KOULUTUSPOLITIIKASTA ELINIKÄISEN OPPIMISEN EDISTÄMISPOLITIIKKAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTUSPOLITIIKASTA ELINIKÄISEN OPPIMISEN EDISTÄMISPOLITIIKKAAN"

Transkriptio

1 KOULUTUSPOLITIIKASTA ELINIKÄISEN OPPIMISEN EDISTÄMISPOLITIIKKAAN Elinikäisen oppimisen hankkeen loppuraportti Opetusministeriö, Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, SISÄLLYSLUETTELO 1. KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3. ELINIKÄISEN OPPIMISEN EDISTÄMISPOLITIIKAN MUOTOILUA RAJOITTAVAT JA OHJAAVAT TEKIJÄT 4. ELINIKÄISEN OPPIMISEN TOTEUTUMISEN EDELLYTYKSET 4.1. Yksilötason perusedellytykset 4.2. Yhteisöjen tuki 4.3. Oppilaitosten tuki 4.4. Elinikäisen oppimisen toteutumista edistävät rakenteet 5. ELINIKÄISEN OPPIMISEN EDISTÄMISPOLITIIKAN LÄHIAJAN TAVOITTEET 5.1. Oppimisen perusta Tavoite 1. Työmarkkinoille tulevilla nuorilla on nykyistä korkeampi peruskoulutustaso Tavoite 2. Työmarkkinoille siirtyvillä nuorilla on hyvät oppimistaidot Tavoite 3. Aikuisten peruskoulutustaso on nykyistä parempi Tavoite 4. Aikuisten oppimistaidot ovat nykyistä paremmat 5.2. Mahdollisuudet uuden oppimiseen Tavoite 5. Aikuisten oppimismahdollisuuksien julkisesta rahoituksesta nykyistä suurempi osa suunnataan suoraan koulutuksen tarvitsijoille Tavoite 6. Kansalaisyhteiskunnan oppimista edistävään toimintaan suunnataan nykyistä enemmän julkista rahoitusta Tavoite 7. Toisen ja kolmannen asteen oppilaitosten yhteistyö yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa on nykyistä laajempaa Tavoite 8. Verkkojen ja joukkoviestimien hyödyntäminen on nykyistä kehittyneempää ja laajempaa Tavoite 9. Oppilaitosten ulkopuolisissa ympäristöissä hankittu osaaminen otetaan nykyistä paremmin huomioon Tavoite 10. Oppilaitoksiin hakeutuvien ja opiskelijoiden kuluttajansuoja on nykyistä selkeämmin määritelty 5.3. Oppimismahdollisuuksien hyödyntäminen Tavoite 11. Työttömyysaikaiseen opiskeluun työttömyysturvalla on nykyistä enemmän mahdollisuuksia Tavoite 12. Työelämästä omaehtoiseen koulutukseen lähteminen on nykyistä turvatumpaa Tavoite 13. Yrityksillä on aikaisempaa enemmän kannustimia henkilöstönsä kehittämiseen Tavoite 14. Opintotuki tukee nykyistä paremmin elinikäistä oppimista 5.4. Oppimismahdollisuuksia ja niihin liittyviä taloudellisia kysymyksiä koskeva tiedotus ja neuvonta Tavoite 15. Ihmisillä on käytettävissään kattava ja helposti saavutettava tiedotus- ja neuvontajärjestelmä 6. YHTEISTYÖ

2 Tavoite 16. Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston yksiköiden työnjako heijastelee nykyistä paremmin elinikäisen oppimisen edistämispolitiikan tavoitteita Tavoite 17. Elinikäisen oppimisen toteutumiseen vaikuttavilla tahoilla on toimiva yhteistyö Koulutus- ja tiedepolitiikan osastolle Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston vuoden 1998 tulossopimuksella asetettiin osastolle elinikäisen oppimisen hanke, joka määriteltiin seuraavasti: Tehtävä Koordinoi elinikäisen oppimisen kansallisen strategian valmistelua tarvittaessa yhteistyössä muiden ministeriöiden, työelämän järjestöjen ja muiden intressitahojen kanssa. Puheenjohtaja Jorma Ahola Jäsenet Riitta Piri, Kirsi Kangaspunta, Osmo Lampinen, Anita Lehikoinen, Kirsti Kylä-Tuomola, Hannele Salminen, Marja Pulkkinen, Arja Mäkeläinen, Virpi Hiltunen, Matti Ropponen, OPH:n edustaja. Määräaika Opetushallitus nimesi edustajakseen hankkeeseen Matti Kyrön. Hanke jätti väliraportin "Elinikäinen oppiminen: taustaa opetusministeriön valinnoille". Saatuaan työnsä päätökseen hanke luovuttaa loppuraporttinsa koulutus- ja tiedepolitiikan osastolle. Hanke esittää, että sen raportin pohjalta valmistellaan opetusministeriön hallinnonalalle elinikäisen oppimisen toimintaohjelma. Helsingissä joulukuun 17 päivänä 1998 Jorma Ahola Virpi Hiltunen Kirsi Kangaspunta Kirsti Kylä-Tuomola Matti Kyrö Osmo Lampinen Anita Lehikoinen

3 Arja Mäkeläinen Riitta Piri Marja Pulkkinen Matti Ropponen Hannele Salminen 1. KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan tässä muistiossa tavoitetilaa, jossa 1. nuoret rakentavat aikuisiässä tarvitsemansa jatkuvan oppimisen tieto- ja taitoperustan peruskoulutuksensa aikana; 2. heikot valmiudet omaaville aikuisille on tarjolla mahdollisuuksia parantaa jatkuvan oppimisen tieto- ja taitoperustaansa; ja 3. aikuisilla on mahdollisuudet oppimisen avulla varautua ja sopeutua yhteiskunnan muutoksiin ja kehittää itseään. Elinikäisen oppimisen edistämispolitiikalla tarkoitetaan tässä muistiossa koulutuspolitiikkaa, jolla tätä tavoitetilaa kohti pyritään. Sen keskeiset uudet piirteet ovat 1. korkean koulutustason ja oppimistaitojen nostaminen keskeiseksi koko väestöä koskevaksi tavoitteeksi; 2. aikuisten oppimismahdollisuuksien määrän ja toteutusmuotojen lisääminen; 3. julkisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella tapahtuvan oppimisen nostaminen koulutusjärjestelmässä tapahtuvan oppimisen rinnalle; 4. tarvittavan rahoituksen turvaaminen edistämällä yksityisen rahoituksen yhdistämistä julkiseen rahoitukseen; ja 5. tämän kokonaisuuden rakenteisiin vaikuttavien eri osapuolten yhteistyö. Luvuissa 2-4 on esitetty ajatuksenkulku, jolla edellä esitettyihin määrittelyihin ja tavoitteisiin on päädytty. 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Takaisin alkuun Koulutuspolitiikkaan vaikuttavia yhteiskunnan kehitystekijöitä on viime aikoina analysoitu laajasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Elinikäisen oppimisen edistämispolitiikan suuntaan vaikuttavat kehitystekijät voidaan tiivistää seuraavasti: Maailmantalouden yhdentyminen altistaa kansantaloudet ulkoisille, entistä nopeammille muutoksille. Elinkeino- ja ammattirakenteet sekä työn organisointitavat muuttuvat aikaisempaa nopeammin. Yksilötasolla tämä merkitsee tarvetta entistä jatkuvampaan osaamisen päivittämiseen

4 Tieto- ja viestintätekniikan nopea kehitys muuttaa aikaisempaa nopeammin ammattirakenteita ja työtehtävien sisältöjä. Yksilötasolla myös tämä merkitsee tarvetta entistä jatkuvampaan osaamisen päivittämiseen. Työikäisen väestön keski-ikä kohoaa ja työmarkkinoille tulevat ikäluokat pysyvät verrattain pieninä. Tämä aiheuttaa tarvetta päivittää entistä tasaisemmin koko työikäisen väestön osaamista ja lieventää nykyistä lapsuuteen ja nuoruuteen painottunutta panostusta tasaisemmin ihmisen koko työiän ajalle. Eläkeikäisen väestön määrä kasvaa ja keskimääräinen eläkkeelläoloaika pitenee. Eläkkeelläolon aikana ehtii nopeasti muuttuvan yhteiskunnan toimintatavoissa tapahtua huomattavia muutoksia. Nämä muutokset edellyttävät eläkeläisten perustaitojen päivittämistä. Uusien asioiden itseisarvoinen opiskelu voi olla myös merkittävä elämän sisältö. Työttömyyden säilyminen korkeana sekä julkisen talouden ongelmista johtuva muiden tulonsiirtojen varassa elävien toimeentulon mahdollinen heikkeneminen voivat pitemmällä tähtäimellä uhata yhteiskunnan koheesiota. Tämä merkitsee tarvetta nähdä oppimismahdollisuudet myös osana demokratian ja yhteiskunnan sosiaalisen pääoman sekä kolmannen sektorin elinvoimaisuuden ylläpitämistä. Muista kulttuureista tulevien ihmisten määrän lisääntyminen muuttaa tähän saakka kulttuuriltaan varsin yhtenäistä suomalaista yhteiskuntaa monikulttuuriseksi. Tämä edellyttää monipuolista koulutusta maahanmuuttajille heidän tasa-arvoisen asemansa turvaamiseksi sekä suvaitsevuuden ja moniarvoisuuden edistämisen huomioimista kaikessa koulutuksessa. Takaisin alkuun 3. ELINIKÄISEN OPPIMISEN EDISTÄMISPOLITIIKAN MUOTOILUA RAJOITTAVAT JA OHJAAVAT TEKIJÄT Yhteiskunnassa on myös kehitystekijöitä, jotka on elinikäisen oppimisen edistämispolitiikkaa muotoiltaessa otettava välttämättöminä reunaehtoina huomioon. Ne voidaan tiivistää seuraavasti. Valtion- ja kunnallistalouden rakenteellinen alijäämäisyys aiheuttaa tarvetta arvioida uudelleen hyvinvointipalvelujen julkista rahoitusta. Elinikäisen oppimisen edistämispolitiikan muotoilussa tämä merkitsee tarvetta lisätä koulutusjärjestelmän kustannustehokkuutta sekä saada mukaan nykyistä enemmän yksityistä (yksilöiden ja yritysten) rahoitusta julkisen rahoituksen rinnalle. Työn tuottavuusvaatimusten jatkuva kohoaminen vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia irrottautua työstä pitkäkestoisiin koulutusjaksoihin. Työmarkkinoiden toimintatavat ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen suuntaan, jossa työelämään siirtymis- ja sieltä poistumisvaiheista on muodostunut pitkiä ja erilaisia vaiheita sisältäviä. Samalla lyhytaikaiset ja muut epätyypilliset työsuhteet ja työmarkkinoiden lohkoutuminen ovat kokonaisuutena lisääntyneet. Tämä aiheuttaa tarvetta ajatella uusiksi jaksottaiskoulutuksen idealle (pysyvät työsuhteet, osaamisen päivittäminen irrottautumalla koulutusinstituutioihin kokopäiväiseen pitkäkestoiseen koulutukseen ja tätä tukeva opintojen aikainen taloudellinen tuki) perustuvat koulutuksen organisointimallit ja koulutuksen tukijärjestelmät. Vastuu koulutuksesta ja muista oppimismahdollisuuksista ja niiden rahoituksesta on hajautunut. Elinikäisen oppimisen toteutumiseen vaikuttavat valtionhallinnon monet yksiköt, kunnat,

5 työmarkkinaosapuolet ja muut kansalaisjärjestöt. Elinikäisen oppimisen edistämispolitiikan muotoilu jäsentyneeksi kokonaisuudeksi edellyttää sen vuoksi monitahoista yhteistyötä. 4. ELINIKÄISEN OPPIMISEN TOTEUTUMISEN EDELLYTYKSET 4.1. Yksilötason perusedellytykset Takaisin alkuun Seuraavassa on kuvattu perusedellytyksiä, joiden on täytyttävä, jotta elinikäinen oppiminen voi yksilöiden näkökulmasta toteutua. Perusta uuden oppimiselle. Ihmisillä on oltava sellainen perustietojen ja -taitojen taso, jonka varaan he voivat rakentaa jatkuvan uuden oppimisen. Heillä on myös oltava taidot suunnitella ja toteuttaa omaa oppimistaan kaikkia oppimisympäristöjä hyödyntäen ja heidän tulisi olla kiinnostuneita käyttämään näitä taitojaan. Tarpeisiin vastaavat oppimismahdollisuudet. Ihmisillä on oltava käytettävissään oppimismahdollisuuksia, jotka määrällisesti, sisällöllisesti, menetelmällisesti, tavoitettavuuden ja oppimisympäristöjen suhteen, ajoituksellisesti ja oppimispolkujen muodostamisen suhteen vastaavat heidän tarpeitaan. Edellytykset hyödyntää oppimismahdollisuuksia. Ihmisille opiskelusta ja sen aikaisesta toimeentulosta aiheutuvien kustannusten on oltava tasolla, joka tekee oppimismahdollisuuksien hyödyntämisen taloudellisesti mahdolliseksi. Tarvittavan työstä irrottautumisen on lisäksi voitava tapahtua turvallisesti, niin että työhön paluuseen liittyy mahdollisimman vähän epävarmuustekijöitä. Tieto oppimismahdollisuuksista ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Ihmisillä on oltava käytettävissään oppimismahdollisuuksien hyödyntämisestä ja aiheutuvista kustannuksista tietoa, joka mahdollistaa perusteltujen päätösten tekemisen Yhteisöjen tuki Elinikäisen oppimisen toteutuminen yksilötasolla edellyttää ihmisten toimintayhteisöjen (työpaikkojen ja kansalaisjärjestöjen) tukea. Seuraavassa on muotoja, joilla yhteisöt voivat tätä tukea antaa. Toiminnassa oppimisen organisoiminen. Merkittävä osa aikuisten oppimisesta tapahtuu osana työtä tai muuta toimintaa ilman erillisiä koulutustilaisuuksia. Työpaikat ja kansalaisjärjestöt voivat tukea elinikäisen oppimisen toteutumista organisoimalla toimintansa niin, että yhteisön jäsenet oppivat mahdollisimman laajasti uusia asioita jokapäiväisessä toiminnassaan. Henkilöstön/jäsenistön kehittäminen. Tietoyhteiskunnassa henkilöstön sekä erilaisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen jäsenistön osaaminen on niille entistä tärkeämpi voimavara. Työpaikat ja muut yhteisöt voivat tukea elinikäisen oppimisen toteutumista panostamalla asian merkityksen mukaisessa laajuudessa henkilöstönsä/jäsenistönsä osaamiseen. Opiskeluun irrottautumisen mahdollistaminen. Henkilöstöllä on usein yksilöllisiä kehittymistavoitteita, jotka eivät suoranaisesti hyödytä yritystä. Omien motiivien mukaisella

6 opiskelulla on usein kuitenkin epäsuoria positiivisia vaikutuksia työpanokseen. Työpaikat voivat tukea elinikäisen oppimisen toteutumista myös järjestämällä henkilöstölle tarvittaessa mahdollisuuksia irrottautua työstä heidän omien tavoitteittensa mukaiseen uusien asioiden opiskeluun Oppilaitosten tuki Elinikäisen oppimisen toteutuminen yksilönäkökulmasta sekä työpaikkojen ja kansalaisjärjestöjen yksilöille tässä tarkoituksessa antama tuki edellyttävät oppimisen organisointiin erikoistuneen järjestelmän, oppilaitosten tukea. Jatkuvan oppimisen tieto- ja taitoperustan luominen. Oppilaitoksissa järjestettävä koulutus on ratkaisevassa asemassa jatkuvassa oppimisessa tarvittavan tieto- ja taitoperustan luomisessa. Perinteisesti keskeisessä asemassa olevan tietoperustan rinnalle on elinikäisen oppimisen näkökulmasta nostettava jatkuvan oppimisen taidot. Tuki yhteisöille. Toiminnassa oppimisen organisoiminen ja henkilöstön kehittäminen ovat osaamisen erityisalueita, joita ei läheskään kaikissa työpaikoissa ja kansalaisjärjestöissä ole riittävästi. Oppilaitokset voivat tukea elinikäisen oppimisen toteutumista avustamalla omalla ammattitaidollaan erilaisia yhteisöjä näissä asioissa. Yksilöllisiin tarpeisiin vastaavien oppimismahdollisuuksien järjestäminen. Kaupallinen koulutustarjonta Suomessa on erittäin vähäistä julkisen valvonnan alaisissa oppilaitoksissa järjestettävään koulutukseen verrattuna. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan kaupallinen aikuiskoulutus, kun ei oteta huomioon autokouluja, on vain noin 5 % koko aikuiskoulutuksesta. Ihmisten mahdollisuudet opiskella yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti kaupallista tarjontaa hyödyntäen ovat vähäiset. Oppilaitosjärjestelmä on tässäkin ratkaisevassa asemassa. Kaikissa ympäristöissä opitun tunnustaminen. Koulutuksen suorittamisesta annetuilla todistuksilla on perinteisesti osoitettu työnantajille ja jatkokoulutukseen hakeuduttaessa oppilaitoksille tietyn tieto- ja taitokokonaisuuden hallinta. Viime aikoina on työntekijätason ammatillisen osaamisen osoittamiseen kehitetty näyttötutkintoja, joissa ei kiinnitetä huomiota siihen, onko osaaminen hankittu koulutuksessa, työssä vai muussa toiminnassa. Oppilaitokset voivat vaikuttaa samaan suuntaan myös kehittämällä edelleen ihmisten mahdollisuuksia hyödyntää aikaisempaa osaamistaan oppilaitosten koulutusohjelmien suorittamisessa Elinikäisen oppimisen toteutumista edistävät rakenteet Elinikäinen oppiminen edellyttää lisäksi rakenteita, jotka tekevät mahdolliseksi ja muodostavat kannustimia edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiselle. Laaja rahoituspohja. Osaamiseen kohdistuvat lisääntyvät vaatimukset ja julkisen talouden rakenteellinen alijäämä muodostavat yhtälön, joka voidaan ratkaista vain käyttämällä julkisen rahoituksen rinnalla laajasti hyväksi oppimismahdollisuuksia hyödyntävien ihmisten ja yritysten rahoitusta. Yksityinen rahoitus voi koostua monella tavalla, aina ei ole kysymys suoraviivaisesta osallistujamaksujen käyttöönotosta tai korottamisesta tai yrityksille asetettavista pakollisista maksuista. Esimerkiksi jos julkisen koulutusjärjestelmän opintojen ja tutkintojen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät antavat ihmisille laajat mahdollisuudet hyödyntää muissa ympäristöissä hankkimaansa osaamista, julkisesti rahoitettuun koulutukseen osallistumisen keston voidaan arvioida lyhenevän. Tai jos oppilaitokset onnistuvat lisäämään yrityksille suunnattujen räätälöityjen

7 palvelujen myyntiä, on odotettavissa, että pääosin julkisesti rahoitetun omaehtoisen koulutuksen kysyntä vähenee. Oppimista edistävä toimeentuloturva. Työttömyysturvan, eläkkeiden ja muun sosiaaliturvan saamiseen voi liittyä ehtoja, joiden johdosta ihmisten on järkevämpää käyttää aikaansa muihin toimintoihin kuin uusien asioiden oppimiseen. Opintojen tukemiseen tarkoitetussakin toimeentuloturvassa voi olla esimerkiksi oppimistapahtuman piirteisiin liittyviä ehtoja, jotka eivät vastaa ihmisten yksilöllisiä tarpeita. Yksittäisiä toimeentuloturvan muotoja ja niiden muodostamaa kokonaisuutta tulisikin aina tarkastella myös siltä kannalta, miten ne tukevat elinikäisen oppimisen toteutumista. Kysyntää tukeva julkinen rahoitusjärjestelmä. Aikuisille tarkoitettujen oppimismahdollisuuksien järjestämisessä oppilaitoksilla on kahdensuuntaisia intressejä. Toisaalta oppilaitoksen tehtävän suunnasta pidetään tärkeänä vastata yhteiskunnassa ilmenevään kysyntään, mutta toisaalta oppilaitoksen organisaatiointressien suunnasta voi syntyä painetta rajoittaa kysyntään vastaamista siten, että oppilaitoksen tilojen ja kaluston käyttö ja henkilöstön toiminnan jatkuvuus tulee turvatuksi. Tarpeisiin vastaavien oppimismahdollisuuksien tarjontaa voidaan edistää kanavoimalla osa julkisesta rahoituksesta koulutuksen kysyjille tai heitä edustaville tahoille. Sisäisesti joustava oppilaitosjärjestelmä. Kun nuoret hankkivat jatkuvassa oppimisessa tarvittavaa taitoperustaa peruskoulutuksessaan, erityisesti taitoa suunnitella pitkäjänteisesti oppimispolkujaan, on tärkeää, että he saavat omista opinnoistaan myöhemminkin toimivan mallin. Heillä on oltava käytössään yli oppilaitoksen ja oppilaitosmuodon rajojen ulottuva todellinen mahdollisuus valita omien tavoitteittensa mukaisia opintoja osaksi yksilöllistä ohjelmaansa. Tarpeisiin vastaavien oppimismahdollisuuksien toteutumiseksi on myös aikuisilla oltava mahdollisuus muodostaa eri oppilaitosten tarjonnasta yksilöllisiä ohjelmia. Oppilaitosten julkisen rahoituksen mallien on edistettävä tällaisen sisäisesti joustavan oppilaitosjärjestelmän kehittymistä. Kattava tiedotus-, neuvonta- ja ohjausjärjestelmä. Oppimismahdollisuuksien määrän ja toteutusmuotojen lisääminen vastaamaan yhteiskunnassa ilmenevää tarvetta lisää myös ihmisten tarvetta saada oppimismahdollisuuksia ja niiden hyödyntämisestä aiheutuvia kustannuksia koskevaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta. Palvelua on oltava tarjolla runsaasti ja monimuotoisesti ja sen on oltava valtakunnallisesti kattavaa. Rakenteisiin vaikuttavien tahojen yhteistyö. Elinikäisen oppimisen toteutumiseen vaikuttavia rakenteita muodostavat monet eri tahot, erityisesti valtion eri viranomaiset, kunnat ja työmarkkinajärjestöt. Jotta näiden tahojen päätösten ja toimintalinjojen yhteisvaikutuksesta muodostuu elinikäistä oppimista edistävä, on niillä oltava jatkuvaa keskinäistä yhteistyötä. ELINIKÄISEN OPPIMISEN TOTEUTUMISEN EDELLYTYKSET Yksilötason perusedellytykset Perusta uuden oppimiselle Tarpeisiin vastaavat oppimismahdollisuudet Edellytykset hyödyntää oppimismahdollisuuksia Tieto oppimismahdollisuuksista ja niistä aiheutuvista

8 kustannuksista Yhteisöjen tuki Toiminnassa oppimisen organisoiminen Henkilöstön/ jäsenistön kehittäminen Opiskeluun irrottautumisen mahdollistaminen Oppilaitosten tuki Jatkuvan oppimisen tieto- ja taitoperustan luominen Tuki yhteisöille Yksiköllisiin tarpeisiin vastaavien oppimistilaisuuksien järjestäminen Kaikissa ympäristöissä opitun tunnustaminen Elinikäistä oppimista edistävät rakenteet Laaja rahoituspohja Kysyntää tukeva julkinen rahoitusjärjestelmä Oppimista edistävä toimeentuloturva Kattava tiedotus-, neuvonta- ja ohjausjärjestelmä Sisäisesti joustava oppilaitosjärjestelmä Rakenteisiin vaikuttavien tahojen yhteistyö Takaisin alkuun 5. OPPIMISEN EDISTÄMISPOLITIIKAN LÄHIAJAN TAVOITTEET 5.1. Oppimisen perusta Tavoite 1. Työmarkkinoille siirtyvillä nuorilla on nykyistä korkeampi peruskoulutustaso Koulutuspolitiikan tavoitteena on tarjota toisen asteen koulutuspaikka koko ikäluokalle ja kolmannen asteen koulutuspaikka %:lle ikäluokasta. Selvitysten mukaan noin 94 % nuorista jatkaa peruskoulun jälkeen toiselle asteelle lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen. Kolmannen asteen koulutuksen aloituspaikkoja ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa on vuonna 1999 noin 66 %:lle ikäluokasta. Asetettu tavoite on siis erittäin hyvin saavutettu. Koulutuksen aloittamisosuus ei kuitenkaan vielä kerro, kuinka suuri osa ikäluokasta siirtyy työmarkkinoille toisen tai kolmannen asteen tutkinnon suorittaneena. Viimeisimpien tilastotietojen mukaan vuoden 1996 lopussa vuotiaiden ikäluokasta oli vain 81,5 % suorittanut vähintään

9 toisen asteen tutkinnon ja vuotiaiden ikäluokasta vain 21,8 % kolmannen asteen tutkinnon. Jälkimmäiseen lukuun tulee tosin lähivuosina merkittävästi vaikuttamaan ammattikorkeakoulututkintojen lisääntyminen, mutta selvästi pienemmäksi suorittaneiden osuus tulee kuitenkin jäämään kuin aloittajien osuus. : nuorten peruskoulutustasoa koskevat yhteiskunnalliset tavoitteet asetetaan tutkinnon suorittaneiden osuuksina ikäluokasta; niiden toteutumiseksi koulutusjärjestelmän eri koulutusmuodoille asetetaan aloituspaikkoja, läpäisyä ja suoritettuja tutkintoja koskevia tavoitteita; tarvittavien toimenpiteiden perustaksi hankitaan nykyistä kattavampi tieto koulutusjärjestelmän opiskelijavirroista. Tavoite 2. Työmarkkinoille siirtyvillä nuorilla on hyvät oppimistaidot Työmarkkinoille siirtyessään nuorilla on oltava sellaiset oppimistaidot, että he osaavat suunnitella ja toteuttaa omaa oppimistaan kaikkia oppimisympäristöjä hyödyntäen ja heidän on myös oltava kiinnostuneita käyttämään näitä taitojaan. Tällaisten taitojen kehittyminen edellyttää toisaalta sopivia opetusmenetelmiä ja toisaalta oppilaitosten toimintaa suuntaavia rakenteellisia ratkaisuja. : laajennetaan oppimistaitojen kehittymistä koskevaa tutkimusta ja kokeilutoimintaa; uudistettaessa perusopetuksen ja toisen asteen opetussuunnitelmien perusteita nostetaan oppimistaitojen kehittyminen yhdeksi keskeisistä opetuksen tavoitteista ja tuetaan tavoitteen toteutumista laajalla opettajien lisäkoulutuksella; kehitetään opettajankoulutusta oppimistaitojen kehittymistä painottavaan suuntaan; tuetaan oppilaitosten sisäisen ja oppilaitosten ja oppilaitosmuotojen välisen valinnaisuuden toteutumista kaikilla koulutustasoilla huolehtimalla siitä, että rahoitusperusteet tukevat valintoja; tuetaan oppilaitosten ulkopuolisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä toisen asteen koulutuksessa muuttamalla oppilaitosten rahoitusperusteet opintosuorituksiin perustuviksi; niitä nuoria, joita koulutuksen keskeyttämisen tai heikon koulumenestyksen vuoksi uhkaa syrjäytyminen jatko-opinnoista ja työelämästä, tuetaan tavanomaisten toimenpiteiden lisäksi luomalla erilaisia vaihtoehtoisia opiskelun ja työhönoppimisen yhdistelmiä. Tavoite 3. Aikuisten peruskoulutustaso on nykyistä parempi Vuonna 1995 oli vuotiaista suomalaisista 63 % vailla perusasteen jälkeistä koulutusta. Ikäryhmässä v. osuus oli 41 % ja vielä vuotiaiden ikäryhmässäkin 26 %. Yhteensä vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevia oli näissä ikäryhmissä noin , joista noin oli työvoimaan kuuluvia. Vaikka koulutustaso ei kerrokaan kaikkea ihmisten mahdollisuuksista työmarkkinoilla, tosiasiaksi kuitenkin jää, että aikuisväestössä on erittäin runsaasti ihmisiä, joiden asemaa paremman peruskoulutuksen hankkiminen turvaisi merkittävästi. : vailla perusasteen jälkeistä koulutusta oleville aikuisille luodaan mahdollisuudet opiskella enintään 120 opintoviikon laajuinen opintokokonaisuus työvoimapoliittisen

10 aikuiskoulutuksen koulutustuen tasoisella opintososiaalisella tuella; koulutukseen hakeutumista ja läpiviemistä tuetaan merkittävällä tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspanoksella ja opintovapaalainsäädäntöön tehtävillä muutoksilla; ensi vaiheessa em. opiskelumahdollisuudet luodaan työmarkkinoilla vaikeimmassa tilanteessa oleville eli yli 40-vuotiaille työttömille; uudistuksen ensi vaihe sisällytetään alkuvuodesta 1999 valmisteltavaan Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmaan ja siihen pyritään saamaan osittaisrahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta sisällyttämällä se uusiin rakennerahasto-ohjelmiin. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa on useita eri muotoja: alemmilta koulutusasteilta siirtyville nuorille tarkoitetut koulutusohjelmat, joissa koko tutkinto suoritetaan kerralla; vastaavat ohjelmat työelämästä tuleville aikuisille; tutkinnon suorittaminen yksityisopiskelijana; sekä tutkinnon osien suorittaminen avoimessa opetuksessa. Monille aikuisille ei koko tutkintoon kerralla tähtäävä opiskelu perinteisissä kokopäiväisissä opinnoissa ole heidän elämäntilanteestaan johtuen mahdollista tai se on taloudellisesti ja sosiaalisesti hankalaa, vaikka opetuksesta ei peritäkään maksuja. Aikuisille onkin kehitetty heidän tarpeensa huomioonottavia monimuotojärjestelyjä. Kehittämissuunnitelmassa on aikuisille tarkoitetut koulutuspaikat mitoitettu erikseen. Kaikissa koulutusmuodoissa ei näitä mitoitustavoitteita ole kuitenkaan sisällytetty ohjausjärjestelmiin eikä niiden toteutumista ole erikseen seurattu. Aikuisille hyvin soveltuvaa tutkintojen osien avointa opetusta ja tutkintojen suorittamista yksityisopiskeluna ei rahoituksellisesti ole katsottu osaksi tutkintotavoitteista koulutusta, vaikka ne sisällöltään sellaista aina ovatkin. Päinvastoin kuin muussa tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opiskelijoilta peritään maksuja. Joissakin tapauksissa työnantajat ovat olleet kiinnostuneita rahoittamaan henkilöstölleen tutkintotavoitteista koulutusta. Tähän liittyy tasa-arvoon liittyviä ongelmia, joita on tarpeen selvittää. : tutkintotavoitteisen koulutuksen mitoitus-, rahoitus- ja maksupolitiikkaa käsitellään kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon julkinen rahoitus, opiskelijamaksut ja työnantajarahoitus. Tavoite 4. Aikuisten oppimistaidot ovat nykyistä paremmat Monilla aikuisilla ei ole juurikaan ollut mahdollisuuksia kehittää itselleen hyviä oppimistaitoja peruskoulutuksessaan tai myöhemmin työelämässä olonsa aikana. Oppimistaidot ovat kuitenkin yhteiskunnan ja työelämän muutoksiin varautumiseksi ja sopeutumiseksi tarvittavan jatkuvan oppimisen yksi perusedellytys. Tavoitteen 2 yhteydessä esitetyt toimenpiteet soveltuvat varsin pitkälle myös aikuisten oppimistaitojen edistämiseen. Vapaan sivistystyön oppilaitokset kykenevät lisäksi tavoittamaan ihmisten henkilökohtaisia tavoitteita palvelevilla toimintamuodoillaan aikuisia, jotka ovat muutoin vieraantuneet

11 oppimiskulttuurista, ja saattamaan heidät korkeittenkin kynnysten yli. Tie opintojen jatkamiseen on silloin avattu. : sovelletaan tavoitteen 2 yhteydessä esitettyjä toimenpiteitä myös aikuisiin; käynnistetään ohjelma, jossa laajennetaan ja kehitetään edelleen aikuisten oppimistaitoja kehittävää tarjontaa erityisesti vapaan sivistystyön oppilaitoksissa Mahdollisuudet uuden oppimiseen Tavoite 5. Aikuisten oppimismahdollisuuksien julkisesta rahoituksesta nykyistä suurempi osa suunnataan suoraan koulutuksen tarvitsijoille Takaisin alkuun Aikuisille tarkoitettujen oppimismahdollisuuksien järjestämisessä oppilaitoksilla on kahdensuuntaisia intressejä. Toisaalta oppilaitoksen tehtävän suunnasta pidetään tärkeänä vastata yhteiskunnassa ilmenevään kysyntään, mutta toisaalta oppilaitoksen organisaatiointressien suunnasta voi syntyä painetta ohjata kysyntään vastaamista siten, että oppilaitoksen tilojen ja kaluston käyttö ja henkilöstön toiminnan jatkuvuus tulee turvatuksi. Yksi vastaus tähän on ollut ammatillisen lisäkoulutuksen ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinnassa käytössä oleva tilaaja-tuottaja-malli, jossa valtion viranomaiset toimivat kansalaisten edustajina oppilaitoksiin päin. Aidosta koulutuksen tarvitsijoille suunnattavasta julkisesta rahoituksesta on kuitenkin kysymys vasta silloin, kun koulutuksen tarvitsijat saavat rahat itse käyttöönsä tai ne myönnetään sellaisille heitä edustaville tahoille, joiden edustamistehtävään he ovat antaneet nimenomaisen suostumuksensa. Julkisen rahoituksen suuntaamista suoraan koulutuksen tarvitsijoille vaikeuttaa se, että yksittäisten ihmisten tai pk-yritysten neuvotteluvoima suhteessa oppilaitoksiin on vähäinen. Jos tietystä koulutuksesta on neuvottelemassa yksittäinen henkilö tai pk-yritys, josta koulutukseen olisi tulossa vain muutama henkilö, koulutuksen toteuttamisen hinta osallistujaa kohti nousee korkeaksi. Koulutuksen järjestäminen kohtuuhintaan edellyttää aina useita kiinnostuneita. : kehitetään kohdassa 5.4. ehdotettua tiedotus- ja neuvontajärjestelmää myöhemmässä vaiheessa niin, että sen yhdeksi tehtäväksi määritellään hankkia kansalaisille heidän toimeksiannostaan sellaisia yksilöllisiä koulutuskokonaisuuksia, joissa käytetään hyväksi usean oppilaitoksen tarjontaa; pk-yritysten mahdollisuuksia saada oppilaitoksilta henkilöstönsä kehittämistarpeita vastaavaa koulutusta parannetaan myöntämällä valtion rahoitusta pk-yritysten yhdessä palkkaamille koulutusasiantuntijoille, jotka toimivat yritysten neuvottelijoina oppilaitoksiin päin. Tavoite 6. Kansalaisyhteiskunnan oppimista edistävään toimintaan suunnataan nykyistä enemmän julkista rahoitusta Elinikäisen oppimisen edistämispolitiikan nykyisestä poikkeaviksi piirteiksi todettiin edellä aikuisten oppimismahdollisuuksien määrän ja toteutusmuotojen lisääminen sekä julkisen

12 koulutusjärjestelmän ulkopuolella tapahtuvan oppimisen nostaminen koulutusjärjestelmässä tapahtuvan oppimisen rinnalle. Yksi tapa toteuttaa näitä tavoitteita on tukea julkisella rahoituksella kansalaisyhteiskunnan toimijoita nykyistä enemmän monipuolisten oppimismahdollisuuksien järjestämisessä. Edellä todettiin myös, että eläkeikäisen väestön määrä kasvaa ja keskimääräinen eläkkeelläoloaika pitenee. Eläkkeelläolon aikana ehtii nopeasti muuttuvan yhteiskunnan toimintatavoissa tällöin tapahtua jo huomattaviakin muutoksia, joihin sopeutuminen edellyttää eläkeläisten perustaitojen päivittämistä. Kansalaistoiminnan yhteistyötahoilla on hyvät mahdollisuudet tavoittaa myös eläkeikäinen väestö. Kansalaisjärjestökentän laajuuden ja monimuotoisuuden vuoksi tuki on käytännössä tarkoituksenmukaisinta kanavoida sellaisille yksiköille, jotka toimivat kansalaisjärjestöjen kanssa tai jotka muuten organisoivat kansalaisten omista tarpeista lähtevää toimintaa. Opetusministeriön toimialalla tällaisiksi yksiköiksi sopivat luontevasti kansalaisjärjestötaustaiset vapaan sivistystyön oppilaitokset eli opintokeskukset, kansanopistot ja liikunnan koulutuskeskukset. Käytännössä myös pääosin kunnalliset kansalaisopistot organisoivat kuntalaisten vapaatavoitteisia opintoja samalla tavalla kuin em. vapaan sivistystyön oppilaitokset. Kansalaisopistot toimivat usein yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa ja esimerkiksi paikallista kansalaistoimintaa edustava kylätoiminta on usein toteutettu yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa. : vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitusta lisätään ja niiden henkilöstön ammattitaidon kehittämistä tuetaan; näiden oppilaitosten toiminnan läpinäkyvyyttä lisätään kehittämällä niitä koskevaa yleistajuista raportointia. Tavoite 7. Toisen ja kolmannen asteen oppilaitosten yhteistyö yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa on nykyistä laajempaa Yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö katsotaan nykyisin toisen ja kolmannen asteen oppilaitosten yhdeksi ydintehtäväalueeksi. Rahoituksessa ja muissa oppilaitosten ohjausmenettelyissä tämä ei kuitenkaan näy riittävällä tavalla. : edistetään oppilaitosten kiinnostusta tehdä yhteistyötä yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa ottamalla tämä yhteistyö huomioon oppilaitosten rahoituksessa. Tavoite 8. Verkkojen ja joukkoviestimien hyödyntäminen on nykyistä kehittyneempää ja laajempaa Verkkoja ja joukkoviestimiä hyödyntävä opetus on viime vuosina huomattavasti kehittynyt. Nykyiset koulutuksen rahoitusperusteet ja niistä johdetut koulutuksen organisatoriset järjestelyt eivät kuitenkaan tue vielä riittävästi tällaisen opetuksen kehittämistä. :

13 oppilaitosten verkkoja ja joukkoviestimiä (paikallisradiot, -televisiot) hyödyntävälle tarjonnalle laaditaan kokeiluista saatujen kokemusten perusteella rahoitusperusteet; tutkitaan mahdollisuudet kansallisen virtuaaliyliopiston perustamiseen. Tavoite 9. Oppilaitosten ulkopuolisissa ympäristöissä hankittu osaaminen otetaan nykyistä paremmin huomioon Koulutusjärjestelmässä on viime vuosina kehitetty menettelyjä, joilla muissa ympäristöissä hankittua osaamista on voitu hyödyntää tutkintojen suorittamisessa ja henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laatimisessa. Tämä kehityssuunta ei kuitenkaan ole vielä riittävästi vakiintunut eivätkä oppilaitosten rahoitusjärjestelyt kaikilta osin tue sitä. käynnistetään työssä ja muissa oppilaitosten ulkopuolisissa oppimisympäristöissä hankitun osaamisen arvioinnin ja tunnustamisen tutkimus- ja kehittämisohjelma; kaikilla koulutustasoilla kehitetään edelleen menettelyjä, joilla opiskelijoita tuetaan henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laatimisessa ja joissa otetaan huomioon oppilaitosten ulkopuolella hankittu osaaminen. Tavoite 10. Oppilaitoksiin hakeutuvien ja opiskelijoiden kuluttajansuoja on nykyistä selkeämmin määritelty Koulutuksesta on yhteiskunnallisen kehityksen myötä yhä merkittävämpi osa ihmisten elämää. Oppilaitosten asema koulutuksen järjestäjinä on erittäin vahva. Tutkintotavoitteinen koulutus järjestetään kokonaan julkisen valvonnan alaisissa oppilaitoksissa. Kaikesta aikuiskoulutuksesta on oppilaitosten osuus tilastokeskuksen selvityksen mukaan noin 85 %. Kun koulutusyritysten toiminnasta noin kaksi kolmannesta on autokouluopetusta, jää koulutusyritysten muun toiminnan osuudeksi vain 5 % koko aikuiskoulutuksesta. Lisäkoulutuksessa oppilaitokset toimivat varsin laajasti liiketaloudellisin periaattein, vaikka ne eivät toimikaan taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Opiskelijoilta ja työnantajilta perittävät maksut voivat olla huomattavia. Kun elinikäisen oppimisen edistämispolitiikka edellyttää julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistämismahdollisuuksien tarkastelua entistä laajemmin, voi oppilaitosten asiakkaiden taloudellinen intressi tulevaisuudessa muodostua entistä suuremmaksi. Irrottautuminen työstä kokopäiväiseen koulutukseen, oli kysymys tutkintotavoitteisesta tai muusta koulutuksesta, on lisäksi jo sinänsä yleensä taloudellinen uhraus. Nämä kehityskulut korostavat oikeusturvaan, kuluttajansuojaan ja toiminnan eettisiin periaatteisiin liittyviä kysymyksiä oppilaitoksissa. Oppilaitosten asema julkisen valvonnan alaisina laitoksina merkitsee, että kansalaisilla on oikeus odottaa niiden toimivan julkiseen palveluun yleensä liitettävien periaatteiden mukaisesti. Näitä kysymyksiä ei toistaiseksi ole opetushallinnossa kokonaisvaltaisesti käsitelty. Eräillä muilla hallinnonaloilla ja elinkeinotoiminnassa säännöksiä ja kokemuksia niiden toimivuudesta jo on: esimerkiksi terveydenhuollossa laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) ja elinkeinotoiminnassa yleinen kuluttajansuojalaki (38/1978) ja sen lisäksi eri aloja koskevia erityissäädöksiä, esimerkiksi matkatoimistojen toimintaa säätelevä valmismatkalaki (1079/1994) ja asetus valmismatkasta annettavista tiedoista (1085/1994).

14 selvitetään tarve ja mahdollisuudet laatia säännöstö koulutukseen hakeutuvan, opiskelijan ja koulutuksen rahoittajan asemasta ja oikeuksista julkisen valvonnan alaisissa oppilaitoksissa Oppimismahdollisuuksien hyödyntäminen Takaisin alkuun Ihmisten asema ja tilanne työmarkkinoilla vaikuttavat siihen, missä määrin heidän on mahdollista saada työnantajat tai viranomaiset osallistumaan heidän koulutuksensa kustannuksiin (maksut, toimeentulo), missä määrin heillä itsellään on kiinnostusta ja taloudellisia mahdollisuuksia panostaa koulutukseensa ja kuinka vapaita he tosiasiallisesti ovat tekemään koulutustaan koskevia päätöksiä. Tavoite 11. Työttömyysaikaiseen opiskeluun työttömyysturvalla on nykyistä enemmän mahdollisuuksia Työttömyysturvan tasoisella tuella opiskelu on nykyisin mahdollista vain niille työttömille, jotka osallistuvat työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai niille vähintään 10 vuoden työkokemuksen omaaville työttömille, jotka osallistuvat vähintään 20 opintoviikon laajuiseen opetushallinnon rahoittamaan päätoimiseen koulutukseen. Lisäksi työttömien on mahdollista osallistua työttömyysturvalla työajan ulkopuolella järjestettyyn koulutukseen, mikäli sitä ei katsota niin vaativaksi, että se voidaan tulkita päätoimiseksi. Yhteiskunnan koko koulutustarjonnasta vain osa on siis työttömien tosiasiallisesti käytettävissä. Kohdassa 5.1. käsiteltiin jo vailla perusasteen jälkeistä koulutusta oleville tarkoitettujen uusien pitkäkestoisten opiskelumahdollisuuksien luomista. Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa on työllistyvyyden parantamista koskevan ensimmäisen pilarin yhtenä alueena jo elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien kehittäminen. Seuraavaa toimintasuunnitelmaa koskevissa komission suuntaviivoissa elinikäisen oppimisen merkitys työvoiman ammattitaidon ja sopeutumiskyvyn kehittämisessä korostuu entisestään. Komission mielestä jäsenvaltioiden pitäisi ottaa tavoitteekseen lisätä vuosittain näistä toimenpiteistä hyötyvien henkilöiden määrää. Toimintasuunnitelma valmistellaan alkuvuonna työllisyyspolitiikan seuraavan toimintasuunnitelman valmistelutyössä alkuvuonna 1999 asetetaan opetusministeriön tavoitteeksi koulutusjärjestelmän nykyistä laajempi avaaminen työttömille. Tavoite 12. Työelämästä omaehtoiseen koulutukseen lähteminen on nykyistä turvatumpaa Työelämästä omaehtoiseen koulutukseen lähteville on tarjolla nykyisellään monia erilaisiin saantiehtoihin perustuvia (mm. ikä, työhistoria, työtulot) tukimuotoja. Järjestelmät ja niiden keskinäiset suhteet ovat vaikeasti hahmotettavissa ja hallittavissa. Opintotukea lukuun ottamatta aikuisten tukijärjestelmät perustuvat ansaintaperiaatteelle. Työhistorian ja työsuhteen korostuminen ei täysin vastaa nykyistä työmarkkinoiden tilaa. Yhä enemmän tukien piirin pääsyn esteeksi ovat muodostuneet työmarkkinoiden epävakaudesta johtuvat ja yhä tyypillisemmiksi muodostuneet määräaikaiset työsuhteet. Järjestelmät eivät ota riittävästi

15 huomioon epävakaassa työmarkkina-asemassa olevien tarpeita. Myös opintovapaan saantiehdot on nykyisin rakennettu ensisijaisesti pysyvässä kokoaikaisessa työsuhteessa olevien näkökulmasta. Tukimuotojen rahoituspohjat ovat erilaisia. Aikuisopintotuen ja opintotuen rahoittaa valtio ja sitä maksaa kansaneläkelaitos. Ammattikoulutusrahan, osittaisen ammattikoulutusrahan ja erorahan aikuiskoulutuslisän sekä vuorottelukorvauksen rahoitukseen osallistuvat valtion ohella sekä työnantajat että työntekijät. Ammattikoulutusrahan, osittaisen ammattikoulutusrahan ja erorahan aikuiskoulutuslisän maksaa Koulutus- ja erorahasto tai valtionkonttori. Vuorottelukorvausta maksavat Kela tai työttömyyskassat. Työelämästä omaehtoiseen koulutukseen lähtevälle tarkoitettu aikuisopintotuki ei nykyisellään korvaa kohtuullisesti koulutuksen ajan toimeentuloa. kehitetään työelämästä koulutukseen lähteviä aikuisia varten yksi tukijärjestelmä, jossa tuen taso on kohtuullinen suhteessa tavalliseen opintotukeen ja työttömien koulutuksen ajalle maksettaviin etuuksiin; järjestelmää kehitettäessä arvioidaan uudelleen valtion ja yksityisen rahoituksen vastuut; tuen saantiehtoja määriteltäessä epävakaassa työmarkkina-asemassa olevien asema turvataan nykyistä paremmin; tarkistetaan opintovapaan ehdot epävakaat työsuhteet ja monimuotoinen oppimismahdollisuuksien tarjonta huomioonottavaksi. Työelämästä opiskelemaan lähtevien aikuisten tukijärjestelmän kehittämisessä voitaisiin yksityisen rahoitusosuuden selkeyttämisessä toimia monella tavalla. Päätoimisten opintojen ajalle voitaisiin myöntää tukea, jota voisi saada opintotuen lisäksi yhdestä erillisestä rahastosta tai valtiolta. Rahastomallissa työntekijä voisi hakea opintotuen lisäksi maksettavaa tukea työmarkkinaosapuolten hallinnoimasta rahastosta. Työnantajalta ja työntekijöiltä kerättäisiin rahaston pääoma. Työnantajien osuus voisi määräytyä esimerkiksi yrityksen liikevaihdon mukaan. Toisena vaihtoehtona olisi, että työntekijä voisi hakea opintotuen lisäksi maksettavaa tukea valtiolta. Työnantajilta ja työntekijöiltä kerättäisiin veroluonteisesti pääoma tuen maksamiseksi. Tukea haettaisiin esimerkiksi Kelan kautta. Päätoimisten opintojen ajalle voitaisiin myöntää vuorottelukorvausta. Tässä mallissa nykyistä vuorottelukorvausjärjestelmää kehitettäisiin edelleen siten, että etuuden taso kannustaisi opiskeluun. Työnantaja voisi maksaa opiskelun ajalta palkkaa. Tämän mallin etuna olisi, että työntekijän toimeentulo ei heikkenisi opiskeluna aikana. Palkan maksaminen opiskelun ajalle olisi perusteltua tilanteissa, joissa työnantaja edellyttää työntekijältä tietyn koulutuksen kautta saavutettavaa osaamista. Palkan käyttäminen opiskeluajan toimeentuloon nykyistä laajemmin edellyttäisi, että työnantajille korvattaisiin osittain tästä aiheutuvia menoja. Toisena vaihtoehtona on, että opiskelu toteutetaan soveltuvin osin oppisopimuksena. Voitaisiin käyttää muita keinoja kannustaa työnantajia tukemaan taloudellisesti henkilöstönsä omaehtoista opiskelua. Positiivisena kannustimena voitaisiin kaikkiin rahoitusmalleihin liittää vuorottelukorvausjärjestelmän käytäntö, jossa valtio tukee opiskelemaan lähteneen tilalle palkattavan henkilön palkkakustannuksia. Negatiivisena kannustimena voitaisiin käyttää esimerkiksi liikevaihdon perusteella määräytyvää maksua, jonka joutuisivat maksamaan sellaiset

16 työnantajat, jotka eivät osallistu henkilöstönsä koulutuksen tukemiseen. Maksulla rahoitettaisiin opintotuen lisäksi maksettavaa tukea. Voitaisiin käyttää taloudellisia kannustimia, jotka tukisivat työntekijöiden halukkuutta osallistua maksulliseen koulutukseen. Esimerkiksi henkilöverotuksessa kaikki opiskelukulut voitaisiin katsoa tulonhankkimiskuluiksi ja siten vähennyskelpoisiksi. Tavoite 13. Yrityksillä on aikaisempaa enemmän kannustimia henkilöstönsä kehittämiseen Yritysten panostus henkilöstönsä kehittämiseen on kokonaisuutena merkittävä. Tilastokeskuksen vuoden 1997 työolotutkimuksen mukaan oli 47 % palkansaajista osallistunut vuoden aikana työnantajan kustantamaan koulutukseen. Koulutuksen kesto oli keskimäärin kuusi päivää. Yritysten välillä on kuitenkin merkittäviä eroja, mikä merkitsee samalla, että erilaisissa yrityksissä työskentelevien mahdollisuudet osaamisensa kehittämiseen osana työtä ovat merkittävästikin erilaiset. Henkilöstön kehittämispanostukset vaihtelevat myös eri suhdannevaiheissa. Myös yritysten tietoisuus henkilöstönsä osaamisen merkityksestä pitkäjänteiselle tuloksen teolle vaihtelee. selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön tavoitteen 12 yhteydessä yhtenä vaihtoehtona kuvattu omaehtoiseen koulutukseen käytettävä työnantajamaksu, jota maksaisivat sellaiset työnantajat, joiden panostus henkilöstönsä kehittämiseen on vähäinen; selvitetään mahdollisuudet ottaa yritysverotuksessa käyttöön henkilöstön kehittämispanostusten suhdannevaihteluja tasaava henkilöstön kehittämisvaraus- ja - talletusjärjestelmä; tuetaan yritysten ja julkisyhteisöjen henkilöstövoimavarojen raportointijärjestelmien kehittämistä. Tavoite 14. Opintotuki tukee nykyistä paremmin elinikäistä oppimista Edellä on jo käsitelty opintotukea työelämästä omaehtoiseen opiskeluun irrottautuvien näkökulmasta. Elinikäistä oppimista tukeva opintotukijärjestelmä mahdollistaa yksilön eri elämänvaiheissa päätoimisen opiskelun ajalle muun toimeentuloturvan kanssa johdonmukaisesti toimivan riittävän toimeentulon. Opintotuessa on nykyisin piirteitä, jotka ovat ristiriidassa tämän kanssa. nostetaan alle 20-vuotiaiden opintoraha kaikissa tapauksissa vähintään lapsilisän tasoiseksi; nostetaan muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden opintotuessa huomioon otettavien vanhempien tulojen rajaa ansiokehityksen mukaisesti ja myöhemmin valtiontalouden mahdollistaessa vanhempien tulojen huomioimisesta luovutaan kokonaan; opintotuen asumislisä ja asumistuki sovitetaan yhteen niin, että asumisen tuki on tasoltaan sama riippumatta siitä minkä järjestelmän piirissä opiskelija on; tarkistetaan opintorahan taso vähintään kustannuskehityksen mukaisesti; tarkistetaan opintotuen taso (opintoraha ja -laina) toimeentulon turvaavalle tasolle käyttäen vertailukohtana muita toimeentuloturvajärjestelmiä. Takaisin alkuun

17 5.4. Oppimismahdollisuuksia ja niihin liittyviä taloudellisia kysymyksiä koskeva tiedotus ja neuvonta Tavoite 15. Ihmisillä on käytettävissään kattava ja helposti saavutettava tiedotus- ja neuvontajärjestelmä Kun oppimismahdollisuudet monimuotoistuvat, koulutuksen ja muiden oppimismahdollisuuksien tarjonnasta päättäviä on lukuisasti, erilaisia oppimisjaksoja voidaan entistä helpommin yhdistää yksilöllisiksi oppimispoluiksi ja oppimismahdollisuuksien rahoitusmuotoja on runsaasti ja ne muuttuvat usein, niin ihmisten on entistä vaikeampi tehdä riittävään informaatioon perustuvia päätöksiä oppimisohjelmistaan. Ihmisten käyttöön on saatava kattava ja helposti saavutettava tiedotus- ja neuvontajärjestelmä. opetusministeriö kehittää kansalaiskäyttöön tietoverkossa toimivan valtakunnallisen tiedotus- ja neuvontajärjestelmän; tietoverkossa toimivaa järjestelmää täydennetään erillisprojekteilla sellaisten ryhmien tarpeisiin, joilla ei lähiympäristössään ole internet-yhteyksiä helposti saavutettavissa. Tietoverkkojärjestelmän tavoitetilaa voidaan kuvata seuraavasti. Järjestelmän avulla saadaan yhden kotisivun kautta tietoa ja neuvontaa opintomahdollisuuksista, eri oppilaitostyyppien opiskelukäytännöistä ja opintovaatimuksista, koulutuksen aikaisesta toimeentulosta ja muista opintoihin liittyvistä kysymyksistä. Neuvontaa saadaan sekä reaaliajassa vastaanottoaikoina että jatkuvana sähköpostipalveluna. Kokonaisuus linkittyy muihin internetissä toimiviin kansalais- ja koulutuspalveluihin. Palvelukokonaisuudesta saadaan ajantasaiset tiedot oppilaitosten koulutustarjonnasta niiden omia verkkosivuja hyödyntäen. Koulutustarjontaa voidaan tarkastella myös samanaikaisesti ja vertailla eri mahdollisuuksia. Tiedotukseen ja neuvontaan liitetään verkko-opiskelua. Tämä alue käsittää internet-perustaisia opintokokonaisuuksia ja vuorovaikutteisia itsearviointimahdollisuuksia sekä yhteyksiä oppilaitosten verkkotarjontaan kotimaassa ja ulkomailla. 6. YHTEISTYÖ Takaisin alkuun Tavoite 16. Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston yksiköiden työnjako heijastelee nykyistä paremmin elinikäisen oppimisen edistämispolitiikan tavoitteita Opetusministeriön työjärjestyksen mukaan kustakin oppilaitosmuodosta vastaavan yksikön tehtäviin kuuluu vain nuorten koulutus kyseisessä oppilaitosmuodossa. Aikuiskoulutus kuuluu aikuiskoulutusyksikön toimialaan. Aikuiskoulutusyksikkö vastaa myös elinikäisen oppimisen periaatteelle rakentuvan koulutuspolitiikan edistämisestä.

18 oppilaitosmuotojen paremman kokonaisohjauksen toteuttamiseksi muutetaan koulutus- ja tiedepolitiikan osaston yksiköiden työnjakoa siten, että elinikäisen oppimisen edistäminen koko väestön osalta sisällytetään työjärjestyksessä kaikkien yksiköiden toimialaan; aikuiskoulutusyksikölle määrätään työjärjestyksessä aikuiskoulutusta koskeva koordinaatiovastuu. Tavoite 17. Elinikäisen oppimisen toteutumiseen vaikuttavilla tahoilla on toimiva yhteistyö Elinikäisen oppimisen toteutumiseen vaikuttavat toimintapolitiikallaan monet ministeriöt ja keskusvirastot, aluetason viranomaiset, kunnat ja yhteiskunnan eri etujärjestöt. Elinikäisen oppimisen edistämiseksi tarvitaan uusia yhteistyön muotoja, joilla eri tahojen toimintaa voidaan yhteensovittaa. perustetaan opetusministeriön johdolla toimiva valtionhallinnon eri yksiköiden, kuntien ja etujärjestöjen yhteistyöelin, joka sovittaa yhteen näiden tahojen toimintaa elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Yhteistyön merkitystä on korostettu myös Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa, jonka Suomi kuten muutkin EU:n jäsenmaat on laatinut marraskuussa 1997 pidetyn Luxemburgin Eurooppa-neuvoston päätösten mukaisesti. Suunnitelman tavoiteosassa todetaan, että elinikäisen oppimisen periaatteen omaksumista ja käytäntöön soveltamista tarvitaan työyhteisöissä ja yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Toimenpideosassa todetaan, että vuoteen 2000 mennessä valmistellaan voimassa olevista järjestelmistä elinikäisen oppimisen strategiaan perustuva toimintamalli. Vastuu tästä on asetettu opetusministeriölle, työministeriölle ja työmarkkinajärjestöille. Seuraava työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma valmistellaan kesään 1999 mennessä. Komission sitä koskevissa suuntaviivoissa tulee entistä korostuneemmin esiin elinikäisen oppimisen merkitys työvoiman ammattitaidon ja sopeutumiskyvyn kehittämisessä. Komission mielestä jäsenvaltioiden pitäisi ottaa tavoitteekseen lisätä vuosittain näistä toimenpiteistä hyötyvien henkilöiden määrää. Se pitää lisäksi erityisen tärkeänä, että ikääntyvät henkilöt voivat osallistua näihin toimenpiteisiin helposti. opetusministeriö käynnistää työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa tarkoitetun elinikäisen oppimisen toimintamallin valmistelun; em. valmistelun tuloksia hyödynnetään työllisyyspolitiikan seuraavan toimintasuunnitelman valmistelutyössä. EU:n rakennerahastojen uusi ohjelmakausi alkaa vuonna Sosiaalirahaston toimintamuotojen uusi määrittely antaa uusia mahdollisuuksia elinikäisen oppimisen edistämiseen osana uusia ohjelmia. opetusministeriö huolehtii siitä, että elinikäisen oppimisen edistäminen sisällytetään mahdollisimman laajasti uusiin rakennerahasto-ohjelmiin.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Vallilan koulutusyksikkö Aira Rajamäki 14.3.2007

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 8.11.2013 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Pertti Pitkänen 30.3.2011 Osaamisen ja sivistyksen asialla KEHO: Toteutuneet muutokset - Lain tarkoitus ja tavoitteet sekä lain piiriin kuuluva

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari

Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari 11.11.2010 Hallitusohjelma Hallitusohjelman mukaan tulevaisuuden talouskasvun yhä tärkeämpi tekijä on osaavan työvoiman riittävä määrä.

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET OPM:n päätös (drno 2/502/2008)

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET OPM:n päätös (drno 2/502/2008) AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET OPM:n päätös 25.2.2008 (drno 2/502/2008) Sirkka-Liisa Kärki Opetusneuvos Asiantuntijayksikön päällikkö Sirkka-Liisa.Karki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta Koulutusrahasto Työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tehtävänä on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen Rahasto on aloittanut toimintansa

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari 2.5.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Mitä tapahtuu tai on tapahtumassa? Muutokset tutkintojen perusteissa Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintotoimikuntakauden

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot