Valtion talouden kehys vuosille valmistunut. E-lasku ja suoramaksu kotimaan suoraveloituksen tilalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtion talouden kehys vuosille 2013 2016 valmistunut. E-lasku ja suoramaksu kotimaan suoraveloituksen tilalle"

Transkriptio

1 Kuntatalous 1/12 Valtion talouden kehys vuosille valmistunut Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyvät ohjeita E-lasku ja suoramaksu kotimaan suoraveloituksen tilalle Kuntatalouden nettisivusto on uudistunut uutena osiona Talous- ja toimintatilaston luokitukset Talous- ja toimintatilaston luokitukset julkaisu huhtikuu

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 1/2012 Lehti ilmestyy n. 4 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca. 4 gånger per år Julkaisija/Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn fax Painosmäärä 900 kpl Upplaga 900 st Painopaikka/Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Kuntatalouden tilastot ja julkaisut > Julkaisut, Kuntataloustiedotteet > > Sakkunnigtjänster > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi > Kommunalekonomiska statistik och publikationer > Infobladet Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt/Ansvariga Reijo Vuorento Jan Björkwall Toimittanut/Sammanställt av Tuija Valkeinen SISÄLLYSLUETTELO Sivu Valtion talouden kehys vuosille valmistunut 3 Yleinen taloudellinen tilanne 4 Kuntien menot vuosina Kuntien verotulot Verotus 9 Kehysriihen ratkaisujen vaikutukset kuntien verotuloihin Vaikutukset kunnallisverotuksessa Vaikutukset yhteisöveron tuotossa Kiinteistövero Jätevero Alkuvuoden verontilitykset Kuntien tuloverotus Verohallinnon kommentti Arvonlisäverotus Päivitetty Verohallinnon ohje Rakennuslain käännetty arvonlisäverovelvollisuus Valtionosuudet 15 Valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuus 2012 Ajankohtaista valtionosuusrahoitukseen liittyen Kehysriihi Ennakolliset laskelmat 2013 valtionosuuksista julkaistaan kesäkuussa Valtionosuusjärjestelmän uudistus käyntiin syksyllä 2012 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 19 Lausunto 103: Lomapalkkavelan kirjaaminen vuoden 2011 tilinpäätöksestä alkaen Lausunto 104: Lausunto kehittämihankkeen kustannusten ja hankkeeseen saadun valtionavustuksen kirjaamisesta Lausunto 105: Aikaisempien vuosien virheiden korjaaminen tilinpäätöksessä KHO:n päätös poistosuunnitelman muuttamisesta tehtyyn valitukseen E-lasku ja suoramaksu kotimaan suoraveloituksen tilalle 27 Kuntatalouden nettisivusto on uudistunut - uutena osiona Talous- 28 ja toimintatilaston luokitukset Talous- ja toimintatilaston luokitukset julkaisu 29 Liitteet: Liite 1: Hallituksen riihipäätösten vaikutus kuntien valtionosuuksiin ja verotuloihin Liite 2: Yleinen taloudellinen tilanne Liite 3a: Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Liite 3b: Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2013 Liite 4: Kunta-alan palkkasumman kehitys Liite 5: Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja Liite 6: Kuntien verotulot vuosina , mrd. Liite 7a: Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. Liite 7b: Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. Liite 8: Keskeisiä indeksilukuja ja niiden ennusteita Liite 9: Lausunto 103: Lomapalkkavelan kirjaaminen vuoden 2011 tilinpäätöksestä alkaen Liite 10: Lausunto 104: Kehittämishankkeen kustannusten ja hankkeeseen saadun valtionavustuksen kirjaamisesta Liite 11: Lausunto 105: Aikaisempien vuosien virheiden korjaaminen tilinpäätöksessä Liite 12: Talous- ja veroennustepäivä Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2012

3 Valtion talouden kehys vuosille valmistunut Jo viimeistään alkuvuodesta kävi selväksi, että maan hallitus ei tule saavuttamaan hallitusohjelman tavoitteita siitä, että valtion velkaantuminen käännetään laskuun hallituskauden loppuun mennessä ja että valtion talouden alijäämä painetaan alle yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta ilman merkittäviä uusia toimenpiteitä. Hallitusohjelman mukaisesti valtion talous tasapainotetaan ja tällöin toteutetaan ehdollisia toimia joita ovat valtion menojen ja kuntien valtionapujen lisäjäädytys ja sopeutus sekä verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen. Kuntaliitto ryhtyi heti alkuvuodesta valmistelemaan valtion talouden kehysneuvotteluihin vaikuttamiseksi omia linjauksiaan jotta kuntatalouden vakaus voitaisiin säilyttää ja suurilta kunnallisverojen korotuksilta välttyä tilanteessa jossa kuntien valtionosuuksia oli vuodelle 2012 leikattu jo 631 miljoonaa euroa. Kuntaliiton linjaukset julkistettiin liiton järjestämässä kuntien talous- ja rahoitusfoorumissa Foorumi keräsi yhteen noin 500 kunta-alan päättäjää ja mediahenkilöä keskustelemaan ja pohtimaan tämänhetkistä ja tulevaa kuntien taloustilannetta. Myös meneillään oleva kuntauudistus toi oman lisämausteensa talouskeskusteluun. Kuntaliiton julkaisussa Kuntatalouden vakauttaminen esitetään laaja joukko toimenpiteitä kuntien talouden kuntoon saattamiseksi. Niistä merkittävimmät kohdistuvat kuntien veropohjan vahvistamiseen valtionosuusmenetysten vastapainona, valtionosuusjärjestelmän uudistamisen vauhdittamiseen sekä kuntien koulu- sekä sosiaali- ja terveystoimen rakennusten peruskorjausten tukemiseen. Kuntaliiton esitysten merkittävyyttä kasvatti vuoden 2011 tilinpäätösten ennakkotiedot, joiden mukaan kuntatalous on noin 400 miljoonaa euroa heikommassa tilassa kuin vielä syksyllä 2011 arvioitiin. Kuntaliitto kävi koko alkuvuoden aktiivista vuoropuhelua valtion edustajien kanssa kuntataloudesta ja liitto on luovuttanut useita kannanottojaan muun muassa pääministeri Kataiselle sekä Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministeriryhmän puheenjohtajalle, valtiovarainministeri Urpilaiselle. Valtion talouden kehys vuosille valmistui aivan maaliskuun 2012 lopulla ja se käsiteltiin Peruspalveluohjelman ministeriryhmässä Ministeriryhmässä esitetty yhteenveto on liitteenä 1. Ensi vuonna valtionosuuksien lisäleikkaus on 125 milj., seuraavana 250 milj. ja milj.. Vanha 631 milj. leikkaus ja uusi leikkaus vastaavat vuoden 2015 tasolla jo reilun yhden tuloveroprosentin keskimääräistä tuottoa koko maassa. Leikkaus toteutetaan tasasuuruisena /as-eränä, eikä valtionosuuksien indeksitarkistukseen kosketa, mikä on olennaista järjestelmän toimivuuden kannalta. Hallitus päätti ansiotasoindeksin jäädyttämisestä, mikä lisäsi kuntien verotulojen kasvua vuosina 2013 ja Kun valtionosuuspohjissa oli vuosille 2013 ja 2014 varauduttu kompensoimaan kunnille täysimääräisesti verotulomenetykset indeksimuutoksista johtuen, niin nyt, kun indeksikorotuksia ei toteuteta, nämä valtionosuuskompensaatiot vedetään takaisin. Tältä osin valtio kuntasuhde ei siis muutu. Varsinainen valtionosuusleikkaus on siis 500 miljoonaa euroa vuoden 2012 tasossa, jonka päälle tulee 20 miljoonaa euroa siitä, että STM:n toiminnan kehittämiseen, Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2012 3

4 muun muassa vanhuspalveluiden kehittämiseen tarkoitettuja varoja leikataan 20 miljoonaa euroa aiemmin sovitusta, eli 125 miljoonaan euroon. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytetään vuodelle Tämän vaikutus kuntiin ja kuntayhtymiin on noin 45 miljoonaa euroa. Leikkausten vastapainona kuntien veropohjaa vahvistetaan pitkälti Kuntaliiton esittämällä tavalla. Kuntien korotettua yhteisövero-osuutta jatketaan vuoden 2013 jälkeen jäteveron tuotto pyritään siirtämään kunnille. Toteutuessaan nämä muutokset vahvistavat kuntien veropohjaa yhteensä noin 350 miljoonalla eurolla. Tärkeää on myös se, että hallitus pitää lupauksensa kompensoida veroperustemuutokset kunnille. Kiinteistöveroa koskevat selvitykset ovat meneillään ja Kuntaliitto on niissä vahvasti mukana. Valtion vuoden 2012 ensimmäisessä lisätalousarviossa kuntien opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimen peruskorjauksiin myönnettiin vuodelle 2012 yhteensä 30 miljoonan euron ylimääräinen avustus. Valtion talouden kehysten arviointi jatkuu ja kuntakohtaiset laskelmat laitetaan välittömästi Kuntaliiton nettisivuille kuntatalous-osion alle heti, kun ne voidaan luotettavasti laskea. Kuntien talous työryhmä luovutti työryhmätyönsä kuntaministerille Työryhmä esitti joukon tarkennuksia kuntalain taloussäädöksiin. Esityksistä nopeimmin vaikuttava on tilintarkastajien toimiajan muuttaminen nykyisestä neljästä vuodesta joustavasti määriteltäväksi enintään kuuden vuoden mittaiseksi. Jos esitys toteutuu tuolta pohjalta joustavoittaa se tilintarkastusten kilpailuttamista merkittävästi ja aikaansaa parempaa kilpailua alalle. Lisätiedot: Timo Kietäväinen p , Reijo Vuorento p , Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuote kasvoi vuonna 2011 kolmisen prosenttia. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät heikentyivät kesän jälkeen merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät muuttuivat keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain viennin kehitys toki vaihteli, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelusten viennin määrä supistui vuonna 2011 lähes prosentin viime vuoden tasosta. Kansantuotteen kasvu olikin vuoden loppupuolella hyvin vaatimatonta. 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2012

5 Kesän ja syksyn 2011 aikana rahoituskriisi paisui uudelleen Euroopan valtioiden velkaongelmien myötä. Velkaantuminen on uhannut maailmantaloutta. On välttämätöntä, että laaja ja kestävä talouskasvu saadaan aikaiseksi. Toisaalta velkakurin vaatimat julkisten talouksien menoleikkaukset ja kiristykset uhkaavat talouskasvua. Maailmantalouden kasvun ja kansainvälisen kaupan tämän vuoden ennusteita on tarkistettu alaspäin viime vuoden kesästä lähtien aina näihin päiviin asti. Viime aikoina on saatu kuulla myös myönteisiä uutisia talouskehityksestä. Suomen talousympäristön lähiaikojen kehitys riippuu keskeisesti siitä, miten euroalueen valtioiden velkakriisin leviäminen kyetään hillitsemään. Velkakriisin pitkittyminen ja sen myötä Euroopan rahoitusmarkkinoiden toiminnan heikkeneminen merkitsevät toteutuessaan Suomen talouskasvun hidastumista entisestään. Jos velkakriisi johtaa Euroopassa pankkikriisiin, niin Suomen talous supistuu tänä vuonna selvästi ulkomaisen kysynnän heikentyessä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että velkakriisi ollaan saamassa hallintaan. Etelä-Euroopan valtioiden talouskasvuun ja velanhoitokykyyn kohdistuvien haasteiden vuoksi on kuitenkin myös varauduttava velkakriisin jatkumiseen, jopa pankkikriisin mahdollisuuteen. Ilmeistä on joka tapauksessa, että talouskehitys on euroalueella tänä vuonna ja lähitulevaisuudessa vaimeata, jopa heikkoa. Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa ja varsinkin maamme viennin kehitys on haavoittuvainen. Epävarmuuden lisääntyminen hidastaa työllisyyden kasvua ja kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen vaimean kasvun takia. On kuitenkin huomattava, että kriisin perusta on ensisijaisesti rahan saatavuudessa ja hinnassa, luottolamassa eikä kotimaisissa tekijöissä. Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellisista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty toisistaan poikkeavia kehityskuvia Suomen kansantalouden näkymistä lähivuosina. Jos finanssikriisin torjunnassa onnistutaan, niin taloudellinen notkahdus jäänee lyhytaikaiseksi, lähinnä vuotta 2012 koskevaksi. Taloudellinen kasvu on kuitenkin Suomessa tänä vuonna hidasta ja taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme lähivuosien kehitykseen vaikuttavat talouspoliittiset toimenpiteet. Niiden mitoittamisessa, ajoituksessa ja kohtaannossa on otettava huomioon suhdannetilanteen ohella kansantaloutemme rakenteisiin ja niiden vahvistamiseen liittyvät näkökohdat. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta on parin prosentin luokkaa. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 2,8 %. Inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa, eikä ohjauskoron lisäalentaminen ole poissuljettu. Likviditeetin lisääminen markkinoille on alentanut markkinakorkoja. Öljyn hinnan kohoaminen on kuitenkin keskeinen uhkakuva maailmantalouden kehityksessä. Suomessa arvonlisäveron korottaminen osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6 0,7 prosenttia. Kuuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan olevan vuonna 2013 keskimäärin 2,6 %. Valtiovarainministeriö on arvioinut tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 3,3 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin tänä vuonna. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna 2,6 %. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2012 5

6 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan noin 8 %, mikä merkitsee että työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys on kääntynyt vuonna 2012 lievään nousuun. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 7,9 %. Liitteessä 2 on esitetty tietoja ja valtiovarainministeriön ennusteita eräistä kuntatalouden kannalta keskeisistä kokonaistaloudellisista muuttujista. Vuosien tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen maaliskuussa 2012 julkaisemiin kansantalouden tilinpidon lukuihin sekä eräisiin muihin julkisiin tilastoihin. Vuosia 2012 ja 2013 koskevat luvut ovat valtiovarainministeriön huhtikuun alussa julkaisemasta suhdannekatsauksesta. Katsaus on luettavissa valtiovarainministeriön Internet - sivuilta osoitteessa: asiakohdassa ajankohtaista. Samasta osoitteesta löytyvät myös valtiontalouden kehyspäätös vuosille sekä peruspalveluohjelma Kehyspäätöksen liitetiedoissa on arvioita ja taustaoletuksia kokonaistaloudellisesta kehityksestä myös vuosille Liitteissä 3a ja 3b on esitetty kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita kuntatalouden kannalta keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina 2012 ja Kuntien menot vuosina Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan toimintamenojen kasvu nopeutui hieman edellisvuosista ja oli 4,5 %. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 3,8 %. Kunta-alan palkkasumma kasvoi vuonna 2011 nopeammin kuin kunta-alan ansiotasoindeksin kehityksen perusteella voitiin päätellä. Syinä ovat henkilökunnan määrän ja rakenteen kehitys sekä kertaluonteisena eränä lomapalkkavelan kirjaamistavan muutos. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli 6,5 %. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee jonkin verran muun muassa heikentyvän tulorahoituksen kasvun johdosta. Hidastuva suuntaus jatkunee edelleen vuonna 2013 muun muassa kunta-alan palkkaratkaisun johdosta. Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien omien verotulojen kasvusta. Valtion osallistumisen lisääminen toimintamenoihin ja sitä kautta palkkaus- ja henkilöstökustannusten rahoitukseen ei näillä näkymin ole mahdollista. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3,2 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Vuonna 2013 kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu kumpanakin vuonna lienee samaa luokkaa. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2012

7 Liitteessä 4 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasummaan vaikuttavista tekijöistä vuosina Vuosia koskevat luvut perustuvat lähinnä kunta-alan palkkaratkaisuun ja peruspalveluohjelmassa esitettyihin arvioihin. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2012 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille annetaan oletusarvot maksujen suuruudelle kyseisinä vuosina. Viime vuosien päätöksissä yleinen piirre arvioidussa maksujen kehityksessä on ollut, etteivät maksujen tasot juurikaan muuttuisi tarkasteluajanjaksona. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2,12 % maksun perusteena olevasta palkasta. Maksun suuruudeksi vuodelle 2013 on esitetty kehyspäätöksen liitteenä olevassa peruspalveluohjelmassa sama prosenttiluku kuin tänä vuonna. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2012 palkkasumman ensimmäiseen euroon asti 0,80 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 3,20 %. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan vuonna 2013 vain hieman eli keskimäärin noin 0,01 prosenttiyksikköä. Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna noin 3,05 %, niin vuonna 2013 sen arvioidaan olevan noin 3,06 %. Maksun euromääräiseen palkkasummaan on odotettavissa muutoksia muun muassa inflaatiotarkistuksen muodossa. Työttömyysvakuutusmaksun kehitys riippuu muun muassa työttömyyden kehityksestä eikä näillä näkymin ole olemassa suuria maksujen korotuspaineita keskipitkällä aikavälillä. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on ollut vuosina samansuuruinen eli noin 23,6 % palkkasummasta. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan työnantajan keskimääräinen maksu pysyisi edelleen lähivuosina ennallaan ja olisi siten 23,6 % vuosina Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös vaikuttaa työnantajan osuuteen. Nyt näyttää siltä, että vakuutettujen eläkemaksut kohoavat kehyskaudella, kun sen sijaan kuntatyönantajan maksutaso jonkin verran alenisi kehyskauden loppupuolella. Opettajien keskimääräinen VaEL-maksu alenee tämän vuoden 19,8 prosentista ensi vuonna 0,2 prosenttiyksikköä ja on siten 19,6 vuonna Samansuuntainen aleneva kehitys on odotettavissa aina vuoteen 2016 asti. Liitteessä 5 on esitetty vuosien kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut ja tämän hetkiset arviot vuodeksi Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2011 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,0 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta nopeampaa. Vuonna 2013 kustannustason kohoaminen hidastuisi arviolta 2,3 prosenttiin. Liitteessä 8 on esitetty eräitä keskeisiä kustannuskehitystä kuvaavia indeksejä ja niiden tulevasta kehityksestä vuosille valtiovarainministeriön laatimia arvioita. Arviot löytyvät myös valtiontalouden kehyspäätöksestä vuosille Kuntien verotulot Vuonna 2011 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat paria edellistä vuotta nopeammin eli kolmisen pro- Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2012 7

8 senttia. Yhteisöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi, lähes 20 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät parisen prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna hieman yli 19 miljardia euroa. Vuonna 2012 kunnallisveron tilityksiä lisäävät lähinnä ansiotulojen lähes 4 prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,09 prosenttiyksikköä ja on 19,25. Tilityksiä pienentävät osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset, joista merkittävimmät ovat perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutokset. Valtion vuoden 2012 talousarviossa ehdotettiin kuntien tuloverotukseen tehtävistä veroperustemuutoksista, joiden arvioitiin vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) 263 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitykset kasvanevat 3,5 %. Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,2 %. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Tämä kasvattaa osaltaan myös kunnallisveron tuottoa. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 3,5 % tänä vuonna kertyviä tilityksiä enemmän. Talouskehityksen paraneminen parina viime vuonna heijastui myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kasvu jatkui voimakkaana myös viime vuonna. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöverokantaa alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 28,34 %. Ensi vuonna jakoosuus noussee 29,41 prosenttiin, kun väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Valtiontalouden kehyspäätökseen liittyy kirjaus, jonka mukaan vuosina yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöveron tuottoon liittyykin paljon epävarmuutta sekä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta että jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan noin 1,4 miljardia euroa eli lähes 16 % vähemmän kuin vuonna Ensi vuonna yhteisöveron tilitykset lisääntynevät jonkin verran. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2011 noin 1,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpideehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 2013 kiinteistöveron tilityksiin. Liitteessä 6 on esitetty kuntien verotulojen tilitysten toteutuneet kertymät vuosilta sekä ennusteet vuosille 2012 ja Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan 2 %. Vuonna 2013 verotulot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan lähes kolme prosenttia. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2012

9 Verotulojen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan muun muassa toukokuun alussa pidettävillä talous- ja veroennustepäivillä. Tilaisuus on Kuntatalolla (Katso erillinen ilmoitus tilaisuudesta jäljempänä). Liitteissä 7a ja 7b on esitetty Tilastokeskuksen julkaisemien tilastotietojen perusteella laaditut tulos- ja rahoituslaskelmat vuosilta Vuoden 2011 laskelmat perustuvat pääosin kuntien tilinpäätösarvioihin. Vuosien tulosja rahoituslaskelma-arviot perustuvat peruspalveluohjelman laskelmiin sekä Kuntaliitossa laadittuihin arvioihin. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p , Verotus Kehysriihen ratkaisujen vaikutukset kuntien verotuloihin Kehysriihessä hallitus teki vuosia koskevia veroratkaisuja joilla pyritään lisäämään pääasiassa valtion verotuloja. Veroratkaisuista osa vaikuttaa kuitenkin myös kuntien verotulojen määrään suoraan tai välillisesti niitä lisäävästi tai vähentävästi. Alla on käyty läpi muutosten vaikutusta kuntien näkökulmasta eri veromuotojen osalta. Vaikutukset kunnallisverotuksessa Hallitus päätti, että hallitusohjelman mukaisista ansiotuloverotuksen ansiotaso- ja inflaatiotarkistuksista tarkistuksista luovutaan vuosien 2013 ja 2014 osalta. Tämä lisää sekä valtion että kuntien verotuloja. Valtiovarainministeriön mukaan vaikutus kunnallisveron tuotossa on vuodelle 2013 noin 100 miljoonaa euroa ja vuodesta 2014 eteenpäin noin 220 miljoonaa euroa. Tarkistuksista luopuminen siirtää aiempaa suuremman osan verotuksessa tehtävistä vähennyksistä tehtäväksi valtion verotuksessa. Näistä suurimmat vaikutukset on työtulovähennyksen siirtymisellä aiempaa enemmän valtion vastuulle, mutta lisäksi myös alijäämähyvityksen ja kotitalousvähennyksen osalta tapahtuu vastaavaa kehitystä. Tämän lisäksi hallitus päätti, että työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä korotetaan. Perusvähennystä korotetaan 30 minkä vuotuinen kunnallisveroa vähentävä vaikutus on ministeriön laskelmien mukaan 9 miljoonaa euroa. Työtulovähennys tehdään ensisijaisesti valtion verotuksesta, mutta siltä osin kuin vähennys ylittää ansiotulosta valtiolle suoritettavan tulon määrän, niin vähennystä voidaan tehdä myös kunnallisverotuksessa. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan työtulovähennyksen korotus vähentää kunnallisveron tuottoa 18 miljoonaa euroa vuodessa. Kehysriihessä päätettiin myös siitä, että kilometrikorvausten ylikompensaatiota puretaan rakenteellisella muutoksella. Muutosten vaikutukseksi kunnallisveron tuottoa lisäävästi on valtiovarainministeriössä arvioitu 35 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2012 9

10 Kehysriihen päätösten arvioidut vaikutukset kunnallisveron tuottoon ovat seuraavat: Toimenpide, miljoonaa euroa Luovutaan ansiotuloverotuksen ansiotaso- ja inflaatiotarkistuksista vuosina Korotetaan työtulovähennystä Kehitetään kilometrikorvausten laskentatapaa Perusvähennyksen korotus (30 eurolla) Koska kehysriihen tuloverotusta koskevien päätösten tarkoituksena on tasapainottaa valtion taloutta ja paikata valtiontalouden kestävyysvajetta, niin kunnille tehtyjen päätösten johdosta kertyvät ylimääräiset kunnallisverotuotot kerätään takaisin valtiolle. Vaihtoehtoisina malleina on esitetty takaisinperintää valtionosuuksia vähentämällä tai yhteisöveron jako-osuuksia alentamalla vastaavasti. Tätä kirjoitettaessa päätöstä ei ole vielä tehty. Vaikutukset yhteisöveron tuotossa Aiemmin hallitusohjelmassa hallitus on linjannut, että kuntien jako-osuutta korotetaan 5 prosenttiyksikköä määräaikaisesti vuosina 2012 ja Tämän lisäksi yhteisöveronjako-osuudessa on kompensoitu yhteisöveroprosentin laskeminen vuodelle %:sta 24,5 %:iin. Näin kuntien jako-osuudeksi vuosille 2012 ja 2013 saatiin 28,34 % ja vuodesta 2014 eteenpäin 23,34 %. Kehysriihessä päätettiin, että kuntien jako-osuuden korotusta 5 prosenttiyksiköllä jatketaan myös vuosina Muutos lisää kuntien yhteisöverotuottoa noin 270 miljoonaa euroa vuositasolla. Tämän lisäksi päätettiin yrityksille suunnatuista verohuojennuksista joiden vaikutukseksi yhteisöveron tuottoon valtiovarainministeriö on laskenut noin 210 miljoonaa euroa vuodessa vuosina ja noin 190 miljoonaa euroa vuonna Tämä vähentää kuntien yhteisöverotuottoa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien verotuloja vähentävät veroperustemuutokset kompensoidaan ensisijaisesti verojärjestelmän sisällä. Tällä perusteella kuntien jako-osuutta korotetaan vuosiksi Lisäksi kuntien yhteisövero-osuutta alennetaan vuodesta 2013 alkaen yhteisöiltä verotuksen yhteydessä perittävän yleisradioveron johdosta. Yleisradiovero nostaa yhteisöveron tuottoa ja jotta tuotto saadaan kokonaisuudessaan ohjatuksi valtiolle, niin kuntien lakisääteistä jako-osuutta lasketaan 0,08 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2013 väliaikaista jako-osuutta muutos laskee tämän hetkisen tiedon valossa 0,1 prosenttiyksiköllä. Kehysriihen päätösten jälkeen, edellä mainitut muutokset huomioon ottaen, kuntien yhteisöveron jako-osuudet ovat tämän hetkisen tiedon mukaan seuraavat: Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta, % 31,99 28,34 29,41 29,22 29,13 23,26 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2012

11 Vuonna 2012 yhteisöveron tilitysten ennakoidaankin jäävän lähes 16 % alemmalle tasolle kuin vuonna 2011 ja olevan noin 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2013 tilitysten ennakoidaan kasvavan jonkin verran. Kiinteistövero Kehysriihessä ei tehty päätöksiä, joilla olisi suoria vaikutuksia kiinteistöveron kertymään. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan jatkossa selvitetään mahdollisuudet kiinteistöverojen alarajojen nostamiseen. Valtiovarainministeriössä on lisäksi käynnissä hanke, jossa yhdessä Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa selvitetään muun muassa kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistamistarvetta, veropohjan laajennusmahdollisuuksia, kiinteistötietojen ajantasaisuutta ja välittymistä tietokantaan sekä veron erä- ja tilityspäivien muuttamistarvetta. Selvitysten on tarkoitus valmistua vuoden 2012 loppuun mennessä. Jätevero Kehysriihen päätösten mukaan jäteveron tuotto pyritään siirtämään kunnille, kuten kuntaliitto on esittänyt. Jäteveron siirtäminen kunnille toisi verotuloja noin 90 miljoonaa euroa vuodessa. Tuoton jakamisesta kuntien kesken ei ole tehty vielä päätöksiä. Alkuvuoden verotilitykset Kunnallisveron tilitykset tammi-maaliskuussa olivat 6,2 % korkeammat kuin vuosi sitten. Tammikuussa kunnallisveron tilitykset kasvoivat 4,8 %, helmikuussa 9,0 % ja maaliskuussa 4,9 % vuoteen 2011 verrattuna. Kasvua on tapahtunut niin aiempien verovuosien tilityksissä kuin kuluvan vuoden tilityksissäkin. Kuluvan verovuoden tilitykset kasvoivat helmikuussa 6,4 % ja maaliskuussa 2,5 % vuoden takaisesta. Tämän hetken arvion mukaan kunnallisveron tilitykset kasvanevat tänä vuonna noin 3,5 %. Tilityksiä lisäävät muun muassa ansiotulojen nousu. Alkuvuoden tilityksiin vaikuttavat erityisesti syksyn raamiratkaisuun sisältyvä 150 :n kertaerä joka on maksettu suurelle osalle palkansaajista tammi- tai helmikuussa. Täten sen vaikutukset näkyvät helmi- ja maaliskuun tilityksissä. Tilityksiä vähentävät kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt korotukset. Myös vuonna 2013 tilitysten ennakoidaan kasvavan 3,5 %:ia. Yhteisöveron tilitykset ovat alkuvuonna laskeneet 6,0 % vuoden takaisesta. Laskua on tapahtunut erityisesti kuluvan verovuoden tilityksissä, joka on laskenut vajaa 12 %. Tämän hetken arvio on, että yhteisöveron tilitykset laskevat tänä vuonna lähes 16 % vuodesta Tilitykset olisivat täten noin 1,4 miljardia euroa. Muutos johtuu osittain kasvuennusteiden alentumisesta ja osittain kuntien jako-osuuden alentumisesta. Vuonna 2013 tilitysten ennakoidaan lähtevän maltilliseen kasvuun, mutta yhteisöveron kehitykseen liittyy lähiaikoina suurta epävarmuutta. Kuntien tuloverotus Kunnat ja kuntayhtymät ovat tuloverotuksessa osittain verovelvollisia yhteisöjä, jotka maksavat tuloveroa harjoittamastaan elinkeinotoiminnasta tai muussa kuin Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

12 yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä olevan kiinteistön tuottamasta tulosta. Kunta ei kuitenkaan ole tuloverovelvollinen omalla alueellaan harjoittamastaan elinkeinotoiminnasta eikä kunnan alueella sijaitsevan kiinteistön tuottamasta tulosta, vaikka kiinteistö ei olisi yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Kuntiin ja kuntayhtymiin sovelletaan alennettuja tuloveroprosentteja. Alennetut tuloveroprosentit riippuvat kuntien ja seurakuntien yhteisöveron ryhmäosuuksista jotka ovat vaihdelleet viime vuosina. Kuntien ja kuntayhtymien voimassaoleva tuloveroprosentti verovuodelle 2012 on 7,5068 ja verovuoden 2011 tulovero-prosentti oli 8,9804. Veroilmoitus vuodelta 2011 kuntien ja kuntayhtymien tuli antaa Verohallinnon kommentti: Kuntien ja kuntayhtymien verotustehtävät keskitettiin Tavoitteena yhdenmukainen käsittely ja asiantuntemuksen lisääminen Verohallinto on keskittänyt kuntien, kuntayhtymien ja muiden julkisyhteisöjen verotustehtävät vuoden 2012 alusta lähtien suomenkielisten asiakkaiden osalta Savo- Karjalan yritysverotoimistoon ja ruotsinkielisten asiakkaiden osalta Länsi-Suomen yritysverotoimistoon. Yritysverotoimistojen yhteystiedot ovat sivulla Keskittämisellä varmistetaan, että julkisyhteisöt käsitellään verotuksessa yhdenmukaisesti. Samalla vahvistetaan julkisyhteisöihin liittyvää asiantuntemusta Verohallinnossa. Näin parannetaan asiakaspalvelua ja neuvontaa. Asiakkaiden ei tarvitse tehdä verotuspaikan muutoksen takia mitään toimenpiteitä. Arvonlisäverotus Kehysriihessä päätettiin, että kaikkia arvonlisäverokantoja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2013 alusta lukien. Yleinen arvonlisäverokanta tulee täten nousemaan 23 %:sta 24 %:iin. Korotus koskee myös alennettuja verokantoja, joten elintarvikkeissa ja muissa arvonlisäverolain 85 mukaisissa tuotteissa verokanta nousee 13 %:sta 14 %:iin. Arvonlisäverolain 85 a :n mukaisissa tuotteiden ja palveluiden osalta verokanta nousee 9 %:sta 10 %:iin. Näitä ovat muun muassa lääkkeet, kirjat, henkilökuljetus, majoituspalvelut, sanomalehdet, urheilu- ja viihdetapahtumien pääsymaksut. Päivitetty Verohallinnon ohje Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus Verohallinnon ohje Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus alkaen on päivitetty Päivitetyssä ohjeessa on yhdistetty Verohallinnon aiemmin antama ohje rakennusalan käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta sekä aiheen usein kysytyt kysymykset ja vastaukset. Ohjeeseen on lisätty tulkintoja ja esimerkkejä muun muassa rakentamispalvelun käsitteestä, kiinteistön käsitteestä, myynnin satunnaisuudesta sekä myyjän ja ostajan asemasta. Päivitetty Verohallinnon ohje löytyy osoitteesta: FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Paivitetty_Verohallinnon_ohje_rakennusal(20034). 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2012

13 Kuntaliiton internet-sivuilta löytyvä ohje Rakentamispalveluiden käännetty arvonlisäverovelvollisuus kunnissa alkaen päivitetään vastaamaan Verohallinnon uusia tulkintoja. Ohjeen vierestä löytyy myös linkki Verohallinnon uuteen ohjeeseen. Kuntien osalta mielenkiintoisin linjaus on ohjeen kohdassa Verkot ja verkostot. Ohjeen mukaan verkkoihin ja verkostoihin kohdistuvaa ohjeessa eriteltyä rakentamista ei pidetä rakentamispalveluna silloin kun myyjänä on yhtiö, joka omistaa verkon tai verkoston. Jos kunnan muutoin kuin satunnaisesti myymät rakentamispalvelut ovat kaikki luonteeltaan ohjeessa listatun kaltaisia, niin uusi ohjeistus voi aiheuttaa muutoksia kunnan verotus asemassa. Uuden ohjeen ja tulkinnan valossa voi tulla eteen tilanne, että kunta tai kuntayhtymä ei enää olekaan sellainen ostaja, johon käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan. Ohjeen mukaan erilaisia verkkoja ja verkostoja kuten sähkö-, kaukolämpö-, maakaasuverkkoja, vesi- ja viemäriverkostoja sekä televerkkoja pidetään arvonlisäverotuksessa pysyvinä rakennelmina. Yleisesti ottaen niihin kohdistuviin töihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta muiden soveltamisedellytysten täyttyessä. AVL 31 :n 3 momentissa tarkoitettuja rakentamispalveluja eivät ohjeen mukaan kuitenkaan ole seuraavat palvelut silloin kun myyjänä on yhtiö, joka omistaa verkon tai verkoston: Liittymien myynti, kun liittymämaksu sisältää muun muassa liittymisjohdon kaivu- ja täyttötyöt ja esimerkiksi mittauslaitteen asentamisen asiakkaan tiloihin. Verkon tai verkoston omistaja ei tällöin myy rakentamispalveluja vaan oikeuden liittyä yhtiön omistamaan jakeluverkkoon. Asiakkaan tai kolmannen osapuolen tilaamat verkon siirto- tai muutostyöt. Kyseessä ei ole rakentamispalvelun myynti siirto- tai muutostyön tilaajalle vaan yhtiön omaan verkkoon kohdistuva työ. Tavanomaista suurempien liittymisjohdon rakentamiskustannusten veloittaminen niin sanottuna johtomaksuna tai esimerkiksi sijainnin vuoksi tehtävän tavanomaista laajemman rakennustyön veloittaminen niin sanottuna lisäliittymismaksuna. Rakennetut verkon osat jäävät verkkoyhtiön omistukseen. Kysymys on liittymismaksuun liitännäisestä maksusta, jolla asiakas saa oikeuden liittyä verkkoon. Vesihuoltolaitteiston (tonttijohdon) liittäminen/kytkeminen vesihuoltolaitoksen verkostoon vesihuoltolaitoksen tekemänä ei ole sellainen rakentamispalvelu, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Vesihuoltolaitoksen ei katsota laskuttavan rakentamispalveluja edelleen asiakkaalta vaan mahdollinen lisäveloitus on lisämaksua oikeudesta liittyä vesijohtoverkostoon. Liittymän purkamisesta aiheutuvat kustannukset. Jos yllä luetellut palvelut myy jokin muu taho kuin verkon tai verkoston omistava yritys, tilanne on erilainen. Tällaisiin palveluihin tulee tilanteesta riippuen soveltaa käännettyä verovelvollisuutta jos soveltamisedellytykset täyttyvät. Kappaleen lopussa on lisäksi esimerkin omaisesti vesihuoltolaitoksiin liittyviä tyyppitapauksia, joita ei katsota rakentamispalvelun myynniksi. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

14 Ohjeen kappaleessa 3. on käsitelty ostajan asemaa ja sitä milloin ostajaan sovelletaan rakentamispalvelun käännettyä arvonlisäveroa. Rakentamispalvelun ostajan verovelvollisuudesta säädetään AVL 8 c :ssä. Käännetyn verovelvollisuuden soveltaminen edellyttää, että palvelun ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy säännösten tarkoittamia palveluita tai suorittaa AVL 31 :n 1 momentin 1 kohdassa tai 33 :ssä tarkoitettuja kiinteistön luovutuksia. Jos kaikki kunnan tai kuntayhtymän muutoin kuin satunnaisesti myymät rakentamispalvelut ovat olleet luonteeltaan sellaisia, että niitä ei uuden ohjeen valossa enää pidetä rakentamispalvelun myyntinä, niin tämä voi aiheuttaa muutoksen kunnan velvollisuuteen soveltaa rakentamispalveluiden käännettyä arvonlisäveroa ostajana. Kuntien ja kuntayhtymien on suositeltavaa tarkastaa vaikuttaako uusi ohjeistus niiden asemaan rakentamispalveluiden ostajana. Jos uusi ohjeistus aiheuttaa sen, ettei kuntaan, kuntayhtymään tai muuhun kunnalliseen toimijaan enää tule soveltaa käännettyä, niin kunnan tulee tarkistaa toimintatapaansa käännetyn arvonlisäveron soveltamisessa ostoihinsa. Verohallinnon ohjeen kohdassa 3.2 Kysymyksiä ja vastauksia ostajan asemasta ja satunnaisuudesta annetaan esimerkin kautta opastusta siihen miten tulisi toimia jos ostajan asema muuttuu. Ohjeistuksen mukaan uutta menettelytapaa tulee alkaa soveltaa heti, mutta keskeneräisiin urakoihin voidaan soveltaa aiempaa menettelytapaa loppuun saakka: Miten menetellään, jos ostajan asema muuttuu kesken toimitilojen rakennusurakan yritysjärjestelyn seurauksena niin, ettei ostajaa enää voida pitää rakentamispalveluja myyvänä (yritys lopettaa rakentamispalvelujen myynnin ja myy jatkossa pelkästään rakennusmateriaaleja)? Jos yritys on myynyt sekä rakentamispalveluja että rakennusmateriaaleja ja se lopettaa rakentamispalvelujen myymisen, se ei ole enää lopettamisen jälkeen sellainen ostaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalveluja. Tällaiselle ostajalle aseman muuttumisen jälkeen myytyihin rakentamispalveluihin ei enää sovelleta käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Aseman muuttumishetkellä keskeneräiseen urakkaan voidaan kuitenkin soveltaa loppuun saakka samaa menettelyä kuin alussa, tässä tilanteessa siis käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Kun perustajaurakoitsijana toimiva yhtiö on myynyt viimeisen perustajaurakointikohteensa, yhtiön ei enää katsota myyvän rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti, jos se ei jatka rakentamispalvelujen myyntiä muulla tavoin. Perustajaurakoitsijalle kuuluvilla takuuvelvoitteilla ja 10-vuotisvastuilla ei ole merkitystä asian arvioinnissa. Muilta osin ohje tarjoaa pääasiassa kaivattuja tarkennuksia rakentamispalvelun käsitteestä, kiinteistön käsitteestä, myynnin satunnaisuudesta sekä myyjän ja ostajan asemasta. Lisätiedot: Jukka Hakola, p , Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2012

15 Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät päätökset vuoden 2012 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, kotikuntakorvauksen perusosista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesta rahoituksesta Kaikkien laskennallisten valtionosuuksien maksatus tapahtuu yhdistettynä jokaisen kuukauden 11. päivään mennessä. Valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuus 2012 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) v v valtionosuusprosentti (%) 34,11 31,42 - kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 2 638, ,49 Ylläpitäjärahoitus (lukiot, ammatillinen, AMK) (OKM) v v valtionosuusprosentti (%) 41,89 41,89 - kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 347,53 364,18 Kuntaliiton internet-sivuilla oleva materiaali sisältää yksityiskohtaiset laskelmat mm. valtionosuuden perusteena olevista laskennallisista kustannuksista, verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta ja kotikuntakorvauksista. Valtionosuuksien laskennan tueksi Kuntaliitto tarjoaa kuntien käyttöön kaksi valtionosuuslaskuria, jotka ovat ladattavissa Kuntaliiton internet-sivuilta. Laskelmat: > Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2012 Lisätiedot: Sanna Lehtonen, p , Heikki Pukki, p , Jan Björkwall, p , Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

16 Ajankohtaista valtionosuusrahoitukseen liittyen Kehysriihi Hallitus sopi pitämässään kehysriihessä vuoden 2012 lisätalousarviosta ja valtiontalouden kehyksistä vuosille Valtioneuvosto päättää hallituksen esityksestä eduskunnalle Vuoden 2012 lisätalousarviossa ehdotetaan määrärahojen lisäyksiä koulurakennusten ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden vuonna 2012 alkaviin korjaushankkeisiin yhteensä 30 miljoonaa euroa. Lisäksi lisätalousarviossa esitetään 1 miljoonan euron korotusta nuorisotyön määrärahoihin ja 1 miljoonan euron korotusta ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelupaikkojen määrärahoihin äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja työllistyvyyden edistämiseksi. Kehysriihessä päätettiin kehyskautta koskevista mittavista kuntatalouteen vaikuttavista sopeutustoimista. Valtiontalouden menosäästöistä euromääräisesti suurin kohdentuu kuntien valtionosuuksiin. Vuoden 2012 alusta toteutetun 631 milj. euron valtionosuusleikkauksen lisäksi kehysriihessä päätettiin valtionosuuksien lisäleikkauksesta, jonka myötä kuntien valtionosuusrahoituksen taso alenee asteittain 500 miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä. Valtionosuuteen kohdistuvan lisäleikkauksen johdosta kunnilta jää vuosina saamatta valtionosuutta yhteensä 875 milj. euroa. Lisäksi pohjalla on hallitusohjelman mukainen vuosittainen vuodesta 2012 alkaen toteutettu 631 milj. euron leikkaus, jonka myötä kunnilta jää saamatta valtionosuustuloja yhteensä milj. euroa. Kuviossa 1 on esitetty hallitusohjelmassa ja kehysriihessä päätettyjen valtionosuusleikkausten yhteisvaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vuosina Kuvio 1. Hallitusohjelman ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen hallituskaudella vuosina Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2012

17 Valtio osallistuu peruspalvelujen rahoitukseen valtionosuusprosentin mukaisella osuudella. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuvat leikkaukset toteutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alentamalla. Hallitusohjelman mukainen 631 milj. euron valtionosuusleikkaus alensi valtionosuusprosenttia 2,7 prosenttiyksikköä vuoden 2012 alusta alkaen. Valtionosuusprosentti kuvaa kuntien ja valtion välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla, ei yksittäisen kunnan valtionosuutta. Kuntien itse rahoitettava osuus on asukasta kohden yhtä suuri kaikissa kunnissa. Leikkausten toteuttaminen valtionosuusprosenttia pienentämällä lisää kuntien itse rahoittamaa osuutta. Hallitusohjelman mukainen 631 milj. euron valtionosuusleikkaus lisäsi kunnan itse rahoittamaa osuutta 118 euroa/asukas vuoden 2012 alusta alkaen. Muutoksen vaikutus on kaikissa kunnissa /asukas yhtä suuri. Hallitusohjelman ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan omarahoitusosuuteen on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävien leikkausten kunnan rahoitusosuutta lisäävä vaikutus, /asukas (arviolaskelma) Valtiovarainministeriön hallinnoimaan kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuvien leikkausten lisäksi myös opetustoimen valtionosuusrahoitusta taso alenee valtion menosäästöjen myötä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla hallitusohjelman mukaiset leikkaukset toteutetaan pääosin vuosina Lisäksi kehyspäätöksen mukaisesti OKM:n hallinnonalalla valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi Indeksikorotuksen jäädytyksestä aiheutuu vuonna 2013 valtionosuusrahoitukseen noin 60 milj. euron vähennys, josta noin 45 milj. euroa kohdistuu kuntien ja kuntayhtymien valtionosuusrahoitukseen. Lisäksi perusopetuksen jälkeisen koulutuksen ylläpitäjille myönnettävään yksikköhinta-rahoitukseen kohdistuu lisäleikkauksia, joiden jakautuminen vuosille tarkentuu kehyspäätöksen yhteydessä. Kehysriihen päätöksistä myös ansiotuloverotuksen tarkistuksista luopuminen vuosina saattaa vaikuttaa valtionosuusrahoituksen yhteismäärään, mikäli kunnille päätöksestä aiheutuva verotulojen kasvu otetaan huomioon valtionosuusjärjestelmässä. Vaihtoehtoinen tekniikka veromuutosten kompensointiin on yhteisöveron jako-osuuden alentaminen. Kehysriihen päätösten vaikutus kuntien valtionosuusrahoitukseen kehyskaudella on esitetty huhtikuussa 2012 julkaistavassa peruspalveluohjelmassa Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

18 vuosille Peruspalveluohjelmamenettelyyn liittyvä materiaali löytyy julkaisun jälkeen valtiovarainministeriön sivuilta Ennakolliset laskelmat vuoden 2013 valtionosuuksista julkaistaan kesäkuussa Valtionosuudet ovat laskennallisia ja perustuvat asukas- tai suoritemäärien lisäksi kunnan palvelutarvetta ja palvelutoiminnan kustannuksia kuvaaviin olosuhdetekijöihin. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain nk. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset, ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Valtaosa, yli 80 prosenttia kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisesta perusteesta määräytyy kunnan ikäryhmittäisiin asukasmääriin perustuen. Tilastokeskus julkaisi tiedot kunnittaisista ikäryhmittäisistä asukasluvuista tilastointiajankohdan ikä- ja kieliryhmittäiset väestötiedot ovat vuoden 2013 valtionosuuden laskentaperusteena. Tilastokeskuksen julkaisemat väestötiedot ovat ladattavissa myös Kuntaliiton internet-sivuilta. Kuntaliitto päivittää vuoden 2013 valtionosuuslaskelmat ja valtionosuuslaskurit samassa aikataulussa, kun valtiovarainministeriö julkaisee alustavat laskelmat vuoden 2013 valtionosuuksista kesäkuussa Valtionosuuksia laskettaessa kustannustason muutos määräytyy peruspalveluiden hintaindeksin mukaisesti. Hintaindeksi perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenoilla painotettuun kustannustason muutokseen. Tämän hetkinen arvio vuoden 2013 peruspalvelujen hintaindeksistä on 2,7 %. Valtionosuusjärjestelmän uudistus käyntiin syksyllä 2012 Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta myös valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Valtionosuusjärjestelmän uudistustyö käynnistetään vuoden 2012 aikana. Samassa aikataulussa valtionosuusjärjestelmän uudistustyön kanssa tapahtuu myös ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto valtiolle. Tavoitteena on, että uusi valtionosuusjärjestelmä tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Kuntaliitto on aloittanut sisäisen valmistelutyön valtionosuusuudistukseen liittyen helmikuussa 2012 varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen johdolla. Kuntaliiton eri yksiköiden asiantuntijoista on koottu valtionosuusuudistuksen seurantaryhmä, joka käsittelee uudistuksen kokonaisuutta seuraavien asiakokonaisuuksien kautta: 1. Valtionosuusjärjestelmän rakenne: kustannus- ja tarve-erojen tasaus ja tulopohjan tasaus 2. Valtionosuuden laskenta: laskennallinen peruste, määräytymisperusteet 3. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus: tasausrajat, kuntaliitosneutraalisuus, muiden pohjoismaiden vastaavat järjestelmät. Kevään 2012 aikana Kuntaliitto kokoaa kuntapäättäjistä ja maakuntien rahoitusryhmien vetäjistä koostuvan ulkoisen seurantaryhmän tukemaan valtionosuusuudistustyötä. Ulkoinen seurantaryhmä aloittaa toimintansa syksyllä Lisätiedot: Sanna Lehtonen, p , Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2012

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista M Muistio Lehtonen Sanna 4.1.2013 Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista 28.12.2012. Valtionosuudet 2013 Kuntaliitto julkaisi

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää?

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Valtionosuudet 2013 ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 19.9.2012 Turku Maarianhamina Turku -risteily Valtionosuusjärjestelmä

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

1/2011 maaliskuu. Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinto (JHTT-tutkinto) vuonna 2011 Muutoksia kuntatalousyksikössä

1/2011 maaliskuu. Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinto (JHTT-tutkinto) vuonna 2011 Muutoksia kuntatalousyksikössä 1/2011 maaliskuu Yleinen taloudellinen tilanne Peruspalveluohjelma 2012 2015 Verotus Valtionosuudet vuonna 2011 Vuosien 2010 ja 2011 valtionosuuspäätösten muutokset Peruspalvelujen valtionosuuspäätöksiä

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 d :n sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

Lisätiedot

Kuntatalous 3/12. syyskuu

Kuntatalous 3/12. syyskuu Kuntatalous 3/12 Taloustilanne vaikea uusia sopeutustoimia saattaa olla tulossa Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston muutokset Kuntien

Lisätiedot

Kuntatalous 1/13. maaliskuu

Kuntatalous 1/13. maaliskuu Kuntatalous 1/13 Kuntien menopaineet kasvavat Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kokoonpano Millainen kuntalaki tulevaisuuden

Lisätiedot

Kuntatalous 2/13. kesäkuu

Kuntatalous 2/13. kesäkuu Kuntatalous 2/13 Talouden epävarmuus jatkuu Budjettikierros käynnistyy Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Työnantajan omavastuumaksu myös työttömyyspäivärahamenoista Tilastokeskus on

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Kunnat muutoksessa tilannekatsaus ajankohtaisiin kunta-asioihin Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Rahoitusmuutos. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät. Pasi Rentola 29.4.2014

Rahoitusmuutos. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät. Pasi Rentola 29.4.2014 Rahoitusmuutos Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Pasi Rentola 29.4.2014 - Koulutuksen talous kokonaisuutena - Hallituskaudella päätetyt rahoitustason muutokset - Kehyspäätökset

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Kuntatalous tänään. Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki 24.3.2014. Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3.

Kuntatalous tänään. Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki 24.3.2014. Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3. Kuntatalous tänään Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki 24.3.2014 Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3.2014 IS Sisältö Vuoden 2013 verotiedot ja taustatekijöitä Vuoden 2013

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Verotulojen arviointi 2015 2018

Verotulojen arviointi 2015 2018 ALAVIESKAN KUNTA Verotulojen arviointi 2015 2018 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Kunnanhallitus Valtuusto ALAVIESKAN KUNTA Sisällysluettelo 1. Yleistä verokehityksestä... 1 1.1. Kunnallisvero...

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

Vns 1/2012 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016

Vns 1/2012 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016 Lausunto 1436/90/2012 L. Juhola, A. Kangasvieri 19.4.2012 Eduskunnan sivistysvaliokunta Vns 1/2012 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016 Yleistä Kuntatalouden kehitysnäkymät

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 16.10.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka

Lisätiedot

Uudistuva kiinteistöverotus. Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Jukka Hakola veroasiantuntija

Uudistuva kiinteistöverotus. Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Jukka Hakola veroasiantuntija Uudistuva kiinteistöverotus Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Jukka Hakola veroasiantuntija Kiinteistöverotus ja sen kehittäminen Kiinteistövero 2012 Kiinteistöverotuksen kehityshanke» Arvostusmenetelmien kehittäminen»

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Maakuntakierros syksy 2015. Valtakunnallinen diasarja

Maakuntakierros syksy 2015. Valtakunnallinen diasarja Maakuntakierros syksy 2015 Valtakunnallinen diasarja Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2015 BKT:n määrä, 2007=100 3 Lähde: Nordea Markets, Macrobond Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2015

Lisätiedot

HE 37/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 37/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

Vuosien 2014-2017 PPO, Vuoden 2014 PPB, Hallituksen rakenteelliset toimenpiteet ja kunnat

Vuosien 2014-2017 PPO, Vuoden 2014 PPB, Hallituksen rakenteelliset toimenpiteet ja kunnat Vuosien 2014-2017 PPO, Vuoden 2014 PPB, Hallituksen rakenteelliset toimenpiteet ja kunnat Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Helsinki/ 2.9.2013 Valtion- ja kuntien neuvottelujärjestelmä - vuosisuunnitelma

Lisätiedot

Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2010. Yleinen taloudellinen tilanne

Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2010. Yleinen taloudellinen tilanne 3/2010 syyskuu Yleinen taloudellinen tilanne Valtiontalousarvioesitys ja peruspalvelubudjetti 2011 Verotus Valtionosuudet vuonna 2011 Valtionosuudet vuonna 2010 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoon

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 1(3) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 31/2015 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Telan seminaari Kommenttipuheenvuoro Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto 23.1.2015 2.6.2014/hp Mikä merkitys eläkkeillä ja eläkeläisillä

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

HE 89/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 89/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

3/2014. Paljon uudistuksia vuodelle 2015. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Valtionosuudet. Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa

3/2014. Paljon uudistuksia vuodelle 2015. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Valtionosuudet. Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa 3/2014 Paljon uudistuksia vuodelle 2015 Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa Tiedustelu kuntien ja kuntayhtymien talousarvioista ja taloussuunnitelmista

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus

Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus Varatuomari Roger Lehtonen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ROGER LEHTONEN 2011 Sähköinfo Oy Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus 1.4.2011

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Uudet säännökset astuvat voimaan 1.4.2011 Uudistus koskee myös muita yhtiöitä kuin perinteisiä rakennusyhtiöitä. 2 Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2012 Kuopio 30.8.2012 Valtion budjetti sekä kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmäuudistus

Kuntajohtajapäivät 2012 Kuopio 30.8.2012 Valtion budjetti sekä kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmäuudistus Kuntajohtajapäivät 2012 Kuopio 30.8.2012 Valtion budjetti sekä kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmäuudistus Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja 2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kuntatalous 4/13. joulukuu

Kuntatalous 4/13. joulukuu Kuntatalous 4/13 Tuleva vuosi haasteita täynnä Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ja kunnat Verotus Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Muutoksia kuntien ja kuntakonsernien tilastoinnissa

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAKEHYS

KIRKKONUMMEN KUNTA VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAKEHYS KIRKKONUMMEN KUNTA VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAKEHYS Kunnanhallitus 3.6.2013 SISÄLLYSLUETTELO KUNTATALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT... 1 KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

HE 83/2007 vp. huomioon eräitä sosiaalialan kehittämishankkeiden

HE 83/2007 vp. huomioon eräitä sosiaalialan kehittämishankkeiden HE 83/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuntien valtionosuuslain 27 :n, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Pirkanmaan liiton ja Kuntaliiton kuntapäivä, Tampere 20.10.2015 Ajankohtaista kuntataloudesta. Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous

Pirkanmaan liiton ja Kuntaliiton kuntapäivä, Tampere 20.10.2015 Ajankohtaista kuntataloudesta. Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Pirkanmaan liiton ja Kuntaliiton kuntapäivä, Tampere 20.10.2015 Ajankohtaista kuntataloudesta Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Rakenne Talouden fundamentteja Kuntatalouden tila ja näkymät Hallituksen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2010

Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2010 1/2010 huhtikuu Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Vuoden 2010 valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kotikuntalakiin ja sosiaalihuoltolakiin tulossa muutoksia Yhtenäisen euromaksualueen toteutuminen

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Antti Moisio GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) VM:n työryhmä Tausta: valtionosuusuudistus 2010 Esitys uudesta valtionosuusjärjestelmästä

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot