Vaarallisuuden arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaarallisuuden arviointi"

Transkriptio

1 Oikeuspsykiatria Markku Eronen, Riittakerttu Kaltiala-Heino ja Irma Kotilainen Vaarallisuuden arviointi Missä tilanteissa ja miten väkivaltaisuuden vaaraa arvioidaan Suomessa Väkivaltainen käyttäytyminen on sidoksissa yksilön psykologisiin ominaisuuksiin, elämäntaustaan ja erilaisiin tilannetekijöihin. Tutkimusten mukaan uusiutuvaa väkivaltaisuutta ennustavat voimakkaimmin aikaisempi väkivalta, psykopatia ja päihdeongelmat. Väkivaltaisuuden vaaran arvioiminen on vaikeaa ja eettisesti haastavaa, koska väkivaltaiseksi leimaaminen johtaa yksilön kannalta raskaisiin seurauksiin. Vain osa väkivaltaisuudesta on selitettävissä lääketieteen tutkimuskeinoin. Strukturoidut väkivaltaisuuden todennäköisyyttä ennustavat mittarit ovat osoittautuneet väestötasolla kohtalaisen luotettaviksi tulevan väkivaltaisuuden ennustajiksi. Suomessa eniten käytössä ovat HCR-20- niminen historiallisiin, kliinisiin ja riskien hallintaan liittyviin tekijöihin keskittyvä mittari ja psykopatiaa ennustava mittari Phychopathy Checklist revised (PCL-R). Lainsäädännön tuoreiden muutosten vuoksi väkivaltaisuusarvioiden määrä tulee moninkertaistumaan Suomessa. Muutosten onnistunut soveltaminen käytäntöön edellyttää oikeustieteilijöiden ja terveydenhoitohenkilökunnan jatkokoulutusta. I hmisen vaarallisuuden arviointi on erittäin vaikeaa. Siinä joudutaan asettamaan vastakkain yksilön itsemääräämisoikeus ja yhteiskunnan ja muiden ihmisten turvallisuus. Vaaralliseksi arvioitu henkilö leimautuu erittäin vahvasti, joten on aiheellista edellyttää vahvaa näyttöä, ennen kuin ihminen voidaan leimata vaaralliseksi. Toisaalta jos vakava vaarallisuus jää huomaamatta, yhteiskunta ja sen jäsenet altistuvat väkivallan uhalle. Tässä katsauksessa vaarallisuudella viitataan fyysiseen väkivaltaan tai sen uhkaan. Vaarallisuuden määrä ja laatu voivat vaihdella, mutta oikeuspsykiatrisessa työskentelyssä keskitytään tavallisesti vakavimpaan väkivaltaisuuteen. Rajanveto on vaikeaa, sillä lievempi väkivalta ennustaa vakavampaa ja uhkailu toteutuvaa väkivaltaa (Hakola ym. 1994). Duodecim 2007;123: Epidemiologiset ja biologiset tutkimukset Epidemiologisella väkivallan tutkimuksella on maassamme hyvät onnistumisen mahdollisuudet, koska Suomen on väestö on suhteellisen hyvin paikallaan pysyvää ja tavoitettavissa olevaa, ja käytettävissä on erinomaisia rekisteritietoja. Näitä rekistereitä on hyödynnetty myös oikeuspsykiatrian alalla ja kyetty täten lisäämään väestötason tietoa väkivaltaisuuden vaaraan liittyvistä taustatekijöistä (Eronen ym. 1996, Putkonen 2003, Laajasalo 2007). Keskeisimmät uusiutuvaa väkivaltaista käyttäytymistä ennustavat tekijät ovat aikaisempi väkivaltaisuus, psykopatia ja päihteiden väärinkäyttö. Mielisairaudet lisäävät väkivaltariskiä vain niukasti, vaikka etenkin mediassa väkivaltaisuuden vaara liitetään yleisesti mielisairauksiin (Monahan 1992, Eronen 1997, 2375

2 Tiihonen ym. 1997, Steadman ym. 1998). Myös väkivallan vaaraa lisääviä biologisia taustatekijöitä on tutkittu laajalti. Esimerkiksi Virkkusen ym. (1996) tutkimukset serotoniiniaineenvaihdunnan poikkeavuuksien ja väkivaltaisen käyttäytymisen välisestä yhteydestä ovat uraauurtavia. Mielenkiintoisia ovat myös työryhmän tuoreet havainnot lihaksiston glukoosipitoisuuden matalan perustason yhteydestä väkivaltaisuuteen epäsosiaalisilla miehillä (Virkkunen ym. 2007). Suomalaisia tutkimuksia rikoksenuusijoista Rikosseuraamusviraston mukaan vankilakierteeseen joutuu vain muutama sadasta ensimmäistä kertaa vankilasta vapautuneesta vangista. Yleinen käsitys vankilakierteeseen joutumisen suuresta todennäköisyydestä on väärä ja perustuu siihen, että vankiloissa olevista suurin osa on monta kertaa vankilaan palanneita. Vankilaan uudelleen joutumisesta saa virheellisen käsityksen, jos tutkitaan vain vankilassa olevia (Hypén 2004). Paanilan (2004) vaarallisia rikoksenuusijoita käsitelleessä väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin 102:ta vuosina vankilaoikeudessa pakkolaitoskäsittelyssä olleita henkilöitä. Näistä 42 vankilaoikeus katsoi vaarallisuuden arvioinnin perusteella lain tarkoittamassa mielessä vaarallisiksi rikoksenuusijoiksi, ja heidät eristettiin pakkolaitokseen. Tutkimusaineistosta 60 henkilöä kärsi rangaistuksensa tavanomaisissa vankilaolosuhteissa. Tutkimusajankohtana vapautui kymmenen vaaralliseksi väkivaltarikolliseksi luokiteltua vankia. Heistä viisi oli tehnyt henkirikoksen ja viisi oli tuomittu seksuaalirikoksista. Näistä kymmenestä jokainen syyllistyi uuteen väkivalta- tai seksuaalirikokseen, useimmat pian vankilasta vapautumisen jälkeen. Kuudestakymmenestä tavanomaisen vankeustuomion saaneesta vangista vapautettiin tutkimusajanjaksona 50 vankia. Heistä 17 tuomittiin uudesta väkivaltarikoksesta jo ehdonalaisen tuomion aikana. Paanila päätteli tulostensa perusteella, että uusimisriski oli suuri lähes kaikilla tutkimusajanjaksona pakkolaitosarvioon tulleilla ja että näiden henkilöiden jako alaryhmiin oli ollut mahdotonta vankilaoikeuden käsittelyssä. Mattila (1988) tarkasteli väitöskirjatyössään 41:tä toistamiseen väkivaltarikokseen syyllistynyttä miestä ja vertasi heitä 74:ään ensimmäistä kertaa vakavaan väkivaltarikokseen syyllistyneeseen mieheen. Merkitsevällä tai erittäin merkitsevällä tavalla toistuvasti väkivaltarikokseen syyllistyneet miehet poikkesivat vertailuryhmästä seuraavasti. Heidän koulupohjansa oli vajavaisempi, ja heillä oli ollut runsaammin sopeutumisvaikeuksia koulussa. Heidän älyllinen suoriutumiskykynsä oli heikompi, ja he olivat menestyneet koulussa huonommin. Heidän lapsuudessaan oli ollut tarjolla enemmän väkivaltamalleja, ja aikuisenakin he elivät väkivaltaisemmassa alakulttuurissa, jossa he olivat useammin joutuneet väkivallan uhriksi. Heillä oli ollut etäisempi suhde vanhempiinsa ja heidän rikoksensa olivat liittyneet etäisempiin suhteisiin. He olivat muuttaneet tiheämmin asuinpaikkaa. He olivat alkoholisoituneet vaikeammin, heillä oli ollut enemmän sopeutumisvaikeuksia työpaikoilla ja heidän elämänsä oli ollut pahemmin umpikujassa. Erotteluanalyysin tuloksen mukaan suurin väkivallan riski oli alkoholisoituneella ja paranoidisista oireista kärsivällä miehellä, jonka älyllinen suorituskyky oli psyykkisen sairauden 2376 Markku Eronen ym.

3 vuoksi lamaantunut. Väkivallan riski tuli esille elämän ajautuessa umpikujaan. Väkivaltariskin arviointimenetelmät Väkivaltariskin aktuaariset eli numeeriset arviointimenetelmät ovat tilastollisia menetelmiä, jotka antavan arvion väkivaltaan uudelleen syyllistymisen todennäköisyydestä. Menetelmä voidaan rinnastaa vakuutusmatematiikan ajatteluun, jossa lasketaan vahinkotapausten todennäköisiä riskejä. Nämä menetelmät toimivat kohtalaisen hyvin arvioitaessa suurempien ryhmien väkivaltaisuusriskiä (Hart ym. 2007). Väkivallan riskiä paljon tutkinut kanadalainen psykologi Hart työryhmineen on tuoreessa tutkimuksessaan arvioinut kahta laajasti käytössä olevaa pitkäaikaista väkivaltariskiä arvioivaa menetelmää Violence Risk Appraisal Guidea (Quinsey ym. 1998) ja Static-99:ää (Hanson ja Thornton 1999). Tulosten mukaan niiden ennustuskyky on yksilötasolla heikko. Tutkijat korostivat, että tulokset olisivat vieläkin huonompia, jos otettaisiin huomioon se, että aineiston samoja pistemääriä saaneita henkilöitä on arvioitu erilaisin perustein. Toisin sanoen tutkimusjoukon ominaisuudet eivät ole homogeeniset. Epäluotettavuutta lisää myös se, että arvioitaessa yksittäisiä muuttujia tutkijoiden arviot eivät ole yhteneviä. Hart ym. (2007) kyseenalaistavat vahvasti aktuaaristen arviointimenetelmien käytön yksilötason väkivaltariskin mittareina. Suomessa ei ole julkaistu vertailututkimuksia siitä, millä menetelmillä eri tutkimusyksiköissä arvioidaan väkivaltaisuuden vaaraa. Kliinisen kokemuksemme ja tekemämme yhteistyön perusteella näyttää siltä, että väkivaltariskiä arvioitaessa Suomessa käytetään tavallisimmin HCR- 20-ja PCL-R-mittaria (Hare R. 1991, Webster ym. 1997). Molemmat näistä menetelmistä ovat laajalti käytössä myös muissa maissa. HCR-20 jakautuu historialliseen, kliiniseen ja riskien hallintaa käsittäviin osioihin. Sen muuttujat on esitelty taulukossa 1. Historialliset muuttujat ovat suhteellisen stabiileja ja vastaavat aktuaaristen mittareiden muuttujia. Kliiniset ja riskinhallintaan liittyvät muuttujat sen sijaan ovat dynaamisia ja niiden arvot muuttuvat arvion kohteen Vaarallisuuden arviointi Suomessa Taulukko 1. Väkivaltaisuuden vaaran arviointimittari HCR-20. Historialliset riskitekijät Aikaisempi väkivaltainen käytös Nuorella iällä alkanut väkivaltainen käytös Parisuhdeongelmat Työsuhdeongelmat Päihteiden väärinkäyttö Mielisairaus Psykopatia Lapsuuden käytöshäiriö Persoonallisuushäiriö Koevapauden tai ehdonalaisen vapauden sääntöjen rikkominen tai avohoidon laiminlyönti Kliiniset riskitekijät Puutteellinen sairaudentunto Negatiiviset ja epäsosiaaliset asenteet Oireileva mielisairaus Impulsiivisuus Huono hoitomyöntyvyys Tulevaisuuden riskitekijät Epärealistiset tulevaisuudensuunnitelmat Altistuminen vaaratekijöille Puutteellinen sosiaalinen tuki Avohoidon laiminlyönti Altistuminen stressille elämäntilanteen muutosten mukaan. HCR-20 on osoittautunut sekä reliabiliteetiltaan että validiteetiltaan hyväksi väestötasolla. Sen luotettavuudesta yksilötasolla on niukemmin tutkimustietoa (Douglas ym. 2003). PCL-R on kansainvälisesti laajimmin käytössä oleva psykopatiaa arvioiva mittari. Taulukossa 2 on esitelty sen muuttujat. PCL-R on keskeisin psykopatian mittari, ja se on osoittautunut reliaabeliksi ja validiksi väkivaltaisuuden ja uusintarikollisuuden ennustajana (Hare ym. 2000). Vaarallisuuden arvioinnista ei ole selkeitä ohjeita Vaarallisuuden arvioinnista ei ole maassamme annettu ohjeita. Arvioille ei ole erityistä sovittua struktuuria, ellei arviota tehdä mielentilalausunnon yhteydessä. Tällaisessa tilanteessa tutkimusprosessi noudattaa pitkälti mielentilatutkimuksen käytäntöä, mutta syyntakeisuuden arvioinnin lisäksi lausunnossa otetaan kantaa vaarallisuuteen. Tässäkään yhteydessä ei ole täsmällisesti määritelty, mitä kannanotto vaaralli 2377

4 Taulukko 2. Haren (1991) Psykopatiamittari PCL-R. Lipevyys tai pinnallinen viehätysvoima Vahvalta vaikuttava omanarvontunto Stimulaation tarve tai taipumus ikävystymiseen Patologinen valehtelu Petkuttaminen tai manipulointi Katumuksen ja syyllisyydentunteen puuttuminen Tunteiden pinnallisuus Kovuus ja tunteettomuus tai empatian puuttuminen Loismainen elämäntyyli Heikko käyttäytymisen hallinta Sukupuolielämän holtittomuus Varhaiset käyttäytymisongelmat Pitkän aikavälin realististen päämäärien puuttuminen Impulsiivisuus Vastuuttomuus Kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestä Useita lyhytaikaisia avo- tai aviosuhteita Nuorisorikollisuus Ehdonalaisen vapauden menetys Monipuolinen rikollisuus suuteen tarkoittaa. Vankeinhoitojärjestelmän terveydenhuoltoyksikössä on viime vuoden lokakuun alun jälkeen pyritty luomaan yhtenäistä käytäntöä vaarallisuusarvioiden tekemiselle. Tämä työ on kuitenkin vielä alkuvaiheessa, eikä se perustu viranomaisten antamiin ohjeisiin. Taulukko 3. Edellytykset tuomioistuimen päätökselle siitä, että tuomittu vapautuu vankilasta vasta hänen suoritettuaan tuomitun rangaistuksen kokonaan. Rikoksentekijä tuomitaan määräaikaiseen, vähintään kolmen vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen murhasta, taposta, surmasta, törkeästä pahoinpitelystä, törkeästä raiskauksesta, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä ryöstöstä, törkeästä tuhotyöstä, törkeästä sodankäyntirikoksesta, törkeästä ihmisoikeuksien loukkaamisesta poikkeuksellisissa oloissa, joukkotuhonnasta, törkeästä ihmiskaupasta, panttivangin ottamisesta, törkeästä terveyden vaarantamisesta, ydinräjähderikoksesta, kaappauksesta, terroristisessa tarkoituksessa tehdystä rikoksesta taikka sellaisen rikoksen yrityksestä tai osallisuudesta sellaiseen rikokseen. Rikoksentekijä on rikosta edeltäneiden kymmenen vuoden aikana syyllistynyt kohdassa 1 mainittuun rikokseen taikka kohdassa 1 nimetty rikos on tehty kolmen vuoden kuluessa siitä, kun hän on vapautunut suorittamasta koko rangaistusaikaa vankilassa tai elinkautista vankeutta tai hänet on päästetty ehdonalaiseen vapauteen pykälän 12 momentissa 1 tarkoitetulla tavalla. Rikoksentekijää on rikoksista ilmenevien seikkojen ja oikeudenkäymiskaaren luvun 17 pykälän 45 momentin 3 mukaisen selvityksen perusteella pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Milloin kahdesta tai useammasta rikoksesta tuomitaan määräaikainen yhteinen vankeusrangaistus, momentissa 1 tarkoitetun päätöksen edellytyksenä on, että ainakin yksi rikoksista on sanotussa momentissa mainittu rikos ja että siitä rikoksesta erikseen tuomittaessa seuraisi määräaikainen, vähintään kolmen vuoden pituinen vankeusrangaistus. Vaarallisuuden arviointiin liittyvä lainsäädäntö Nykyiset säädökset vaarallisuuden arvioinnista tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä tulivat voimaan Tuomioistuin voi syyttäjän vaatimuksesta päättää, että tuomittu vapautuu vankilasta vasta suoritettuaan rangaistusajan kokonaan. Ennen kuin tuomioistuin tekee tämän rikoslain luvun 2 c pykälässä 11 tarkoitetun päätöksen koko rangaistuksen suorittamisesta vankilassa, syytetyn mielentila on määrättävä tutkittavaksi. Tuomioistuimen on samalla pyydettävä lausunto siitä, onko syytettyä pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Aikaisemmissa säädöksissä tätä järjestelmää vastasi käsite vankeusrangaistuksen suorittamisesta pakkolaitoksessa. Näitä vaarallisuusarvioita tuomioistuimet pyytävät Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta (TEO). Käytännössä nämä arviot tehdään maamme vahvimmin varustelluissa mielentilatutkimusyksiköissä eli valtion mielisairaaloissa ja Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltoyksikön (VTHY) psykiatrisen vankisairaalan yksiköissä. TEO:ssa lausunnot käsitellään oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnassa. Mielentilan tutkimista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla, mutta mielentilatutkimukseen määrätty saa kannella päätöksestä. Taulukossa 3 on kuvattu edellytykset sille, että vanki voi vapautua vasta suoritettuaan tuomitun rangaistuksen kokonaan. Vapautuminen vankeudesta silloin, kun tuomittu on määrätty suorittamaan koko rangaistuksensa vankilassa Henkilö, joka on määrätty suorittamaan koko rangaistusaikansa vankilassa (entisen termistön mukaan pakkolaitosvanki), voi pyytää siirtä 2378 Markku Eronen ym.

5 Taulukko 4. Rikoslain luvun 2 c pykälä 12: Uusi käsittely tuomioistuimessa. Koko rangaistusaikaa suorittamaan määrätty päästetään ehdonalaiseen vapauteen hänen suoritettuaan rangaistuksesta viisi kuudesosaa, jos häntä ei enää ole pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Ehdonalainen vapauttaminen voi tämän momentin mukaan tapahtua aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt kolme vuotta. Ennen ehdonalaista vapauttamista vanki voidaan määrätä valvottuun koevapauteen. Jos Rikosseuraamusvirasto katsoo, että koevapauden aikana tapahtuneen rikoksen vuoksi momentissa 1 tarkoitettua vapauttamista on harkittava uudelleen, sen on saatettava asia Helsingin hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi. Jollei koko rangaistusaikaa suorittamaan määrättyä päästetä ehdonalaiseen vapauteen, hänet sijoitetaan valvottuun koevapauteen kolme kuukautta ennen vapauttamista. Asian käsittelystä Helsingin hovioikeudessa säädetään pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetussa laissa. mistä koevapauteen suoritettuaan viisi kuudesosaa rangaistuksestaan. Pyyntö osoitetaan Helsingin hovioikeudelle. Kun koko rangaistusajan suorittamista vankilassa käsitellään uudelleen rikoslain luvun 2 c pykälän 12 mukaisesti on Helsingin hovioikeuden pyydettävä TEO:lta ja rikosseuraamusvirastolta lausunto siitä, onko koko rangaistusta suorittavaa enää pidettävä erittäin vaarallisena toisten hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Nämä arvioinnit tehdään VTHY:n psykiatrisen vankisairaalan Turun ja Vantaan yksiköissä. Näitä arvioita varten tarvitaan vangin suostumus, toisin kuin muita vaarallisuusarvioita tehtäessä. Koska koko rangaistuksensa vankilassa suorittavien rangaistusajat ovat maamme olosuhteisiin nähden erittäin pitkiä, vangeilla on tavallisesti kahdesta kolmeen vuotta jäljellä tuomiostaan uuden tuomioistuinkäsittelyn aikana. Taulukossa 4 on kuvattu rikoslain luvun 2c pykälän 12 määrittämät perusteet käsitellä tuomioistuimessa vankeustuomion jatkamista. Elinkautisvankien vapautuminen Elinkautisvanki voi kerran vuodessa pyytää armahdusta presidentiltä tai asiansa käsittelyä Helsingin hovioikeudessa. Helsingin hovioikeus pyytää tällöin lausunnon rikosseuraamusvirastolta. Lausunto ei ole nimeltään tai sisällöltään varsinainen vaarallisuusarvio vaan vankilan viranomaisten selvitys mm. vangin käyttäytymisestä vankilassa. Lausunnon allekirjoittaa Rikosseuraamusviraston lakimies. Lausunto perustuu vankilan johtajan lausuntoon, ja ainakin tähän asti Helsingin hovioikeuden saamat lausunnot ovat sisältäneet myös psykologin lausunnon, joka perustuu oikeuspsykiatrin tai psykologin tai molempien suorittamaan vangin henkilökohtaiseen tutkimiseen (J. Jylhä, Helsingin hovioikeus, henkilökohtainen tiedonanto). Psykologis-lääketieteelliset arviot tehdään VTHY:n psykiatrisissa vankisairaaloissa. Syyskuun 2007 alkuun mennessä näitä arvioita oli pyydetty viisi kertaa. Kaikissa arvioissaan VTHY on esittänyt, että armahdusta pyytäneet vangit ovat edelleen vaarallisia (H. Vartiainen, Vankeinhoidon terveydenhuoltoyksikkö, henkilökohtainen tiedonanto). y d i n a s i a t Tutkimukset vaarallisuusarvioiden luotettavuudesta osoittavat, että useat väestötasolla kohtalaisen hyvin toimivat arviointimenetelmät ovat enintään välttävän tasoisia ennustettaessa yksilön vaarallisuutta. Vankien ja rikoksista syytettyjen vaarallisuusarvioiden määrä tulee moninkertaistumaan voimaan tulleiden lainmuutosten seurauksena. Väkivaltaisuuden vaara liitetään yleisesti mielisairauksiin, vaikka tutkimukset osoittavat mielisairauksien lisäävän väkivaltariskiä vain niukasti. Aikaisempi väkivalta, psykopatia ja päihteiden väärinkäyttö ovat keskeisimpiä väkivallan uusimista ennustavia tekijöitä. Vaarallisuuden arviointi Suomessa 2379

6 Lopuksi Ennen voimaan tulleita säädöksiä Suomessa tehtiin muutamia yksittäisiä oikeuspsykiatrisia vaarallisuusarvioita vuosittain harkittaessa vaarallisten rikoksenuusijoiden sijoittamista pakkolaitokseen. Arviot käsiteltiin vankilaoikeuksissa (Paanila 2004). Uusien säädösten myötä arvioiden määrä moninkertaistuu, mutta tutkimus- ja hoitojärjestelmämme ei ole valmistautunut vaarallisuusarvioiden lisääntymiseen. Myös arvioiden tieteellisen taustan tuntemus on puutteellista. Tuomioistuimille tehdyn kyselyn tulosten mukaan vaarallisuuden arvioinnin menetelmät ovat vieraita käräjä- ja hovioikeuksien tuomareille (M. Eronen, Vanhan Vaasan sairaala, henkilökohtainen tiedonanto). Tutkimusten mukaan vaarallisuusarviot ovat parhaimmillaankin vain kohtalaisen luotettavia käsiteltäessä vaarallisuutta väestötasolla. Yksilön vaarallisuusarvioiden reliabiliteetti on huonosti tunnettu tai peräti heikko (Hart ym. 2007). Tuomioistuimet ja oikeuspsykiatrista työtä tekevä terveydenhoitohenkilökunta tarvitsevat lisätietoa vaarallisuuden arvioinnista, ja yksilötason arvioiden luotettavuudesta tarvitaan enemmän tutkimusta. Jo 1990-luvun alkupuolella Hakola ym. (1994) pohtivat, miksi maassamme ei käytetä väkivallan ehkäisyyn kriminaalipotilaiden velvoitteellista avohoitoa, päihteidenkäyttäjien tahdosta riippumatonta laitoshoitoa, itsensä päihdyttämisestä tuomitsemista vaarantamisrikoksena, persoonallisuudeltaan poikkeavien väkivaltarikollisten määräämistä laitoshoitoon rangaistuksen asemasta tai sen ohella, vaarallisten väkivaltarikosten uusijoiden määräämistä eristettäväksi ja tehokasta ehdonalaisvalvontaa. Tilanne ei ole sen jälkeen juuri muuttunut, ja kuitenkin muualla läntisessä maailmassa huomattava osa näistä keinoista on käytössä. Miksi ei meilläkin? Kirjallisuutta Eronen M, Tiihonen J, Hakola P. Mental disorders and homicidal behaviour in Finland. Arch Gen Psychiatry 1996;53: Eronen M. Psychiatric Disorders and Homicidal Behaviour in Finland. Kuopio University Publications D. Medical Sciences 130. Kuopio: University Printing Office, Douglas KS, Ogloff J.R, Hart S.D. Evaluation of a model of violence risk assesment among forensic psychiatric patients. Psychiatr Serv 2003;54: Hare R. The Hare Psychopathy Checklist Revised Manual. Multi-Health Systems Inc, Hare RD, Clark, Grann M, Thornton D. Psychopathy and the predictive validity of the PCL-R: an international perspective. Behav Sci Law 2000;18: Hakola P, Tiihonen J, Vartiainen H, Eronen M. Väkivaltaisuusvaaran arviointi. Suom Lääkäril 1994;49: Hanson RK, Thornton DD. Static 99: Improving Actuarial Risk Assesments for Sex Offenders. Ministry of the Solicito General of Canada, Hart S, Michie C, Cooke D. Precision of actuarial risk assessment instruments. Br J Psychiatry 2007;190:60 5. Hypén K. Vankilasta vuosina vapautuneet ja vankilaan uudestaan joutuneet. Rikosseuraamusviraston julkaisuja1/2004. Vammala: Vammalan kirjapaino Oy, Laajasalo T. Finnish Homicides and Mental disorders: An investigation of offence and offence characteristics. Helsingin yliopiston psykologian laitos Mattila J. Alttiudesta syyllistyä toistamiseen väkivaltarikokseen. Psychiatrica Fennican monografisarja; no. 15. Helsinki: Psykiatrian tutkimussäätiö, Monahan J. Mental disorder and violent behaviour: perceptions and evidence. Am Psychol 1992;47: Paanila J. Vaarallisten rikoksenuusijoiden uusimisriskiin vaikuttavat tekijät Suomessa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 337, Putkonen H. Homicidal Women in Finland Helsinki: Kansanterveyslaitos A5/2003, Quinsey VL, Harris GT, Rice ME, ym. Violent Offenders: Appraising and Managing Risk. American Psychological Association, Steadman HJ, Mulvey EP, Monahan J, ym. Arch Gen Psychiatry 1998; 55, Tiihonen J, Isohanni M, Räsänen P, Koiranen M, Moring J. Specific Mental Disorders and criminality. A 26-year prospective study of the norhten Finland birth cohort. Am J Psychiatry 1997;154: Virkkunen M, Eggert M, Rawlings R, Linnoila M. A prospective follow-up study of alcoholic violent pffenders and fire setters. Arch Gen Psychiatry : Virkkunen M, Rissanen A, Naukkarinen H, Franssila-Kallunki A, Linnoila M, Tiihonen J. Energy substrate metabolism among habitually violent offenders having antisocial personality disorder. Psychiatry Res ;150: Webster CD, Douglas KS, Eaves D, Hart SD. The HCR-20: Assessing the risk for violence. Version 2. Burnaby: The Mental Health, Law and Policy Institute, Simon Fraser University, MARKKU ERONEN, LT, dosentti, johtava lääkäri Vanhan Vaasan sairaala PL 13, Vaasa RIITTAKERTTU KALTIALA-HEINO, LT, dosentti, ylilääkäri Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri, EVA-yksikkö TAYS, Pitkäniemen sairaala EVA-yksikkö, Pitkäniemi IRMA KOTILAINEN, LL, ylilääkäri Terveydenhuollon oikeusturvakeskus PL 265, Helsinki 2380 Kellään kirjoittajista ei ole sellaisia taloudellisia sidonnaisuuksia, jotka vaikuttavat tässä käsikirjoituksessa esitettyihin kannanottoihin.

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies VAPAUTUVAT VANGIT JA VAKAVAN VÄKIVALTARIKOKSEN UUSIMISRISKIN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Oikeusministeriössä

Lisätiedot

Rikoksentekijän vaarallisuuden arviointi ja koko rangaistuksen vankilassa suorittaminen

Rikoksentekijän vaarallisuuden arviointi ja koko rangaistuksen vankilassa suorittaminen Annakaisa Pohjola Rikoksentekijän vaarallisuuden arviointi ja koko rangaistuksen vankilassa suorittaminen 1. Johdanto Rikoksentekijän vaarallisuutta voidaan nykyisen vankeuslainsäädännön myötä arvioida

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

Mielentilatutkimus- ja vaarallisuusarviolausuntojen laatimisohjeet

Mielentilatutkimus- ja vaarallisuusarviolausuntojen laatimisohjeet SUOSITUS Mielentilatutkimus- ja vaarallisuusarviolausuntojen laatimisohjeet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 4 2011 Lukijalle

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty 1 of 181 21/03/2011 11:44 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1889» 19.12.1889/39 19.12.1889/39 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rikoslaki

Lisätiedot

37/2012. Vakavan väkivallan vähentäminen

37/2012. Vakavan väkivallan vähentäminen 37/2012 Vakavan väkivallan vähentäminen 37/2012 Vakavan väkivallan vähentäminen Oikeusministeriö, Helsinki 2012 20.06.2012 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Vakavan väkivallan vähentäminen

Lisätiedot

Komitean työn ulkopuolelle jäivät rikoslaissa entuudestaan olevat yleissäännökset vankeusrangaistuksesta.

Komitean työn ulkopuolelle jäivät rikoslaissa entuudestaan olevat yleissäännökset vankeusrangaistuksesta. Valtioneuvostolle Valtioneuvosto asetti 23 päivänä syyskuuta 1999 komitean, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus vankeusrangaistuksia ja niiden täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.

Lisätiedot

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS.

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS. ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS. Esti Laaksonen Yleislääketieteen erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Lääkärikeskus Mehiläinen Turku estlaa@utu.fi Sidonnaisuudet:

Lisätiedot

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa. Satu Rahkila Erikoissuunnittelija, LSRA/Arke 9.3.2016

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa. Satu Rahkila Erikoissuunnittelija, LSRA/Arke 9.3.2016 Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Satu Rahkila Erikoissuunnittelija, LSRA/Arke 9.3.2016 Vankeus vaikuttaa vangin koko perheeseen Arviointikeskuksen rooli ja vanhemmuuden arviointi

Lisätiedot

Sen miehen irrallaan kuljeskelu on vaara

Sen miehen irrallaan kuljeskelu on vaara Sen miehen irrallaan kuljeskelu on vaara Alo Jüriloo psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri ylilääkäri alo.juriloo@om.fi Helsinki 22.9.2015 How dangerous it is that this man go loose? Vantaan

Lisätiedot

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto Taustaa tutkimukselle Yhteiskunnassa pojat käyttäytyvät väkivaltaisesti 3-4 kertaa enemmän

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

Luennon sisältö: Seksuaalirikokset RL 20:1-9. Poliisin tietoon tulleet seksuaalirikokset (RL 20) vuosina 2007-2010

Luennon sisältö: Seksuaalirikokset RL 20:1-9. Poliisin tietoon tulleet seksuaalirikokset (RL 20) vuosina 2007-2010 Seksuaalirikollisen kuntoutus vankilassa Digitaaliseen mediaan liittyvä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 16.12.2011 Nina Nurminen Yliopettaja, psykologi Rikosseuraamusalan koulutuskeskus, Vantaa sposti:

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

Vainon arviointi ja väkivaltariski

Vainon arviointi ja väkivaltariski Vainon arviointi ja väkivaltariski Hannu Säävälä Ayl, OYS, oikeuspsykiatrian yksikkö Varjo-seminaari, Oulu 11.2.2014 Sisältö Sote-ala ja väkivalta Väkivaltariskin arvioinnin historiaa Riskiarviointi psykiatriassa

Lisätiedot

12.9.2007 SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS. Irma Kotilainen HISTORIAA:

12.9.2007 SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS. Irma Kotilainen HISTORIAA: 1 12.9.2007 Irma Kotilainen SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS HISTORIAA: Moderni psykiatria syntyi 1800-luvulla, Suomessa vasta 1800-luvun lopulla. Sen myötä syntyi myös mielentilatutkimusjärjestelmä,

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

LECTIO PRAECURSORIA. Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat!

LECTIO PRAECURSORIA. Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat! 1 LECTIO PRAECURSORIA 14.12.2012/JBerg Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat! Englannin kielen sana aggression tarkoittaa aggressiivista käyttäytymistä. Se ilmenee tahallisina, häiritsevinä

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Laki. Vankiterveydenhuollon yksiköstä. 1 luku. Vankiterveydenhuollon yksikön tehtävät ja johto. Lain soveltamisala

Laki. Vankiterveydenhuollon yksiköstä. 1 luku. Vankiterveydenhuollon yksikön tehtävät ja johto. Lain soveltamisala Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Vankiterveydenhuollon yksiköstä 1 luku Vankiterveydenhuollon yksikön tehtävät ja johto 1 Lain soveltamisala Tätä lakia sovelletaan Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Source: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Access date: 2-12-2014

Source: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Access date: 2-12-2014 19.12.1889/39 Rikoslaki Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m.,

Lisätiedot

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476

Lisätiedot

3 (16.8.1996/626) Suomeen kohdistunut rikos Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen, joka on kohdistunut Suomeen, sovelletaan Suomen lakia.

3 (16.8.1996/626) Suomeen kohdistunut rikos Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen, joka on kohdistunut Suomeen, sovelletaan Suomen lakia. Rikoslaki 19.12.1889/39 Penal Code, consolidated version Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme

Lisätiedot

HE 310/2010 vp. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan syksyllä 2011.

HE 310/2010 vp. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan syksyllä 2011. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vankeuslain, ehdonalaisen vapauden valvonnasta annetun lain ja rikoslain 2 c luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan seksuaalirikollisille

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä elokuuta 2015. 1069/2015 Laki. henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä elokuuta 2015. 1069/2015 Laki. henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä elokuuta 2015 1069/2015 Laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa Annettu Naantalissa 7 päivänä elokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Ilona Luoma LT, dosentti Apulaisylilääkäri Tays, lastenpsykiatrian vastuualue 1 19.11.2015 Lasten oikeuspsykiatrian

Lisätiedot

RISKIARVIOON POHJAUTUVA

RISKIARVIOON POHJAUTUVA VIHA- JA VÄKIVALTAONGELMAISEN NUOREN HOITO RISKIARVIOON POHJAUTUVA HOITOSUUNNITELMA TAMPERE, 2014 Monica Gammelgård Psykologi Vanhan Vaasan sairaala RISKIARVIOINTIPROSESSI Tiedonkeruu: Yksilö Vanhemmat

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

TUHOPOLTTAJIEN, RAISKAAJIEN JA LÄHESTYMISKIELTOON MÄÄRÄTTYJEN HENKILÖIDEN UUSINTARIKOLLISUUS

TUHOPOLTTAJIEN, RAISKAAJIEN JA LÄHESTYMISKIELTOON MÄÄRÄTTYJEN HENKILÖIDEN UUSINTARIKOLLISUUS Rikosseuraamusviraston julkaisuja 2/2005 TUHOPOLTTAJIEN, RAISKAAJIEN JA LÄHESTYMISKIELTOON MÄÄRÄTTYJEN HENKILÖIDEN UUSINTARIKOLLISUUS Taija Stoat,Taina Laajasalo & Helinä Häkkänen Rikosseuraamusviraston

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Heini Kainulainen Tutkija, OTT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 010 366 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien

Lisätiedot

Työntekijän rikostaustan selvittäminen

Työntekijän rikostaustan selvittäminen Työntekijän rikostaustan selvittäminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien selvittäminen - seminaari Arja Myllynpää, Valvira 9.10.2013 1 Taustaa Kaksi ns. insuliinisurmatapausta v. 2007 Myrkkyhoitaja

Lisätiedot

VÄKIVALLAN PSYKOBIOLOGIAA 12.11.2015 Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala

VÄKIVALLAN PSYKOBIOLOGIAA 12.11.2015 Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala VÄKIVALLAN PSYKOBIOLOGIAA 12.11.2015 Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Puhujan koulutus, työkokemus ja sidonnaisuudet Pvs:n vastaava ylilääkäri alkaen -96, sivutoiminen yksityislääkäri

Lisätiedot

Psykopatia. Oikeuspsykiatria. Kliininen kuva

Psykopatia. Oikeuspsykiatria. Kliininen kuva Oikeuspsykiatria Eila Repo-Tiihonen Psykopatia Psykopatia on viralliseen tautiluokitukseen sisältymätön luonnehäiriö, jota voidaan mitata luotettavasti. Sen piirteitä ovat lipevyys, mahtipontisuus, itsekeskeisyys,

Lisätiedot

Vahvasti tukien projekti Päihteidenkäyttäjien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä

Vahvasti tukien projekti Päihteidenkäyttäjien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä Vahvasti tukien projekti Päihteidenkäyttäjien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä Johdanto Projektin esittely lyhyesti Asiakaskunnan esittely ja asunnottomuuden syyt Miten Vahvoissa on pyritty vastaamaan

Lisätiedot

Helena Molander LASTEN PERUSOIKEUDET ry, Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, THL 7.10.2013

Helena Molander LASTEN PERUSOIKEUDET ry, Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, THL 7.10.2013 Helena Molander LASTEN PERUSOIKEUDET ry, Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, THL 7.10.2013 1. Lapsiprostituutio 2. Lapsiseksiturismi 3. Lapsipornografia 4. Lapsikauppa eli trafficking Lapsimorsiamet

Lisätiedot

Syytetyn mielentilan tutkiminen

Syytetyn mielentilan tutkiminen Paula Korhonen Syytetyn mielentilan tutkiminen 1. Voimassaoleva oikeustila Tuomioistuin voi tarvittaessa määrätä rikosasian vastaajan mielentilan tutkittavaksi (OK 17:45). Vakavissa rikoksissa tarpeellisuuskynnys

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain III.A.6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain 361 6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain Rangaistusten tilastoinnista Tilastointitavat. Vuoden 1992 konkurrenssiuudistuksen myötä luovuttiin rikosten erillisarvostelulle

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja väkivaltaisuuden biologiset ja psykososiaaliset taustatekijät

Syrjäytymisen ja väkivaltaisuuden biologiset ja psykososiaaliset taustatekijät Syrjäytymisen ja väkivaltaisuuden biologiset ja psykososiaaliset taustatekijät 11.3.2015 Hannu Lauerma tutkimusprofessori, THL vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Puhujan koulutus, työkokemus

Lisätiedot

Rikos- ja mielenterveyslain yhteensovittaminen.

Rikos- ja mielenterveyslain yhteensovittaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2005:20 Rikos- ja mielenterveyslain yhteensovittaminen. Kriminaalipotilaita koskevat säännökset SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Julkaisija

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne VAT-verkoston yhteistyöpäivät 25. 26.5.2016 Erikoistutkija Rikosseuraamuslaitos sasu.tyni@om.fi 1 Esityksen sisältö & rajaus Yleiskuvaus vapautuneiden vankien

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

30.11.2009 Dnro 90/123/09

30.11.2009 Dnro 90/123/09 1 (6) Niuvanniemen sairaalan johtosääntö 1.1.2010 1. Luku Sairaalan toiminta, ohjaus ja valvonta 1 Sairaalan toiminta Johtokunta on 30.11.2009 hyväksynyt johtosäännön valtion mielisairaaloista annetun

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Olli Saunaoja, laamanni Espoon käräjäoikeus Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Suomen lain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Jos nuori

Lisätiedot

Liite 1. Koko aineisto (pääkomponentit: sukupuoli, kertalaisuus, ikä ja vapautumisvuosi). max

Liite 1. Koko aineisto (pääkomponentit: sukupuoli, kertalaisuus, ikä ja vapautumisvuosi). max Liite 1. Koko aineisto (pääkomponentit: sukupuoli, kertalaisuus, ikä ja vapautumisvuosi). Vankilaan palanneiden osuus (%) vapautuneista kuutena eri pituisena seuranta-aikana. Ryhmän koko (N) seurannan

Lisätiedot

Näkökohtia valvontarangaistuksen soveltamiseen

Näkökohtia valvontarangaistuksen soveltamiseen Hanna Kurtto Näkökohtia valvontarangaistuksen soveltamiseen 1. Johdanto 1.1 Yleistä Uusi rikosoikeudellinen seuraamus, valvontarangaistus, otettiin käyttöön 1.11.2011. Valvontarangaistuslain 1 :n mukaan

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Visiomme. Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi.

Visiomme. Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Visiomme Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Rikosseuraamuslaitos Rikosseuraamuslaitos (RISE) vastaa rangaistusten täytäntöönpanosta

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot

5. Rekisterin tietosisältö (rekisteröityjen ryhmät ja niihin liittyvät tiedot tai tietoryhmät)

5. Rekisterin tietosisältö (rekisteröityjen ryhmät ja niihin liittyvät tiedot tai tietoryhmät) 1 1. Rekisterin pitäjä Nimi Oikeusrekisterikeskus Postiosoite Postinumero Puhelin PL 157 13101 HÄMEENLINNA 029 56 65631 Sähköpostiosoite oikeusrekisterikeskus(a)om.fi 2. Rekisteriasioita hoitava henkilö

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

1. Vankeus on vapauden menetys muut asiat kuten muillakin!

1. Vankeus on vapauden menetys muut asiat kuten muillakin! Manifestissa nostetaan esille keskeisiä vankien syrjäytymistä ja köyhyyttä lisääviä epäkohtia ja mitä näille ongelmille voitaisiin tehdä. Asiat manifestiin on koottu asiantuntijatyönä sekä vankien kuulemisen

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA

LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA Miika Kaskinen LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA 19. 20.11.2015 Mikkeli Rikosseuraamuslaitoksen strategia Rangaistusta suorittavia valmennetaan rikoksettomaan elämäntapaan ja uusiin rikoksiin syyllistymisen

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

Luonnehäiriöinen vastapuolena oikeusprosessissa ja uhrin valmistaminen oikeudenistuntoon EMDR- menetelmällä

Luonnehäiriöinen vastapuolena oikeusprosessissa ja uhrin valmistaminen oikeudenistuntoon EMDR- menetelmällä Luonnehäiriöinen vastapuolena oikeusprosessissa ja uhrin valmistaminen oikeudenistuntoon EMDR- menetelmällä Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, Tj., Dosentti (HY & ISY) Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä,

Lisätiedot

Kommentit riseasiakkaiden terveydenhuollosta

Kommentit riseasiakkaiden terveydenhuollosta Kommentit riseasiakkaiden terveydenhuollosta Heikki Vartiainen johtava ylilää ääkäri LKT, dosentti Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikkö (RTHY) Eduskunnassa 18.10.2012 RTHY Tuottaa vankiloiden

Lisätiedot

Alustava luonnos ALUEVANKILAN (MALLI)TYÖJÄRJESTYS. 1 luku Yleisiä säännöksiä. 1 Soveltamisala

Alustava luonnos ALUEVANKILAN (MALLI)TYÖJÄRJESTYS. 1 luku Yleisiä säännöksiä. 1 Soveltamisala Liite 2 Alustava luonnos ALUEVANKILAN (MALLI)TYÖJÄRJESTYS 1 luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala Aluevankila on oikeusministeriön hallinnonalalla toimiva, Rikosseuraamusviraston tulosohjaama virasto.

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia II.4 Seksuaalirikokset 63 4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

Vapaaehtoisten rikostaustan tarkastaminen. 9.5.2014 Teemu Mikkola / Oikeusrekisterikeskus

Vapaaehtoisten rikostaustan tarkastaminen. 9.5.2014 Teemu Mikkola / Oikeusrekisterikeskus Vapaaehtoisten rikostaustan tarkastaminen 9.5.2014 Teemu Mikkola / Oikeusrekisterikeskus Rikosrekisteri Oikeusrekisterikeskus pitää yllä rikosrekisteriä siten kuin laissa (770/1993) määrätään Rekisterin

Lisätiedot

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 MARAK työryhmä Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia vakavan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK-

Lisätiedot

1 Rikosseuraamuslaitoksen käsikirjoja /2012 HALLITTU VAPAUTTAMINEN. Luonnos 20.7.2012

1 Rikosseuraamuslaitoksen käsikirjoja /2012 HALLITTU VAPAUTTAMINEN. Luonnos 20.7.2012 1 Rikosseuraamuslaitoksen käsikirjoja /2012 HALLITTU VAPAUTTAMINEN Luonnos 20.7.2012 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ...6 3. VANKILASTA VAPAUTUMINEN...6 3.1

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.)

Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.) Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.) Pelotusvaikutus Moraalin luominen ja vahvistaminen sekä tapojen kehittäminen Yleisestävyys: lainsäätäminen eli rangaistusuhkien asettaminen

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Naisvankiseminaari 8.-9.3.16 Rikosseuraamusesimies Pia Ylikomi pia.ylikomi@om.fi

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Asetusluonnos Valtioneuvoston asetus rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 200 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

Seinien takana paljon työtä

Seinien takana paljon työtä Seinien takana paljon työtä Selvitys vankilasta vapautuvien vaikeasti asutettavien tukimahdollisuuksista Hannakaisa Ryynänen KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖ Raportteja 1/2010 Sisältö Tiivistelmä... 3 Alkusanat...

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS JA ENIMMÄISRANGAISTUKSEN KÄYTTÖ

ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS JA ENIMMÄISRANGAISTUKSEN KÄYTTÖ Hilppa Piirtola ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS JA ENIMMÄISRANGAISTUKSEN KÄYTTÖ 1. Yleistä syyntakeisuudesta Rangaistusvastuu edellyttää määrättyjen tekijän psyykkistä terveydentilaa ja henkistä kypsyyttä koskevien

Lisätiedot

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Pelastakaa Lapset Ry 13.1.2014 Aino Juusola Psykologi, PsM, tohtorikoulutettava HUS, Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö Åbo Akademi

Lisätiedot

HE 49/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Vankiterveydenhuollon yksiköstä ja eräiksi siihen liittyviksi

HE 49/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Vankiterveydenhuollon yksiköstä ja eräiksi siihen liittyviksi Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Vankiterveydenhuollon yksiköstä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vankien terveydenhuollon järjestäminen

Lisätiedot

Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia

Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2011 Ylikonstaapeli Varsinais-Suomen poliisilaitos Tavoitelkaamme Muutosta ajatuksiimme ja toimintaamme Poliisikin

Lisätiedot

VAIKUTUSTENARVIOINNIN TIIVISTELMÄ

VAIKUTUSTENARVIOINNIN TIIVISTELMÄ EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.8.2006 SEK(2006) 1080 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Liite Ehdotus: neuvoston puitepäätös eurooppalaisesta valvontamääräyksestä Euroopan unionin jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2011. 706/2011 Laki. kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2011. 706/2011 Laki. kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2011 706/2011 Laki kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2011

Lisätiedot

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie?

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? Hannu Lauerma tutkimusprofessori, THL vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Luennon sisältö Persoonallisuushäiriöistä.

Lisätiedot