MR TILAN RAKENTAMINEN JA FYSIOTERAPIAN TILAT

Transkriptio

1 Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunta LIITE 3 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS Tilakeskus PORVOON SAIRAALA MR TILAN RAKENTAMINEN JA FYSIOTERAPIAN TILAT HANKESUUNNITELMA

2 Hankkeen projektiorganisaatio: Ingemar Borgman, kiinteistöpäällikkö HUS-Tilakeskus Riitta Heino, erik.suunnittelija (asiakirj.kokoam.) HUS-Tilakeskus Heidi Anttila, proj.suunnittelija HUS-Kuvantaminen Pirjo Koskivuo, osastonhoitaja HUS-Kuvantaminen Marko Lamminen, ylilääkäri HUS-Kuvantaminen Teemu Lehtonen, rtg-insinööri HUS-Kuvantaminen Kari Sippola, rtg-insinööri HUS-Kuvantaminen Ann-Charlotte Nyman, johtava ylihoitaja HUS-Porvoon sair, fysioter. Paula Siltanen, osastonhoitaja HUS-Porvoon sair, fysioter. Jarkko Penttilä, proj.päällikkö HUS-Tietohallinto Sten Sjöholm, tekninen isännöitsijä HUS-Kiinteistöt Oy Antti Järvenpää, turv.asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Matti Kurki, hankkeen proj.päällikkö HUS-Kiinteistöt Oy Riikka Ritola-Päivärinta, erik.suunnittelija HUS-Kiinteistöt Oy Ilkka Huuskonen, rakennusvalvoja HUS-Kiinteistöt Oy Juha Nurkkala, LVI-valvoja HUS-Kiinteistöt Oy Tomi Repo, sähkövalvoja HUS-Kiinteistöt Oy Pekka Lukkaroinen, arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitsto Pekka Lukkaroinen Oy Sami Logren, arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitsto Pekka Lukkaroinen Oy Kari Toitturi, rakennesuunnittelu Ins.tsto R.J. Heiskanen Jouko Haapio, LVIA-suunnittelu Granlund Oy Jorma Sirainen, LVIA-suunnittelu Granlund Oy Ralf Lindström, sähkösuunnittelu Granlund Oy Sampo Hintsanen, KSL-suunnittelu Granlund Oy

3 TIIVISTELMÄ Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluva Porvoon sairaala on valmistunut vuonna 1968 ja se tuottaa erikoissairaanhoidon palveluita ensisijaisesti oman alueen väestölle. Porvoon sairaanhoitoalueen väestöpohja oli vuoden 212 lopussa noin 96. Sairaanhoitoalueen jäsenkuntia ovat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo. Porvoon sairaalan tiloista osa on peruskorjattu ja sairaalaa on laajennettu useaan kertaan. Sairaalan päärakennuksen 2. kerroksessa sijainneissa fysioterapiayksikön tiloissa on vuonna 212 havaittu rakennusvirheitä sisäilmaongelmien tutkimusten yhteydessä ja tilat on purettu hiekkapohjaan saakka. Tällähetkellä fysioterapian yksikkö toimii sairaalassa eri väistötiloihin hajautettuna. Fysioterapian tilat peruskorjataan kokonaan päärakennuksen 2. kerrokseen. Samassa yhteydessä rakennetaan fysioterapiatilojen viereen, nykyisin tyhjänä olevaan varastotilaan, HUS-Kuvantamisen magneettitutkimusyksikkö (MR-tilat). Magneettikuvaukset tehdään tällä hetkellä rekkamagneetilla kahtena päivänä vikossa. Kiinteä laite tehostaa toimintaa ja mahdollistaa myös vuodepotilaiden kuvaukset. Tilojen valmistuttua siirretään Jorvin sairaalasta siellä oleva magneettitutkimuslaite Porvoon sairaalaan ja Jorvin sairaalaan hankitaan uusi laite. Hankkeen valmistumisen jälkeen potilaat saapuvat fysioterapia- ja magneettitutkimusyksikön tiloihin 2. kerrokseen 3. kerroksen pääsisäänkäynnin kautta. Hankealue rajoittuu pääsääntöisesti 2. kerrokseen, mutta taloteknisten asennusten vuoksi tulee jonkin verran tilakohtaisia haittoja päärakennuksen 3. Ja 4. kerrokseen. Hanke on hyväksytty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuosien investointiohjelmaan kustannustarkistusten jälkeen 1,6 miljoonan euron suuruisena. Hankealueen bruttoalue on 74 m 2 ja hyötypinta-ala on 545 m 2. Suunnitelmien mukaan rakennustyöt alkavat keväällä 214 ja hanke valmistuu vuoden 214 loppuun mennessä.

4 1 JOHDANTO SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT NYKYINEN TOIMINTA Magneettitutkimusyksikkö Fysioterapiayksikkö SUUNNITELTU TOIMINTA JA TILANTARVE SELVITYS HENKILÖKUNNASTA HANKKEEN TILARATKAISUT JA TEKNINEN TOTEUTUS Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus Suunnitellut tilaratkaisut Kulkuväylät Rakennustekniset työt LVIA-tekniikka Sähkötekniikka Kiinteät sairaalalaitteet TILAPÄISJÄRJESTELYT JA HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA SEKÄ VÄISTÖTYÖT HANKKEEN KUSTANNUSARVIO AIKATAULUTAVOITTEET ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA TOIMINTAKULUIHIN Liitteet: Liite 1. Asemapiirros Liite 2 Julkisivupiirustukset Liite 3. Leikkauspiirustus Liite 4. Pohjapiirustus 2.kerros Liite 5. Pohjapiirustus 1. kerros Liite 6. Pohjapiirustus vesikatto Liite 7. Haitta-alue piirustus Liite 8. Tilaluettelo

5 3 1 JOHDANTO Porvoon sairaala sijaitsee osoitteessa Sairaalantie 1, 615 Porvoo. Sairaanhoitoalueen kuuden kunnan (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo) väestöpohja on yhteensä lähes 1 asukasta (96 24 vuoden 212 lopussa). Porvoon sairaala tuottaa erikoissairaanhoidon perustason ja vaativan tason palveluita ensisijaisesti oman alueensa väestölle. Väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 225 mennessä 15 asukkaalla (1 %). Vuoden 21 luvun aikana koko terveydenhuoltojärjestelmään, palvelujen järjestämisvastuisiin ja muun muassa hoito- ja tutkimusmenetelmiin ennakoidaan muutoksia, jotka tuovat kehittämismahdollisuuksia ja paineita siihen, miten ja millaisissa toimintaolosuhteissa potilaat hoidetaan. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisten rajojen madaltaminen on kuntien yhteinen tavoite kuten myös Porvoon sairaalan säilyttäminen erikoissairaanhoidon päivystävänä monierikoisalaisena yksikkönä. Porvoon sairaala on valmistunut vuonna Sairaalaa on laajennettu useaan kertaan ja osa tiloista on peruskorjattu. Sairaalarakennuksen 2. kerroksessa sijainneet fysioterapian tilat ovat uudelleenrakennuksen tarpeessa sisäilmaongelmien tutkimusten yhteydessä esiin tulleiden rakennusvirheiden vuoksi. Tilat on nyt purettu ja suunnitelmien mukaan tyhjänä olevaan tilaan peruskorjataan fysioterapiayksikön tilat ja HUS-Kuvantamisen magneettitutkimusyksikölle rakennetaan kokonaan uudet tilat. Magneettikuvaukset on tähän asti tehty rekkamagneetilla. Peruskorjattavien ja uudelleenrakennettavien tilojen hyötypinta-ala on 545 hym 2 bruttolaajuus on 74 brm 2. Hankealueen tilavuus on 2 41 m 3. ja Hankesuunnittelun yhteydessä on laadittu turvallisuusselvitys. 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT Porvoon sairaalassa toimivan HUS-Kuvantamisen yksikölle kuuluvat magneettikuvaukset on tehty rekkamagneetilla. Tutkimusvalikoiman laajentamiseksi ja tutkimusten saatavuuden parantamiseksi on kiinteän magneettilaitteen tarve oleellinen. Kiinteän magneettilaitteen sijoittaminen on suunniteltu Porvoon sairaalan 2. krs:n vapautuviin varastotiloihin. Magneettitutkimuksen tilat tulevat sijoittumaan samaan kerrokseen kuvantamisyksikön muiden tilojen kanssa. Sairaalan 3. krs:ssa toimivasta päivystyksen kuvantamispisteestä on suora hissiyhteys tulevan magneettitutkimustilan läheisyyteen. Jorvin sairaalaan ollaan hankkimassa uutta magneettitutkimuslaitetta, joten nykyinen Jorvin laite siirretään Porvoon sairaalaan, tilojen valmistuttua. Porvoon sairaalan magneettitilan rakentamisesta on tehty tarveselvitys kesäkuussa 212. Sairaalan 2. krs:ssa on toiminut aikaisemmin fysioterapiayksikkö. Vuonna 212 ilmaantuneiden sisäilmaongelmien vuoksi on fysioterapiayksikön tilat sekä viereiset varastotilat purettu kokonaan ja rakenteiden alla ollut kostea maa-aines on poistettu. Fysioterapiayksikkö toimii tilojen korjausten valmistumiseen saakka Porvoon sairaalassa, hajautettuna eri väistötiloihin. 3 NYKYINEN TOIMINTA 3.1 Magneettitutkimusyksikkö Potilaan kokonaishoitoon kuuluu kuvantamispalvelujen saanti ja röntgenyksikön tavoitteena on korkeatasoisten palvelujen tarjoaminen ajanmukaisilla laitteilla. HUS-

6 4 Röntgen teki vuonna 211 Porvoon yksiköissä tutkimusta, joista Sipoon yksiköissä ja Loviisassa Tähän asti Porvoon sairaalan magneettikuvaukset on tehty rekkamagneetilla, kahtena päivänä viikossa. Tutkimusvalikoiman laajentamisen ja saatavuuden parantamisen edellytyksenä on kiinteä magneettikuvauslaite. Kiinteä laite mahdollistaa myös vuodepotilaiden magneettikuvaukset ja ajallinen tutkimusten saatavuus paranee merkittävästi kysynnän koko ajan kasvaessa. HUS-Kuvantamisen, entisen HUS-Röntgenin (liikelaitoksen nimenmuutos ) pidemmän tähtäimen tavoitesuunnitelmana on magneettitutkimusten alueellisen saatavuuden turvaaminen ja tämä edellyttää kiinteää laitetta sekä toimivia ja nykyaikaisia tilaratkaisuja. Vuodesta 21 vuoteen 211 kasvoi magneettikuvausten määrä Porvoon sairaalassa noin 19 %. Vuonna 212 Porvoon kuvantamisyksikön magneettirekan tutkimusmäärät olivat 1 96, näistä elektiivisiä tutkimuksia oli noin 99 % ja kiireellisiä 1 %. Kiireellisten ja päivystystutkimusten määrä tulee nousemaan, kun sairaalaan saadaan kiinteä magneettitutkimuslaite, joka mahdollistaa paremman ajallisen saatavuuden. Tutkimusten kiireellisyyteen vaikuttaa lähettävän yksikön toiminta. Eniten kiireellisiä lähetteitä tulee medisiinisestä ja operatiivisesta yksiköstä. Neurologian toiminta on aloitettu Porvoon sairaalassa vuoden 213 alussa uudelleen omana toimintana, mikä todennäköisesti tulee lisäämään kiireellisten kuvausten tarvetta merkittävästi. Vuonna 212 magneettitutkimuksista noin 65 % oli operatiivisen ja noin 3 % medisiinisen tulosyksikön tutkimuksia. Sairaalan muiden tulosyksiköiden tutkimusmäärät ovat vähäisempiä ja jonkin verran tutkimuspyyntöjä tulee sairaalan ulkopuolisilta yksiköiltä lähinnä konsulttipyyntöinä. 3.2 Fysioterapiayksikkö Porvoon sairaalan fysioterapiaosasto on avoinna maanantaista perjantaihin. Lauantaisin (ei osastojen sulkuaikoina) on yksi fysioterapeutti töissä vuodeosastopotilaita varten. Fysioterapian tavoitteena on oikea-aikainen, tehokas ja tuloksellinen terapia potilaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaten. Fysioterapiayksikkö antaa palveluja lähes kaikille erikoisaloille, niin vuodeosastoille kuin poliklinikoillekin ja yksikön tavoitteena on tuottaa hyvän kuntoutuskäytännön mukaista fysioterapiapalvelua. Potilaan yksilöllisten tarpeiden lisäksi fysioterapia perustuu alan uusimpaan tutkittuun tietoon sekä kuntoutuksen ammattilaisten hyvään ammatilliseen kokemukseen. Fysioterapia käynnistyy potilaan liikkumis- ja toimintakyvyn tutkimisella ja arvioinnilla. Tämän jälkeen laaditaan yhteistyössä potilaan kanssa yksilölliset tavoitteet sekä kuntoutussuunnitelma. Fysioterapia voi sisältää mm. terveyttä ja toimintakykyä edistävää ohjausta ja neuvontaa, terapeuttista harjoittelua, fysikaalisia hoitoja sekä apuvälinetarpeen arvioinnin, valinnan ja seurannan. Toimintaterapia on osa moniammatillista yhteistyötä potilaan kuntoutumisen edistymiseksi. Toimintaterapia toteutuu vuodeosastolla tai polikliinisesti terapiatiloissa ja kotikäynneillä potilaan kotona. Toimintaterapiassa arvioidaan potilaan kuntoutuksen tarve, suunnitellaan sekä toteutetaan terapiaa potilaan tarpeiden näkökulmasta, tehdään yhteistyötä potilaan läheisten ja muiden kuntoutuksen ammattilaisten kanssa. Toimintaterapeutti osallistuu jatkokuntoutuksen järjestämiseen. Toimintakykyarviointien lisäksi valmistetaan yksilöllisiä käsiortooseja, ohjataan arvenhoitoa sekä annetaan ergonomia- ja apuvälineneuvontaa.

7 5 Fysio- ja toimintaterapiaan tulevat potilaat tulevat pääsääntöisesti omalta sairaanhoitoalueelta, ja oman sairaalan lähettäminä. Muiden HUS -alueiden sairaaloiden, ja Porvoon sairaanhoitoalueella asuvien potilaiden käyntien määrä on kasvussa. Vuonna 212 Töölön sairaalan potilaita hoidettiin 91 sekä muita potilaita 17. Fysioterapeutit ja toimintaterapeutit toimivat lääkärin palvelupyyntöjen (lähetteiden) ohjaamina. Palvelupyyntökäytännöt vaihtelevat yksiköittäin - lähete saadaan suullisesti lääkärin kierrolla tai palvelupyyntö kirjataan sähköiseen hoitokertomukseen. Akuuttitilanteissa lääkärin soitto terapeutille toimii palvelupyyntönä. Vuonna 212 fysioterapian ja toimintaterapian käyntejä oli yhteensä 9 71, joista poliklinikkakäyntejä oli (n. 34 %) ja vuodeosastokäyntejä 6 27 (n. 65 %). Toimintaterapian käyntejä oli 421 (toimintaterapeutin vakanssi ollut loppuvuoden 212 käytössä osa-aikaisesti). Terapioiden kesto vaihtelee paljon riippuen niin osastosta (sairauden luonteiden vaihtelut) kuin potilaiden tarpeista. Ortopedisten potilaiden terapian kesto vaihtelee 15 minuutista jopa puoleentoista tuntiin. Vaikeammin sairastuneiden, moniongelmaisten potilaiden ohjaus ja terapia on aikaa vievää. Osa terapioista tehdään yksin, osa toisen terapeutin kanssa ja joskus käynnillä on mukana useita eri ammattihenkilöitä. Fysioterapiayksikön asiakkaista 5 % on kirurgia/ortopedian erikoisalalta, sisätautien erikoisalalta noin 2 % ja keuhkosairauksien noin 13 %. Vuodeosastopotilaista suurimmat määrät ovat kirurgisen vuodeosaston potilaat, lähes 6 %, neurologian potilaat noin 2 % ja keuhkosairaus- ym. sisätautipotilaita noin 14 %. Lisäksi on muun muassa naistentautien ja synnyttäneiden osaston sekä tehostetun valvonnan potilaita. Poliklinikkapotilaista suurin osuus on kirurgian ajanvarauspoliklinikan potilaita, noin 33 % ja keuhkosairauksien poliklinikan noin 3 %. Leiko-osastolta ja päiväkirurgiasta fysioterapiaan ohjautuvia potilaita on noin % kummastakin yksiköstä. Lastentautien erikoisalan potilaiden osuus on tällä hetkellä noin 4 %. Aikuisten lantionpohjan lihasten toimintahäiriöiden fysioterapiakäyntien osuus käynneistä on noin 6 %. Vuoden 212 elokuussa lopetettiin synnyttäneiden äitien ryhmäohjaus, ja vuoden 213 lopussa aloitettiin Uniapnea-hanke yhdessä keuhkosairauksien yksikön kanssa. Hankkeen tavoitteena on saavuttaa uniapneapotilaiden hoidossa valtakunnallinen linjaus, jonka mukaan tasapainossa olevien uniapneapotilaiden hoidon seuranta tapahtuu terveyskeskuksissa. Samalla tämä potilasryhmä siirtyy vähitellen myös erikoissairaanhoidossa keuhkosairauksien poliklinikan henkilökunnan hoidettavaksi. Vaikka osa fysioterapian suoritteista siirtyy muualle, siirtyy vastaava käyntimäärä suoraan lääkinnällisen kuntoutuksen resursseiksi, muun muassa neurologiset polikliiniset tutkimukset ja arviot tulevat lisääntymään, samoin reumatologian potilasryhmät ovat kasvussa. Vuonna 212 on kotikäyntejä tehty 17 kappaletta, joista suurin osa keuhkosairauksien erikoisalalle. Kotikäynneillä arvioidaan potilaan tulevaa kotona selviytymistä sekä apuvälinetarpeita, ja mahdollisia kodinmuutostyötarpeita. Keuhkosairauksien erikoisalan kotikäyntien tarkoituksena on varmistaa happirikastinpotilaiden kotona selviytyminen, ja happirikastimen käytön osaaminen. Apuvälinepalvelut Apuvälinepalvelut ovat osana lääkinnällistä kuntoutusta. Apuvälinepalveluihin kuuluu apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen hankinta, sovitus, luovutus, opetus sekä seu-

8 6 ranta ja sovitusti huolto. Sairaalan terapeutit järjestävät sairaalan hoitovastuulla olevien potilaiden apuvälineasioita. 4 SUUNNITELTU TOIMINTA JA TILANTARVE Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan Porvoon sairaanhoitoalueen väestön kasvu vuodesta 212 vuoteen 22 on vajaa 6 %. Ikäryhmittäin jaetun ennusteen mukaan yli 65 vuotiaiden osuus kasvaa noin 29 %. Porvoon sairaanhoitoalueen väestö vuonna 212 ja ennuste vuodelle Yhteensä Porvoon sha (v. 212) Porvoon sha (v.22e) Vuoden 213 alussa on Porvoon sairaalassa avattu neurologian osasto ja poliklinikka. Vuoden 212 lopulla on reumatologian erikoisalalla aloittanut reumatologi täyspäiväisen toiminnan. Molempien edellä mainittujen erikoisalojen toiminnan kasvu lisää sekä magneettitutkimusyksikön että fysioterapiayksikön kysyntää. Magneettitutkimusyksikön toiminta Porvoon sairaalan magneettitutkimusten määrän arvioidaan lisääntyvän merkittävästi. Toiminnan kasvuennuste on noin 5,6 % vuosittain, joten vuoden 22 magneettitutkimusten suorite-ennusteet ovat noin 3 8. Kiinteät tutkimuslaitteet ja niiden yhteyteen rakennettavat uudet tilat mahdollistavat toiminnan kasvun. Fysioterapiayksikön toiminta Fysioterapiayksikön suoritteiden määrän arvioidaan vuonna 22 olevan noin Kasvua vuoden 212 suoritelukuihin on noin 3 %. Tulevaisuudessa poliklinikkapotilaita arvioidaan olevan nykyistä enemmän ja vuodeosastolla fysioterapiaa tarvitsevia potilaita vähemmän. Tämä tulee todennäköisesti lisäämään fysioterapiayksikön tiloissa käyvien potilaiden määrää. Porvoon sairaala vastaa hoitovastuullaan olevien potilaiden lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista. Näiden apuvälineiden varastointi, sekä mekaanisten apuvälineiden huolto- ja korjaus tapahtuu Porvoon sairaalan tiloissa. Apuvälineiden puhdistuksesta vastaa HUS-Desiko / Laitoshuolto, ja korjauksesta HUS-Kuvantaminen / Lääkintätekniikka. Tilojen peruskorjauksen ansiosta voidaan aloittaa potilaiden työ- ja toimintakykyarviot, sekä laajentaa lihaskunto- sekä sydän- ja verisuonielimistön kuormituksen mittauksia kuntosalilaittein. Tilasuunnittelu Osastojen yhteinen sisäänkäynti tapahtuu hankealueen viereiseltä käytävältä. Sisäänkäynnin yhteyteen on sijoitettu fysioterapian ja MR-kuvantamisen (magneettitutkimusten) yhteinen odotustila, paariodotuspaikka ja odotustilan inva-wc. Odotustilasta on suora kulku MR-kuvantamisen valmisteluhuoneisiin. Odotustilasta kulkee myös henkilökunta MR-kuvantamisen säätötilaan, fysioterapian toimistotilaan, apuvälinevarastoon ja siivoustilaan.

9 7 MR-yksikön tilat sijoittuvat toimintaprosessin mukaisesti peräkkäin siten, että järjestyksessä on ensin potilaiden valmisteluhuone, seuraavaksi säätötila ja viimeisenä magneettitutkimushuone. Magneettitutkimustilojen suunnittelussa huomioidaan tutkimusten läpimenoajan nopeuttaminen kahden valmistelutilan myötä. Valmistelutiloissa potilas asetetaan kuvaussängylle ja valmistellaan kuvausta varten. Valmisteluhuoneiden yhteyteen rakennetaan potilas-wc:t. Kaksi erillistä valmistelutilaa sujuvoittaa potilaiden vaihtoajat ja magneettikuvaushuone saadaan maksimaaliseen käyttöön. Tiloihin rakennetaan suunnitelmien mukaan toimisto/sanelutila neljälle hengelle, röntgenlääkäreiden työpisteeksi. Lisäksi suunnitelmiin kuuluu magneettihuoneen tekninen tila sekä henkilökunnan WC. Suunnitelman mukaan fysioterapian tiloihin kuljetaan yhteisen odotustilan kautta. Tiloihin rakennetaan fysioterapeuteille viisi vastaanottohuonetta, joista yksi on pintaalaltaan suurempi, ja toimintaterapeutin käyttöön yksi vastaanottohuone. Osastonhoitajalle rakennetaan toimistotila sekä fysioterapeuttien kirjaamistilaksi kaksi huonetta. Potilaiden kuntoutus- ja testaustilaksi rakennetaan harjoitussali ja testaustila, jotka voidaan varustaa asianmukaisilla kuntoutus- ja testausvälineilllä. Harjoitus- ja testaustilat sekä niihin liittyvät puku-, pesu- ja WC-tilat on sijoitettu lähelle odotustilaa. Henkilökunnan käyttöön rakennetaan oma WC. Fysio- ja toimintaterapian vastaanottohuoneet on sijoitettu mahdollisimman lähelle odotustilaa, toimistotilat kauemmaksi. Vastaanottohuoneet, testaustila ja suurimmat toimistot ovat ikkunallisia tiloja. Taukotila ja kokoustila on sijoitettu keskeisesti MR-tilojen ja fysioterapian tilojen välille. Kokoushuoneeseen on sisäänkäynti hankealueen viereiseltä käytävältä ja kokoushuone tulee olemaan sairaanhoitoalueen yhteiskäytössä. Jätehuonetta ei rakenneta, koska hankealueen viereisen käytävän toisella puolella on leikkausyksikön jätehuone, jonka yhteiskäytöstä sekä magneettitutkimusyksikkö että fysioterapian yksikkö ovat sopineet. Fysioterapiayksikön läheisyyteen peruskorjataan myös apuvälinevarasto, jossa varastoidaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet. Apuvälineiden palautus järjestetään apuvälinevaraston eteistilaan, kulkuyhteys käytävältä, siten että apuvälineen palauttajalla ei ole pääsyä varsinaiseen apuvälinevarastoon. 5 SELVITYS HENKILÖKUNNASTA Magneettitutkimusyksikössä työskentelee 2 lääkäriä ja hoitohenkilökuntaa vaihdellen 2-3. Ajoittain on paikalla erikoistuvia lääkäreitä sekä hoitoalan opiskelijoita 1-2 kerrallaan. Toiminnan lisääntymisen ja monipuolistumisen varmistamiseksi tarvitaan lähivuosina lisävakansseja. Lisävakanssien tarpeeksi arvioidaan 1-2 erikoislääkärin vakanssia ja hoitohenkilökunnan vakansseja 2-3. Fysioterapiayksikön henkilöstöön kuuluu 1 osastonhoitaja, 8 fysioterapeuttia ja 1 toimintaterapeutti. Opiskelijoita on paikalla 2 kerrallaan. Toiminnan monipuolistumisen lisäksi väestön ikääntyminen tulee lisäämään fysioterapiatoimintojen kysyntää. Toimintojen kehittyessä arvioidaan lisävakanssien tarpeeksi vuoteen 22 mennessä 4 terapeutin ja 1 osastosihteerin vakanssia. 6 HANKKEEN TILARATKAISUT JA TEKNINEN TOTEUTUS 6.1 Hankkeen sijainti, tilat ja laajuus Hanke sisältää HUS:in Porvoon sairaalan poliklinikkasiiven 2. krs:n MR-tilojen ja fysioterapiatilojen rakentamisen. Poliklinikkasiipi on osa Porvoon sairaalaan päärakennusta.

10 8 Porvoon sairaalan poliklinikkasiiven laajennus on valmistunut vuonna 1991, ja sisältää kolme osittain maanpäällistä kerrosta sekä yhden kellarikerroksen. Hankealue käsittää entiset fysioterapian tilat ja niiden vieressä olleet varastotilat. Tällä hetkellä alueelta on purettu alapohja maanvaraiselta osaltaan sekä kaikki vanhat tilaosat, mm. kevyet väliseinät ja kalusteet. Fysioterapian tilat tulevat sijoittumaan suunnittelualueen julkisivujen puoleiseen osaan ja keskialueelle. Varastotilojen paikalle, alueen sisäosiin, rakennetaan tilat MR-kuvantamiselle. Hankealueen talotekniikka uusitaan ja osa alueen säilytettävistä taloteknisistä asennuksista siirretään. Ensimmäisessä kerroksessa ja vesikatolla tehdään uuden vedenjäähdytysjärjestelmän vaatimia muutoksia. Hankkeeseen ei liity asemakaavasta johtuvia rajoituksia. Rakennuksen kerrosala ei kasva rakentamisen yhteydessä, eikä tontilla olemassa olevaa kerroslukumäärää ylitetä. Piha-alueet, kulkureitit ja ajoyhteydet jäävät hankkeen yhteydessä entiselleen. Hankealueen bruttoala on 74 brm² ja tilavuus 2 41 m³. Vedenjäähdytinkone sijoitetaan 1. krs:n tilaan, jonka pinta-ala on 34 brm² ja tilavuus 12 m³. Hankealueen huoneistoala on yht. 664,5 htm². Tilaohjelman mukainen hyötypinta-ala on huonealana laskettuna yht. 545, hum². Porvoon sairaalan rakennustunnus on PO, sekä poliklinikkasiiven lohkotunnus on PK. Hankealueella on aikaisemmin ollut sijoitettuna päivystävän lääkärin huone, joka nyt sijoitetaan sairaalan muihin tiloihin. Päivystävän lääkärin huoneen suunnittelu sisältyy tähän hankkeeseen, mutta rakentaminen ei. 6.2 Suunnitellut tilaratkaisut Ensimmäinen kerros Ensimmäisessä kerroksessa hankealueen alapuolella sijaitsee nykyisellään teknisiä tiloja, varasto- ja aputiloja, jotka eivät sisälly varsinaiseen hankealueeseen. 1. krs:ssa tulee kuitenkin hankkeen yhteydessä rakennusteknisiä toimenpiteitä, kun lämmönjakokeskus yhdistetään viereisen pienemmän teknisen tilan kanssa uudesta vedenjäähdytysjärjestelmästä johtuen. Toinen kerros Rakennettava alue sijaitsee entisten fysioterapiatilojen ja niiden vieressä olleiden varastotilojen kohdalla. Fysioterapian tilat sijoittuvat pääosin alueen julkisivun puoleiseen osaan sekä keskialueelle ja MR-kuvantamisen tilat rakennusrungon sisään. Kolmas ja neljäs kerros Kolmas ja neljäs kerros eivät sisälly varsinaiseen hankealueeseen, mutta taloteknisten asennusten vuoksi joudutaan paikallisesti avaamaan alakattoja sekä rakentamaan koteloseiniä hormeille, mikä aiheuttaa kerroksissa jonkin verran tilakohtaisia haittoja. Haitta-alueista on laadittu erilliset haitta-aluesuunnitelmat. Neljännessä kerroksessa sijaitsevassa IV-konehuoneessa tehdään uusia LVI-asennuksia ja vesikatolle sijoitetaan uusia jäähdytyslaitteita. 6.3 Kulkuväylät Logistiset ratkaisut Potilaiden saapuminen sairaalaan tapahtuu pääosin rakennuksen 3. krs:n pääsisäänkäynnistä, josta päästään MR-kuvantamisen ja fysioterapian tiloihin opastettuna sairaalan sisäisten reittien kautta. MR-kuvantamisen ja fysioterapian tilojen edustalla kul-

11 9 kevalle käytävälle päästään myös ulkoa 2. krs:n tasosta erillisen poistumisportaan ulko-oven kautta. Ulkoa tuleva potilasliikenne ohjataan sairaalan 3.krs:n pääsisäänkäynnin kautta. Hankealueen viereisen porrashuoneen kautta on uloskäynti, jota voidaan käyttää poikkeuksellisesti ja erikseen sovitusti. Sairaalan sisäinen potilasliikenne kulkee sairaalan käytävien kautta. Huoltoliikenne tapahtuu kellarikerroksen huoltotunnelin ja huoltopihan kautta, jonne kulku hankealueelta on osaston ulkopuolisten käytävien ja hissien kautta. Henkilökuntaliikenne sairaalan sisällä hoituu käytävien ja hissien kautta. Henkilökunnan pukutilat sijaitsevat hankealueen kanssa samassa kerroksessa. Mainittu 2. krs:n ulko-ovi ja sinne johtava käytävä toimivat myös osaston pääpoistumisreittinä. Varateinä osastolta ulos toimii fysioterapiayksikön vastaanottotila 2:ssa oleva ulko-ovi sekä pääpoistumisreitin suuntaan johtava sisäovi vastaanottotila 3:sta (toimintaterapiahuone). Testaustilasta on myös tarvittaessa kulku ulos tilassa olevan oven kautta. Magneettilaitteen uusimistarpeeseen tulevaisuudessa varaudutaan siten, että laitteelle järjestetään magneettitilasta suora haalausreitti, ulos purettavan ulkoseinärakenteen läpi. 6.4 Rakennustekniset työt Maanrakennustyöt ja perustukset Hankkeen yhteydessä uusittavan parvekkeen pilareille rakennetaan uudet perustukset. Hankkeeseen ei kuulu muita varsinaisia maanrakennustöitä. Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinät ovat betonielementtirakenteiset. Julkisivut ovat tiililaattaverhoillut ja säilyvät pääosin entisellään. Osa julkisivuverhouksesta uusitaan magneettitilaan rakennettavan haalausaukon kohdalla sekä kohdalla, jossa harjoitustilan ikkuna ja ovi uusitaan. Osa vanhoista ikkuna-aukoista rakennetaan umpeen. Uusi julkisivumateriaali muutosalueen umpiosilla on vanhaan julkisivuun sävyltään sopiva kuitusementtilevy. Julkisivuun rakennetaan magneettitilasta ulos johtava heliumin poistoputki, joka jatkuu vesikatolle. Ulkotasot Nykyinen 3. krs parveke, joka toimii hätäpoistumisreittinä, puretaan haalausaukon ja heliumputken tieltä, ja rakennetaan uudestaan. Uusittava parveke on teräsrakenteinen, ja parvekkeen ulkoverhous on alumiinikasettilevyä. Seinät, lattiat ja alakatot Tällä hetkellä alueelta on purettu alapohja maanvaraiselta osaltaan sekä kaikki vanhat tilaosat, mm. kevyet väliseinät ja kalusteet. Säilytettävien väliseinien pintamateriaalit ja tasoitteet poistetaan ja seinät pintakäsitellään uudelleen. 1. krs lämmönjakohuoneen ja kehitysnestetilan välisen seinän purkutyön yhteydessä purettavan seinän ympäröivät pintamateriaalit uusitaan tarvittavalta laajuudeltaan. Uudet kevyet väliseinät ovat teräsrankaisia molemmin puolin kipsilevyllä (uloin levy) ja havuvanerilevyllä verhottuja levyseiniä. Magneettitutkimushuoneen seinärakenteet MR-suunnitelmien mukaan. Seinien pinnat ovat yleensä tasoitettuja ja maalattuja. Kosteiden ja märkien tilojen väliseinissä uloin levy on kiviaineinen. Kosteiden tilojen seinät ovat laatoitettuja. Tilojen lattiamateriaalina on pääosin enomermatto tai PUR-vahvistettu homogeeninen muovimatto. Siivoustiloissa, WC- ja pesutiloissa homogeeninen liukuestemuovimatto.

12 1 Lähes kaikkiin tiloihin rakennetaan alakatot, jotka ovat pääosin moduulimitoitettuja avattavia akustiikkakipsilevyalakattoja. WC- ja pesutiloissa vinyylipinnoitetut alakatot. Ovet ja ikkunat Alkuperäiset ulko-ovet säilyvät pääosin ennallaan. Testaustilasta avautuva ovi on alumiiniprofiilirakenteinen lasiovi. Lasitus 3-kertaisella eristysumpiolasielementillä, lasin paksuus ruudun koon mukaan, sisin ja uloin lasi karkaistua tai laminoitua turvalasia. Uusi ovi sekä säilyvä vastaanottotilan 2 ulko-ovi varustetaan kulunvalvonnalla. Kaikki sisäovet uusitaan. Sisäovet ovat pääosin reunavahvistettuja laminaattipintaisia laakaovia. Ovissa, joissa tarvitaan kynnys, käytetään mekaanista alaslaskeutuvaa kynnystä tai yliajokynnystä. Ovet varustetaan rst-karmisuojilla. Vastaanottohuoneiden, toimistojen yms. tilojen ovet ovat äänieristysovia. Osaston sisällä odotustilasta fysioterapiatiloihin johtavat pariovet ovat alumiinirakenteisia lasiovia. Osaston sisääntulo-ovi käytävältä on alumiinirakenteinen lasipalo-ovi. Molempiin oviin tulee kulunvalvonta. Osaston sisääntulo-ovi varustetaan sähköisellä avausautomatiikalla. Kaikkiin oviin tulee pääsääntöisesti mekaaniset lukot. Osaston sisääntulo-ovi, osaston sisällä fysioterapiatiloihin johtava ovi sekä varapoistumistieovet varustetaan sähkölukoin. Alkuperäiset ulkoikkunat säilyvät pääosin ennallaan. Joitain ikkunoita on poistettu ennen hankesuunnittelun aloittamista. Toteutusvaiheessa teknisen tilan ikkuna poistetaan ja aukon kohdalle rakennetaan uusi ulkoseinä. Testaustilaan tulee uusi puualumiini-ikkuna. Tilassa tsto/4 hlöä oleva sisäpuolelta umpeen levytetty ikkuna otetaan käyttöön. Sisäpuolinen puite laseineen uusitaan tarvittaessa. Sisälasiseinät ovat alumiinilasiseiniä. Käytettävät lasit ovat tarvittaessa turvalasia määräysten mukaisesti. Kalusteet ja varusteet Kiintokalusteet ovat ympärilaminoitua lastulevyä. Hyllyt ovat laminaattipäällysteistä lastulevyä. Kalusteissa on rst-putkesta tehdyt jalat. Laatikot varustetaan laakeroiduin metallikiskoin. Osa kalusteista on lukittavia. Hoitotilat ja kulkureitit varustetaan ulkokulmasuojilla ja tarvittavilta osin seinäsuojilla. Oviin tulevat huonetunnukset sekä tilanumeroinnit ja opasteet toteutetaan toiminnan vaatimusten mukaan. Tiloihin asennetaan varusteet toiminnan tarpeiden mukaisesti. Käyttäjän hankinnassa ovat mm. käytävien, odotus- ja aulatilojen sekä henkilökunnan taukotilojen, toimistotilojen ja niihin rinnastettavien tilojen irtokalusteet: pöydät, tuolit, sohvat, kirjahyllyt, yms. Lisäksi käyttäjän hankinnassa ovat mm. tekstiilit kuten verhot ja laitteista televisiot kiinnikkeineen, tietokoneet, puhelimet, sekä toimintavarustus kuten vastaanottohuoneen hoito- ja tutkimuspöydät, fysioterapian harjoitusvälineet ja laitteet, työpöydät, tuolit yms. Apuvälinevaraston kalustuksessa hyödynnetään jo olemassaolevia hyllyjä ja kalusteita.

13 LVIA-tekniikka Nykyiset tilat ja LVI- järjestelmät Yleistä Saneerattavat 2. kerroksen tilat ovat nykyisellään pois käytöstä. Tilojen lattiat (pääosin maanvarainen lattia) ja väliseinät on purettu. Tiloja aikaisemmin palvelleet LVIA - järjestelmät on pääosin purettu ja tulpattu 2. kerrokseen. Lämmitys Tiloissa on aikaisempien huonetilojen mukaiset lämmityspatterit sekä 2. ja 3. kerrosta palvelevat patteriverkoston jako- ja kytkentäjohdot. Vesijohdot ja viemärit Suunniteltavissa tiloista on purettu kaikki tiloja aikaisemmin palvelleet vesi- ja viemärikalusteet kytkentäjohtoineen. Maanvaraisessa lattiassa on tämän rakennusosan viemärilinjojen rungot sekä väliaikaisesti tulpattuina puretut viemärihaarat. Tilojen katossa on entiset käyttövesien rungot sekä 3. kerrosta palvelevien kalusteiden kytkentäviemärit ja vesijohdot. Entisissä kytkentäviemäreissä on edelleen havaittavissa jossakin määrin syöpymiä vaikka niitä on vuosien saatossa myös uusittu. Ilmanvaihto Suunniteltavien tilojen alkuperäinen ilmanvaihtojärjestelmä on koneellinen tulo- poistoilmajärjestelmä, jonka keskitetyt tulo- / poistoilmakoneet ja tilakohtaiset jälkikäsittelyyksiköt sijaitsevat vesikaton IV-konehuoneessa ja erilliset poistokoneet / huippuimurit vesikatolla. Entisiä fysioterapian tiloja palvelleet kanavarungot on tulpattu 2. kerroksen kattoon. IV-konehuoneessa on tilavaraus uudelle jälkikäsittely-yksikölle. Jäähdytys Kiinteistössä on keskitetty vedenjäähdytysjärjestelmä. Rakennettavien tilojen ilmanvaihtoa palveleva nykyinen vedenjäähdytyskone (VJK) sijaitsee 1. kerroksen lämmönjakohuoneessa ja järjestelmän lauhdutin on vesikatolla. Nykyisen VJK:n jäähdytysteho on n. 3 kw, mutta kojeisto toimii vajaatehoisena vain yhdellä kompressorilla. Höyry ja lauhde Rakennettavissa tiloissa on tulpattuna käyttämättömät, aikaisemmin 3. kerrosta palvelleet höyry- ja lauhdeputket. Sairaalakaasut Tiloissa on happi- ja hengityspaineilman runkoputket tulpattuina. Rakennusautomaatio Suunniteltavat tilat on liitetty sairaalan keskitettyyn kiinteistönvalvontajärjestelmään. Muutokset nykyisiin LVI- järjestelmiin Yleistä Rakentamista tehdään pääosin 2. kerroksen tiloissa. Töistä aiheutuu kuitenkin työsuoritteita myös 1., 3. ja 4. kerrokseen. Näiden töiden laajuus on esitetty suunnitelman liitteenä olevissa ao. kerrosten haittapiirustuksissa ja järjestelmäselostuksissa. Alueelle rakennetaan uusittavien tilojen tarpeiden mukaiset LVIA -järjestelmät sekä huonelaitteet. MR-tilojen rakentaminen aiheuttaa lisäksi järjestelmäteknisiä lisäyksiä ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmiin.

14 12 Lämmitys Rakennettavien tilojen lämmitysverkostoa ja pattereita muutetaan huonetilamuutosten aiheuttamassa laajuudessa. Kaikki nykyiset patterit varustetaan uusin termostaattisin patteriventtiilein. MR-huoneen katosta poistetaan yläpuolista taukotilaa palvelevat pattereiden kytkentäjohdot ja uudet kytkentäjohdot rakennetaan 3. kerrokseen nykyisten pattereiden alle. MR-tilojen uuden ilmanvaihdon jälkikäsittely-yksikön lämmitysputket liitetään 4. kerroksen IV-konehuoneessa oleviin putkistovarauksiin. Vesijohdot ja viemärit Rakennettavien tilojen kaikki vesi- ja viemärikalusteet kytkentäjohtoineen ovat uusia. Kytkentäjohdot liitetään olemassa oleviin runkoihin, viemäreiden osalta maanvaraisessa lattiassa ja vesijohtojen osalta 2. kerroksen katossa. Tilaan rakennetaan uusi kylmän käyttöveden runko, johon liitetään uudet pikapalopostit ja MRI- laitteistolle rakennettava hätäjäähdytys. Kalusteiden kytkentäjohdot rakennetaan suojaputkella varustetuin muoviputkin yläsyöttöisinä piiloasenteisina. MR-huoneen katosta poistetaan yläpuolista taukotilaa palvelevan vesikalusteen kytkentäjohdot ja kaluste puretaan. Ilmanvaihto Tiloja palveleva nykyinen jälkikäsittely-yksikkö jää palvelemaan fysioterapian tiloja ja vastaanottohuoneita. MR-tiloja varten rakennetaan 4. kerroksen IV-konehuoneeseen uusi, nykyiseen esikäsittelykoneeseen liitettävä jälkikäsittely-yksikkö. Esikäsittelykoneen ilmamäärälisäys toteutetaan uusimalla nykyisten tulo- ja poistoilmakoneiden puhaltimet suoravetoisiksi kammiopuhaltimiksi. Lisäksi laajennetaan ilmamäärälisäyksen edellyttämässä laajuudessa IV-konehuoneen seinällä olevaa nykyistä raitisilmasäleikköä (lumisiepparia). Tilojen kaikki jako- ja kytkentäkanavistot ovat uusia huonelaitteineen, fysioterapian tilojen osalta kanavistot liitetään nykyisiin runkoihin ja MR-tiloille rakennetaan myös uudet rungot jälkikäsittely-yksiköltä 2. kerrokseen. Kipsihuone varustetaan uudella erillispoistolla, joka kanavoidaan 3. kerroksen läpi vesikatolle. Jäähdytys Hankkeessa rakennetaan uusi vapaajäähdytyksellä varustettu vedenjäähdytysjärjestelmä. Järjestelmään rakennetaan uusi jäähdytyksen varaussäiliö, johon liitetään myös nykyinen, käyttöön jäävä ilmalauhdutteinen jäähdytysjärjestelmä. Jäähdytysverkostoina rakennetaan nykyiseen IV-jäähdytysputkistoon kytkettävä IVjäähdytysverkosto (7-13C), MRI-laitteistoon kytkettävä laitejäähdytysverkosto (7-13C) ja 2. kerroksen tilajäähdytyksiä varten (PKN:t) kerrosjäähdytysverkosto (1-15C) Höyry ja lauhde Hankkeessa ei rakenneta uusia höyry- tai lauhdeputkistoja. Kuvaushuoneen uusi kostutin toteutetaan sähkövastuksin toimivin höyrykostuttimin. Sairaalakaasut Huonetilat varustetaan toiminnan vaatimassa laajuudessa nykyisiin sairaalakaasuverkostoihin liitetyin osastokohtaisin pikasulkukoteloin ja tilakohtaisin sairaalakaasupistein.

15 13 Palonsammutusjärjestelmät 2. kerros varustetaan käyttövesiverkostoon liitetyin uusin pikapalopostein. Rakennusautomaatio Hankealueelle tulevat talotekniset järjestelmät liitetään kiinteistön nykyiseen keskitettyyn rakennusautomaatiojärjestelmään. 6.6 Sähkötekniikka Hankkeessa uusitaan alueen sähkö-, tele- ja turvajärjestelmät kokonaisuudessaan. Sähköurakkaan sisältyy MR-laitteen sähkönsyöttö laitekeskuksineen. RF-tilan sisäpuoliset sähköasennukset ovat MR-laitetoimittajan hankinnassa. 1. kerroksen kehitysnestevarastoon asennetaan uusi vedenjäähdytyskone laitekeskuksineen. Hankealueen tilojen nykyiset sähköasennukset on pääosin purettu ennakoivina töinä. Hankealueella edelleen olevat sähköasennukset puretaan suunnitelmissa erikseen määritettyjä kaapelihyllyjä sekä niille asennettuja hankealueen ulkopuolisia tiloja palvelevia kaapelointeja lukuun ottamatta. Sähköasennukset toteutetaan standardin SFS 6 mukaisena, lääkintätilat toteutetaan lääkintätilojen sähköasennuksia koskevan standardin (SFS ) mukaisesti. Sähkö- ja teletekniset liittymät Sähköjärjestelmät liitetään rakennukseen nykyiseen sähkönjakelujärjestelmään liittämällä hankkeessa toteutettavat uudet ryhmä- ja laitekeskukset rakennusosan 2. kerroksessa sijaitseviin nykyisiin nousukeskuksiin. Hankealueen ulkopuolelle sijoitettavat uudet LVI-laitteet liitetään ko. tiloja palveleviin nykyisiin ryhmäkeskuksiin. Muutosalueen varavoimajakelu liitetään sairaalan nykyisen varavoimakoneen jakeluun. Teletekniset järjestelmät liitetään rakennusosan nykyisiin järjestelmiin. Hankealueelle rakennetaan uusi telekomero ristikytkentätelineineen. Sähkönjakelu Sähkönjakelu toteutetaan 5-johdinjärjestelmän (TN-S) mukaisena tähtimäisenä jakeluna. Hankealuetta palvelemaan asennetaan uudet normaalivoiman ja varavoiman ryhmäkeskukset. MR-laitteistoa ja MR-tilaa palvelemaan asennetaan uusi ryhmäkeskus. Keskuksiin jätetään vähintään 3 % varalähtöjä ja tehoreserviä myöhempiä muutoksia varten. Uutta vedenjäähdytyskonetta palvelemaan asennetaan uusi laitekeskus. Katkeamattoman sähkönsyötön keskitettyä UPS-laitteistoa ja jakelun rakentamista ei sisälly hankkeeseen. Johtotiet ja tilojen sähkötekninen varustelu Johtotiet toteutetaan pääasiassa kaapelihyllyjen ja johtokanavien avulla. Pääreiteille varataan omat hyllyt vahvavirtakaapeleille sekä tele/atk-kaapeleille. Lisäksi käytäville asennetaan oma erillinen kaapelihylly turvasyöttöjärjestelmiä varten. Johtoteiden läpiviennit toteutetaan luokitellulla palomassalla (rakennusurakassa). Tiloihin asennetaan johtokouruja rasiakalusteiden ja johdotusten asentamiseksi. Huonetiloihin asennetaan sähköpisteet toiminnan edellyttämässä laajuudessa. LVIA-, KSL- ja keittiölaitteille sekä moottorikäyttöisille oville tuodaan sähkönsyötöt tarpeiden mukaisesti. MR-tilan RF-suodatinpaneelille tuodaan sähkönsyötöt suojahuoneen valaistusta ja pistorasioita varten laitetoimittajan suunnitelman mukaisessa laajuudessa. Sähköurakkaan sisällytetään lisäksi MR-laitteiston tarvitsemat hätä-seis painikkeet johdotuksineen.

16 14 Valaistus Tiloihin asennetaan laadukas valaistus, jonka toteutuksessa on huomioitu näkötehokkuus, energiankulutus ja tilojen ulkonäkö. Tilojen perusvalaistus toteutetaan kattoon upotettavilla mikroprismamuovihäikäisysuojalla varustetuilla moduulivalaisimilla. Käytävät valaistaan reuna-alueelle asennettavalla valoviivalla. Sanelu- ja säätötiloissa käytetään seinille asennettavaa epäsuoraa valaisinta. Taukotiloihin ja odotustiloihin asennetaan sisustukseen soveltuvat valaisimet, joiden toteutuksessa on huomioitu energiankulutus. MR-kuvaushuoneen valaistus sisältyy kuvauslaitteen toimitukseen. Valaistusohjaukset toteutetaan siten, että energiasäästötavoitteet toteutuvat. Tiloissa, joissa ei jatkuvasti oleskella (esim. varastot ja WC-tilat) ohjataan valaistusta läsnäoloilmaisimin ja käytävien valaistusohjaukset jaetaan pieniin tarkoituksenmukaisiin ohjausryhmiin. Maadoitukset ja lisäpotentiaalintasaukset Rakennuksen sähköverkot toteutetaan TN-S -järjestelmän mukaan (5- johdinjärjestelmä). Ryhmän G1 lääkintätilat varustetaan lisäpotentiaalintasauskiskoilla, joihin liitetään tilojen erilliset potentiaalintasauspisteet ja pistorasiaryhmien PE-liittimet sekä johtavat osat ja putkistot. MR-laitteen suojahuoneen maadoittamiseksi asennetaan maadoitusjohdin Cu 25 mm 2. Tele- ja tiedonsiirtojärjestelmät Hankealueelle asennetaan seuraavat tele- ja tiedonsiirtojärjestelmät: Yleiskaapelointijärjestelmä ATK-, viestintä- ja turvajärjestelmien (osittain) tarpeita varten. Yleiskaapelointijärjestelmä toteutetaan runkoverkon osalta valokuiduin sekä kuparikaapelein ja kerrosverkon osalta cat 6 Ea Luokka Ea tasoisella kuparikaapeloinnilla. Langattomaan ATK- ja puhelinverkkoon sekä paikannukseen varaudutaan asentamalla yleiskaapelointipisteitä tukiasemia varten. Yhteisantenniverkko toteutetaan kattamaan hankealueen uudet pisteet. Pisteet sijoitetaan huonekorttien vaatimusten mukaisesti. Keskuskellojärjestelmä toteutetaan sekuntipulssin siirtävänä. Valtaosa kelloista toteutetaan sekuntiosoittimella. Kellot sijoitetaan huonekorttien mukaisesti. Varattuvalo- ja sisäänpyyntölaitteet asennetaan huonekorttien mukaan esitettyjen huoneiden oville. AV-järjestelmien kaapelointi toteutetaan neuvottelu- ja testaustiloihin. Turvajärjestelmät Hankealueelle asennetaan seuraavat turvajärjestelmät: Äänentoistojärjestelmän kautta välitetään evakuointi- ja palohälytysjärjestelmän hälytys- ja testikuulutukset sekä käsin suoritettavat kuulutukset järjestelmän kuulutuskojeista, puhelimista tai sairaala-alueen pikapuhelimista. WC- ja pukutiloihin toteutetaan apukutsut paikallisesti käytävämerkkilampuille, hälytysten edelleen siirtoa tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Hankealueelle asennetaan paloilmoitinjärjestelmä. Järjestelmä toteutetaan kattavasti myös alakattojen yläpuolisiin tiloihin. Palohälytysinformaatio viedään tiloihin kanslianäyttölaitteiden ja palokellojen avulla. Äänievakuointijärjestelmä toimii täydentävänähälytysjärjestelmänä. Yhteydet turvavalvomoon ja pelastuslaitokselle toteutuvat nykyisen ilmoituksensiirtojärjestelmän kautta. Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä toteutetaan hankealueen poistumisteille sekä alueeseen rajoittuvalle poistumiskäytävälle. Merkki- ja turvavalaisimet liitetään aluetta palvelevaan nykyiseen merkki- ja turvavalokeskukseen. Poistumisreiteillä asennetaan lisävalaisimet lattianrajaan. Kulunvalvontajärjestelmä toteutetaan kattamaan mm. hankealueen ulko-ovet ja osastoille johtavat pääkulkureitit ja teletekniset tilat. Varapoistumisteiden ovet varustetaan sähkölukoin, niiden toiminta yhdistetään paloilmoitinkeskuk-

17 15 seen ja ovien yhteyteen asennetaan rikosilmoitinjärjestelmään liitetty hätäaukaisupainike. Rikosilmoitusjärjestelmä toteutetaan kattamaan ulko-ovet ja ikkunat 4, m korkeuteen saakka tiloissa, joissa ei ole ympärivuorokautista toimintaa. Kameravalvontajärjestelmä kattaa hankealueen yleisötiloja ja sisäänkäyntejä. Lisäksi valvontakameroiden ja monitoreiden tarvetta potilasvalvonnallisiin tarkoituksiin tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Henkilöturva (päällekarkaus) järjestelmä asennetaan kattavasti hankealueen tiloihin huone- ja aluekohtaisesti. Virve-verkon kuuluvuus selvitetään ja hankealueelle asennetaan sisäpeittoverkko tarvittaessa. 6.7 Kiinteät sairaalalaitteet Harjoitustila varustetaan kävelynharjoitteluun sopivalla potilasnosturilla. Potilasnosturin liikerata on U-kirjaimen muotoinen ja noin 16 metrin pituinen, jotta kävelynharjoittelua voidaan suorittaa luontevasti. Potilasnosturi varustetaan kävelynharjoitteluvaljailla sekä kaukosäätimellä. Vastaanottohuone VO 2 varustetaan potilasnosturilla potilaiden nostojen ja siirtojen helpottamiseksi. Potilasnosturin kattokiskosto on ns. H-kisko. H-kisko mahdollistaa potilasnosturin käytön laajemmalla alueella verrattuna perinteisellä kiskolla varustetuttuun potilasnosturiin. Potilasnosturi varustetaan langattomalla kaukosäätimellä. Potilasnosturiin hankitaan myös perusnostoliinat. Vastaanottohuone VO 3, toimintaterapian tila, varustetaan lastojentekopöydällä. Lastojentekopöytä suunnitellaan kaikki käyttäjän erityistarpeet huomioiden. Lastojentekopöydän materiaali RST. Lastojentekopöydälle hankitaan hydrokollaattori (kuumavesiallas), jota käytetään lastojen lämmitykseen. Siivoushuone varustetaan tilan käyttöön suunnitelluilla RST -kalusteilla. 7 TILAPÄISJÄRJESTELYT JA HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA SEKÄ VÄISTÖTYÖT Hanke tulee vaikuttamaan myös 3. krs:ssa toimivan päivystyspoliklinikan toimintaan. Kanslian yhteydessä olevasta taukotilasta tulee vesipiste poistaa, koska se on MRlaitetilan yläpuolella. Ko. tilassa on potilasruokien säilytystä varten jääkaappi sekä muuta tarpeistoa välipalojen tarjoiluun. Jääkaappi siirretään henkilökunnan taukotilaan sekä tehdään tarvittavat kalustemuutokset. Päivystyspoliklinikan alueella tehdään myös muita, lähinnä putkien läpivienneistä johtuvia hormimuutoksia. Haitta-alueet on esitetty liitteessä 7. Hankealuetta palvelevat ryhmäkeskukset on purettu ja niistä lähteneet alueen ulkopuolisia asennuksia palvelevat ryhmät on siirretty purkualueen ulkopuolisiin ryhmäkeskuksiin väistötöinä. Hankealueelta käytävälle avautuvat kulunvalvotut ovet on kytketty pois käytöstä tilojen korjaustöiden ajaksi, yhtä kulkuovea lukuun ottamatta. Sähkötöistä aiheutuvat häiriöt sairaalan toiminnalle työmaanaikana ovat näin ollen rajattavissa hyvin pieniksi ja häiriötä muodostuu pääasiassa kaapelointien asennuksista tunnelikerroksen käytävän ja 2. kerroksen hankealueeseen rajoittuvan käytävän sekä 3. kerroksen käytävän PK3.3 katossa oleville johtoteille.

18 16 8 HANKKEEN KUSTANNUSARVIO Kustannusarvio Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin investointiohjelmassa vuosille on HUS:n valtuusto varannut hankkeen rakentamiselle 1 4 euroa. Investointiohjelmaa on tarkennettu lokakuussa 213 ja hankkeelle on varattu 1,6 milj. euroa. Hankesuunnitelman kustannusarvio on laskettuna 8/213 indeksin Porvoon seudun tasolla 1 6 euroa. Hankesuunnitelma-aineiston mukaisen hankkeen hyötyala on 545 hym 2 ja kokonaisala 74 brm 2 Hankesuunnitteluvaiheen arvio kustannuksista kustannuserittäin on seuraava: B1 Rakennuttaminen ja suunnittelu 24 B2 Rakennustekniset työt 71 B3 LVIA-työt 42 B4 Sähkötyöt 23 Yhteensä 1 6 Hankkeen kustannusarvio hyötyalaa (545 brm 2 ) kohden on 2936 /m 2, ja bruttopintaalaa (74 brm 2 ) kohden on 2272 /brm 2. Kustannuslaskelma on laadittu hankesuunnitteluvaiheen suunnitelmista. Kustannuslaskelman on laatinut Tocoman Oy. Arvioissa on otettu huomioon LVIA- ja sähkösuunnittelijoiden omien suunnittelualojensa kustannusarviot, rakennuttajan erillishankinnat rakennuttajan tekemän arvion mukaan sekä HUS kuntayhtymän vastaavankaltaisten kohteiden toteutuneita kustannuksia. Hankkeen kustannukset kohdistuvat kalenterivuosille seuraavasti: Kaikki hinnat alv % AIKATAULUTAVOITTEET Hankkeen aikataulu on laadittu hankesuunnitteluvaiheen aikataulun perusteella niin, että hankesuunnitelma hyväksytään lokakuussa 213 ja toteutussuunnittelu käynnistyy loka- marraskuussa 213. Urakkalaskentavaihe on maalis-huhtikuussa 214 ja rakennustyöt käynnistyvät touko-kesäkuussa 214. Hanke valmistuu joulukuussa ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA TOIMINTAKULUIHIN Toimintakuluvaikutukset on arvioitu erikseen HUS-Kuvantamisen ja Fysioterapian yksikön osalta.

19 17 Vaikutukset sisäisiin vuokriin Hankkeessa peruskorjattavien tilojen laajuus on 545 hym², ja kustannusarvio on 1,6 milj. euroa. Investoinnin vaikutus sisäisiin vuokriin, laskettuna 15 vuoden poistoajalla ja 3 % lainarahoitusosuudella, jolle lasketaan 4 % korko on 2,51 /hym²/kk. Ylläpitovuokran osuus on 4 /hym²/kk. Vaikutukset henkilökunnan palkkoihin, tarvikekuluihin ja palveluiden ostoihin Henkilöstö HUS-Kuvantaminen HUS-Kuvantamisen henkilöstömäärän lisäykseksi magneettitutkimusyksikössä arvioidaan hankkeen valmistumisen ja toiminnan kasvun myötä 2 lääkärin ja 2 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa vakanssia. Vuositasolla henkilöstökulujen lisäys on lääkäreiden osalta 172 ja hoitohenkilökunnan osalta 82. Yhteensä henkilöstölisäyksen toimintakuluvaikutukset ovat vuosittain 254. Fysioterapian yksikkö Fysioterapian nykyinen henkilöstö siirtyy väistötiloistaan valmistuviin tiloihin. Hankkeen valmistuminen ei aiheuta henkilöstökululisäyksiä. Tarvikekulut ja palvelut HUS-Kuvantaminen Magneettitutkimusyksikölle arvioidaan hankkeen valmistumisen jälkeen palvelujen oston lisäkustannuksia noin vuositasolla. Suurimmat menoerät ovat huoltoja kunnossapitopalvelut (51 1 ), toimisto- ja asiantuntijapalvelut (28 8 ), tietotekniset palvelut (26 7 ) sekä laitoshuollon palvelut (12 ). Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnan vuosikustannusten arvioidaan olevan vuosittain noin 52 7, joista lääkkeiden osuus on 35 7 ja huoltotarvikkeisiin liittyvät hankinnat 1 2. Yhteensä palvelujen oston sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnan osalta vuosittainen toimintakulumuutos on noin Fysioterapian yksikkö Hankkeen valmistumisen jälkeen palvelujen osalta toimintakulut kasvavat vuosittain arviolta 8, kattaen tietotekniset ja laistoshuollon palvelut sekä matkustus- ja kuljetuskustannukset. Lääkkeiden ja tarvikehankintojen osalta arvioidut kustannukset ovat 2. Yhteensä vuosittainen toimintakululisäys palvelujen oston sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnan osalta on noin 1. Lisäksi kalusto- ja kestokuluhyödykkeisiin on varattu 3. TOIMINTAKULUVAIKUTUKSET HUS-Kuvantaminen Hankkeen valmistumisen jälkeen ensimmäinen täysi toimintavuosi tulee olemaan vuosi 215. Magneettitutkimusyksikön osalta toimintakulumuutosten arvioidaan olevan yhteensä noin vuosittain. Vuokrakustannukset ovat 2,51 /hym²/kk. Ylläpitovuokran osuus on 4 /hym²/kk.

20 18 Fysioterapian yksikkö Vuodesta 215 lähtien Fysioterapiayksikön toimintakulut tulevat vuosittain lisääntymään noin 1. Vuokrakustannukset ovat 2,51 /hym²/kk. Ylläpitovuokran osuus on 4 /hym²/kk. TOIMINTATUOTTOVAIKUTUKSET HUS-Kuvantaminen Uusien tilojen valmistuttua magneettitutkimusten määrän arvioidaan lisääntyvän noin 2 9 kpl. Suoritteen yksikköhinta on 272, joten toimintatuotot tulevat kasvamaan noin vuosittain. Fysioterapian yksikkö Fysioterapiayksikön suoritteiden määrän arvioidaan lisääntyvän hankkeen valmistumisvuoteen mennessä siten, että fysioterapiasuoritteita on noin 1 ja toimintaterapiasuoritteita noin 45 kpl. Suoritteen yksikköhinta on hankkeen valmistumisen jälkeen noin 3. Toimintatuottojen muutos on 1 9 vuosittain.

21

22 Julkisivu kaakkoon JULKISIVUMATERIAALIT 1. Kiviaineinen julkisivulevy, vaalean harmaa 2. Uudet ikkunat ja ovet, alumiini luonnonvärinen 3. Parvekekaide, alumiinikasettilevy, luonnonvärinen 4. Oleva alumiinipeltiverhous, luonnonvärinen 5. Oleva tiiliverhous, valkoinen 6. Oleva sokkeli, uritettu betonielementti, vaalean harmaa 7. Oleva aurinkosäleikkö, alumiini, luonnonvärinen HUS, PORVOON SAIRAALA MR-TILAN RAKENTAMINEN JA FYSIOTERAPIAN TILAT POHJAPIIRROS LUONNOS HAALAUSAUKKO Julkisivu koilliseen MUUTOSALUE ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY Kauppurienkatu 12, 4. krs, 91 Oulu puh , fax toimisto@lukkaroinen.fi,