KUNTOUTTAVA LYHYTAIKAISHOITO Omaishoidon tukena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTOUTTAVA LYHYTAIKAISHOITO Omaishoidon tukena"

Transkriptio

1 KUNTOUTTAVA LYHYTAIKAISHOITO Omaishoidon tukena Loppuraportti LyhDeKe-projekti projektipäällikkö Jaana Sulanen projektityöntekijä Jaana Paasonen

2 SISÄLLYS 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTATIEDOT PROJEKTIN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ PROJEKTIN TOIMINTA RESURSSIT, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA YHTEISTYÖKUMPPANIT KÄYNNISTÄMINEN JA ETENEMINEN ARVIOINTI KEHITTÄMISTYÖN LÄHTÖKOHTANA KEHITTÄMISTYÖN KULKU PROJEKTIN TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI OHJAUS- JA SEURANTARYHMÄ PROJEKTITIIMI ALUETIIMI YHDISTYKSEN HALLITUS MENETELMÄT KEHITTÄMISTYÖN TUKENA KAMU -TOIMINTAMALLI JA TYÖSSÄ OPPIMINEN KOULUTUS JA TUTUSTUMISKÄYNNIT TUTKIMUS KEHITTÄMISTYÖN TUKENA KEHITTÄMISALUEET TYÖPROSESSIT Asiakkuuden hallinta Hoito- ja kuntoutussopimus Lyhytaikaisjaksoilla tapahtuva lähihoito Omaisen tukeminen VASTUUHOITAJUUS FYYSINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI TOIMINNAN VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA JA ARVIOINTI PROJEKTIN TULOSTEN HYÖDYNNETTÄVYYS TIEDOTTAMINEN JA TOIMINTAMALLIN SIIRRETTÄVYYS TOIMINNAN KÄSIKIRJA JA JULKAISU KESKEISET TULOKSET JA KOKEMUKSET PROJEKTIN KESKEISET TULOKSET PROJEKTISSA SAATUJA KOKEMUKSIA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET 1. Mikkelin kaupungin yhteistyösopimus 2. Yhteistyökumppanit 3. Projektin ohjaus- ja seurantaryhmä 4. Projekti- ja aluetiimi 5. Koulutukset 6. Tutustumiskäynnit 7. Projektin toiminnan tasot 8. Dementoituvien kuntouttavan lyhytaikaishoidon toiminnan käsikirja 9. Omaishoitajien ryhmätoiminnan sisältö 10. Lyhytaikaishoitoyksikön vastuuhoitajan osaamisalueet 11. Poukaman kuntopolku 12. Työyhteisökysely 13. Asiakastyytyväisyyshaastattelulomake 14. Päätösseminaariohjelma 1

3 2 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTATIEDOT Dementoituvien henkilöiden lyhytaikaishoito ei ainoastaan siirrä pitkäaikaishoitoon joutumista vaan on myös näyttöä siitä, että sillä pystytään vaikuttamaan dementoituneen ja omaishoitajan hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Tutkimusten mukaan lyhytaikaishoito parantaa dementoituvien henkilöiden kognitiivista toimintakykyä ja vaikuttaa positiivisesti niin dementoituneen kuin omaishoitajankin fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Näyttöä on myös dementoituneen käytöksen paranemisesta sekä akuuttihoidon tarpeen vähenemisestä. Tutkimuksissa on lisäksi todettu lyhytaikaishoidon vähentävän omaishoitajien kokemaa rasitusta ja lisäävän vapauden tunnetta. Erityisesti pidemmät lyhytaikaishoitojaksot koetaan ikään kuin akkujen latautumisena (Muurinen 2003). Dementoituvien henkilöiden lyhytaikaishoitoa on Mikkelin seudun alueella toteutettu useissa kunnan ja yksityisen sektorin pitkäaikaishoidon yksiköissä. Pääsääntöisesti lyhytaikaishoitopaikat ovat sijainneet yksittäisinä hoitopaikkoina pitkäaikaishoito-osastojen yhteydessä eikä hoidossa ja kuntoutuksessa ole voitu huomioida kotona selviytymistä tukevaa toimintaa riittävästi. Hoidon taso on ollut vaihtelevaa ja yhteisiä linjauksia hoidon sisällöstä ei ole ollut. Varsinaisia dementoituvien lyhytaikaishoitoon erikoistuneita hoitoyksiköitä ei projektin alkaessa Mikkelin seudulla ollut. Tarve lyhytaikaishoidon kehittämiseksi tuli omaishoitajilta, joilta Mikkelin seudun Dementiayhdistys ry sai kielteistä palautetta lyhytaikaishoidon laadusta. Osa omaisista koki, että lyhytaikaishoito on säilyttävää ja läheinen tuli huonommassa kunnossa kotiin kuin mitä hän oli ollut hoitojaksolle mennessään. Omaishoitajille ei aina ollut avautunut se, mitä lyhytaikaishoidossa tapahtuu hoitojakson aikana ja he kokivat, että hoitoyksikössä ei tapahdu sairastuneen toimintakyvyn ylläpitämiseksi juuri mitään. Jotkut omaiset ilmaisivat myös huolensa siitä, miten sairastunut läheinen pärjää hoitojaksolla lyhytaikaishoidossa. Näiden kokemusten valossa omaisen henkinen lepo jakson aikana ei ollut parasta mahdollista. Mikkelin seudun Dementiayhdistys päätti Mikkelin kaupungin vanhustenhuollon edustajien kanssa käymiensä keskustelujen ja yhteistyöhalukkuuden perusteella hakea Raha-automaattiyhdistykseltä rahoitusta lyhytaikaishoidon kehittämiseksi Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueelle. Tässä raportissa esitelty lyhytaikaishoidon kehittämishanke LyhDeKe-projekti alkoi vuonna 2005, jolloin solmittiin yhteissopimus Mikkelin kaupungin vanhuspalveluiden kanssa (liite 1). Tämän sopimuksen avulla Mikkelin kaupunki mahdollisti hankkeen käytännön toteutuksen antamalla projektin käyttöön tilat, henkilökunnan ja asiakkaat kaupungin vanhainkoti Pankarannasta, missä oli yhteensä 7 lyhytaikaispaikkaa eri osastoilla. Vanhainkodissa oli jo ennen projektin alkua aloitettu lyhytaikaishoidon kehittäminen osastonhoitajan tekemän opinnäytetyön pohjalta vuonna Opinnäytetyössä selvitettiin ja kehitettiin lyhytaikaishoidon asiakkaan hoitotyönprosessia vanhainkodissa. LyhDeKe-projekti jatkoi jo aloitettua lyhytaikaishoidon prosessien kehittämistä. 2. PROJEKTIN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin tavoitteena oli kehittää muistisairaiden kuntouttavan lyhytaikaishoidon toimintamalli, mikä vastaa kotona asuvan muistisairaan hoidollisia ja kuntoutuksellisia tarpeita sekä tukee häntä kotona hoitavan omaishoitajan toiminta- ja työkyvyn säilymistä sekä elämänlaatua. Toimintamallin avulla olisi mahdollista toteuttaa lyhytaikaishoitoa eri palveluntarjoajien toimintaympäristöissä yhteneväisellä tavalla. Tavoitteena oli lisäksi kehittää yhteistoimintaa julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välillä niin, että palvelujärjestelmä tarjoaisi perheelle mahdollisimman saumattoman ja tarkoituksenmukaisen tuen. Projektin kohderyhmän muodostivat lyhytaikaishoidossa olevat muistisairaat ja heidän omaishoitajansa sekä lyhytaikaishoitoyksiköissä työskentelevät ammattihenkilöt.

4 3. PROJEKTIN TOIMINTA Resurssit, toimintaympäristö ja yhteistyökumppanit Vuonna 2005 Mikkelin seudun Dementiayhdistys ry sai Raha-automaattiyhdistykseltä rahoituksen ( ) kolmeksi vuodeksi dementoituvien lyhytaikaishoidon kehittämiseen. Projektiin valittiin kaksi projektityöntekijää. Projektin toiminta käynnistyi maaliskuussa 2005, jolloin projektipäällikkö (a) ja projektityöntekijä (b) aloittivat työnsä. Huhtikuussa 2005 juuri aloittanut projektipäällikkö siirtyi toisiin tehtäviin ja hänen tilalleen valittiin uusi projektipäällikkö (c), joka toimi tehtävässään aina vuoden 2007 alkuun, jolloin myös hän siirtyi pois projektista. Loppuajan projektipäällikkönä toimi alusta alkaen mukana ollut projektityöntekijä (b). Elokuussa 2007 mukaan palkattiin uusi projektityöntekijä (d) projektin loppuajaksi. Projekti päättyi helmikuussa 2008 (kaavio 1) maaliskuu helmikuu I a) projektipäällikkö (maaliskuu05-huhtikuu05) I b) projektityöntekijä (maaliskuu05- tammikuu 07) jatkoi projektipäällikkönä (tammikuu 07- projektin loppuun) c) projektipäällikkö (huhtikuu05-tammikuu07) d) projektityöntekijä (elokuu07-projektin loppuun) Kaavio 1 Projektin henkilöstöresurssit Projektin toimintaympäristö oli Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alue ja siellä sijaitsevat eri dementiahoitoyksiköt. Yhteistyökumppaneiksi (liite 2) saatiin Mikkelin kaupungin vanhainkoti Pankarannan lisäksi Mikkelin kaupungin dementiayksikön käyttöönotto hanke, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Kyyhkylän kuntoutuskeskus, Graanin palvelutalo Medone Oy, Hoivapalvelu Pelakuu Oy, Ristiinan vanhustentukiyhdistys ry, Kuunsillan hoivapalvelut Pieksämäeltä, Suomen Dementiayhdistyksen Karpalokoti Pyhäsalmelta ja Alzheimer-keskusliiton Leenankoti Helsingistä. Myöhemmin yhteistyökumppaniksi lähti yksityiseltä sektorilta Mikkelin Kuntopalvelu. Mikkelin kaupungin vanhuspalveluiden rooli oli yhteistyössä projektin kanssa kehittää lyhytaikaishoidon sisältöä tarjoamalla projektin käyttöön tilat, henkilökunnan ja asiakkaat vanhainkoti Pankarannasta sekä lisäksi pienen rahasumman toimistokuluihin ja projektityöntekijöiden suojavaatteisiin. Myöhemmin vuonna 2006 mukaan tuli myös yhteistyö kaupungin uuden dementiayksikön käyttöönotto -hankkeen toimijoiden kanssa. He osallistuivat lyhytaikaishoidon toimintamallin kehittämistyöhön olemalla mukana aluetiimissä ja vastapalvelukseksi LyhDeKe-projekti koulutti uuden dementiayksikön henkilökuntaa. Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa solmittiin yhteistyösopimus 2006 ja yhteistyön muodoksi tulivat koulutuksen järjestäminen sekä tutkimuksen tekeminen kehittämistyön tueksi. Kyyhkylän kuntoutuskeskuksen, Graanin palvelutalo MedOnen, Hoivapalvelu Pelakuun, Ristiinan vanhustentukiyhdistyksen ja Kuunsillan hoivapalveluiden rooli yhteistyössä oli kehittää lyhytaikaishoidon sisältöä ja arvioida pilottiyksikössä toteutettua toimintaa sekä soveltaa projektissa kehitettyjä toimintatapoja omissa yksiköissään. Yhteistyöpaikoista mukana aluetiimissä oli lähiesimies tai hoitotyöntekijä. 3.2 Käynnistäminen ja eteneminen Lyhytaikaishoidon kehittäminen päätettiin aloittaa Mikkelin kaupungin vanhainkoti Pankarannassa, koska siellä sijaitsi suurin osa kaupungin lyhytaikaishoitopaikoista. Vanhainkodin johdon kanssa laadittiin toimintasuunnitelmia lyhytaikaishoidon kehittämistyölle. Projektityöntekijät tiedottivat projektin käynnistymisestä huhti - toukokuussa 2005 vanhainkodin eri osastopalavereissa. Vanhainkodissa olevat 7 lyhytaikaispaikkaa oli sijoitettu kuudelle eri osastolle 1-2 paikkaa per osasto. Tämä tilanne koettiin huonoksi lähtökohdaksi aloittaa lyhytaikaishoidon kehittäminen ja niin pää-

5 4 dyttiin siihen, että kaikki lyhytaikaishoitopaikat sijoitettiin yhteen pilottiyksikköön, jossa toimintamallia alettiin kehittää, kokeilla, arvioida sekä juurruttaa. Pilottiyksiköksi valikoitui Poukama, mikä oli yksi vanhainkodin neljästä dementiahoitoon erikoistuneesta yksiköstä. Valintaan vaikutti myös se, että projektin toimistotila sijaitsi pilottiyksikön yhteydessä kesäkuuhun 2007 saakka, minkä jälkeen toimistotila siirrettiin projektin loppuajaksi Mikkelin seudun Dementiayhdistyksen vuokraamiin toimistotiloihin. Poukama-yksikössä asuvista pitkäaikaisasukkaista osa siirrettiin muihin vanhainkodin yksiköihin, jotta saatiin tilaa lyhytaikaispaikkoja varten. Kaikista näistä suunnitelmista informoitiin koko vanhainkodin asukkaiden ja asiakkaiden omaisia kirjeillä tai puhelinsoitoilla ja kerrottiin tulevista muutoksista ja vanhusten siirroista osastoilta toiselle. Omaisille annettiin mahdollisuus vaikuttaa ja kertoa toiveistaan sekä myöhemmin olla mukana siirroissa. Poukamaan valittiin henkilökunta sisäisen haun kautta heinäkuussa 2005, jolloin myös vanhainkodissa tapahtuvien muiden suurten muutosten yhteydessä koko talon henkilökunta sai hakeutua haluamilleen osastoille talon sisällä. Uusi henkilökunta pilottiyksikössä aloitti syyskuussa 2005, jolloin myös vanhainkodin eri yksiköissä sijainneet lyhytaikaishoitopaikat (7 paikkaa + 1 parkkipaikka akuuttihoidon tarpeessa olevaa varten) keskitettiin Poukamaan, jonne jäi 9 pitkäaikaisasukasta. Henkilökuntaan kuului 1 sairaanhoitaja ja 9 hoitotyöntekijää, joista suurin osa oli suorittanut dementiatyön erikoistumisopinnot sekä 1 osastoapulainen, jonka tehtäviin kuului yksikön siivoustyöt. Työtekijöiden määrä lisääntyi myöhemmin yhdellä hoitotyöntekijällä. Yhteistyön aloittamiseksi ja yhteisten pelisääntöjen luomiseksi pilottiyksikön koko henkilökunnalle järjestettiin projektin käynnistämis- ja suunnittelutilaisuus Hirvensalmella sijaitsevassa Satulinnassa syyskuussa Yksikön asiakkaiden omaisille järjestettiin info-tilaisuus marraskuussa 2005, jossa kerrottiin projektin tavoitteista sekä samalla sovittiin yhteistyöstä heidän kanssaan. Yhteistyö Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa alkoi vuoden 2006 keväällä, jolloin sovittiin tutkimustyön tekemisestä. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää, millä eri keinoin lyhytaikaishoito voi tukea muistisairaan ja omaishoitajan kotona selviytymistä ja arjen sujumista, jotta kotihoito onnistuisi mahdollisimman pitkään. Tutkimustyön ja toimintamallin kehittämisen edetessä kävi selväksi, että lyhytaikaishoitoyksikön osuutta kotihoidon kokonaisuuden tukemisessa tulee laajentaa kehittämällä lyhytaikaishoidon sisältöä tavoitteellisemmaksi ja kuntoutuksellisemmaksi. Lisäksi siihen tuli liittää suoraan omaishoitajaan kohdentuvia tukitoimia, kuten heille suunnattua ryhmätoimintaa ja lyhytaikaisyksikön vastuuhoitajan tekemä kotikäynti. 3.3 Arviointi kehittämistyön lähtökohtana Lähtötilanteen arviointia varten tarvittiin tietoa sen hetkisen lyhytaikaishoidon vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Tätä varten projektityöntekijä työskenteli aluksi pilottiyksikössä tutustuen henkilökuntaan, asiakkaisiin ja omaisiin. Henkilökunnan rinnalla työskentely mahdollisti toimintatapojen, yhteistyön ja työyhteisön havainnoinnin ja arvioinnin yhdessä henkilökunnan kanssa. Hoidon laatua arvioitiin käyttämällä opasta Dementoituvien hyvän hoidon elementit kriteeristö työn kehittämisen tueksi hoitopaikoissa (Heimonen & Qvick 2002). Tässä dementiahoidon asiantuntijoiden laatimassa arviointikriteeristössä on hyödynnetty tutkimustietoa sekä hyviä hoitotyön käytännön kokemuksia. Näiden arviointien perusteella valittiin projektin kehittämiskohteet, joita myöhemmin raportissa esitellään tarkemmin. 3.4 Kehittämistyön kulku Kaaviossa 2 on esitelty projektin kehittämistyön eteneminen.

6 LYHDEKE - PROJEKTIN KUVAUS 5 Projektin painopistealueet: Projektin suunnittelu lähtötilanteen ja kehittämistarpeiden kartoittaminen projektityöntekijöiden kouluttautuminen Pilottiyksikön toiminnan käynnistäminen henkilökunnan valinta ja sitouttaminen lyhytaikaispaikkojen siirto pilottiyksikköön kehittämissuunnitelman laatiminen ja pelisäännöistä sopiminen työprosessien kuvaaminen Organisaatioiden välisen yhteistyön käynnistäminen yhteistyöyksiköiden valinta ja yksiköihin tutustuminen Kehittämistyön seurannan ja arvioinnin suunnittelu ohjaus- ja seurantaryhmän kokoaminen projektitiimityöskentelyn käynnistäminen Toiminnan sisällön kehittäminen toiminnan laadun arviointi tiimityöskentelyn aloittaminen organisaation sisäisen yhteistyön kehittäminen omaisyhteistyön kehittäminen Lyhytaikaishoidon mallin luominen, kokeilu ja arviointi Toiminnan käsikirjan työstäminen Pilottiyksikön ja yhteistyökumppaneiden henkilökunnan koulutus Projektin seuranta ja arviointi projektitiimin muuttaminen aluetiimiksi tutkimustyön käynnistäminen 2007 Laadukkaan lyhytaikaishoidon mallin juurruttaminen Laadukkaan lyhytaikaishoidon mallin levittäminen Toiminnan käsikirjan jakaminen kehittämistoiminnasta tiedottaminen Eri ammattiryhmille kohdennetut täsmäkoulutukset Omaisten ryhmätoiminta-kokeilu 2008 Projektin tuloksista tiedottaminen julkaisun kirjoittaminen projektiraportin kirjoittaminen loppuseminaarin järjestäminen projekti käynnistyminen projektin päättyminen Tutkimustyön aloittaminen Aluetiimin toiminnan aloittaminen omaisten ryhmätoiminta I I I suunnitteluvaihe 2006 kehittämistyövaihe pilottiyksikössä 2007 toiminnan juurruttamisvaihe 2008 tiedottaminen LyhDeKe-projektin tärkeitä päivämääriä: Yhteistoimintasopimus Pilottiyksikön ja projektin Mikkelin kaupungin kanssa yhteistyön päätöstilaisuus Pilottiyksikön toiminnan Projektin loppuseminaarikäynnistämistilaisuus Muistisairaan hyvä hoito Infotilaisuus omaisille Tiedotteet omaisille projektin alkamisesta projektin päättymisestä

7 4. PROJEKTIN TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI 4.1 Ohjaus- ja seurantaryhmä Projektille perustettiin ohjaus- ja seurantaryhmä, minkä tehtävänä oli antaa asiantuntija-apua, luoda kehittämistyölle suuntaviivat sekä seurata ja arvioida projektille sekä kehittämistyölle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Ohjaus- ja seurantaryhmään kuului eri yhteistyötahojen johdon edustajia sekä yksi asiantuntija jäsen (liite 3). Ohjaus- ja seurantaryhmä toimi koko projektin ajan ja kokoontui kaikkiaan 7 kertaa vuosien 2005, 2006 ja 2007 aikana Projektitiimi Pilottiyksikössä tehtävää kehittämistyötä ohjaamaan perustettiin projektitiimi, jonka tehtävänä oli ohjata kehittämistyötä ja arvioida käytännön tasolla tehtyjä toimintamuutoksia. Jäsenten tehtävänä oli varmistaa kehittämistyöstä saadun tiedon ja kokemusten tiedottamisesta sekä uusien käytäntöjen soveltamisesta omissa työyksiköissään. Projektitiimissä oli hoitaja kaikilta Pankarannan vanhainkodin osastoilta sekä kaupungilta dementianeuvoja, sas-hoitaja, kotipalveluohjaaja, fysioterapeutti ja kaksi omaishoitajaa (liite 4). Vuoden 2006 keväällä projektitiimin kokoonpanoa muutettiin niin, että siitä jäivät pois vanhainkodin muiden osastojen edustajat ja tilalle tulivat projektin muista yhteisyöpaikoista asiantuntijajäseniä, jolloin se nimettiin aluetiimiksi. Projektitiimi kokoontui projektin alussa kaikkiaan 5 kertaa vuosien 2005 ja 2006 aikana Aluetiimi Aluetiimin tehtävänä oli arvioida ja kehittää kuntouttavan lyhytaikaishoidon toimintamallia niin, että tuotoksena syntyy kuntouttavan lyhytaikaishoidon toiminnan käsikirja, jota voidaan soveltaa yhteistyötahojen omissa toimintaympäristöissä. Aluetiimiin kuului asiantuntijajäseniä, lähiesimiehiä ja hoitotyöntekijöitä kaikista yhteistyöpaikoista sekä pilottiyksikön kaksi hoitajaa ja kaksi omaishoitajaa (liite 4). Omaishoitajilla oli mahdollisuus viedä sairastunut pilottiyksikköön palaverin ajaksi. Aluetiimi kokoontui projektin aikana kaikkiaan 6 kertaa vuosien 2006 ja 2007 aikana Yhdistyksen hallitus Yhdistyksen hallitukselle raportoitiin projektin kuulumisia säännöllisesti kerran kuukaudessa pidettävissä hallituksen kokouksissa. Lisäksi yhdistyksen hallituksesta oli nimetty yksi jäsen vastaamaan hankkeen seuraamisesta ja toimimaan projektityöntekijöiden tukena ja neuvonantajana sekä viestittämään hallitukselle hankkeen kuulumisia tarvittaessa. 5. MENETELMÄT KEHITTÄMISTYÖN TUKENA Henkilöstön osaamisen lisäämistä tuettiin projektissa koulutuksen ja työssä oppimisen menetelmin. Työssä oppiminen tapahtui lähiohjauksen, työprosessien mallintamisen, kokeilun ja toiminnan arvioinnin sekä tutustumiskäyntien avulla. Projektin aikana toteutettiin kaksi opinnäytetyötä, joista toinen oli vuonna 2006 terveydenhoitotyön koulutusohjelman lopputyönä tehty tutkimus; Mikä vie voimavaroja dementoituvaa omaistaan kotona hoitavalta omaishoitajalta ja toisesta tutkimuksesta valmistuu vuoden 2008 aikana lisensiaattityö Kuopion yliopistoon. Tämän tutkimuksen sisällöstä kerrotaan myöhemmin tässä raportissa KAMU -toimintamalli ja työssä oppiminen Pilottiyksikössä kehittämistyön eteenpäin viemiseksi menetelminä käytettiin työssä oppimista ja arjessa havainnointia. Aluksi projektityöntekijä työskenteli henkilökunnan rinnalla havainnoiden ja keskustellen heidän kanssaan lyhytaikaisjaksolla tapahtuvaan lähihoitoon liittyvistä asioista, työtavoista, työmenetelmistä, yhteistyöstä perheen ja kotihoidon asiantuntijoiden kanssa sekä vastuuhoitajuuteen liittyvistä asioista. Yhtenä tärkeimpänä tekijänä kehittämistyön kannalta oli aktiivinen ja saumaton yhteistyö lähijohdon kanssa. Tätä pilottiyksikön henkilökunnan ja lähijohdon kanssa tapahtuvaa yhteistyötä toteutettiin Työterveyslaitoksen luotsaaman KAMU (Kaikki mukaan) toi-

8 7 mintamallin avulla (Vartiainen & Kujala 1999). Kehittämistyötä vietiin eteenpäin KAMU- kehittämisaskeleita soveltaen. Työssä oppiminen ja toiminnan kehittäminen lähti liikkeelle siitä, että pilottiyksikön henkilökunta muodosti ns. kehittämistyöryhmän. Ryhmä kokoontui vuoden 2005 loppupuolella ja vuoden 2006 aikana aina kahden viikon välein ns. kehittämispalavereissa. Palavereihin osallistuivat kulloinkin työvuorossa olevat työntekijät sekä mahdollisuuksien mukaan myös lähiesimies. Vanhainkodin muilta osastoilta saatiin tarpeen mukaan hoitajia huolehtimaan pilottiyksikön asiakkaista, jotta henkilökunta sai rauhassa keskittyä toiminnan kehittämisen suunnitteluun. Palavereissa käsitellyistä ja päätetyistä asioista tiedotettiin muita työyhteisön jäseniä projektityöntekijän laatiman kirjallisen palaverimuistion välityksellä. Yhteisesti sovittiin, että kaikki palavereista poissa olleet lukevat ja tarvittaessa kommentoivat siinä sovittuja asioita. Näin varmistettiin tiedonkulku yksikössä ja samalla sitoutuminen kokeilemaan ja noudattamaan uusia toimintakäytäntöjä. Työssä oppiminen tapahtui niin, että aluksi projektityöntekijät yhdessä pilottiyksikön henkilökunnan kanssa määrittelivät mistä eri toiminnoista lyhytaikaishoito koostui. Tämän jälkeen hoitajat työparityöskentelynä aukikirjoittivat ja kuvasivat, miten työn sisältöön liittyvät eri toiminnot käytännössä toteutettiin. Seuraavaksi projektityöntekijä arvioi henkilökunnan kuvaamia käytäntöjä lähdekirjallisuuden ja valtakunnallisten hyvän dementiahoidon suositusten pohjalta. Käytännön toiminta ei täysin vastannut suosituksia hyvästä dementiatyöstä, vaan siihen sisältyi paljon erilaisia totuttuja turhiakin rutiineja, mitkä eivät vastanneet asiakaslähtöistä tapaa toimia. Niinpä toimintakäytäntöjä muokattiin ja osittain uudelleen mallinnettiin vastaamaan asetettuja suosituksia ja hyviä käytännön kokemuksia sekä asiakaslähtöistä tapaa toimia. Työprosessien lisäksi kehittämiskohteena olivat vastuuhoitajuuden, fyysisen toimintaympäristön ja henkilöstön työhyvinvoinnin sekä lyhytaikaishoidon seuranta- ja arviointimenetelmien kehittäminen vastaamaan toiminnalle asetettuja tavoitteita. Kehittämistyön tueksi tuli myöhemmin perustettu aluetiimi sekä hankkeessa tehty omaishoitajien ja hoitohenkilökunnan haastattelututkimus Koulutus ja tutustumiskäynnit Projektin aikana järjestettiin ja kustannettiin koulutuksia hoitotyöntekijöille, esimiehille ja fysioterapeuteille. Koulutusten tavoitteena oli lisätä ja monipuolistaa ammattihenkilöstön osaamista dementiatyössä ja lyhytaikaishoidossa sekä antaa valmiuksia tiimityöskentelyyn ja yhteistyöhön eri toimijoiden kesken. Koulutukset toteutettiin vuosien 2006 ja 2007 aikana ja niihin osallistui pilottiyksikön henkilökuntaa, yhteistyöyksiköiden henkilökuntaa ja alueen muita toimijoita eri hoitopaikoista. Suurin osa hankkeen aikana toteutuneista koulutuksista oli kohdennettu hoitotyötä tekeville työntekijöille. Pilottiyksikön henkilökunnalle kohdennettuja koulutuksia järjestettiin vuosittain 1-2 kertaa. Yhteistyökumppaneiden ylimmälle johdolle ja lähiesimiehille kustannettiin osallistumiset koulutusseminaareihin (liite 5). Fysioterapeuteille järjestettiin räätälöity neljässä eri osiossa toteutettu koulutuskokonaisuus muistisairauksista. Tavoitteena oli selkiyttää heidän rooliaan moniammatillisessa muistisairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa (liite 5). Fysioterapeutin rooli muistisairauksien kuntoutusmallissa koulutuspaketista kerättiin palautetta koulutukseen osallistuneilta. Vastauksia saatiin kolmelta osallistujalta. Koulutuspaketti kokonaisuudessaan oli kaikkien vastanneiden mielestä erinomainen tai hyvä. Palautteesta ilmeni, että koulutuspaketissa saatu tieto auttoi ymmärtämään mm. muistisairaan käytösoireiden syy- ja seuraussuhteita ja hänen toimintakykyynsä vaikuttavia tekijöitä. Koulutuksesta sai mukavasti eväitä konkreettiseen työn toteuttamiseen, tavoitteiden asetteluun. Luennoilla esiin tulleet asiat vahvistivat jo opittuja ja käytännössä hyväksi todettuja toimintatapoja. Lisäksi tuli ihan uusia oivalluksia ja työkaluja omaan työhön. Yhden vastauksen mukaan jokaisesta luennosta sai jotakin virikkeitä työhön.

9 8 Projektityöntekijät keräsivät tutustumiskäynneillä tietoa erilaisista hyvistä käytännöistä, joita voitiin soveltaa ja kokeilla uutta toimintamallia kehitettäessä. Myöhemmin tutustumiskäynnit suunnattiin pilottiyksikön henkilökunnalle ja johdolle (liite 6). Tavoitteena oli laajentaa työntekijöiden näkemyksiä erilaisista toimintakäytännöistä, joista voi saada uusia virikkeitä omaan työhön ja työyhteisön kehittämiseen. Toimintamallin kehittämistyön edettyä syntyi tarve peilata oman yksikön toimintaa ns. vertaiskumppanin kanssa ja tästä syystä tehtiin uusi tutustumiskäynti samaan kohteeseen. Tällaisesta ns. kehittävästä vertaiskäynnistä hyötyivät molemmat osapuolet. 6. TUTKIMUS KEHITTÄMISTYÖN TUKENA / Ahoranta LyhDeKe projektin tutkimusosio Projektissa tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, millaiseksi dementoituvan omaishoitajat kokevat oman elämänlaatunsa, ja millaista tukea he odottavat palvelujärjestelmältä. Lisäksi tutkimuksella kartoitettiin henkilöstön näkemystä laadukkaasta lyhytaikaishoidosta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tutkittua tietoa projektin toimijoille ja kehittää lyhytaikaishoidon sisältöä sellaiseksi, että se vastaa myös omaishoitajien tarpeisiin. Projektin loppupuolella työstettyyn ideaaliin lyhytaikaishoidon toimintamalliin valittuja linjauksia pystytään tutkimuksen avulla argumentoimaan. Selvitystyöllä haluttiin vastauksia seuraaviin ongelmiin: 1. Miten omaishoitaja kuvaa omaa elämänlaatuaan ja mistä hänen kokemana laadukas elämä koostuu? 2. Millaista apua ja tukea omaishoitajat toivovat lyhytaikaishoidolta? 3. Millainen on henkilöstön käsityksen mukaan laadukas lyhytaikaishoito? Tutkimukseen kuului sekä omaishoitajien että Poukaman lyhytaikaishoitoyksikön henkilöstön haastattelut maaliskuun 2006 toukokuun 2007 välisenä aikana. Syksyllä 2005 ja alkuvuodesta 2006 käytiin projektipäällikön kanssa keskusteluja lyhytaikaishoidon kehittämisen linjoista ja -tasoista. Tarkensimme projektin tavoitteita ja toimenpiteitä suhteessa mm. kuntien vanhuspoliittisten strategioiden ja omaishoitajuutta käsitteleviin tutkimuksiin. Määrittelimme LyhDeKe projektin toiminnantason, ts. mitkä asiat kuuluvat tämän projektin piiriin ja mitkä mahdolliseen jatko projektiin ja millaisia sidosryhmiä projektilla on (liite 7). Tutkimusosioon päätettiin liittää myös yksi aiheeseen liittyvä opinnäytetyö, joka kartoitti suomalaista omahoitajuustutkimusta. Projektin aikana, painottuen projektin alkuun, tutkija ja projektipäällikkö kävivät säännöllisesti tiiviitä keskusteluja mm. tutkimuksen etenemisestä suhteessa projektin toimenpiteiden etenemiseen, tutkimuksen tuloksia peilattiin projektissa valittuihin toimenpiteisiin. Poukaman henkilöstölle tutkimuksen kulku, tavoitteet ja merkitys esiteltiin maaliskuussa Syyskuun 2006 aikana tutkija selvitti ko. aikana kirjoilla olleiden Poukaman asiakkaiden taustatiedot. Tuloksien esittelytilaisuudet henkilöstölle olivat tammikuussa 2007 ja tammikuussa Tutkimuksen tulokset julkaistaan Lyhytaikaishoidosta kirjoitettavassa julkaisussa (2008) sekä tutkijan lisensiaattityössä.

10 9 7. KEHITTÄMISALUEET 7.1 Työprosessit Projektissa kehitettiin toimintatapoja työprosessiajattelun avulla. Tämä tarkoittaa työn näkemistä kokonaisuutena, joissa eri työtehtävät liittyvät toisiinsa ja muodostavat päivittäisessä työssä toteutettavia toimintakokonaisuuksia. Käytännössä tämä tapahtui eri työtehtävien auki kirjoittamisen ja työn näkyväksi tekemisen kautta. Työtehtävät mallinnettiin uudelleen niin, että niistä muodostui toimintakokonaisuuksia eli työprosesseja. Projektin tavoitteena oli yhtenäistää eri toimintakäytäntöjä ja samalla turvata asiakkaan kannalta hyvä hoidon laatu sekä muuttaa lyhytaikaishoidossa tapahtuva hoitotyö tehtäväkeskeisyydestä yksilövastuiseen ja yhteisölliseen tapaan toimia. Seuraavissa kappaleissa esitellään nämä työprosessit, joista lyhytaikaishoidossa tapahtuva toiminta koostuu. Tarkemmin työprosessien sisältöjä on kuvattu toiminnan käsikirjassa (liite 8) Asiakkuuden hallinta Asiakkuuden hallinta- työprosessien kehittämisen tavoitteena oli hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuuden turvaaminen sekä asiakastyytyväisyyden lisääminen. Asiakkuuden hallintaan määriteltiin kuuluvaksi uuden asiakkuuden aloittaminen eli asiakkaaksi tulo, sovituin väliajoin toistuva lyhytaikajaksolle tulo ja kotiutus, moniammatillisen henkilöstön välinen ja perheen sekä hoitohenkilökunnan välinen yhteistyö. Kehittämistyön edetessä havaittiin, että lyhytaikaishoidon asiakkaana tulee nähdä myös muistisairaan lisäksi häntä kotona hoitava omainen. Projektissa lyhytaikaishoidon asiakkaaksi määriteltiin muistisairas, jonka arjessa selviytymisen mahdollisuuksia pyritään edistämään tukemalla hänen omatoimisuuttaan. Omainen määriteltiin sekä asiakkaaksi, yhteistyökumppaniksi että kuntoutujaksi. Uuden asiakkuuden aloittamisen tavoitteiksi määriteltiin luotettavan ensivaikutelman antaminen lyhytaikaishoitoyksikön hoito- ja kuntoutustoiminnasta, hyvän vuorovaikutussuhteen luominen perheeseen ja todenmukaisen kokonaiskuvan saaminen perheen tilanteesta. Tärkeäksi todettiin myös ns. vastuuhoitajan nimeäminen, jonka vastuulla on perheen asioiden selvittely ja asiakkaaksi saattaminen. Perheen kannalta merkitykselliseksi koettiin lyhytaikaishoitojaksoille tulon ja kotiutuksen tapahtuminen kiireettömässä ja rauhallisessa ilmapiirissä sekä riittävän ajan varaaminen yhteiseen keskusteluhetkeen. Näiden koettiin lisäävän perheen turvallisuuden tunnetta ja edistävän yhteistyötä. Vastuuhoitajaa ohjeistettiin tutustumaan ennen jokaisen jakson alkua perhettä koskeviin tietoihin, kuten esimerkiksi kotipalvelusivuihin, yleistietosivuihin ja lääkelistaan. Perheen ja hoitohenkilökunnan välisessä yhteistyössä omainen määriteltiin asiantuntijaksi ja yhteistyökumppaniksi muistisairaan asioissa ja hänet otettiin mukaan läheisensä hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Yhdessä määritellyt tavoitteet ja keinot auttoivat toteuttamaan hoitoa ja kuntoutusta yhteneväisellä tavalla. Perheen ja hoitohenkilökunnan välisen yhteistyön kehittämisen tavoitteena oli kokonaistilanteen selvittämisen lisäksi perheen todellisten tarpeiden ja toiveiden toteutuminen. Hyvän yhteistyön avulla lisättiin turvallisuuden tunnetta asiakasperheissä sekä parannettiin tiedonkulkua perheen ja hoitohenkilökunnan välillä. Yhteistyö omaisten kanssa kirjattiin myös yhdeksi tavoitteeksi hoito- ja kuntoutussopimukseen, johon määriteltiin yhteistyön konkreettiset toimintamuodot. Yhtenä tärkeimpänä tavoitteena oli tehdä perheelle selväksi, että he voisivat tarpeen tullen esimerkiksi jonkin akuutin tilanteen sattuessa aina ottaa yhteyttä lyhytaikaishoitoyksikköön, jossa heidän tilanne tunnettiin ja josta heille osattiin tarvittaessa antaa jatko-ohjeistusta. Vastuuhoitajan tehtävänä oli selvittää asiakkaalle merkitykselliset asiat kuten jäljellä olevat voimavarat, sairastuneen minäkuvan sekä muistisairaan ja omaishoitajan hyvinvointia edistävät toimet. Ensimmäisen selvittävän ja kartoittavan lyhytaikaishoitojakson jälkeen laadittiin perheen kanssa yhdessä hoito- ja kuntoutussopimus sekä lyhytaikaisjaksoilla toteutettava henkilökohtainen kuntoja virkistysohjelma (liite 8), joita sovittiin päivitettäväksi säännöllisin väliajoin tai tarpeen mukaan esimerkiksi asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuvan äkillisen muutoksen vuoksi.

11 Ammattihenkilöstön väliseksi yhteistyöksi määriteltiin eri toimijoiden välinen moniammatillinen yhteistyö unohtamatta asiakasperheen mukaan ottamista asiantuntijan roolissa. Yhteistyössä laaditut tavoitteet ja keinot auttoivat toteuttamaan hoitoa ja kuntoutusta yhteneväisellä tavalla asiakasperheen kaikissa toimintaympäristöissä. Eri yhteistyökumppaneina olivat lyhytaikaishoitoyksikön nimetty vastuuhoitaja, kotihoidon nimetty omahoitaja tai työntekijä, SAS-hoitaja, hoitava lääkäri, muut lyhytaikaisyksikön työntekijät, yksikön erityistyötekijät kuten fysioterapeutti / kuntohoitaja, virikeohjaaja sekä muiden hoitoyksiköiden omahoitajat ja muut asiakkaan tilanteeseen liittyvät viranomaistahot, yksityiset palveluntuottajat sekä omainen. Ammattihenkilöstön yhteistyön kehittämisen tavoitteena oli perheen kokonaisvaltainen tukeminen sekä tiedonkulun parantaminen niiden eri toimijoiden välillä, jotka osallistuivat asiakasperheen tukemiseen, hoitoon ja kuntoutukseen. Yhteistyöllä pyrittiin tukemaan omaishoitoa ja perheen elämänlaatua oikeilla toimenpiteillä oikea-aikaisesti. Yhteistyön toteutustavaksi määriteltiin tarpeen vaatiessa pidettävät hoito- ja kuntoutuspalaverit, joissa mukana on omainen, muistisairas, lyhytaikaishoitoyksikön vastuuhoitaja, kotihoidon tai muun hoitopaikan omahoitaja ja tarvittaessa omalääkäri sekä fysioterapeutti / kuntohoitaja. Palavereiden tavoitteena on seurata ja arvioida hoidon ja kuntoutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä suunnitella jatkotoimenpiteitä. Vastuuhenkilönä ja koollekutsujana on asiakkaan vastuuhoitaja lyhytaikaishoitoyksiköstä. Näitä tällaisella kokoonpanolla olevia hoito- ja kuntoutuspalavereita ei hankkeen aikana kuitenkaan pilottiyksikössä toteutettu, vaan lähinnä hoitopalaverit olivat pienempimuotoisia, joissa paikalla oli sairastunut, omainen ja vastuuhoitaja sekä pilottiyksikön sairaanhoitaja. Lyhytaikaishoitoyksikössä tapahtuvaa ammattihenkilöstön välistä yhteistyötä arvioitiin kerran kuukaudessa pidettävissä lyhytaikaishoitoyksikön tiimipalavereissa, joihin osallistuivat lähiesimiehen lisäksi kaikki työvuorossa olevat hoitotyöntekijät. Palaverissa käytiin läpi hoitoyksikön tiimin ja koko muun työryhmän (johon fysioterapeutti / kuntohoitaja ja virikeohjaaja kuuluvat) yhteistyön sujuvuuden kannalta esiin nousseita kehittämiskohteita sekä jo hyvin toimivia käytäntöjä, joilla on merkitystä suhteessa yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin ja asiakastyöhön. Lisäksi näissä tiimipalavereissa käytiin läpi asiakasasioita; tähän oli asiakasperheeltä kysytty lupa. Tiimipalavereissa arvioitiin lyhytaikaishoitoyksikön hoidon ja kuntoutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä suunniteltiin tarvittavat jatkotoimenpiteet. Koollekutsujana ja vastuuhenkilönä näissä palavereissa toimi yksikön tiimivastaava. Eri palveluntarjoajien välistä yhteistyötä kehitettiin hankkeen aikana muodostamalla ns. mini- SAS työryhmä, johon kuului SAS-hoitajan lisäksi lyhytaikaishoitoyksikön vastaava sairaanhoitaja ja paikka-asioista vastaava hoitaja. Työryhmän tehtäväksi tuli kerran kuukaudessa pidettävissä palavereissa sopia lyhytaikaishoidon kokeilusta ja aloittamisesta SAS-hoitajan ehdottamien perheiden kohdalla. Ennen palaveria SAS-hoitaja on käynyt asiakkaan luona tekemässä laaja-alaisen selvityksen ja arvioinnin kokonaistilanteesta, minkä perusteella hän ehdottaa asiakkaalle lyhytaikaishoitokokeilua ja hoitopaikkaa. Perhe tekee kuitenkin itse päätöksen kokeilusta ja mahdollisesta lyhytaikaishoidon asiakkuuden aloittamisesta. Tämä mini-sas palaveri osoittautui erittäin tarpeelliseksi ja käyttökelpoiseksi ratkaisuksi. Sen avulla tehostettiin tiedonkulkua ammattihenkilöstön välillä ja mukana olevien hoitajien työajankäyttöä. Kehittämistyössä havaittiin, että perheen ollessa myös esimerkiksi kotihoidon ja/tai päivätoiminnan asiakas, tuli yhteistyön asiakkaan näkökulmasta olla saumatonta. Hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuus ja tuloksellisuus pyrittiin takaamaan kehittämällä tiedonkulkua ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista kaikkien eri tahojen. Käytännössä eri palveluntarjoajien välinen yhteistyö tapahtui esimerkiksi yhteisellä kotikäynnillä. Perheen kanssa yhteiset tavoitteet ja toimintatavat hoidon ja kuntoutuksen suhteen sovittiin kotikäynnillä, jossa mukana olivat lyhytaikaishoitoyksikön vastuuhoitaja sekä projektityöntekijä. Asiakkaan näkökulmasta ideaalitilanne olisi, että yhteiselle kotikäynnille osallistuu myös kotihoidon omahoitaja. Aikataulut kotihoidon kanssa saatiin sovitettua yhteen vain yhdellä kotikäynnillä. Joillakin perheillä käytössä olevan viestivihkon ja puhelinsoittojen avulla pyrittiin 10

12 11 takaamaan riittävä tiedonkulku esim. lyhytaikaishoitoyksikön ja kotihoidon välillä. Laadukas lyhytaikaishoito taataan kehittämällä yhteistyön toimivuutta ja sopimalla uusista pelisäännöistä. Eri yhteistyöpalavereiden tarkoituksena oli säännöllisen seurannan ja arvioinnin avulla mitata hoidon ja kuntoutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta Hoito- ja kuntoutussopimus Projektin yhtenä kehittämiskohteena oli hoito- ja kuntoutussopimus. Sitä kehitettiin niin, että siinä näkyvät perheen ilmaisemat todelliset tarpeet sekä konkreettiset päivittäisille toiminnoille asetetut tavoitteet. Kehittämistyön aikana todettiin, että laadukas hoito ja kuntoutus voi perustua vain huolellisesti tehtyyn asiakkaan kokonaistilanteen kartoitukseen, johon tuo oman osaamisensa moniammatillinen työryhmä. Hoito- ja kuntoutussopimuksen tulee olla työväline, minkä avulla turvataan yksilöllisyys ja jatkuvuus saumattomaksi kokonaisuudeksi. Hoito- ja kuntoutussopimuksen kehittämisen tavoitteena oli lisätä asiakasturvallisuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Kokonaisvaltaisen hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu varmistaa oikeanlaisen hoidon ja kuntoutuksen sekä lisää sen vaikuttavuutta. Laadunvarmistuksen lisäksi se parantaa tiedonkulkua eri toimijoiden kesken ja tuo hoitoon ja kuntoutukseen taloudellisia vaikutuksia. Hoito ja kuntoutussopimusta kehitettiin niin, että asiakkaan henkilötietojen, lääketieteellisten diagnoosien, hoitotyön diagnoosin, päätavoitteen ja asiakkaan voimavarojen sekä sosiaalietuuksien lisäksi siihen määriteltiin myös omaisten voimavarat ja niiden tukemisen keinot sekä tukiverkostot. Hoito- ja kuntoutussopimukseen kirjattavan hoidon ja kuntoutustarpeen kartoituksessa kehittämisen kohteena oli asiakkaan jäljellä olevien voimavarojen, terveydentilan ja toimintakyvyn selvittäminen, siinä käytettävien mittareiden käytön opettelu, tulosten tulkinta ja oikeiden menetelmien valinta. Keskeistä kehittämistyössä oli oppia kuvaamaan hoito- ja kuntoutussopimukseen asiakkaalle merkityksellistä toimintakykyä, tuen ja auttamisen keinoja sekä asiakkaan toimintakyvyn heikkoja ja vahvoja alueita. Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteiden ja keinojen kirjaamisen opettelu hoito- ja kuntoutussopimukseen oli haasteellista, sillä niitä ei ollut aikaisemmin määritelty niin tarkkaan hoitosuunnitelmiin toteutuksesta puhumattakaan. Tavoitteet kirjattiin niin, että ne kuvasivat konkreettisesti asiakkaan arjen toiminnoissa näkyviä asioita, joihin voidaan vaikuttaa kuntouttavasti. Lisäksi kirjaamista kehitettiin niin, että hoito- ja kuntoutussopimukseen kirjattiin hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien yhdessä sopimat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä yhteisesti sovitut mittarit, joiden avulla tavoitteiden toteutumista seurataan sovittuina ajankohtina. Yksi kehittämistyön haasteellisimmista kohdista oli asiakkaan toiminnan tason selvittäminen konkreettisesti ja tarkasti. Toimintakykyyn ja sen arviointiin liittyvä osaaminen oli hoitotyöntekijöillä usein puutteellinen. Keskeistä oli oppia tarkan lähtötilanteen arvioinnin ja ohjeistuksen avulla mitoittamaan avun määrän oikein. Tällöin tuetaan asiakkaan jäljellä olevia voimavaroja ja mahdollistetaan kuntouttavan toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus suhteessa asiakkaan toimintakyvyn ylläpysymiseen ja edistämiseen. Hoidon ja kuntoutuksen toteutumisen arviointia ja seurantaa kehitettiin niin, että siitä tuli systemaattista ja että se tapahtuu yhteistyössä kaikkien hoitoyksikön työntekijöiden, omaisten sekä muiden perheen kanssa toimivien tahojen kuten esimerkiksi kotihoidon tai päivätoimintayksikön kanssa. Tämä on tärkeää siksi, että eri tahot niin lyhytaikaishoidossa, kotihoidossa kuin päivätoiminnassakin toteuttaisivat hoito- ja palvelusuunnitelman ohjaamana kuntouttavaa työtä yhteneväisellä tavalla, jotta asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Lisäksi sovittiin, että sopimukseen liittyvästä tiedottamisesta, päivittämisestä ja toteuttamisesta vastaa asiakkaan vastuuhoitaja.

13 7.1.3 Lyhytaikaisjaksoilla tapahtuva lähihoito Projektin aikana kehitettiin lyhytaikaishoitojakson sisältöä; perushoitoa, päivittäistä arjen toimintaa toimintakykyä edistävällä työotteella sekä suunnitelmallista moniammatillista kuntoutusta. Tämä kaikki lyhytaikaisjaksolla tapahtuva lähihoito tulee tapahtua suunnitellusti yhteistyössä omaisen kanssa ja hänelle tulee kertoa jaksojen sisällöstä. Hyvän perushoidon tavoitteena lyhytaikaishoidossa on, että asiakas tulee kuulluksi ja asianmukaisesti hoidetuksi, sillä perustarpeista huolehtimisella on tärkeä sija muistisairaiden asiakkaiden hoidossa. Hyvä perushoito vastaa asiakkaan fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja hengellisiin tarpeisiin ja siinä tulee ottaa huomioon asiakkaan itsemääräämisoikeus sekä omatoimisuuden tukeminen. Lisäksi huomio kiinnitettiin asiakkaan ainutlaatuisuuden ja aikuisuuden kunnioittamiseen kaikissa hoitotilanteissa. Keskeistä perushoidon kehittämisessä oli se, että hoitotyöntekijät oppivat toteuttamaan työtään toimintakykyä edistävän työotteen periaatteiden mukaisesti ja että asiakkaan omat voimavarat osataan hyödyntää oikein. Hyvä hoito takaa asiakkaalle inhimillisten tarpeiden täyttymisen, aidon kohtaamisen ja inhimillisen kohtelun. Havainnoidessa muistisairasta hyvän hoidon todettiin näkyvän hänen kokemana hyvänä elämänlaatuna, mielihyvän tunteena ja onnellisuutena. Tavoitteena oli saavuttaa asiakastyytyväisyys, mikä pitää sisällään sekä muistisairaan että omaishoitajan kokemuksen hyvästä hoidosta. Hyvään perushoitoon kuuluvaksi määriteltiin seuraavat hoitotyön toiminnot, joihin lyhytaikajaksolla kiinnitetään erityistä huomioita: 1. Hygieniasta huolehtiminen sekä ihon hoito 2. Eritystoiminnasta huolehtiminen 3. Hyvästä ravitsemuksesta huolehtimiseen 4. Suun hoito 5. Kivun hoito 6. Toiminnallisten kuulo- ja näköhaittojen tunnistaminen ja hoitoonohjaus 7. Mieliala- ja päihdeongelmien tunnistaminen ja hoitoonohjaus 8. Muistisairaan käytösoireiden hoito 9. Kaltoin kohtelun tunnistaminen, siihen puuttuminen ja sen ennaltaehkäisy 10. Riittävä ja hyvä uni 11. Seksuaalisen identiteetin tukeminen Tarkemmin näistä löytyy liitteenä olevasta toiminnan käsikirjasta. Toimintakykyä edistävän työotteen kehittämiseksi lyhytaikaishoidossa vaikutettiin hoitotyöntekijöiden asenteeseen ja tapaan suhtautua arjen työhön ja asiakkaisiin. Asiakkaan kanssa yhdessä toimimisen tulee tuottaa onnistumisen kokemuksia, hyvää oloa ja iloa sekä hoitajalle että asiakkaalle. Kehittämispalavereissa käytiin läpi hoitotyöntekijöiden tapaa tehdä työtä ja mietittiin keinoja kehittää työtä niin, että asiakas ja työntekijä toimisivat yhdessä ja asiakkaalla olisi mahdollisuus käyttää omia voimavarojaan työntekijän avustaessa häntä vain tarvittaessa. Tällöin edistetään muistisairaan asiakkaan hyvinvointia ja elämänlaatua sekä tuetaan hänen selviytymistään kompensoimalla toimintakyvyn heikentyneitä osa-alueita. Lähtökohtana ajateltiin olevan asiakkaan oma kokemus voimavarojensa ja kykyjensä riittävyydestä sekä avun tarpeesta. Ohjauksen ja avun tarpeen luokittelu tehtiin jokaisen päivittäisen toiminnon kohdalla erikseen ja ne määriteltiin yksityiskohtaisesti hoito- ja kuntoutussopimukseen. 12 Toimintakykyä edistävään työotteeseen ja sen kehittämiseen kuului myös erilaisen ryhmämuotoisen toiminnan järjestäminen yksikössä lähes päivittäin. Ryhmätoiminnan sisältöä pyrittiin kehittämään siten, että jokaisessa ryhmäkokoontumisessa huomioitiin toimintakyvyn eri osa-alueet ja niiden harjoittaminen. Ryhmätoiminta oli joko suunnitelmallista tai spontaania hetkestä syntyvää toimintaa. Henkilöstöä pyrittiin kouluttamaan siihen, että ryhmätoiminnassa tulee huomioida sen tavoitteellisuus, ryhmän koko ja sopivuus sekä ryhmäläisten aktiivinen osallistuminen ja persoonallisuus.

14 13 Ryhmän vetäjänä toimivat lähes kaikki pilottiyksikön hoitotyöntekijät rohkeasti omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Kuntoutus lyhytaikaishoidossa määriteltiin prosessiksi, minkä avulla ylläpidetään ja edistetään muistisairaan mahdollisuuksia elää ja osallistua tuettuna omilla edellytyksillään ja sairauden aiheuttamista rajoituksista huolimatta. Lähtökohdaksi määriteltiin yksilöllisyys ja oikea-aikaisuus. Yksilöllisyydellä tarkoitetaan sitä, että jokainen huomioidaan omana persoonallisuutena, jolla on omat tapansa ja kiinnostuksensa sekä erilainen elämäntilanne. Nämä kaikki vaikuttavat toimintakykyyn ja ne otettiin huomioon kuntoutusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Oikea-aikaisuudella tarkoitetaan erilaisten kuntoutustoimenpiteiden oikeaa ajoittamista, sillä muistisairaudet etenevät aiheuttaen muutoksia toimintakyvyssä, jolloin myös kuntoutuksen tavoitteet ja keinot määritellään kulloisenkin tilanteen mukaan (kts. toiminnan käsikirja liite 8). Tässä hankkeessa kehitetyssä lyhytaikaishoidon toimintamallissa kuntoutuksen tavoitteena on tukea kuntoutujaa selviytymään arjen eri tilanteista ja ylläpitää hänen elämänhallintansa tunnetta tilanteissa, joissa hänen mahdollisuutensa selviytymiseen ovat sairauden vuoksi uhattuina tai heikentyneet. Kuntoutus pilottiyksikössä koostui yksilö- ja ryhmäkuntoutuksesta ja kuntoutuksen eri terapioista pilottiyksikössä käytössä oli fysioterapia, jonka toteutuksesta vastasi kuntohoitaja. Fysioterapiaan kuuluu kävelyharjoituksia, lihasvoima- ja nopeusvoimaharjoittelua, tasapaino- ja koordinaatioharjoittelua, venyttelyä ja rentoutusta sekä tarvittaessa myös fysikaalisia hoitoja ja hierontaa. Yksilökuntoutukseen pääsy edellytti joissakin akuuteissa tapauksissa lääkärin lähetettä, muutoin kuntohoitaja pyrki kuntouttamaan yksilöllisesti omaisten tai hoitohenkilökunnan toiveiden perusteella. Kuntoutuksen tavoitteellisuuden ja tuloksellisuuden edellytyksenä on saumaton yhteistyö kuntoutuksen asiantuntijan ja hoitohenkilöstön välille. Molempien toiminnan pitää tukea toistaan ja tavoitteiden tulee olla yhteistyössä laadittu. Niinpä projektityöntekijä laati yhdessä pilottiyksikön vastuuhoitajien ja kuntohoitajan kanssa lyhytaikaishoidon asiakkaille yksilölliset kuntoutussuunnitelmat, jotka käytiin läpi muistisairaan ja hänen läheistensä kanssa, huomioiden myös heidän toiveensa ja tarpeensa. Omaisille annettiin näin mahdollisuus osallistua läheisensä kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen sekä arviointiin ja seurantaan. Pilottiyksikön lyhytaikaishoidon asiakkaat olivat pääsääntöisesti keskivaikeassa tai vaikeassa vaiheessa muistisairauttaan, mikä määritteli kuntouttavan toiminnan sisällön ja tavoitteet. Tärkeää on kaikkien eri osapuolten sitoutuminen yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Lyhytaikaishoidon kehittämisessä saatu kokemus osoitti, että kuntoutuksen seuranta ja arviointi on tarpeenmukaista toteuttaa puolen vuoden välein, koska kyseessä on etenevä sairaus, jossa toimintakyvyn muutoksia tulee sairauden edetessä. Mikäli muistisairaan toimintakyvyssä tapahtuu äkillinen muutos, esim. jokin akuutti sairaus, tulee kuntouttavan toiminnan tavoitteet ja keinot arvioida uudelleen. Kuntoutuksen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioimiseksi käytettiin seuraavia toimintakykymittareita: MMSE -testiä, mikä mittaa älyllistä toimintakykyä, ADL-IADL mittaria, mikä mittaa päivittäisistä toiminnoista selviytymistä ja TOIMIVA testiä, mikä mittaa fyysistä suorituskykyä sekä arjessa havainnointia. Kaikki nämä mittarit osoittautuivat luotettaviksi ja hyvin toistettaviksi arvioitaessa ja seurattaessa muistisairaan toimintakyvyn eri osa-alueita. Lyhytaikaishoidossa kuntoutuksesta vastaa kuntoutuksen asiantuntija. Poukamassa kuntoutuksesta vastasi kuntohoitaja, jolla oli mahdollisuus konsultoida tarvittaessa fysioterapeuttia. Kuntohoitajan ohjauksen ja neuvonnan avulla myös hoitohenkilökunta saattoi toteuttaa kuntouttavaa toimintaa. Kuntoutuksen toteuttamiseen osallistuminen kuuluu kaikille hoitotyöntekijöille, kuntoutuksen ammattilaisen vastatessa kuntoutustarpeen kartoituksesta, sen menetelmien ja keinojen valinnasta, tavoitteiden asettamisesta sekä toteutuksesta ja seurannasta.

15 7.1.4 Omaisen tukeminen Projektin tavoitteena oli vaikuttaa muistisairaan ja heidän omaistensa arjen sujuvuuteen ja toimintakykyyn, jotta kotihoito onnistuu mahdollisimman pitkään. Projektissa nähtiin asiakkaaksi lyhytaikaisjaksolla käyvän muistisairaan lisäksi hänen omaisensa. Omainen nähtiin myös asiantuntijana ja yhteistyökumppanina läheisensä asioissa ja hänet otettiin mukaan hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Lisäksi omainen nähtiin kuntoutujana; hänen kuntoutustarpeensa voi syntyä kuormittavan elämäntilanteen myötä, jolloin hän tarvitsee toiminta- ja työkyvyn tukemista. Omaishoitajan tukeminen on kotihoidon onnistumisen edellytys, koska muistisairas voi asua kotona niin kauan kuin omainen jaksaa häntä hoitaa. Tavoitteeksi asetettiin luottamuksellinen ja merkityksellinen yhteistyö omaisten kanssa, mikä edesauttaa kotihoidon jatkumista mahdollisimman pitkään. Osaston ja perheen välisen yhteistyön toimivuudesta vastaa asiakkaan vastuuhoitaja, joka toimi perheen asiainajajana ja yhdyshenkilönä. Lyhytaikaishoidon kotikäynnit aloitettiin uutena toimintamuotona. Niiden tavoitteena oli kartoittaa asiakkaan päivittäisistä toiminnoista selviytymistä, selvittää ja ennakoida mahdolliset ongelmatilanteet kotona sekä arvioida mahdolliset apuvälinetarpeet. Kotikäynti antoi tietoa siitä, millaisiin olosuhteisiin ja ympäristöön asiakasta kuntoutetaan sekä auttoi hoito- ja kuntoutussopimuksen laadinnassa. Pääsääntöisesti kotikäynti tehtiin vain kerran, mutta tilanteen muuttuessa voitiin tehdä uusi käynti. Käynnistä sovittiin perheen kanssa ja siihen pyydettiin heiltä suostumus. Aluksi kotikäyntien aloittaminen tuotti ongelmia, sillä se oli pilottiyksikön henkilökunnalle täysin uusi toimintamuoto ja sen tarpeellisuus kyseenalaistettiin moneen kertaan. Lopuksi pitkällisen asiasta keskustelun jälkeen kotikäynnit aloitettiin kokeiluluontoisesti. Niitä tekemään saatiin kaksi vapaaehtoisesti ilmoittautunutta hoitajaa. Kotikäynnit tehtiin yhdessä projektityöntekijän kanssa. Kun kotikäynneille oli saatu luvat kahdelta pilottiyksikön asiakasperheeltä, niihin valmistauduttiin etukäteen määrittelemällä mikä on käynnin tavoite, mitä siellä konkreettisesti tehdään ja miten sitten selville tulevia asioita voidaan ottaa huomioon lyhytaikaishoidossa ja yhteistyössä perheen kanssa. Lisäksi kotikäynnit pyrittiin sopimaan niin, että siellä olisi paikalla myös kotihoidon omahoitaja, mikäli perhe oli kotihoidonkin asiakas, tämä ei kuitenkaan onnistunut kuin kerran. Kotikäyntien tarpeellisuus todettiin niin vastuuhoitajan työn kuin perheenkin kannalta tärkeäksi. Käynneillä tehtiin MMSE-testi ja ADL-kysely, mikäli niitä ei oltu aikaisemmin tehty tai niiden edellisestä tekemisestä oli kulunut aikaa yli puoli vuotta. Lisäksi käyntien yhteydessä nähtiin miten arki kotona sujuu sekä samalla esille tulivat kotona selviytymisen mahdolliset ongelmat, joihin pyrittiin vaikuttamaan. Nämä havainnot voitiin sitten ottaa huomioon lyhytaikaisjaksolla tapahtuvassa hoidossa ja kuntouttavassa toiminnassa. Kahden ensimmäisen kotikäyntikokeilun toteuttaneet hoitajat kertoivat muille kokemuksistaan. Näiden kokemusten myötä lähes kaikki muutkin hoitajat rohkaistuivat keskustelemaan asiakasperheidensä kanssa kotikäynnin mahdollisuudesta ja tarpeellisuudesta. Kotikäyntejä tehtiin muutamia ja mukana oli aina projektityöntekijä yhdessä vastuuhoitajan kanssa, paitsi yhdellä käynnillä vastuuhoitajan mukana oli vanhainkodin kuntohoitaja. Vinkkejä ja voimia arkeen - omaishoitajien ryhmätoiminta Projektin aikana ilmeni, että vaikka muistisairas palaakin lyhytaikajaksolta kotiin paremmassa kunnossa kuin aiemmin, siitä huolimatta liian usein päädyttiin sairastuneen sijoittamiseen pitkäaikaishoitoon omaishoitajan väsymisen vuoksi. Niinpä projektissa päädyttiin kokeilemaan omaishoitajille suunnattua ryhmätoimintaa tukemaan omaishoitajien jaksamista vaativassa omaishoitotyössä. Omaishoitajien ryhmätoiminnan tavoitteena oli tukea omaishoitajia hoitotyössä ja auttaa jaksamaan heitä arjessa tarjoamalla tietoa, virkistystä, vaihtelua sekä mahdollisuutta vertaistukeen ja liikunnan harrastamiseen. Tavoitteena oli antaa tietoa omaishoitajuuteen ja arjessa selviytymiseen sekä itsestä huolehtimiseen ja omaan hyvinvointiin liittyvissä asioista. Omaishoitajille suunnattu ryhmätoiminta suunniteltiin kuuluvan osaksi lyhytaikaishoidon asiakkuutta. 14

16 15 Kaikille Poukaman lyhytaikajaksoasiakkaiden omaishoitajille lähetettiin kysely kiinnostuksesta osallistua ryhmään. Osallistujamäärä rajattiin kymmeneen perheeseen liikuntatilojen rajallisuuden vuoksi ja hoidettavien ryhmän henkilöresurssit huomioiden. Ryhmään ilmoittautui sovittuun päivään mennessä juuri kymmenen perhettä. Lisäksi luento-osuuksiin osallistui yksi omaishoitaja, jonka muistisairas läheinen ei käynyt lyhytaikajaksolla. Omaishoitajien ryhmän kooksi muodostui 11. Muistisairaiden ryhmään ilmoittautui kaiken kaikkiaan 6 osallistujaa, mutta käytännössä ryhmässä kävi keskimäärin 2-3 ryhmäläistä, sillä osa hoidettavista oli vuorotellen lyhytaikajaksoilla. Muiden sairastuneiden hoito järjestyi muutoin esimerkiksi päivätoiminnan tai kotipalveluiden avulla. Ryhmien käytännön toteutus tapahtui Mikkelin kaupungin Pankarannan vanhainkodin tiloissa. Henkilöstöresursseina oli ryhmän vastuuhenkilönä toimineen projektityöntekijän työpanoksen lisäksi yhdistyksen toinen projektityöntekijä sekä Poukaman hoitaja, jotka olivat ohjaamassa muistisairaiden ryhmää. Projekti osti liikuntaryhmään ja yksilöhaastatteluihin fysioterapeutin palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta sekä maksoi kahden luennoitsijan luentopalkkiot. Muut luennoitsijat pystyivät sisällyttämään luentonsa omaan työhönsä kuuluvaksi ilman erillistä palkkiota. Osallistujille tarjottiin mahdollisuutta maksuttomaan yhteiskuljetukseen, mikä muodostuikin ryhmätoiminnan kalleimmaksi menoeräksi. Mikkelin kaupungin maantieteellisen laajuuden vuoksi välimatkat ovat pitkiä. Toisaalta juuri näille kaukana kaikista muista palveluista asuvilla ja autottomilla omaishoitajille on erityisen tärkeää päästä osallistumaan omaishoitajien ryhmätoimintaan. Kuljetuksessa pitää myös huomioida sairastuneiden tarve esimerkiksi invataksiin, joka osaltaan lisää kustannuksia. Kuljetuskustannukset maksettiin projektirahoista. Ryhmän kokonaiskustannukset kuljetuksen, liikuntaryhmien, yksilöhaastatteluiden, materiaalikustannusten ja luentopalkkioiden osalta oli n Kustannuksissa ei ole huomioitu yhdistyksen kahden projektityöntekijän eikä Poukaman hoitajan palkkakustannuksia. Kaupungin vanhainkodin tilat ryhmätoimintaan olivat maksutta ryhmätoiminnan käytettävissä. Omaishoitajien ryhmätoiminta kokoontui syksyn 2007 aikana yhteensä kymmenen kertaa. Ryhmien teoriaosuuksien sisällöt suunniteltiin kokonaisvaltaisesti omaishoitajan työtä tukeviksi. Tavoitteena oli antaa tietoa kotona selviytymiseen ja arjessa jaksamiseen liittyvissä asioissa (liite 9). Projekti osti liikuntaosuuksiin ja yksilöhaastatteluihin fysioterapeutin palvelut Mikkelin Kuntopalvelusta. Liikuntaohjelmaan sisältyi lihaskunnon ja tasapainon harjoittamista sekä venyttelyä ja rentoutumista. Yksilöhaastatteluja varten omaishoitajat täyttivät etukäteen lomakkeen, jossa kerättiin tietoa omaishoitajan hyvinvoinnista. Keskusteluissa käytiin läpi näistä lomakkeissa esiin nousseita asioita. Ryhmätoiminnan jälkeen omaishoitajilla oli mahdollisuus ruokailla vanhainkodin tiloissa henkilökunnan hinnalla. Hoidettaville oli järjestetty samanaikaisesti omaa toimintaa ja he ruokailivat omana ryhmänään. Omaishoitajien osallistumisen mahdollistamiseksi läheisten hoito on järjestettävä, eikä hoitojärjestelyiden puute saa olla esteenä ryhmään osallistumiselle. Palkkioksi omaishoitajien pilottiryhmälle järjestettiin kurssin päätösjuhlat osallistumisesta kokeiluun. Päätösjuhlissa tarjottiin omaishoitajille hemmottelua ja rentoutusta sekä tietoa ensiavusta. Omaishoitajien ryhmätoiminnan palautekyselyyn vastasi kaikki ryhmään osallistuneet 11 omaishoitajaa. Kysymykseen, mitä ryhmätoiminta sinulle antoi, saatiin vastaus kaikilta ryhmätoimintaan osallistuneilta omaishoitajilta (kaavio 3).

17 16 auttoi jaksamaan omaishoitajan työssä 8 tukea muilta omaishoitajilta 10 virkistystä ja vaihtelua arkeen 11 tietoa yhteiskunnan palveluista ja etuuksista 11 tietoa itsesi hoitoon ja omaan jaksamiseen liittyvistä asioista tietoa ja käytännön vinkkejä arjessa selviytymiseen 9 9 Kaavio 3. Omaishoitajien kokemus ryhmätoiminnan merkityksestä Ryhmätoiminta antoi omaishoitajien mielestä: Tosi paljon tietoa kaikesta muistisairauteen liittyvistä ongelmista ja kokemuksista, Tarpeellinen; tuli paljon tietoa mitä ei ole aiemmin älynnyt edes kysyä ja auttoi suhtautumaan muiden osanottajien tuella erilailla tehtävään ja myös luennot olivat rakentavia. Vertaistuen saaminen näkyi myös vastauksissa: Keskustelu ja mielipiteiden vaihto muiden omaishoitajien kanssa ja näkee, että muutkin miettii samoja asioita. Kysymykseen tuleeko mielestäsi ryhmätoimintaa tarjota jatkossa kaikille omaishoitajille, joiden läheinen käy lyhytaikajaksolla, kaikki omaishoitajat vastasivat myöntävästi. Omaishoitajat perustelivat toiminnan tärkeyttä mm. seuraavasti On paljon sellaisia perheitä, jotka eivät tiedä, mitä tukea voi saada, miten niitä haetaan, Että kaikki pääsevät mukaan; hyvää ja ammattilaisten ohjausta ja neuvontaa, Ei tarvitse kaikkia asioita etsiä, saa suoraan neuvot, mistä mitäkin apua saa., Katkaisee rutiinin kotona ja tapaa muita omaishoitajia, Tämä on yksi keino lähestyä omaishoitajia ja kertoa heille meitä on muitakin, Vertaistuki on kerrassaan upeata, tietoa jota ei muuten mahdollisesti jaksa etsiä, saa paljon, liikunta on monipuolista ja siksi mielenkiintoista. Vastauksissa näkyi, että omaishoitajat olivat kokeneet ryhmätoiminnan onnistuneeksi: Ainakin se piristi minua kovasti, Ollaan oikealla asialla ja kaupungin isien täytyisi saada kuulla enemmän tällaisesta toiminnasta, ehkä rahapuoli helpottuisi ja Ensimmäistä kertaa hoitorupeaman aikana tunnen, että en ehkä ole aivan toivoton tapaus hoitajana. Poukaman hoitajilta saadun kirjallisen palautteen mukaan he kokivat omaisten ryhmätoiminnan omaisten jaksamisen kannalta tärkeänä ja voimaannuttavana. Ryhmätoiminta tuki heidän mielestään hyvin yksikön muuta kuntouttavaa hoitotyötä ja sen vaikutukset näkyivät osastolla avoimempana yhteistyönä omaisten kanssa. 7.2 Vastuuhoitajuus Vastuuhoitajuus lyhytaikaishoitoyksikössä vaatii laaja-alaista osaamista. Työhön sisältyy lyhytaikaisjaksolla tapahtuvan lähihoidon lisäksi yhteistyötä moniammatillisessa verkostossa sekä asiakasperheen yksilöllistä ja kokonaisvaltaista tukemista (liite 10). Vastuuhoitaja toimii siis eräänlaisena asiakkaan asiainajajana. Vastuuhoitajan työn tavoitteena on luoda luottamuksellinen ja ammatillinen asiakassuhde ottamalla vastuu perheen kokonaistilanteesta. Vastuuhoitajan tehtävänä on omaishoitajan tukeminen ja muistisairaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Laadukkaan lyhytaikaishoidon toteutuksessa vastuuhoitajuuden lähtökohtana ovat vastuullisuuden, itsenäisyyden, koordinoinnin, kattavuuden ja jatkuvuuden periaatteet, joita on tarkemmin määritelty liitteenä olevassa toiminnan käsikirjassa.

18 7.3 Fyysinen toimintaympäristö Projektin yhtenä tavoitteena oli kehittää pilottiyksikön fyysistä toimintaympäristöä niin, että se tukisi muistisairaan toimintakykyä ja kannustaisi henkilöstöä toimimaan kuntoutumista edistävällä tavalla. Fyysisen ympäristön kehittäminen aloitettiin valitsemalla hoitotiimistä pieni vapaaehtoisten porukka, suunnittelemaan yhdessä projektipäällikön kanssa millainen heidän mielestään hyvän hoitoympäristön tulisi olla pilottiyksikössä. Suunnittelussa apua saatiin projektin tutkimustyöntekijältä, joka on erityisesti perehtynyt muistisairaiden kuntoutumiseen kannustavaan ympäristöön ja sen vaatimuksiin. Tehdyt suunnitelmat esiteltiin koko hoitotiimille ja muulla hoitohenkilökunnalla oli mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Lisäksi suunnitteluryhmässä oli mukana vanhainkodin johtaja, joka laati raha-anomuksen Mikkelin kaupungin vanhustenhuollolle tehtyjen suunnitelmien ja laskelmien pohjalta. Kaupungin tilaselvityksiin vedoten raha-anomusta ei hyväksytty. Tästä syystä pilottiyksikön fyysisen toimintaympäristön kehittäminen projektin aikana jäi tekemättä, mikä tietysti osaltaan vaikuttaa jatkossa toiminnan kehittämiseen ja kehittymiseen pilottiyksikössä. Ulkoympäristöä projektin aikana kehitettiin rakentamalla vanhainkodin sisäpihaan kuntopolku, minkä avulla pyrittiin lisäämään niin pilottiyksikön kuin muidenkin yksiköiden asukkaiden ja asiakkaiden ulkoilua sekä tuomaan siihen mukaan lisää kuntoutuksellisia elementtejä (liite 11). Kuntopolun suunnittelivat vanhainkodin kuntohoitaja yhdessä virikeohjaajan kanssa. Kuntopolku koostuu yhdeksästä eri pisteestä, joissa on hyödynnetty vanhainkodin piha-alueella olevaa maastoa ja luontoa. Polulle rakennettiin lihasvoimaan ja tasapainoon sekä koordinaatioon vaikuttavia harjoittelukohtia sekä yksi piste, jossa voi rentoutua ja jutella hoitajan kanssa, jolloin toteutuu myös sosiaalisen kuntoutuksen ulottuvuus. Polulla voi lisäksi hyödyntää luonnossa olevia värejä, hajuja ja makuja aisteja aktivoimaan puhumattakaan psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja edistämisestä. Kuntopolun rakentaminen tehtiin yhdessä kaupungin teknisen toimen kanssa, joka rakensi tarvittavat portaat maastoon. Lisäksi projektin viimeisen vuoden aikana laadittiin yhteistyössä vanhainkodin hoitajien ja kaupungin puistotoimen kanssa suunnitelmat Poukaman käytössä olevan sisäpihan uudelleen rakentamisesta asukkaita ja asiakkaita aktivoivammaksi, missä voisi toteuttaa mm. puutarhaterapiaa. Piha-alueen fyysisen ympäristön kehittämisessä osalta projektissa ei päästy tavoitteisiin, vaan ne jäivät suunnitteluasteelle. 7.4 Henkilöstön työhyvinvointi Laadukkaan lyhytaikaishoidon onnistumisen edellytyksenä oli henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen, sillä hyvinvoiva työyhteisö motivoituu ja sitoutuu yhteisiin pelisääntöihin ja hallitsee työn kokonaisuutena. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen lyhytaikaishoitoyksikössä muodostuivat työyhteisön, yhteistyön ja toimintatapojen kehittämisestä. Työntekijöille annettiin mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja käyttää monipuolisesti tietotaitoaan hyväkseen. Työprosessit suunniteltiin niin, että työntekijät hahmottavat niistä muodostuvan toiminnan mielekkäänä kokonaisuutena ja vastaavat työtehtäviensä tekemisestä alusta loppuun itsenäisesti. Työprosessien sisältöä ja laatua hoitotyöntekijät seurasivat ja arvioivat käytännön työssä päivittäin. Tehtäväkeskeisestä työstä siirtyminen yksilövastuiseen työhön näyttäisi parantavan työilmapiiriä, vähentävän kiireen tunnetta työssä, helpottavan johtamista sekä lisäävän työhön ja organisaatioon sitoutumista. Tässä hankkeessa työhyvinvointia edistävä toiminta koostui: työn kehittämisestä KAMU-menetelmän (Vartiainen & Kujala 1999) avulla ja työprosessiajattelusta fyysisen toimintaympäristön uudelleen suunnittelusta, muistisairauden ja henkilökunnan työergonomiset erityistarpeet huomioiden työyhteisön tiimityöskentelytaitojen kehittämisestä, jota tuettiin yhteisesti laaditulla tiimisopimuksella 17

19 yhteistyön parantamisesta eri sidosryhmien kuten mm. kotihoidon kanssa työntekijän terveyden edistämisestä, mm. taukojumpan ja perustetun tyky-työryhmän järjestämien erilaisten liikunta ym. tapahtumien avulla pilottiyksikön henkilökunnasta muodostetun tanssiryhmän avulla (kuva1 Pilottiyksikön can can- tanssiesitys) ammatillisen osaamisen edistämisestä koulutuksen ja työssä oppimisen avulla. 18 kuva1 Pilottiyksikön tyky-toimintaa nähtiin projektin loppuseminaarissa Pilottiyksikön henkilöstön työhyvinvointia seurattiin kehittämishankkeen aikana työterveyslaitoksen työyhteisökyselyn avulla (liite 12). Kyselylomake koottiin laajemmasta työyhteisökyselystä, josta otettiin vain tietyt kysymykset, joilla haluttiin saada vastaus siihen, miten työn kehittäminen vaikuttaa yksittäisen työntekijän ja koko työyhteisön hyvinvointiin projektin aikana. Kysely tehtiin kolme kertaa, hankkeen alussa, puolivälissä ja lopussa. Kyselyihin vastasi 9 pilottiyksikön työntekijää, jolloin aineiston ollessa näin pieni ei keskiarvoa kannattanut laskea. Ensimmäinen työhyvinvointi kysely tehtiin elokuussa 2005, jolloin pilottiyksikön henkilökunta vielä työskenteli silloisissa aikaisemmissa yksiköissään, mutta olivat jo hakeneet sisäisen haun kautta pilottiyksikköön ja tiesivät jo siirtymisestään sinne. Kyselystä selvisi, että pilottiyksikköön hakeutui varsin hyvinvoivia, työhönsä sitoutuneita ja tyytyväisiä hoitotyöntekijöitä, jotka eivät nykyisessä työyksikössään kokeneet saavansa riittävästi haasteita oman työn kehittämisessä, työn piirteisiin liittyvissä asioissa ja ammattitaidon hyödyntämisessä. Toinen kysely tehtiin elokuussa 2006, jolloin toiminnan kehittäminen sekä uusien toimintamallien kokeilu oli kiivaimmillaan ja yksikkö oli toiminut vajaan vuoden verran. Tuolloin tehdyn kyselyn tulosten perusteella projektin toiminta oli vaikuttanut hieman henkilöstön hyvinvointia ja terveydentunnetta parantavasti, mutta sitoutuminen ja työtyytyväisyys olivat pysyneet ennallaan. Parannusta

20 19 oli tapahtunut myös työn piirteisiin liittyvissä asioissa, työn kehittämiseen liittyvissä tekijöissä sekä työyhteisön ilmapiirissä ja toiminnassa. Kolmas ja viimeinen kysely tehtiin elokuussa 2007, jolloin pilottiyksikössä oli jo kokeiltu ja arvioitu uusia toimintamalleja sekä niiden perusteella aloitettu toiminnan juurruttaminen. Pilottiyksikön työyhteisö oli vuoden alusta alkaen joutunut toimimaan itsenäisesti, sillä projektissa tapahtuneiden henkilömuutosten vuoksi tilanne aiheutti muutoksia projektin toimintasuunnitelmissa. Projektissa alusta alkaen mukana ollut projektityöntekijä siirtyi projektipäällikön tehtäviin vuoden 2007 alusta toimien yksin aina elokuuhun 2007 saakka. Näillä asioilla saattoi olla vaikutusta viimeisen kyselyn tuloksiin, toki tuloksiin vaikutti moni muukin asia. Viimeisen kyselyn tulosten perusteella hyvinvointi ja terveys koettiin edelleen melko hyväksi samoin kuin työn kehittämiseen liittyen tilanne koettiin melko hyväksi edelleen, mutta sitoutumisen, työtyytyväisyyden ja työn piirteiden sekä työyhteisön ilmapiirin ja toiminnan osalta tilanne koettiin huonontuneen. 7.5 Toiminnan vaikuttavuuden seuranta ja arviointi Laadukkaan lyhytaikaishoidon seurannan ja arvioinnin tavoitteena on selvittää asiakas tyytyväisyyttä, henkilöstön hyvinvointia sekä lyhytaikaishoidon vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Seurantaa ja arviointia toteutetaan suunnitellusti säännöllisin väliajoin, jolloin varmistetaan hyvä hoidon laatu ja työn kehittämisen jatkuvuus. Pilottiyksikössä lyhytaikaishoidon vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta seurattiin ja arvioitiin Dementoituvien hyvän hoidon elementit - kriteeristön avulla (Heimonen & Qvick 2002). Sen avulla selvitettiin lyhytaikaisyksikön hoitofilosofiaa, kokonaisvaltaista työotetta, omaisyhteistyötä, henkilöstön osaamista ja riittävyyttä sekä fyysistä toimintaympäristöä. Projektin kuluessa pilottiyksikön henkilökunta ja johto arvioivat vuosittain yhteensä kolme kertaa kriteeristön avulla toimintansa kehittymistä siten, että kriteeristö käytiin läpi yhdessä keskustellen ja arvioiden. Alla yhteenveto arvioinneista (kaavio 4). Kaavio 4 Pilottiyksikön henkilökunnan arviointi toiminnan kehittymisestä hankkeen aikana Arviointien tulosten perusteella voidaan todeta, että projektin aikana pilottiyksikössä kehittyivät hoitofilosofiaan, kokonaisvaltaiseen työotteeseen, omaisyhteistyöhön ja henkilöstön osaamiseen liittyvät osa-alueet. Fyysisen ympäristön arviointiin vaikutti henkilöstön tietämyksen lisääntyminen sen vaatimuksista ja toteutumatta jääneet kehittämissuunnitelmat.

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI KARVIAINEN JA LOHJA

VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI KARVIAINEN JA LOHJA VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI JA 16.9.2015 LÄHTÖTILANNE JA TAVOITTEET VASTUUHOITAJUUS KÄYTÖSSÄ, MUTTA TOIMINTAMALLIT TIIMEISSÄ ERILAISET TAVOITTEET TOIMINTAMALLIN YHDENMUKAISTAMINEN TYÖNKUVAN SELKIYTYMINEN

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

DEMENTOITUVIEN KUNTOUTTAVAN LYHYTAIKAISHOIDON TOIMINNAN KÄSIKIRJA

DEMENTOITUVIEN KUNTOUTTAVAN LYHYTAIKAISHOIDON TOIMINNAN KÄSIKIRJA DEMENTOITUVIEN KUNTOUTTAVAN LYHYTAIKAISHOIDON TOIMINNAN KÄSIKIRJA LyhDeKe-projekti 2005-2007 SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 2. KEHITTÄMISHANKKEESSA SAATUJA KOKEMUKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 3. TYÖPROSESSIT 3.1 Asiakkaaksi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV Hyvinvointi-TV on laajakaistayhteydellä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa

Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM Liisa Kalttila www.vitamiinat.fi Sisältöä Kokemuksia ruuankäytön seurannasta kotihoidossa Ruokapäiväkirjamenetelmä Ruuankäytön

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

TUKIRYHMÄN KOKOUS. Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014

TUKIRYHMÄN KOKOUS. Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014 Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014 TUKIRYHMÄN KOKOUS Aika Tiistai 7.10.2014 klo 12 14:30 Paikka Hallinnon tilat, Moisiontie 19 Paikalla Heli Jalonen,

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot