KOULUTUSPOLITIIKASTA ELINIKÄISEN OPPIMISEN EDISTÄMISPOLITIIKKAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTUSPOLITIIKASTA ELINIKÄISEN OPPIMISEN EDISTÄMISPOLITIIKKAAN"

Transkriptio

1 KOULUTUSPOLITIIKASTA ELINIKÄISEN OPPIMISEN EDISTÄMISPOLITIIKKAAN Elinikäisen oppimisen hankkeen loppuraportti Opetusministeriö, Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, SISÄLLYSLUETTELO 1. KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3. ELINIKÄISEN OPPIMISEN EDISTÄMISPOLITIIKAN MUOTOILUA RAJOITTAVAT JA OHJAAVAT TEKIJÄT 4. ELINIKÄISEN OPPIMISEN TOTEUTUMISEN EDELLYTYKSET 4.1. Yksilötason perusedellytykset 4.2. Yhteisöjen tuki 4.3. Oppilaitosten tuki 4.4. Elinikäisen oppimisen toteutumista edistävät rakenteet 5. ELINIKÄISEN OPPIMISEN EDISTÄMISPOLITIIKAN LÄHIAJAN TAVOITTEET 5.1. Oppimisen perusta Tavoite 1. Työmarkkinoille tulevilla nuorilla on nykyistä korkeampi peruskoulutustaso Tavoite 2. Työmarkkinoille siirtyvillä nuorilla on hyvät oppimistaidot Tavoite 3. Aikuisten peruskoulutustaso on nykyistä parempi Tavoite 4. Aikuisten oppimistaidot ovat nykyistä paremmat 5.2. Mahdollisuudet uuden oppimiseen Tavoite 5. Aikuisten oppimismahdollisuuksien julkisesta rahoituksesta nykyistä suurempi osa suunnataan suoraan koulutuksen tarvitsijoille Tavoite 6. Kansalaisyhteiskunnan oppimista edistävään toimintaan suunnataan nykyistä enemmän julkista rahoitusta Tavoite 7. Toisen ja kolmannen asteen oppilaitosten yhteistyö yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa on nykyistä laajempaa Tavoite 8. Verkkojen ja joukkoviestimien hyödyntäminen on nykyistä kehittyneempää ja laajempaa Tavoite 9. Oppilaitosten ulkopuolisissa ympäristöissä hankittu osaaminen otetaan nykyistä paremmin huomioon Tavoite 10. Oppilaitoksiin hakeutuvien ja opiskelijoiden kuluttajansuoja on nykyistä selkeämmin määritelty 5.3. Oppimismahdollisuuksien hyödyntäminen Tavoite 11. Työttömyysaikaiseen opiskeluun työttömyysturvalla on nykyistä enemmän mahdollisuuksia Tavoite 12. Työelämästä omaehtoiseen koulutukseen lähteminen on nykyistä turvatumpaa Tavoite 13. Yrityksillä on aikaisempaa enemmän kannustimia henkilöstönsä kehittämiseen Tavoite 14. Opintotuki tukee nykyistä paremmin elinikäistä oppimista 5.4. Oppimismahdollisuuksia ja niihin liittyviä taloudellisia kysymyksiä koskeva tiedotus ja neuvonta Tavoite 15. Ihmisillä on käytettävissään kattava ja helposti saavutettava tiedotus- ja neuvontajärjestelmä 6. YHTEISTYÖ

2 Tavoite 16. Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston yksiköiden työnjako heijastelee nykyistä paremmin elinikäisen oppimisen edistämispolitiikan tavoitteita Tavoite 17. Elinikäisen oppimisen toteutumiseen vaikuttavilla tahoilla on toimiva yhteistyö Koulutus- ja tiedepolitiikan osastolle Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston vuoden 1998 tulossopimuksella asetettiin osastolle elinikäisen oppimisen hanke, joka määriteltiin seuraavasti: Tehtävä Koordinoi elinikäisen oppimisen kansallisen strategian valmistelua tarvittaessa yhteistyössä muiden ministeriöiden, työelämän järjestöjen ja muiden intressitahojen kanssa. Puheenjohtaja Jorma Ahola Jäsenet Riitta Piri, Kirsi Kangaspunta, Osmo Lampinen, Anita Lehikoinen, Kirsti Kylä-Tuomola, Hannele Salminen, Marja Pulkkinen, Arja Mäkeläinen, Virpi Hiltunen, Matti Ropponen, OPH:n edustaja. Määräaika Opetushallitus nimesi edustajakseen hankkeeseen Matti Kyrön. Hanke jätti väliraportin "Elinikäinen oppiminen: taustaa opetusministeriön valinnoille". Saatuaan työnsä päätökseen hanke luovuttaa loppuraporttinsa koulutus- ja tiedepolitiikan osastolle. Hanke esittää, että sen raportin pohjalta valmistellaan opetusministeriön hallinnonalalle elinikäisen oppimisen toimintaohjelma. Helsingissä joulukuun 17 päivänä 1998 Jorma Ahola Virpi Hiltunen Kirsi Kangaspunta Kirsti Kylä-Tuomola Matti Kyrö Osmo Lampinen Anita Lehikoinen

3 Arja Mäkeläinen Riitta Piri Marja Pulkkinen Matti Ropponen Hannele Salminen 1. KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan tässä muistiossa tavoitetilaa, jossa 1. nuoret rakentavat aikuisiässä tarvitsemansa jatkuvan oppimisen tieto- ja taitoperustan peruskoulutuksensa aikana; 2. heikot valmiudet omaaville aikuisille on tarjolla mahdollisuuksia parantaa jatkuvan oppimisen tieto- ja taitoperustaansa; ja 3. aikuisilla on mahdollisuudet oppimisen avulla varautua ja sopeutua yhteiskunnan muutoksiin ja kehittää itseään. Elinikäisen oppimisen edistämispolitiikalla tarkoitetaan tässä muistiossa koulutuspolitiikkaa, jolla tätä tavoitetilaa kohti pyritään. Sen keskeiset uudet piirteet ovat 1. korkean koulutustason ja oppimistaitojen nostaminen keskeiseksi koko väestöä koskevaksi tavoitteeksi; 2. aikuisten oppimismahdollisuuksien määrän ja toteutusmuotojen lisääminen; 3. julkisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella tapahtuvan oppimisen nostaminen koulutusjärjestelmässä tapahtuvan oppimisen rinnalle; 4. tarvittavan rahoituksen turvaaminen edistämällä yksityisen rahoituksen yhdistämistä julkiseen rahoitukseen; ja 5. tämän kokonaisuuden rakenteisiin vaikuttavien eri osapuolten yhteistyö. Luvuissa 2-4 on esitetty ajatuksenkulku, jolla edellä esitettyihin määrittelyihin ja tavoitteisiin on päädytty. 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Takaisin alkuun Koulutuspolitiikkaan vaikuttavia yhteiskunnan kehitystekijöitä on viime aikoina analysoitu laajasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Elinikäisen oppimisen edistämispolitiikan suuntaan vaikuttavat kehitystekijät voidaan tiivistää seuraavasti: Maailmantalouden yhdentyminen altistaa kansantaloudet ulkoisille, entistä nopeammille muutoksille. Elinkeino- ja ammattirakenteet sekä työn organisointitavat muuttuvat aikaisempaa nopeammin. Yksilötasolla tämä merkitsee tarvetta entistä jatkuvampaan osaamisen päivittämiseen

4 Tieto- ja viestintätekniikan nopea kehitys muuttaa aikaisempaa nopeammin ammattirakenteita ja työtehtävien sisältöjä. Yksilötasolla myös tämä merkitsee tarvetta entistä jatkuvampaan osaamisen päivittämiseen. Työikäisen väestön keski-ikä kohoaa ja työmarkkinoille tulevat ikäluokat pysyvät verrattain pieninä. Tämä aiheuttaa tarvetta päivittää entistä tasaisemmin koko työikäisen väestön osaamista ja lieventää nykyistä lapsuuteen ja nuoruuteen painottunutta panostusta tasaisemmin ihmisen koko työiän ajalle. Eläkeikäisen väestön määrä kasvaa ja keskimääräinen eläkkeelläoloaika pitenee. Eläkkeelläolon aikana ehtii nopeasti muuttuvan yhteiskunnan toimintatavoissa tapahtua huomattavia muutoksia. Nämä muutokset edellyttävät eläkeläisten perustaitojen päivittämistä. Uusien asioiden itseisarvoinen opiskelu voi olla myös merkittävä elämän sisältö. Työttömyyden säilyminen korkeana sekä julkisen talouden ongelmista johtuva muiden tulonsiirtojen varassa elävien toimeentulon mahdollinen heikkeneminen voivat pitemmällä tähtäimellä uhata yhteiskunnan koheesiota. Tämä merkitsee tarvetta nähdä oppimismahdollisuudet myös osana demokratian ja yhteiskunnan sosiaalisen pääoman sekä kolmannen sektorin elinvoimaisuuden ylläpitämistä. Muista kulttuureista tulevien ihmisten määrän lisääntyminen muuttaa tähän saakka kulttuuriltaan varsin yhtenäistä suomalaista yhteiskuntaa monikulttuuriseksi. Tämä edellyttää monipuolista koulutusta maahanmuuttajille heidän tasa-arvoisen asemansa turvaamiseksi sekä suvaitsevuuden ja moniarvoisuuden edistämisen huomioimista kaikessa koulutuksessa. Takaisin alkuun 3. ELINIKÄISEN OPPIMISEN EDISTÄMISPOLITIIKAN MUOTOILUA RAJOITTAVAT JA OHJAAVAT TEKIJÄT Yhteiskunnassa on myös kehitystekijöitä, jotka on elinikäisen oppimisen edistämispolitiikkaa muotoiltaessa otettava välttämättöminä reunaehtoina huomioon. Ne voidaan tiivistää seuraavasti. Valtion- ja kunnallistalouden rakenteellinen alijäämäisyys aiheuttaa tarvetta arvioida uudelleen hyvinvointipalvelujen julkista rahoitusta. Elinikäisen oppimisen edistämispolitiikan muotoilussa tämä merkitsee tarvetta lisätä koulutusjärjestelmän kustannustehokkuutta sekä saada mukaan nykyistä enemmän yksityistä (yksilöiden ja yritysten) rahoitusta julkisen rahoituksen rinnalle. Työn tuottavuusvaatimusten jatkuva kohoaminen vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia irrottautua työstä pitkäkestoisiin koulutusjaksoihin. Työmarkkinoiden toimintatavat ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen suuntaan, jossa työelämään siirtymis- ja sieltä poistumisvaiheista on muodostunut pitkiä ja erilaisia vaiheita sisältäviä. Samalla lyhytaikaiset ja muut epätyypilliset työsuhteet ja työmarkkinoiden lohkoutuminen ovat kokonaisuutena lisääntyneet. Tämä aiheuttaa tarvetta ajatella uusiksi jaksottaiskoulutuksen idealle (pysyvät työsuhteet, osaamisen päivittäminen irrottautumalla koulutusinstituutioihin kokopäiväiseen pitkäkestoiseen koulutukseen ja tätä tukeva opintojen aikainen taloudellinen tuki) perustuvat koulutuksen organisointimallit ja koulutuksen tukijärjestelmät. Vastuu koulutuksesta ja muista oppimismahdollisuuksista ja niiden rahoituksesta on hajautunut. Elinikäisen oppimisen toteutumiseen vaikuttavat valtionhallinnon monet yksiköt, kunnat,

5 työmarkkinaosapuolet ja muut kansalaisjärjestöt. Elinikäisen oppimisen edistämispolitiikan muotoilu jäsentyneeksi kokonaisuudeksi edellyttää sen vuoksi monitahoista yhteistyötä. 4. ELINIKÄISEN OPPIMISEN TOTEUTUMISEN EDELLYTYKSET 4.1. Yksilötason perusedellytykset Takaisin alkuun Seuraavassa on kuvattu perusedellytyksiä, joiden on täytyttävä, jotta elinikäinen oppiminen voi yksilöiden näkökulmasta toteutua. Perusta uuden oppimiselle. Ihmisillä on oltava sellainen perustietojen ja -taitojen taso, jonka varaan he voivat rakentaa jatkuvan uuden oppimisen. Heillä on myös oltava taidot suunnitella ja toteuttaa omaa oppimistaan kaikkia oppimisympäristöjä hyödyntäen ja heidän tulisi olla kiinnostuneita käyttämään näitä taitojaan. Tarpeisiin vastaavat oppimismahdollisuudet. Ihmisillä on oltava käytettävissään oppimismahdollisuuksia, jotka määrällisesti, sisällöllisesti, menetelmällisesti, tavoitettavuuden ja oppimisympäristöjen suhteen, ajoituksellisesti ja oppimispolkujen muodostamisen suhteen vastaavat heidän tarpeitaan. Edellytykset hyödyntää oppimismahdollisuuksia. Ihmisille opiskelusta ja sen aikaisesta toimeentulosta aiheutuvien kustannusten on oltava tasolla, joka tekee oppimismahdollisuuksien hyödyntämisen taloudellisesti mahdolliseksi. Tarvittavan työstä irrottautumisen on lisäksi voitava tapahtua turvallisesti, niin että työhön paluuseen liittyy mahdollisimman vähän epävarmuustekijöitä. Tieto oppimismahdollisuuksista ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Ihmisillä on oltava käytettävissään oppimismahdollisuuksien hyödyntämisestä ja aiheutuvista kustannuksista tietoa, joka mahdollistaa perusteltujen päätösten tekemisen Yhteisöjen tuki Elinikäisen oppimisen toteutuminen yksilötasolla edellyttää ihmisten toimintayhteisöjen (työpaikkojen ja kansalaisjärjestöjen) tukea. Seuraavassa on muotoja, joilla yhteisöt voivat tätä tukea antaa. Toiminnassa oppimisen organisoiminen. Merkittävä osa aikuisten oppimisesta tapahtuu osana työtä tai muuta toimintaa ilman erillisiä koulutustilaisuuksia. Työpaikat ja kansalaisjärjestöt voivat tukea elinikäisen oppimisen toteutumista organisoimalla toimintansa niin, että yhteisön jäsenet oppivat mahdollisimman laajasti uusia asioita jokapäiväisessä toiminnassaan. Henkilöstön/jäsenistön kehittäminen. Tietoyhteiskunnassa henkilöstön sekä erilaisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen jäsenistön osaaminen on niille entistä tärkeämpi voimavara. Työpaikat ja muut yhteisöt voivat tukea elinikäisen oppimisen toteutumista panostamalla asian merkityksen mukaisessa laajuudessa henkilöstönsä/jäsenistönsä osaamiseen. Opiskeluun irrottautumisen mahdollistaminen. Henkilöstöllä on usein yksilöllisiä kehittymistavoitteita, jotka eivät suoranaisesti hyödytä yritystä. Omien motiivien mukaisella

6 opiskelulla on usein kuitenkin epäsuoria positiivisia vaikutuksia työpanokseen. Työpaikat voivat tukea elinikäisen oppimisen toteutumista myös järjestämällä henkilöstölle tarvittaessa mahdollisuuksia irrottautua työstä heidän omien tavoitteittensa mukaiseen uusien asioiden opiskeluun Oppilaitosten tuki Elinikäisen oppimisen toteutuminen yksilönäkökulmasta sekä työpaikkojen ja kansalaisjärjestöjen yksilöille tässä tarkoituksessa antama tuki edellyttävät oppimisen organisointiin erikoistuneen järjestelmän, oppilaitosten tukea. Jatkuvan oppimisen tieto- ja taitoperustan luominen. Oppilaitoksissa järjestettävä koulutus on ratkaisevassa asemassa jatkuvassa oppimisessa tarvittavan tieto- ja taitoperustan luomisessa. Perinteisesti keskeisessä asemassa olevan tietoperustan rinnalle on elinikäisen oppimisen näkökulmasta nostettava jatkuvan oppimisen taidot. Tuki yhteisöille. Toiminnassa oppimisen organisoiminen ja henkilöstön kehittäminen ovat osaamisen erityisalueita, joita ei läheskään kaikissa työpaikoissa ja kansalaisjärjestöissä ole riittävästi. Oppilaitokset voivat tukea elinikäisen oppimisen toteutumista avustamalla omalla ammattitaidollaan erilaisia yhteisöjä näissä asioissa. Yksilöllisiin tarpeisiin vastaavien oppimismahdollisuuksien järjestäminen. Kaupallinen koulutustarjonta Suomessa on erittäin vähäistä julkisen valvonnan alaisissa oppilaitoksissa järjestettävään koulutukseen verrattuna. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan kaupallinen aikuiskoulutus, kun ei oteta huomioon autokouluja, on vain noin 5 % koko aikuiskoulutuksesta. Ihmisten mahdollisuudet opiskella yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti kaupallista tarjontaa hyödyntäen ovat vähäiset. Oppilaitosjärjestelmä on tässäkin ratkaisevassa asemassa. Kaikissa ympäristöissä opitun tunnustaminen. Koulutuksen suorittamisesta annetuilla todistuksilla on perinteisesti osoitettu työnantajille ja jatkokoulutukseen hakeuduttaessa oppilaitoksille tietyn tieto- ja taitokokonaisuuden hallinta. Viime aikoina on työntekijätason ammatillisen osaamisen osoittamiseen kehitetty näyttötutkintoja, joissa ei kiinnitetä huomiota siihen, onko osaaminen hankittu koulutuksessa, työssä vai muussa toiminnassa. Oppilaitokset voivat vaikuttaa samaan suuntaan myös kehittämällä edelleen ihmisten mahdollisuuksia hyödyntää aikaisempaa osaamistaan oppilaitosten koulutusohjelmien suorittamisessa Elinikäisen oppimisen toteutumista edistävät rakenteet Elinikäinen oppiminen edellyttää lisäksi rakenteita, jotka tekevät mahdolliseksi ja muodostavat kannustimia edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiselle. Laaja rahoituspohja. Osaamiseen kohdistuvat lisääntyvät vaatimukset ja julkisen talouden rakenteellinen alijäämä muodostavat yhtälön, joka voidaan ratkaista vain käyttämällä julkisen rahoituksen rinnalla laajasti hyväksi oppimismahdollisuuksia hyödyntävien ihmisten ja yritysten rahoitusta. Yksityinen rahoitus voi koostua monella tavalla, aina ei ole kysymys suoraviivaisesta osallistujamaksujen käyttöönotosta tai korottamisesta tai yrityksille asetettavista pakollisista maksuista. Esimerkiksi jos julkisen koulutusjärjestelmän opintojen ja tutkintojen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät antavat ihmisille laajat mahdollisuudet hyödyntää muissa ympäristöissä hankkimaansa osaamista, julkisesti rahoitettuun koulutukseen osallistumisen keston voidaan arvioida lyhenevän. Tai jos oppilaitokset onnistuvat lisäämään yrityksille suunnattujen räätälöityjen

7 palvelujen myyntiä, on odotettavissa, että pääosin julkisesti rahoitetun omaehtoisen koulutuksen kysyntä vähenee. Oppimista edistävä toimeentuloturva. Työttömyysturvan, eläkkeiden ja muun sosiaaliturvan saamiseen voi liittyä ehtoja, joiden johdosta ihmisten on järkevämpää käyttää aikaansa muihin toimintoihin kuin uusien asioiden oppimiseen. Opintojen tukemiseen tarkoitetussakin toimeentuloturvassa voi olla esimerkiksi oppimistapahtuman piirteisiin liittyviä ehtoja, jotka eivät vastaa ihmisten yksilöllisiä tarpeita. Yksittäisiä toimeentuloturvan muotoja ja niiden muodostamaa kokonaisuutta tulisikin aina tarkastella myös siltä kannalta, miten ne tukevat elinikäisen oppimisen toteutumista. Kysyntää tukeva julkinen rahoitusjärjestelmä. Aikuisille tarkoitettujen oppimismahdollisuuksien järjestämisessä oppilaitoksilla on kahdensuuntaisia intressejä. Toisaalta oppilaitoksen tehtävän suunnasta pidetään tärkeänä vastata yhteiskunnassa ilmenevään kysyntään, mutta toisaalta oppilaitoksen organisaatiointressien suunnasta voi syntyä painetta rajoittaa kysyntään vastaamista siten, että oppilaitoksen tilojen ja kaluston käyttö ja henkilöstön toiminnan jatkuvuus tulee turvatuksi. Tarpeisiin vastaavien oppimismahdollisuuksien tarjontaa voidaan edistää kanavoimalla osa julkisesta rahoituksesta koulutuksen kysyjille tai heitä edustaville tahoille. Sisäisesti joustava oppilaitosjärjestelmä. Kun nuoret hankkivat jatkuvassa oppimisessa tarvittavaa taitoperustaa peruskoulutuksessaan, erityisesti taitoa suunnitella pitkäjänteisesti oppimispolkujaan, on tärkeää, että he saavat omista opinnoistaan myöhemminkin toimivan mallin. Heillä on oltava käytössään yli oppilaitoksen ja oppilaitosmuodon rajojen ulottuva todellinen mahdollisuus valita omien tavoitteittensa mukaisia opintoja osaksi yksilöllistä ohjelmaansa. Tarpeisiin vastaavien oppimismahdollisuuksien toteutumiseksi on myös aikuisilla oltava mahdollisuus muodostaa eri oppilaitosten tarjonnasta yksilöllisiä ohjelmia. Oppilaitosten julkisen rahoituksen mallien on edistettävä tällaisen sisäisesti joustavan oppilaitosjärjestelmän kehittymistä. Kattava tiedotus-, neuvonta- ja ohjausjärjestelmä. Oppimismahdollisuuksien määrän ja toteutusmuotojen lisääminen vastaamaan yhteiskunnassa ilmenevää tarvetta lisää myös ihmisten tarvetta saada oppimismahdollisuuksia ja niiden hyödyntämisestä aiheutuvia kustannuksia koskevaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta. Palvelua on oltava tarjolla runsaasti ja monimuotoisesti ja sen on oltava valtakunnallisesti kattavaa. Rakenteisiin vaikuttavien tahojen yhteistyö. Elinikäisen oppimisen toteutumiseen vaikuttavia rakenteita muodostavat monet eri tahot, erityisesti valtion eri viranomaiset, kunnat ja työmarkkinajärjestöt. Jotta näiden tahojen päätösten ja toimintalinjojen yhteisvaikutuksesta muodostuu elinikäistä oppimista edistävä, on niillä oltava jatkuvaa keskinäistä yhteistyötä. ELINIKÄISEN OPPIMISEN TOTEUTUMISEN EDELLYTYKSET Yksilötason perusedellytykset Perusta uuden oppimiselle Tarpeisiin vastaavat oppimismahdollisuudet Edellytykset hyödyntää oppimismahdollisuuksia Tieto oppimismahdollisuuksista ja niistä aiheutuvista

8 kustannuksista Yhteisöjen tuki Toiminnassa oppimisen organisoiminen Henkilöstön/ jäsenistön kehittäminen Opiskeluun irrottautumisen mahdollistaminen Oppilaitosten tuki Jatkuvan oppimisen tieto- ja taitoperustan luominen Tuki yhteisöille Yksiköllisiin tarpeisiin vastaavien oppimistilaisuuksien järjestäminen Kaikissa ympäristöissä opitun tunnustaminen Elinikäistä oppimista edistävät rakenteet Laaja rahoituspohja Kysyntää tukeva julkinen rahoitusjärjestelmä Oppimista edistävä toimeentuloturva Kattava tiedotus-, neuvonta- ja ohjausjärjestelmä Sisäisesti joustava oppilaitosjärjestelmä Rakenteisiin vaikuttavien tahojen yhteistyö Takaisin alkuun 5. OPPIMISEN EDISTÄMISPOLITIIKAN LÄHIAJAN TAVOITTEET 5.1. Oppimisen perusta Tavoite 1. Työmarkkinoille siirtyvillä nuorilla on nykyistä korkeampi peruskoulutustaso Koulutuspolitiikan tavoitteena on tarjota toisen asteen koulutuspaikka koko ikäluokalle ja kolmannen asteen koulutuspaikka %:lle ikäluokasta. Selvitysten mukaan noin 94 % nuorista jatkaa peruskoulun jälkeen toiselle asteelle lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen. Kolmannen asteen koulutuksen aloituspaikkoja ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa on vuonna 1999 noin 66 %:lle ikäluokasta. Asetettu tavoite on siis erittäin hyvin saavutettu. Koulutuksen aloittamisosuus ei kuitenkaan vielä kerro, kuinka suuri osa ikäluokasta siirtyy työmarkkinoille toisen tai kolmannen asteen tutkinnon suorittaneena. Viimeisimpien tilastotietojen mukaan vuoden 1996 lopussa vuotiaiden ikäluokasta oli vain 81,5 % suorittanut vähintään

9 toisen asteen tutkinnon ja vuotiaiden ikäluokasta vain 21,8 % kolmannen asteen tutkinnon. Jälkimmäiseen lukuun tulee tosin lähivuosina merkittävästi vaikuttamaan ammattikorkeakoulututkintojen lisääntyminen, mutta selvästi pienemmäksi suorittaneiden osuus tulee kuitenkin jäämään kuin aloittajien osuus. : nuorten peruskoulutustasoa koskevat yhteiskunnalliset tavoitteet asetetaan tutkinnon suorittaneiden osuuksina ikäluokasta; niiden toteutumiseksi koulutusjärjestelmän eri koulutusmuodoille asetetaan aloituspaikkoja, läpäisyä ja suoritettuja tutkintoja koskevia tavoitteita; tarvittavien toimenpiteiden perustaksi hankitaan nykyistä kattavampi tieto koulutusjärjestelmän opiskelijavirroista. Tavoite 2. Työmarkkinoille siirtyvillä nuorilla on hyvät oppimistaidot Työmarkkinoille siirtyessään nuorilla on oltava sellaiset oppimistaidot, että he osaavat suunnitella ja toteuttaa omaa oppimistaan kaikkia oppimisympäristöjä hyödyntäen ja heidän on myös oltava kiinnostuneita käyttämään näitä taitojaan. Tällaisten taitojen kehittyminen edellyttää toisaalta sopivia opetusmenetelmiä ja toisaalta oppilaitosten toimintaa suuntaavia rakenteellisia ratkaisuja. : laajennetaan oppimistaitojen kehittymistä koskevaa tutkimusta ja kokeilutoimintaa; uudistettaessa perusopetuksen ja toisen asteen opetussuunnitelmien perusteita nostetaan oppimistaitojen kehittyminen yhdeksi keskeisistä opetuksen tavoitteista ja tuetaan tavoitteen toteutumista laajalla opettajien lisäkoulutuksella; kehitetään opettajankoulutusta oppimistaitojen kehittymistä painottavaan suuntaan; tuetaan oppilaitosten sisäisen ja oppilaitosten ja oppilaitosmuotojen välisen valinnaisuuden toteutumista kaikilla koulutustasoilla huolehtimalla siitä, että rahoitusperusteet tukevat valintoja; tuetaan oppilaitosten ulkopuolisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä toisen asteen koulutuksessa muuttamalla oppilaitosten rahoitusperusteet opintosuorituksiin perustuviksi; niitä nuoria, joita koulutuksen keskeyttämisen tai heikon koulumenestyksen vuoksi uhkaa syrjäytyminen jatko-opinnoista ja työelämästä, tuetaan tavanomaisten toimenpiteiden lisäksi luomalla erilaisia vaihtoehtoisia opiskelun ja työhönoppimisen yhdistelmiä. Tavoite 3. Aikuisten peruskoulutustaso on nykyistä parempi Vuonna 1995 oli vuotiaista suomalaisista 63 % vailla perusasteen jälkeistä koulutusta. Ikäryhmässä v. osuus oli 41 % ja vielä vuotiaiden ikäryhmässäkin 26 %. Yhteensä vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevia oli näissä ikäryhmissä noin , joista noin oli työvoimaan kuuluvia. Vaikka koulutustaso ei kerrokaan kaikkea ihmisten mahdollisuuksista työmarkkinoilla, tosiasiaksi kuitenkin jää, että aikuisväestössä on erittäin runsaasti ihmisiä, joiden asemaa paremman peruskoulutuksen hankkiminen turvaisi merkittävästi. : vailla perusasteen jälkeistä koulutusta oleville aikuisille luodaan mahdollisuudet opiskella enintään 120 opintoviikon laajuinen opintokokonaisuus työvoimapoliittisen

10 aikuiskoulutuksen koulutustuen tasoisella opintososiaalisella tuella; koulutukseen hakeutumista ja läpiviemistä tuetaan merkittävällä tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspanoksella ja opintovapaalainsäädäntöön tehtävillä muutoksilla; ensi vaiheessa em. opiskelumahdollisuudet luodaan työmarkkinoilla vaikeimmassa tilanteessa oleville eli yli 40-vuotiaille työttömille; uudistuksen ensi vaihe sisällytetään alkuvuodesta 1999 valmisteltavaan Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmaan ja siihen pyritään saamaan osittaisrahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta sisällyttämällä se uusiin rakennerahasto-ohjelmiin. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa on useita eri muotoja: alemmilta koulutusasteilta siirtyville nuorille tarkoitetut koulutusohjelmat, joissa koko tutkinto suoritetaan kerralla; vastaavat ohjelmat työelämästä tuleville aikuisille; tutkinnon suorittaminen yksityisopiskelijana; sekä tutkinnon osien suorittaminen avoimessa opetuksessa. Monille aikuisille ei koko tutkintoon kerralla tähtäävä opiskelu perinteisissä kokopäiväisissä opinnoissa ole heidän elämäntilanteestaan johtuen mahdollista tai se on taloudellisesti ja sosiaalisesti hankalaa, vaikka opetuksesta ei peritäkään maksuja. Aikuisille onkin kehitetty heidän tarpeensa huomioonottavia monimuotojärjestelyjä. Kehittämissuunnitelmassa on aikuisille tarkoitetut koulutuspaikat mitoitettu erikseen. Kaikissa koulutusmuodoissa ei näitä mitoitustavoitteita ole kuitenkaan sisällytetty ohjausjärjestelmiin eikä niiden toteutumista ole erikseen seurattu. Aikuisille hyvin soveltuvaa tutkintojen osien avointa opetusta ja tutkintojen suorittamista yksityisopiskeluna ei rahoituksellisesti ole katsottu osaksi tutkintotavoitteista koulutusta, vaikka ne sisällöltään sellaista aina ovatkin. Päinvastoin kuin muussa tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opiskelijoilta peritään maksuja. Joissakin tapauksissa työnantajat ovat olleet kiinnostuneita rahoittamaan henkilöstölleen tutkintotavoitteista koulutusta. Tähän liittyy tasa-arvoon liittyviä ongelmia, joita on tarpeen selvittää. : tutkintotavoitteisen koulutuksen mitoitus-, rahoitus- ja maksupolitiikkaa käsitellään kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon julkinen rahoitus, opiskelijamaksut ja työnantajarahoitus. Tavoite 4. Aikuisten oppimistaidot ovat nykyistä paremmat Monilla aikuisilla ei ole juurikaan ollut mahdollisuuksia kehittää itselleen hyviä oppimistaitoja peruskoulutuksessaan tai myöhemmin työelämässä olonsa aikana. Oppimistaidot ovat kuitenkin yhteiskunnan ja työelämän muutoksiin varautumiseksi ja sopeutumiseksi tarvittavan jatkuvan oppimisen yksi perusedellytys. Tavoitteen 2 yhteydessä esitetyt toimenpiteet soveltuvat varsin pitkälle myös aikuisten oppimistaitojen edistämiseen. Vapaan sivistystyön oppilaitokset kykenevät lisäksi tavoittamaan ihmisten henkilökohtaisia tavoitteita palvelevilla toimintamuodoillaan aikuisia, jotka ovat muutoin vieraantuneet

11 oppimiskulttuurista, ja saattamaan heidät korkeittenkin kynnysten yli. Tie opintojen jatkamiseen on silloin avattu. : sovelletaan tavoitteen 2 yhteydessä esitettyjä toimenpiteitä myös aikuisiin; käynnistetään ohjelma, jossa laajennetaan ja kehitetään edelleen aikuisten oppimistaitoja kehittävää tarjontaa erityisesti vapaan sivistystyön oppilaitoksissa Mahdollisuudet uuden oppimiseen Tavoite 5. Aikuisten oppimismahdollisuuksien julkisesta rahoituksesta nykyistä suurempi osa suunnataan suoraan koulutuksen tarvitsijoille Takaisin alkuun Aikuisille tarkoitettujen oppimismahdollisuuksien järjestämisessä oppilaitoksilla on kahdensuuntaisia intressejä. Toisaalta oppilaitoksen tehtävän suunnasta pidetään tärkeänä vastata yhteiskunnassa ilmenevään kysyntään, mutta toisaalta oppilaitoksen organisaatiointressien suunnasta voi syntyä painetta ohjata kysyntään vastaamista siten, että oppilaitoksen tilojen ja kaluston käyttö ja henkilöstön toiminnan jatkuvuus tulee turvatuksi. Yksi vastaus tähän on ollut ammatillisen lisäkoulutuksen ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinnassa käytössä oleva tilaaja-tuottaja-malli, jossa valtion viranomaiset toimivat kansalaisten edustajina oppilaitoksiin päin. Aidosta koulutuksen tarvitsijoille suunnattavasta julkisesta rahoituksesta on kuitenkin kysymys vasta silloin, kun koulutuksen tarvitsijat saavat rahat itse käyttöönsä tai ne myönnetään sellaisille heitä edustaville tahoille, joiden edustamistehtävään he ovat antaneet nimenomaisen suostumuksensa. Julkisen rahoituksen suuntaamista suoraan koulutuksen tarvitsijoille vaikeuttaa se, että yksittäisten ihmisten tai pk-yritysten neuvotteluvoima suhteessa oppilaitoksiin on vähäinen. Jos tietystä koulutuksesta on neuvottelemassa yksittäinen henkilö tai pk-yritys, josta koulutukseen olisi tulossa vain muutama henkilö, koulutuksen toteuttamisen hinta osallistujaa kohti nousee korkeaksi. Koulutuksen järjestäminen kohtuuhintaan edellyttää aina useita kiinnostuneita. : kehitetään kohdassa 5.4. ehdotettua tiedotus- ja neuvontajärjestelmää myöhemmässä vaiheessa niin, että sen yhdeksi tehtäväksi määritellään hankkia kansalaisille heidän toimeksiannostaan sellaisia yksilöllisiä koulutuskokonaisuuksia, joissa käytetään hyväksi usean oppilaitoksen tarjontaa; pk-yritysten mahdollisuuksia saada oppilaitoksilta henkilöstönsä kehittämistarpeita vastaavaa koulutusta parannetaan myöntämällä valtion rahoitusta pk-yritysten yhdessä palkkaamille koulutusasiantuntijoille, jotka toimivat yritysten neuvottelijoina oppilaitoksiin päin. Tavoite 6. Kansalaisyhteiskunnan oppimista edistävään toimintaan suunnataan nykyistä enemmän julkista rahoitusta Elinikäisen oppimisen edistämispolitiikan nykyisestä poikkeaviksi piirteiksi todettiin edellä aikuisten oppimismahdollisuuksien määrän ja toteutusmuotojen lisääminen sekä julkisen

12 koulutusjärjestelmän ulkopuolella tapahtuvan oppimisen nostaminen koulutusjärjestelmässä tapahtuvan oppimisen rinnalle. Yksi tapa toteuttaa näitä tavoitteita on tukea julkisella rahoituksella kansalaisyhteiskunnan toimijoita nykyistä enemmän monipuolisten oppimismahdollisuuksien järjestämisessä. Edellä todettiin myös, että eläkeikäisen väestön määrä kasvaa ja keskimääräinen eläkkeelläoloaika pitenee. Eläkkeelläolon aikana ehtii nopeasti muuttuvan yhteiskunnan toimintatavoissa tällöin tapahtua jo huomattaviakin muutoksia, joihin sopeutuminen edellyttää eläkeläisten perustaitojen päivittämistä. Kansalaistoiminnan yhteistyötahoilla on hyvät mahdollisuudet tavoittaa myös eläkeikäinen väestö. Kansalaisjärjestökentän laajuuden ja monimuotoisuuden vuoksi tuki on käytännössä tarkoituksenmukaisinta kanavoida sellaisille yksiköille, jotka toimivat kansalaisjärjestöjen kanssa tai jotka muuten organisoivat kansalaisten omista tarpeista lähtevää toimintaa. Opetusministeriön toimialalla tällaisiksi yksiköiksi sopivat luontevasti kansalaisjärjestötaustaiset vapaan sivistystyön oppilaitokset eli opintokeskukset, kansanopistot ja liikunnan koulutuskeskukset. Käytännössä myös pääosin kunnalliset kansalaisopistot organisoivat kuntalaisten vapaatavoitteisia opintoja samalla tavalla kuin em. vapaan sivistystyön oppilaitokset. Kansalaisopistot toimivat usein yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa ja esimerkiksi paikallista kansalaistoimintaa edustava kylätoiminta on usein toteutettu yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa. : vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitusta lisätään ja niiden henkilöstön ammattitaidon kehittämistä tuetaan; näiden oppilaitosten toiminnan läpinäkyvyyttä lisätään kehittämällä niitä koskevaa yleistajuista raportointia. Tavoite 7. Toisen ja kolmannen asteen oppilaitosten yhteistyö yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa on nykyistä laajempaa Yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö katsotaan nykyisin toisen ja kolmannen asteen oppilaitosten yhdeksi ydintehtäväalueeksi. Rahoituksessa ja muissa oppilaitosten ohjausmenettelyissä tämä ei kuitenkaan näy riittävällä tavalla. : edistetään oppilaitosten kiinnostusta tehdä yhteistyötä yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa ottamalla tämä yhteistyö huomioon oppilaitosten rahoituksessa. Tavoite 8. Verkkojen ja joukkoviestimien hyödyntäminen on nykyistä kehittyneempää ja laajempaa Verkkoja ja joukkoviestimiä hyödyntävä opetus on viime vuosina huomattavasti kehittynyt. Nykyiset koulutuksen rahoitusperusteet ja niistä johdetut koulutuksen organisatoriset järjestelyt eivät kuitenkaan tue vielä riittävästi tällaisen opetuksen kehittämistä. :

13 oppilaitosten verkkoja ja joukkoviestimiä (paikallisradiot, -televisiot) hyödyntävälle tarjonnalle laaditaan kokeiluista saatujen kokemusten perusteella rahoitusperusteet; tutkitaan mahdollisuudet kansallisen virtuaaliyliopiston perustamiseen. Tavoite 9. Oppilaitosten ulkopuolisissa ympäristöissä hankittu osaaminen otetaan nykyistä paremmin huomioon Koulutusjärjestelmässä on viime vuosina kehitetty menettelyjä, joilla muissa ympäristöissä hankittua osaamista on voitu hyödyntää tutkintojen suorittamisessa ja henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laatimisessa. Tämä kehityssuunta ei kuitenkaan ole vielä riittävästi vakiintunut eivätkä oppilaitosten rahoitusjärjestelyt kaikilta osin tue sitä. käynnistetään työssä ja muissa oppilaitosten ulkopuolisissa oppimisympäristöissä hankitun osaamisen arvioinnin ja tunnustamisen tutkimus- ja kehittämisohjelma; kaikilla koulutustasoilla kehitetään edelleen menettelyjä, joilla opiskelijoita tuetaan henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laatimisessa ja joissa otetaan huomioon oppilaitosten ulkopuolella hankittu osaaminen. Tavoite 10. Oppilaitoksiin hakeutuvien ja opiskelijoiden kuluttajansuoja on nykyistä selkeämmin määritelty Koulutuksesta on yhteiskunnallisen kehityksen myötä yhä merkittävämpi osa ihmisten elämää. Oppilaitosten asema koulutuksen järjestäjinä on erittäin vahva. Tutkintotavoitteinen koulutus järjestetään kokonaan julkisen valvonnan alaisissa oppilaitoksissa. Kaikesta aikuiskoulutuksesta on oppilaitosten osuus tilastokeskuksen selvityksen mukaan noin 85 %. Kun koulutusyritysten toiminnasta noin kaksi kolmannesta on autokouluopetusta, jää koulutusyritysten muun toiminnan osuudeksi vain 5 % koko aikuiskoulutuksesta. Lisäkoulutuksessa oppilaitokset toimivat varsin laajasti liiketaloudellisin periaattein, vaikka ne eivät toimikaan taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Opiskelijoilta ja työnantajilta perittävät maksut voivat olla huomattavia. Kun elinikäisen oppimisen edistämispolitiikka edellyttää julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistämismahdollisuuksien tarkastelua entistä laajemmin, voi oppilaitosten asiakkaiden taloudellinen intressi tulevaisuudessa muodostua entistä suuremmaksi. Irrottautuminen työstä kokopäiväiseen koulutukseen, oli kysymys tutkintotavoitteisesta tai muusta koulutuksesta, on lisäksi jo sinänsä yleensä taloudellinen uhraus. Nämä kehityskulut korostavat oikeusturvaan, kuluttajansuojaan ja toiminnan eettisiin periaatteisiin liittyviä kysymyksiä oppilaitoksissa. Oppilaitosten asema julkisen valvonnan alaisina laitoksina merkitsee, että kansalaisilla on oikeus odottaa niiden toimivan julkiseen palveluun yleensä liitettävien periaatteiden mukaisesti. Näitä kysymyksiä ei toistaiseksi ole opetushallinnossa kokonaisvaltaisesti käsitelty. Eräillä muilla hallinnonaloilla ja elinkeinotoiminnassa säännöksiä ja kokemuksia niiden toimivuudesta jo on: esimerkiksi terveydenhuollossa laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) ja elinkeinotoiminnassa yleinen kuluttajansuojalaki (38/1978) ja sen lisäksi eri aloja koskevia erityissäädöksiä, esimerkiksi matkatoimistojen toimintaa säätelevä valmismatkalaki (1079/1994) ja asetus valmismatkasta annettavista tiedoista (1085/1994).

14 selvitetään tarve ja mahdollisuudet laatia säännöstö koulutukseen hakeutuvan, opiskelijan ja koulutuksen rahoittajan asemasta ja oikeuksista julkisen valvonnan alaisissa oppilaitoksissa Oppimismahdollisuuksien hyödyntäminen Takaisin alkuun Ihmisten asema ja tilanne työmarkkinoilla vaikuttavat siihen, missä määrin heidän on mahdollista saada työnantajat tai viranomaiset osallistumaan heidän koulutuksensa kustannuksiin (maksut, toimeentulo), missä määrin heillä itsellään on kiinnostusta ja taloudellisia mahdollisuuksia panostaa koulutukseensa ja kuinka vapaita he tosiasiallisesti ovat tekemään koulutustaan koskevia päätöksiä. Tavoite 11. Työttömyysaikaiseen opiskeluun työttömyysturvalla on nykyistä enemmän mahdollisuuksia Työttömyysturvan tasoisella tuella opiskelu on nykyisin mahdollista vain niille työttömille, jotka osallistuvat työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai niille vähintään 10 vuoden työkokemuksen omaaville työttömille, jotka osallistuvat vähintään 20 opintoviikon laajuiseen opetushallinnon rahoittamaan päätoimiseen koulutukseen. Lisäksi työttömien on mahdollista osallistua työttömyysturvalla työajan ulkopuolella järjestettyyn koulutukseen, mikäli sitä ei katsota niin vaativaksi, että se voidaan tulkita päätoimiseksi. Yhteiskunnan koko koulutustarjonnasta vain osa on siis työttömien tosiasiallisesti käytettävissä. Kohdassa 5.1. käsiteltiin jo vailla perusasteen jälkeistä koulutusta oleville tarkoitettujen uusien pitkäkestoisten opiskelumahdollisuuksien luomista. Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa on työllistyvyyden parantamista koskevan ensimmäisen pilarin yhtenä alueena jo elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien kehittäminen. Seuraavaa toimintasuunnitelmaa koskevissa komission suuntaviivoissa elinikäisen oppimisen merkitys työvoiman ammattitaidon ja sopeutumiskyvyn kehittämisessä korostuu entisestään. Komission mielestä jäsenvaltioiden pitäisi ottaa tavoitteekseen lisätä vuosittain näistä toimenpiteistä hyötyvien henkilöiden määrää. Toimintasuunnitelma valmistellaan alkuvuonna työllisyyspolitiikan seuraavan toimintasuunnitelman valmistelutyössä alkuvuonna 1999 asetetaan opetusministeriön tavoitteeksi koulutusjärjestelmän nykyistä laajempi avaaminen työttömille. Tavoite 12. Työelämästä omaehtoiseen koulutukseen lähteminen on nykyistä turvatumpaa Työelämästä omaehtoiseen koulutukseen lähteville on tarjolla nykyisellään monia erilaisiin saantiehtoihin perustuvia (mm. ikä, työhistoria, työtulot) tukimuotoja. Järjestelmät ja niiden keskinäiset suhteet ovat vaikeasti hahmotettavissa ja hallittavissa. Opintotukea lukuun ottamatta aikuisten tukijärjestelmät perustuvat ansaintaperiaatteelle. Työhistorian ja työsuhteen korostuminen ei täysin vastaa nykyistä työmarkkinoiden tilaa. Yhä enemmän tukien piirin pääsyn esteeksi ovat muodostuneet työmarkkinoiden epävakaudesta johtuvat ja yhä tyypillisemmiksi muodostuneet määräaikaiset työsuhteet. Järjestelmät eivät ota riittävästi

15 huomioon epävakaassa työmarkkina-asemassa olevien tarpeita. Myös opintovapaan saantiehdot on nykyisin rakennettu ensisijaisesti pysyvässä kokoaikaisessa työsuhteessa olevien näkökulmasta. Tukimuotojen rahoituspohjat ovat erilaisia. Aikuisopintotuen ja opintotuen rahoittaa valtio ja sitä maksaa kansaneläkelaitos. Ammattikoulutusrahan, osittaisen ammattikoulutusrahan ja erorahan aikuiskoulutuslisän sekä vuorottelukorvauksen rahoitukseen osallistuvat valtion ohella sekä työnantajat että työntekijät. Ammattikoulutusrahan, osittaisen ammattikoulutusrahan ja erorahan aikuiskoulutuslisän maksaa Koulutus- ja erorahasto tai valtionkonttori. Vuorottelukorvausta maksavat Kela tai työttömyyskassat. Työelämästä omaehtoiseen koulutukseen lähtevälle tarkoitettu aikuisopintotuki ei nykyisellään korvaa kohtuullisesti koulutuksen ajan toimeentuloa. kehitetään työelämästä koulutukseen lähteviä aikuisia varten yksi tukijärjestelmä, jossa tuen taso on kohtuullinen suhteessa tavalliseen opintotukeen ja työttömien koulutuksen ajalle maksettaviin etuuksiin; järjestelmää kehitettäessä arvioidaan uudelleen valtion ja yksityisen rahoituksen vastuut; tuen saantiehtoja määriteltäessä epävakaassa työmarkkina-asemassa olevien asema turvataan nykyistä paremmin; tarkistetaan opintovapaan ehdot epävakaat työsuhteet ja monimuotoinen oppimismahdollisuuksien tarjonta huomioonottavaksi. Työelämästä opiskelemaan lähtevien aikuisten tukijärjestelmän kehittämisessä voitaisiin yksityisen rahoitusosuuden selkeyttämisessä toimia monella tavalla. Päätoimisten opintojen ajalle voitaisiin myöntää tukea, jota voisi saada opintotuen lisäksi yhdestä erillisestä rahastosta tai valtiolta. Rahastomallissa työntekijä voisi hakea opintotuen lisäksi maksettavaa tukea työmarkkinaosapuolten hallinnoimasta rahastosta. Työnantajalta ja työntekijöiltä kerättäisiin rahaston pääoma. Työnantajien osuus voisi määräytyä esimerkiksi yrityksen liikevaihdon mukaan. Toisena vaihtoehtona olisi, että työntekijä voisi hakea opintotuen lisäksi maksettavaa tukea valtiolta. Työnantajilta ja työntekijöiltä kerättäisiin veroluonteisesti pääoma tuen maksamiseksi. Tukea haettaisiin esimerkiksi Kelan kautta. Päätoimisten opintojen ajalle voitaisiin myöntää vuorottelukorvausta. Tässä mallissa nykyistä vuorottelukorvausjärjestelmää kehitettäisiin edelleen siten, että etuuden taso kannustaisi opiskeluun. Työnantaja voisi maksaa opiskelun ajalta palkkaa. Tämän mallin etuna olisi, että työntekijän toimeentulo ei heikkenisi opiskeluna aikana. Palkan maksaminen opiskelun ajalle olisi perusteltua tilanteissa, joissa työnantaja edellyttää työntekijältä tietyn koulutuksen kautta saavutettavaa osaamista. Palkan käyttäminen opiskeluajan toimeentuloon nykyistä laajemmin edellyttäisi, että työnantajille korvattaisiin osittain tästä aiheutuvia menoja. Toisena vaihtoehtona on, että opiskelu toteutetaan soveltuvin osin oppisopimuksena. Voitaisiin käyttää muita keinoja kannustaa työnantajia tukemaan taloudellisesti henkilöstönsä omaehtoista opiskelua. Positiivisena kannustimena voitaisiin kaikkiin rahoitusmalleihin liittää vuorottelukorvausjärjestelmän käytäntö, jossa valtio tukee opiskelemaan lähteneen tilalle palkattavan henkilön palkkakustannuksia. Negatiivisena kannustimena voitaisiin käyttää esimerkiksi liikevaihdon perusteella määräytyvää maksua, jonka joutuisivat maksamaan sellaiset

16 työnantajat, jotka eivät osallistu henkilöstönsä koulutuksen tukemiseen. Maksulla rahoitettaisiin opintotuen lisäksi maksettavaa tukea. Voitaisiin käyttää taloudellisia kannustimia, jotka tukisivat työntekijöiden halukkuutta osallistua maksulliseen koulutukseen. Esimerkiksi henkilöverotuksessa kaikki opiskelukulut voitaisiin katsoa tulonhankkimiskuluiksi ja siten vähennyskelpoisiksi. Tavoite 13. Yrityksillä on aikaisempaa enemmän kannustimia henkilöstönsä kehittämiseen Yritysten panostus henkilöstönsä kehittämiseen on kokonaisuutena merkittävä. Tilastokeskuksen vuoden 1997 työolotutkimuksen mukaan oli 47 % palkansaajista osallistunut vuoden aikana työnantajan kustantamaan koulutukseen. Koulutuksen kesto oli keskimäärin kuusi päivää. Yritysten välillä on kuitenkin merkittäviä eroja, mikä merkitsee samalla, että erilaisissa yrityksissä työskentelevien mahdollisuudet osaamisensa kehittämiseen osana työtä ovat merkittävästikin erilaiset. Henkilöstön kehittämispanostukset vaihtelevat myös eri suhdannevaiheissa. Myös yritysten tietoisuus henkilöstönsä osaamisen merkityksestä pitkäjänteiselle tuloksen teolle vaihtelee. selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön tavoitteen 12 yhteydessä yhtenä vaihtoehtona kuvattu omaehtoiseen koulutukseen käytettävä työnantajamaksu, jota maksaisivat sellaiset työnantajat, joiden panostus henkilöstönsä kehittämiseen on vähäinen; selvitetään mahdollisuudet ottaa yritysverotuksessa käyttöön henkilöstön kehittämispanostusten suhdannevaihteluja tasaava henkilöstön kehittämisvaraus- ja - talletusjärjestelmä; tuetaan yritysten ja julkisyhteisöjen henkilöstövoimavarojen raportointijärjestelmien kehittämistä. Tavoite 14. Opintotuki tukee nykyistä paremmin elinikäistä oppimista Edellä on jo käsitelty opintotukea työelämästä omaehtoiseen opiskeluun irrottautuvien näkökulmasta. Elinikäistä oppimista tukeva opintotukijärjestelmä mahdollistaa yksilön eri elämänvaiheissa päätoimisen opiskelun ajalle muun toimeentuloturvan kanssa johdonmukaisesti toimivan riittävän toimeentulon. Opintotuessa on nykyisin piirteitä, jotka ovat ristiriidassa tämän kanssa. nostetaan alle 20-vuotiaiden opintoraha kaikissa tapauksissa vähintään lapsilisän tasoiseksi; nostetaan muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden opintotuessa huomioon otettavien vanhempien tulojen rajaa ansiokehityksen mukaisesti ja myöhemmin valtiontalouden mahdollistaessa vanhempien tulojen huomioimisesta luovutaan kokonaan; opintotuen asumislisä ja asumistuki sovitetaan yhteen niin, että asumisen tuki on tasoltaan sama riippumatta siitä minkä järjestelmän piirissä opiskelija on; tarkistetaan opintorahan taso vähintään kustannuskehityksen mukaisesti; tarkistetaan opintotuen taso (opintoraha ja -laina) toimeentulon turvaavalle tasolle käyttäen vertailukohtana muita toimeentuloturvajärjestelmiä. Takaisin alkuun

17 5.4. Oppimismahdollisuuksia ja niihin liittyviä taloudellisia kysymyksiä koskeva tiedotus ja neuvonta Tavoite 15. Ihmisillä on käytettävissään kattava ja helposti saavutettava tiedotus- ja neuvontajärjestelmä Kun oppimismahdollisuudet monimuotoistuvat, koulutuksen ja muiden oppimismahdollisuuksien tarjonnasta päättäviä on lukuisasti, erilaisia oppimisjaksoja voidaan entistä helpommin yhdistää yksilöllisiksi oppimispoluiksi ja oppimismahdollisuuksien rahoitusmuotoja on runsaasti ja ne muuttuvat usein, niin ihmisten on entistä vaikeampi tehdä riittävään informaatioon perustuvia päätöksiä oppimisohjelmistaan. Ihmisten käyttöön on saatava kattava ja helposti saavutettava tiedotus- ja neuvontajärjestelmä. opetusministeriö kehittää kansalaiskäyttöön tietoverkossa toimivan valtakunnallisen tiedotus- ja neuvontajärjestelmän; tietoverkossa toimivaa järjestelmää täydennetään erillisprojekteilla sellaisten ryhmien tarpeisiin, joilla ei lähiympäristössään ole internet-yhteyksiä helposti saavutettavissa. Tietoverkkojärjestelmän tavoitetilaa voidaan kuvata seuraavasti. Järjestelmän avulla saadaan yhden kotisivun kautta tietoa ja neuvontaa opintomahdollisuuksista, eri oppilaitostyyppien opiskelukäytännöistä ja opintovaatimuksista, koulutuksen aikaisesta toimeentulosta ja muista opintoihin liittyvistä kysymyksistä. Neuvontaa saadaan sekä reaaliajassa vastaanottoaikoina että jatkuvana sähköpostipalveluna. Kokonaisuus linkittyy muihin internetissä toimiviin kansalais- ja koulutuspalveluihin. Palvelukokonaisuudesta saadaan ajantasaiset tiedot oppilaitosten koulutustarjonnasta niiden omia verkkosivuja hyödyntäen. Koulutustarjontaa voidaan tarkastella myös samanaikaisesti ja vertailla eri mahdollisuuksia. Tiedotukseen ja neuvontaan liitetään verkko-opiskelua. Tämä alue käsittää internet-perustaisia opintokokonaisuuksia ja vuorovaikutteisia itsearviointimahdollisuuksia sekä yhteyksiä oppilaitosten verkkotarjontaan kotimaassa ja ulkomailla. 6. YHTEISTYÖ Takaisin alkuun Tavoite 16. Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston yksiköiden työnjako heijastelee nykyistä paremmin elinikäisen oppimisen edistämispolitiikan tavoitteita Opetusministeriön työjärjestyksen mukaan kustakin oppilaitosmuodosta vastaavan yksikön tehtäviin kuuluu vain nuorten koulutus kyseisessä oppilaitosmuodossa. Aikuiskoulutus kuuluu aikuiskoulutusyksikön toimialaan. Aikuiskoulutusyksikkö vastaa myös elinikäisen oppimisen periaatteelle rakentuvan koulutuspolitiikan edistämisestä.

18 oppilaitosmuotojen paremman kokonaisohjauksen toteuttamiseksi muutetaan koulutus- ja tiedepolitiikan osaston yksiköiden työnjakoa siten, että elinikäisen oppimisen edistäminen koko väestön osalta sisällytetään työjärjestyksessä kaikkien yksiköiden toimialaan; aikuiskoulutusyksikölle määrätään työjärjestyksessä aikuiskoulutusta koskeva koordinaatiovastuu. Tavoite 17. Elinikäisen oppimisen toteutumiseen vaikuttavilla tahoilla on toimiva yhteistyö Elinikäisen oppimisen toteutumiseen vaikuttavat toimintapolitiikallaan monet ministeriöt ja keskusvirastot, aluetason viranomaiset, kunnat ja yhteiskunnan eri etujärjestöt. Elinikäisen oppimisen edistämiseksi tarvitaan uusia yhteistyön muotoja, joilla eri tahojen toimintaa voidaan yhteensovittaa. perustetaan opetusministeriön johdolla toimiva valtionhallinnon eri yksiköiden, kuntien ja etujärjestöjen yhteistyöelin, joka sovittaa yhteen näiden tahojen toimintaa elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Yhteistyön merkitystä on korostettu myös Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa, jonka Suomi kuten muutkin EU:n jäsenmaat on laatinut marraskuussa 1997 pidetyn Luxemburgin Eurooppa-neuvoston päätösten mukaisesti. Suunnitelman tavoiteosassa todetaan, että elinikäisen oppimisen periaatteen omaksumista ja käytäntöön soveltamista tarvitaan työyhteisöissä ja yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Toimenpideosassa todetaan, että vuoteen 2000 mennessä valmistellaan voimassa olevista järjestelmistä elinikäisen oppimisen strategiaan perustuva toimintamalli. Vastuu tästä on asetettu opetusministeriölle, työministeriölle ja työmarkkinajärjestöille. Seuraava työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma valmistellaan kesään 1999 mennessä. Komission sitä koskevissa suuntaviivoissa tulee entistä korostuneemmin esiin elinikäisen oppimisen merkitys työvoiman ammattitaidon ja sopeutumiskyvyn kehittämisessä. Komission mielestä jäsenvaltioiden pitäisi ottaa tavoitteekseen lisätä vuosittain näistä toimenpiteistä hyötyvien henkilöiden määrää. Se pitää lisäksi erityisen tärkeänä, että ikääntyvät henkilöt voivat osallistua näihin toimenpiteisiin helposti. opetusministeriö käynnistää työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa tarkoitetun elinikäisen oppimisen toimintamallin valmistelun; em. valmistelun tuloksia hyödynnetään työllisyyspolitiikan seuraavan toimintasuunnitelman valmistelutyössä. EU:n rakennerahastojen uusi ohjelmakausi alkaa vuonna Sosiaalirahaston toimintamuotojen uusi määrittely antaa uusia mahdollisuuksia elinikäisen oppimisen edistämiseen osana uusia ohjelmia. opetusministeriö huolehtii siitä, että elinikäisen oppimisen edistäminen sisällytetään mahdollisimman laajasti uusiin rakennerahasto-ohjelmiin.

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 11.12.2012 Nuorisotakuu käynnistyy

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Opetushallitus / ALPE-tiimi Päivän ohjelma 9:30-10:00 Aamukahvi 10:00-10:15

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1. Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista 28.6.2004 N:o 33/400/2004 Noste-avustusten saajille Opetusministeriön ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista Noste-avustuksin rahoitettavaan toimintaan osallistumisedellytyksiä

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua?

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012 Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? Jukka Söderdahl Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Nastataulusta kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 40 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Kokkola 22.11.2013 Yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta.

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Muistio 1 (6) OAJ NÄKÖKULMIA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SOPEUTTAMINEN/ REFORMI Aikataulu Hallinto Saavutettavuuden turvaaminen ja opetuksen laatu edellyttävät, että

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot