SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS. Irma Kotilainen HISTORIAA:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12.9.2007 SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS. Irma Kotilainen HISTORIAA:"

Transkriptio

1 Irma Kotilainen SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS HISTORIAA: Moderni psykiatria syntyi 1800-luvulla, Suomessa vasta 1800-luvun lopulla. Sen myötä syntyi myös mielentilatutkimusjärjestelmä, joka pyrki antamaan tieteellisen vastauksen rikosoikeudellisen vastuunalaisuuden ongelmaan. Lääkäri tuli mukaan tuomioistuimiin eri maissa ilmeisesti varsin eri aikoihin, mutta jokseenkin samanlaisen yhteiskunnallisen tilanteen vallitessa. Englannissa on lääkäri toiminut todistettavasti asiantuntijana rikoksentekijän mielentilaa harkitessa jo 1760-luvulla. Suomessa ensimmäinen mielentilatutkimus on tehty vasta 1830-luvulla, tällöin vankilalääkärien toimesta. Ensimmäinen mielentilatutkimus sairaalassa (Lapinlahden sairaala) tehtiin v Virallisia tilastoja mielentilatutkimusten vuosittaisesta määrästä on julkaistu vuodesta 1914 lähtien. KÄYTÄNTÖJÄ ERI MAISSA: Suomessa, mikäli rikokseen syyllistyneen henkilön katsotaan olevan syyntakeeton, terveydenhuolto (Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) päättää hoitoon määräämisestä. Yleensä muissa maissa, mm. Pohjoismaissa ja Saksassa, oikeus päättää myös hoitoseuraamuksista. NYKYTILANNE SUOMESSA: Suomessa tehdään nykyisin vuosittain vajaat 200 mielentilatutkimusta. Päätöksiä mielentilatutkimukseen määräämisestä tehdään kaikissa oikeusasteissa, kuitenkin 90 % alioikeuksissa. Rikosjakauma on pysynyt vuosien mittaan samanlaisena: henkirikokset ja muut vakavat väkivaltarikokset, tuhotyöt, jossain määrin seksuaalirikoksia, muut huomattavasti vähäisempiä. Suurin osa mielentilatutkittavista tulee tutkimukseen vankilasta käsin, noin 80 %, ja vapaalta jalalta noin 20 %. Aiemmin mielentilatutkimuksia tehtiin vuosittain , mutta 1990-luvun loppupuolella määrä väheni ja on viime vuosina vaihdellut melko paljon: v kpl, v kpl, v kpl ja v kpl. Suurin tutkimuskapasiteetti on HUS/HYKS Psykiatriakeskuksessa Helsingissä ja Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa. Seuraavaksi eniten tutkimuksia tehdään Vanhan Vaasan sairaalassa, sitten tulevat Oulun yliopistollinen sairaala, Tampereen yliopistollinen sairaala, Kellokosken sairaala, Vankimielisairaala ja Vantaan vankilan psykiatrinen sairaala. Alaikäisiä voidaan nykyisin tutkia myös maaliskuussa 2003 Tampereelle perustetussa EVAyksikössä (erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö) ja helmikuussa 2004 Niuvanniemen sairaalan yhteydessä toimintansa aloittaneessa vaarallisten ja vaikeahoitoisten nuorten tutkimus- ja hoitoyksikössä. Molemmissa yksiköissä on 12 potilaspaikkaa. Laki rikoslain muuttamisesta astui voimaan Siinä syyntakeisuuteen liittyvät kohdat uudistettiin ja mm. sanontoja nykyaikaistettiin. Aiempi laki syyntakeisuusasioihin liittyen oli

2 2 paljolti alkuperäisessä muodossaan eli vuodelta 1889, eikä vastannut kaikin osin nykyajan käsitteistöä. RANGAISTUSVASTUUN edellytyksenä on, että tekijä on teon hetkellä täyttänyt viisitoista vuotta ja on syyntakeinen. SYYNTAKEISUUSLUOKAT: syyntakeinen, alentuneesti syyntakeinen, syyntakeeton. YMMÄRRYKSEN MÄÄRITTELY: Ymmärrystä määritettäessä arvioidaan paitsi älyllistä suorituskykyä myös kykyä tehdä realistisia havaintoja ulkoisen maailman tapahtumista sekä kykyä harkita ja kontrolloida omaa käyttäytymistään, eli kykyä käsittää ja ymmärtää asioiden tosiasiallinen ja moraalinen luonne sekä kykyä säädellä käyttäytymistään (rikoslakikomitea). SYYNTAKEETTOMUUS Tekijän katsotaan olevan syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt (Rikoslain 3 luku 4 2 mom.) (Aikaisempi lakiteksti: Mielipuolen teko, taikka semmoisen, joka ikäheikkouden tahi muun samanlaisen syyn takia on ymmärrystä vailla, jääköön rankaisematta. Jos joku on joutunut sellaiseen satunnaiseen mielenhäiriöön, ettei hän ole tunnossaan; jääköön teko, jonka hän tässä tunnottomassa tilassa tekee, niinikään rankaisematta ). Aiemman rikoslain termejä mielipuoli ja ikäheikkous tahi muu samanlainen syy sovellettiin psykoottistasoisiin häiriöihin, joissa henkilön todellisuudentaju on selvästi häiriintynyt, dementiaan sekä keskivaikeaan ja syvään älylliseen kehitysvammaisuuteen. Näiden häiriöiden perusteella henkilö on yleensä mahdollista myös määrätä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon tai tahdonvastaiseen kehitysvammaisten erityishuoltoon. Uudessa rikoslaissa mainittu vakava mielenterveyden häiriö syyntakeettomuuden mahdollistavana tekijänä on käsitteenä edellä kuvattuja häiriöitä laajempi ja pitää sisällään myös sellaisia psyykkisiä häiriöitä, jotka ovat mielisairauksia tai niiden asteisia psyykkisiä häiriöitä lievempiä häiriöitä, ja joiden perusteella aikuista henkilöä ei ole mahdollista määrätä mielenterveyslain 8 :n mukaiseen tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon. Esimerkkinä voidaan mainita vaikeat persoonallisuushäiriöt. Termiä vakava mielenterveyden häiriö ei ole aikuisten kohdalla määritelty toisin kuin nuorten kohdalla. Alle 18-vuotias henkilö voidaan nimittäin määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon vakavan mielenterveyden häiriön perusteella, kun häiriö voidaan arvioida sellaiseksi, että se hoitamattomana vakavasti vaarantaa nuoren kasvua ja kehitystä. Uuden rikoslain termi vakava mielenterveyden häiriö voi teoriassa aikuisten kohdalla johtaa sellaiseen tilanteeseen, että henkilön katsotaan olevan syyntakeeton ja kärsivän sellaisesta häiriöstä, jonka perusteella aikuista henkilö ei ole mahdollista määrätä psykiatriseen sairaalahoitoon. Tästä voisi seurata tilanne, jossa henkilö vapautuu rikosvastuusta, hoidon kriteerit eivät mahdollista hoitoon määräämistä ja vaarallisuusarviointiin liittyvät perusteet indikoivat riskiä tekijän tai toisen hengelle ja/tai terveydelle. Käytännössä tällaisia tilanteita ei ole kuitenkaan esiintynyt.

3 3 Pelkkä mielenterveyden häiriö ei sinällään aiheuta syyntakeettomuutta ja vapauta rangaistavuudesta, vaan psyykkisen häiriön tulee olla syy-yhteydessä tekoon. Keskeistä arvioinnissa on, onko psyykkinen häiriö: - vähentänyt yksilön kykyä ymmärtää tekojensa todellista luonnetta ja seurauksia - tai vähentänyt yksilön kykyä säädellä käyttäytymistään valintatilanteessa. Pitkäaikainen vakiintunut käytäntö (Panu Hakola v.1980) on katsonut syyntakeettomana tehdyiksi teot, jotka ovat suorassa syysuhteessa perussairauden aiheuttamiin psyykkisiin oireisiin. Tällaisina käsitetään esim. skitsofreenisiin sairauksiin liittyvien harhaluulojen vallassa tehdyt teot, depressiopotilaan laajennettu itsemurha ja keskivaikeasti dementoituneen potilaan raivonpuuskassa tekemä väkivaltarikos. Missä määrin rankaisematta jätettävällä saa olla ymmärrystä on tietysti rajanveto-ongelma, jonka ratkaisu perustuu tutkijoiden, TEO:n ja tuomioistuimen noudattamaan vakiintuneeseen käytäntöön. Jos sairaus on lyhytaikainen ja sen paranemismahdollisuudet ovat hyvät kuten depressiotiloissa täytyy syysuhteen sairauden aiheuttaman tosiasioitten väärin käsittämisen ja teon välillä olla kiistaton. Pitkäaikaisissa ja etenevissä sairauksissa, jollaisia ovat useimmat dementiaa aiheuttavat sairaudet ja osa skitsofreniaryhmän sairauksista, on syytetty voitu jättää rankaisematta, vaikka teko on ollut sinänsä tarkoituksenmukainen ja syysuhde sairauteen on vain välillinen (esimerkiksi nälkäänsä varastavien skitsofreenikkojen omaisuusrikokset). Tällöin arvioinnissa ratkaisevaa on henkilön yleinen toiminnan taso (mm. selviytyminen oman elämän ja yhteiskunnan velvoitteista). Tuomitsematta jättämisen raja on sadan vuoden aikana siirtynyt vaihtelevasti. Aiemman lainsäädännön sanonnan ettei hän ole tunnossaan katsottiin tarkoittavan ohimenevää psyykkistä tilaa, jossa henkilön todellisuudentaju on tilapäisesti alentunut. Nämä tapaukset ovat erittäin harvinaisia: - epileptinen kohtaus tai sitä seuraava hämärätila - toksinen psykoosi, mikäli henkilö itse ei ole syyllistynyt itsensä päihdyttämiseen, vaan hänelle on annettu päihdyttävää ainetta salaa tai pakolla ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS Rikoslain 3 luku 4 3 momentti: Jollei tekijä ole 2 momentin mukaan syyntakeeton, mutta hänen kykynsä ymmärtää tekonsa tosiasiallinen luonne tai oikeudenvastaisuus taikka säädellä käyttäytymistään on mielisairauden, vajaamielisyyden taikka mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi tekohetkellä merkittävästi alentunut (alentunut syyntakeisuus), on rangaistusta määrättäessä otettava huomioon, mitä 6 luvun 8 :n 3 ja 4 momentissa (mm. nuoret rikoksentekijät) säädetään. Syyntakeisuutta alentavina lääketieteellisinä seikkoina kyseeseen tulevat mm. alkava tai lieväasteinen dementia, lievä älyllinen kehitysvammaisuus (ÄO alaraja ja yläraja 70), alkoholismin vaikeimmat asteet, vaikea-aseiset persoonallisuuden poikkeavuudet, pääosin vaikeaasteinen epävakaa persoonallisuus. Epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivien katsotaan yleensä olevan täydessä ymmärryksessä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota psyykkisen toimintakyvyn heikkenemiseen nimenomaan henkilön kyvyssä noudattaa lakia (Panu Hakola).

4 4 Toisin kuin aiemmassa lainsäädännössä, voimaan tulleen rikoslain muutoksen mukaan alentunut syyntakeisuus ei vaikuta käytettävissä olevaan enimmäisrangaistukseen (aiemmin tuomion lyhentyminen neljänneksellä) Päihtymystä tai muuta tilapäistä tajunnan häiriötä, johon tekijä on saattanut itsensä, ei oteta syyntakeisuusarvioinnissa huomioon, ellei siihen ole painavia syitä. SYYNTAKEISUUDEN ARVIOINTI MIELENTILATUTKIMUKSEN AVULLA Oikeudenkäymiskaaren 17 luku 45 : Tuomioistuin voi määrätä rikosasian vastaajan mielentilan tutkittavaksi, jos: 1) tuomioistuin on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 5 a :n mukaisessa välituomiossaan todennut rikosasian vastaajan menetelleen syytteessä kuvatulla rangaistavaksi säädetyllä tavalla; 2) vastaajan mielentilan tutkiminen on perusteltua; ja 3) vastaaja suostuu mielentilatutkimukseen tai hän on vangittuna tai häntä syytetään rikoksesta, josta voi seurata ankarampi rangaistus kuin vuosi vankeutta. Tuomioistuin voi syyttäjän taikka rikoksesta epäillyn tai tämän edunvalvojan esityksestä määrätä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa säädetyin edellytyksin epäillyn mielentilan tutkittavaksi jo esitutkinnan aikana tai ennen pääkäsittelyä, jos rikoksesta epäilty on tunnustanut syyllistyneensä rangaistavaksi säädettyyn tekoon tai jos mielentilatutkimuksen tarve on muutoin selvä. Tuomioistuimen päätösvaltaisuudesta ja istunnon pitämisestä tässä momentissa tarkoitettua päätöstä tehtäessä säädetään pakkokeinolain 1 luvun 9 :n 2 momentissa. Ennen kuin tehdään rikoslain 2 c luvun 11 :ssä tarkoitettu päätös koko rangaistusajan suorittamisesta vankilassa, syytetyn mielentila on määrättävä tutkittavaksi. Tuomioistuimen on samalla pyydettävä lausunto siitä, onko syytettyä pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Rikoslain 2 c luvun 12 :ssä tarkoitettua koko rangaistusajan vankilassa suorittamisen uutta käsittelyä varten on Helsingin hovioikeuden pyydettävä lausunto siitä, onko koko rangaistusaikaa suorittavaa enää pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Mielentilan tutkimista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla. Mielentilatutkimukseen määrätty saa kannella päätöksestä. Kantelulle ei ole määräaikaa. Kantelu on käsiteltävä kiireellisenä. Mielentilan tutkimisesta ja sitä varten sairaalaan ottamisesta säädetään erikseen. Mielenterveyslaki 3 luku 15 : Jos tuomioistuin oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 45 :n nojalla määrää rikoksesta syytetyn mielentilan tutkittavaksi, rikoksesta syytetty saadaan sen estämättä, mitä tämän lain 2 luvussa

5 5 (käsittelee tahdosta riippumatonta hoitoa) säädetään, ottaa mielentilatutkimusta varten sairaalaan ja pitää sairaalassa tahdostaan riippumatta. Mielentilatutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä on ollut syytetyn mielentila syytteenalaisen teon tai tekojen aikana (syyntakeinen, alentuneesti syyntakeinen, syyntakeeton). Lisäksi, mikäli hänen katsotaan olevan syyntakeeton, arvioidaan tahdosta riippumattoman psykiatrisen sairaalahoidon tarve (kehitysvammaisten kohdalla tahdosta riippumattoman erityishuollon tarve) mielentilatutkimuksen päättyessä sekä se, voidaanko häntä kuulla oikeudessa ja tarvitseeko hän oikeudenkäyntiä varten uskotun miehen. Lausuntoon kirjataan myös tutkittavan oma mielipide hoidon tarpeesta (kuuleminen hoitoon määräämispäätöksen suhteen). Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (=TEO) rooli mielentilatutkimusprosessissa Mielenterveyslaki 3 luku 16 : Tuomioistuimen on määrättyään rikoksesta syytetyn mielentilatutkimukseen viipymättä toimitettava asiakirjat Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus määrää, missä mielentilatutkimus suoritetaan ja, jos se suoritetaan sairaalan ulkopuolella, kuka sen suorittaa. Mielentilatutkimus on toimitettava ja lausunto rikoksesta syytetyn mielentilasta annettava Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle viimeistään kahden kuukauden kuluttua mielentilatutkimuksen aloittamisesta. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi perustellusta syystä pidentää tutkimusaikaa enintään kahdella kuukaudella. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus antaa saamansa lausunnon perusteella oman lausuntonsa rikoksesta syytetyn mielentilasta tuomioistuimelle. Saatuaan mielentilatutkimukseen määrätyn asiakirjat Terveydenhuollon oikeusturvakeskus harkitsee niiden perusteella sopivimman tutkimuspaikan. Tutkimuspaikan valinnassa huomioidaan mm. väkivaltariskiä, päihdeongelmaa ja karkaamisalttiutta ja pyritään valitsemaan tutkimuspaikka siten, että tutkimus voidaan toteuttaa mahdollisimman ongelmattomasti. Kaikkein ongelmallisimmat tutkittavat edellä kuvattujen ominaisuuksien suhteen tutkitaan valtion mielisairaaloissa tai vankiloiden psykiatrisissa yksiköissä. Mielentilatutkimuksen valmistuttua lausunto käsitellään Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnassa, mihin kuuluu: - puheenjohtaja (TEO:n ylijohtaja/apulaisjohtaja) - oikeustieteellistä asiantuntemusta edustava jäsen - oikeuspsykiatrista asiantuntemusta edustava jäsen - psykiatrista ja kunnallisen terveydenhuollon asiantuntemusta edustava jäsen - kehitysvammahuollon asiantuntemusta edustava jäsen (tarvittaessa) Lautakunnan päätöksen mukaisesti Terveydenhuollon oikeusturvakeskus antaa lausuntonsa tuomioistuimelle syytetyn mielentilasta (mielenterveyslaki 3 luku 16 3 momentti) ja tekee syyntakeettomien ja tahdosta riippuman hoidon tarpeessa olevien kohdalla hoitoon määräämispäätöksen (mielenterveyslaki 3 luku 17 1 momentti) ja määrää sairaalan, missä hoito aloitetaan (mielenterveyslaki 3 luku 17a ).

6 6 Mielentilatutkimus käytännössä Tutkittava tulee mielentilatutkimukseen joko vankilasta (n.80 %) tai vapaalta jalalta (n. 20 %). Ns. vapaajalkaiselle poliisi toimittaa TEO:n kirjeen mielentilatutkimuksen suorittamista koskien. Mikäli tutkittava jää tulematta tutkimukseen vapaalta jalalta, hänet toimitetaan tutkimukseen tarvittaessa poliisin virka-avun turvin. Mielentilatutkimukseen liittyvät tutkimukset: - psykiatrinen tutkimus - psykologin tutkimus ja tarpeen mukaan neuropsykologin tutkimus - somaattinen tutkimus sisältäen neurologisen tutkimuksen - tarvittaessa eri somaattisten alojen erikoislääkäreiden konsultaatiot (yleisimmin sisätautilääkäri ja neurologi) - erikoistutkimukset: laboratoriotutkimuksia, tarpeen mukaan sydänfilmi, keuhkokuva, aivosähkökäyrä, pään kuvantamistutkimukset, kromosomitutkimukset Mielentilatutkimusta varten kerättäviä taustatietoja yksilöllisen harkinnan mukaan: - terveydenhuolto - päihdehuolto - sosiaalihuolto - vankila ja sen terveydenhoitoyksiköt - kriminaalihuoltoyhdistys - kansaneläkelaitos - eläketurvakeskus - puolustusvoimat - omaiset ja tuttavat - koulut, opiskelupaikat - työpaikat Omaisille, tuttaville, opettajille ja työnantajille lähetetään kyselykaavake ja vain tutkittavan suostumukseen perustuen. Muista edellä mainituista toimipisteistä on asiakirjat pääosin mahdollista saada ilman suostumustakin (Laki terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta 8 1 momentti), joskin tiedot pyritään tilaamaan yhteisymmärryksessä tutkittavan kanssa. Mielentilalausunnon rakenne: - otsikko ja johdanto - oikeuden asiakirjoista ilmenevät tiedot: - henkilötiedot - rikosrekisteritiedot - syytteenalaisen teon kuvaus - poliisitutkintatietojen referointi - mahdollisesti jo annettujen lääkärinlausuntojen referointi - tutkimusta varten muualta saadut tiedot - tutkimushavainnot: - subjektiivinen anamneesi (mm. tutkittavan kertomus itsestään, elämänkulustaan, syytteenalaista tekoa edeltävästä ajasta, syytteenalaisen teon tapahtumista ja siihen johtaneista tekijöistä, teon jälkeisestä ajasta ennen mielentilatutkimusta, tutkittavan käsitys teon seurauksista ja omasta syyntakeisuudestaan). - somaattinen ja neurologinen status

7 7 - erikoistutkimukset - psyykkinen status - osastoseuranta - kliininen psykologinen tutkimus - yhteenveto - johtopäätökset, missä perusteltu kannanotto mm. seuraaviin asioihin: - tutkittavan psyykkinen tila syytteenalaisen teon hetkellä - mahdollisen psyykkisen häiriön syy-yhteys syytteenalaiseen tekoon/syytteenalaisiin tekoihin (kannanotto erikseen kuhunkin tekoon nähden) - onko tutkittava ymmärtänyt syytteenalaisen teon tosiasiallisen luonteen ja oikeudenvastaisuuden - onko tutkittava kyennyt säätelemään käyttäytymistään syytteenalaisen teon hetkellä - onko mahdollisella päihtymyksellä ollut osuutta syytteenalaisen teon toteutumiseen - mahdolliset diagnoosit ja niiden perustelut - syyntakeettomaksi arvioidun kohdalla psyykkinen tila mielentilatutkimuksen päättyessä, tahdosta riippumattoman hoidon tarve, ja mikäli tahdosta riippumattomaan hoidon tarpeen katsotaan olevan olemassa, tutkittavan kuuleminen hoitoon määräämispäätöksen suhteen - voidaanko tutkittavaa kuulla oikeudessa ja tarvitseeko hän uskottua miestä oikeudenkäyntiä varten - Mikäli tuomioistuin on pyytänyt arviota myös tutkittavan erityisestä vaarallisuudesta toisen hengelle tai terveydelle, tämä arvio annetaan mielentilalausunnon yhteydessä. Tällöin huomiota kiinnitetään erityisesti toistuvaan väkivaltaisuuden uusiutumiseen, persoonallisuuden häiriintyneisyyteen ja tutkittavan mahdolliseen haluttomuuteen muuttaa elämäntyyliään. - Allekirjoitus ja vakuutus kunnian ja omantunnon kautta: mielentilatutkimuksen allekirjoittaa tutkiva lääkäri, joka on laatinut lausunnon käyttäen hyväkseen sekä omia että muiden tekemiä havaintoja ja kaikkea saamaansa asiaan liittyvää tietoa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen annettua oman lausuntonsa tuomioistuimelle asia käsitellään tuomioistuimessa, joka viime kädessä ratkaisee kysymyksen syyntakeisuuden suhteen. Mielentilalausunto on asiantuntijalausunto, joka ei sido tuomioistuinta päätöksenteossa. Tosin, mikäli Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on määrännyt henkilön hoitoon ja oikeus katsoo, että hän ei ole ymmärrystä vailla ja määrää hänelle vankeusrangaistuksen, sitä ei yleensä panna täytäntöön niin kauan kuin tahdosta riippumattoman hoidon tarve jatkuu. Edellä kuvatun lisäksi tuomioistuin voi pyytää Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta lausuntoa syytetyn mielentilasta asiakirjojen perusteella ilman varsinaista mielentilatutkimusta (Oikeudenkäymiskaari 17 luku 44 ). Tällaiseen asiakirjalausuntoon ei sisälly arviota hoidon tarpeesta, vaan ainoastaan arvio syyntakeisuudesta syytteenalaiseen tekoon/tekoihin nähden. Jos tuomioistuin jättää rikoksesta syytetyn hänen mielentilansa vuoksi rangaistukseen tuomitsematta, joko perustuen TEO:n asiakirjojen perusteella antamaan lausuntoon tai muuhun arvioonsa, tuomioistuimen tulee, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, saattaa kysymys hänen hoidon tarpeestaan selvitettäväksi siten kuin mielenterveyslain (1116/1990)4 luvun 21 :ssä säädetään (rikoslaki 3 luku 4 5 mom.).

8 8 Pohdittavaksi jää, mitä sanonta ilmeisen tarpeetonta tarkoittaa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen näkökulmasta katsoen arvio hoidon tarpeesta olisi tarpeellinen mm. vaikka henkilö olisi parhaillaan psykiatrisessa sairaalahoidossa tai vaikka rikos arvioitaisiin vähäiseksi. Näin siksi, että kriminaalipotilaan hoito poikkeaa tietyissä asioissa ns. siviilipotilaiden hoidosta (mm. mahdollisuus määrätä valvonta-aika ennen lopullista sairaalasta poistamista) ja usein voidaan tehdä se havainto, että vähäpätöisiinkin rikoksiin syyllistynyt mielisairas henkilö usein hakee teoillaan huomiota ja pyrkii näin myös saamaan tarvitsemaansa hoitoa, ja ellei tämä toteudu, hän saattaa syyllistyä vakavampiin rikoksiin ajan kuluessa. Mikäli arviota hoidon tarpeesta ei ole mahdollista selvittää luotettavasti asiakirjojen perusteella, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi määrätä henkilön enintään 30 päiväksi sairaalan tutkittavaksi (mielenterveyslaki 4 luku 21 2 mom.) ja määrätä sen jälkeen tilanteen niin vaatiessa tahdosta riippumattomaan hoitoon (mielenterveyslain 4 luku 22 1 mom.). Kirjallisuutta: Kirjat: - Achté, Alanen, Tienari: Psykiatria 1 ja 2 - Penttilä, Hirvonen, Saukko: Oikeuslääketieteen perusteet - Marianne Wagner-Prenner: Syyntakeisuus ja mielentila - Jussi Pajuoja: Väkivalta ja mielentila Muut: - Panu Hakola: Mielentilatutkimuksen ongelmia, Duodecim 105: , Johanna Havula: Kehitysvammaisten syyntakeisuus ja tahdonvastainen erityishuolto. Lääkintä- ja bio-oikeuden OTK-tutkielma

SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS Irma Kotilainen Ylilääkäri Terveydenhuollon oikeusturvakeskus

SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS Irma Kotilainen Ylilääkäri Terveydenhuollon oikeusturvakeskus SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS 12.9.2007 Irma Kotilainen Ylilääkäri Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 1 Syyntakeisuuden eri näkökulmat: Filosofinen oikeudenmukaisuus kysymys ihmisen tahdonvapaudesta

Lisätiedot

Syyntakeinen vai alentuneesti syyntakeinen? Oikeudellinen näkökulma vastuukykyisyyden arviointiin

Syyntakeinen vai alentuneesti syyntakeinen? Oikeudellinen näkökulma vastuukykyisyyden arviointiin Syyntakeinen vai alentuneesti syyntakeinen? Oikeudellinen näkökulma vastuukykyisyyden arviointiin Raimo Lahti Kuka on terve kuka on sairas? Keskustelutilaisuus 12.11.2016 Tieteiden talossa Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Mielentilatutkimus- ja vaarallisuusarviolausuntojen laatimisohjeet

Mielentilatutkimus- ja vaarallisuusarviolausuntojen laatimisohjeet SUOSITUS Mielentilatutkimus- ja vaarallisuusarviolausuntojen laatimisohjeet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 4 2011 Lukijalle

Lisätiedot

Syytetyn mielentilan tutkiminen

Syytetyn mielentilan tutkiminen Paula Korhonen Syytetyn mielentilan tutkiminen 1. Voimassaoleva oikeustila Tuomioistuin voi tarvittaessa määrätä rikosasian vastaajan mielentilan tutkittavaksi (OK 17:45). Vakavissa rikoksissa tarpeellisuuskynnys

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa

Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa 16.1.1987/21 Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Lisätiedot

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies VAPAUTUVAT VANGIT JA VAKAVAN VÄKIVALTARIKOKSEN UUSIMISRISKIN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Oikeusministeriössä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2009 vp. Hallituksen esitys laeiksi kuolemansyyn selvittämisestä

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2009 vp. Hallituksen esitys laeiksi kuolemansyyn selvittämisestä EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2009 vp Hallituksen esitys laeiksi kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain, mielenterveyslain, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain sekä Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS JA ENIMMÄISRANGAISTUKSEN KÄYTTÖ

ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS JA ENIMMÄISRANGAISTUKSEN KÄYTTÖ Hilppa Piirtola ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS JA ENIMMÄISRANGAISTUKSEN KÄYTTÖ 1. Yleistä syyntakeisuudesta Rangaistusvastuu edellyttää määrättyjen tekijän psyykkistä terveydentilaa ja henkistä kypsyyttä koskevien

Lisätiedot

TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2007:13. Rikosperusteisten hoitoseuraamusten kansainvälinen täytäntöönpano

TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2007:13. Rikosperusteisten hoitoseuraamusten kansainvälinen täytäntöönpano TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2007:13 Rikosperusteisten hoitoseuraamusten kansainvälinen täytäntöönpano TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2007:13 Rikosperusteisten hoitoseuraamusten kansainvälinen täytäntöönpano OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI

Lisätiedot

TARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot

TARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) TARKKAILULAUSUNTO Lomake M2 (täytetään lomakkeen kielellä) Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun

Lisätiedot

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta Laki rikoslain 10 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain (39/1889) 10 luvun 5 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 875/2001, muutetaan 10 luvun 2 ja 3, 6 :n 1 momentti

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 670/2014 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997)

Lisätiedot

Mielentilatutkimukseen määräämisen edellytykset

Mielentilatutkimukseen määräämisen edellytykset Elisa Perttola Mielentilatutkimukseen määräämisen edellytykset Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Helmikuu 2016 Tekijä Tutkinto Aika Elisa Perttola Tradenomi Helmikuu 2016 Opinnäytetyön nimi Mielentilatutkimukseen

Lisätiedot

Terhi Laitala KOKEMUKSIA MIELENTILATUTKIMUKSESTA

Terhi Laitala KOKEMUKSIA MIELENTILATUTKIMUKSESTA Terhi Laitala KOKEMUKSIA MIELENTILATUTKIMUKSESTA Sosiaali- ja terveysala 2011 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Terhi Laitala Opinnäytetyön nimi Kokemuksia mielentilatutkimuksesta

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Päihdelääketieteen kurssi 13.11.2014 Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojeluilmoitus ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen) Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 68/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain 17 :n ja kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 8 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslain säännöstä käräjäviskaalin

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 96/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Eteva kuntayhtymä Toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

HE 198/1996 vp. Laki. liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta

HE 198/1996 vp. Laki. liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta EV 195/1997 vp - HE 198/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liiketoimintakiellosta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on vuoden 1996 valtiopäivillä annettu

Lisätiedot

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori

Lisätiedot

Rikos- ja mielenterveyslain yhteensovittaminen.

Rikos- ja mielenterveyslain yhteensovittaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2005:20 Rikos- ja mielenterveyslain yhteensovittaminen. Kriminaalipotilaita koskevat säännökset SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Julkaisija

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat

Lisätiedot

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu Kuopio 3.4.2013 Matti Tolvanen Vajaavaltainen vastaaja rikosasiassa Alle 15-vuotias ei rikosvastuussa Rikollinen teko voidaan tutkia Pakkokeinot rajoitetusti Ei estä

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295 Page 1 of 6 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2012 15.6.2012/295 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 15.6.2012/295 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Liite eduskunnan oikeusasiamiehen lausuntoon 10.2.2016 Kehitysvammalain muuttaminen / taulukko rajoitustoimenpiteistä (HE 96/2015 vp) ja STM:n vastine 29.1.2016 Rajoitustoimenpide Ratkaisija Ratkaisija

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun 7 :n ja poliisilain 5 luvun 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta

Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 1 of 7 07/12/2010 13:44 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Annettu Helsingissä 7. päivänä heinäkuuta 1970 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Yleinen säännös. 1 Tämän lain mukaan

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tämä esite on tarkoitettu sinulle, joka olet tai olet ollut tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Myös läheistesi

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

Juha Lavapuro Kirjallinen lausunto. Hallituksen esitys HE 268/2016 vp eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi

Juha Lavapuro Kirjallinen lausunto. Hallituksen esitys HE 268/2016 vp eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi Juha Lavapuro 13.3.2017 Kirjallinen lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys HE 268/2016 vp eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi Tausta Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään

Lisätiedot

MIELENTILATUTKIMUS OSANA OIKEUSPSYKIATRISTA HOITO- TYÖTÄ. Oppimateriaali

MIELENTILATUTKIMUS OSANA OIKEUSPSYKIATRISTA HOITO- TYÖTÄ. Oppimateriaali MIELENTILATUTKIMUS OSANA OIKEUSPSYKIATRISTA HOITO- TYÖTÄ Oppimateriaali Miia Roschier Opinnäytetyö Maaliskuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

1 luku. 1 a. Perustelut

1 luku. 1 a. Perustelut 1 luku 1 a Mitä tässä laissa säädetään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä, sovelletaan myös sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtäviä vastaavia tehtäviä hoitaviin, soveltuvan sosiaalihuollon ammatillisen

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

Lisätiedot

VAASAN HOVIOIKEUS PL VAASA Oikeusministeriö

VAASAN HOVIOIKEUS PL VAASA Oikeusministeriö 1 VAASAN HOVIOIKEUS PL 217 65101 VAASA 11.6.2012 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Viite: lausuntopyyntö 8.5.2012, OM 20/41/2011 syyteneuvottelua ja syyttämättä jättämistä koskevasta työryhmämietinnöstä

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,

Lisätiedot

Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti

Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Valviran asiantuntijasymposium 8.2.2017 Lausunnot Valvirassa vireillä olevat

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö. LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016

Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö. LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016 Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016 Ihmisoikeudet Kansainvälisiä sopimuksia ja julistuksia Yhteiset ja yleiset, jokaista

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

30.11.2009 Dnro 90/123/09

30.11.2009 Dnro 90/123/09 1 (6) Niuvanniemen sairaalan johtosääntö 1.1.2010 1. Luku Sairaalan toiminta, ohjaus ja valvonta 1 Sairaalan toiminta Johtokunta on 30.11.2009 hyväksynyt johtosäännön valtion mielisairaaloista annetun

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:7. Rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistaminen. Tiivistelmä lausunnoista

LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:7. Rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistaminen. Tiivistelmä lausunnoista LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:7 Rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistaminen Tiivistelmä lausunnoista LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:7 Rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön

Lisätiedot

Raiskauksen uhrin oikeudellinen neuvominen mitä ammattilaisen tulee tietää? Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystys

Raiskauksen uhrin oikeudellinen neuvominen mitä ammattilaisen tulee tietää? Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystys Raiskauksen uhrin oikeudellinen neuvominen mitä ammattilaisen tulee tietää? Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystys Väkivaltarikoksen uhri tarvitsee tukea ja tietoa Suurella osalla ihmisistä rikoksen uhriksi

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

10.8.2012/2127 KHO:2012:63

10.8.2012/2127 KHO:2012:63 10.8.2012/2127 KHO:2012:63 Mielenterveysasia - Tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito - Hoitoon määrääminen - Julkisen vallan käyttäminen - Tarkkailulähete - Keikkalääkäri Diaarinumero: 333/2/12

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2011

Hovioikeuksien ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Hovioikeuksien ratkaisut Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä pieneni hieman vuonna Hovioikeudet ratkaisivat 11 000 asiaa vuonna, mikä on 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rikosoikeudellisia

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 264/2006 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 264/2006 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 264/2006 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä, laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö 14.6.2006 SM-2006-01766/Ri-1 Liittyy samalla numerolla annettuun ohjeeseen, 14.6.2006. Sovittelua koskeva muistio, joka on laadittu yhteistyössä

Lisätiedot

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Tarja Holi johtaja, valvontaosasto 16.4.2013 Tarja Holi 1 Valviran ja aluehallintovirastojen välinen työnjako sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Oikeuksia koskeva ilmoitus

Oikeuksia koskeva ilmoitus Käännös viron kielestä Oikeusministerin 14.07.2014 asetuksen nro 22 Oikeuksien julistuksen mallin voimaan saattaminen Liite 1 Oikeuksia koskeva ilmoitus Rikosprosessilain 35 1 :n 2 momentin nojalla Jos

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetun lain (361/83) 49 :n nojalla,

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen 16.10.2007 Tutkimusasiamies Jari-Pekka Tuominen VSSHP/TUKIJA Lääketieteellisen tutkimuksen osalta taustalla lääketutkimusdirektiivi

Lisätiedot

POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA

POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA 26.10.2016 Maija Koskenoja Case - Mallitoimisto Epäiltynä 48-vuotias itäsuomalainen mies Antoi

Lisätiedot

HE 92/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta

HE 92/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mielenterveyslakia. Ehdotuksen mukaan mielenterveyslakiin lisättäisiin

Lisätiedot

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Erityisesti lastensuojeluilmoituksen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ETU JA SEN HUOMIOIMINEN Kaikkien lasten

Lisätiedot

Päätös. Laki. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta

Päätös. Laki. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 129/2005 vp Hallituksen esitys Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä Terveydenhuollon

Lisätiedot

Tätä lakia sovelletaan sekä viranomaisen että yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä.

Tätä lakia sovelletaan sekä viranomaisen että yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. Annettu Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena

Lisätiedot

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Olli Saunaoja, laamanni Espoon käräjäoikeus Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Suomen lain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Jos nuori

Lisätiedot

Rikosoikeus. Jaakko VäisV Joensuun normaalikoulu

Rikosoikeus. Jaakko VäisV Joensuun normaalikoulu Rikosoikeus Jaakko VäisV isänen Joensuun normaalikoulu Mikä on rikos? Rikos on rangaistavaksi sääs äädetty teko. Rikoksen tekijä on aina ihminen Rikokseen syylliseksi voidaan tuomita ainoastaan teosta,

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE; HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI MIELENTERVEYSLAIN MUUTTAMISESTA (HE 92/2015)

LAUSUNTO PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE; HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI MIELENTERVEYSLAIN MUUTTAMISESTA (HE 92/2015) LAUSUNTO 1(5) hallitusneuvos Pirjo Kainulainen 18.11.2015 Sosiaali- ja terveyspalveluosasto LAUSUNTO PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE; HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI MIELENTERVEYSLAIN MUUTTAMISESTA (HE 92/2015) Hallituksen

Lisätiedot

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen

Lisätiedot

Laki. jolle lakivaliokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 11/1998 vp, on hyväksynyt seuraavat

Laki. jolle lakivaliokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 11/1998 vp, on hyväksynyt seuraavat EV 134/1998 vp - HE 41/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi lähestymiskiellosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o. 4~11~?8 vp _I_aiks~

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS.

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS. ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS. Esti Laaksonen Yleislääketieteen erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Lääkärikeskus Mehiläinen Turku estlaa@utu.fi Sidonnaisuudet:

Lisätiedot

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Syyteoikeuden vanhentuminen ja tuomion seuraamusperustelut

Syyteoikeuden vanhentuminen ja tuomion seuraamusperustelut ANONYMISOITU PÄÄTÖS 06.07.2017 Dnro OKV/24/31/2017 1/5 ASIA Syyteoikeuden vanhentuminen ja tuomion seuraamusperustelut ASIAN VIREILLETULO Helsingin hovioikeus on kirjeellään 17.5.2017 saattanut oikeuskanslerin

Lisätiedot

TIETOA RIKOKSEN UHRIN OIKEUKSISTA

TIETOA RIKOKSEN UHRIN OIKEUKSISTA Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista SELKOSUOMI 7.6.2017 TIETOA RIKOKSEN UHRIN OIKEUKSISTA Tähän esitteeseen on koottu asioita, joista rikoksen uhrilla on oikeus saada tietoa viranomaisilta. Tiedot voivat

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta poliisin silmin. Matti Airaksinen, rikoskomisario

Lähisuhdeväkivalta poliisin silmin. Matti Airaksinen, rikoskomisario Lähisuhdeväkivalta poliisin silmin Matti Airaksinen, rikoskomisario Esityksen rakenne ja aloittaminen Poliisin roolista ja toimenkuvasta Lähisuhdeväkivallasta poliisin silmin Todisteluun liittyviä asioita

Lisätiedot

Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa. 1 Luku. Yleiset säännökset. Julkisuusperiaate

Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa. 1 Luku. Yleiset säännökset. Julkisuusperiaate LAKIEHDOTUKSET 1. oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Luku Yleiset säännökset 1 Julkisuusperiaate Oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) 306 Vahingonkorvausvaatimus HEL 2012-014354 T 03 01 00 Päätös päätti, että As Oy Helsingin Professorin aukiolle korvataan kotihoidon hallinnasta kadonneen avaimen

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot