SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS. Irma Kotilainen HISTORIAA:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12.9.2007 SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS. Irma Kotilainen HISTORIAA:"

Transkriptio

1 Irma Kotilainen SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS HISTORIAA: Moderni psykiatria syntyi 1800-luvulla, Suomessa vasta 1800-luvun lopulla. Sen myötä syntyi myös mielentilatutkimusjärjestelmä, joka pyrki antamaan tieteellisen vastauksen rikosoikeudellisen vastuunalaisuuden ongelmaan. Lääkäri tuli mukaan tuomioistuimiin eri maissa ilmeisesti varsin eri aikoihin, mutta jokseenkin samanlaisen yhteiskunnallisen tilanteen vallitessa. Englannissa on lääkäri toiminut todistettavasti asiantuntijana rikoksentekijän mielentilaa harkitessa jo 1760-luvulla. Suomessa ensimmäinen mielentilatutkimus on tehty vasta 1830-luvulla, tällöin vankilalääkärien toimesta. Ensimmäinen mielentilatutkimus sairaalassa (Lapinlahden sairaala) tehtiin v Virallisia tilastoja mielentilatutkimusten vuosittaisesta määrästä on julkaistu vuodesta 1914 lähtien. KÄYTÄNTÖJÄ ERI MAISSA: Suomessa, mikäli rikokseen syyllistyneen henkilön katsotaan olevan syyntakeeton, terveydenhuolto (Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) päättää hoitoon määräämisestä. Yleensä muissa maissa, mm. Pohjoismaissa ja Saksassa, oikeus päättää myös hoitoseuraamuksista. NYKYTILANNE SUOMESSA: Suomessa tehdään nykyisin vuosittain vajaat 200 mielentilatutkimusta. Päätöksiä mielentilatutkimukseen määräämisestä tehdään kaikissa oikeusasteissa, kuitenkin 90 % alioikeuksissa. Rikosjakauma on pysynyt vuosien mittaan samanlaisena: henkirikokset ja muut vakavat väkivaltarikokset, tuhotyöt, jossain määrin seksuaalirikoksia, muut huomattavasti vähäisempiä. Suurin osa mielentilatutkittavista tulee tutkimukseen vankilasta käsin, noin 80 %, ja vapaalta jalalta noin 20 %. Aiemmin mielentilatutkimuksia tehtiin vuosittain , mutta 1990-luvun loppupuolella määrä väheni ja on viime vuosina vaihdellut melko paljon: v kpl, v kpl, v kpl ja v kpl. Suurin tutkimuskapasiteetti on HUS/HYKS Psykiatriakeskuksessa Helsingissä ja Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa. Seuraavaksi eniten tutkimuksia tehdään Vanhan Vaasan sairaalassa, sitten tulevat Oulun yliopistollinen sairaala, Tampereen yliopistollinen sairaala, Kellokosken sairaala, Vankimielisairaala ja Vantaan vankilan psykiatrinen sairaala. Alaikäisiä voidaan nykyisin tutkia myös maaliskuussa 2003 Tampereelle perustetussa EVAyksikössä (erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö) ja helmikuussa 2004 Niuvanniemen sairaalan yhteydessä toimintansa aloittaneessa vaarallisten ja vaikeahoitoisten nuorten tutkimus- ja hoitoyksikössä. Molemmissa yksiköissä on 12 potilaspaikkaa. Laki rikoslain muuttamisesta astui voimaan Siinä syyntakeisuuteen liittyvät kohdat uudistettiin ja mm. sanontoja nykyaikaistettiin. Aiempi laki syyntakeisuusasioihin liittyen oli

2 2 paljolti alkuperäisessä muodossaan eli vuodelta 1889, eikä vastannut kaikin osin nykyajan käsitteistöä. RANGAISTUSVASTUUN edellytyksenä on, että tekijä on teon hetkellä täyttänyt viisitoista vuotta ja on syyntakeinen. SYYNTAKEISUUSLUOKAT: syyntakeinen, alentuneesti syyntakeinen, syyntakeeton. YMMÄRRYKSEN MÄÄRITTELY: Ymmärrystä määritettäessä arvioidaan paitsi älyllistä suorituskykyä myös kykyä tehdä realistisia havaintoja ulkoisen maailman tapahtumista sekä kykyä harkita ja kontrolloida omaa käyttäytymistään, eli kykyä käsittää ja ymmärtää asioiden tosiasiallinen ja moraalinen luonne sekä kykyä säädellä käyttäytymistään (rikoslakikomitea). SYYNTAKEETTOMUUS Tekijän katsotaan olevan syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt (Rikoslain 3 luku 4 2 mom.) (Aikaisempi lakiteksti: Mielipuolen teko, taikka semmoisen, joka ikäheikkouden tahi muun samanlaisen syyn takia on ymmärrystä vailla, jääköön rankaisematta. Jos joku on joutunut sellaiseen satunnaiseen mielenhäiriöön, ettei hän ole tunnossaan; jääköön teko, jonka hän tässä tunnottomassa tilassa tekee, niinikään rankaisematta ). Aiemman rikoslain termejä mielipuoli ja ikäheikkous tahi muu samanlainen syy sovellettiin psykoottistasoisiin häiriöihin, joissa henkilön todellisuudentaju on selvästi häiriintynyt, dementiaan sekä keskivaikeaan ja syvään älylliseen kehitysvammaisuuteen. Näiden häiriöiden perusteella henkilö on yleensä mahdollista myös määrätä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon tai tahdonvastaiseen kehitysvammaisten erityishuoltoon. Uudessa rikoslaissa mainittu vakava mielenterveyden häiriö syyntakeettomuuden mahdollistavana tekijänä on käsitteenä edellä kuvattuja häiriöitä laajempi ja pitää sisällään myös sellaisia psyykkisiä häiriöitä, jotka ovat mielisairauksia tai niiden asteisia psyykkisiä häiriöitä lievempiä häiriöitä, ja joiden perusteella aikuista henkilöä ei ole mahdollista määrätä mielenterveyslain 8 :n mukaiseen tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon. Esimerkkinä voidaan mainita vaikeat persoonallisuushäiriöt. Termiä vakava mielenterveyden häiriö ei ole aikuisten kohdalla määritelty toisin kuin nuorten kohdalla. Alle 18-vuotias henkilö voidaan nimittäin määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon vakavan mielenterveyden häiriön perusteella, kun häiriö voidaan arvioida sellaiseksi, että se hoitamattomana vakavasti vaarantaa nuoren kasvua ja kehitystä. Uuden rikoslain termi vakava mielenterveyden häiriö voi teoriassa aikuisten kohdalla johtaa sellaiseen tilanteeseen, että henkilön katsotaan olevan syyntakeeton ja kärsivän sellaisesta häiriöstä, jonka perusteella aikuista henkilö ei ole mahdollista määrätä psykiatriseen sairaalahoitoon. Tästä voisi seurata tilanne, jossa henkilö vapautuu rikosvastuusta, hoidon kriteerit eivät mahdollista hoitoon määräämistä ja vaarallisuusarviointiin liittyvät perusteet indikoivat riskiä tekijän tai toisen hengelle ja/tai terveydelle. Käytännössä tällaisia tilanteita ei ole kuitenkaan esiintynyt.

3 3 Pelkkä mielenterveyden häiriö ei sinällään aiheuta syyntakeettomuutta ja vapauta rangaistavuudesta, vaan psyykkisen häiriön tulee olla syy-yhteydessä tekoon. Keskeistä arvioinnissa on, onko psyykkinen häiriö: - vähentänyt yksilön kykyä ymmärtää tekojensa todellista luonnetta ja seurauksia - tai vähentänyt yksilön kykyä säädellä käyttäytymistään valintatilanteessa. Pitkäaikainen vakiintunut käytäntö (Panu Hakola v.1980) on katsonut syyntakeettomana tehdyiksi teot, jotka ovat suorassa syysuhteessa perussairauden aiheuttamiin psyykkisiin oireisiin. Tällaisina käsitetään esim. skitsofreenisiin sairauksiin liittyvien harhaluulojen vallassa tehdyt teot, depressiopotilaan laajennettu itsemurha ja keskivaikeasti dementoituneen potilaan raivonpuuskassa tekemä väkivaltarikos. Missä määrin rankaisematta jätettävällä saa olla ymmärrystä on tietysti rajanveto-ongelma, jonka ratkaisu perustuu tutkijoiden, TEO:n ja tuomioistuimen noudattamaan vakiintuneeseen käytäntöön. Jos sairaus on lyhytaikainen ja sen paranemismahdollisuudet ovat hyvät kuten depressiotiloissa täytyy syysuhteen sairauden aiheuttaman tosiasioitten väärin käsittämisen ja teon välillä olla kiistaton. Pitkäaikaisissa ja etenevissä sairauksissa, jollaisia ovat useimmat dementiaa aiheuttavat sairaudet ja osa skitsofreniaryhmän sairauksista, on syytetty voitu jättää rankaisematta, vaikka teko on ollut sinänsä tarkoituksenmukainen ja syysuhde sairauteen on vain välillinen (esimerkiksi nälkäänsä varastavien skitsofreenikkojen omaisuusrikokset). Tällöin arvioinnissa ratkaisevaa on henkilön yleinen toiminnan taso (mm. selviytyminen oman elämän ja yhteiskunnan velvoitteista). Tuomitsematta jättämisen raja on sadan vuoden aikana siirtynyt vaihtelevasti. Aiemman lainsäädännön sanonnan ettei hän ole tunnossaan katsottiin tarkoittavan ohimenevää psyykkistä tilaa, jossa henkilön todellisuudentaju on tilapäisesti alentunut. Nämä tapaukset ovat erittäin harvinaisia: - epileptinen kohtaus tai sitä seuraava hämärätila - toksinen psykoosi, mikäli henkilö itse ei ole syyllistynyt itsensä päihdyttämiseen, vaan hänelle on annettu päihdyttävää ainetta salaa tai pakolla ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS Rikoslain 3 luku 4 3 momentti: Jollei tekijä ole 2 momentin mukaan syyntakeeton, mutta hänen kykynsä ymmärtää tekonsa tosiasiallinen luonne tai oikeudenvastaisuus taikka säädellä käyttäytymistään on mielisairauden, vajaamielisyyden taikka mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi tekohetkellä merkittävästi alentunut (alentunut syyntakeisuus), on rangaistusta määrättäessä otettava huomioon, mitä 6 luvun 8 :n 3 ja 4 momentissa (mm. nuoret rikoksentekijät) säädetään. Syyntakeisuutta alentavina lääketieteellisinä seikkoina kyseeseen tulevat mm. alkava tai lieväasteinen dementia, lievä älyllinen kehitysvammaisuus (ÄO alaraja ja yläraja 70), alkoholismin vaikeimmat asteet, vaikea-aseiset persoonallisuuden poikkeavuudet, pääosin vaikeaasteinen epävakaa persoonallisuus. Epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivien katsotaan yleensä olevan täydessä ymmärryksessä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota psyykkisen toimintakyvyn heikkenemiseen nimenomaan henkilön kyvyssä noudattaa lakia (Panu Hakola).

4 4 Toisin kuin aiemmassa lainsäädännössä, voimaan tulleen rikoslain muutoksen mukaan alentunut syyntakeisuus ei vaikuta käytettävissä olevaan enimmäisrangaistukseen (aiemmin tuomion lyhentyminen neljänneksellä) Päihtymystä tai muuta tilapäistä tajunnan häiriötä, johon tekijä on saattanut itsensä, ei oteta syyntakeisuusarvioinnissa huomioon, ellei siihen ole painavia syitä. SYYNTAKEISUUDEN ARVIOINTI MIELENTILATUTKIMUKSEN AVULLA Oikeudenkäymiskaaren 17 luku 45 : Tuomioistuin voi määrätä rikosasian vastaajan mielentilan tutkittavaksi, jos: 1) tuomioistuin on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 5 a :n mukaisessa välituomiossaan todennut rikosasian vastaajan menetelleen syytteessä kuvatulla rangaistavaksi säädetyllä tavalla; 2) vastaajan mielentilan tutkiminen on perusteltua; ja 3) vastaaja suostuu mielentilatutkimukseen tai hän on vangittuna tai häntä syytetään rikoksesta, josta voi seurata ankarampi rangaistus kuin vuosi vankeutta. Tuomioistuin voi syyttäjän taikka rikoksesta epäillyn tai tämän edunvalvojan esityksestä määrätä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa säädetyin edellytyksin epäillyn mielentilan tutkittavaksi jo esitutkinnan aikana tai ennen pääkäsittelyä, jos rikoksesta epäilty on tunnustanut syyllistyneensä rangaistavaksi säädettyyn tekoon tai jos mielentilatutkimuksen tarve on muutoin selvä. Tuomioistuimen päätösvaltaisuudesta ja istunnon pitämisestä tässä momentissa tarkoitettua päätöstä tehtäessä säädetään pakkokeinolain 1 luvun 9 :n 2 momentissa. Ennen kuin tehdään rikoslain 2 c luvun 11 :ssä tarkoitettu päätös koko rangaistusajan suorittamisesta vankilassa, syytetyn mielentila on määrättävä tutkittavaksi. Tuomioistuimen on samalla pyydettävä lausunto siitä, onko syytettyä pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Rikoslain 2 c luvun 12 :ssä tarkoitettua koko rangaistusajan vankilassa suorittamisen uutta käsittelyä varten on Helsingin hovioikeuden pyydettävä lausunto siitä, onko koko rangaistusaikaa suorittavaa enää pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Mielentilan tutkimista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla. Mielentilatutkimukseen määrätty saa kannella päätöksestä. Kantelulle ei ole määräaikaa. Kantelu on käsiteltävä kiireellisenä. Mielentilan tutkimisesta ja sitä varten sairaalaan ottamisesta säädetään erikseen. Mielenterveyslaki 3 luku 15 : Jos tuomioistuin oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 45 :n nojalla määrää rikoksesta syytetyn mielentilan tutkittavaksi, rikoksesta syytetty saadaan sen estämättä, mitä tämän lain 2 luvussa

5 5 (käsittelee tahdosta riippumatonta hoitoa) säädetään, ottaa mielentilatutkimusta varten sairaalaan ja pitää sairaalassa tahdostaan riippumatta. Mielentilatutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä on ollut syytetyn mielentila syytteenalaisen teon tai tekojen aikana (syyntakeinen, alentuneesti syyntakeinen, syyntakeeton). Lisäksi, mikäli hänen katsotaan olevan syyntakeeton, arvioidaan tahdosta riippumattoman psykiatrisen sairaalahoidon tarve (kehitysvammaisten kohdalla tahdosta riippumattoman erityishuollon tarve) mielentilatutkimuksen päättyessä sekä se, voidaanko häntä kuulla oikeudessa ja tarvitseeko hän oikeudenkäyntiä varten uskotun miehen. Lausuntoon kirjataan myös tutkittavan oma mielipide hoidon tarpeesta (kuuleminen hoitoon määräämispäätöksen suhteen). Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (=TEO) rooli mielentilatutkimusprosessissa Mielenterveyslaki 3 luku 16 : Tuomioistuimen on määrättyään rikoksesta syytetyn mielentilatutkimukseen viipymättä toimitettava asiakirjat Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus määrää, missä mielentilatutkimus suoritetaan ja, jos se suoritetaan sairaalan ulkopuolella, kuka sen suorittaa. Mielentilatutkimus on toimitettava ja lausunto rikoksesta syytetyn mielentilasta annettava Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle viimeistään kahden kuukauden kuluttua mielentilatutkimuksen aloittamisesta. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi perustellusta syystä pidentää tutkimusaikaa enintään kahdella kuukaudella. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus antaa saamansa lausunnon perusteella oman lausuntonsa rikoksesta syytetyn mielentilasta tuomioistuimelle. Saatuaan mielentilatutkimukseen määrätyn asiakirjat Terveydenhuollon oikeusturvakeskus harkitsee niiden perusteella sopivimman tutkimuspaikan. Tutkimuspaikan valinnassa huomioidaan mm. väkivaltariskiä, päihdeongelmaa ja karkaamisalttiutta ja pyritään valitsemaan tutkimuspaikka siten, että tutkimus voidaan toteuttaa mahdollisimman ongelmattomasti. Kaikkein ongelmallisimmat tutkittavat edellä kuvattujen ominaisuuksien suhteen tutkitaan valtion mielisairaaloissa tai vankiloiden psykiatrisissa yksiköissä. Mielentilatutkimuksen valmistuttua lausunto käsitellään Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnassa, mihin kuuluu: - puheenjohtaja (TEO:n ylijohtaja/apulaisjohtaja) - oikeustieteellistä asiantuntemusta edustava jäsen - oikeuspsykiatrista asiantuntemusta edustava jäsen - psykiatrista ja kunnallisen terveydenhuollon asiantuntemusta edustava jäsen - kehitysvammahuollon asiantuntemusta edustava jäsen (tarvittaessa) Lautakunnan päätöksen mukaisesti Terveydenhuollon oikeusturvakeskus antaa lausuntonsa tuomioistuimelle syytetyn mielentilasta (mielenterveyslaki 3 luku 16 3 momentti) ja tekee syyntakeettomien ja tahdosta riippuman hoidon tarpeessa olevien kohdalla hoitoon määräämispäätöksen (mielenterveyslaki 3 luku 17 1 momentti) ja määrää sairaalan, missä hoito aloitetaan (mielenterveyslaki 3 luku 17a ).

6 6 Mielentilatutkimus käytännössä Tutkittava tulee mielentilatutkimukseen joko vankilasta (n.80 %) tai vapaalta jalalta (n. 20 %). Ns. vapaajalkaiselle poliisi toimittaa TEO:n kirjeen mielentilatutkimuksen suorittamista koskien. Mikäli tutkittava jää tulematta tutkimukseen vapaalta jalalta, hänet toimitetaan tutkimukseen tarvittaessa poliisin virka-avun turvin. Mielentilatutkimukseen liittyvät tutkimukset: - psykiatrinen tutkimus - psykologin tutkimus ja tarpeen mukaan neuropsykologin tutkimus - somaattinen tutkimus sisältäen neurologisen tutkimuksen - tarvittaessa eri somaattisten alojen erikoislääkäreiden konsultaatiot (yleisimmin sisätautilääkäri ja neurologi) - erikoistutkimukset: laboratoriotutkimuksia, tarpeen mukaan sydänfilmi, keuhkokuva, aivosähkökäyrä, pään kuvantamistutkimukset, kromosomitutkimukset Mielentilatutkimusta varten kerättäviä taustatietoja yksilöllisen harkinnan mukaan: - terveydenhuolto - päihdehuolto - sosiaalihuolto - vankila ja sen terveydenhoitoyksiköt - kriminaalihuoltoyhdistys - kansaneläkelaitos - eläketurvakeskus - puolustusvoimat - omaiset ja tuttavat - koulut, opiskelupaikat - työpaikat Omaisille, tuttaville, opettajille ja työnantajille lähetetään kyselykaavake ja vain tutkittavan suostumukseen perustuen. Muista edellä mainituista toimipisteistä on asiakirjat pääosin mahdollista saada ilman suostumustakin (Laki terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta 8 1 momentti), joskin tiedot pyritään tilaamaan yhteisymmärryksessä tutkittavan kanssa. Mielentilalausunnon rakenne: - otsikko ja johdanto - oikeuden asiakirjoista ilmenevät tiedot: - henkilötiedot - rikosrekisteritiedot - syytteenalaisen teon kuvaus - poliisitutkintatietojen referointi - mahdollisesti jo annettujen lääkärinlausuntojen referointi - tutkimusta varten muualta saadut tiedot - tutkimushavainnot: - subjektiivinen anamneesi (mm. tutkittavan kertomus itsestään, elämänkulustaan, syytteenalaista tekoa edeltävästä ajasta, syytteenalaisen teon tapahtumista ja siihen johtaneista tekijöistä, teon jälkeisestä ajasta ennen mielentilatutkimusta, tutkittavan käsitys teon seurauksista ja omasta syyntakeisuudestaan). - somaattinen ja neurologinen status

7 7 - erikoistutkimukset - psyykkinen status - osastoseuranta - kliininen psykologinen tutkimus - yhteenveto - johtopäätökset, missä perusteltu kannanotto mm. seuraaviin asioihin: - tutkittavan psyykkinen tila syytteenalaisen teon hetkellä - mahdollisen psyykkisen häiriön syy-yhteys syytteenalaiseen tekoon/syytteenalaisiin tekoihin (kannanotto erikseen kuhunkin tekoon nähden) - onko tutkittava ymmärtänyt syytteenalaisen teon tosiasiallisen luonteen ja oikeudenvastaisuuden - onko tutkittava kyennyt säätelemään käyttäytymistään syytteenalaisen teon hetkellä - onko mahdollisella päihtymyksellä ollut osuutta syytteenalaisen teon toteutumiseen - mahdolliset diagnoosit ja niiden perustelut - syyntakeettomaksi arvioidun kohdalla psyykkinen tila mielentilatutkimuksen päättyessä, tahdosta riippumattoman hoidon tarve, ja mikäli tahdosta riippumattomaan hoidon tarpeen katsotaan olevan olemassa, tutkittavan kuuleminen hoitoon määräämispäätöksen suhteen - voidaanko tutkittavaa kuulla oikeudessa ja tarvitseeko hän uskottua miestä oikeudenkäyntiä varten - Mikäli tuomioistuin on pyytänyt arviota myös tutkittavan erityisestä vaarallisuudesta toisen hengelle tai terveydelle, tämä arvio annetaan mielentilalausunnon yhteydessä. Tällöin huomiota kiinnitetään erityisesti toistuvaan väkivaltaisuuden uusiutumiseen, persoonallisuuden häiriintyneisyyteen ja tutkittavan mahdolliseen haluttomuuteen muuttaa elämäntyyliään. - Allekirjoitus ja vakuutus kunnian ja omantunnon kautta: mielentilatutkimuksen allekirjoittaa tutkiva lääkäri, joka on laatinut lausunnon käyttäen hyväkseen sekä omia että muiden tekemiä havaintoja ja kaikkea saamaansa asiaan liittyvää tietoa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen annettua oman lausuntonsa tuomioistuimelle asia käsitellään tuomioistuimessa, joka viime kädessä ratkaisee kysymyksen syyntakeisuuden suhteen. Mielentilalausunto on asiantuntijalausunto, joka ei sido tuomioistuinta päätöksenteossa. Tosin, mikäli Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on määrännyt henkilön hoitoon ja oikeus katsoo, että hän ei ole ymmärrystä vailla ja määrää hänelle vankeusrangaistuksen, sitä ei yleensä panna täytäntöön niin kauan kuin tahdosta riippumattoman hoidon tarve jatkuu. Edellä kuvatun lisäksi tuomioistuin voi pyytää Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta lausuntoa syytetyn mielentilasta asiakirjojen perusteella ilman varsinaista mielentilatutkimusta (Oikeudenkäymiskaari 17 luku 44 ). Tällaiseen asiakirjalausuntoon ei sisälly arviota hoidon tarpeesta, vaan ainoastaan arvio syyntakeisuudesta syytteenalaiseen tekoon/tekoihin nähden. Jos tuomioistuin jättää rikoksesta syytetyn hänen mielentilansa vuoksi rangaistukseen tuomitsematta, joko perustuen TEO:n asiakirjojen perusteella antamaan lausuntoon tai muuhun arvioonsa, tuomioistuimen tulee, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, saattaa kysymys hänen hoidon tarpeestaan selvitettäväksi siten kuin mielenterveyslain (1116/1990)4 luvun 21 :ssä säädetään (rikoslaki 3 luku 4 5 mom.).

8 8 Pohdittavaksi jää, mitä sanonta ilmeisen tarpeetonta tarkoittaa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen näkökulmasta katsoen arvio hoidon tarpeesta olisi tarpeellinen mm. vaikka henkilö olisi parhaillaan psykiatrisessa sairaalahoidossa tai vaikka rikos arvioitaisiin vähäiseksi. Näin siksi, että kriminaalipotilaan hoito poikkeaa tietyissä asioissa ns. siviilipotilaiden hoidosta (mm. mahdollisuus määrätä valvonta-aika ennen lopullista sairaalasta poistamista) ja usein voidaan tehdä se havainto, että vähäpätöisiinkin rikoksiin syyllistynyt mielisairas henkilö usein hakee teoillaan huomiota ja pyrkii näin myös saamaan tarvitsemaansa hoitoa, ja ellei tämä toteudu, hän saattaa syyllistyä vakavampiin rikoksiin ajan kuluessa. Mikäli arviota hoidon tarpeesta ei ole mahdollista selvittää luotettavasti asiakirjojen perusteella, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi määrätä henkilön enintään 30 päiväksi sairaalan tutkittavaksi (mielenterveyslaki 4 luku 21 2 mom.) ja määrätä sen jälkeen tilanteen niin vaatiessa tahdosta riippumattomaan hoitoon (mielenterveyslain 4 luku 22 1 mom.). Kirjallisuutta: Kirjat: - Achté, Alanen, Tienari: Psykiatria 1 ja 2 - Penttilä, Hirvonen, Saukko: Oikeuslääketieteen perusteet - Marianne Wagner-Prenner: Syyntakeisuus ja mielentila - Jussi Pajuoja: Väkivalta ja mielentila Muut: - Panu Hakola: Mielentilatutkimuksen ongelmia, Duodecim 105: , Johanna Havula: Kehitysvammaisten syyntakeisuus ja tahdonvastainen erityishuolto. Lääkintä- ja bio-oikeuden OTK-tutkielma

SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS Irma Kotilainen Ylilääkäri Terveydenhuollon oikeusturvakeskus

SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS Irma Kotilainen Ylilääkäri Terveydenhuollon oikeusturvakeskus SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS 12.9.2007 Irma Kotilainen Ylilääkäri Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 1 Syyntakeisuuden eri näkökulmat: Filosofinen oikeudenmukaisuus kysymys ihmisen tahdonvapaudesta

Lisätiedot

Syyntakeinen vai alentuneesti syyntakeinen? Oikeudellinen näkökulma vastuukykyisyyden arviointiin

Syyntakeinen vai alentuneesti syyntakeinen? Oikeudellinen näkökulma vastuukykyisyyden arviointiin Syyntakeinen vai alentuneesti syyntakeinen? Oikeudellinen näkökulma vastuukykyisyyden arviointiin Raimo Lahti Kuka on terve kuka on sairas? Keskustelutilaisuus 12.11.2016 Tieteiden talossa Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

TARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot

TARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) TARKKAILULAUSUNTO Lomake M2 (täytetään lomakkeen kielellä) Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015

Lisätiedot

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta Laki rikoslain 10 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain (39/1889) 10 luvun 5 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 875/2001, muutetaan 10 luvun 2 ja 3, 6 :n 1 momentti

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2009 vp. Hallituksen esitys laeiksi kuolemansyyn selvittämisestä

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2009 vp. Hallituksen esitys laeiksi kuolemansyyn selvittämisestä EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2009 vp Hallituksen esitys laeiksi kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain, mielenterveyslain, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain sekä Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 670/2014 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997)

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 96/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Eteva kuntayhtymä Toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2007:13. Rikosperusteisten hoitoseuraamusten kansainvälinen täytäntöönpano

TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2007:13. Rikosperusteisten hoitoseuraamusten kansainvälinen täytäntöönpano TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2007:13 Rikosperusteisten hoitoseuraamusten kansainvälinen täytäntöönpano TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2007:13 Rikosperusteisten hoitoseuraamusten kansainvälinen täytäntöönpano OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen) Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen

Lisätiedot

Liite eduskunnan oikeusasiamiehen lausuntoon 10.2.2016 Kehitysvammalain muuttaminen / taulukko rajoitustoimenpiteistä (HE 96/2015 vp) ja STM:n vastine 29.1.2016 Rajoitustoimenpide Ratkaisija Ratkaisija

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu Kuopio 3.4.2013 Matti Tolvanen Vajaavaltainen vastaaja rikosasiassa Alle 15-vuotias ei rikosvastuussa Rikollinen teko voidaan tutkia Pakkokeinot rajoitetusti Ei estä

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään

Lisätiedot

Mielentilatutkimukseen määräämisen edellytykset

Mielentilatutkimukseen määräämisen edellytykset Elisa Perttola Mielentilatutkimukseen määräämisen edellytykset Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Helmikuu 2016 Tekijä Tutkinto Aika Elisa Perttola Tradenomi Helmikuu 2016 Opinnäytetyön nimi Mielentilatutkimukseen

Lisätiedot

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295 Page 1 of 6 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2012 15.6.2012/295 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 15.6.2012/295 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen

Lisätiedot

Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta

Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 1 of 7 07/12/2010 13:44 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Annettu Helsingissä 7. päivänä heinäkuuta 1970 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Yleinen säännös. 1 Tämän lain mukaan

Lisätiedot

Terhi Laitala KOKEMUKSIA MIELENTILATUTKIMUKSESTA

Terhi Laitala KOKEMUKSIA MIELENTILATUTKIMUKSESTA Terhi Laitala KOKEMUKSIA MIELENTILATUTKIMUKSESTA Sosiaali- ja terveysala 2011 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Terhi Laitala Opinnäytetyön nimi Kokemuksia mielentilatutkimuksesta

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti

Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Valviran asiantuntijasymposium 8.2.2017 Lausunnot Valvirassa vireillä olevat

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

VAASAN HOVIOIKEUS PL VAASA Oikeusministeriö

VAASAN HOVIOIKEUS PL VAASA Oikeusministeriö 1 VAASAN HOVIOIKEUS PL 217 65101 VAASA 11.6.2012 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Viite: lausuntopyyntö 8.5.2012, OM 20/41/2011 syyteneuvottelua ja syyttämättä jättämistä koskevasta työryhmämietinnöstä

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA

POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA POHJOISMAAT IHMISKAUPAN MARKKINA-ALUEENA HYVÄKSIKÄYTÖN PSYYKKISET SEURAUKSET JA RIKOSPROSESSI MAIJA KOSKENOJA 26.10.2016 Maija Koskenoja Case - Mallitoimisto Epäiltynä 48-vuotias itäsuomalainen mies Antoi

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö. LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016

Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö. LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016 Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016 Ihmisoikeudet Kansainvälisiä sopimuksia ja julistuksia Yhteiset ja yleiset, jokaista

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2011

Hovioikeuksien ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Hovioikeuksien ratkaisut Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä pieneni hieman vuonna Hovioikeudet ratkaisivat 11 000 asiaa vuonna, mikä on 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rikosoikeudellisia

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Rikos- ja mielenterveyslain yhteensovittaminen.

Rikos- ja mielenterveyslain yhteensovittaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2005:20 Rikos- ja mielenterveyslain yhteensovittaminen. Kriminaalipotilaita koskevat säännökset SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Julkaisija

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen 16.10.2007 Tutkimusasiamies Jari-Pekka Tuominen VSSHP/TUKIJA Lääketieteellisen tutkimuksen osalta taustalla lääketutkimusdirektiivi

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen

Lisätiedot

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 274 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1366 Esityslistan asia TJA/20 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Laki. jolle lakivaliokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 11/1998 vp, on hyväksynyt seuraavat

Laki. jolle lakivaliokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 11/1998 vp, on hyväksynyt seuraavat EV 134/1998 vp - HE 41/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi lähestymiskiellosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o. 4~11~?8 vp _I_aiks~

Lisätiedot

Käräjänotaari Kalle Mäenpää. Kihlakunnansyyttäjä Heli Posti. Joona Johannes Jalmari Hartikainen. Rikoslaki 28 luku 3 1. Rikoslaki 28 luku 3 1

Käräjänotaari Kalle Mäenpää. Kihlakunnansyyttäjä Heli Posti. Joona Johannes Jalmari Hartikainen. Rikoslaki 28 luku 3 1. Rikoslaki 28 luku 3 1 Espoon käräjäoikeus Os. 3. osasto Tuomio 28.07.2015 15/130601 Asianumero R 14/1780 1 (6) Puheenjohtaja Käräjänotaari Kalle Mäenpää Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Heli Posti Vastaaja Joona Johannes Jalmari

Lisätiedot

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015 Rikosuhridirektiivi Kansallisesti

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Lakimies Riitta Husso, Valvira 11.3.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15 ) 1. Työntekijä

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2008

Hovioikeuksien ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Hovioikeuksien ratkaisut 2008 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä laski vuonna 2008 Hovioikeudet ratkaisivat Tilastokeskuksen mukaan 11 547 asiaa vuonna 2008. Määrä on 4,4 prosenttia

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain

Lisätiedot

Käräjänotaari Anne Rautiainen. Kihlakunnansyyttäjä Lotta Kokko. Thulan Haikala Joona Johannes Jalmari Hartikainen Jatta Katariina Kettunen

Käräjänotaari Anne Rautiainen. Kihlakunnansyyttäjä Lotta Kokko. Thulan Haikala Joona Johannes Jalmari Hartikainen Jatta Katariina Kettunen Espoon käräjäoikeus Os. 3. osasto Tuomio 18.09.2014 14/138860 Asianumero R 14/183 1 (9) Puheenjohtaja Käräjänotaari Anne Rautiainen Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Lotta Kokko Vastaajat Thulan Haikala Joona

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Oulu 24.2.2016 Lakimies Riitta Husso, Valvira 23.2.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15

Lisätiedot

Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy

Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy 28.1.2017 Miksi minun pitäisi tietää lainsäädännöstä? Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä: Ammattieettiset velvollisuudet ( 15) sovellettava

Lisätiedot

MIELENTILATUTKIMUS OSANA OIKEUSPSYKIATRISTA HOITO- TYÖTÄ. Oppimateriaali

MIELENTILATUTKIMUS OSANA OIKEUSPSYKIATRISTA HOITO- TYÖTÄ. Oppimateriaali MIELENTILATUTKIMUS OSANA OIKEUSPSYKIATRISTA HOITO- TYÖTÄ Oppimateriaali Miia Roschier Opinnäytetyö Maaliskuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina 2002-2007 Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 2: Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö alueittain Timo Tuori 2. Psykiatristen sairaalapalvelujen

Lisätiedot

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijat (ValviraL 5 ; ValviraA 8 ) 1. Pysyvät asiantuntijat

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lähete n:o 5093/16, Dnro 01520/16/2204

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lähete n:o 5093/16, Dnro 01520/16/2204 Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 96100 Rovaniemi Pohjois-Suomen hallinto-oikeus PL 189 90101 Oulu Viite Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lähete 28.12.2016 n:o 5093/16, Dnro 01520/16/2204 Asia Rovaniemen

Lisätiedot

Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa?

Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa? Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa? Pohjoismainen konferenssi 20.6.-22.6. 2011, Vaasa Jorma Heikkinen Sähköposti:http://heikkinen_jorma@hotmail.com Kotisivu:http://jormaheikkinen.wordpress.com

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 269/2006 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 269/2006 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 269/2006 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Vapautuvien asumisen tuen verkosto 18.11.2015 Apulaisjohtaja Risto Huuhtanen Rikosseuraamustyöntekijä Kari Lägerkrantz Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto Määritelmät:

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 312/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vankeuslain 12 luvun ja tutkintavankeuslain 8 luvun muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi vankeuslain 12 luvun

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015

Laki. oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäymiskaaren 6 luvun 2 ja 8, 14 luvun 1, 15 luvun 17, 17 luku, 24

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Rovaniemi 7.4.2014 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila 7.4.2014 1 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Sopimus tehty 1989, ratifioitu

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta. vanhempi konstaapeli Irina Laasala

Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta. vanhempi konstaapeli Irina Laasala Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta vanhempi konstaapeli Irina Laasala 1 Lähisuhdeväkivalta Noin 20% naisista on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Lievissä (84 %) ja perusmuotoisissa pahoinpitelyissä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin Riidanratkaisu Käsikirja yritykselle Klaus Nyblin TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijä Taitto: NotePad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN: 978-952-14-1815-0 BALTO print,

Lisätiedot

Päätöksenteossa huomioitavaa perehdytyskoulutus uusille luottamushenkilöille

Päätöksenteossa huomioitavaa perehdytyskoulutus uusille luottamushenkilöille Päätöksenteossa huomioitavaa perehdytyskoulutus uusille luottamushenkilöille 6.2.2015 päätösvalmistelupäällikkö Tiina Kyöttilä-Vettenranta 1 9.2.2015 Kokouksen julkisuus - Valtuuston kokoukset ovat julkisia,

Lisätiedot

Asiantuntijan juridinen asema ja vastuu

Asiantuntijan juridinen asema ja vastuu Asiantuntijan juridinen asema ja vastuu Valviran asiantuntijasymposium 8.2.2017 Biomedicum Esittelijäneuvos Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin,

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2001 N:o 344 349 SISÄLLYS N:o Sivu 344 Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin /369 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin /369 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin 19.5.2006/369 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain soveltamisala Tätä lakia sovelletaan suomalaisten korkeakoulujen palveluksessa olevien

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 2 900 asiaa vuonna 2008 Korkein oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 kaikkiaan 2 857 asiaa, mikä on 36

Lisätiedot

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö Laki, nuoret ja netti Opetu s - ministeriö Netti on osa nuorten arkea Yhteydenpitoa kavereihin, tiedostojen vaihtoa, harrastusryhmiä, fanitusta, pelaamista, tiedon hakua, oppimista, asioiden hoitamista,

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat Rovaniemellä 23.5.2016 Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Lapin aluehallintovirasto 1 Esityksen rakenne 1) Yleisiä

Lisätiedot

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön

Lisätiedot