu tulevaisuudessa. Oletuksena on että autokanta käyttää eri polttoaineita kansallisen jakauman mukaan. j. Koordinoidut toimenpiteet kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Rakennetaan pyöräily- ja kävelyverkkoa, tehostetaan niiden käyttöä ja rajoitetaan pysäköintiä. Oletetaan että yhtenäinen pyöräilyverkosto vaikuttaa liikennetottumuksiin 2/3 ja kampanjat ja toimenpiteet pyöräilyn ja kävelyn tehostamiseksi 1/3. Toimenpiteen laajuus pitää kuvata niin, että on mahdollista arvioida syntyykö mahdollinen päästövähenemä kokonaisuudessaan vai osittain. Pysäköintirajoitukset tukevat toimenpiteen toteutumista ja muutos kunnan pysäköintipaikoissa pitää pystyä osoittamaan. 3. Maatalouden biokaasu a. Lannan käsittely b. Muutokset karjanhoidossa c. Suopeltojen viljelyn vähentäminen

11 d. Tehokkaampi typpilannoitus e. Parempi lannan levitys/säilytystekniikka 4. Kaatopaikkakaasun keräys a. Metaanin oksidointi kaatopaikalla. Rakennetaan tai lisätään kaasun keräys nykyisillä kaatopaikoilla. Kaatopaikat, joilla kaasua jo kerätään, eivät saa tukea, koska rahoitusta annetaan vain sellaisille päästövähenemille jotka eivät muuten toteutuisi. Jos kunta suunnittelee hyödyntävänsä kaasun energiantuotannossa, tämä pitää huomioida energiatoimenpiteenä. Kaatopaikkakaasun keräystoimenpiteen vaikutus pitää arvioida uudelleen 10 vuoden päästä koska kaasun keräysjärjestelmän teho heikkenee ajan kuluessa. b. Vanhojen kaatopaikkojen peittäminen. Käyttämätön kaatopaikka tai sen osa peitetään kompostointikerroksella, puupurulla tai muulla materiaalilla. Jos kunta lisäksi suunnittelee tai tehostaa kaasun keräystä järjestelmässä, kaksoislaskennan välttämiseksi tämä toimenpide pitää ilmoittaa niin kuin järjestelmä olisi jo olemassa. Päästövähennyksiä kaatopaikoilta, joilla kaasun talteenotto on jo ollut olemassa, ei hyväksytä järjestelmässä. Toimenpiteen tehokkuus pitää uudelleen arvioida 20 vuoden päästä. 2.5 Testaus ja kokemukset Norjan malli on ollut testikäytössä ja 35 kuntaa tai yhteisöä on arvioinut yhteensä 127 paikallista toimenpidettä. Työkalu on testikäytössä todettu edelleen keskeneräiseksi, mutta sen uskotaan silti olevan jo nykyisellään tarkempi kuin muut yritykset laskea päästövähenemiä. Testauksessa eniten tarkasteltuja toimenpiteitä olivat siirtyminen öljy/kaasulämmityksestä biomassaan tai lämpöpumppuihin, kuntien autokannan korvaaminen sekä pyöräilyn ja kävelyn lisäämisen koordinointi. Kaiken kaikkiaan maankäytöstä ja liikenteen suunnitteluun liittyen on löydetty toistaiseksi suurimmat päästövähennyspotentiaalit, erityisesti kun puhutaan 25 vuoden aikajänteestä. Lyhyellä aikavälillä jätehuolto on myös tärkeässä roolissa. Varmuudella ei kuitenkaan voida vielä sanoa, mitkä toimenpiteet toimivat parhaiten. 2.6 Järjestelmän haasteita ja jatkokehitystä Erilaisten toimenpiteiden kustannusten ja päästövähenemien selvittäminen on haaste. Lisäksi erilaisten toimenpiteiden toteuttaminen paikallisella tasolla riippuu poliittisista ja hallinnollisista keinoista ja yleisestä mielipiteestä. Paikallisten päästövähennystoimenpiteiden kustannuksista on hyvin vähän tietoa. Haastetta laskennalle luo myös se, että harva toimenpiteistä on yksinomaan ilmastotoimenpide. Näin ollen päästövähennyshyötyyn kohdistuvan kustannuksen erottaminen kokonaiskustannuksista on hankalaa. Lisäksi monessa tapauksessa kustannus ei kuitenkaan vältämättä takaa toimenpiteen toteuttamista ja päästövähenemän syntymistä. Monilla toimenpiteillä on myös paljon muita sekä negatiivisia että positiivisia sivuvaikutuksia. Tarvitaan siis paljon tietoa ja riittävän laaja kuva eri toimenpiteiden vaikutuksista, jotta liian suuret negatiiviset sivuvaikutukset pystytään ehkäisemään. On selvää, että mallia pitää kehittää vielä jatkossa niin, että se kattaa mahdollisimman laajaalaisesti paikallisen päästövähennystoimenpidepotentiaalin. Mallin kehittäjät ovat arvioineet, että nykyisten 20 tarkastuslistan sijasta mallissa tulisi olla lähes 200 tarkastuslistaa erilaisille paikallisille toimenpiteille. Lisäksi pohditaan vastaavanlaisen järjestelmän luomista energiankulutusta vähentävälle teknologialle ja toimenpiteille. Jatkossa on tarve kehittää erityisesti sektoreiden välisten toimenpiteiden laskentamenetelmiä, kuten metaanin (biokaasu) talteenotto esimerkiksi maataloudes-

12 sa ja jatkokäyttö liikenteen polttoaineena fossiilisen polttoaineen korvaajana. Kunnan rooli tällaisissa sektoreiden välisissä toimenpiteissä on merkittävä niin aloitteen tekijänä kuin toimenpiteiden suorittajinakin. Monessa tapauksessa kunta saattaa olla ainoa taho joka voi lähteä suunnittelemaan tällaisten toimenpiteiden toteuttamista. Lisäksi olisi tärkeää selvittää myös mahdollisuutta laskea hiilen sitoutumista biomassaan. Vain niitä toimenpiteitä, joille on luotu tarkastuslista, voidaan tarkastella järjestelmällä. Käyttäjä ei siis voi lisätä omia toimenpiteitään sopimusmenettelyyn. Järjestelmä ei kuitenkaan saisi osoittautua innovatiivisuuden ja luovuuden esteeksi. Mallin kehittäjät myöntävät, että taustatiedoissa voi olla virheitä, jotka kertautuvat päästövähennyslaskelmissa. Malli perustuu tällä hetkellä olettamukseen, että kun yksi kunta on toteuttanut jokin toimenpiteen ja laskenut sillä saavutettavan päästövähenemän, voivat muutkin kunnat näitä tietoja hyödyntäen toteuttaa saman toimenpiteen. Toimenpiteiden päästövähenemiä ei kuitenkaan ole vielä riittävästi mitattu ja todennettu eri kunnissa. Jatkossa toivotaan että samoja toimenpiteitä voitaisiin toteuttaa ja tutkia laskelmien pohjalle useissa eri kunnissa, jotta saataisiin luotettavampaa tietoa sovelluksen taustamuuttujiksi ja varmistuttaisiin siitä, ettei yleistetä liian epävarmoja tietoja. Kehitetyn mallin merkittävimpinä epävarmuustekijöinä nähdään toimenpiteiden todelliset päästövähennyspotentiaali ja hinta, jolla kunnat ovat valmiita toteuttamaan päästövähennyksiä käytännössä. Nämä asiat vaativat lisäselvitystä. Uusia tarkastuslistoja on suunniteltu kehitettäväksi mm. seuraaville toimenpiteille: - Nopeusrajoitukset; keskinopeuksien muuttaminen keskeisillä teillä koko vuodeksi tai osaksi vuotta - Käyttäjäystävällisempi lippujärjestelmä ja muut toimenpiteet, jotka tekevät olemassa olevasta joukkoliikenteestä houkuttelevamman - Kevyen raideliikenteen kehittäminen - Joukkoliikenneverkoston kehittäminen; Liikennöintitiheys ja reittien siirtäminen maanpinnan alapuolelle. - Joukkoliikenteen uudelleensuunnittelu harvaan asutuilla alueilla - Kutsuohjautuvan joukkoliikenteen käytön lisääminen syrjäisillä alueilla - Julkisen liikenteen yhteyspisteiden kehittäminen ja tiivistäminen liittymien läheisyydessä - Kaupunkikeskustojen elävöittäminen - Työpaikkojen siirtäminen joukkoliikenteen saatavuusalueelle ja keskustoihin - Oikean liiketoiminnan saatavuus oikeassa paikassa suhteessa liikennemääriin - Valtionvarainministeriö, erilliset tarkastuslistat toimenpiteiden valmisteluun pyöräilijöille ja kävelijöille - Toimenpiteet pyöräilyn ja kävelyn lisäämiseksi; parannellut reitit, liukukäytävä ja pyörähissit - Toimenpiteet kouluissa, esimerkiksi kielto että vanhemmat eivät saa kyyditä lapsia kouluun, kävelevä koulubussi - Tiemaksujen eriyttäminen riippuen ajoneuvon CO2-päästöistä - Ympäristövyöhykkeet (vyöhykkeet, joilla erityinen päästövaatimus) - Yksityisten parkkipaikkojen verotus, mukaan lukien ostoskeskukset - Aikaraja maksuttomalle pysäköinnille

13 3 RUOTSI: KLIMP- INVESTOINTIOHJELMA KLIMP-järjestelmä on Ruotsin valtion investointiohjelma, joka on keskittynyt liikenne-, energia- ja jätesektoreihin ja ollut käytössä vuosina Mallin tavoitteena on ollut motivoida kuntia, yrityksiä ja muita toimijoita tekemään pitkän aikavälin investointeja, jotka vähentävät ympäristövaikutuksia ja kannustavat paikalliseen osallistumiseen ja aloitteeseen. KLIMP-mallissa valtio ostaa päästövähennyksiä kotimaisilta toimijoilta. Mallissa lähestymistapana ilmastonmuutokseen ja päästöjen vähentämiseen on kokonaisvaltaisuus ja lähtökohtana, että päästöjä vähentävät toimenpiteet tulee kirjata kuntien ilmastostrategioihin ja nelivuotissuunnitelmiin. Järjestelmä käynnistyi ennen EU:n päästökauppajärjestelmää, joten mallilla on tuettu myös päästökauppasektorin päästöihin suoraan tai epäsuoraan vaikuttavia toimenpiteitä. Ruotsin järjestelmä ei kuitenkaan ole päästökauppaan linkitetty ja päästövähennysten ostajat ovat eipäästökauppasektorin toimijoita. KLIMP-järjestelmässä ei ole käytetty yhtenäistä lisäisyyden arvioinnin metodologiaa ja päästövähennykset ovat perustuneet tuen saajien omiin arvioihin, joiden uskottavuudesta ja vertailukelpoisuudesta ei ole takeita. Eräässä tutkimuksessa on arvioitu, että jopa 60 % tukea saaneista hankkeista olisi ollut taloudellisesti kannattavia myös ilman tukea. Lisäksi ohjelmaa on arvosteltu siitä, että tuen määrä raportoitua päästövähennystä kohden on vaihdellut huomattavasti ja näin ollen kustannustehokkuutta ei ole saavutettu. KLIMP-järjestelmän nähdään kuitenkin auttavan Ruotsia saavuttamaan ilmastotavoitteensa, sillä investoinnit johtavat päästövähenemiin, ilmasto-ohjelmien parissa työskentely vahvistaa paikallista ilmastotyötä ja yhteistoimintaa ja lisäksi ilmastoinvestointeihin liittyvän tiedon ja asiantuntemuksen kerääminen rohkaisee ilmastotyöhön maassa. KLIMP- järjestelmässä tuen hakijat laativat ilmastostrategiat tai nelivuotiset ilmastoinvestointiohjelmat, jotka koostuivat erilaisista päästöjä vähentävistä toimenpiteistä. Aluksi hakijoiden ilmastostrategiat arvioitiin ja ne jotka eivät täyttäneet standardeja, hylättiin. Seuraavaksi arvioitiin investointiohjelmien toimenpiteet yhteistyössä asiantuntija-tahojen kanssa. Ohjelmia arvioitiin yhteistyön, tehokkaan rahoituksen, ilmastovaikutusten ja laajemmin hyvän ilmastostrategian näkökulmista. Hakemukset arvioi Ruotsin ympäristönsuojelu- ja energiavirastot, tiehallitus sekä kansallinen asunto- rakennus ja suunnittelulautakunta. Tämän jälkeen asiantuntija-arvioinnit toimitettiin Ympäristönsuojeluvirastoon, joka teki ehdotuksen rahoituksesta päättävälle elimelle (The Council for Investment Support, RIS), johon valtio nimittää jäsenet. Parhaat investointiohjelmat valittiin toteutettaviksi. Rahoitusta maksettiin ennen investointien aloittamista, ohjelmien keskivaiheilla ja viimeisessä vaiheessa, jossa hyväksyttiin loppuraportti ja arvioitiin saavutetut tulokset. Lopullinen päätös investoinnin suorittajille annettavasta tuesta päätetään vasta loppuraporttien jälkeen sen perusteella, kuinka hyvin ohjelmat ovat saavuttaneet niille asetetut tavoitteet. Järjestelmä ei sisällä päästövähenemien todennusta ja näin ollen valtio maksaa arvioiduista päästövähennyksistä. Rahoitusta ovat saaneet uusiutuvaan energiaan, energian säästöön, ilmansaasteiden puhdistukseen ja muun muassa biodiversiteetin suojeluun liittyvät toimenpiteet. Viimeiset, vuonna 2008 aloitetut ilmastoinvestointiohjelmat tulevat vuonna 2012 nelivuotissuunnitelmansa päähän. Vuosina KLIMP-järjestelmän kautta on jaettu rahoitusta 1,8 miljardia ruotsin kruunua (noin 200 M ). Kokonaisuudessaan tukea kyseisinä vuosina on saanut 126 ilmastoinvestointiohjelmaa ja 23 erityishanketta, jotka nähtiin erityisen tehokkaiksi toimenpiteiksi. Tukia on myönnetty 67 kunnalle, seitsemälle kuntien liitolle, viidelle maakuntien neuvostolle ja neljälle yritykselle. Kokonaisuudessaan rahoitetut ohjelmat ovat pitäneet sisällään noin 900 toimenpidettä. Investointien on arvioitu vähentävän vuosittain 1,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä. KLIMP-ohjelmassa toteutettujen päästövähennysten keskihinta noin 100SEK/t (noin 11 /t). Vuoteen 2012 mennessä viimeisetkin loppuraportit toimitetaan Ympäristönsuojeluvirastoon. Jo saatujen kokemusten perusteella KLIMP-järjestelmä nähtiin kunnille raskaana ja liian hitaana prosessina. Ensiksikin kaikki kunnat eivät resurssien puutteen vuoksi pystyneet osallistumaan järjestelmään, ja toiseksi hakemusten käsittely saattoi venyä jopa vuoden päähän hakemusten val-

14 mistelusta. Tämä seikan arveltiin heikentäneen yksityisen sektorin kiinnostusta ohjelmaa kohtaan. Todettiin, että paikallisille toimenpiteille on vaikea arvioida ympäristövaikutuksia. Järjestelmällä on myös taipumus vahvistaa suuria kuntia, jotka ovat jo tavoitteellisia ympäristöasioissa, ja samalla se jättää vähemmälle huomiolle pienet kunnat, joilla on vähemmän asiantuntemusta ja kunnianhimoa ympäristöprojekteihin.

15 4 TANSKA: PROJEKTIPOHJAINEN MEKANISMI Tanskan energiavirasto (Energistyrelsen, Danish Energy Agency DEA) on kehittänyt projektiperustaisen päästövähennysmekanismin tukemaan Tanskan ei-päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä ja maan kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tanskan kansallisen päästövähennysmekanismin tavoitteena on saavuttaa kotimaisia päästövähenemiä, selvittää ei-päästökauppasektorin päästövähennyspotentiaalia sekä löytää uusia päästövähennyspotentiaaleja mahdollistamalla osallistuminen myös yksityiselle sektorille. Projektin taustalle tehtiin vuosina tutkimus ei-päästökauppasektorin päästövähennyspotentiaalista ja sittemmin päästövähennyspotentiaalia kuntasektorilla on kartoitettu pilottihankkeen yhteydessä kuntien yhteisissä työpajoissa. Tanskan mekanismin pilotointivaihe hyväksyttiin toteutettavaksi vuonna 2010 ja mikäli kokemukset osoittautuvat menestyksekkäiksi, järjestelmä voidaan sisällyttää kansalliseen ilmastostrategiaan vuosille Mallin hyödyntämä mekanismi on hyvin samankaltainen kuin Kioton Protokollan JI joustava mekanismi kansainvälisille ilmastohankkeille. Mallissa valtio pyytää julkisesti ja avoimesti tarjouksia eipäästökauppasektorin päästöjä vähentävistä toimenpiteistä ja valitsee ehdotusten perusteella ne toimenpiteet, jotka se katsoo päästövähennyspotentiaalin, kustannustehokkuuden ja lisäisyysperiaatteen näkökulmasta soveltuvimmiksi. Valtio sitoutuu maksamaan kiinteän hinnan valituilla toimenpiteillä aikaansaaduista päästövähenemistä ja maksu suoritetaan jälkikäteen. Mallissa valtio maksaa ainoastaan sovituilla toimenpiteillä saavutetuista päästövähennyksistä. Tanskan järjestelmä ei ole yhteydessä kansainväliseen päästökauppaan, eikä valtio laske liikkeelle vastaavaa määrää päästöoikeuksia. Toistaiseksi päästövähennysten ostajana on ollut ainoastaan valtio, mutta tulevaisuudessa on pohdittu kotimaisten ei-päästökauppasektorin päästövähennysten markkinoiden avaamista kaikille ei-päästökauppasektorin toimijoille ja kotimaisen järjestelmän uskotaankin houkuttelevan yksityisen sektorin investointeja. Lisäisyys on määritelty mallissa YK:n lisäisyysperiaatteen mukaisesti. Malli ei sisällä yhtenäistä laskentamenetelmää saavutettaville päästövähennyksille. Tärkeänä kriteerinä toimenpiteiden valinnassa on, että saavutettavien päästövähenemien tulee näkyä kansallisessa päästöinventaariossa ei-päästökauppasektorilla. Malli mahdollistaa myös monien pienten päästövähennystoimenpiteiden keräämisen yhteen ns. ohjelmalliseksi projektiksi, joka saattaa esimerkiksi kunnille olla houkutteleva toimenpiteiden toteutustapa kustannusten jakamisen vuoksi. Tanskassa hanketta johtaa Energiavirasto ja hankkeiden lisäisyysperiaatteen toteutumisesta on vastuussa ministeriöiden välinen ohjausryhmä, jossa on asiantuntijoita muun muassa rahoitus-, verotus-, ympäristö-, maatalous-, sekä kuljetus- ja rakennusalalta. Päästövähennysten verifioinnista ja monitoroinnista vastaa sama taho, joka toteuttaa Tanskan kasvihuonekaasupäästöinventaarion. 4.1 Tanskan järjestelmän pilotointi Talvella 2010 Tanskassa luotiin arviointikriteerit pilottivaihetta varten sekä tuotettiin listat hyväksyttävistä toimenpiteistä. Pilottivaiheen tarkoituksena on arvioida laaja-alaisen kasvihuonekaasupäästövähennysmekanismin potentiaali ei-päästökauppasektorilla Tanskassa. Pilottivaiheessa Tanskan hallitus on lupautunut tukemaan kahta maksimissaan viisi vuotta kestävää projektia ostamalla niistä syntyvät päästövähennykset. Hallitus ostaa oikeuksia kokonaisuudessaan 8 miljoonalla DKK (1,12 miljoonaan euroa), joka vastaa suurin piirtein tonnia CO2ekv vuoteen 2015 mennessä. Pilottihankkeet valittiin Tanskan energiaviraston järjestämien tarjouskilpailujen kautta. Ensimmäisessä tarjouskilpailussa vuonna 2011 tarjouksia tuli yli tonnin (CO2ekv) edestä. Tarjouskilpailun perusteella valittiin toteutettavaksi pilottihanke, jossa biokaasuttamalla tuotetaan lietteestä, nestemäisestä orgaanisesta jätteestä, humuspitoista ainesta sekä energiaa. Prosessissa synty-

16 vää humusta voidaan käyttää maanparannukseen, kasvien kasvatukseen, maaperän puhdistukseen, biosuodattimena ja korroosionestoaineena puulle ja metallille. Projektissa saavutetaan yhteensä tonnia CO2ekv -päästövähenemä vuodessa. Vuonna 2012 Tanskassa järjestettiin toinen tarjouskilpailu, jonka perusteella valittiin toteutettavaksi pieni maalämpöjärjestelmä, jonka päästövähenemä on tonnia vuodessa. Tarjouskilpailuissa saatiin yhteensä 15 hakemusta. Tanskan valtion budjetti päästövähennysjärjestelmän pilotoinnille oli kohtalaisen pieni ja sillä voitiin ostaa kiinteään 16 /tonni -hintaan maksimissaan noin tonnia päästövähennyksiä vuosina Aluksi päästövähennysten /t -hinta suunniteltiin mallissa linkitettävän kansainvälisten päästöoikeuksien markkinoiden hintaan jotta varmistettaisiin, että vähennykset ovat kustannustehokkaita ja että kannusteet päästövähennyksiin on yhtäläisiä päästökaupan sisällä ja ulkopuolisilla sektoreilla. Kiinteän hinnan katsottiin kuitenkin lopulta olevan merkittävä kannustin ja epävarmuutta vähentävä tekijä niille investoinneille, joiden kannattavuus riippuu ratkaisevasi ilmastorahoituksesta. Tanskan mallissa hyvitysmaksu hankkeille suoritetaan jälkikäteen toteutuneita päästövähennyksiä vastaan. Järjestelmän hallintokuluiksi on arvioitu noin 3,5 % koko ohjelman kustannuksista ja se rahoitettiin Tanskan Energiaviraston budjetista. Järjestelmän haasteiksi Tanskassa on todettu paikallisen tason resurssit liittyen mm. osaamiseen, tietoon kasvihuonekaasupäästöistä, laskennasta ja jaosta ei-päästökauppasektorin ja päästökauppasektorin välillä sekä toimenpiteiden taloudelliseen toteutettavuuteen ja siihen liittyviin budjetti- ja riskikysymyksiin. Myös luotettavan ja helposti saatavilla olevien tietojen löytyminen koettiin haasteelliseksi. Ongelmien ratkaisuksi on pohdittu mallia, jossa käytettäisiin ulkopuolista hankkeita koordinoivaa ja toimijoita yhdistävää voittoa tavoittelematonta tahoa. Ensimmäisen tarjouskilpailun kokemusten perusteella tunnistettiin myös että kunnat kaipaavat tukea potentiaalin identifioimiseen ja hankkeiden kehittämiseen. Kokemuksen perusteella todettiin myös tarve kehittää jatkossa sektorikohtaisia ohjeistuksia sekä päästövähenemien varmennusmenetelmä. 4.2 Kansallisten ilmastoprojektien kriteerit ja projektidokumentaatio Tanskan kansallisten projektipohjainen mekanismi on tarkoitettu toimenpiteille, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ei-päästökauppasektorilla. Lisäksi projektien, jotka hyväksytään pilottiohjelmaan, tulee tuottaa sellaisia päästövähenemiä, jotka eivät toteutuisi perusskenaariossa. Tarjouskilpailuihin ilmoitettujen projekti-ideapapereiden perusteella DEA valitsee toteutettavat projektit seuraavien kriteerien perusteella: - Täysin toteutetun projektin tai ohjelman (useampi yhteen koottu projekti) tulee tuottaa vähintään tonnin vuosittainen CO2ekv-vähenemä. - Projektin tulee edistää ilmastotehokkaita ja innovatiivisia ratkaisuja - Pilottiohjelmassa pyritään tukemaan sellaisia projekteja, jotka suurella todennäköisyydellä ovat toteutettavissa myös toisaalla, niin että pilotissa opittua voidaan soveltaa suurempia päästövähenemiä pitkällä aikavälillä aikaansaaden - Projekti voi saada rahoitusta myös muista lähteistä, mutta siinä tapauksessa tämä tulee huomioida kokonaisarvioinnissa - Se, että projekti tuottaa kasvihuonekaasupäästövähenemiä pilottiprojektin päätyttyä vuoden 2015 jälkeen, katsotaan projektin eduksi - Se, että projekti tuottaa myös muita positiivisia vaikutuksia esimerkiksi parantaa ympäristön tilaa, katsotaan projektin eduksi Piloteiksi valittujen projektien tulee tuottaa niin sanottu hankesuunnitelma-dokumentti (PDD). PDD kuvaa projekti-ideaa (PIN) tarkemmin projektin sisällön ja muodostaa päästövähennysten ostosopimuksen perustan. Se kuvaa projektin organisatoriset, taloudelliset ja ympäristölliset tekijät sekä päästövähennykset ja siihen laaditaan selkeä suunnitelma päästövähennysten mittausten ja monitoroinnin varmistamiseksi. Ennen päätöstä päästövähennysten ostosta PDD ja muu projektidokumentaatio päästövähennyslaskelmineen todennetaan. Todennuksen suorittaa DEA ja National

17 Centre for Environment and Energi. Todentamisen kautta varmistetaan, että projekti täyttää DEA:n asettamat kriteerit. Kun projekti on toteutettu, suoritetaan tarkastus, jossa varmistetaan että projekti on toteutettu suunnitelmien mukaan ja päästövähenemät pystytään mittaamaan suunnitellun mukaisesti. DEA voi suorittaa tarkastuksen itse tai käyttää ulkopuolisia konsultteja tai asiantuntijoita. Osana hankesuunnitelmaa laaditaan kirjallinen monitorointisuunnitelma, jossa kriteerinä on, että päästövähenemät tulee todentaa projektin luonteesta riippuen vähintään kerran vuodessa. Kuva 1: Prosessi ja projektidokumentaatio 4.3 Hankesuunnitelman sisältö Kaikilta Tanskan kansallisilta ilmastoprojekteilta edellytetään hankesuunnitelman laadintaa, sillä se on keskeinen projektidokumentti, joka muodostaa perustan valtion ja projektin toteuttajan väliselle sopimukselle. Hankesuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat elementit: Projektikuvaus Projektikuvauksessa määritellään projektin omistaja, joka vastaa projektista ja voi tehdä sopimuksen päästövähennysten myynnistä DEA: n kanssa. Tiedot projektin rajauksesta, fyysisestä sijainnista ja käytettävästä tekniikasta ja teknologioista tulee myös kirjata projektikuvaukseen. Projektikuvauksessa tulee myös lyhyesti selvittää miksi projekti tuottaa lisäisiä päästövähenemiä ja mikä tekee projektista erityisen Lisäisyyden arviointi Tanskan mallissa vaatimuksena on, että päästövähennysten tulee olla lisäisiä, eli ne eivät saa toteutua ilman maksua päästövähennyksistä ja toimenpiteiden tulee olla lainsäädännön vaatimuksia tiukempia. Lisäksi on määritelty, että valtio ostaa vain päästöjen nettovähennyksiä. Mikäli toimenpiteen toteuttaminen lisää esim. liikennettä tai energiankulutusta, tulee nämä päästöt mitata, seurata ja sisällyttää koko hankkeen todennusprosessiin. Jos on todennäköistä, että toimenpiteen aiheuttamat lisäpäästöt ovat vähemmän kuin 1 % ennustetuista päästövähennyksistä, niitä ei tarvitse mitata tai seurata. Lisäisyyden arviointiin sisällytetään lähtötason, eli baseline-skenaarion kuvaus. Hankesuunnitelmassa kuvataan siis se tilanne ja päästötaso, jossa toimenpidettä ei toteutettaisi. Baselinen voi määritellä vapaasti, kunhan metodi on läpinäkyvä. Lisäksi lisäisyyden arvioinnissa edellytetään hankkeen toteutuksen seurauksena syntyvien päästövähenemien arviointia. Arvioinnissa pitää huomioida mitä energiaa käytetään, mistä se on peräisin ja kuuluuko se päästökauppadirektiivin alaisuuteen. Päästövähennykset tulee ilmoittaa niin tarkasti kuin mahdollista. Lisäisyyden arvioinnissa tärkeää on myös projektin taloudellisuuden arviointi. Investointianalyysin tulee todentaa, ettei projekti ole niin kannattava, että se toteutettaisiin ilman kasvihuonekaasupääs-

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Esiselvitys kuntien ja valtion kumppanuusmenettelystä ilmastopäästöjen

Esiselvitys kuntien ja valtion kumppanuusmenettelystä ilmastopäästöjen Paavilainen Emilia Esiselvitys kuntien ja valtion kumppanuusmenettelystä ilmastopäästöjen vähentämiseksi Loppuraportti vähentämiseksi 1 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Esiselvityksen tavoitteet 4 3 Esiselvityksen

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Suomen kansallisten päästövähennystoimien riskien ja kustannustehokkuuden arviointi. Aira Hast Suomen energiaekonomistit ry:n syyskokous 27.11.

Suomen kansallisten päästövähennystoimien riskien ja kustannustehokkuuden arviointi. Aira Hast Suomen energiaekonomistit ry:n syyskokous 27.11. Suomen kansallisten päästövähennystoimien riskien ja kustannustehokkuuden arviointi Aira Hast Suomen energiaekonomistit ry:n syyskokous 27.11.2012 Suomen kansallisten päästövähennystoimien riskien ja kustannustehokkuuden

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014 Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus VÄHÄHIILISEEN SUOMEEN Reilu kaksi viikkoa sitten julkistettiin parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä

Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä Panu Pasanen, Bionova Oy 10. helmikuuta 2015 Elinkaari- ja ympäristötehokkuuden asiantuntija Bionova Oy mittaa ja kehittää

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi esiselvitys. Emilia Paavilainen 8.11.2012

Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi esiselvitys. Emilia Paavilainen 8.11.2012 Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi esiselvitys Emilia Paavilainen 8.11.2012 Sisällys Esiselvityksen tavoitteet Selvitys kuntien päästövähennystoimenpiteistä ja kustannuksista

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Päästökaupan uudistaminen

Päästökaupan uudistaminen Päästökaupan uudistaminen 21.8.2015 Palace Avaus Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Puheenvuorot Kati Ruohomäki, EK Ismo Ulvila, Euroopan komissio Karoliina Anttonen, TEM Kysymyksiä ja keskustelua Päästökaupan

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla 1 Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä sitä kautta, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu.

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Asikkala, Ii, Laitila, Masku, Nousiainen ja Rautjärvi ovat ryhtyneet Kohti hiilineutraalia kuntaa hankkeen (HINKU) kumppanuus kunniksi. k Kunnat perehtyvät ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka

Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka . Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 Sisältö Päästökaupan haasteet Markkinavakausvaranto Seuraavat vaiheet EU:n

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET 13.12.2011, Arttu Peltonen ENERGIAKATSELMUS Tavoite on vähentää kohteen energian- ja vedenkulutusta, kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa kansallista

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 13/2015 18.03.2015

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 13/2015 18.03.2015 Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 21 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoittaman 6Aika-strategian rahoitushakuun hankkeella Helsinki Region Eco HUB HEL 2015-002408 T 02 05

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS SISÄLTÖ Yrityksemme Mikä on riski? Riskeihin pohjautuva kunnostus Kunnostuksen kustannuksista Kiinteät ohjearvot vs riskiperusteinen kunnostus RAMBOLL FINLAND

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma 2011-2013. Yhteistyöhankkeiden taloushallinto

Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma 2011-2013. Yhteistyöhankkeiden taloushallinto Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma 2011-2013 Yhteistyöhankkeiden taloushallinto Taloushallinto on pohjoisen ja etelän kuntien yhteinen asia Taloushallinto on pohjoisen ja etelän yhteinen asia!

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Liikenteen energiatehokkuustoimet osana EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista: vaikutukset, kustannukset ja työnjako (VNK_ELLI)

Liikenteen energiatehokkuustoimet osana EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista: vaikutukset, kustannukset ja työnjako (VNK_ELLI) Liikenteen energiatehokkuustoimet osana EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista: vaikutukset, kustannukset ja työnjako (VNK_ELLI) Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, VTT Oy Juha Tervonen,

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöjohtamisseminaari - Kymenlaakson kuntien johdolle 10.3.2011 Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 48100 Kotka Kari Koski Kaupunginjohtaja 10.3.2011

Lisätiedot

Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen. Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö

Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen. Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö Maksujen ajankohtaisia asioita Ylitarkastaja Kirsi Perälä Maksupäätökset

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota EU:n päästökauppa aiheuttaa suoraa kustannusrasitetta päästöoikeuden hintana, minkä lisäksi päästökauppa nostaa epäsuorasti sähkön markkinahintaa. Tämä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot