Esiselvitys kuntien ja valtion kumppanuusmenettelystä ilmastopäästöjen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esiselvitys kuntien ja valtion kumppanuusmenettelystä ilmastopäästöjen"

Transkriptio

1 Paavilainen Emilia Esiselvitys kuntien ja valtion kumppanuusmenettelystä ilmastopäästöjen vähentämiseksi Loppuraportti vähentämiseksi 1

2 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Esiselvityksen tavoitteet 4 3 Esiselvityksen toteutus 5 4 Kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimenpiteet ja kustannukset 6 5 Kuntien vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat toimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi 8 6 Pohjoismainen yhteistyö Selvitys pohjoismaisista kumppanuusmalleista Pohjoismaiset työpajat Selvitys olemassa olevista rahoitusmahdollisuuksista kuntien ilmastotyössä 13 8 Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus- malli Ilmastokumppanuuden tavoitteet Pilottijärjestelmän kuvaus Pilotin rajaukset Päästövähennysten laskentamenetelmät Hankkeiden valintakriteeristö Hyvityksen suuruus Pilotin hallinnointi ja kustannukset Menettelyn riskit ja haasteet Jatkokehittäminen

3 1 Johdanto Ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen varautumisessa kunnilla on tärkeä vastuu, sillä paikallisesti tehtävät ratkaisut vaikuttavat merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin. Ilmastonmuutos tulisi huomioida kokonaisvaltaisesti kaikilla kunnan toimialoilla, näin kunta voi menestyä ja säilyttää toimintakykynsä myös tulevaisuudessa. Monesti ilmastotavoitteisiin pyrittäessä saavutetaan myös muita kunnan elinvoimaisuuteen ja asukkaiden hyvinvointiin positiivisesti vaikuttavia tavoitteita. Vaikka monet toimenpiteet ovat pitkällä aikavälillä myös taloudellisesti kannattavia, asettaa ilmastonmuutokseen reagoiminen kunnat taloudellisen haasteen eteen. Kunnilta edellytetään investointeja ja toimintatapojen muutoksia. Haasteita vähäisimpiä ei ole investointien rahoitus. Kuntaliitossa vuonna 2012 toteutettu esiselvitys Kuntien ja valtion ilmastokumppanuudesta ilmastopäästöjen vähentämiseksi kartoitti kuntien päästövähennystoimenpiteitä sekä päästövähennyskustannuksia. Esiselvityksen johtopäätöksenä ehdotetaan mallia, jossa valtio tukisi paikallisia päästöjä vähentäviä toimenpiteitä taloudellisesti ostaen kunnilta toimenpiteiden toteutuksesta syntyneet päästövähennykset. Menettelyllä tuettaisiin kansallisia ilmastotavoitteita sekä kuntien ilmastotyötä ja saavutettaisiin samanaikaisesti monia muita merkittäviä hyötyjä. Tämä loppuraportti kuvaa esiselvitykselle asetetut tavoitteet ja hankkeessa aikaansaadut tuotokset. Esiselvitys toteutettiin yhdessä 14 kunnan tai kuntaryhmän kanssa. Kuntien lisäksi rahoittajina toimivat Kuntaliitto, ympäristöministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Esiselvityksen ohjauksesta vastasi hankekuntien ja rahoittajien edustajien muodostama ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Maija Hakanen. Kiitokset Paimiolle, Helsingille, Vantaalle, Espoolle, Tampereelle, Turulle, Jyväskylälle, Lahdelle, Kuopiolle, Salolle, Hyvinkäälle, Tuusulalle, Seinäjoenseudun ilmastostrategiahankkeelle, Keski- Uudenmaan ympäristökeskukselle, ympäristöministeriölle, liikenne- ja viestintäministeriölle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle tuesta ja osallistumisesta esiselvitykseen. vähentämiseksi 3

4 2 Esiselvityksen tavoitteet Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus -esiselvityksen tarkoituksena oli parantaa kuntien mahdollisuuksia toteuttaa ilmastostrategioitaan ja -ohjelmiaan ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä erityisesti päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla. Samanaikaisesti tavoitteena oli parantaa edellytyksiä toteuttaa Eurooppa strategiaa sekä kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa. Esiselvitys käynnistyi 11/2011 ja loppui Esiselvitykselle asetettiin hankesuunnitelmassa seuraavat tavoitteet ja tehtävät: 1. Koota yhteen aikaisemmin laadittuja selvityksiä kunnan toimien päästövähennyspotentiaaleista; 2. selvittää kunnan päästökaupan ulkopuolisten ilmastopäästöjen vähentämistoimien kustannuksia; 3. tunnistaa vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat kunnan toimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi; 4. selvittää ja arvioida kuntien päästövähennystoimenpiteiden rahoituksen erilaisia vaihtoehtoja sekä 5. tehdä esitys kuntien ja valtion välisestä kumppanuusmenettelystä ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi esiselvityksellä on yleisempiä, pitkän aikavälin tavoitteita, kuten tukea kuntien ja valtion toimien samansuuntaisuutta ilmastopolitiikassa, löytää suunta valtion ja kuntien yhteistyölle ilmastonmuutosta koskevissa kysymyksissä sekä luoda tietopohjaa, jonka nojalla eri toimijoiden kuntien ilmastotyön tukemiseen tarkoitettuja hankkeita pystytään suuntaamaan kuntien kannalta käyttökelpoiseen muotoon. Tärkeä tavoite on myös vahvistaa kuntien tietoisuutta tarjolla olevista tuki- ja rahoitusmahdollisuuksista ilmastonmuutoksen hillintään ja kannustaa kuntia hyödyntämään näitä mahdollisuuksia entistä monipuolisemmin. Keskeistä tällöin on, että tuki- ja rahoitusmahdollisuuksien kriteerit ovat selvät ja kustannuksiltaan tehokkaimmista päästövähennystoimista on saatavilla puolueetonta tietoa. Tässä esiselvityksen loppuraportissa kerrotaan esiselvityksen tärkeimmät tuotokset. Esiselvityksen tavoitteita 1 ja 2 käsitellään päästövähennystoimenpiteistä, potentiaaleista ja kustannuksista kertovassa luvussa 4, kuntien vaikuttavimmista ja kustannustehokkaimmista päästövähennystavoitteista (tavoite 3) kerrotaan kappaleessa 5. Luku 6 käsittelee esiselvityksen aihepiiriin kuuluvia hyvitysmalleja muissa pohjoismaissa ja pohjoismaista yhteistyötä esiselvityksen aikana. Päästövähennystoimenpiteiden rahoitusvaihtoehdoista (tavoite 4) tehdystä koosteesta kerrotaan kappaleessa 7 ja kappaleessa 8 esitellään esitys kuntien ja valtion välisestä kumppanuusmenettelystä ilmastopäästöjen vähentämiseksi (tavoite 5). 4

5 3 Esiselvityksen toteutus Kuntaliiton kehittämishanke Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi -esiselvitys toteutettiin vuonna Esiselvityksen projektiasiantuntijana toimii Emilia Paavilainen Kuntaliitosta. Esiselvityksessä olivat mukana myös Kuntaliiton yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö -yksiköstä ympäristöpäällikkö Maija Hakanen, yliarkkitehti Ritva Laine, liikenneinsinööri Silja Siltala, energiainsinööri Kalevi Luoma ja asiantuntija Lotta Mattsson sekä kuntatalousyksiköstä erityisasiantuntija Jari Vaine. Kuntaliitto rahoitti 40 % esiselvityksen kustannuksista. Esiselvityksessä oli hankekuntina mukana 12 kuntaa ja kaksi seutukuntaa. Hankekuntina esiselvitykseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Salo, Hyvinkää, Tuusula, Paimio sekä Seinäjoen seudun ilmastostrategiahanke ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Kunnat rahoittivat 20 % esiselvityksen kustannuksista ja kuntien edustajat osallistuivat esiselvityksen ohjausryhmään. Ympäristöministeriö rahoitti esiselvitystä 30 % osuudella ja liikenne- ja viestintäministeriö 10 % osuudella. YM:n, LVM:n ja TEM:n edustajat osallistuivat esiselvityksen ohjausryhmään. Esiselvityksen ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuivat seuraavat henkilöt: Päivi Kippo-Edlund, Helsinki Sari Soini, Espoo Tina Kristiansson, Vantaa Leena Maidell, Vantaa Pauli Välimäki, Tampere Minna Tjäderhane-Ojala, Tampere Risto Veivo, Turku Stella Aaltonen, Turku Miika Meretoja, Turku Päivi Pietarinen, Jyväskylä Saara Vauramo, Lahti Erkki Pärjälä, Kuopio Lea Pöyhönen, Kuopio Tapio Kettunen, Kuopio Mikko Savastola, Kuopio Hillevi Lehto, Salo Markku Nieminen, Hyvinkää Suutari-Jääskö Maria, Tuusula Sinikka Koponen-Laiho, Paimio Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seutu Niina Huovari, Seinäjoen seutu Tapio Reijonen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Harri Laurikka, YM Pirkko Heikinheimo, YM Saara Jääskeläinen, LVM Sami Rinne, TEM Maija Hakanen, Kuntaliitto Kalevi Luoma, Kuntaliitto Lotta Mattsson, Kuntaliitto Ritva Laine, Kuntaliitto Silja Siltala, Kuntaliitto Jari Vaine, Kuntaliitto vähentämiseksi 5

6 4 Kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimenpiteet ja kustannukset Esiselvityksen ensimmäisen osahankkeen tavoitteena oli kartoittaa kuntien päästövähennystoimenpiteiden päästövähennyspotentiaaleja ja toteutuskustannuksia. Osahankkeen toteutti Emilia Paavilainen Tampereen kaupungin Kestävä yhdyskunta yksikössä tammi-huhtikuussa Tiedonhaussa keskityttiin päästövähennystoimenpiteiden kartoittamiseen erityisesti eipäästökauppasektorilla, mutta energiankulutusta vähentävät toimenpiteet kuitenkin sisällytettiin kartoitukseen, koska niiden merkitys nähtiin suurena kuntien kokonaispäästöjen vähentämisen näkökulmasta. Kerätyt tiedot koottiin olemassa olevan kirjallisuuden, aiheesta laadittujen erillisselvitysten sekä kuntakohtaisten tiedonantojen pohjalta. Osahankkeen tarkoituksena ei ole ollut tuottaa uutta tietoa, vaan koota yhteen olemassa olevia tuloksia kuntien toimenpiteistä, joille on määritelty sekä päästövähenemä että kustannukset. Toimenpiteisiin kohdistuvien tarkempien vaikuttavuus- ja taloustarkasteluiden laadinta sekä toimenpiteiden toteutettavuuden arviointi rajattiin kartoituksen ulkopuolelle. Osahanke kokosi yhteen yli 200 esimerkkiä siitä, millaisia kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä toimenpiteitä kunnat ovat suunnitelleet tai toteuttaneet, minkä suuruisia päästövähennyksiä kullakin toimenpiteellä voidaan saavuttaa ja minkälaisin kustannuksin päästövähennykset voivat olla saavutettavissa. Keskeisimpiä toimenpidesektoreita olivat maankäyttö ja yhdyskuntarakenne, liikenne, rakennusten energiankulutus, jätehuolto sekä koulutus, neuvonta ja ohjaus. Selvityksessä kootut päästövähennystoimenpiteet osoittautuivat keskenään monin tavoin hyvin erilaisiksi. Osa toimenpiteistä vähentää päästöjä suoraan teknisillä ratkaisuilla, osa pienentää päästöjen kasvua ja osa vain tukee päästöjä vähentävien toimenpiteiden toteuttamista. Kaikissa tapauksissa ei siis ole täysin selvää, voidaanko päästövähennys saavuttaa juuri kyseisellä toimenpiteellä ja esitettyjen kustannuksen johdosta. On myös tärkeää huomioida, että toimenpiteet eroavat toisistaan aika-mittakaavassa. Lisäksi päästövähenemä kullekin toimenpiteelle on riippuvainen siitä, millaiset ovat olleet toimenpiteelle asetetut taustaolettamukset tai mahdolliset mittaustulokset ja millaisia päästökertoimia laskennassa on käytetty. Myös kustannuksista saatavilla oleva tieto vaihteli merkittävästi. Aineiston valossa eri toimenpiteiden tuomien päästövähennysten vertailu on ongelmallista, koska tulokset ovat herkkiä lähtöolettamuksille ja voimakkaasti mittakaava-sidonnaisia. Jokainen laskelma ja päästövähennysarvio kustannustietoineen sisältää paljon taustaolettamuksia ja muuttujia. Kartoituksen perusteella näyttää siltä, että kaikki löydetyt toimenpiteet eivät ole vertailukelpoisia. Siksi päätelmiä vaikuttavimmista ja kustannustehokkaimmista kuntien päästövähennyskeinoista on selvityksen perusteella tehtävä varovaisesti. Alkuperäisen aineiston puutteista huolimatta kerätyt esimerkit kuntien päästövähennystoimenpiteistä ja niiden kustannuksista luovat hyvän ja kattavan katsauksen kuntien päästövähennyskeinoihin ja -kustannuksiin. Voidaan sanoa, että löydetyt toimenpiteet ovat joko kunnan sisäisten asiantuntijoiden tai konsulttien näkemyksille tai tieteellisille tutkimustuloksille perustuvia arvioita tai laskelmia siitä, mitkä ovat erilaisten toimenpiteiden taloudelliset ja ilmastolliset 6

7 vaikutukset. Kartoituksen perusteella voidaan todeta, että olemassa oleva tieto kuntien päästövähennystoimenpiteistä ja kustannuksista ei ole riittävää ja dokumentointia toteutettujen ja suunniteltujen toimenpiteiden osalta tulisi lisätä ja sen tulisi olla entistä tarkempaa ja kattavampaa. Osahankkeen raportti, jossa esitetään osahankkeessa löydetyt päästövähennystoimenpiteet ja arvioidaan koottua tietoa, löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: Esiselvityksessä tuotetusta ensimmäisestä osahankkeesta Kuntien päästövähennystoimenpiteet ja kustannukset julkaistiin artikkeli Päästöjen vähentäminen onnistuu pienelläkin budjetilla Kuntatekniikka -lehden numerossa 5/2012. vähentämiseksi 7

8 5 Kuntien vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat toimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi Yhtenä esiselvitykselle asetetuista tavoitteista oli selvittää, mitkä päästövähennystoimenpiteet ovat kuntien näkökulmasta kaikkein vaikuttavimpia ja kustannustehokkaimpia toteuttaa. Koska ensimmäisessä osahankkeessa löydetyt päästövähennystoimenpiteet ja kustannukset osoittautuivat vertailtavuudeltaan varsin haasteellisiksi, tuli päästövähennystoimenpiteiden analysoinnin tueksi saada lisää perusteita. Esiselvityshankkeessa järjestettiinkin työpaja Kuntien parhaat päästövähennyskeinot. Työpajaan kutsuttiin asiantuntijoita hankkeeseen osallistuvista kunnista viideltä eri sektorilta; liikenne ja logistiikka, maankäyttö ja yhdyskuntarakenne, jäte- ja vesihuolto, rakennusten energiankulutus sekä koulutus ja neuvonta. Työpajaan osallistui kaiken kaikkiaan yli 40 henkilöä. Mukana oli muun muassa kaavoittajia, arkkitehtejä, LVI-asiantuntijoita, liikennesuunnittelijoita ja ympäristökasvattajia. Ryhmätyöskentelyä varten osallistujat jaettiin oman asiantuntijaalansa perusteella sektorikohtaisiin pienryhmiin, joissa käsiteltiin ja arvioitiin kyseisen sektorin päästövähennystoimenpiteitä. Työpajan tavoitteena oli tuottaa tietoa kuntien ilmastotyön sekä Ilmastokumppanuus-esiselvityksen tueksi. Työpajassa toteutettujen ryhmätöiden avulla pyrittiin tunnistamaan päästövähennyspotentiaaliltaan tehokkaat toimenpiteet sekä jakamaan ne toteutuskustannusten perusteella edullisiin ja kalliisiin toimenpiteisiin. Tuloksena jokaiselta toimenpidesektorilta tunnistettiin toimenpiteitä, jotka ovat kohtalaisen edullisia toteuttaa, mutta jotka tuottavat merkittäviä päästövähennyksiä. Näitä toimenpiteitä voidaan, paikalliset erityispiirteen huomioon ottaen, suositella toteutettavaksi kaikissa kunnissa. Lisäksi kategorisoinnin perusteella löydettiin toimenpiteitä, jotka tuottaisivat merkittäviä päästövähenemiä, mutta ovat toteutuskustannuksiltaan niin merkittäviä, että niiden toteuttaminen ei ole kaikkialla taloudellisesti mahdollista. Tämän kategorian sisältämät toimenpiteet ovat tärkeitä, sillä niiden toteuttamisessa voitaisiin hyödyntää esiselvityksessä ehdotettavaa tuki- ja rahoitusmenettelyä sekä muita rahoitusmahdollisuuksia. Yhtenä työpajalle asetetuista tavoitteista oli arvioida eri toimenpiteiden toteutuksen positiivisia ja negatiivisia sivuvaikutuksia. Sivuvaikutuksia arvioitiin analysoimalla toimenpiteiden toteutuksen vaikutusta noin 20. indikaattorilla. Indikaattoreita olivat muun muassa syntyvien jätteiden määrä, melun määrä, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, innovatiivisuus- ja työllisyyspotentiaali sekä esimerkiksi kunnan vuotuiset menot. Tulosten avulla saatiin arvokasta tietoa eri toimenpiteiden toteutuksen vaikutuksista laajemmin kuntaan ja yhteiskuntaan. Erilaisten sivuvaikutusten tunnistaminen on tärkeää, jotta niiden ilmenemiseen osataan joko varautua tai niiden vaikutusta voidaan pyrkiä tehostamaan. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että monilla toimenpiteillä voi ilmetä useita positiivisia sivuvaikutuksia, kun taas negatiiviset vaikutukset näyttäytyivät varsin vähäisinä tai olemattomina. 8

9 Työpajan tuloksia tulisi pitää asiantuntijoiden arvioina erilaisten toimenpiteiden potentiaalista, niin taloudellisessa mielessä, kuin päästövähenemien ja sivuvaikutustenkin kannalta. Näiden arviointien pohjalta kunnissa voidaan tehdä tarkempia paikallisia analyysejä eri toimenpiteiden toteutusmahdollisuuksista ja potentiaaleista. Keskustelua eri toimenpiteiden vaikutuksista ja merkityksestä on hyvä käydä myös jatkossa erityisesti paikallisella tasolla, jotta kukin kunta voi tunnistaa ne toimenpiteet, joita kunta voi ja joita sen kannattaa toteuttaa. Työpajassa käytetyt työskentelymenetelmät toimivat yhtälailla paikallisten toimenpiteiden arviointien pohjana. Työpajan avulla tuotettiin uutta tietopohjaa sekä esiselvityksen että kuntien ilmastotyön tueksi. Työpajan tuloksia tullaan hyödyntämään jatkossa Kuntaliiton ilmastotyössä. Työpajaan osallistuneilta pyydettiin työpajan jälkeen palautetta työpajan onnistumisesta ja arviot on tiivistetty alla olevaan kaavioon. Työpajan loppuraportti, jossa esitetään työpajan tulokset, on luettavissa Ilmastokumppanuusesiselvityksen Internet-sivuilta osoitteesta: Kuntatalolla pidetystä esiselvityksen työpajan Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet tuloksista julkaistiin uutinen Kunnat.net-sivustolla Uutinen on luettavissa osoitteessa: paastot-vahentaminen.aspx Energiansäästöä ja ilmastokumppanuus-esiselvityksen työpajaa käsittelevä blogi-kirjoitus julkaistiin ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika blogissa. Julkaisu löytyy osoitteesta: Kuntien parhaista päästövähennystoimenpiteistä viestittiin YTY-uutisissa 8/2012. YTY-uutiset on Kuntaliiton yhdyskunta-, tekniikka- ja ympäristöasioiden sähköinen uutiskirje, jolla on yli 2000 suomenkielistä tilaajaa. vähentämiseksi 9

10 6 Pohjoismainen yhteistyö 6.1 Selvitys pohjoismaisista kumppanuusmalleista Osana kuntien ja valtion ilmastokumppanuus -esiselvitystä kerättiin tietoa ja kokemuksia Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa suunnitelluista ja toteutetuista kansallisista hyvitysjärjestelmämalleista. Hyvitysjärjestelmissä päästövähennyksen toteuttajalle myönnetään rahallinen korvaus syntyneestä ja todennetusta päästövähennyksestä. Pohjoismaisissa hyvitysjärjestelmissä on kyse kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten rahoitusjärjestelmistä tai markkinoista, jotka on luotu pääasiassa auttamaan valtiota saavuttamaan kansalliset päästövähennystavoitteensa päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla. Vaikka pohjoismaiset hyvitysjärjestelmämallit eroavat toisistaan, voidaan yhdistävinä piirteinä tunnistaa muun muassa kuntien tärkeä rooli päästöjen vähentämisessä sekä valtion kanssa laaditut sopimukset päästövähennysten ostosta. Ruotsin KLIMP-järjestelmä on valtion investointiohjelma, joka on keskittynyt liikenne-, energia- ja jätesektoreihin ja ollut käytössä vuosina Mallin tavoitteena on ollut motivoida kuntia, yrityksiä ja muita toimijoita tekemään pitkän aikavälin investointeja, jotka vähentävät kielteisiä ympäristövaikutuksia ja kannustavat paikalliseen osallistumiseen ja aloitteeseen. KLIMP-mallissa valtio ostaa päästövähennyksiä kotimaisilta toimijoilta. KLIMP- järjestelmässä tuen hakijat laativat ilmastostrategiat tai nelivuotiset ilmastoinvestointiohjelmat, jotka koostuivat erilaisista päästöjä vähentävistä toimenpiteistä. Investointiohjelmat ja niiden sisältävät toimenpiteet kävivät läpi monivaiheisen asiantuntija-arvioinnin, jonka perusteella parhaat investointiohjelmat valittiin toteutettaviksi. Rahoitusta maksettiin kolmivaiheisesti, mutta lopullinen päätös investoinnin suorittajille annettavasta tuesta päätettiin vasta loppuraporttien jälkeen sen perusteella, kuinka hyvin ohjelmat olivat saavuttaneet niille asetetut tavoitteet. Järjestelmä ei sisällä päästövähenemien todennusta ja näin ollen valtio maksoi arvioiduista päästövähennyksistä. Ruotsin järjestelmä käynnistyi ennen EU:n päästökauppajärjestelmää, joten mallilla on tuettu myös päästökauppasektorin päästöihin suoraan tai epäsuoraan vaikuttavia toimenpiteitä. KLIMP-järjestelmässä ei käytetty yhtenäistä lisäisyyden arvioinnin metodologiaa ja päästövähennykset ovat perustuneet tuen saajien omiin arvioihin, joiden uskottavuudesta ja vertailukelpoisuudesta ei ole varmuutta. Vuosina KLIMP-järjestelmän kautta on jaettu rahoitusta yhteensä 1,8 miljardia ruotsin kruunua (noin 200 M ). Kokonaisuudessaan tukea kyseisinä vuosina sai 126 ilmastoinvestointiohjelmaa ja 23 erityishanketta, jotka nähtiin erityisen tehokkaiksi toimenpiteiksi. Investointien on arvioitu vähentävän vuosittain 1,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä. KLIMP-ohjelmassa toteutettujen päästövähennysten keskihinta noin 100 SEK/t (noin 11 /t). Kokemusten perusteella KLIMPjärjestelmä nähtiin kunnille raskaana ja hitaana prosessina. Tanskan kansallisen päästövähennysmekanismin tavoitteena on saavuttaa kotimaisia päästövähenemiä, selvittää ei-päästökauppasektorin päästövähennyspotentiaalia sekä löytää uusia päästövähennyspotentiaaleja mahdollistamalla osallistuminen myös yksityiselle sektorille. Tanskan mekanismin pilotointivaihe hyväksyttiin toteutettavaksi vuonna Mallin hyödyntämä mekanismi on hyvin samankaltainen kuin Kioton Protokollan JI joustava mekanismi kansainvälisille ilmastohankkeille. Mallissa valtio pyytää julkisesti ja avoimesti tarjouksia ei- 10

11 päästökauppasektorin päästöjä vähentävistä toimenpiteistä ja valitsee ehdotusten perusteella ne toimenpiteet, jotka se katsoo päästövähennyspotentiaalin, kustannustehokkuuden ja lisäisyys-periaatteen näkökulmasta soveltuvimmiksi. Valtio sitoutuu maksamaan kiinteän hinnan valituilla toimenpiteillä aikaansaaduista päästövähenemistä ja maksu suoritetaan jälkikäteen. Mallissa valtio maksaa ainoastaan sovituilla toimenpiteillä saavutetuista päästövähennyksistä. Malli ei sisällä yhtenäistä laskentamenetelmää saavutettaville päästövähennyksille. Tärkeänä kriteerinä toimenpiteiden valinnassa on, että saavutettavien päästövähenemien tulee näkyä kansallisessa päästöinventaariossa eipäästökauppasektorilla. Päästövähennysten verifioinnista ja monitoroinnista vastaa sama taho, joka toteuttaa Tanskan kasvihuonekaasupäästöinventaarion. Pilottivaiheessa Tanskan hallitus lupautui tukemaan kahta maksimissaan viisi vuotta kestävää projektia ostamalla niistä syntyvät päästövähennykset. Pilottihankkeet valittiin Tanskan energiaviraston järjestämien tarjouskilpailujen kautta. Tanskan valtion budjetti päästövähennysjärjestelmän pilotoinnille oli kohtalaisen pieni ja sillä voitiin ostaa kiinteään 16 /tonni -hintaan maksimissaan noin tonnia päästövähennyksiä vuosina Tanskan mallissa hyvitysmaksu hankkeille suoritetaan jälkikäteen toteutuneita päästövähennyksiä vastaan. Järjestelmän hallintokuluiksi on arvioitu noin 3,5 % koko ohjelman kustannuksista. Järjestelmän haasteiksi Tanskassa on todettu paikallisen tason resurssit liittyen muun muassa osaamiseen, tietoon kasvihuonekaasupäästöistä, laskennasta ja jaosta ei-päästökauppasektorin ja päästökauppasektorin välillä sekä toimenpiteiden taloudelliseen toteutettavuuteen ja siihen liittyviin budjetti- ja riskikysymyksiin. Norjan KLOKT-hyvitysjärjestelmämallin keskeisiä osia ovat standardoidut päästövähennysten laskentamenetelmät ja kuntien ilmastotavoitteiden, toimenpiteiden ja tulosten todentaminen. Mallissa valtio ostaa kunnilta päästövähennyksiä, mutta niistä saatava hinta on aina valtion ja kuntien edustajan välisten sopimusneuvottelujen tulos. Ajatuksen on, että sopimusneuvotteluiden avulla määräytyvä päästövähennysten hinta mahdollistaa kustannustehokkuuden ja markkinoiden syntymisen. Päästöjen laskennassa ja toimenpiteiden dokumentoinnissa kunnilla on apunaan internet-perustainen laskentatyökalu, jota täyttämällä kunta pystyy määrittelemään jokaiselle järjestelmässä hyväksytylle päästövähennystoimenpiteelle saavutettavat päästövähenemät maksimissaan seuraaville 24 vuodelle. Jokainen järjestelmällä laskettu päästövähennystoimenpide, joka halutaan tarjota sopimusneuvotteluihin, tulee lisäksi todentaa ulkopuolisen akkreditoidun osapuolen toimesta. Riippumattoman tahon todentaminen tapahtuu verkkoperusteisen laskentatyökalun kautta ja koskee kyseisellä toimenpiteellä aikaansaatavia päästövähenemiä ja niihin liittyvän dokumentoinnin luotettavuutta. Norjan malli on tarkoitettu periaatteessa kaikille päästökauppasektorin ulkopuolisille toimenpiteille, mutta käytännössä kunnat voivat ilmoittaa sopimusmenettelyyn ainoastaan sellaisia toimenpiteitä, joille on mallin kehittäjien toimesta luotu laskentatyökaluun oma tarkastuslista. Tällaisia toimenpiteitä on tähän mennessä laadittu yhteensä 20. Norjan Kuntaliitto KS on sijoittanut malliin ja laskentatyökaluun liittyvään tutkimukseen ja kehitykseen jo yhteensä noin ja lisäksi laskentatyökalun testaamiseen on saatu ulkopuolista rahoitusta yhteensä KLOKT-mallin kehittäminen aloitettiin vuonna 2008 ja laskentatyökalun (KVIKKT) kehittäminen on vienyt lähes kaksi vuotta. Toistaiseksi malli ei ole ollut käytössä, mutta laskentatyökalua on testattu 35 Norjan kunnassa. KVIKKTlaskentatyökalun kehittämiseen tarvitaan edelleen lisärahoitusta, sillä yhden tar- vähentämiseksi 11

12 kastuslistan kustannus on keskimäärin 6500 ja niitä tarvitaan toimivaan työkaluun noin 200 kappaletta. Selvitys pohjoismaisista ilmastokumppanuusmalleista on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: 6.2 Pohjoismaiset työpajat Ilmastokumppanuus-esiselvityksen aikana järjestettiin kaksi pohjoismaista työpajaa (Gentofte, Tanska, ja Helsinki ), joihin osallistui sekä kuntaliittojen että valtionhallinnon edustajia Ruotsista, Tanskasta, Norjasta ja Suomesta. Työpajojen tarkoituksena oli jakaa tietoa pohjoismaissa toteutetuista ja suunnitelluista ilmastohankkeista, sekä kehittää mahdollista yhteistyötä paikallisten päästövähennystoimenpiteiden laskentaan ja rahoitusjärjestelmien testaamiseen. Marraskuisessa työpajassa Helsingissä päätettiin jatkaa pohjoismaisen yhteistyön kehittämistä. Ideana on hakea rahoitusta pilottihankkeelle, jossa jokaisesta maasta valittaisiin kolme kuntaa, joissa testattaisiin erilaisia hyvitysjärjestelmämalleja ja laskentajärjestelmiä. Arvokkaita kokemusperäisiä tuloksia voitaisiin hyödyntää sekä maiden välillä että kansallisesti suunniteltaessa laajempia paikallisten ilmastotoimenpiteiden rahoitusmenettelyjä. Yhteisen projektin suunnittelu, aikataulu ja tarkemmat yksityiskohdat ovat vielä kesken. 12

13 7 Selvitys olemassa olevista rahoitusmahdollisuuksista kuntien ilmastotyössä Osana Ilmastokumppanuus-esiselvitystä tehtiin kartoitus olemassa olevista rahoitusmahdollisuuksista kuntien ilmastotyön tueksi. Kuntien ilmasto- ja energiahankkeisiin onkin haettavissa rahoitusta monesta eri lähteestä. Rahoitusta tarjoavat niin kotimaiset rahoittajat kuin EU-rahastotkin. Eri rahoituslähteet myöntävät rahoitusta eri tarkoituksiin ja näin ollen rahoituskriteerit vaihtelevat ohjelmittain. Kotimaisen rahoituksen osalta kunnilla on käytössä useita eri rahoitusvaihtoehtoja. Rahoituksen haku on helppoa, sillä lisätietoja on saatavilla helposti suomenkielellä niin Internetistä kuin yhteyshenkilöiltäkin. Kunnat voivat esimerkiksi hakea joukkoliikenteen valtionavustusta tai liikkumisen ohjauksen tutkimus- ja kehitystukea joukkoliikenteen ja liikkumisen kehittämishankkeisiin. Alueellisesti merkittävien maakuntastrategiaa tukevien hankkeiden rahoitukseen on mahdollista hakea tukea maakunnan kehittämisrahoituksen kautta. Muun muassa energiakatselmuksiin, energiatehokkuusinvestointeihin ja energiantuotannon ympäristöhaittoja vähentäviin hankkeisiin kunnat voivat hakea tukea työ- ja elinkeinoministeriöltä ja asuntotuotannon investointeihin ja tutkimukseen rahoitusta on haettavissa ARA:lta. Lisäksi Tekes ja Sitra myöntävät hankerahoitusta ilmastohankkeille. EU-rahoitusta haettaessa on hyvä olla tarkasti selvillä rahoitusohjelmassa rahoitettaville hankkeille asetetuista kriteereistä ja vaatimuksista. Hakuprosessi voi olla aikaa vievä ja monimutkainen ja eduksi on, jos hakijoilla on aikaisempaa kokemusta EU-rahoitushausta. Kunnat voivat hakea tukea ilmasto- ja energiahankkeille rahoitusta kansallisesti koordinoitavista EU:n rakennerahastoista sekä Life+-rahastosta. Lisäksi esimerkiksi IEE-ohjelmasta ja EEEF-ohjelmasta voi hakea tukea kestäviin energiahankkeisiin. Teknistä valmistelurahoitusta energia- ja ilmastohankkeille tarjoavat Elena- ohjelmat sekä MLEI. Kunnat voivat rahoittaa energiansäästöhankkeita myös esimerkiksi ESCOpalvelumallin avulla tai leasing-rahoituksella. Lisäksi monet pankit myöntävät kunnille lainaa kilpailukykyisin ehdoin. Erilaisia rahoitusvaihtoehtoja kuntien ilmastotyön tueksi näyttäisi olevan varsin monta. On kuitenkin muistettava, että jokaiseen rahoitusohjelmaan hyväksyttävien hankkeiden kriteeristö ja tavoitteet on tarkkaan määritelty ja rahoitusta ei kaikille hankkeille ole tarjolla. Lisäksi tietoa erilaisista rahoitusohjelmista, hakuajoista ja kriteereistä on varsin niukasti saatavilla tai vaikeasti löydettävissä. Ilmastokumppanuus-esiselvityksessä koottiin yhteen materiaalia liittyen erilaisiin rahoitusvaihtoehtoihin, hakukriteereihin ja aikatauluihin, jota apuna käyttäen kuntien on helpompi löytää heidän tarpeitansa vastaavat rahoituskanavat. Tietopaketti erilaisista rahoitusvaihtoehdoista kuntien ilmasto- ja energiahankkeiden rahoitukseen löytyy esiselvityksen Internet-sivuilta osoitteesta: Selvityksestä kuntien erilaisista rahoitusvaihtoehdoista julkaistiin artikkeli Kuntatekniikka -lehden numerossa 8/2012 otsikolla: Ulkopuolinen rahoitus vauhdittaa kuntien ilmastohankkeita. vähentämiseksi 13

14 8 Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus- malli 8.1 Ilmastokumppanuuden tavoitteet Kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi vähentävien toimenpiteiden toteuttaminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi edellyttää paikallisen tason aktiivista osallistumista ja kunnille suunnattuja taloudellisia kannusteita. Vaikka monet kunnat ovat tunnistaneet vaikutusmahdollisuutensa ilmastonmuutokseen, sitoutuneet ilmastotyöhön ja asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi alueellaan, voidaan kustannustehokkaita päästövähennystoimenpiteitä toteuttaa vain rajallisesti ilman valtion tukea. Vuonna 2011 toteutetussa Kuntaliiton selvityksessä kunnat arvioivat että valtion taloudellinen tuki ilmastotoimenpiteiden toteuttamiseksi on tärkein kannustin edistämään kunnissa tehtävää ilmastotyötä (Mattsson 2012). Suomi on EU:n taakanjakopäätöksen mukaisesti sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään ei-päästökauppasektorilla -16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. VTT:n arvioiden mukaan (Ekholm et al, 2011) tavoitetta ei saavuteta nykytoimenpiteillä. Ei-päästökauppasektorin päästöillä tarkoitetaan liikenteestä, maankäytöstä ja yhdyskuntarakenteesta, f-kaasuista, jätehuollosta, rakennusten erillislämmityksestä ja maataloudesta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Suomessa kunnat voivat vaikuttaa merkittävästi monilla näillä toimialoilla tehtäviin päätöksiin ja toimenpiteisiin. Jotta päästövähennystoimenpiteitä toteutettaisiin laaja-alaisesti, tarvitaan kustannustehokas rahoitusmalli tuomaan vauhtia päästövähennysten toimeenpanoon ja innovointiin sekä yhteneväisiä ja läpinäkyviä käytäntöjä ja menetelmiä kuntien päästövähennystoimenpiteiden laskentaan, raportointiin ja tulosten seurantaan. Ilmastokumppanuusmenettelyssä on kyse tuki- ja rahoitusjärjestelmästä, jossa kunnat voivat tarjota valtiolle kasvihuonekaasupäästövähennyksiä ja saada toteuttamistaan vähennyksistä rahallisen hyvityksen. Kumppanuusmenettely on hyvitysjärjestelmä, joka ei ole sidoksissa EU:n päästökauppajärjestelmään. Parhaimmillaan ilmastokumppanuusmenettely mahdollistaa taloudellisesti kannattavien, paikallisesti toimeenpantujen päästövähennysten ja niiden positiivisten sivuvaikutusten, kuten työllisyyden ja hyvinvoinnin syntymisen Suomessa. Ilmastokumppanuusmenettely vähentäisi valtion tarvetta hankkia päästövähennyksiä ulkomailta, mutta varmistaisi samalla että valtio pystyisi täyttämään kansainvälisiä sitoumuksiaan päästökaupan ulkopuolisten päästöjen vähentämisessä. Ilmastokumppanuusmenettely tiivistäisi valtion ja kuntien välistä yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja toisi tarvittavaa tukea kuntien ilmastotyölle. Kuntaliitto ehdottaa Suomeen vaiheittain kehitettävää ilmastokumppanuusmenettelyä ei-päästökauppasektorille. Järjestelmän kehittäminen tulisi aloittaa pilottivaiheella. Pilottivaiheessa valintamenettelyn kautta valittaisiin muutamia kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä paikallisia projekti-ideoita toteutettavaksi ja näiden tuottamista päästövähennyksistä valtio maksaisi projektien toteuttajille rahallisen hyvityksen. Pilottikohteet toimisivat oppimismahdollisuuksina kumppanuus-menettelyn käytännön toteutuksen ja kuntien parhaiden päästövähennyskäytäntöjen näkökulmasta, mutta tuottaisivat samalla myös todellisia päästövähennyksiä. Pilottivaihetta tarvitaan menettelyn ja järjestelmän toimivuuden testaamiseen ja kehittämisen tueksi mutta erityisesti myös näyttämään 14

15 suuntaa, rohkaisemaan ja kannustamaan kuntia paikallisten päästövähennystoimenpiteiden toteuttamiseen. Pilottivaiheen avulla saataisiin myös esille kunnissa olevaa ilmastopäästöjen vähennyspotentiaalia. Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi - esiselvityksessä on tunnistettu merkittäviä haasteita kuntien päästövähennystoimenpiteiden kustannusten ja potentiaalisten päästövähennysten arvioinnissa ja laskennassa. Pilottiprojektin kautta kehitettäisiin yhteneväisiä ja läpinäkyviä käytäntöjä ja menetelmiä kuntien päästövähennystoimenpiteiden laskentaan, raportointiin ja tulosten seurantaan. Yhtenäiset menetelmät tukevat ja helpottavat kuntien ilmastotyötä ja mahdollistavat vertailtavuuden ja hyvien käytäntöjen leviämisen sekä parhaimmillaan omalta osaltaan innostavat kuntia kehittämään uusia ja innovatiivisia toimenpiteitä päästöjen ja kustannusten minimoimiseksi ja positiivisten sivuvaikutusten maksimoimiseksi. Pilottivaihe tulee nähdä ensimmäisenä vaiheena kansallisen kuntien ja valtion välisen kumppanuusmallin kehittämisessä paikallisen ilmastotyön tueksi. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on rakentaa Suomeen pysyvä kuntien ja valtion välinen ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävä tukijärjestelmä, joka on kuntien ja valtion edunmukainen, hyödyllinen ja kustannustehokas menettely edistää kotimaisten päästövähennysten syntyä. 8.2 Pilottijärjestelmän kuvaus Alla oleva kuva havainnollistaa ehdotettavan ilmastokumppanuuden pilottijärjestelmän vaiheita. Pilottivaiheen projektihaku olisi kunnille, kuntaryhmille sekä kuntien ja yritysten yhteishankkeille avoin hakumenettely, johon toimijat tuottaisivat hanke- vähentämiseksi 15

16 ideoita. Hankeideoiden tuottamiseen ja hakumenettelyyn luotujen ohjeistusten ja lomakkeiden avulla hankehaku voitaisiin toteuttaa verkkopohjaisilla lomakkeilla. Hakulomakkeet tulee suunnitella niin, että niissä kuvataan riittävällä tarkkuudella hankkeen tavoitteet ja tehtävät, osallistujatahot, hankkeella saavutettavat muut yhteiskunnalliset hyödyt ja mahdolliset riskit sekä alustava arvio hankkeella saavutettavista päästövähenemistä. Lisäksi on tärkeää, että hankeideat sisältävät tarvittavat laskelmat hankkeen kustannuksista ja perustelut hankkeen lisäisyydelle sekä varmistuksen kunnan ja muiden toimijoiden sitoutumisesta hankkeeseen. Hankeideoiden pohjalta kumppanuus-toimielin tekee ennalta määritellyn valintakriteeristön, alustavien päästövähennyslaskelmien sekä käytettävissä olevien varojen perusteella päätökset pilottiohjelmaan hyväksyttävistä hankkeista. Kun valinta on tehty, toteuttaa ulkopuolinen asiantuntijataho tarkemmat laskelmat hankkeiden päästövähennyspotentiaalista määritetylle aikajaksolle. Laskelmien perusteella valtio ja hankkeen toteuttajat tekevät sopimuksen toimenpiteen toteutuksesta, aikataulusta ja päästövähennysten ostosta, jonka jälkeen valmistelut toimenpiteen toteuttamiseksi aloitetaan. Kunta ja mahdolliset muut toimijat toteuttavat hankkeen omalla kustannuksellaan ja mahdollisen muun tuen avulla. Kun toimenpide on toteutettu, ulkopuolinen taho todentaa toteutuksen ja suunnitelman yhdenpitävyyden sekä varmentaa hankkeella saavutettavissa olevat päästövähenemät. Todennuksen jälkeen valtio suorittaa maksun syntyvistä päästövähennyksistä sovitulta hyvitysajanjaksolta. Sekä järjestelmää, että toteutettuja projekteja ja syntyviä päästövähennyksiä tulee seurata määräajan. Ennen järjestelmän testausta tulee huolehtia siitä, että järjestelmän edellyttävä metodologiat ovat yhteisesti sovittuja ja hyväksyttyjä. Näin ollen ennen kumppanuusmenettelyn pilotoimista tulee kumppanuus-toimielimen järjestäytyä. Toimielin vastaa ja ohjaa pilottivaihetta ja määrittelee muun muassa pilottihankkeiden valintakriteeristön, käytettävän lisäisyysperiaateen ja päästölaskentamenettelyt sekä luo hakulomakkeet ja muut edellytykset järjestelmän toiminnalle. Toimielimen vastuulla on myös valmistella pilottihankkeiden valinta sekä tarvittavat sopimukset. Elimessä tulee olla asiantuntijoita valtionhallinnosta sekä Kuntaliitosta sekä päästövähennysten laskentaan erikoistuneilta tahoilta. Seuraavien otsikoiden alla on käyty läpi kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi -esiselvityksessä tunnistettuja rajauksia ja metodologioita, joista asiantuntevien ja päätösvaltaisten tahojen on käytävä keskustelua ja tehtävä päätöksiä ennen järjestelmän testausta Pilotin rajaukset Esitettävä pilotti-malli on suunnattu kuntasektorille ja kunnalla tuleekin olla merkittävä rooli järjestelmän piiriin hyväksyttävän päästövähennystoimenpiteen toteuttamisessa. Kuntien yhteisten projektien sekä kunnan ja yksityisen tai kolmannen sektorin toimijoiden välisten yhteishankkeiden osallistuminen ilmastokumppanuusmenettelyyn tulee myös mahdollistaa, jotta innovatiivisuutta ja verkostoitumista ei rajoiteta. Parhaimmillaan malli voisi kannustaa paikallisia ja alueellisia toimijoita yhteistyöhön päästöjen vähentämiseksi. Tärkeää on myös, että malli perustuu vapaaehtoisuuteen ja kunnilla ei ole velvoitetta tuottaa projekti-ideoita ilmastokumppanuusmenettelyyn. Ilmastokumppanuusmenettely tulisi rajata koskemaan eipäästökauppasektoria, jotta varmistetaan että kaikki järjestelmällä aikaansaatavat päästövähennykset tulevat hyväksytyiksi kansallisessa päästölaskennassa ja Suomen taakanjakovelvoitteen täyttämisessä. Näin ollen pilotti tulisi rajata kos- 16

17 kemaan liikennettä, maankäyttöä, rakennusten erillislämmitystä, maataloutta, jätehuoltoa ja f-kaasuja. Kaikki suoraan ja välillisesti päästökauppasektorin päästöjä vähentävät toimenpiteet tulisi rajata järjestelmän ulkopuolelle kaksoislaskennan ja kaksinkertaisen hyödyn välttämiseksi. Ajallisesti, mikäli ilmastokumppanuuspilotilla on käytettävissä riittävät resurssit, voitaisiin tarvittavat toimintaedellytykset päätöksineen ja ohjeistuksineen sekä hakumenettely ja hankkeiden valinta toteuttaa yhden vuoden aikana. Aikataulu ei kuitenkaan saa olla esteenä sille, että hakukriteerit ja ohjeistukset luodaan ja arvioidaan perusteellisesti ennen hankehakua ja että kunnille ja muille toimijoille jää riittävästi aikaa ideoida hankkeita. Hankkeiden toteutus ja sitä seuraava päästövähennysten hyvitys ajoittuisivat näin ollen mahdollisuuksien ja valittavien hankkeiden mukaan hakumenettelyyn nähden seuraavalle vuodelle. Järjestelmän seurantaa ja toimivuuden arviointia tulee toteuttaa sekä ensimmäisenä ja toisena vuonna, että koko hyvitysjakson ajan Päästövähennysten laskentamenetelmät Jotta kumppanuusmenettelyn avulla aikaansaadut päästövähennykset voidaan laskea osaksi Suomen taakanjakovelvoitetta, tulee laskennassa käyttää kansallisesti ja kansainvälisesti hyväksyttyjä periaatteita ja menetelmiä. Pilottivaiheessa on tärkeää, että toimenpiteiden päästölaskenta on luotettavaa, mutta kunnille myös kohtalaisen helppoa toteuttaa käytännössä. Kun päästöjen laskentaan on olemassa selkeät ohjeet ja asiantuntevaa apua saatavilla, kannustaa se kuntia tuottamaan hanke-ideoita. Päästövähennysten laskennan tulisi pilottivaiheessa olla kaksivaiheinen. Hankehaussa kunnilta tulisi edellyttää ohjeiden mukaan toteutettava kevyt päästölaskenta. Kevyt päästölaskenta tulisi olla helppo toteuttaa ja voisi perustua esimerkiksi ennalta määriteltyjen ja yhteisten päästökertoimien käyttöön, joiden avulla kunnassa laskettaisiin hankkeella aikaansaatavat alustavat päästövähennykset esimerkiksi vuositasolla. Päätös pilottiin hyväksyttävistä hankkeista tehtäisiin alustavan laskennan ja muiden kriteereiden perusteella. Päästölaskentaan perehtyneet asiantuntijat toteuttaisivat siinä vaiheessa, kun toimenpide on hyväksytty toteutettavaksi, tarkemman päästölaskennan, joka olisi toteutettu IPCC:n kriteerien mukaan kansallisen päästöinventaarion kanssa yhtenevin menetelmin. Hankkeen saama hyvitys perustuisi tähän tarkempaan laskentaan. Mikäli jo hakuvaiheessa kunnilta edellytetään tarkkoja tietoa päästövähenemistä, joutuisivat monet kunnat turvautumaan ulkopuolisiin asiantuntijapalveluihin, mikä asettaisi kunnat eriarvoiseen asemaan käytössä olevien taloudellisten resurssien näkökulmasta. Asiantuntijapalveluiden käyttö viivästyttäisi ja monimutkaistaisi järjestelmää, eikä kannustaisi kuntia osallistumaan aiheutuvien kustannusten vuoksi, sillä hakuvaiheessa kumppanuusmenettelyn piiriin pääsystä ja saatavista päästöhyvityksistä ei kunnilla ole varmuutta. Tarkemmassa laskennassa laskentamenettelyn on oltava yhdenmukainen Tilastokeskuksen vastuulla olevan vuosittaisen kansallisen päästöinventaarion ja IPCC:n ohjeiden kanssa, jotta tulosten vaikuttavuutta voidaan arvioida osana kansallista päästöinventaariota. Tästä syystä on tärkeää, että kumppanuustoimielimessä ja pilottijärjestelmän tarkemmassa suunnittelussa on mukana päästölaskennan asiantuntijoita. Toteutetuista pilottihankkeista syntyvien päästövähennysten ulkopuolinen todennus on myös tärkeää, jotta varmistetaan pilotoitavilla hankkeilla saavutettavissa olevat päästövähennykset. Myöhäisemmässä vaiheessa olisi perusteltua kehittää kuntien käyttöön verkkopohjainen sovellus toimenpiteillä saavutettavien päästövähennysten lasken- vähentämiseksi 17

18 taan. Yhtenä mallina tähän voidaan pitää Norjassa kehitettyä KVIKKT-mallia. Tällainen Internetpohjainen sovellus, joka laskee kansallisten tai paikallisten taustamuuttujien sekä käyttäjän syöttämien hankekohtaisten avaintietojen arvojen perusteella hankkeella saavutettavat päästövähenemät, helpottaisi merkittävästi kunnissa tehtävää työtä ja ilmastokumppanuusmenettelyn vaiheita sekä pitkällä aikavälillä myös hallinnointikustannuksia. Laskentasovellus auttaisi kuntia myös muiden kuin ilmastokumppanuusmenettelyyn soveltuvien päästövähennyshankkeiden päästövähennysten laskennassa ja toisi läpinäkyvyyttä paikallisten ilmastotavoitteiden toteutumisen arviointiin. Verkkopohjaisen laskentatyökalun kehittäminen edellyttää aikaa ja resursseja. Tästä syystä onkin tärkeää pohtia, olisiko sitä mahdollista yhdistää joihinkin jo olemassa oleviin kansallisiin päästölaskentatyökaluihin tai voitaisiinko Norjassa kehitettyä mallia sen valmistuttua hyödyntää tulevaisuudessa myös Suomessa. Norjassa on tehty merkittävää työtä päästövähennysten laskentamenetelmien eteen, mutta malli ei kuitenkaan ole vielä valmis käyttöönotettavaksi. Samanaikaisesti kuin Suomessa kehitetään kevyt järjestelmä ja varmistetaan että päästövähennyksiä syntyy jo vuoteen 2020 mennessä, tulisi Suomen osallistua tiiviisti pohjoismaiseen yhteistyöhön laskentamenetelmien yhdenmukaistamiseksi ja verkkopohjaisen laskentasovelluksen kehittämiseksi. Yhteisten menetelmien käyttöönotto kaikissa pohjoismaissa olisi kustannustehokasta ja lisäisi laskentojen uskottavuutta kansainvälisessä näkökulmassa. Pohjoismaisen hyvitysjärjestelmän luominen edellyttää kuitenkin merkittävää taloudellista panostusta ja yhteistyön tiivistämistä ja kehitystyö voi näin ollen viedä vielä vuosia Hankkeiden valintakriteeristö Jotta todellisia päästövähennyksiä saavutetaan kansallisella tasolla, on varmistuttava siitä, että menettelyyn hyväksytyt päästövähennystoimenpiteet tuovat niin sanotusti lisäisiä eli ylimääräisiä päästövähennyksiä, jotka eivät kuulu joka tapauksessa tehtäviin päästövähennyksiin ja jotka eivät näin ollen syntyisi ilman valtion maksamaa hyvitystä. Esimerkiksi Tanskassa toteutetussa hyvitysjärjestelmäpilotissa hankkeen lisäisyys määriteltiin vähintään viiden vuoden takaisinmaksuaikana 8 %:n vuotuisella korkokannalla laskettuna sekä käyttämällä erityisiä muun muassa riskeihin ja lainsäädäntöön perustuvia perusteluja sille, ettei hanke toteutuisi ilman hyvitystä. Määriteltyä takaisinmaksun minimiaikaa ja taloudellista kannattamattomuutta voitaisiin ilmastokumppanuus-pilotissa pitää hyvänä perusteena hankkeen lisäisyyden arvioinnissa ja näin ollen toimenpiteen toteuttajan tulisi jo hakuvaiheessa annettujen ohjeiden mukaisesti laskelmin osoittaa, että hanke täyttää lisäisyyskriteerit, eikä toteutuisi ilman ilmastokumppanuusmenettelyä. Hankkeiden valinta kumppanuusmenettelyyn tulee perustua valintakriteeristölle, joka on avoin eikä aseta osallistuvia kuntia keskenään eriarvoiseen asemaan. Valintakriteereinä voidaan saavutettavien päästövähennysten lisäksi painottaa erilaisten toimijoiden välisiä kumppanuuksia, innovatiivisuutta tai esimerkiksi hankkeen monistuskelpoisuutta muissa kunnissa. Tärkeiksi kriteereiksi voidaan asettaa myös muiden oheishyötyjen, kuten luonnon monimuotoisuuden parantumisen, kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, syntyvien jätteiden vähentymisen tai esimerkiksi työllisyyden kasvun saavuttamista hankkeen avulla. Valintakriteeristön ei tulisi rajoittaa toimenpiteitä määrättyihin toimenpiteisiin, vaan sallia erilaiset päästövähennystoimenpiteet, kunhan päästövähenemät syntyvät ei-päästökauppasektorilla. Vaihtoehtoisesti pilottivaihe voidaan kohdentaa esimerkiksi johonkin sektoriin, mutta todennäköisesti tämä vaihtoehto ei toteuttaisi yhtä hyvin pilottivaiheen tavoitteita. 18

19 Pilottivaiheessa on tärkeää, että menettelyllä saavutetaan todellisia päästövähenemiä ja tästä syystä hankkeilta tulisi edellyttää varmoja päästövähennyksiä. Myöhäisemmässä vaiheessa myös vaikutuksiltaan epävarmempien toimenpiteiden, kuten erilaisten ohjaustoimenpiteiden salliminen voisi jossain määrin tulla kysymykseen. Myös paikallinen tuki ja poliittinen sitoutuminen hankkeiden toteuttamiseen tulee varmistaa, jotta piloteiksi valitut hankkeet tulevat varmasti toteutetuiksi määrätyssä ajassa. Hankeideoiden kirjaaminen kuntien strategioihin tai toimintasuunnitelmiin heikentää järjestelmän joustavuutta ja pidentää aikajännettä merkittävästi, mutta jollakin tasolla määritellyn, hankkeen toteuttajan poliittisen sitoumuksen tulisi olla edellytys sopimuksen synnylle ja hankkeen hyväksymiselle pilotti-ohjelmaan. Hankeidean sisältyminen kunnan ilmastostrategiaan ja esimerkiksi kunnanvaltuuston päätös, jossa hankkeen todetaan toteuttavan ko. strategiaa, voisi olla tällainen sitoumus. Hankkeiden valintakriteeristö määrittelee suurelta osin hakuasiakirjojen sisältöä. On siis tärkeää, että hankkeilta vaadittavat edellytykset sekä hankkeiden arvottamisessa käytettävät kriteerit ovat selvillä ennen hankehaun julkistamista. Tärkeää on myös, että kriteeristö on avoin, jotta projekti-ideoita tuottaessaan kunnilla ja muilla toimijoilla on käytettävissään tieto siitä, millä perustein hankkeet valitaan kumppanuusmenettelyn pilottivaiheeseen Hyvityksen suuruus Ilmastokumppaanuus-esityksessä lähtökohtana on, että valtio maksaa rahallisen hyvityksen päästövähennyksen toteuttajalle (kunta + mahd. muut toimijat). Koska valtio voi vaihtoehtoisesti ostaa päästövähennyksiä ulkomailta saavuttaakseen ei-päästökauppasektorin päästövähennystavoitteensa, olisi valtion kannalta kustannustehokasta, mikäli kotimaisista päästövähennyksistä maksettaisiin kansainvälisiä päästökauppamarkkinoita vastaava hinta. Norjassa kehitetyssä mallissa hyvityksen suuruus on sopimusneuvottelujen tulos. Näin järjestelmässä syntyvät markkinat, joissa valtio on valmis maksamaan vain sen minkä katsoo kannattavaksi, ja kunnat suostuvat sopimukseen vain mikäli hinta on riittävä. Sopimukseen toimenpiteen toteuttamisesta siis päästään, mikäli hinta miellyttää molempia tahoja. Markkinahinta ei kuitenkaan välttämättä tällä hetkellä näyttäydy riittävän houkuttelevana kannustamaan kuntia lähtemään kehittelemään ideoita ja sopimusperusteinen hinta sen sijaan toisi järjestelmään raskautta. Vaihtoehtoisesti päästöhyvitykselle voitaisiin määritellä kiinteää markkinahintaa korkeampi (kansallinen) hinta, johon valtio olisi sitoutunut. Kiinteä hinta olisi merkittävä kannustin hanke-ideoiden tuottamiseen ja paikallisten päästövähennystoimenpiteiden toteuttamiseen. Erityisesti pilottivaiheessa kiinteä hinta päästöhyvityksille olisi todennäköisesti hyvä ratkaisu. Kuntien ilmastotyön tukemiseksi, ja koska päästövähennyshankkeilla voidaan saavuttaa myös muita merkittäviä oheishyötyjä kotimaassa, voitaisiin pilottivaiheessa kansallinen hinta asettaa markkinahintaa korkeammaksi. Hyvitysjakson pituus, eli se aika, jolta päästövähennyksen toteuttaja voisi päästöhyvitystä saada, on yksi merkittävä hyvityksen suuruuteen ja järjestelmän kustannuksiin vaikuttava tekijä. Norjassa kehitetyssä mallissa hyvitysjakson pituutena on käytetty 24 vuotta, mikä merkitsee että järjestelmän piirissä toteutetuille hankkeille maksetaan päästöhyvitystä kerralla maksimissaan 24 vuoden ajalta, riippuen hankkeen eliniästä. Tällainen ajanjakso on varsin pitkä, varsinkin kun maksu on suunniteltu suoritettavaksi kerralla heti hankkeen valmistumisen jälkeen. Suomessa pilottivaiheen hyvitysjakson pituutena voisi olla perusteltua käyttää esimerkiksi ajanjaksoa vuoteen 2020 saakka, jolloin Suo- vähentämiseksi 19

20 men tulee täyttää taakanjakovelvoitteensa. Tämä tarkoittaisi että esimerkiksi vuonna 2014 kumppanuusmenettelyn piirissä valmistuneet hankkeet voisivat saada hyvitystä, hankkeiden eliniästä riippuen, maksimissaan kuusi vuotta Pilotin hallinnointi ja kustannukset Pilottijärjestelmän hallinnon tulee olla keskitettynä kumppanuustoimielimelle, joka koostuu rahoittajien (valtion hallinto), kuntien ja päästölaskentaan perehtyneiden asiantuntijoiden edustajista. Kumppanuus-toimielimellä tulee olla riittävä asiantuntemus ja päätösvalta, niin että hankkeiden valinnassa käytettävät kriteerit, laskentaan liittyvät menettelyt, tarvittavat sopimukset ja muut järjestelmän toimintaedellytykset voidaan määritellä. Toimielimellä olisi myös vastuu pilotoitavien hankkeiden valinnasta sekä järjestelmän seurannasta. Esitetyn pilottijärjestelmän toteuttaminen on mahdollista kohtalaisen kevyellä hallinnolla. Hankkeiden valinnassa, päästölaskelmien teossa sekä päästövähennysten todentamisessa voitaisiin mahdollisuuksien mukaan hyödyntää valtionhallinnon asiantuntijoita ja kansallista päästölaskentaa toteuttavia tahoja. Pilottihanketta varten on suunniteltu palkattavaksi Kuntaliittoon päätoiminen projektiasiantuntija vastaamaan projektin hallinnosta ja tuottamaan järjestelmän edellyttäviä lomakkeita ja ohjeistuksia. Tämän lisäksi pilottijärjestelmän toteuttaminen edellyttää työpanosta useilta valtionhallinnon ja muiden keskeisten organisaatioiden asiantuntijoilta. Pilottijärjestelmän hallinnolliset kustannukset muodostuvat suureksi osaksi projektihenkilön palkkakuluista sekä järjestelmän piiriin hyväksyttyjen pilottihankkeiden päästövähennysten todentamisesta aiheutuvista kustannuksista. Mikäli päästölaskennan toteuttavat tahot osallistuvat kumppanuustoimielimen toimintaan, voidaan olettaa, ettei päästövähennysten laskennasta synny merkittäviä kustannuksia. Se, kuinka paljon rahaa päästövähennysten hankintaan tarvitaan, riippuu siitä, kuinka paljon päästövähennyksiä halutaan ostaa ja millä hinnalla. Pilotoitavien hankkeiden määrä riippuu rahoituksesta ja hankkeilla saavutettavista päästövähennyksistä sekä päästövähennyksen hinnasta. Kuntaliitto on esittänyt että valtion tulisi varata pilottivaiheessa toteutuvien päästövähennysten ostoon kaksi miljoonaa euroa Menettelyn riskit ja haasteet Tavoitteena kevyen, mutta luotettavan järjestelmän luominen on haasteellinen, sillä on selvää että päästövähennykset tulee laskea ja todentaa läpinäkyvästi ja luotettavalla tavalla. Järjestelmän hallinnolliset kustannukset voivat muodostua merkittäviksi muun muassa ulkoisen tahon suorittamien todentamisten vuoksi. On selvää, että jotta järjestelmä olisi kustannustehokas ja toimiva tapa edesauttaa kansallisten päästövähennysten syntymistä, tulee hallinnollisten kustannusten pysyä varsin pieninä suhteessa järjestelmällä aikaansaataviin hyötyihin. Merkittäviä ylimääräisiä kustannuksia suhteessa mahdollisesti järjestelmän kautta saataviin hyvityksiin ei saisi syntyä myöskään kunnille. Pilottiprojektin yhtenä haasteena voidaan tunnistaa se, kuinka merkittäviä päästövähennyksiä valituilla projekteilla todellisuudessa saavutetaan ja minkä suuruista taloudellista tukea kuntien ilmastotyölle voidaan näin ollen osoittaa. Saavutettujen päästövähennysten määrä on riippuvainen valtion pilottihankkeille kohdistamista resursseista. Mahdollista on myös, etteivät kunnat tunnista päästövähennystoimenpiteitä tai näe pilottiprojektin tuomia mahdollisuuksia ja näistä 20

Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi esiselvitys. Emilia Paavilainen 8.11.2012

Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi esiselvitys. Emilia Paavilainen 8.11.2012 Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi esiselvitys Emilia Paavilainen 8.11.2012 Sisällys Esiselvityksen tavoitteet Selvitys kuntien päästövähennystoimenpiteistä ja kustannuksista

Lisätiedot

Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Maija Hakanen Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 12.3.2013

Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Maija Hakanen Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 12.3.2013 Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi Maija Hakanen Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 12.3.2013 Mikä ilmastokumppanuus? Kuntien ja valtion välinen ilmastonmuutoksen hillintään

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Selvitys pohjoismaisista hyvitysjärjestelmistä

Selvitys pohjoismaisista hyvitysjärjestelmistä Selvitys pohjoismaisista hyvitysjärjestelmistä Kuntaliitto 2012 Esiselvitys kuntien ja valtion välisestä ilmastokumppanuudesta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Projektiasiantuntija Emilia Paavilainen

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto ERA 17 ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 on YM:n, Sitran ja Tekesin yhdessä valmistelema

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Asikkala, Ii, Laitila, Masku, Nousiainen ja Rautjärvi ovat ryhtyneet Kohti hiilineutraalia kuntaa hankkeen (HINKU) kumppanuus kunniksi. k Kunnat perehtyvät ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä

Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä Panu Pasanen, Bionova Oy 10. helmikuuta 2015 Elinkaari- ja ympäristötehokkuuden asiantuntija Bionova Oy mittaa ja kehittää

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori YLEISTEN ALUEIDEN KAIVUMAAT 2010 500 000 t maa-ainesjätteenä maankaatopaikoille 2012 180 000 t 2013 10 000 t 2014 0 t (hyötykäyttöön

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

Miten yritys voi olla hiilineutraali?

Miten yritys voi olla hiilineutraali? Miten yritys voi olla hiilineutraali? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ilmastokumppaneiden ja ympäristöjohtamisen vuosiseminaari 3.11.2014, Helsinki Maailmalta ja Suomesta

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT

Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT Tarjouskilpailujen toivotaan tuovan tehoa suojeluun Mitä tarjouskilpailujen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille Tiia Yrjölä, Helsingin kaupungin ympäristökeskus Kuntaliiton ilmastonkampanjan tapaaminen 12.3.2013 Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot ja

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015 Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 29 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoittaman 6Aika-strategian Avoin osallisuus -kärkihankeen hakemukseen HEL 2015-004216 T 02 05 02 Päätös

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi -esiselvitys. Raportti työpajan tuloksista 28.09.2012

Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi -esiselvitys. Raportti työpajan tuloksista 28.09.2012 Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi -esiselvitys Paavilainen Emilia Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet Raportti työpajan tuloksista 28.09.2012 Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/ohjausryhmän esityslista 30.10.2012

Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/ohjausryhmän esityslista 30.10.2012 LAPUAN KAUPUNKI Ympäristöosasto Poutuntie 8 62100 Lapua Pöytäkirja Niina Huovari 31.10.2012 Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/ohjausryhmän esityslista 30.10.2012 Aika: 30.10.2012 klo 13.00-14.15

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 13/2015 18.03.2015

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 13/2015 18.03.2015 Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 21 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoittaman 6Aika-strategian rahoitushakuun hankkeella Helsinki Region Eco HUB HEL 2015-002408 T 02 05

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014 Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projekti Vesihuolto 2015 Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Projektin tausta Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014» Lain 5 :stä poistui velvollisuus laatia

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Tekesin demo- ja pilotointirahoitus Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Miksi? Pilottien ja demonstraatioiden hyödyt Tutkimus- ja kehitystyön tulosten

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen

Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen Maakuntahallitus 28 23.02.2015 Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen 12/00.01.05.21/2015 Maakuntahallitus 23.02.2015 28 Imatran Seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Olvi Oluthalli, Luuniemenkatu 4, Iisalmi Tero Piippo projektipäällikkö MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa Paikallisen ilmastotyön edistäminen. Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Pori 23.11.2011

Kohti hiilineutraalia kuntaa Paikallisen ilmastotyön edistäminen. Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Pori 23.11.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa Paikallisen ilmastotyön edistäminen Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Pori 23.11.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä ja laboratorioina

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkisuunnittelussa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkisuunnittelussa Sopeutuminen kaupunkisuunnittelussa ILKKA-hanke Seminaari ilmastonmuutoksen kansallisesta sopeutumisstrategiasta 10.4.2014 Elina Järvelä Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 9:30 Johdanto Mikko Utriainen, teknologia-asiantuntija, Tekes 9:40 Uudistuva julkisen tutkimuksen rahoitus Asko

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot