SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS. Irma Kotilainen HISTORIAA:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12.9.2007 SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS. Irma Kotilainen HISTORIAA:"

Transkriptio

1 Irma Kotilainen SYYNTAKEISUUS JA MIELENTILATUTKIMUS HISTORIAA: Moderni psykiatria syntyi 1800-luvulla, Suomessa vasta 1800-luvun lopulla. Sen myötä syntyi myös mielentilatutkimusjärjestelmä, joka pyrki antamaan tieteellisen vastauksen rikosoikeudellisen vastuunalaisuuden ongelmaan. Lääkäri tuli mukaan tuomioistuimiin eri maissa ilmeisesti varsin eri aikoihin, mutta jokseenkin samanlaisen yhteiskunnallisen tilanteen vallitessa. Englannissa on lääkäri toiminut todistettavasti asiantuntijana rikoksentekijän mielentilaa harkitessa jo 1760-luvulla. Suomessa ensimmäinen mielentilatutkimus on tehty vasta 1830-luvulla, tällöin vankilalääkärien toimesta. Ensimmäinen mielentilatutkimus sairaalassa (Lapinlahden sairaala) tehtiin v Virallisia tilastoja mielentilatutkimusten vuosittaisesta määrästä on julkaistu vuodesta 1914 lähtien. KÄYTÄNTÖJÄ ERI MAISSA: Suomessa, mikäli rikokseen syyllistyneen henkilön katsotaan olevan syyntakeeton, terveydenhuolto (Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) päättää hoitoon määräämisestä. Yleensä muissa maissa, mm. Pohjoismaissa ja Saksassa, oikeus päättää myös hoitoseuraamuksista. NYKYTILANNE SUOMESSA: Suomessa tehdään nykyisin vuosittain vajaat 200 mielentilatutkimusta. Päätöksiä mielentilatutkimukseen määräämisestä tehdään kaikissa oikeusasteissa, kuitenkin 90 % alioikeuksissa. Rikosjakauma on pysynyt vuosien mittaan samanlaisena: henkirikokset ja muut vakavat väkivaltarikokset, tuhotyöt, jossain määrin seksuaalirikoksia, muut huomattavasti vähäisempiä. Suurin osa mielentilatutkittavista tulee tutkimukseen vankilasta käsin, noin 80 %, ja vapaalta jalalta noin 20 %. Aiemmin mielentilatutkimuksia tehtiin vuosittain , mutta 1990-luvun loppupuolella määrä väheni ja on viime vuosina vaihdellut melko paljon: v kpl, v kpl, v kpl ja v kpl. Suurin tutkimuskapasiteetti on HUS/HYKS Psykiatriakeskuksessa Helsingissä ja Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa. Seuraavaksi eniten tutkimuksia tehdään Vanhan Vaasan sairaalassa, sitten tulevat Oulun yliopistollinen sairaala, Tampereen yliopistollinen sairaala, Kellokosken sairaala, Vankimielisairaala ja Vantaan vankilan psykiatrinen sairaala. Alaikäisiä voidaan nykyisin tutkia myös maaliskuussa 2003 Tampereelle perustetussa EVAyksikössä (erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö) ja helmikuussa 2004 Niuvanniemen sairaalan yhteydessä toimintansa aloittaneessa vaarallisten ja vaikeahoitoisten nuorten tutkimus- ja hoitoyksikössä. Molemmissa yksiköissä on 12 potilaspaikkaa. Laki rikoslain muuttamisesta astui voimaan Siinä syyntakeisuuteen liittyvät kohdat uudistettiin ja mm. sanontoja nykyaikaistettiin. Aiempi laki syyntakeisuusasioihin liittyen oli

2 2 paljolti alkuperäisessä muodossaan eli vuodelta 1889, eikä vastannut kaikin osin nykyajan käsitteistöä. RANGAISTUSVASTUUN edellytyksenä on, että tekijä on teon hetkellä täyttänyt viisitoista vuotta ja on syyntakeinen. SYYNTAKEISUUSLUOKAT: syyntakeinen, alentuneesti syyntakeinen, syyntakeeton. YMMÄRRYKSEN MÄÄRITTELY: Ymmärrystä määritettäessä arvioidaan paitsi älyllistä suorituskykyä myös kykyä tehdä realistisia havaintoja ulkoisen maailman tapahtumista sekä kykyä harkita ja kontrolloida omaa käyttäytymistään, eli kykyä käsittää ja ymmärtää asioiden tosiasiallinen ja moraalinen luonne sekä kykyä säädellä käyttäytymistään (rikoslakikomitea). SYYNTAKEETTOMUUS Tekijän katsotaan olevan syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt (Rikoslain 3 luku 4 2 mom.) (Aikaisempi lakiteksti: Mielipuolen teko, taikka semmoisen, joka ikäheikkouden tahi muun samanlaisen syyn takia on ymmärrystä vailla, jääköön rankaisematta. Jos joku on joutunut sellaiseen satunnaiseen mielenhäiriöön, ettei hän ole tunnossaan; jääköön teko, jonka hän tässä tunnottomassa tilassa tekee, niinikään rankaisematta ). Aiemman rikoslain termejä mielipuoli ja ikäheikkous tahi muu samanlainen syy sovellettiin psykoottistasoisiin häiriöihin, joissa henkilön todellisuudentaju on selvästi häiriintynyt, dementiaan sekä keskivaikeaan ja syvään älylliseen kehitysvammaisuuteen. Näiden häiriöiden perusteella henkilö on yleensä mahdollista myös määrätä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon tai tahdonvastaiseen kehitysvammaisten erityishuoltoon. Uudessa rikoslaissa mainittu vakava mielenterveyden häiriö syyntakeettomuuden mahdollistavana tekijänä on käsitteenä edellä kuvattuja häiriöitä laajempi ja pitää sisällään myös sellaisia psyykkisiä häiriöitä, jotka ovat mielisairauksia tai niiden asteisia psyykkisiä häiriöitä lievempiä häiriöitä, ja joiden perusteella aikuista henkilöä ei ole mahdollista määrätä mielenterveyslain 8 :n mukaiseen tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon. Esimerkkinä voidaan mainita vaikeat persoonallisuushäiriöt. Termiä vakava mielenterveyden häiriö ei ole aikuisten kohdalla määritelty toisin kuin nuorten kohdalla. Alle 18-vuotias henkilö voidaan nimittäin määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon vakavan mielenterveyden häiriön perusteella, kun häiriö voidaan arvioida sellaiseksi, että se hoitamattomana vakavasti vaarantaa nuoren kasvua ja kehitystä. Uuden rikoslain termi vakava mielenterveyden häiriö voi teoriassa aikuisten kohdalla johtaa sellaiseen tilanteeseen, että henkilön katsotaan olevan syyntakeeton ja kärsivän sellaisesta häiriöstä, jonka perusteella aikuista henkilö ei ole mahdollista määrätä psykiatriseen sairaalahoitoon. Tästä voisi seurata tilanne, jossa henkilö vapautuu rikosvastuusta, hoidon kriteerit eivät mahdollista hoitoon määräämistä ja vaarallisuusarviointiin liittyvät perusteet indikoivat riskiä tekijän tai toisen hengelle ja/tai terveydelle. Käytännössä tällaisia tilanteita ei ole kuitenkaan esiintynyt.

3 3 Pelkkä mielenterveyden häiriö ei sinällään aiheuta syyntakeettomuutta ja vapauta rangaistavuudesta, vaan psyykkisen häiriön tulee olla syy-yhteydessä tekoon. Keskeistä arvioinnissa on, onko psyykkinen häiriö: - vähentänyt yksilön kykyä ymmärtää tekojensa todellista luonnetta ja seurauksia - tai vähentänyt yksilön kykyä säädellä käyttäytymistään valintatilanteessa. Pitkäaikainen vakiintunut käytäntö (Panu Hakola v.1980) on katsonut syyntakeettomana tehdyiksi teot, jotka ovat suorassa syysuhteessa perussairauden aiheuttamiin psyykkisiin oireisiin. Tällaisina käsitetään esim. skitsofreenisiin sairauksiin liittyvien harhaluulojen vallassa tehdyt teot, depressiopotilaan laajennettu itsemurha ja keskivaikeasti dementoituneen potilaan raivonpuuskassa tekemä väkivaltarikos. Missä määrin rankaisematta jätettävällä saa olla ymmärrystä on tietysti rajanveto-ongelma, jonka ratkaisu perustuu tutkijoiden, TEO:n ja tuomioistuimen noudattamaan vakiintuneeseen käytäntöön. Jos sairaus on lyhytaikainen ja sen paranemismahdollisuudet ovat hyvät kuten depressiotiloissa täytyy syysuhteen sairauden aiheuttaman tosiasioitten väärin käsittämisen ja teon välillä olla kiistaton. Pitkäaikaisissa ja etenevissä sairauksissa, jollaisia ovat useimmat dementiaa aiheuttavat sairaudet ja osa skitsofreniaryhmän sairauksista, on syytetty voitu jättää rankaisematta, vaikka teko on ollut sinänsä tarkoituksenmukainen ja syysuhde sairauteen on vain välillinen (esimerkiksi nälkäänsä varastavien skitsofreenikkojen omaisuusrikokset). Tällöin arvioinnissa ratkaisevaa on henkilön yleinen toiminnan taso (mm. selviytyminen oman elämän ja yhteiskunnan velvoitteista). Tuomitsematta jättämisen raja on sadan vuoden aikana siirtynyt vaihtelevasti. Aiemman lainsäädännön sanonnan ettei hän ole tunnossaan katsottiin tarkoittavan ohimenevää psyykkistä tilaa, jossa henkilön todellisuudentaju on tilapäisesti alentunut. Nämä tapaukset ovat erittäin harvinaisia: - epileptinen kohtaus tai sitä seuraava hämärätila - toksinen psykoosi, mikäli henkilö itse ei ole syyllistynyt itsensä päihdyttämiseen, vaan hänelle on annettu päihdyttävää ainetta salaa tai pakolla ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS Rikoslain 3 luku 4 3 momentti: Jollei tekijä ole 2 momentin mukaan syyntakeeton, mutta hänen kykynsä ymmärtää tekonsa tosiasiallinen luonne tai oikeudenvastaisuus taikka säädellä käyttäytymistään on mielisairauden, vajaamielisyyden taikka mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi tekohetkellä merkittävästi alentunut (alentunut syyntakeisuus), on rangaistusta määrättäessä otettava huomioon, mitä 6 luvun 8 :n 3 ja 4 momentissa (mm. nuoret rikoksentekijät) säädetään. Syyntakeisuutta alentavina lääketieteellisinä seikkoina kyseeseen tulevat mm. alkava tai lieväasteinen dementia, lievä älyllinen kehitysvammaisuus (ÄO alaraja ja yläraja 70), alkoholismin vaikeimmat asteet, vaikea-aseiset persoonallisuuden poikkeavuudet, pääosin vaikeaasteinen epävakaa persoonallisuus. Epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivien katsotaan yleensä olevan täydessä ymmärryksessä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota psyykkisen toimintakyvyn heikkenemiseen nimenomaan henkilön kyvyssä noudattaa lakia (Panu Hakola).

4 4 Toisin kuin aiemmassa lainsäädännössä, voimaan tulleen rikoslain muutoksen mukaan alentunut syyntakeisuus ei vaikuta käytettävissä olevaan enimmäisrangaistukseen (aiemmin tuomion lyhentyminen neljänneksellä) Päihtymystä tai muuta tilapäistä tajunnan häiriötä, johon tekijä on saattanut itsensä, ei oteta syyntakeisuusarvioinnissa huomioon, ellei siihen ole painavia syitä. SYYNTAKEISUUDEN ARVIOINTI MIELENTILATUTKIMUKSEN AVULLA Oikeudenkäymiskaaren 17 luku 45 : Tuomioistuin voi määrätä rikosasian vastaajan mielentilan tutkittavaksi, jos: 1) tuomioistuin on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 5 a :n mukaisessa välituomiossaan todennut rikosasian vastaajan menetelleen syytteessä kuvatulla rangaistavaksi säädetyllä tavalla; 2) vastaajan mielentilan tutkiminen on perusteltua; ja 3) vastaaja suostuu mielentilatutkimukseen tai hän on vangittuna tai häntä syytetään rikoksesta, josta voi seurata ankarampi rangaistus kuin vuosi vankeutta. Tuomioistuin voi syyttäjän taikka rikoksesta epäillyn tai tämän edunvalvojan esityksestä määrätä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa säädetyin edellytyksin epäillyn mielentilan tutkittavaksi jo esitutkinnan aikana tai ennen pääkäsittelyä, jos rikoksesta epäilty on tunnustanut syyllistyneensä rangaistavaksi säädettyyn tekoon tai jos mielentilatutkimuksen tarve on muutoin selvä. Tuomioistuimen päätösvaltaisuudesta ja istunnon pitämisestä tässä momentissa tarkoitettua päätöstä tehtäessä säädetään pakkokeinolain 1 luvun 9 :n 2 momentissa. Ennen kuin tehdään rikoslain 2 c luvun 11 :ssä tarkoitettu päätös koko rangaistusajan suorittamisesta vankilassa, syytetyn mielentila on määrättävä tutkittavaksi. Tuomioistuimen on samalla pyydettävä lausunto siitä, onko syytettyä pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Rikoslain 2 c luvun 12 :ssä tarkoitettua koko rangaistusajan vankilassa suorittamisen uutta käsittelyä varten on Helsingin hovioikeuden pyydettävä lausunto siitä, onko koko rangaistusaikaa suorittavaa enää pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Mielentilan tutkimista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla. Mielentilatutkimukseen määrätty saa kannella päätöksestä. Kantelulle ei ole määräaikaa. Kantelu on käsiteltävä kiireellisenä. Mielentilan tutkimisesta ja sitä varten sairaalaan ottamisesta säädetään erikseen. Mielenterveyslaki 3 luku 15 : Jos tuomioistuin oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 45 :n nojalla määrää rikoksesta syytetyn mielentilan tutkittavaksi, rikoksesta syytetty saadaan sen estämättä, mitä tämän lain 2 luvussa

5 5 (käsittelee tahdosta riippumatonta hoitoa) säädetään, ottaa mielentilatutkimusta varten sairaalaan ja pitää sairaalassa tahdostaan riippumatta. Mielentilatutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä on ollut syytetyn mielentila syytteenalaisen teon tai tekojen aikana (syyntakeinen, alentuneesti syyntakeinen, syyntakeeton). Lisäksi, mikäli hänen katsotaan olevan syyntakeeton, arvioidaan tahdosta riippumattoman psykiatrisen sairaalahoidon tarve (kehitysvammaisten kohdalla tahdosta riippumattoman erityishuollon tarve) mielentilatutkimuksen päättyessä sekä se, voidaanko häntä kuulla oikeudessa ja tarvitseeko hän oikeudenkäyntiä varten uskotun miehen. Lausuntoon kirjataan myös tutkittavan oma mielipide hoidon tarpeesta (kuuleminen hoitoon määräämispäätöksen suhteen). Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (=TEO) rooli mielentilatutkimusprosessissa Mielenterveyslaki 3 luku 16 : Tuomioistuimen on määrättyään rikoksesta syytetyn mielentilatutkimukseen viipymättä toimitettava asiakirjat Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus määrää, missä mielentilatutkimus suoritetaan ja, jos se suoritetaan sairaalan ulkopuolella, kuka sen suorittaa. Mielentilatutkimus on toimitettava ja lausunto rikoksesta syytetyn mielentilasta annettava Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle viimeistään kahden kuukauden kuluttua mielentilatutkimuksen aloittamisesta. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi perustellusta syystä pidentää tutkimusaikaa enintään kahdella kuukaudella. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus antaa saamansa lausunnon perusteella oman lausuntonsa rikoksesta syytetyn mielentilasta tuomioistuimelle. Saatuaan mielentilatutkimukseen määrätyn asiakirjat Terveydenhuollon oikeusturvakeskus harkitsee niiden perusteella sopivimman tutkimuspaikan. Tutkimuspaikan valinnassa huomioidaan mm. väkivaltariskiä, päihdeongelmaa ja karkaamisalttiutta ja pyritään valitsemaan tutkimuspaikka siten, että tutkimus voidaan toteuttaa mahdollisimman ongelmattomasti. Kaikkein ongelmallisimmat tutkittavat edellä kuvattujen ominaisuuksien suhteen tutkitaan valtion mielisairaaloissa tai vankiloiden psykiatrisissa yksiköissä. Mielentilatutkimuksen valmistuttua lausunto käsitellään Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnassa, mihin kuuluu: - puheenjohtaja (TEO:n ylijohtaja/apulaisjohtaja) - oikeustieteellistä asiantuntemusta edustava jäsen - oikeuspsykiatrista asiantuntemusta edustava jäsen - psykiatrista ja kunnallisen terveydenhuollon asiantuntemusta edustava jäsen - kehitysvammahuollon asiantuntemusta edustava jäsen (tarvittaessa) Lautakunnan päätöksen mukaisesti Terveydenhuollon oikeusturvakeskus antaa lausuntonsa tuomioistuimelle syytetyn mielentilasta (mielenterveyslaki 3 luku 16 3 momentti) ja tekee syyntakeettomien ja tahdosta riippuman hoidon tarpeessa olevien kohdalla hoitoon määräämispäätöksen (mielenterveyslaki 3 luku 17 1 momentti) ja määrää sairaalan, missä hoito aloitetaan (mielenterveyslaki 3 luku 17a ).

6 6 Mielentilatutkimus käytännössä Tutkittava tulee mielentilatutkimukseen joko vankilasta (n.80 %) tai vapaalta jalalta (n. 20 %). Ns. vapaajalkaiselle poliisi toimittaa TEO:n kirjeen mielentilatutkimuksen suorittamista koskien. Mikäli tutkittava jää tulematta tutkimukseen vapaalta jalalta, hänet toimitetaan tutkimukseen tarvittaessa poliisin virka-avun turvin. Mielentilatutkimukseen liittyvät tutkimukset: - psykiatrinen tutkimus - psykologin tutkimus ja tarpeen mukaan neuropsykologin tutkimus - somaattinen tutkimus sisältäen neurologisen tutkimuksen - tarvittaessa eri somaattisten alojen erikoislääkäreiden konsultaatiot (yleisimmin sisätautilääkäri ja neurologi) - erikoistutkimukset: laboratoriotutkimuksia, tarpeen mukaan sydänfilmi, keuhkokuva, aivosähkökäyrä, pään kuvantamistutkimukset, kromosomitutkimukset Mielentilatutkimusta varten kerättäviä taustatietoja yksilöllisen harkinnan mukaan: - terveydenhuolto - päihdehuolto - sosiaalihuolto - vankila ja sen terveydenhoitoyksiköt - kriminaalihuoltoyhdistys - kansaneläkelaitos - eläketurvakeskus - puolustusvoimat - omaiset ja tuttavat - koulut, opiskelupaikat - työpaikat Omaisille, tuttaville, opettajille ja työnantajille lähetetään kyselykaavake ja vain tutkittavan suostumukseen perustuen. Muista edellä mainituista toimipisteistä on asiakirjat pääosin mahdollista saada ilman suostumustakin (Laki terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta 8 1 momentti), joskin tiedot pyritään tilaamaan yhteisymmärryksessä tutkittavan kanssa. Mielentilalausunnon rakenne: - otsikko ja johdanto - oikeuden asiakirjoista ilmenevät tiedot: - henkilötiedot - rikosrekisteritiedot - syytteenalaisen teon kuvaus - poliisitutkintatietojen referointi - mahdollisesti jo annettujen lääkärinlausuntojen referointi - tutkimusta varten muualta saadut tiedot - tutkimushavainnot: - subjektiivinen anamneesi (mm. tutkittavan kertomus itsestään, elämänkulustaan, syytteenalaista tekoa edeltävästä ajasta, syytteenalaisen teon tapahtumista ja siihen johtaneista tekijöistä, teon jälkeisestä ajasta ennen mielentilatutkimusta, tutkittavan käsitys teon seurauksista ja omasta syyntakeisuudestaan). - somaattinen ja neurologinen status

7 7 - erikoistutkimukset - psyykkinen status - osastoseuranta - kliininen psykologinen tutkimus - yhteenveto - johtopäätökset, missä perusteltu kannanotto mm. seuraaviin asioihin: - tutkittavan psyykkinen tila syytteenalaisen teon hetkellä - mahdollisen psyykkisen häiriön syy-yhteys syytteenalaiseen tekoon/syytteenalaisiin tekoihin (kannanotto erikseen kuhunkin tekoon nähden) - onko tutkittava ymmärtänyt syytteenalaisen teon tosiasiallisen luonteen ja oikeudenvastaisuuden - onko tutkittava kyennyt säätelemään käyttäytymistään syytteenalaisen teon hetkellä - onko mahdollisella päihtymyksellä ollut osuutta syytteenalaisen teon toteutumiseen - mahdolliset diagnoosit ja niiden perustelut - syyntakeettomaksi arvioidun kohdalla psyykkinen tila mielentilatutkimuksen päättyessä, tahdosta riippumattoman hoidon tarve, ja mikäli tahdosta riippumattomaan hoidon tarpeen katsotaan olevan olemassa, tutkittavan kuuleminen hoitoon määräämispäätöksen suhteen - voidaanko tutkittavaa kuulla oikeudessa ja tarvitseeko hän uskottua miestä oikeudenkäyntiä varten - Mikäli tuomioistuin on pyytänyt arviota myös tutkittavan erityisestä vaarallisuudesta toisen hengelle tai terveydelle, tämä arvio annetaan mielentilalausunnon yhteydessä. Tällöin huomiota kiinnitetään erityisesti toistuvaan väkivaltaisuuden uusiutumiseen, persoonallisuuden häiriintyneisyyteen ja tutkittavan mahdolliseen haluttomuuteen muuttaa elämäntyyliään. - Allekirjoitus ja vakuutus kunnian ja omantunnon kautta: mielentilatutkimuksen allekirjoittaa tutkiva lääkäri, joka on laatinut lausunnon käyttäen hyväkseen sekä omia että muiden tekemiä havaintoja ja kaikkea saamaansa asiaan liittyvää tietoa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen annettua oman lausuntonsa tuomioistuimelle asia käsitellään tuomioistuimessa, joka viime kädessä ratkaisee kysymyksen syyntakeisuuden suhteen. Mielentilalausunto on asiantuntijalausunto, joka ei sido tuomioistuinta päätöksenteossa. Tosin, mikäli Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on määrännyt henkilön hoitoon ja oikeus katsoo, että hän ei ole ymmärrystä vailla ja määrää hänelle vankeusrangaistuksen, sitä ei yleensä panna täytäntöön niin kauan kuin tahdosta riippumattoman hoidon tarve jatkuu. Edellä kuvatun lisäksi tuomioistuin voi pyytää Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta lausuntoa syytetyn mielentilasta asiakirjojen perusteella ilman varsinaista mielentilatutkimusta (Oikeudenkäymiskaari 17 luku 44 ). Tällaiseen asiakirjalausuntoon ei sisälly arviota hoidon tarpeesta, vaan ainoastaan arvio syyntakeisuudesta syytteenalaiseen tekoon/tekoihin nähden. Jos tuomioistuin jättää rikoksesta syytetyn hänen mielentilansa vuoksi rangaistukseen tuomitsematta, joko perustuen TEO:n asiakirjojen perusteella antamaan lausuntoon tai muuhun arvioonsa, tuomioistuimen tulee, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, saattaa kysymys hänen hoidon tarpeestaan selvitettäväksi siten kuin mielenterveyslain (1116/1990)4 luvun 21 :ssä säädetään (rikoslaki 3 luku 4 5 mom.).

8 8 Pohdittavaksi jää, mitä sanonta ilmeisen tarpeetonta tarkoittaa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen näkökulmasta katsoen arvio hoidon tarpeesta olisi tarpeellinen mm. vaikka henkilö olisi parhaillaan psykiatrisessa sairaalahoidossa tai vaikka rikos arvioitaisiin vähäiseksi. Näin siksi, että kriminaalipotilaan hoito poikkeaa tietyissä asioissa ns. siviilipotilaiden hoidosta (mm. mahdollisuus määrätä valvonta-aika ennen lopullista sairaalasta poistamista) ja usein voidaan tehdä se havainto, että vähäpätöisiinkin rikoksiin syyllistynyt mielisairas henkilö usein hakee teoillaan huomiota ja pyrkii näin myös saamaan tarvitsemaansa hoitoa, ja ellei tämä toteudu, hän saattaa syyllistyä vakavampiin rikoksiin ajan kuluessa. Mikäli arviota hoidon tarpeesta ei ole mahdollista selvittää luotettavasti asiakirjojen perusteella, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi määrätä henkilön enintään 30 päiväksi sairaalan tutkittavaksi (mielenterveyslaki 4 luku 21 2 mom.) ja määrätä sen jälkeen tilanteen niin vaatiessa tahdosta riippumattomaan hoitoon (mielenterveyslain 4 luku 22 1 mom.). Kirjallisuutta: Kirjat: - Achté, Alanen, Tienari: Psykiatria 1 ja 2 - Penttilä, Hirvonen, Saukko: Oikeuslääketieteen perusteet - Marianne Wagner-Prenner: Syyntakeisuus ja mielentila - Jussi Pajuoja: Väkivalta ja mielentila Muut: - Panu Hakola: Mielentilatutkimuksen ongelmia, Duodecim 105: , Johanna Havula: Kehitysvammaisten syyntakeisuus ja tahdonvastainen erityishuolto. Lääkintä- ja bio-oikeuden OTK-tutkielma

Mielentilatutkimus- ja vaarallisuusarviolausuntojen laatimisohjeet

Mielentilatutkimus- ja vaarallisuusarviolausuntojen laatimisohjeet SUOSITUS Mielentilatutkimus- ja vaarallisuusarviolausuntojen laatimisohjeet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 4 2011 Lukijalle

Lisätiedot

Syytetyn mielentilan tutkiminen

Syytetyn mielentilan tutkiminen Paula Korhonen Syytetyn mielentilan tutkiminen 1. Voimassaoleva oikeustila Tuomioistuin voi tarvittaessa määrätä rikosasian vastaajan mielentilan tutkittavaksi (OK 17:45). Vakavissa rikoksissa tarpeellisuuskynnys

Lisätiedot

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies VAPAUTUVAT VANGIT JA VAKAVAN VÄKIVALTARIKOKSEN UUSIMISRISKIN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Oikeusministeriössä

Lisätiedot

ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS JA ENIMMÄISRANGAISTUKSEN KÄYTTÖ

ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS JA ENIMMÄISRANGAISTUKSEN KÄYTTÖ Hilppa Piirtola ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS JA ENIMMÄISRANGAISTUKSEN KÄYTTÖ 1. Yleistä syyntakeisuudesta Rangaistusvastuu edellyttää määrättyjen tekijän psyykkistä terveydentilaa ja henkistä kypsyyttä koskevien

Lisätiedot

TARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot

TARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) TARKKAILULAUSUNTO Lomake M2 (täytetään lomakkeen kielellä) Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun

Lisätiedot

TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2007:13. Rikosperusteisten hoitoseuraamusten kansainvälinen täytäntöönpano

TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2007:13. Rikosperusteisten hoitoseuraamusten kansainvälinen täytäntöönpano TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2007:13 Rikosperusteisten hoitoseuraamusten kansainvälinen täytäntöönpano TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2007:13 Rikosperusteisten hoitoseuraamusten kansainvälinen täytäntöönpano OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen) Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen

Lisätiedot

Rikos- ja mielenterveyslain yhteensovittaminen.

Rikos- ja mielenterveyslain yhteensovittaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2005:20 Rikos- ja mielenterveyslain yhteensovittaminen. Kriminaalipotilaita koskevat säännökset SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Julkaisija

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

Lisätiedot

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tämä esite on tarkoitettu sinulle, joka olet tai olet ollut tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Myös läheistesi

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

30.11.2009 Dnro 90/123/09

30.11.2009 Dnro 90/123/09 1 (6) Niuvanniemen sairaalan johtosääntö 1.1.2010 1. Luku Sairaalan toiminta, ohjaus ja valvonta 1 Sairaalan toiminta Johtokunta on 30.11.2009 hyväksynyt johtosäännön valtion mielisairaaloista annetun

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:7. Rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistaminen. Tiivistelmä lausunnoista

LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:7. Rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistaminen. Tiivistelmä lausunnoista LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:7 Rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistaminen Tiivistelmä lausunnoista LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:7 Rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö. LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016

Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö. LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016 Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016 Ihmisoikeudet Kansainvälisiä sopimuksia ja julistuksia Yhteiset ja yleiset, jokaista

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2011

Hovioikeuksien ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Hovioikeuksien ratkaisut Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä pieneni hieman vuonna Hovioikeudet ratkaisivat 11 000 asiaa vuonna, mikä on 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rikosoikeudellisia

Lisätiedot

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Tarja Holi johtaja, valvontaosasto 16.4.2013 Tarja Holi 1 Valviran ja aluehallintovirastojen välinen työnjako sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö 14.6.2006 SM-2006-01766/Ri-1 Liittyy samalla numerolla annettuun ohjeeseen, 14.6.2006. Sovittelua koskeva muistio, joka on laadittu yhteistyössä

Lisätiedot

10.8.2012/2127 KHO:2012:63

10.8.2012/2127 KHO:2012:63 10.8.2012/2127 KHO:2012:63 Mielenterveysasia - Tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito - Hoitoon määrääminen - Julkisen vallan käyttäminen - Tarkkailulähete - Keikkalääkäri Diaarinumero: 333/2/12

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)

Lisätiedot

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS.

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS. ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS. Esti Laaksonen Yleislääketieteen erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Lääkärikeskus Mehiläinen Turku estlaa@utu.fi Sidonnaisuudet:

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

HE 92/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta

HE 92/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mielenterveyslakia. Ehdotuksen mukaan mielenterveyslakiin lisättäisiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) 306 Vahingonkorvausvaatimus HEL 2012-014354 T 03 01 00 Päätös päätti, että As Oy Helsingin Professorin aukiolle korvataan kotihoidon hallinnasta kadonneen avaimen

Lisätiedot

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetun lain (361/83) 49 :n nojalla,

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE; HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI MIELENTERVEYSLAIN MUUTTAMISESTA (HE 92/2015)

LAUSUNTO PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE; HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI MIELENTERVEYSLAIN MUUTTAMISESTA (HE 92/2015) LAUSUNTO 1(5) hallitusneuvos Pirjo Kainulainen 18.11.2015 Sosiaali- ja terveyspalveluosasto LAUSUNTO PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE; HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI MIELENTERVEYSLAIN MUUTTAMISESTA (HE 92/2015) Hallituksen

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Erityisesti lastensuojeluilmoituksen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ETU JA SEN HUOMIOIMINEN Kaikkien lasten

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Olli Saunaoja, laamanni Espoon käräjäoikeus Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Suomen lain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Jos nuori

Lisätiedot

Rikosoikeus. Jaakko VäisV Joensuun normaalikoulu

Rikosoikeus. Jaakko VäisV Joensuun normaalikoulu Rikosoikeus Jaakko VäisV isänen Joensuun normaalikoulu Mikä on rikos? Rikos on rangaistavaksi sääs äädetty teko. Rikoksen tekijä on aina ihminen Rikokseen syylliseksi voidaan tuomita ainoastaan teosta,

Lisätiedot

Tätä lakia sovelletaan sekä viranomaisen että yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä.

Tätä lakia sovelletaan sekä viranomaisen että yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. Annettu Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

LÄÄKÄRINLAUSUNTO HOLHOUSASIOISSA; SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN MÄÄRÄYKSET

LÄÄKÄRINLAUSUNTO HOLHOUSASIOISSA; SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN MÄÄRÄYKSET STM 15.11.1999 Valtuutussäännökset LÄÄKÄRINLAUSUNTO HOLHOUSASIOISSA; SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN MÄÄRÄYKSET Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki (559/94) 23 Kohderyhmät Lääkärit Terveyskeskukset

Lisätiedot

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijat (ValviraL 5 ; ValviraA 8 ) 1. Pysyvät asiantuntijat

Lisätiedot

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

7.5 Juridisia termejä

7.5 Juridisia termejä 7.5 Juridisia termejä Oikeustermit Tuomioistuimet Maahanmuutto ja pakolaisuus 7.5.1 Oikeustermit Alentuneesti tai alentuneesti syyntakeinen = Tekijä ei ole täysin ymmärtänyt tekoaan. Rangaistusta kevennetään

Lisätiedot

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/635 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty RAUNIO LASSE ANTERO 09.12.1957

Lisätiedot

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen 16.10.2007 Tutkimusasiamies Jari-Pekka Tuominen VSSHP/TUKIJA Lääketieteellisen tutkimuksen osalta taustalla lääketutkimusdirektiivi

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

PSYKIATRINEN KUNTOUTUS oikeuspsykiatrisessa hoitotyössä -kirjallisuuskatsaus

PSYKIATRINEN KUNTOUTUS oikeuspsykiatrisessa hoitotyössä -kirjallisuuskatsaus Heidi Juutila Päivi Koskinen Soili Puustinen H290SA PSYKIATRINEN KUNTOUTUS oikeuspsykiatrisessa hoitotyössä -kirjallisuuskatsaus Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Huhtikuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

+ + KANSALAISUUSILMOITUS; KAKSITOISTA VUOTTA TÄYTTÄNYT OTTOLAPSI

+ + KANSALAISUUSILMOITUS; KAKSITOISTA VUOTTA TÄYTTÄNYT OTTOLAPSI KAN_5 1 *1209901* KANSALAISUUSILMOITUS; KAKSITOISTA VUOTTA TÄYTTÄNYT OTTOLAPSI Tämä ilmoituslomake on tarkoitettu 12 vuotta täyttäneelle ottolapselle, jonka ottovanhemmista ainakin toinen on Suomen kansalainen.

Lisätiedot

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

Sairaalan talousjohtaja. 3. Rekisterin nimi Niuvanniemen sairaalan potilaslaskutusrekisteri

Sairaalan talousjohtaja. 3. Rekisterin nimi Niuvanniemen sairaalan potilaslaskutusrekisteri REKISTERISELOSTE 1 (5) 1. Rekisterin pitäjä Nimi Niuvanniemen sairaala (valtion mielisairaala) Postiosoite Niuvankuja 65 70240 KUOPIO Puhelin 0295 242 111 (vaihde) 2. Rekisteriasioita hoitava henkilö tai

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle

Hallintovaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 27/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunnalle

Lisätiedot

Rikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa tutkittavaksi, ellei syytettä rikoksesta ole nostanut se, jolla on siihen lain mukaan oikeus.

Rikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa tutkittavaksi, ellei syytettä rikoksesta ole nostanut se, jolla on siihen lain mukaan oikeus. 1 of 34 21/03/2011 11:51 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1997» 11.7.1997/689 11.7.1997/689 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudenkäynnistä

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet Mikko Ahtola Laki velvoittaa, ohjeet ohjaavat 1. Pelastuslaki, työturvallisuuslaki ja asetus, rikoslaki, vahingonkorvauslaki 1. Velvoittavaa lainsäädäntöä

Lisätiedot

LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2003:31. Mielentilatutkimukseen määrättyjen tutkintavankien ja vankien oikeudellinen asema

LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2003:31. Mielentilatutkimukseen määrättyjen tutkintavankien ja vankien oikeudellinen asema LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2003:31 Mielentilatutkimukseen määrättyjen tutkintavankien ja vankien oikeudellinen asema LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2003:31 Mielentilatutkimukseen määrättyjen tutkintavankien

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat Rovaniemellä 23.5.2016 Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Lapin aluehallintovirasto 1 Esityksen rakenne 1) Yleisiä

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2008

Syyttäjän ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Rahoitustarkastuksesta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1 / Pohjolankatu 18 / käyttövesiputkiston korjaustyö Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1999. Hallinto-oikeuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Annettu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1999. Hallinto-oikeuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Annettu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1999 Hallinto-oikeuslaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Hallinto-oikeudet Yleisiä alueellisia hallintotuomioistuimia ovat

Lisätiedot

HE 151/2009 vp. laadullisesti asianmukainen jatkuvuus myös tulevaisuudessa. Lisäksi tavoitteena on järjestää oikeuspsykiatristen tutkimusten

HE 151/2009 vp. laadullisesti asianmukainen jatkuvuus myös tulevaisuudessa. Lisäksi tavoitteena on järjestää oikeuspsykiatristen tutkimusten Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain, mielenterveyslain, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

Rikoksentekijän vaarallisuuden arviointi ja koko rangaistuksen vankilassa suorittaminen

Rikoksentekijän vaarallisuuden arviointi ja koko rangaistuksen vankilassa suorittaminen Annakaisa Pohjola Rikoksentekijän vaarallisuuden arviointi ja koko rangaistuksen vankilassa suorittaminen 1. Johdanto Rikoksentekijän vaarallisuutta voidaan nykyisen vankeuslainsäädännön myötä arvioida

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA. Anna Mäki Petäjä Leinonen. Perheoikeuden dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto Vanhuusoikeuden dosentti, Lapin yliopisto

MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA. Anna Mäki Petäjä Leinonen. Perheoikeuden dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto Vanhuusoikeuden dosentti, Lapin yliopisto MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA Anna Mäki Petäjä Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto Vanhuusoikeuden dosentti, Lapin yliopisto Muistisairaan edunvalvonta 1) Oman edunvalvonnan suunnittelu:

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Laki. Vankiterveydenhuollon yksiköstä. 1 luku. Vankiterveydenhuollon yksikön tehtävät ja johto. Lain soveltamisala

Laki. Vankiterveydenhuollon yksiköstä. 1 luku. Vankiterveydenhuollon yksikön tehtävät ja johto. Lain soveltamisala Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Vankiterveydenhuollon yksiköstä 1 luku Vankiterveydenhuollon yksikön tehtävät ja johto 1 Lain soveltamisala Tätä lakia sovelletaan Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

Ohje 11/2013 2 (13) Dnro 8045/06.00.00.05/2013 29.10.2013. Sisällys

Ohje 11/2013 2 (13) Dnro 8045/06.00.00.05/2013 29.10.2013. Sisällys Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillisen toimintakyvyn ja terveydentilan selvittäminen Ohje tutkimuksen suorittajalle Ohje 11/2013 Ohje 11/2013 2 (13) Sisällys 1. Ohjeen tarkoitus... 3 2. Terveydenhuollon

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset:

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset: SOPIMUSTA TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN

Lisätiedot

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista 1 (1.4.1999/475) Markkinointirikos Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä

EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä Suomi EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä Sinulla on oikeus säilyttää itselläsi tämä ilmoitus oikeuksistasi pidätyksesi ajan.

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot