Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto Kokouspaikka Opetusvirasto, Hämeentie 11 A, 3.

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 Kokousaika klo Kokouspaikka Opetusvirasto, Hämeentie 11 A, 3. krs, huone 324 Läsnä Jäsenet Krohn, Minerva Rydman, Wille Jalovaara, Ville Leoni, Juha Palm, Anniina Raittinen, Timo Razmyar, Nasima Ahva, Toni Hannula, Markku puheenjohtaja jäsen, varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen varajäsen Muut Urho, Ulla-Marja Jarnila, Rauno Kyllönen, Marjo Pohjolainen, Liisa Sarvanto-Hohtari, Susanna Sermilä, Paula Suoninen, Liisa Aalto-Setälä, Merja Mäkinen, Taina Vuontisjärvi, Tero kaupunginhallituksen edustaja poistui klo :n 45 kohdalla opetustoimen johtaja vs. linjanjohtaja linjanjohtaja tilapalvelupäällikkö kehittämisjohtaja viestintäpäällikkö pöytäkirjanpitäjä asiantuntija saapui klo 17.54, poistui klo 18.33, läsnä :n 45 käsittelyssä asiantuntija saapui klo 17.54, poistui klo 18.33, läsnä :n 45 käsittelyssä

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 Asia 43 OTJ/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 44 OTJ/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 45 OTJ/3 Opetusviraston vuoden 2015 talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelmaehdotus 46 OTJ/4 Opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston kokousajat syyskaudella POL/1 Erityisluokka- ja starttiluokkaverkon muutokset POL/2 Arabian peruskoulun kieliohjelma 49 POL/3 Kieliohjelman perusteet kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa 50 POL/4 Helsingin peruskoulujen arvopohja kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa 51 POL/5 Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen toteuttamisen perusteet 52 POL/6 Syrjäytymisriskissä ja koulunkäyntiongelmissa olevien oppilaiden tuntikehyksen tarkistaminen 53 NAL/1 Eräiden lukioiden opetussuunnitelmamuutoksia 54 NAL/2 Aikuislukion perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 55 NAL/3 Aktiivipolku opintojen opetussuunnitelman hyväksyminen

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) OTJ/1 43 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Käsittely päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Razmyar ja Raittinen tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Puheenjohtaja Krohn ehdotti, että koska jäsen Raittinen oli valittu tarkastamaan opetuslautakunnan pöytäkirja, hänet valitaan tarkastamaan myös suomenkielisen jaoston pöytäkirja. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Päätösehdotus päättää todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Katri Korolainen (Markku Hannula) ja Nasima Razmyar (Jussi-Pekka Rode) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) OTJ/2 44 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) OTJ/3 45 Opetusviraston vuoden 2015 talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelmaehdotus HEL T Esitys Käsittely esitti opetuslautakunnalle opetustoimen johtosäännön 5 :n 11 kohdan nojalla esityslistan liitteenä olevan ehdotuksen sisällyttämistä opetuslautakunnan vuoden 2015 talousarvioehdotukseen ja vuosien taloussuunnitelmaehdotukseen. Esittely. Keskustelu. Hyväksyttiin esittelijän ehdotus. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: tero.vuontisjarvi(a)hel.fi Taina Mäkinen, taloussuunnittelija, puhelin: taina.makinen(a)hel.fi Liitteet 1 TAE 2015 ja TSE Esitysehdotus Esitys on ehdotuksen mukainen. n perustelut Opetuslautakunta päätti ( 39) merkitä tiedoksi kaupunginhallituksessa pöydälle jätetyt vuoden 2015 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet. Lisäksi opetuslautakunta päätti hyväksyä esittelijän selvityksen valmisteluaikataulusta ja -periaatteista opetusviraston vuoden 2015 talousarvioehdotuksen ja vuosien

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) OTJ/3 Taloudellinen raami ja sopeutustarve taloussuunnitelmaehdotuksen laatimiseksi. Kaupunginhallitus hyväksyi ohjeet ilman opetusvirastoa koskevia muutoksia. Laatimisohjeiden mukaan lauta- ja johtokuntien on tehtävä talousarvioja taloussuunnitelmaehdotuksensa kaupunginhallitukselle mennessä. Lausunnot talousarvioaloitteista on käsiteltävä yhdessä talousarvioehdotusten kanssa. Opetusvirasto on sopinut kaupunginkanslian kanssa, että opetuslautakunta voi käsitellä talousarvioehdotuksen tästä aikataulusta poiketen kokouksessaan Lisäksi virastot esittävät talousarvioneuvotteluissa elokuussa alkuperäiseen talousarvioehdotukseen sisältyviä määrärahoja koskevat välttämättömiksi osoittautuneet muutos- ja tarkistustarpeet. Virastojen mahdolliset muutosesitykset viedään lautakunnille tiedoksi. Vuoden 2015 talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelmaehdotus käsitellään opetuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa ja opetuslautakunnan ruotsinkielisessä jaostossa. Virastotoimikunta antaa ehdotuksesta lausunnon ennen opetuslautakuntakäsittelyä Opetuslautakunta käsitteli kokouksessaan lausuntoa kiinteistölautakunnalle talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaluonnoksesta ja päätti panna asian pöydälle. Vuoden 2015 talousarvion raamin lähtökohtana on valtuustokauden strategiaohjelman mukainen talouden tasapainoa ja tuottavuuden tasapainottamista koskeva tavoite. Velkaantumiskehitystä hidastetaan pitämällä emokaupungin käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena vähennettynä vuotuisella 1 % tuottavuuden parantamisen tavoitteella valtuustokaudella ja rahoittamalla nykyistä merkittävästi suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella ja kiinteän omaisuuden myyntituloilla. Vuoden 2015 talousarvioehdotuksen raami on laadittu siten, että kaupungin yhteenlasketut toimintamenot kasvavat raamissa + 1,1 % vuoden 2014 talousarvion tasosta (ilman nettobudjetoituja yksiköitä Staraa ja tilakeskusta). Useimpien hallintokuntien toimintamenot eivät raamin mukaan kasva talousarvioon 2014 nähden. Raamin niukka liikkumavara on kohdennettu peruspalvelutoimintoihin.

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) OTJ/3 Kaupunginhallituksen valmisteluohjeisiin sisältyvä käyttötalouden vuoden 2015 tulojen ja menojen raami (1 000 euroa) on opetusviraston osalta seuraava: Raami Muutos TA euroa % Tulot ,1 Menot ,3 Opetusviraston irtaimen omaisuuden perushankintojen raami (1 000 euroa) on puolestaan seuraava: Raami Muutos TA euroa % Menot ,3 Kaupunginhallituksen valmisteluohjeiden mukaisesti hallintokunnat eivät voi ylittää raameja laatiessaan vuoden 2015 talousarvioehdotusta. Lisäksi hallintokuntien edellytetään talousarvioehdotuksissaan ja erityisesti määrärahoja kohdentaessaan ottamaan huomioon seuraavat kolme kaupunginhallituksen valmistelua ohjaavaa kannanottoa: - Hallintokuntien tulee varautua ottamaan huomioon hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon myötä kevään 2014 aikana tekemät päätökset ja sisällyttämään päätösten mukaiset toimenpiteet vuoden 2015 talousarvioehdotukseensa. Kaupunginhallitus tulee antamaan asiasta erilliset ohjeet sen jälkeen, kun valtion toimenpiteet ovat tiedossa. - Hallintokuntien tulee valmistella 2015 talousarvioehdotuksensa siten, että Khn syksyllä 2013 päättämän mukaisesti eläköitymisen johdosta tai muuten vapautuvat tehtävät virastojen talous- ja hallintohenkilöstön piirissä pyritään täyttämään ensi sijassa virasto- tai kaupunkitasoisin sisäisin järjestelyin. Tavoitteena on se, että kaupungin kokonaishenkilöstömäärä näissä toiminnoissa ei kasva. - Kaikkien virastojen tulee edistää tietojen avointa ja vapaata jakelua avaamalla julkiset tietovarantonsa vapaasti saataville. Hallintokuntien tulee ottaa huomioon kaupunkiyhteinen tavoitearkkitehtuuri ja hankeohjaus sekä varmistaa uushankinnoissa sovellusten avoimet rajapinnat, yhteensopivuudet ja sähköisen pitkäaikaissäilyttämisen vaatimukset (SÄHKE2).

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) OTJ/3 Vuoden 2014 talousarvioon nähden opetusviraston raamin mukaiset toimintamenot kasvavat vuonna 2015 yhteensä 1,3 %. Kehyksen tulot ovat 23,1 % suuremmat kuin opetusviraston vuoden 2014 talousarvion tulot. Irtaimen omaisuuden perushankintojen raami on puolestaan noin 32 % pienempi kuin vuoden 2014 talousarviossa. Kaupunginhallituksen valmisteluohjeiden mukaan kaupungin sisäiset palveluntuottajat voivat korottaa yksikköhintoja/palvelumaksuja enintään kuluttajahintaindeksin mukaisesti eli arviolta 1,6 % vuonna Tätä yleistä kustannustason muutosta voidaan käyttää tarkempien toimialakohtaisten kustannustason nousuarvioiden puuttuessa myös arvioitaessa mm. palvelujen ostojen, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden sekä muiden menojen määrärahoja raamin puitteissa. Myös tilakeskus voi korottaa sisäisiä tilavuokria enintään kuluttajahintaindeksin mukaisesti. Hallintokuntien tulee suunnitella toimintansa raamin puitteissa siten, että voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia noudatetaan. Kaupunginhallituksen käyttövaroihin ei ole varattu keskitettyjä palkkamäärärahoja. Opetustoimen johtaja on käynyt keväällä osastopäälliköiden kanssa kahdet talousarviovalmistelua koskeneet neuvottelut. Osastopäälliköt ovat tehneet esitykset vuoden 2015 talousarvioksi omien vastuualueidensa osalta. Kaupunginhallituksen valmistelu- ja laskentaohjeiden mukaisesti tehdyt esitykset ylittivät kaupunginhallituksen antaman taloudellisen kehyksen käyttötaloudessa noin 25 miljoonalla eurolla. Osastopäälliköiden esityksissä oli otettu huomioon myös ennakoidut toimintojen laajennukset. Hintatason nousun lisäksi merkittävimmät lisäresurssitarpeet syntyvät oppilas- ja opiskelijamäärän arvioidusta kasvusta ja valmistuvista ja perusparannetuista koulu- ja oppilaitostiloista. Lisäksi tarvearviossa on huomioitu lainsäädännön muutokset. Huomioiden voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten mukaiset korotukset ja arvioiden muiden kuin henkilöstömenojen kasvavan 1,6 % verran, hintatason muutosten kattaminen vuoden 2014 menotasolla nostaa kustannuksia noin 7 miljoonalla eurolla. Laatimisohjeiden mukaisesti myös kaupungin sisäiset palveluntuottajat saavat korottaa hintoja arvioidun kustannustason nousun mukaisesti mikä vaikeuttaa säästöjen kohdentamista tukipalveluihin. Kaupungin tuottavuustavoite perustuu vuoden 2015 osalta kokonaisväestön 1,4 % kasvuennusteeseen. Opetusviraston palveluja käyttävien lasten ja nuorten määrä kasvaa tätä selvästi enemmän. Perusopetuksen oppilasmäärän ennakoidaan kasvavan vuoden 2014 talousarvioon verrattuna yli oppilaalla eli noin 3 %, mikä

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) OTJ/3 tarkoittaa nykyresursoinnilla noin 5 miljoonan euron suoria lisäkustannuksia. Ammatillisen koulutuksen järjestämislupa nousee vuoden 2015 alusta 320 opiskelijalla eli 4 %. Järjestämisluvan mukaisen koulutuksen toteuttaminen lisää kustannuksia vuositasolla 2,7 miljoonaa euroa ilman hintatason muutosta ja kiinteistökustannuksia. Helsinkiläisten perusopetusikäisten lasten määrän kasvu sekä ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärän kasvu lisäävät kaupungin saamia valtionosuustuloja noin 10 miljoonalla eurolla. Lainsäädännön muutokset nostavat opetusviraston menoja arviolta 3 miljoonalla eurolla. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) velvoittaa kunnat järjestämään psykologi- ja kuraattoripalvelut kaikkien kunnan alueella sijaitsevien toisen asteen koulutusta järjestävien oppilaitosten opiskelijoille syksystä 2014 alkaen. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (1294/2013) velvoittaa lisäksi opiskelijoiden kotikunnat maksamaan psykologi- ja kuraattoripalvelujen käytöstä syntyvät henkilöstökustannukset oppilaitosten sijaintikunnille. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 41 ja 45 :n muuttamisesta (1271/2013) laajentaa kotikuntakorvausvelvoitteita sairaalaopetuksessa sekä lastensuojelulain nojalla sijoitettujen lapsien esi- ja perusopetuksen järjestämisessä. Uudet koulu- ja oppilaitostilat sekä olemassa olevien tilojen perusparannukset nostavat opetusviraston arvion mukaan tilavuokria vuonna 2015 arviolta 9,3 miljoonaa euroa eli lähes 7 %. Taloudellisen raamin toteuttamisen edellyttämät sopeuttamistoimenpiteet Talousarvioehdotuksen lähtökohtana on ollut lakisääteisten palvelujen turvaaminen sekä kaupungin strategisten linjausten mukaisesti koulutus- ja nuorisotakuun toteuttaminen. Opetusviraston palveluista lakisääteisiä ovat ruotsinkielinen päivähoito ja perusopetus kotikuntakorvauksineen. Näihin palveluihin kohdistuu opetusviraston kokonaismenoista noin 70 %. Koulutus- ja nuorisotakuun toteuttamiseksi toisen asteen koulutuksen määrälliseen tarjontaan ei ole kohdennettu säästötoimenpiteitä. Talousarvioehdotus perustuu ammatillisen peruskoulutuksen osalta järjestämisluvan sallimaan enimmäisopiskelijamäärään. Tavoitteena on myös edelleen turvata peruskoulunsa päättäneistä helsinkiläisistä 60 % lukiokoulutuspaikka. Talousarvioehdotuksessa on myös varauduttu käyttämään opetus- ja kulttuuriministeriön Helsingille vuosiksi myöntämät käyttötarkoitussidonnaiset valtionavustukset perusopetuksen

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) OTJ/3 ryhmäkokojen pienentämiseen ja koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin. Edellä todetut lähtökohdat huomioiden vuoden 2015 talousarvioraamin edellyttämä sopeutus on toteutettu pääosin seuraavin toimenpitein: - Tilasäästöjä pystytään saavuttamaan enimmillään noin 2,0 miljoonaa euroa, josta pääosa suomenkielisessä perusopetuksessa. Säästöjen toteuttaminen edellyttää päätöksiä tiloista luopumisesta ja koulujen hallinnollisista yhdistämisistä. - Hallinnon ja keskitettyjen tukipalvelujen määrärahoja on leikattu talousarvioehdotuksessa vuoden 2014 tasosta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanoon liittyvät uudet hallinnolliset tehtävät, kuten kotikuntalaskutuksen ja tietotekniikkatuen järjestäminen sekä hintatason nousu edellyttävät noin 0,7 miljoonan euron sopeutusta. Säästöt on kohdennettu palkkakustannuksiin sekä palveluiden ostoihin. - Opetuksen keskitetystä toiminnasta ja kehittämisestä leikataan 3,8 miljoonaa euroa. - Kaupunkitason opetuksen kehittämiseen varattuja nk. paikallisen virkaehtosopimuksen tuntiresursseja vähennetään perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa yhteensä 0,8 miljoonalla eurolla. - Luovutaan perusopetuksen erillisestä Ruuti-rahoituksesta. Toimintaan käytetään koulujen perusresursseja. Oppilaat otetaan entistä enemmän mukaan koulun suunnitteluun. Säästövaikutus noin 0,5 miljoonaa euroa. - Ruotsinkielisessä päivähoidossa, suomen- ja ruotsinkielisessä perusopetuksessa, suomen- ja ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa sekä ammatillisessa koulutuksessa ei varata määrärahoja lyhytaikaisten (1-3 päivän) sijaisten palkkaamiseen opettajille ja avustajille. Arvioitu säästövaikutus on 2,3 miljoonaa euroa. - Positiivisen diskriminaation rahasta 1,0 miljoonaa euroa katetaan valtiolta saadulla valtionavustuksella tasa-arvon edistämiseksi sosioekonomisesti heikoimmilla alueilla ja kouluilla. Avustusta on varauduttu käyttämään talousarvioraamin puitteissa vuonna 2015 noin 3,0 miljoonaa euroa. - Luovutaan lomavirkistystoimintaa ja perusopetuslain mukaista iltapäivätoimintaa lukuun ottamatta harkinnanvaraisista avustuksista yksityisille kouluille sekä järjestöille. Säästövaikutus noin 0,3 miljoonaa euroa. - Vähennetään iltapäivätoiminnan tarjontaa 2-luokkalaisille. Paikan tarjoaminen nykyiseen tapaan myös kaikille 2-luokkalaisille edellyttäisi määrärahojen lisäämistä noin eurolla. Talousarvioesitykseen sisältyy tarjonnan laskeminen nykytasosta noin 200 paikalla, mistä kertyy säästöjä em. tarpeeseen nähden noin 0,5 miljoonaa euroa. Esitetyllä paikkamäärällä pystytään edelleen turvaamaan paikka kaikille

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) OTJ/3 halukkaille 1-luokkalaisille sekä erityisoppilaille. - Ammatillisen koulutuksen maksullista palvelutoimintaa vähennetään 1,3 miljoonalla eurolla. - Ammatillisen koulutuksen lähiopetustunteja vähennetään 29 tunnista 27 tuntiin. Säästövaikutus noin 2,0 miljoonaa euroa. - Vuoden 2014 tasoon verrattuna lukioiden laskennallista tuntiresurssia vähennetään alkaen 4 % verrattuna vuoden 2014 tasoon, minkä säästövaikutus on noin 1,5 miljoonaa euroa. - Vuoden 2014 tasoon verrattuna perusopetuksen yleisopetuksen laskennallista tuntiresurssia vähennetään vuosiluokilla 7-10 vuoden alusta 3 % ja edelleen alkaen 1 %. Vuosiluokilla 1-6 yleisopetuksen tuntiresurssia vähennetään alkaen 3 %. Perusopetuksen luokkamuotoisen erityisopetuksen laskennallista tuntiresurssia vähennetään vuosiluokilla 1-6 syksystä 2015 alkaen ja vuosiluokilla 7-9 vuoden alusta lukien 3 %. Yhteensä säästövaikutukset ovat noin 3,0 miljoonaa euroa. - Perusopetuksen koulunkäyntiavustajaresurssia vähennetään alkaen poistamalla yleinen koulukohtainen vuosiluokkien 1-6 tuntiresurssi (19 viikkotuntia/koulu) ja supistamalla oppilaskohtaista resurssia 0,05 viikkotunnista 0,02 viikkotuntiin. Lisäksi vähennetään 5 % erityisopetuksen avustajaresurssista. Arvioitu säästövaikutus on 2,7 miljoonaa euroa. - Perusopetuksen yleisopetukseen integroiduista erityisen tuen oppilaista kouluille jaettava laskennallinen lisäresurssi pienennetään 1,8 vuosiviikkotunnista/oppilas 1,0 vuosiviikkotuntiin alkaen. Arvioitu säästö on 1,3 miljoonaa euroa. Mikäli tilasäästöjä ei kerry tavoitellussa määrin, joudutaan koulujen laskennallista tuntiresurssia vastaavasti vähentämään edellä esitettyä enemmän. Lopulliset päätökset säästöjen kohdentamisesta tehdään kouluissa ja oppilaitoksissa. Esimerkiksi kaavoilla laskettavat laskennalliset tuntiresurssit eivät ole sitovia, jolloin koulut ja oppilaitokset voivat kokonaistalousarvioidensa puitteissa kohdentaa sopeuttamistoimenpiteet järkevimmäksi katsomallaan tavalla. Edellä todettujen säästöjen lisäksi talousarvioehdotuksessa ei ole pystytty myöskään varautumaan seuraaviin palvelujen laajentamistarpeisiin: - Luomu- ja lähiruoan käytön lisääminen kaupunginhallituksen hyväksymien linjausten mukaisesti kouluissa ja oppilaitoksissa. Arvioitu määrärahatarve on 0,7 miljoonaa euroa. - Oppisopimuskoulutuksen työnantajakorvauksien nostaminen ennakoidun tarpeen mukaisesti. Arvioitu määrärahatarve on 2,0 miljoonaa euroa.

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) OTJ/3 Talousarvioasiakirjan rakenne - Etsivän nuorisotyön ostaminen palveluntuottajilta. Arvioitu määrärahatarve on 0,5 miljoonaa euroa. Esityksessä ei ole myöskään huomioitu oppivelvollisuusiän nostamista, valmisteilla olevia perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmien uudistuksia eikä kuntien psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisvelvollisuuden mahdollista laajenemista koskemaan muiden ylläpitäjien järjestämän esi- ja perusopetuksen oppilaita. Talousarviokohdan Korvaukset ja avustukset muiden tuottamiin palveluihin määrärahoihin sisältyy euron varaus lomavirkistystoiminnan järjestöavustuksiin. Varaus on saman suuruinen kuin vuoden 2014 tulosbudjetissa. Toimintaa ovat toteuttaneet suomenkielisen toiminnan osalta Hekolo ry ja ruotsinkielisen lomavirkistystoiminnan osalta Helsingfors folkskolors lärare- och lärarinneföreningsfond. Esitykseen sisältyy avustusmäärärahan muuttaminen yleisesti haettavissa olevaksi avustukseksi lomavirkistystoiminnan järjestämiseen. Avustuskäytänteiden muutoksesta johtuen talousarvioehdotuksessa ei ole erillistä varausta tilakustannuksiin. Toiminnan avustaminen nykyisessä muodossaan olisi lisäksi perusteltua siirtää osaksi nuorisoasiainkeskuksen avustustoimintaa ja -määrärahoja. Opetusvirasto on käynyt siirrosta alustavia neuvotteluja nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Työpajatoiminta on ollut vuoden 2013 alusta alkaen osa Stadin ammattiopiston toimintaa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkojen varmistamiseksi nuorten työpajatoiminta integroidaan osaksi ammatillisen koulutuksen valmistavia koulutuksia, jotka muodostavat vuonna 2015 yhden Valma-koulutuksen. Nuorten työpajatoimintaa kehitetään entistä laajemmin tekemällä oppimisen oppimisympäristöksi osana nuorisotakuun toimeenpanoa. Talousarvion laatimisohjeiden liitteenä on talousarvion perustelutekstin rakenteen malli, jonka mukaisesti lauta- ja johtokuntien tulee perustella talousarvioehdotuksensa. Esityslistan liitteenä oleva talousarvioehdotus muodostuu A- ja B- osista, joista A-osa on laatimisohjeiden mukainen ehdotus kaupungin talousarviokirjassa esitettäväksi opetusviraston perustelutekstiksi. B- osa on talousarvioehdotuksen yksityiskohtaisempi vastuualueittainen perustelu.

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) OTJ/3 käsittelee talousarvioehdotuksen muulta kuin ruotsinkielisen perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja päivähoidon osalta. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: tero.vuontisjarvi(a)hel.fi Taina Mäkinen, taloussuunnittelija, puhelin: taina.makinen(a)hel.fi Liitteet 1 TAE 2015 ja TSE

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) OTJ/4 46 Opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston kokousajat syyskaudella 2014 HEL T Päätös päätti kokoontua syyskaudella 2014 tiistaisin seuraavasti: opetuslautakunnan kokouksen (alkaa klo 16) jälkeen opetuslautakunnan kokouksen (alkaa klo 16) jälkeen opetuslautakunnan kokouksen (alkaa klo 16) jälkeen opetuslautakunnan kokouksen (alkaa klo 16) jälkeen opetuslautakunnan kokouksen (alkaa klo 16) jälkeen opetuslautakunnan kokouksen (alkaa klo 16) jälkeen opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Merja Aalto-Setälä, lakimies, puhelin: merja.aalto-setala(a)hel.fi Otteet Ote Otteensaajat Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Helsingin kaupungin hallintosäännön 3 :n nojalla opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto kokoontuu päättäminään aikoina sekä lisäksi puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Merja Aalto-Setälä, lakimies, puhelin:

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) OTJ/4 Otteet Ote Otteensaajat merja.aalto-setala(a)hel.fi

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) POL/1 47 Erityisluokka- ja starttiluokkaverkon muutokset HEL T Päätös päätti perustaa uuden erityisluokan Herttoniemen, Meri-Rastilan ja Snellmanin ala-asteen kouluihin. Lisäksi opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti lakkauttaa Meri-Rastilan ala-asteen koulun starttiluokan. vs. linjanjohtaja Marjo Kyllönen Tom Andersson, suunnittelija, puhelin: tom.andersson(a)hel.fi Liitteet 1 Erityisluokkaverkko olk skj 6.5.pdf Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut hyväksyi kokouksessaan erityisluokkaverkon lukuvuodeksi Keväällä 2014 erityistä tukea tarvitsevia koulutulokkaita oli ennakoitua enemmän itä-kaakkoisella ja etelä-keskisellä alueella. Tästä syystä ehdotetaan erityisluokkia Herttoniemen ja Snellmanin ala-asteen kouluihin. Pidennettyä oppivelvollisuutta hakevia oppilaita oli myös ennakoitua enemmän. Meri-Rastilan kouluun ehdotetaan perustettavaksi erityisluokka pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille, jotka opiskelevat yksilöllisten oppimäärien mukaan. Perusopetuslain mukaan huoltajalla on oikeus hakea lapselleen perusopetuksen alkamisen siirtämistä vuodella. Näiden lasten opetus on järjestetty esiopetuksena joko varhaiskasvatusviraston päiväkodeissa tai koulujen starttiluokilla. Perusopetuksen aloittamisen siirtämistä vuodella eteenpäin on haettu vähemmän jo joitakin vuosia. Meri-Rastilan ala-asteen koulun starttiluokasta voidaan luopua ja oppilaat saadaan sijoitettua jäljelle jääviin ryhmiin.

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) POL/1 Erityisluokkien siirrot vaikuttavat suotuisasti oppilaiden terveyteen, koska pienryhmämuotoisessa opetuksessa voidaan antaa oppilaalle yksilöllisempää opetusta. Erityisluokkien sijoittelussa on pyritty järjestämään luokkamuotoinen erityisopetus mahdollisimman lähellä oppilaiden kotia. vs. linjanjohtaja Marjo Kyllönen Tom Andersson, suunnittelija, puhelin: tom.andersson(a)hel.fi Liitteet 1 Erityisluokkaverkko olk skj 6.5.pdf

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) POL/2 48 Arabian peruskoulun kieliohjelma HEL T Päätös päätti hyväksyä Arabian peruskoulun kieliohjelman muutoksen siten, että Arabian peruskoulun kieliohjelmassa on kolmannelta alkavina A-kielinä englanti ja ranska sekä neljänneltä alkavina vapaaehtoisina A-kielinä englanti, ruotsi ja ranska. Kieliohjelma otetaan käyttöön vs. linjanjohtaja Marjo Kyllönen Taina Tervonen, vs. opetuspäällikkö, puhelin: taina.tervonen(a)hel.fi Liitteet 1 Arabian peruskoulun kieliohjelma.pdf Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut Arabian peruskoulun johtokunta on käsitellyt kokouksessaan koulun kieliohjelman muutosta. Johtokunta esittää opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston hyväksyttäväksi, että Arabian peruskoulun kieliohjelmassa on kolmannelta alkavina A-kielinä englanti ja ranska sekä neljänneltä alkavina vapaaehtoisina A-kielinä englanti, ruotsi ja ranska. Arabian peruskoulun nykyisessä kieliohjelmassa kolmannelta luokalta alkavana A-kielenä on englanti ja neljänneltä luokalta alkavana vapaaehtoisena A-kielinä ruotsi ja ranska. Seitsemänneltä luokalta alkavana B-kielenä on ruotsi ja kahdeksannelta alkavana vapaaehtoisena B-kielenä ranska ja saksa. Kun kieliohjelmaan lisätään kolmannelta alkavaksi A-kieleksi ranska, on neljänneltä alkavaksi vapaaehtoiseksi A-kieleksi syytä lisätä englanti, jotta ranskan kielellä kielten opiskelun aloittavat voivat halutessaan aloittaa myös englannin opiskelun vuosiluokkien 3-4 aikana.

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) POL/2 Arabian peruskoulu on oppilasmäärältään kasvava koulu. Lukuvuonna koulussa opiskelee 562 oppilasta ja ensi lukuvuonna 615. Nykyinen kieliohjelma on vuodelta 2010, jolloin koulun oppilasmäärä oli 440 oppilasta. Kieliohjelma on oppilasmäärään nähden suppea ja kieliohjelman laajentaminen on perusteltua valinnan mahdollisuuksien lisäämisen näkökulmasta. Kieliohjelman laajentamisesta on neuvoteltu lähialueen koulujen kanssa. Laajentamisella ei ole vaikutuksia lähialueen koulujen kieliohjelmiin. Arabian peruskoulun kieliohjelma on laadittu noudattaen valtakunnallista Perusopetuksen opetussuunnitelmaa 2004/2010 ja valtioneuvoston asetusta perusopetuksen tuntijaosta sekä Helsingin kaupungin suomenkielisten peruskoulujen yhteisiä opetussuunnitelmaosuuksia. Arabian peruskoulun opetussuunnitelman muutettu kieliohjelma otetaan käyttöön Esityksellä ei ole merkittävää terveydellistä vaikutusta. vs. linjanjohtaja Marjo Kyllönen Taina Tervonen, vs. opetuspäällikkö, puhelin: taina.tervonen(a)hel.fi Liitteet 1 Arabian peruskoulun kieliohjelma.pdf

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) POL/3 49 Kieliohjelman perusteet kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa HEL T Päätös päätti seuraavista suomenkielisten peruskoulujen kuntakohtaisen opetussuunnitelman kieliohjelmaa koskevista perusteista: - Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetus aloitetaan viimeistään neljänneltä vuosiluokalta. - Varhennetun kielen opetuksesta päätetään koulun opetussuunnitelmassa. - Jokainen peruskoulu tarjoaa edelleen englantia A-kielenä, mutta oppilaan opinto-ohjelmaan ei tarvitse kuulua A-englantia. Jokaisella neljällä alueella on 1-3 yhtenäistä peruskoulua, joka tarjoaa kuudennelta luokalta alkaen B1-englantia. Nämä koulut päätetään kieliohjelmassa. - Kieliohjelman tarkistamisessa otetaan huomioon harvinaisten kielten tarjonnan tasapuolisuus alueilla. - A-kielissä rakennetaan yhtenäinen oppimispolku pääsääntöisesti oman lähialueen kouluihin. - Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat: * vuosiluokilla 1 2, yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia * vuosiluokilla 3 6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia * vuosiluokilla 7 9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia. Koulu- ja aluekohtaiset kieliohjelmat tarkistetaan yhteistyössä koulujen kanssa syksyllä 2014 ja ne tuodaan erikseen suomenkielisen jaoston päätettäväksi. vs. linjanjohtaja Marjo Kyllönen

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) POL/3 Päätösehdotus n perustelut Taina Tervonen, vs. opetuspäällikkö, puhelin: taina.tervonen(a)hel.fi Päätös on ehdotuksen mukainen. Opetushallitus käynnisti perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnallinen uudistamisprosessin syksyllä Valtioneuvoston asetus perusopetuksen tuntijaosta ja tavoitteista annettiin Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet saadaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan Opetuslautakunnalle järjestettiin opetussuunnitelmaan liittyvä seminaari , jossa käytiin keskustelua perusopetuksen arvopohjan, tuntijaon sekä kieliohjelman ja soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkon tarkistamisen periaatteiden valmistelusta. Helsingin kaupungin perusopetuksen kieliohjelman periaatteiden valmistelu käynnistettiin tammikuussa Valmistelutyöhön ovat osallistuneet perusopetuksen ja sopimuskoulujen rehtorit, opetussuunnitelmatyön ohjausryhmän sekä perusopetuslinjan johtoryhmä. Kouluille on annettu vielä mahdollisuus kommentoida kieliohjelman periaatteita ennen esityksen tuomista suomenkieliseen jaostoon päätettäväksi. Koulukohtaiset kieliohjelmat tarkastetaan syksyllä 2014 ja tuodaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston käsittelyyn marraskuussa Kieliohjelmaan kuuluu A- ja B-kielten lisäksi kielikylpy- ja vieraskielinen opetus. Kieliohjelman periaatteiden tarkoituksena on taata A-kielen yhtenäinen oppimispolku pääsääntöisesti omalla alueella, alueiden kielitarjonnan tasapuolisuus ja kielten opiskelun aloittamisen yhtenäiset periaatteet. vs. linjanjohtaja Marjo Kyllönen Taina Tervonen, vs. opetuspäällikkö, puhelin: taina.tervonen(a)hel.fi

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) POL/4 50 Helsingin peruskoulujen arvopohja kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa HEL T Päätös Käsittely päätti Helsingin peruskoulujen kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan kuuluvista arvoista seuraavaa: - Helsingin kaupungin opetustoimen perusopetuksen arvopohja rakentuu neljälle eettiselle periaatteelle: * Lapsen edun ensisijaisuus kasvu ja oppiminen * Rakentava yhteisöllisyys * Kestävä tulevaisuus * Rikastuva monimuotoisuus - Kuhunkin eettiseen periaatteeseen liittyy kolme arvolähtökohtaa. * Lapsen edun ensisijaisuus kasvu ja oppiminen: oppimisen ilo, turvallisuus, oikeudenmukaisuus * Rakentava yhteisöllisyys: sosiaaliset taidot, yhdessä oppiminen, vastuullisuus * Kestävä tulevaisuus: elämäntaidot, itsetuntemus ja oma kasvu, tulevaisuuteen vaikuttaminen * Rikastuva monimuotoisuus: kulttuurien elinvoimaisuus, arvostava vuorovaikutus, yhdessä kasvaminen Arvopohja laitetaan sellaisenaan koulujen opetussuunnitelmiin. Koulut tarkentavat opetussuunnitelman koulukohtaisessa osuudessa, miten eettiset periaatteet ja arvolähtökohdat näkyvät ja toteutuvat koulun toiminnassa. Koulut voivat myös lisäksi halutessaan tarkentaa eettisiä periaatteita muilla arvolähtökohdilla. Keskustelu. Hyväksyttiin esittelijän ehdotus.

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) POL/4 vs. linjanjohtaja Marjo Kyllönen Taina Tervonen, vs. opetuspäällikkö, puhelin: taina.tervonen(a)hel.fi Liitteet 1 Perusopetuksen arvopohja 2016.pdf Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut Opetushallitus käynnisti perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnallinen uudistamisprosessin syksyllä Valtioneuvoston asetus perusopetuksen tehtävästä, tavoitteista ja tuntijaosta annettiin Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet saadaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Opetuslautakunnalle järjestettiin opetussuunnitelmaan liittyvä seminaari , jossa käytiin keskustelua perusopetuksen arvopohjan, tuntijaon sekä kieliohjelman ja soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkon tarkistamisen periaatteiden valmistelusta. Helsingin kaupungin perusopetuksen arvopohjan valmistelu käynnistettiin keväällä Valmistelutyöhön ovat osallistuneet perusopetuksen koulut oppilaineen ja huoltajineen, perusopetuksen ja sopimuskoulujen rehtorit, pedagogiset yhteyshenkilöt, perusopetuslinjan hallinnon henkilöstö, opetussuunnitelmatyön ohjausryhmän sekä perusopetuslinjan johtoryhmä. Oppilaiden kanssa arvokeskustelua käytiin myös alueellisilla oppilaskuntapäivillä syksyllä Arvopohjasta järjestettiin sähköinen asukaskuuleminen internetissä Helsingin kaupungin opetustoimen perusopetuksen arvopohja rakentuu neljälle eettiselle periaatteelle, jotka ovat lapsen edun ensisijaisuus kasvu ja oppiminen, rakentava yhteisöllisyys, kestävä tulevaisuus sekä rikastuva monimuotoisuus. Kuhunkin eettiseen periaatteeseen liittyy kolme arvolähtökohtaa. Koulut tarkentavat opetussuunnitelman koulukohtaisessa osuudessa miten eettiset periaatteet ja arvolähtökohdat näkyvät ja toteutuvat koulun toiminnassa. Koulut voivat myös lisäksi halutessaan tarkentaa eettisiä periaatteita muilla arvolähtökohdilla.

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) POL/4 Koulukohtainen osuus arvopohjasta hyväksytään koulujen opetussuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä kesäkuussa Hyväksytyt opetussuunnitelmat tulevat voimaan alkaen. Esityksellä ei ole terveysvaikutuksia. vs. linjanjohtaja Marjo Kyllönen Taina Tervonen, vs. opetuspäällikkö, puhelin: taina.tervonen(a)hel.fi Liitteet 1 Perusopetuksen arvopohja 2016.pdf

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) POL/5 51 Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen toteuttamisen perusteet HEL T Päätös päätti seuraavista soveltuvuuskoepainotetun opetuksen toteuttamisen perusteista: - Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkon tarkistamisen lähtökohtana on turvata mahdollisimman monipuolinen ja tasapuolinen tarjonta sekä alueiden kesken että alueen sisällä. - Koulussa voi olla enintään kaksi soveltuvuuskoepainotusta. - Soveltuvuuskokeella valittujen oppilaiden suhteellinen määrä koko kaupungin tasolla on vuosiluokilla 1 6 enintään 10 % ja vuosiluokilla 7 9 enintään 30 % kaikista oppilaista. Koulukohtaiset enimmäisoppilasmäärät tuodaan erikseen opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätettäväksi. - Suomenkielinen jaosto päättää kouluittain soveltuvuuskoepainotetun opetuksen koulukohtaiset oppilaspaikat. Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen oppilasmäärien kehitystä seurataan alueilla vuosittain ja tarkistetaan tarvittaessa. - Mikäli alueella on kasvavat oppilasmäärät ja tarvitaan lisää lähikoulupaikkoja, vähennetään alueen kouluista vastaavasti soveltuvuuskoeottoa. - Alueellisten pienryhmien (erityisopetus, valmistava opetus) tarve otetaan huomioon määriteltäessä alue- ja koulukohtaisia enimmäisoppilasmääriä. Tarvittaessa vähennetään soveltuvuuskoeottoa, jotta saadaan tilaa pienryhmille. - Kaupunginvaltuuston päätöksen ( ) mukaisesti suunnittelun lähtökohtana on soveltuvuuskoepainotetun opetuksen tasaisempi jakautuminen sopimuskoulujen ja kaupungin koulujen välillä. - Vieraskielinen opetus, kielikylpy sekä harvinaiset A-kielet tarkastellaan osana kieliohjelmaa, ja niiden oppilasmäärät eivät vaikuta soveltuvuuskoepainotuksen enimmäisoppilasmäärään. Kieliohjelmaan kuuluvat painotukset otetaan kuitenkin huomioon määriteltäessä koulussa olevaa soveltuvuuskoepainotusten enimmäismäärää.

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) POL/5 Käsittely - Samaan soveltuvuuskoepainotukseen haetaan yhteisellä valintakokeella, jossa käytetään yhdenmukaisia valintakriteereitä. Oppilas voi hakeutua samalla kokeella useampaan samaa painotusta tarjoavaan kouluun. Perusopetuslinjalla päätetään minimipistemäärä, jonka ylittäneillä oppilailla on mahdollisuus päästä opiskelemaan ao. soveltuvuuskoepainotettuun opetukseen, mikäli suomenkielisen jaoston päättämä enimmäisoppilasmäärä ei ylity koulussa. Lisäksi opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti, että soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkkoa tarkastellaan em. periaatteiden mukaisesti syksyllä 2014 aikana siten, että päätökset tarvittavista koulukohtaisista tarkennuksista tulevat voimaan alkaen. Tarkastelussa otetaan huomioon uusien valtakunnallisten perusopetuksen opetussuunnitelmien tuomat muutokset ja aikataulu. Keskustelu. Hyväksyttiin esittelijän ehdotus. vs. linjanjohtaja Marjo Kyllönen Taina Tervonen, vs. opetuspäällikkö, puhelin: taina.tervonen(a)hel.fi Liitteet 1 Soveltuvuuskoeotto tietoja vuosiluokat.pdf 2 Soveltuvuuskoeotto tietoja vuosiluokat.pdf Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut Opetushallitus käynnisti perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnallinen uudistamisprosessin syksyllä Valtioneuvoston asetus perusopetuksen tehtävästä, tavoitteista ja tuntijaosta annettiin Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet saadaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan Opetuslautakunnalle järjestettiin opetussuunnitelmaan liittyvä seminaari , jossa käytiin keskustelua perusopetuksen arvopohjan,

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) POL/5 tuntijaon sekä kieliohjelman ja soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkon tarkistamisen periaatteiden valmistelusta. Helsingin kaupungin perusopetuksen soveltuvuuskoepainotetun opetuksen periaatteiden valmistelu käynnistettiin tammikuussa Valmistelutyöhön ovat osallistuneet perusopetuksen ja sopimuskoulujen rehtorit, opetussuunnitelmatyön ohjausryhmän sekä perusopetuslinjan johtoryhmä. Kouluille on annettu vielä mahdollisuus kommentoida soveltuvuuskoepainotetun opetuksen periaatteita ennen esityksen tuomista suomenkieliseen jaostoon päätettäväksi. Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkkoon liittyvä valmistelutyö tehdään syksyllä 2014 ja ne tuodaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston käsittelyyn loka-marraskuussa Soveltuvuuskoepainotukseen oppilaat otetaan perusopetuslain 28 :n 2 momentin mukaisessa toissijaisessa oppilaaksiotossa, jossa käytetään oppilaan taipumusta osoittavaa valintakoetta. Samaa painotusta tarjoavaan opetukseen käytetään yhdenmukaisia kokeita. Päästäkseen soveltuvuuspainotettuun opetukseen oppilaan on suoritettava hyväksyttävästi kyseisen oppiaineen tai oppiainekokonaisuuden valintakoe. Minimipistemäärä määritellään erikseen jokaisen painotuksen valintakokeen osalta koko kaupungin tasolla. Soveltuvuuskoepainotuksen opetus voidaan järjestää koulussa siten, että oppilaat opiskelevat joko suurimman osan oppitunneista omassa ryhmässään eli nk. soveltuvuuskoeluokalla tai suurimman osan oppitunneista samoissa ryhmissä koulun muiden oppilaiden kanssa ja ainoastaan soveltuvuuspainotetun oppiaineen osalta omana ryhmänään. Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkon tarkistamisen tavoitteena on turvata alueellisesti monipuolinen tarjonta, joka toteutuu tasapuolisesti sekä alueiden että koulujen kesken. Verkkoa tarkastellaan asukaslähtöisesti pääosin neljän alueen kokonaisuuksina siten, että jokaisella alueella monipuolinen tarjonta. Alueiden välistä tasapuolisuutta tuetaan tarkastelemalla alueella soveltuvuuskoepainotetussa opiskelevien oppilaiden määrien kehitystä. Koko kaupungin tasolla soveltuvuuskokeella valittujen oppilaiden suhteellinen määrä voi edelleen olla vuosiluokilla 1 6 enintään 10 % ja vuosiluokilla 7 9 enintään 30 %. Tämä on lähtökohtana myös määriteltäessä aluekohtaisia enimmäisoppilasmääriä, mutta niiden laskennassa on tarkoitus ottaa huomioon erikseen ao. koulun omalta oppilaaksiottoalueelta soveltuvuuskoepainotukseen tulevien oppilaiden määrät.

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) POL/5 Lukuvuonna suomenkielisessä perusopetuksessa vuosiluokkien 1 6 oppilaista 4,2 % ja vuosiluokkien 7 9 oppilaista 20,2 % on otettu koululuun soveltuvuutta osoittavalla valintakokeella. Kaupungin omistamissa peruskouluissa vuosiluokkien 7 9 oppilaista 20,9 % on soveltuvuuskoepainotetussa opetuksessa. Yksityisissä sopimuskouluissa 7 9 vuosiluokkien oppilaista 24,6 % on soveltuvuuskoepainotetussa opetuksessa. Vuosiluokkien 1-6 soveltuvuuskoepainotetun opetuksen oppilaat ovat kaikki kaupungin omistamissa peruskouluissa, koska luvuissa ei ole harvinaisen A-kielen soveltuvuuskokeella otettuja eikä vieraskielisen tai kielikylpyopetuksen oppilaita. Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen oppilasmäärät vaihtelevat alueittain erityisesti vuosiluokkien 7 9 osalta. Eniten vuosiluokkien 7 9 soveltuvuuskoepainotetussa opetuksessa olevia oppilaita on alueilla 3 (24,4 %) ja 4 (24,5 %). Vähiten heitä on alueella 2 (10,9 %). Eniten soveltuvuuskokeella kouluun otettuja oppilaita on Kruununhaan yläasteen koulussa ja Pohjois-Haagan yhteiskoulussa, joissa molemmissa yli 60 % oppilaista opiskelee soveltuvuuspainotetussa opetuksessa. Yli 40 % soveltuvuuskokeen perusteella otettuja oppilaita on Meilahden yläasteen ja Tehtaanpuiston yläasteen kouluissa, Maunulan ja Herttoniemen yhteiskouluissa sekä Haagan peruskoulussa ja Töölön yhteiskoulussa. Vuosiluokkien 1 6 eniten soveltuvuuskokeen perusteella otettuja oppilaita on Kaisaniemen alaasteen koulussa (51,4 %) ja Aleksis Kiven peruskoulussa (37,2 %). Muissa soveltuvuuspainotettua opetusta tarjoavissa kouluissa valintakokeella otettujen oppilaiden määrät vaihtelevat 13 %:sta 36 %:iin. Liitteessä on soveltuvuuskoepainotetun opetuksen oppilaiden suhteellinen määrä kouluittain ja alueittain. Kaupunginhallituksen päätöksen ( 153) mukaisesti soveltuvuuskoepainotetun opetuksen verkon suunnittelussa kiinnitetään huomiota verkon nykyistä tasaisempaan jakautumiseen sopimuskoulujen ja kaupungin koulujen välillä. Koulujen välistä tasapuolisuutta edistetään myös sillä, että koulussa voisi olla enintään kaksi soveltuvuuskoepainotusta. Soveltuvuuskoepainotetun koulukohtaiset enimmäisoppilasmäärät tuodaan erikseen opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätettäväksi. Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen oppilasmäärien kehitystä seurataan alueilla vuosittain ja tarkistetaan tarvittaessa. Mikäli alueella on kasvavat oppilasmäärät ja tarvitaan lisää lähikoulupaikkoja, vähennetään alueen kouluista vastaavasti soveltuvuuskoeottoa. Alueellisten pienryhmien (erityisopetus, valmistava opetus) tarve otetaan huomioon määriteltäessä alue- ja koulukohtaisia

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) POL/5 enimmäisoppilasmääriä. Tarvittaessa vähennetään soveltuvuuskoeottoa, jotta saadaan tilaa pienryhmille. Oppilaiden yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi samaan soveltuvuuskoepainotukseen haetaan yhteisellä valintakokeella, jossa käytetään yhdenmukaisia valintakriteereitä. Oppilas voi hakeutua samalla kokeella useampaan samaa painotusta tarjoavaan kouluun. Perusopetuslinjalla päätetään minimipistemäärä, jonka ylittäneillä oppilailla on mahdollisuus päästä opiskelemaan ao. soveltuvuuskoepainotettuun opetukseen, mikäli suomenkielisen jaoston päättämä enimmäisoppilasmäärä ei ylity koulussa. Osana kuntakohtaista opetussuunnitelmaprosessia tarkistetaan soveltuvuuskoepainotetussa opetuksessa annettavat minimituntimäärät siten, että ne ovat yhtenevät koko kaupungin tasolla. Vieraskielinen opetus, kielikylpy sekä harvinaiset A-kielet tarkastellaan osana kieliohjelmaa, ja niiden oppilasmäärät eivät vaikuta soveltuvuuskoepainotuksen enimmäisoppilasmäärään. Kieliohjelmaan kuuluvat painotukset otetaan kuitenkin huomioon määriteltäessä koulussa olevaa soveltuvuuskoepainotusten enimmäismäärään. Esityksellä ei ole terveysvaikutuksia. vs. linjanjohtaja Marjo Kyllönen Taina Tervonen, vs. opetuspäällikkö, puhelin: taina.tervonen(a)hel.fi Liitteet 1 Soveltuvuuskoeotto tietoja vuosiluokat.pdf 2 Soveltuvuuskoeotto tietoja vuosiluokat.pdf

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) POL/6 52 Syrjäytymisriskissä ja koulunkäyntiongelmissa olevien oppilaiden tuntikehyksen tarkistaminen HEL T Päätös päätti syrjäytymisriskissä ja koulunkäyntiongelmissa olevien oppilaiden opetuksen järjestämisestä seuraavaa: Syrjäytymisriskissä ja koulunkäyntiongelmissa olevien oppilaiden opetus järjestetään OTE-mallin mukaisesti Etappi ja Tutka - opetuksesta vapautuvan tuntiresurssin puitteissa, yhteensä 42 vuosiviikkotuntia. vs. linjanjohtaja Marjo Kyllönen Taina Tervonen, vs. opetuspäällikkö, puhelin: taina.tervonen(a)hel.fi Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut Naulakallion lastenkodissa toiminut erityisen hoidon ja huolenpidon eli Etapin toiminta päättyi kalenterivuoden 2013 lopussa. Etapin erityisen huolenpidon hoitojaksot olivat 30 vuorokauden mittaisia ja jaksolla oli kerrallaan viisi vuotiasta nuorta. Etappi tarjosi tehostettua huolenpitoa huostaanotetuille nuorille, joiden elämäntilanne vaati pysäyttämistä kuljeskelun, karkailun, kouluvaikeuksien, päihteiden väärinkäytön, psyykkisten ongelmien, rikollisuuden tai tuhoisan käyttäytymisen vuoksi. Tutkinta-asema (Tutka), joka sijaitsee Kalliossa, on yksi Helsingin viidestä lasten- ja nuorten kriisityön arviointi- ja vastaanottolaitoksesta. Tutkalle sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla on liikkumavapauden rajoitus sekä erityisiä koulunkäyntivaikeuksia. Etappi ja Tutka -opetus on toiminut siten, että opettaja on käynyt opettamassa näissä yksiköissä oppilaita, koska oppilaat eivät ole saaneet poistua ko. yksiköstä. Etapin opetukseen on ollut käytössä 24

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) POL/6 vuosiviikkotunnin resurssi ja Tutkan opetukseen 18 vuosiviikkotunnin resurssi. Opetusta antavat opettajat ovat olleet Naulakallion koulun rehtorin alaisuudessa. Lastensuojelun muuttuneiden hoitokäytänteiden vuoksi liikkumavapauden rajoituksessa sekä erityisen hoidon ja huolenpidon jaksolla olevia oppilaita voi nykyään olla missä tahansa lastenkodissa. Erityisen hoidon ja huolenpidon jaksot toteutetaan nykyään lapsen omassa lastenkodissa. Kunnan velvollisuus on huolehtia laitoksiin sijoitettujen oppilaiden opetuksesta sekä niiden syrjäytymisriskissä ja koulunkäyntiongelmista kärsivien oppilaiden opetuksesta, jotka eivät pysty tulemaan kouluun vaan jäävät kotiin, ovat luvatta pois koulusta tai heidän opetustaan ei voida järjestää koulussa oppilaan vaarallisen käytöksen vuoksi. Osana Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kokonaisuutta on yhteistyönä sosiaali- ja terveysviraston kanssa kehitetty mallia syrjäytymisriskissä ja koulunkäyntiongelmissa oleville oppilaille. Yhteistyön tuloksena on syntynyt OTE-malli. Opetus toteutetaan tilapäisillä erityisjärjestelyillä 7-9 luokkalaisille oppilaille, joiden koulunkäyntiä hankaloittavat runsaat poissaolot tai joiden koulunkäynti on syystä tai toisesta keskeytynyt. OTE-opetukseen piiriin valitulle oppilaalle tehdään jakson ajaksi määräaikainen erityisen tuen päätös. Mallissa yksi opettaja vastaa 5-7 koulun oppilaiden opetuksesta. Opettajalla on työparinaan sosiaaliohjaaja, jonka pääasiallisena tehtävänä on löytää oppilaalle ja hänen perheelleen sopiva tukimuoto, joka auttaa oppilasta kiinnittymään yhteiskuntaan. Opetus tapahtuu koululla, mutta OTE-järjestelyn jouston myötä koulu, jossa oppilas saa opetusta, ei välttämättä ole oppilaan oma koulu. Kolme OTE-opettaja työskentelee tällä hetkellä idän (2) ja koillisen (1) suurpiirin alueilla. Yhteensä heillä on ollut 45 oppilasta asiakkaana lukuvuoden aikana. OTE-opetuksen tavoitteena on oppilaan niveltäminen takaisin kouluyhteisön jäseneksi sekä osalliseksi ryhmämuotoista opiskelua ilman erityisjärjestelyjä. Peruskoulun päättövaiheessa olevan oppilaan osalta tavoitteena on lisäksi päättötodistuksen saaminen sekä oppilaan saattaminen toisen asteen opintoihin. Yhdellä opettajalla voi kerrallaan olla oppilasta OTEopetuksessa. Vuoden aikana yhden opettajan opetuksessa on n. 40 oppilasta. Sosiaaliohjauksen toteuttamisen mallista neuvotellaan sosiaali- ja terveysviraston kanssa.

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) POL/6 OTE-opettajan palkka lukuvuodessa maksaa euroa. Lukuvuoden aikana yksi opettaja hoitaa n. 40 oppilaan opetuksen erityisjärjestelyn. Jos oppilas ei pääse OTE-opetukseen, hänelle haetaan opetuksen tilapäistä erityisjärjestelyä (OTEJ). Tällöin opetus annetaan oppilaan oman koulun opettajien toimesta lisäresurssin turvin, yleensä 6 tuntia viikossa. Opetuksen tilapäisiin erityisjärjestelyihin lisäresurssia on myönnetty vuositasolla n euroa, jolla järjestetään noin 100 oppilaan opetus. OTE-opetuksella saavutetaan myös niitä oppilaita, joita ei ole opetuksen tilapäisin järjestelyin (OTEJ) pystytty saamaan opetuksen piiriin. OTE-opetuksen etuina ovat kustannustehokkuus, joustavuus ja yhteistyö sosiaalitoimen kanssa. Oppilas saa kokonaisvaltaisempaa tukea ja ohjausta. OTE-opettajan työparina toimii sosiaaliohjaaja, joka on sosiaali- ja terveysviraston työntekijä. OTE-opettajan pääkoulu määritellään erikseen linjanjohtajan päätöksellä. OTE-opettajan esimiehenä toimii pääkoulun rehtori. vs. linjanjohtaja Marjo Kyllönen Taina Tervonen, vs. opetuspäällikkö, puhelin: taina.tervonen(a)hel.fi

33 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (40) NAL/1 53 Eräiden lukioiden opetussuunnitelmamuutoksia HEL T Päätös päätti hyväksyä Alppilan lukion, Helsingin kuvataidelukion ja Helsingin medialukion johtokuntien opetussuunnitelmiin esittämät kurssimuutokset esityslistan liitteiden mukaisesti. linjanjohtaja Liisa Pohjolainen Mervi Willman, opetuspäällikkö, puhelin: mervi.willman(a)hel.fi Liitteet 1 Alppilan lukion opetussuunnitelmamuutosehdotukset 2 Helsingin kuvataidelukion opetussuunnitelmamuutosehdotukset 3 Helsingin medialukio opetussuunnitelmamuutosehdotus 4 Alppilan lukio pöytäkirjanote 5 Helsingin kuvataidelukio pöytäkirjanote 6 Helsingin medialukio pöytäkirjanote Otteet Ote Otteensaajat Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut on päättänyt Helsingin kaupungin opetussuunnitelmista ( 87). Helsingin kaupungin lukioiden opetussuunnitelmat ja niihin tehtävät muutokset noudattavat Opetushallituksen lukion opetussuunnitelman perusteita ja arviointiohjeita (määräys 33/011/2003) sekä opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston opetussuunnitelmaa koskevia ohjeita.