Vaarallisuuden arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaarallisuuden arviointi"

Transkriptio

1 Oikeuspsykiatria Markku Eronen, Riittakerttu Kaltiala-Heino ja Irma Kotilainen Vaarallisuuden arviointi Missä tilanteissa ja miten väkivaltaisuuden vaaraa arvioidaan Suomessa Väkivaltainen käyttäytyminen on sidoksissa yksilön psykologisiin ominaisuuksiin, elämäntaustaan ja erilaisiin tilannetekijöihin. Tutkimusten mukaan uusiutuvaa väkivaltaisuutta ennustavat voimakkaimmin aikaisempi väkivalta, psykopatia ja päihdeongelmat. Väkivaltaisuuden vaaran arvioiminen on vaikeaa ja eettisesti haastavaa, koska väkivaltaiseksi leimaaminen johtaa yksilön kannalta raskaisiin seurauksiin. Vain osa väkivaltaisuudesta on selitettävissä lääketieteen tutkimuskeinoin. Strukturoidut väkivaltaisuuden todennäköisyyttä ennustavat mittarit ovat osoittautuneet väestötasolla kohtalaisen luotettaviksi tulevan väkivaltaisuuden ennustajiksi. Suomessa eniten käytössä ovat HCR-20- niminen historiallisiin, kliinisiin ja riskien hallintaan liittyviin tekijöihin keskittyvä mittari ja psykopatiaa ennustava mittari Phychopathy Checklist revised (PCL-R). Lainsäädännön tuoreiden muutosten vuoksi väkivaltaisuusarvioiden määrä tulee moninkertaistumaan Suomessa. Muutosten onnistunut soveltaminen käytäntöön edellyttää oikeustieteilijöiden ja terveydenhoitohenkilökunnan jatkokoulutusta. I hmisen vaarallisuuden arviointi on erittäin vaikeaa. Siinä joudutaan asettamaan vastakkain yksilön itsemääräämisoikeus ja yhteiskunnan ja muiden ihmisten turvallisuus. Vaaralliseksi arvioitu henkilö leimautuu erittäin vahvasti, joten on aiheellista edellyttää vahvaa näyttöä, ennen kuin ihminen voidaan leimata vaaralliseksi. Toisaalta jos vakava vaarallisuus jää huomaamatta, yhteiskunta ja sen jäsenet altistuvat väkivallan uhalle. Tässä katsauksessa vaarallisuudella viitataan fyysiseen väkivaltaan tai sen uhkaan. Vaarallisuuden määrä ja laatu voivat vaihdella, mutta oikeuspsykiatrisessa työskentelyssä keskitytään tavallisesti vakavimpaan väkivaltaisuuteen. Rajanveto on vaikeaa, sillä lievempi väkivalta ennustaa vakavampaa ja uhkailu toteutuvaa väkivaltaa (Hakola ym. 1994). Duodecim 2007;123: Epidemiologiset ja biologiset tutkimukset Epidemiologisella väkivallan tutkimuksella on maassamme hyvät onnistumisen mahdollisuudet, koska Suomen on väestö on suhteellisen hyvin paikallaan pysyvää ja tavoitettavissa olevaa, ja käytettävissä on erinomaisia rekisteritietoja. Näitä rekistereitä on hyödynnetty myös oikeuspsykiatrian alalla ja kyetty täten lisäämään väestötason tietoa väkivaltaisuuden vaaraan liittyvistä taustatekijöistä (Eronen ym. 1996, Putkonen 2003, Laajasalo 2007). Keskeisimmät uusiutuvaa väkivaltaista käyttäytymistä ennustavat tekijät ovat aikaisempi väkivaltaisuus, psykopatia ja päihteiden väärinkäyttö. Mielisairaudet lisäävät väkivaltariskiä vain niukasti, vaikka etenkin mediassa väkivaltaisuuden vaara liitetään yleisesti mielisairauksiin (Monahan 1992, Eronen 1997, 2375

2 Tiihonen ym. 1997, Steadman ym. 1998). Myös väkivallan vaaraa lisääviä biologisia taustatekijöitä on tutkittu laajalti. Esimerkiksi Virkkusen ym. (1996) tutkimukset serotoniiniaineenvaihdunnan poikkeavuuksien ja väkivaltaisen käyttäytymisen välisestä yhteydestä ovat uraauurtavia. Mielenkiintoisia ovat myös työryhmän tuoreet havainnot lihaksiston glukoosipitoisuuden matalan perustason yhteydestä väkivaltaisuuteen epäsosiaalisilla miehillä (Virkkunen ym. 2007). Suomalaisia tutkimuksia rikoksenuusijoista Rikosseuraamusviraston mukaan vankilakierteeseen joutuu vain muutama sadasta ensimmäistä kertaa vankilasta vapautuneesta vangista. Yleinen käsitys vankilakierteeseen joutumisen suuresta todennäköisyydestä on väärä ja perustuu siihen, että vankiloissa olevista suurin osa on monta kertaa vankilaan palanneita. Vankilaan uudelleen joutumisesta saa virheellisen käsityksen, jos tutkitaan vain vankilassa olevia (Hypén 2004). Paanilan (2004) vaarallisia rikoksenuusijoita käsitelleessä väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin 102:ta vuosina vankilaoikeudessa pakkolaitoskäsittelyssä olleita henkilöitä. Näistä 42 vankilaoikeus katsoi vaarallisuuden arvioinnin perusteella lain tarkoittamassa mielessä vaarallisiksi rikoksenuusijoiksi, ja heidät eristettiin pakkolaitokseen. Tutkimusaineistosta 60 henkilöä kärsi rangaistuksensa tavanomaisissa vankilaolosuhteissa. Tutkimusajankohtana vapautui kymmenen vaaralliseksi väkivaltarikolliseksi luokiteltua vankia. Heistä viisi oli tehnyt henkirikoksen ja viisi oli tuomittu seksuaalirikoksista. Näistä kymmenestä jokainen syyllistyi uuteen väkivalta- tai seksuaalirikokseen, useimmat pian vankilasta vapautumisen jälkeen. Kuudestakymmenestä tavanomaisen vankeustuomion saaneesta vangista vapautettiin tutkimusajanjaksona 50 vankia. Heistä 17 tuomittiin uudesta väkivaltarikoksesta jo ehdonalaisen tuomion aikana. Paanila päätteli tulostensa perusteella, että uusimisriski oli suuri lähes kaikilla tutkimusajanjaksona pakkolaitosarvioon tulleilla ja että näiden henkilöiden jako alaryhmiin oli ollut mahdotonta vankilaoikeuden käsittelyssä. Mattila (1988) tarkasteli väitöskirjatyössään 41:tä toistamiseen väkivaltarikokseen syyllistynyttä miestä ja vertasi heitä 74:ään ensimmäistä kertaa vakavaan väkivaltarikokseen syyllistyneeseen mieheen. Merkitsevällä tai erittäin merkitsevällä tavalla toistuvasti väkivaltarikokseen syyllistyneet miehet poikkesivat vertailuryhmästä seuraavasti. Heidän koulupohjansa oli vajavaisempi, ja heillä oli ollut runsaammin sopeutumisvaikeuksia koulussa. Heidän älyllinen suoriutumiskykynsä oli heikompi, ja he olivat menestyneet koulussa huonommin. Heidän lapsuudessaan oli ollut tarjolla enemmän väkivaltamalleja, ja aikuisenakin he elivät väkivaltaisemmassa alakulttuurissa, jossa he olivat useammin joutuneet väkivallan uhriksi. Heillä oli ollut etäisempi suhde vanhempiinsa ja heidän rikoksensa olivat liittyneet etäisempiin suhteisiin. He olivat muuttaneet tiheämmin asuinpaikkaa. He olivat alkoholisoituneet vaikeammin, heillä oli ollut enemmän sopeutumisvaikeuksia työpaikoilla ja heidän elämänsä oli ollut pahemmin umpikujassa. Erotteluanalyysin tuloksen mukaan suurin väkivallan riski oli alkoholisoituneella ja paranoidisista oireista kärsivällä miehellä, jonka älyllinen suorituskyky oli psyykkisen sairauden 2376 Markku Eronen ym.

3 vuoksi lamaantunut. Väkivallan riski tuli esille elämän ajautuessa umpikujaan. Väkivaltariskin arviointimenetelmät Väkivaltariskin aktuaariset eli numeeriset arviointimenetelmät ovat tilastollisia menetelmiä, jotka antavan arvion väkivaltaan uudelleen syyllistymisen todennäköisyydestä. Menetelmä voidaan rinnastaa vakuutusmatematiikan ajatteluun, jossa lasketaan vahinkotapausten todennäköisiä riskejä. Nämä menetelmät toimivat kohtalaisen hyvin arvioitaessa suurempien ryhmien väkivaltaisuusriskiä (Hart ym. 2007). Väkivallan riskiä paljon tutkinut kanadalainen psykologi Hart työryhmineen on tuoreessa tutkimuksessaan arvioinut kahta laajasti käytössä olevaa pitkäaikaista väkivaltariskiä arvioivaa menetelmää Violence Risk Appraisal Guidea (Quinsey ym. 1998) ja Static-99:ää (Hanson ja Thornton 1999). Tulosten mukaan niiden ennustuskyky on yksilötasolla heikko. Tutkijat korostivat, että tulokset olisivat vieläkin huonompia, jos otettaisiin huomioon se, että aineiston samoja pistemääriä saaneita henkilöitä on arvioitu erilaisin perustein. Toisin sanoen tutkimusjoukon ominaisuudet eivät ole homogeeniset. Epäluotettavuutta lisää myös se, että arvioitaessa yksittäisiä muuttujia tutkijoiden arviot eivät ole yhteneviä. Hart ym. (2007) kyseenalaistavat vahvasti aktuaaristen arviointimenetelmien käytön yksilötason väkivaltariskin mittareina. Suomessa ei ole julkaistu vertailututkimuksia siitä, millä menetelmillä eri tutkimusyksiköissä arvioidaan väkivaltaisuuden vaaraa. Kliinisen kokemuksemme ja tekemämme yhteistyön perusteella näyttää siltä, että väkivaltariskiä arvioitaessa Suomessa käytetään tavallisimmin HCR- 20-ja PCL-R-mittaria (Hare R. 1991, Webster ym. 1997). Molemmat näistä menetelmistä ovat laajalti käytössä myös muissa maissa. HCR-20 jakautuu historialliseen, kliiniseen ja riskien hallintaa käsittäviin osioihin. Sen muuttujat on esitelty taulukossa 1. Historialliset muuttujat ovat suhteellisen stabiileja ja vastaavat aktuaaristen mittareiden muuttujia. Kliiniset ja riskinhallintaan liittyvät muuttujat sen sijaan ovat dynaamisia ja niiden arvot muuttuvat arvion kohteen Vaarallisuuden arviointi Suomessa Taulukko 1. Väkivaltaisuuden vaaran arviointimittari HCR-20. Historialliset riskitekijät Aikaisempi väkivaltainen käytös Nuorella iällä alkanut väkivaltainen käytös Parisuhdeongelmat Työsuhdeongelmat Päihteiden väärinkäyttö Mielisairaus Psykopatia Lapsuuden käytöshäiriö Persoonallisuushäiriö Koevapauden tai ehdonalaisen vapauden sääntöjen rikkominen tai avohoidon laiminlyönti Kliiniset riskitekijät Puutteellinen sairaudentunto Negatiiviset ja epäsosiaaliset asenteet Oireileva mielisairaus Impulsiivisuus Huono hoitomyöntyvyys Tulevaisuuden riskitekijät Epärealistiset tulevaisuudensuunnitelmat Altistuminen vaaratekijöille Puutteellinen sosiaalinen tuki Avohoidon laiminlyönti Altistuminen stressille elämäntilanteen muutosten mukaan. HCR-20 on osoittautunut sekä reliabiliteetiltaan että validiteetiltaan hyväksi väestötasolla. Sen luotettavuudesta yksilötasolla on niukemmin tutkimustietoa (Douglas ym. 2003). PCL-R on kansainvälisesti laajimmin käytössä oleva psykopatiaa arvioiva mittari. Taulukossa 2 on esitelty sen muuttujat. PCL-R on keskeisin psykopatian mittari, ja se on osoittautunut reliaabeliksi ja validiksi väkivaltaisuuden ja uusintarikollisuuden ennustajana (Hare ym. 2000). Vaarallisuuden arvioinnista ei ole selkeitä ohjeita Vaarallisuuden arvioinnista ei ole maassamme annettu ohjeita. Arvioille ei ole erityistä sovittua struktuuria, ellei arviota tehdä mielentilalausunnon yhteydessä. Tällaisessa tilanteessa tutkimusprosessi noudattaa pitkälti mielentilatutkimuksen käytäntöä, mutta syyntakeisuuden arvioinnin lisäksi lausunnossa otetaan kantaa vaarallisuuteen. Tässäkään yhteydessä ei ole täsmällisesti määritelty, mitä kannanotto vaaralli 2377

4 Taulukko 2. Haren (1991) Psykopatiamittari PCL-R. Lipevyys tai pinnallinen viehätysvoima Vahvalta vaikuttava omanarvontunto Stimulaation tarve tai taipumus ikävystymiseen Patologinen valehtelu Petkuttaminen tai manipulointi Katumuksen ja syyllisyydentunteen puuttuminen Tunteiden pinnallisuus Kovuus ja tunteettomuus tai empatian puuttuminen Loismainen elämäntyyli Heikko käyttäytymisen hallinta Sukupuolielämän holtittomuus Varhaiset käyttäytymisongelmat Pitkän aikavälin realististen päämäärien puuttuminen Impulsiivisuus Vastuuttomuus Kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestä Useita lyhytaikaisia avo- tai aviosuhteita Nuorisorikollisuus Ehdonalaisen vapauden menetys Monipuolinen rikollisuus suuteen tarkoittaa. Vankeinhoitojärjestelmän terveydenhuoltoyksikössä on viime vuoden lokakuun alun jälkeen pyritty luomaan yhtenäistä käytäntöä vaarallisuusarvioiden tekemiselle. Tämä työ on kuitenkin vielä alkuvaiheessa, eikä se perustu viranomaisten antamiin ohjeisiin. Taulukko 3. Edellytykset tuomioistuimen päätökselle siitä, että tuomittu vapautuu vankilasta vasta hänen suoritettuaan tuomitun rangaistuksen kokonaan. Rikoksentekijä tuomitaan määräaikaiseen, vähintään kolmen vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen murhasta, taposta, surmasta, törkeästä pahoinpitelystä, törkeästä raiskauksesta, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä ryöstöstä, törkeästä tuhotyöstä, törkeästä sodankäyntirikoksesta, törkeästä ihmisoikeuksien loukkaamisesta poikkeuksellisissa oloissa, joukkotuhonnasta, törkeästä ihmiskaupasta, panttivangin ottamisesta, törkeästä terveyden vaarantamisesta, ydinräjähderikoksesta, kaappauksesta, terroristisessa tarkoituksessa tehdystä rikoksesta taikka sellaisen rikoksen yrityksestä tai osallisuudesta sellaiseen rikokseen. Rikoksentekijä on rikosta edeltäneiden kymmenen vuoden aikana syyllistynyt kohdassa 1 mainittuun rikokseen taikka kohdassa 1 nimetty rikos on tehty kolmen vuoden kuluessa siitä, kun hän on vapautunut suorittamasta koko rangaistusaikaa vankilassa tai elinkautista vankeutta tai hänet on päästetty ehdonalaiseen vapauteen pykälän 12 momentissa 1 tarkoitetulla tavalla. Rikoksentekijää on rikoksista ilmenevien seikkojen ja oikeudenkäymiskaaren luvun 17 pykälän 45 momentin 3 mukaisen selvityksen perusteella pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Milloin kahdesta tai useammasta rikoksesta tuomitaan määräaikainen yhteinen vankeusrangaistus, momentissa 1 tarkoitetun päätöksen edellytyksenä on, että ainakin yksi rikoksista on sanotussa momentissa mainittu rikos ja että siitä rikoksesta erikseen tuomittaessa seuraisi määräaikainen, vähintään kolmen vuoden pituinen vankeusrangaistus. Vaarallisuuden arviointiin liittyvä lainsäädäntö Nykyiset säädökset vaarallisuuden arvioinnista tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä tulivat voimaan Tuomioistuin voi syyttäjän vaatimuksesta päättää, että tuomittu vapautuu vankilasta vasta suoritettuaan rangaistusajan kokonaan. Ennen kuin tuomioistuin tekee tämän rikoslain luvun 2 c pykälässä 11 tarkoitetun päätöksen koko rangaistuksen suorittamisesta vankilassa, syytetyn mielentila on määrättävä tutkittavaksi. Tuomioistuimen on samalla pyydettävä lausunto siitä, onko syytettyä pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Aikaisemmissa säädöksissä tätä järjestelmää vastasi käsite vankeusrangaistuksen suorittamisesta pakkolaitoksessa. Näitä vaarallisuusarvioita tuomioistuimet pyytävät Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta (TEO). Käytännössä nämä arviot tehdään maamme vahvimmin varustelluissa mielentilatutkimusyksiköissä eli valtion mielisairaaloissa ja Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltoyksikön (VTHY) psykiatrisen vankisairaalan yksiköissä. TEO:ssa lausunnot käsitellään oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnassa. Mielentilan tutkimista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla, mutta mielentilatutkimukseen määrätty saa kannella päätöksestä. Taulukossa 3 on kuvattu edellytykset sille, että vanki voi vapautua vasta suoritettuaan tuomitun rangaistuksen kokonaan. Vapautuminen vankeudesta silloin, kun tuomittu on määrätty suorittamaan koko rangaistuksensa vankilassa Henkilö, joka on määrätty suorittamaan koko rangaistusaikansa vankilassa (entisen termistön mukaan pakkolaitosvanki), voi pyytää siirtä 2378 Markku Eronen ym.

5 Taulukko 4. Rikoslain luvun 2 c pykälä 12: Uusi käsittely tuomioistuimessa. Koko rangaistusaikaa suorittamaan määrätty päästetään ehdonalaiseen vapauteen hänen suoritettuaan rangaistuksesta viisi kuudesosaa, jos häntä ei enää ole pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Ehdonalainen vapauttaminen voi tämän momentin mukaan tapahtua aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt kolme vuotta. Ennen ehdonalaista vapauttamista vanki voidaan määrätä valvottuun koevapauteen. Jos Rikosseuraamusvirasto katsoo, että koevapauden aikana tapahtuneen rikoksen vuoksi momentissa 1 tarkoitettua vapauttamista on harkittava uudelleen, sen on saatettava asia Helsingin hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi. Jollei koko rangaistusaikaa suorittamaan määrättyä päästetä ehdonalaiseen vapauteen, hänet sijoitetaan valvottuun koevapauteen kolme kuukautta ennen vapauttamista. Asian käsittelystä Helsingin hovioikeudessa säädetään pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetussa laissa. mistä koevapauteen suoritettuaan viisi kuudesosaa rangaistuksestaan. Pyyntö osoitetaan Helsingin hovioikeudelle. Kun koko rangaistusajan suorittamista vankilassa käsitellään uudelleen rikoslain luvun 2 c pykälän 12 mukaisesti on Helsingin hovioikeuden pyydettävä TEO:lta ja rikosseuraamusvirastolta lausunto siitä, onko koko rangaistusta suorittavaa enää pidettävä erittäin vaarallisena toisten hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Nämä arvioinnit tehdään VTHY:n psykiatrisen vankisairaalan Turun ja Vantaan yksiköissä. Näitä arvioita varten tarvitaan vangin suostumus, toisin kuin muita vaarallisuusarvioita tehtäessä. Koska koko rangaistuksensa vankilassa suorittavien rangaistusajat ovat maamme olosuhteisiin nähden erittäin pitkiä, vangeilla on tavallisesti kahdesta kolmeen vuotta jäljellä tuomiostaan uuden tuomioistuinkäsittelyn aikana. Taulukossa 4 on kuvattu rikoslain luvun 2c pykälän 12 määrittämät perusteet käsitellä tuomioistuimessa vankeustuomion jatkamista. Elinkautisvankien vapautuminen Elinkautisvanki voi kerran vuodessa pyytää armahdusta presidentiltä tai asiansa käsittelyä Helsingin hovioikeudessa. Helsingin hovioikeus pyytää tällöin lausunnon rikosseuraamusvirastolta. Lausunto ei ole nimeltään tai sisällöltään varsinainen vaarallisuusarvio vaan vankilan viranomaisten selvitys mm. vangin käyttäytymisestä vankilassa. Lausunnon allekirjoittaa Rikosseuraamusviraston lakimies. Lausunto perustuu vankilan johtajan lausuntoon, ja ainakin tähän asti Helsingin hovioikeuden saamat lausunnot ovat sisältäneet myös psykologin lausunnon, joka perustuu oikeuspsykiatrin tai psykologin tai molempien suorittamaan vangin henkilökohtaiseen tutkimiseen (J. Jylhä, Helsingin hovioikeus, henkilökohtainen tiedonanto). Psykologis-lääketieteelliset arviot tehdään VTHY:n psykiatrisissa vankisairaaloissa. Syyskuun 2007 alkuun mennessä näitä arvioita oli pyydetty viisi kertaa. Kaikissa arvioissaan VTHY on esittänyt, että armahdusta pyytäneet vangit ovat edelleen vaarallisia (H. Vartiainen, Vankeinhoidon terveydenhuoltoyksikkö, henkilökohtainen tiedonanto). y d i n a s i a t Tutkimukset vaarallisuusarvioiden luotettavuudesta osoittavat, että useat väestötasolla kohtalaisen hyvin toimivat arviointimenetelmät ovat enintään välttävän tasoisia ennustettaessa yksilön vaarallisuutta. Vankien ja rikoksista syytettyjen vaarallisuusarvioiden määrä tulee moninkertaistumaan voimaan tulleiden lainmuutosten seurauksena. Väkivaltaisuuden vaara liitetään yleisesti mielisairauksiin, vaikka tutkimukset osoittavat mielisairauksien lisäävän väkivaltariskiä vain niukasti. Aikaisempi väkivalta, psykopatia ja päihteiden väärinkäyttö ovat keskeisimpiä väkivallan uusimista ennustavia tekijöitä. Vaarallisuuden arviointi Suomessa 2379

6 Lopuksi Ennen voimaan tulleita säädöksiä Suomessa tehtiin muutamia yksittäisiä oikeuspsykiatrisia vaarallisuusarvioita vuosittain harkittaessa vaarallisten rikoksenuusijoiden sijoittamista pakkolaitokseen. Arviot käsiteltiin vankilaoikeuksissa (Paanila 2004). Uusien säädösten myötä arvioiden määrä moninkertaistuu, mutta tutkimus- ja hoitojärjestelmämme ei ole valmistautunut vaarallisuusarvioiden lisääntymiseen. Myös arvioiden tieteellisen taustan tuntemus on puutteellista. Tuomioistuimille tehdyn kyselyn tulosten mukaan vaarallisuuden arvioinnin menetelmät ovat vieraita käräjä- ja hovioikeuksien tuomareille (M. Eronen, Vanhan Vaasan sairaala, henkilökohtainen tiedonanto). Tutkimusten mukaan vaarallisuusarviot ovat parhaimmillaankin vain kohtalaisen luotettavia käsiteltäessä vaarallisuutta väestötasolla. Yksilön vaarallisuusarvioiden reliabiliteetti on huonosti tunnettu tai peräti heikko (Hart ym. 2007). Tuomioistuimet ja oikeuspsykiatrista työtä tekevä terveydenhoitohenkilökunta tarvitsevat lisätietoa vaarallisuuden arvioinnista, ja yksilötason arvioiden luotettavuudesta tarvitaan enemmän tutkimusta. Jo 1990-luvun alkupuolella Hakola ym. (1994) pohtivat, miksi maassamme ei käytetä väkivallan ehkäisyyn kriminaalipotilaiden velvoitteellista avohoitoa, päihteidenkäyttäjien tahdosta riippumatonta laitoshoitoa, itsensä päihdyttämisestä tuomitsemista vaarantamisrikoksena, persoonallisuudeltaan poikkeavien väkivaltarikollisten määräämistä laitoshoitoon rangaistuksen asemasta tai sen ohella, vaarallisten väkivaltarikosten uusijoiden määräämistä eristettäväksi ja tehokasta ehdonalaisvalvontaa. Tilanne ei ole sen jälkeen juuri muuttunut, ja kuitenkin muualla läntisessä maailmassa huomattava osa näistä keinoista on käytössä. Miksi ei meilläkin? Kirjallisuutta Eronen M, Tiihonen J, Hakola P. Mental disorders and homicidal behaviour in Finland. Arch Gen Psychiatry 1996;53: Eronen M. Psychiatric Disorders and Homicidal Behaviour in Finland. Kuopio University Publications D. Medical Sciences 130. Kuopio: University Printing Office, Douglas KS, Ogloff J.R, Hart S.D. Evaluation of a model of violence risk assesment among forensic psychiatric patients. Psychiatr Serv 2003;54: Hare R. The Hare Psychopathy Checklist Revised Manual. Multi-Health Systems Inc, Hare RD, Clark, Grann M, Thornton D. Psychopathy and the predictive validity of the PCL-R: an international perspective. Behav Sci Law 2000;18: Hakola P, Tiihonen J, Vartiainen H, Eronen M. Väkivaltaisuusvaaran arviointi. Suom Lääkäril 1994;49: Hanson RK, Thornton DD. Static 99: Improving Actuarial Risk Assesments for Sex Offenders. Ministry of the Solicito General of Canada, Hart S, Michie C, Cooke D. Precision of actuarial risk assessment instruments. Br J Psychiatry 2007;190:60 5. Hypén K. Vankilasta vuosina vapautuneet ja vankilaan uudestaan joutuneet. Rikosseuraamusviraston julkaisuja1/2004. Vammala: Vammalan kirjapaino Oy, Laajasalo T. Finnish Homicides and Mental disorders: An investigation of offence and offence characteristics. Helsingin yliopiston psykologian laitos Mattila J. Alttiudesta syyllistyä toistamiseen väkivaltarikokseen. Psychiatrica Fennican monografisarja; no. 15. Helsinki: Psykiatrian tutkimussäätiö, Monahan J. Mental disorder and violent behaviour: perceptions and evidence. Am Psychol 1992;47: Paanila J. Vaarallisten rikoksenuusijoiden uusimisriskiin vaikuttavat tekijät Suomessa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 337, Putkonen H. Homicidal Women in Finland Helsinki: Kansanterveyslaitos A5/2003, Quinsey VL, Harris GT, Rice ME, ym. Violent Offenders: Appraising and Managing Risk. American Psychological Association, Steadman HJ, Mulvey EP, Monahan J, ym. Arch Gen Psychiatry 1998; 55, Tiihonen J, Isohanni M, Räsänen P, Koiranen M, Moring J. Specific Mental Disorders and criminality. A 26-year prospective study of the norhten Finland birth cohort. Am J Psychiatry 1997;154: Virkkunen M, Eggert M, Rawlings R, Linnoila M. A prospective follow-up study of alcoholic violent pffenders and fire setters. Arch Gen Psychiatry : Virkkunen M, Rissanen A, Naukkarinen H, Franssila-Kallunki A, Linnoila M, Tiihonen J. Energy substrate metabolism among habitually violent offenders having antisocial personality disorder. Psychiatry Res ;150: Webster CD, Douglas KS, Eaves D, Hart SD. The HCR-20: Assessing the risk for violence. Version 2. Burnaby: The Mental Health, Law and Policy Institute, Simon Fraser University, MARKKU ERONEN, LT, dosentti, johtava lääkäri Vanhan Vaasan sairaala PL 13, Vaasa RIITTAKERTTU KALTIALA-HEINO, LT, dosentti, ylilääkäri Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri, EVA-yksikkö TAYS, Pitkäniemen sairaala EVA-yksikkö, Pitkäniemi IRMA KOTILAINEN, LL, ylilääkäri Terveydenhuollon oikeusturvakeskus PL 265, Helsinki 2380 Kellään kirjoittajista ei ole sellaisia taloudellisia sidonnaisuuksia, jotka vaikuttavat tässä käsikirjoituksessa esitettyihin kannanottoihin.

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies VAPAUTUVAT VANGIT JA VAKAVAN VÄKIVALTARIKOKSEN UUSIMISRISKIN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Oikeusministeriössä

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi

Hallituksen esitys eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi LUONNOS 6.4.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uudenlaisesta rangaistuksesta, joka

Lisätiedot

HE 268/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi

HE 268/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi Hallituksen esitys eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan otettavaksi rikoslakiin säännökset yhdistelmärangaistuksesta ja

Lisätiedot

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos

Lisätiedot

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Komitean työn ulkopuolelle jäivät rikoslaissa entuudestaan olevat yleissäännökset vankeusrangaistuksesta.

Komitean työn ulkopuolelle jäivät rikoslaissa entuudestaan olevat yleissäännökset vankeusrangaistuksesta. Valtioneuvostolle Valtioneuvosto asetti 23 päivänä syyskuuta 1999 komitean, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus vankeusrangaistuksia ja niiden täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa. Satu Rahkila Erikoissuunnittelija, LSRA/Arke 9.3.2016

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa. Satu Rahkila Erikoissuunnittelija, LSRA/Arke 9.3.2016 Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Satu Rahkila Erikoissuunnittelija, LSRA/Arke 9.3.2016 Vankeus vaikuttaa vangin koko perheeseen Arviointikeskuksen rooli ja vanhemmuuden arviointi

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015

Lisätiedot

Vainon arviointi ja väkivaltariski

Vainon arviointi ja väkivaltariski Vainon arviointi ja väkivaltariski Hannu Säävälä Ayl, OYS, oikeuspsykiatrian yksikkö Varjo-seminaari, Oulu 11.2.2014 Sisältö Sote-ala ja väkivalta Väkivaltariskin arvioinnin historiaa Riskiarviointi psykiatriassa

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 21/2005 vp

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 21/2005 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 21/2005 vp Hallituksen esitys vankeutta ja ehdonalaista vapauttamista koskevaksi lainsäädännöksi Lakivaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 15 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS Irma Kotilainen Ylilääkäri Terveydenhuollon oikeusturvakeskus

SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS Irma Kotilainen Ylilääkäri Terveydenhuollon oikeusturvakeskus SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS 12.9.2007 Irma Kotilainen Ylilääkäri Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 1 Syyntakeisuuden eri näkökulmat: Filosofinen oikeudenmukaisuus kysymys ihmisen tahdonvapaudesta

Lisätiedot

Tutkimuslain keskeiset muutokset

Tutkimuslain keskeiset muutokset Tutkimuslain keskeiset muutokset Outi Konttinen 19.10.2010 Valtakunnallinen eettisten toimikuntien seminaari 28.9.2010 Säätytalo Muutosten perusteluja Tutkimuslain alkuperäinen sovellusalue koettu ongelmallisena

Lisätiedot

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Vapautuvien asumisen tuen verkosto 18.11.2015 Apulaisjohtaja Risto Huuhtanen Rikosseuraamustyöntekijä Kari Lägerkrantz Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto Määritelmät:

Lisätiedot

Liite eduskunnan oikeusasiamiehen lausuntoon 10.2.2016 Kehitysvammalain muuttaminen / taulukko rajoitustoimenpiteistä (HE 96/2015 vp) ja STM:n vastine 29.1.2016 Rajoitustoimenpide Ratkaisija Ratkaisija

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Arviointikeskus

Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Arviointikeskus Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Arviointikeskus Vankeuslaki 1:2 Vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos Anne Koskela VALTIONEUVOSTON ASETUS VANKITERVEYDENHUOLLON YKSIKÖSTÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos Anne Koskela VALTIONEUVOSTON ASETUS VANKITERVEYDENHUOLLON YKSIKÖSTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos Anne Koskela 16.12.2015 VALTIONEUVOSTON ASETUS VANKITERVEYDENHUOLLON YKSIKÖSTÄ 1 Johdanto Vankien terveydenhuollon järjestämisvastuu on siirretty

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 71 VAHINGONKORVAUSVAATIMUS NIMEN JULKAISEMISESTA TERVEYSLAUTAKUNNAN ESITYSLISTALLA Terke 2011-22 Esityslistan asia TJA/6 TJA Terveyslautakunta päätti, että tämän

Lisätiedot

HE 54/2010 vp. Keskeisimmät muutokset koskisivat sitä, kuinka elinkautisvangin vankilassaoloaika määräytyy. Samalla muutettaisiin alle 21-

HE 54/2010 vp. Keskeisimmät muutokset koskisivat sitä, kuinka elinkautisvangin vankilassaoloaika määräytyy. Samalla muutettaisiin alle 21- Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 2 c luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi rikoslain säännöksiä ehdonalaisesta vapauttamisesta. Lisäksi

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija YHDYSKUNTASEURAAMUKSET Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija Historiaa 19.1.1869 julkistettiin Fängelseförening i Finland nimisen yhdistyksen perustajajäsenet ja periaatteet. Yhdistyksen sääntöjen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2009 vp. Hallituksen esitys laeiksi kuolemansyyn selvittämisestä

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2009 vp. Hallituksen esitys laeiksi kuolemansyyn selvittämisestä EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2009 vp Hallituksen esitys laeiksi kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain, mielenterveyslain, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain sekä Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Valvottu koevapaus -- VKV. Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue

Valvottu koevapaus -- VKV. Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue -- VKV Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Laki valvotusta koevapaudesta voimaan vuonna 2014 Lähtökohtana: 1) Koevapauteen sijoitettujen lisääminen vastuullisesti: ---) Valvontavastuun

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan työskentely. Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto

Eettisen toimikunnan työskentely. Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto Eettisen toimikunnan työskentely Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto Toimikunnan asema Toimikunnalla ei ole lakisääteistä asemaa Toiminta perustuu rehtorin päätökseen Toimikunnan tehtävä Eettisten asioiden

Lisätiedot

POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA

POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA 26.10.2016 Maija Koskenoja Case - Mallitoimisto Epäiltynä 48-vuotias itäsuomalainen mies Antoi

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Uudet seuraamusmuodot: Valvontarangaistus ja uudistukset valvotussa koevapaudessa Kriminaalityön foorumi Hämeenlinna

Uudet seuraamusmuodot: Valvontarangaistus ja uudistukset valvotussa koevapaudessa Kriminaalityön foorumi Hämeenlinna Uudet seuraamusmuodot: Valvontarangaistus ja uudistukset valvotussa koevapaudessa Kriminaalityön foorumi Hämeenlinna 24.10.2012 Lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell Oikeusministeriö (tiivistelmä esityksestä)

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa

Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa 11.2.2016 KAA 3/2015 vp Kansalaisaloite lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta ja kansalaisaloitteeseen

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

TARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot

TARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) TARKKAILULAUSUNTO Lomake M2 (täytetään lomakkeen kielellä) Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2006 N:o 743 748 SISÄLLYS N:o Sivu 743 Laki rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta... 2249 744 Laki järjestyslain 7 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta Laki rikoslain 10 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain (39/1889) 10 luvun 5 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 875/2001, muutetaan 10 luvun 2 ja 3, 6 :n 1 momentti

Lisätiedot

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015) Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana - seminaari 4.9.2015 Erityisasiantuntija Laki

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta 21.10.2015 Merja Pihlajasaari 22.2.2016 Puhutaan itsetunnosta ja rajoista Vapaaehtoinen toimii henkilökohtaisen tiedon, elämänkokemuksensa ja vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Rovaniemi 7.4.2014 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila 7.4.2014 1 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Sopimus tehty 1989, ratifioitu

Lisätiedot

DUODECIM. Pekka Mustonen

DUODECIM. Pekka Mustonen DUODECIM Duodecimin onnellisuustutkimuksen tuloksia Pekka Mustonen Lähdeaineistot: 1. 2100 :n keskivertosuomalaisen Internet-paneeli (04/2009) 2. Elämä Pelissä TV-ohjelman www-kyselyn täyttäneet n. 130

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen) Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen

Lisätiedot

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne VAT-verkoston yhteistyöpäivät 25. 26.5.2016 Erikoistutkija Rikosseuraamuslaitos sasu.tyni@om.fi 1 Esityksen sisältö & rajaus Yleiskuvaus vapautuneiden vankien

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ Dos., OTT, MA, Salla LötjL tjönen Tutkimuseettinen neuvottelukunta perusteet 1 Pääasialliset oikeuslähteet Kansalliset L lääl ääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999,

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Naisvankiseminaari 8.-9.3.16 Rikosseuraamusesimies Pia Ylikomi pia.ylikomi@om.fi

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Helsingin poliisilaitoksen näkemys kansalaisaloitteeseen KAA 3/2015 ja lakialoitteeseen LA 21/ Rikoskomisario Anne Hietala

Helsingin poliisilaitoksen näkemys kansalaisaloitteeseen KAA 3/2015 ja lakialoitteeseen LA 21/ Rikoskomisario Anne Hietala Helsingin poliisilaitoksen näkemys kansalaisaloitteeseen KAA 3/2015 ja lakialoitteeseen LA 21/2015 11.2.2016 Rikoskomisario Anne Hietala 1 HELSINGIN POLIISILAITOS 1.1.2015 POLIISIPÄÄLLIKKÖ Lasse Aapio

Lisätiedot

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö (OM 3/61/2010) Lausuntonani esitän kohteliaimmin seuraavan.

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö (OM 3/61/2010) Lausuntonani esitän kohteliaimmin seuraavan. Lausunto 1 / 8 10.5.2016 Dnro EOAK/972/2016 Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 6.4.2016 (OM 3/61/2010) Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 205. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 205. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 205 207 SISÄLLYS N:o Sivu 205 Valtioneuvoston asetus lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen sekä oikeuspsykiatristen

Lisätiedot

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015 Rikosuhridirektiivi Kansallisesti

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 16.3.2016 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

Rikos- ja mielenterveyslain yhteensovittaminen.

Rikos- ja mielenterveyslain yhteensovittaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2005:20 Rikos- ja mielenterveyslain yhteensovittaminen. Kriminaalipotilaita koskevat säännökset SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Julkaisija

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston Tutkimusetiikan seminaari ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKIMUSEETTISEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT

Itä-Suomen yliopiston Tutkimusetiikan seminaari ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKIMUSEETTISEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT Itä-Suomen yliopiston Tutkimusetiikan seminaari 21.3.2011 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKIMUSEETTISEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT TUTKIMUSEETTINEN TOIMIKUNTA (http://www.uef.fi/uef/tutkimusetiikka) professori Risto

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Vangit Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008

Vangit Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008 Oikeus 2009 Vangit 2008 Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008 Vankien päivittäinen keskimäärä (keskivankiluku) oli 3 526 vuonna 2008, mikä oli lähes sama kuin vuotta aiemmin (3 551). Keskivankiluku

Lisätiedot

Näkökohtia valvontarangaistuksen soveltamiseen

Näkökohtia valvontarangaistuksen soveltamiseen Hanna Kurtto Näkökohtia valvontarangaistuksen soveltamiseen 1. Johdanto 1.1 Yleistä Uusi rikosoikeudellinen seuraamus, valvontarangaistus, otettiin käyttöön 1.11.2011. Valvontarangaistuslain 1 :n mukaan

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Nimi: Päivämäärä: Vastaa alla oleviin kysymyksiin, jonka jälkeen voidaan jatkaa aiheesta keskustellen. Mistä rikoksesta/rikoksista sinut tuomittiin viimeksi? Milloin, missä

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen 16.10.2007 Tutkimusasiamies Jari-Pekka Tuominen VSSHP/TUKIJA Lääketieteellisen tutkimuksen osalta taustalla lääketutkimusdirektiivi

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

HE 106/2006 vp. pidettävistä oikeudenkäyntiasiakirjoista siltä osin kuin tiedot ovat tarpeen Vankeinhoitolaitokselle

HE 106/2006 vp. pidettävistä oikeudenkäyntiasiakirjoista siltä osin kuin tiedot ovat tarpeen Vankeinhoitolaitokselle HE 106/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annetun lain ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 37 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN ALKUSANAT LYHENTEITÄ V XV 1 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN 1 1 l.l 1.2 1.2.1 1.2.2 1.2.3 1.2.4 1.2.5 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET Johdanto Keskeiset käsitteet ja periaatteet Rangaistus Rangaistuksen

Lisätiedot

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 312/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vankeuslain 12 luvun ja tutkintavankeuslain 8 luvun muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi vankeuslain 12 luvun

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa

Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa Turvallisuus vankilassa on kaikessa toiminnassa mukana oleva tekijä. Turvallisuus on samalla myös vaade jonka vaarantuminen aiheuttaa rajoituksia. Perusteet:

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot