Sisältö: Katsaus vuoteen Hallinto 3 Henkilöstö ja yhteistoiminta 4 Vesi- ja viemäriverkosto 5-6 Talousveden tuotanto 7 Jäteveden käsittely 8-9

Transkriptio

1 Sisältö: Katsaus vuoteen Hallinto 3 Henkilöstö ja yhteistoiminta 4 Vesi- ja viemäriverkosto 5-6 Talousveden tuotanto 7 Jäteveden käsittely 8-9 LIITTEET: Ympäristöraportti Taksat 28 Keskeisiä tunnuslukuja 29

2 Porin Veden toiminta-ajatus Porin Vesi hoitaa toiminta-alueensa veden hankinnan, käsittelyn ja jakelun sekä viemäröinnin ja jäteveden puhdistamisen kilpailukykyiseen hintaan asiakkaiden odotukset ja tarpeet mahdollisimman hyvin täyttäen sekä ympäristöasiat halliten. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen TA 2013 TP Henkilömäärä Myyty vesimäärä 1000 m 3 /a Laskutettu jätevesi 1000 m 3 /a Verkostoon pumpattu vesimäärä 1000 m 3 /a Puhdistettu jätevesi 1000 m 3 /a Veden hinta /m 3 (verollinen) 1,25 1,25 1,45 1,45 Jäteveden hinta /m 3 (verollinen) 2,34 2,34 2,17 2,17 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen (1000 ) TA 2013 TP Tulot Henkilöstömenot Aineet ja tarvikkeet Palveluiden ostot Muut kulut Käyttömenot yhteensä Tulos ennen poistoja ja peruspääoman korkoa Poistot Peruspääoman korko Tulos Investoinnit Investointitulot Investoinnit, netto

3 Toiminnalliset tavoitteet voitiin pääosin saavuttaa. Katsaus vuoteen 2013 Porin Veden liikevaihto oli 19,9 milj., liiketoiminnan kulut 12,4 milj., poistot 5,0 milj. ja kaupungille maksettu peruspääoman korko 2,2 milj.. Tilikauden ylijäämä oli 0,8 milj.. Tulos oli 0,5 milj. budjetoitua parempi. Muutoksena edellisiin vuosiin teollisuuden maksuosuudet puhdistamoinvestoinnista (0,3 milj. ) kirjattiin pääomatalouden sijasta käyttötalouden kuluihin. Investointien toteuttamiseen liittyvä valmistus omaan käyttöön (1,7 milj. ) kirjattiin em. talouslukujen lisäksi käyttötalouden sekä tuloettä menopuolelle. Investoinnit olivat 3,2 milj.. Lukkarinsannan vesisäiliöiden sokkelit ja katot kunnostettiin. Huomattavimpia verkoston uudisrakennusinvestointeja tehtiin Klasipruukin, Murtosenmutkan ja Veturitallien alueilla. Saneerauksia suoritettiin eniten Vanhallakoivistolla ja erilliskohteena valtateiden 2 ja 8 alittavan 1000 mm sadevesiviemärin saneeraus sukkasujutusmenetelmällä Tikkulassa. Verkostojen saneerausinvestoinnit jäivät edellisten vuosien tavoin poikkeuksellisen pieniksi. Saneeraustasoa onkin verkostojen ikääntymisen myötä jatkovuosina välttämätöntä lisätä oleellisesti toimintahäiriöiden vähentämiseksi. Haja-asutusalueella osuuskuntamuotoisen viemäröinnin laajentaminen jatkui Viasveden suunnalla, jossa perustettu osuuskunta oli valmistautumassa viemärilinjojen rakentamiseen. Kaksi osuuskuntaa anoi putkiverkostojensa luovuttamista ja toimintansa sulauttamista Porin Veteen. Päätökset asiasta jäivät seuraavaan vuoteen. Taksoja ei korotettu kertomusvuonna, mutta vesi- ja jätevesimaksun keskinäistä suuruutta muutettiin lukien yhteistaksan pysyessä ennallaan. Talousveden laatu oli erittäin hyvä ja palvelutaso voitiin muutenkin pitää korkealla tasolla, ja sitä monilta osin parantaa. Luotsinmäen vuonna 2010 valmistunut alueellinen keskuspuhdistamo on toiminut erinomaisesti ja asetetut puhdistustavoitteet saavutettiin. Vedenmyynti Ulvilan kaupungille ei vielä toteutunut. Samoin alueellisen vesihuoltolaitoksen perustamistoimet eivät edenneet. Porin Veden asiakastyytyväisyys säilyi valtakunnallisen Yhdyskuntatekniset Palvelutkyselyn mukaan hyvällä tasolla. Porin Veden henkilökunnan määrä väheni kertomusvuoden aikana kolmella, ja oli vuoden lopussa 70, joista 1 määräaikainen. Sairaslomia oli 18,3 pv työntekijää kohti, jossa vähennystä 13 % edelliseen vuoteen verrattuna. Myös työtapaturmien kautta menetettyjen työpäivien määrä väheni selvästi. Vuotovesimäärät vähenivät edellisestä vuodesta, vesijohtoverkossa 16,1 %,:iin ja viemäriverkossa 34,9 %:iin. Vesijohtovuotojen määrä oli 87, mikä vastaa edellisen vuoden tasoa. Esitän koko henkilöstölle sekä Porin Veden johtokunnan jäsenille kiitokset Porin vesihuollon hyväksi tehdystä työstä. Lisäksi kiitos asiakkaille ja yhteistyökumppaneille hyvästä yhteistyöstä. Ilkka Mikkola

4 Hallinto Organisaatio Johtokunta 11 jäsentä Johtaja Laitosyksikkö Laitospäällikkö Verkostoyksikkö Verkostopäällikkö Porin Vesi, liikelaitoksen johtokunta Varsinaiset jäsenet Palomäki Markku (pj) Harjanne Tapio(vpj) Jokinen Marja-Leena Kukkakorpi Raija Lehtinen Voitto Muurinen Sirpa Mäkelä Juha Pakkasela Mikko Rosnell Tapio Sjösten Marju Tenho Salla Henkilökohtaiset varajäsenet Järvinen Marko Aaltonen Harri Arola Raili Uimaluoto Marjut Valio Ville Kukkasmäki Marja-Leena Rantanen Jukka Hakulinen Veijo Pukkila Timo Mäki Soili Kaaresmaa Teresa Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnassa oli Jari Pajukoski. Johtokunnan sihteerinä toimi Sirpa Mannila asti, tämän jälkeen Anne Peltomaa. Porin Vesi, liikelaitoksen johtajana toimi dipl.ins. Ilkka Mikkola. Laitosyksikön tehtävät: Verkostoyksikön tehtävät: - Raakaveden hankinta - Verkostojen ja pumppaamoiden tutkimus, - Vedenpuhdistamoiden, pohjavesilaitosten, pai- suunnittelu, käyttö, kunnossapito, saneeraus neenkorotusasemien, vesisäiliöiden ja jäteve- ja uudisrakentaminen denpuhdistamoiden suunnittelu, käyttö, kun- - Johtokartaston laadinta ja ylläpito nossapito, saneeraus ja uudisrakentaminen - Asiakaspalvelu ja laskutus - Veden laadun tarkkailu hankinta- ja purkuve- - Asiakkaan tilauksesta tehtävien talojohtojen sistöissä, laitoksilla, puhdistamoilla, vesisäi- uudis- ja saneerausrakentaminen liöissä ja verkostossa - Laitospalvelu ja materiaalitoiminnot - Lietteiden käsittely ja sijoittaminen - Varallaolo Laitosyksikön päällikkönä toimi laitospäällikkö Hannu Ruohomaa asti, tämän jälkeen Ismo Lindfors. Verkostoyksikön päällikkönä toimi verkostopäällikkönä Jouko Halminen

5 Henkilöstö Porin Veden palveluksessa oli vuoden lopussa vakinaisia työntekijöitä 68 sekä tilapäisiä 2. Vakinaisia kuukausipalkkaisia oli 25 ja tuntipalkkaisia 43. Henkilökunnan keski-ikä oli 46,3 v (naiset 45,9v ja miehet 46,4 v). Sairauslomia oli yhteensä 1245 eli 18,3 päivää työntekijää kohti. Työtapaturmien johdosta menetettyjä työpäivä oli 47. Eläkkeelle jäivät laitospäällikkö Hannu Ruohomaa , johdon assistentti Sirpa Mannila , kuorma-auton kuljettaja Pekka Virtanen sekä laitosmies Matti Wallenius Uusina työntekijöinä aloittivat varastomies Kai Mattila , asiakaspalvelusihteeri Titta Lehtinen ja laitomies Tero Hakala , joka vakinaistettiin oppisopimuksen päätyttyä. Pitkään palvelleiden muistaminen Asiakaspalvelusihteeri Ritva Ketola 40 vuotta. Asiakaspalvelusihteeri Tiina Suominen, prosessianalyytikko Taina Raitolampi, toimistosihteeri Sirpa Miettinen, suunnittelija Timo Höckert, putkiasentaja Teijo Levomäki ja kuormaautonkuljettaja Jari Mäntylä kaikki 30 vuotta Yhteistoiminta Porin Veden yhteistyötoimikunta, joka samalla toimii myös työsuojelutoimikuntana kokoontui neljä kertaa. Yhteistyötoimikuntaan kuuluivat työnantajan edustajina Ilkka Mikkola ja Hannu Ruohomaa asti, tämän jälkeen Ismo Lindfors sekä yleisvarajäsenenä Jouko Halminen, henkilöstön edustajina Sirpa Miettinen, Reijo Astokari ja Pertti Mäkinen, yleisvarajäseninä Jorma Pynnönen ja Taina Raitolampi. Lisäksi kokouksiin osallistuivat työsuojeluvaltuutettu Antero Kivelä ja työterveyshoitaja Helinä Murto. Pyynikin kesäteatteri Virkistystoiminta Työkykyä ylläpitävää toimintaa ja virkistystoimintaa oli vuoden aikana runsaasti. Henkilökunnan koulutusristeily järjestettiin Urheilukerho järjesti vuoden aikana mm. hohtokeilauksen keväällä ja syksyllä, kesäretken Pyynikin kesäteatteriin ja sisävesiristeilylle, Tyvikumpuhölkän sekä pikkujoulut.

6 Vesi- ja viemäriverkosto Vuonna 2013 oli yhteensä 94 kpl runkojohtovuotoa, joista päivystyksessä korjattiin 24 kpl. Vedettäoloaika / asukas oli min. Harjakankaalta ja Lukkarisannasta yhteensä pumpattu vesimäärä oli kuutiota, laskutettu vesimäärä kuutiota. Hukkavesi prosentti 15,4 %. Verkostojen kokonaispituudet Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto 710 km 914 km Suunnittelu, mittaus ja tutkimus Suunnitelmia laadittiin yhteensä 37 kpl, joista 12 saneeraus- ja 25 uudiskohteisiin. Paineviemäri tai pumppaamosuunnittelua oli 7 kohteessa. Laajempia kohteita olivat Veturitallin ja Paarnoorin alueet sekä Kuninkaanhaan jv-pumppaamo- ja linjamuutokset. Uudisalueista jatkui Klasipruuki ja saneerausalueista Vanhakoivisto. Yksityisiä linjasuunnitelmia tehtiin Viasveden jvosuuskunnalle ja Ilmailuopistolle. Muut suunnitelmat koskivat saneeraus- ja uudiskohteita eri puolilla verkostoa. Porin Veden, eri urakoitsijoiden sekä osa teknisen palvelukeskuksen rakentamista verkostokohteista kartoitettiin ja siirrettiin TeklaNis:n tietokantaan numeeriseksi kartaksi. Saneerattavien alueiden runkoviemäriverkostojen ja tarkastuskaivojen kuntoa tutkittiin ja kartoitettiin suunnittelun tueksi. Lisäksi Noormarkun vesi ja viemäriverkoston karttatietojen täydentämistä jatkettiin maastotutkimuksin. Vt2:n alittavaa sadevesiviemäriä saneerattiin sukkasujutusmenetelmällä. Kuvassa viemärin pesua ennen urakan alkamista joulukuussa. Verkoston rakentaminen Rakentamiskohteista tehtiin Porin Veden omana työnä 5 kohdetta, TPK:n työnä 7 kohdetta ja urakkatyönä 5 kohdetta eli yhteensä 17 kohdetta. Erillisviemäröintiä ja vesijohdon uusintaa jatkettiin pääasiassa Vanhallakoivistolla. Musan huonokuntoista sadevesiviemäriä saneerattiin lasikuitusukkamenetelmällä vt8/vt2 alueella lähes 400 m. Muita saneerauskohteita oli mm. Murtosenmutkassa ja Koivulassa. Pohjoisrantakadulla saneerattiin sadevesipumppaamo TPK:n kanssa yhteiskohteena. Suurimmat tonttituotantokohteet olivat Klasipruukin ja Murtosenmutkan alueilla. Merkittävä uudistuotantokohde oli myös Veturitallin asemakaava-alueen vesijohdot ja viemärit sekä svpumppaamo. Lisäksi uusi jv-pumppaamo paineviemäreineen rakennettiin Klasipruukiin Palkotielle. Uusia teollisuustontteja varten rakennettiin vv-johdot Isojoenrannan Ampuhaukantielle. Tilaustyöt Porin Vesi teki tilauksesta asiakkailleen tonttijohtoihin liittyviä korjaus ja uudisrakennustöitä yhteensä 376 kpl. Veturitallin alueen vesihuoltoverkostojen rakentaminen käynnistyi keväällä. Kuvassa yllä rautatien alitus tarkkuustunkkausmenetelmällä. Päälinjan venttiilien uusimistyötä Lukkarinsannassa.

7 Pumppaamot Laitoksen hoidossa oli kuluneen vuoden lopussa 147 pumppaamoa, joista omia jätevesipumppaamoita 81 kpl. Laitoksen omia sadevesipumppamoita oli 26 kpl. TPK:n alikäytäväpumppaamoita 25 kpl. Muita TPK:n pumppaamoita 4, vapaa-aikaviraston JVpumppaamoita 1 kpl. sekä Porin Jätehuollon pumppaamoita 2 kpl. Porin Vesi valvoo myös neljän Jokilaakson Ympäristö Oy:n jäteveden siirtopumppaamon käyttöä. Pumppuja huollettavissa pumppaamoissa oli kaikkiaan 315 kpl. Pumppaamot pyritään huoltamaan kerran vuodessa. Toinen kriteeri on n käyttötunnin välein. Huollossa pumput nostetaan kaivosta ylös, tarkastetaan öljyt ja mitataan moottoreiden eristysvastukset sekä suoritetaan mahdolliset säädöt. Pumppaamon huoltoon kuuluu myös sisäisen putkiston ja sähkökeskuksen kunnon tarkastus. Huollossa ilmenneet viat korjattiin välittömästi tai sopivana ajankohtana. Vuoden 2012 aikana aloitettiin siirtyminen uuteen kaukovalvontajärjestelmään. Vuoden 2013 lopussa uuteen kaukovalvontajärjestelmään oli liitettynä 92 pumppaamoa. Vanhassa järjestelmässä oli liitettynä 25 pumppaamoa. Kaukovalvonnan piirissä on yhteensä 117 pumppaamoa. Vuoden 2013 aikana saneerattiin Pohjoisrannan alikulun pumppaamo sekä poistettiin kaksi pumppaamoa, Luotsinmäen kaatopaikan valumavesiä pumpannut pumppaamo sekä Palokunnantien varapumppaamo. Uusia pumppaamoita otettiin käyttöön kaksi kappaletta, Palkotien jätevesipumppaamo ja veturitallin sadevesipumppaamo. Varasto Porin Vedellä on oma tarvikevarasto. Sen arvo oli: Vesijohtotarvikkeet Viemäritarvikkeet Yleistarvikkeet Yhteensä Veturitallintien sadevesipumppaamon asennus Vesimittarit Vesimittareita huollettiin vuoden aikana 1379, jäätyneitä oli 38. Mittareita romutettiin Säilytysmittareita oli 260. Laitoksen verkostoon oli vuoden lopussa liitetty mittaria (vuoden 2012 lopussa 19771). Kokoryhmittäin mittareita oli seuraavasti: mm mm mm mm mm mm Varaston kiertonopeus oli 2,35.

8 Talousveden tuotanto Verkostoon pumpattu talousvesi oli normaalitilanteessa Ahlaista lukuun ottamatta Harjakankaalla valmistettua tekopohjavettä, jonka raakavetenä käytetään pääsääntöisesti Tuurujärven vettä. Vaihtoehtoisesti ja lisänä voidaan käyttää Tyvijärven vettä. Pelkästään Tyvijärven vettä käytettiin raakavetenä poikkeuksellisen paremman laatunsa vuoksi Varalaitoksina olivat Lukkarinsannan pintavesilaitos, Vähärauman pohjavedenottamo, Noormarkun Harjakankaan ja Kankaan pohjavedenottamot sekä Sachtleben Pigments Oy:n tehtaiden vesilaitos Kaanaassa. Lukkarinsannan varavesilaitosta käytettiin talousveden tuotantoon toukokuussa kahden viikon aikana Harjakankaalta kaupunkiin johtavan päävesijohdon huoltotyön aikana. Lukkarinsannan uuden laitoksen vesi on hyvälaatuista ja täyttää talousvesiasetuksen laatuvaatimukset. Samana aikana Noormarkun vesihuolto hoidettiin Kankaan pohjavedenottamon tuotannolla. Lukkarinsannan varavesilaitosta käytettiin taloustuotantoon myös Harjakankaan tekopohjavesilaitoksella sattuneen automaatiovaurion vuoksi 16 tunnin ajan. Lisäksi Kankaan pohjavedenottamoa käytettiin muutamia kertoja sähkökatkojen yhteydessä. Ahlaisten pohjavedenottamolla luonnonpohjavesi otetaan kuilukaivon kautta. Lievästi happaman pohjaveden ph-arvo nostetaan ilmastamalla vettä. Ilmastuksen jälkeen vesi johdetaan UV-desinfioinnin kautta vesijohtoverkostoon. Porin vesitorni erotettiin vesijohtoverkostosta vesisäiliön vuototutkimusta, korjaussuunnittelua ja puhdistusta varten. Tällöin vesi pumpattiin Harjakankaan tekopohjavesilaitokselta paineperusteisesti. Normaalisti vettä pumpataan vesitornin pinnankorkeuden mukaan. Vesitorni oli pois käytöstä asti. Paineenkorotusta verkostossa tehtiin yhteensä kuutiometriä neljällä paineenkorotusasemalla. Verkostoon pumpatut vesimäärät eri laitoksilla olivat: Harjakangas m3 Vähärauma 0 m3 Lukkarinsanta m3 Sachtleben Pigments Oy 0 m3 Ahlainen m3 Kangas m3 Noormarkku, Harjakangas 0 m3 Yhteensä m3 Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen vedenkäsittelyprosessi on seuraava: raakavesi käsitellään kemiallisesti käyttäen saostuskemikaalina polyalumiinikloridia. Flotaatiolla selkeytetty vesi johdetaan jatkuvatoimisten hiekkasuodattimien kautta tekopohjavedenmuodostukseen, joka tapahtuu allasimeytysmenetelmällä. Harjusta tekopohjavesi pumpataan noin 2-3 viikon viipymän jälkeen loppukäsittelyyn, jossa vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla ja alkaloinnin jälkeen pumpataan verkostoon. Hiilidioksidioksidin annosteltiin verkostoon pumpattavaan veteen alkaliteetin ja kovuuden nostamiseksi. Menettelyllä pyritään suojaamaan vesijohtoverkostoa korroosiolta. Ammoniumkloridin annostelu veteen desinfioinnin tehostamiseksi on myös tarvittaessa mahdollista.

9 Jäteveden käsittely Jäteveden puhdistus Suurin osa Porin kaupungin jätevesistä käsiteltiin Luotsinmäen keskuspuhdistamolla. Lisäksi käytössä olivat Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamot. Myös Luvian kunnan ja Jokilaakson Ympäristö Oy:n jätevedet puhdistettiin Luotsinmäen keskuspuhdistamolla. Jokilaakson Ympäristö Oy:n jätevedet tulevat Euran Kiukaisista, Harjavallasta, Nakkilasta, Suominen Kuitukankaat Oy:stä ja Ulvilasta. Kaikki jätevesi käsiteltiin biologiskemiallisella prosessilla. Fosforin saostuskemikaalina käytettiin ferrisulfaattia. Keskuspuhdistamolla on käytössä DN-prosessiin perustuva kokonaistypenpoisto. Jälkikäsittelynä on flotaatio, jossa fosforin ja kiintoaineen saostukseen käytettiin polymeeriä. Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamoilla saostuskemikaalina käytettiin ferrosulfaattia. Reposaaren puhdistamolla jäteveden ammoniumtyppi nitrifioidaan. Puhdistamoilla käsitellyt vesimäärät olivat: Luotsinmäen keskuspuhdistamo m 3 Reposaari m 3 Ahlainen m 3 YHTEENSÄ m 3 Hakemus Luotsinmäen keskuspuhdistamon ympäristöluvan tarkistamisesta jätettiin Etelä- Suomen aluehallintovirastolle käsiteltäväksi voimassa olevan ympäristöluvan määräysten mukaisesti toukokuun 2003 lopussa. Puhdistustulokset Puhdistustulokset määritettiin puhdistamoille tulevasta ja niiltä lähtevästä jätevedestä kerätyistä kokoomanäytteistä, jotka analysoitiin Porin Veden jätevesilaboratoriossa. Kunkin puhdistamon näytteenottotiheys on määritetty tarkkailuohjelmassa. Lisäksi tarkkailtiin teollisuusjätevesiä verkostoon johtavien suurempien laitosten veden laatua pääasiassa kaksi kertaa kuukaudessa otetuin kokoomanäyttein.

10 Luotsinmäen keskuspuhdistamo Luotsinmäen keskuspuhdistamon toiminta oli erittäin hyvää koko vuoden 2013 ajan. Puhdistamon toiminnalle ja tuloksellisuudelle asetetut vaatimukset täytettiin selvästi. Puhdistustulokset ovat erittäin hyviä. Kaikki lupaehdon mukaiset neljännesvuosijaksojen raja-arvot täytettiin todella selvästi. Puhdistamon ohi ei johdettu koko vuonna yhtään jätevettä. Jäteveden typenpoistoon käytettävä DNprosessi toimi myös hyvin. Saavutettu kokonaistypen keskimääräinen poistoteho oli 79 % eli korkea. Reposaaren jätevedenpuhdistamo Reposaaren jätevedenpuhdistamo toimi hyvin vuonna Puhdistustuloksista lasketut keskiarvot täyttivät kaikki lupaehdon vaatimukset vuoden 2013 jälkimmäisellä puoliskolla. Puhdistustuloksista lasketut keskiarvot täyttivät kaikki lupaehdon vaatimukset vuoden 2013 jälkimmäisellä puoliskolla. Vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla puhdistustuloksista lasketut keskiarvot täyttivät lupaehdon vaatimukset BOD 7ATU :n, COD Cr :n, ja kiintoaineen osalta. Fosforin puhdistustehon keskiarvo jäi niukasti raja-arvosta. Tämä johtui puhdistamolle tulevan jäteveden laadusta. edustan merialueen veden laadun tarkkailu, kalataloudellinen tarkkailu ja pohjaeläinten tarkkailu. Lietteiden käsittely ja loppusijoitus Keskuspuhdistamolle tuotiin sako- ja umpikaivolietteitä sekä pienpuhdistamoiden ylijäämälietteitä yhteensä m 3. Laitokselle johdettiin lisäksi Luotsinmäen käytöstä poistetun kaatopaikan valumavedet kesään 2013 saakka, jolloin velvollisuus näiden puhdistamolle johtamiseen päättyi. Luotsinmäen keskuspuhdistamolla tuotettiin koneellisesti kuivattua lietettä yhteensä m 3. Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamoiden lietteet vietiin kuivaamattomina Luotsinmäen keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Niiden määrät sisältyvät keskuspuhdistamon lukuun. Kemira Oyj on hoitanut puhdistamolietteen jatkokäsittelyä ja hyötykäyttöä palvelusopimusperiaatteella vuodesta 2008 alkaen. Keskuspuhdistamolla sakeutettu liete on hygienisoitu Kemicond -menetelmällä. Lopputuote on kuivatun Kemicond - lietteen ja turpeen seos. Kemira Oyj on toimittanut Kemicond - käsiteltyä lopputuotetta hankkimiinsa hyötykäyttökohteisiin. Ahlaisten puhdistamo Ahlaisten jätevedenpuhdistamo toimi vuonna 2013 tehokkaasti. Puhdistustulokset olivat hyviä ja täyttivät lupaehdon pitoisuus- ja puhdistustehovaatimukset kaikilta osin. Vesistötarkkailu Jätevesien vaikutusta Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen veden laatuun on tutkinut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys joen alajuoksun kuormittajien yhteisestä toimeksiannosta. Vuonna 2013 tehtyjä tutkimuksia olivat Kokemäenjoen alaosan ja Porin Luotsinmäen puhdistamon selkeytysallas

11 Liitteet: Tuloslaskelma Tase Suurimmat veden- ja jätevedenkuluttajat 2013 Vesi- ja viemäriverkoston kokonaispituudet ja materiaalit Pori, vesijohtoveden valvonta, verkosto Ahlainen, vesijohtoveden valvonta, verkosto Noormarkku, vesijohtoveden valvonta, verkosto Harjakankaan tekopohjavesilaitos, käyttötarkkailu Ahlaisten pohjavedenottamon ja Ahlaisten verkoston, käyttötarkkailu Kankaan pohjavedendottamon ja Noormarkun verkoston käyttötarkkailu Veden tuotanto ja Vähärauman paineenkorotus, energian ja kemikaalien hankinta ja kulutus vuonna 2013 Jätevedenkäsittely, energian ja kemikaalien kulutus 2013 Puhdistamoiden toiminnan yhteenveto 2013 Puhdistamoilla puhdistettu jätevesimäärä Ympäristöraportti 2013 Taksat Keskeisiä tunnuslukuja

12 Porin Vesi, liikelaitos PORIN VEDEN TULOSLASKELMA Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Palveluiden ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstömenojen korjauserät Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut -151 Peruspääoman korko kunnalle Muut rahoituskulut Ylijäämä ennen satunnaisia eriä Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron muutos Varausten muutos Tilikauden ylijäämä/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 3,8 3,5 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 3,8 3,5 Voitto, % 4,1 3

13 Porin Vesi, liikelaitos PORIN VEDEN TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,99 Aineettomat hyödykkeet 0, ,44 Aineettomat oikeudet 0, ,44 Aineelliset hyödykkeet , ,55 Maa ja vesialueet , ,81 Rakennukset , ,38 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,44 Koneet ja kalusto , ,30 Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat , ,62 Sijoitukset , ,00 Osakkeet ja osuudet , ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,72 Vaihto-omaisuus , ,83 Aineet ja tarvikkeet , ,83 Saamiset , ,37 Lyhytaikaiset saamiset , ,37 Myyntisaamiset , ,63 Saamiset kunnalta/kuntayhtymältä , ,36 Siirtosaamiset , ,38 Rahat ja pankkisaamiset , ,52 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,71

14 Porin Vesi, liikelaitos PORIN VEDEN TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,55 Peruspääoma , ,10 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä , ,56 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,89 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,00 Poistoero Vapaaehtoiset varaukset ,67 0, , ,84 VIERAS PÄÄOMA , ,16 Pitkäaikainen vieras pääoma , ,85 Liittymismaksut ja muut velat , ,85 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,31 Ostovelat , ,59 Siirtovelat , ,70 Muut lyhytaikaiset velat , ,02 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,71 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 93,3 93,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 28,4 28,1 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Lainakanta M 0,0 0,0 Lainasaamiset M 0,0 0,0

15 Suurimmat vedenkuluttajat Fortum m3 2. PVO-Lämpövoima Oy Osuuskunta Satamaito Luvata Keskussairaala Pori Energia (Metallin lämpökeskus) Vapaa-aikavirasto (urheilukeskus) Vapaa-aikavirasto (uimahalli) Ravanin Pesula Porin Satama Kaupunginsairaala Sampo Rosenlew Luvian kunta Keskusaukion kiinteistö Corenso Suurimmat jäteveden tuottajat Jokilaakson Ympäristö Oy m3 2. Corenso Luvian kunta Osuuskunta Satamaito Keskussairaala Sachtleben Pigments Sampo-Rosenlew Porin Jätehuolto Vapaa-aikavirasto (urheilukeskus) Vapaa-aikavirasto (uimahalli) Ravanin Pesula Kaupunginsairaala Keskusaukion kiinteistö

16 Vesijohtoverkoston kokonaispituus Muutos v Teräsputkea m Valurautaputkea m m Asbestisementtiputkea m Muoviputkea m m Määrittelemättömiä m Kaikki yhteensä 711 km Viemäriverkoston kokonaispituus Muutos v Jätevesiputkistoa m m Sadevesiputkistoa m m Kaikki Yhteensä 914 km Tästä määrästä on: Muutos v Teräsputkea 882 m +/- 0 Betonia m -797 m Lasitettua saviputkea m +/- 0 m Ep-putkea 435 m +/-0 Muoviputkea m m Määrittelemättömiä m Kaikki yhteensä 914 km Verkostoa rakennettu v Vesijohtoa m Jätevesiviemäriä m Sadevesiviemäriä m Vesihuoltoverkoston pituus on inventoitu Porin Veden verkostonhallintajärjestelmästä.

17 PORI VESIJOHTOVEDEN VALVONTA 2013, verkosto VEDEN LAATU Jatkuva valvonta Jaksottainen valvonta Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo lukumäärä lukumäärä Koliformiset bakteerit 37 o C kpl/100 ml 69 <1 <1 4 <1 <1 Kok. pesäkeluku 22 o C 4 1,5 3 E. coli pmy/100 ml Enterokokit kpl/100ml 4 <1 <1 Clostridium perfringens kpl/100ml 68 <1 <1 4 <1 <1 Arseeni g/l 4 <2 <2 Elohopea g/l 4 <0,5 <0,5 Kadmium g/l 4 <1 <1 Kromi g/l 4 <5 <5 Lyijy g/l 4 <10 <10 Bromaatti g/l 1 <5 <5 Fluoridi mg/l 4 <0,1 <0,1 Nitraatti mg/l 4 <5 <5 Nitriitti mgn/l 4 <0,02 <0,02 Nitraattityppi mgn/l 4 <1,2 <1,2 Nitriittityppi mgn/l 4 <0,01 <0,01 Natrium mg/l 4 4,1 4,6 Ammonium mg/l 68 <0,02 <0,02 4 <0,02 <0,02 Ammoniumtyppi mgn/l 4 <0,02 <0,02 Kloridi mg/l 4 19,2 23 Kupari g/l Alumiini mg/l 68 <0,02 0,041 4 <0,02 <0,02 Mangaani g/l 68 7, Rauta mg/l 70 0,053 0,29 4 0,054 0,11 Nikkeli g/l 4 <2 <2 Kloroformi g/l 4 18,2 27 Bromidikloorimetaani g/l 4 2,8 3,6 Dibromikloorimetaani g/l 4 <0,5 <0,5 Bentseeni g/l 1 <0,4 <0,4 Trikloorieteeni g/l 4 <0,5 <0,5 Tetrakloorieteeni g/l 3 <0,5 <0,5 Tetrakloorimetaani g/l 2 <0,5 <1 Bromoformi g/l 4 <0,5 <0,5 1,2-dikloorietaani g/l 4 <0,3 <0,3 Vinyylikloridi g/l 4 0,23 0,3 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 4 5,7 7,5 COD Mn mgo/l 4 1,5 1,9 TOC mg/l 4 2,9 3,6 ph 68 8,3 8,8 4 8,3 8,4 Sähköjohtavuus S/cm Sameus FTU 68 0,23 0,44 4 0,21 0,25 Väri Pt mg/l 68 5, <5 5 Maku 68 0, Haju 68 0, Sulfaatti SO 4 mg/l 4 15,8 20 Vesitutkimukset tehneet laboratoriot: Jatkuvan valvonnan tutkimukset Porilab Jaksottaisen valvonnan tutkimukset Porilab ja Metropolilab Osa näytteistä otettu Lukkarinsannan laitoksella tuotetusta vedestä, pääosin Harjakankaan tekopohjavettä

18 AHLAINEN VESIJOHTOVEDEN VALVONTA, verkosto 2013 Jatkuva valvonta Jaksottainen valvonta VEDEN LAATU Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo Tutkimusten Arvo lukumäärä lukumäärä Koliformiset bakteerit 37 o C kpl/100 ml 3 <1 <1 1 <1 Kok. pesäkeluku 22 o C 1 <1 E. coli pmy/100 ml Arseeni g/l 1 <2 Elohopea g/l 1 <0,5 Kadmium g/l 1 <1 Kromi g/l 1 <5 Lyijy g/l 1 <10 Fluoridi mg/l 1 0,14 Nitraatti mg/l 1 <5 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,01 Natrium mg/l 1 11 Ammonium mg/l 3 <0,02 <0,02 1 <0,02 Kloridi mg/l 1 9,5 Kupari mg/l 1 0,2 Alumiini mg/l 1 <0,02 Mangaani g/l 3 7,3 12 <5 Rauta mg/l 3 0,11 0,2 1 0,046 Nikkeli g/l 1 8 Torjunta-aineet g/l 1 0 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 1 <4 COD Mn mgo/l 1 <1 ph 3 7,4 7,5 1 7,7 Sähköjohtavuus S/cm Sameus FTU 3 0,58 0,98 1 <0,2 Väri Pt mg/l 3 <5 <5 1 5 Maku Haju Sulfaatti SO 4 mg/l 1 90 Vesitutkimukset tehneet laboratoriot: Jatkuvan valvonnan tutkimukset Porilab Jaksottaisen valvonnan tutkimukset Porilab ja Metropolilab

19 NOORMARKUN VESIJOHTOVEDEN VALVONTA, verkosto 2013 Jatkuva valvonta Jaksottainen valvonta VEDEN LAATU Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo Tutkimusten Arvo lukumäärä lukumäärä Koliformiset bakteerit 37 o C kpl/100 ml 7 <1 <1 1 <1 Kok. pesäkeluku 22 o C 1 <1 E. coli pmy/100 ml 4 <1 <1 Clostridium perfringenns kpl/100ml 1 <1 <1 Arseeni g/l 1 <2 Elohopea g/l 1 <0,5 Kadmium g/l 1 <1 Kromi g/l 1 <5 Lyijy g/l 1 <0,01 Fluoridi mg/l 1 <0,1 Nitraatti mg/l 1 <5 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,01 Nitraattityppi mgn/l 1 <1,2 Natrium mg/l 1 14 Ammonium mg/l 7 <0,02 <0,02 1 <0,02 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,02 Kloridi mg/l 1 18 Kupari mg/l 1 0,016 Alumiini mg/l 1 <0,02 Mangaani g/l 7 <5 < Rauta mg/l 7 0,014 0, ,063 Nikkeli mg/l 1 <0,01 Kloroformi g/l 1 16 trikloorieteeni µg/l 1 <0,5 tetrakloorieteeni µg/l 1 <0,5 1,2-dikloorietaani µg/l 1 <0,3 Bromidikloorimetaani g/l 1 2,5 Dibromikloorimetaani g/l 1 <0.5 Bromoformi g/l 1 <0,5 Bromaatti g/l 1 <5 Torjunta-aineet yhteensä g/l 1 0 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 1 4,7 TOC mg/l 1 2,4 COD Mn mgo/l 1 1,2 ph 7 8,2 8,6 1 8,4 Sähköjohtavuus S/cm Sameus FTU 7 <0,2 <0,2 1 0,61 Väri Pt mg/l 7 <5 <5 1 5 Maku 7 0, Haju 7 0, Sulfaatti SO 4 mg/l 1 13 Vesitutkimukset tehneet laboratoriot: Jatkuvan valvonnan tutkimukset Porilab Jaksottaisen valvonnan tutkimukset Porilab ja Metropolilab Osa näytteistä Kankaan laitoksen pohjavettä, normaalisti Harjakankaan tekopohjavettä.

20 HARJAKANKAAN TEKOPOHJAVESILAITOS KAYTTÖTARKKAILU 2013 Vesitutkimukset teki Porin Veden Harjakankaan käyttölaboratorio Raakavesi Lähtevä puhdas Verkostovesi VEDEN LAATU Tutkimusten Ka Suurin Tutkimusten Ka Suurin Tutkimusten Ka Suurin lukumäärä arvo lukumäärä arvo lukumäärä arvo Kokonaispesäkeluku kpl/ml 98 0,65 16 Lämpötila o C ,5 24, ,7 18, ,5 18,3 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l , ,9 8,2 99 5,5 11,9 CODMn mgo/l ,5 21, ,2 2,1 99 1,4 3 ph 170 6, ,1 9,0 99 8,5 9,1 Sähköjohtavuus S/cm , Sameus FTU 169 1,5 2, ,15 0, ,21 2,23 Väri Pt mg/l , ,8 20 Kok. kovuus o dh 169 1, ,5 4,6 99 3,6 4,3 Kok. kovuus mmol/l 169 0,21 0, ,63 0, ,64 0,79 Alkaliteetti mval/l 169 0,19 0, ,71 1, ,74 0,93 Rauta mg/l 170 0,9 1, ,03 0, ,08 0,57 Mangaani mg/l 40 0,07 0, <0,02 0, ,02 0,06 Alumiini mg/l 163 0,22 0, ,01 0,04 Vapaa kloori mg/l 182 0,34 0,44 Happi mg/l 35 9,6 11,9 36 7,7 10,8 AHLAISTEN POHJAVEDENOTTAMON JA AHLAISTEN VERKOSTON KÄYTTÖTARKKAILU 2013 Puhdas lähtevä vesi Vesijohtovesi VEDEN LAATU Tutkimusten Ka Suurin Tutkimusten Ka Suurin lukumäärä arvo lukumäärä arvo Kokonaispesäkeluku kpl/ml 44 1, <1 1 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 45 3,7 5,9 45 3,9 5,5 COD Mn mg/l 45 0,9 1,5 45 1,0 1,4 ph 45 7,5 7,7 45 7,5 7,6 Sähköjohtavuus S/cm Sameus FTU 45 0,34 1, ,49 2,30 Väri Pt mg/l 45 3,0 5,0 45 3,3 10,0 Kok. kovuus o dh 45 6,0 6,7 45 6,0 6,2 Kok. kovuus mmol/l 45 1,1 1,2 45 1,1 1,1 Alkaliteetti mval/l 45 0,88 0, ,88 0,95 Rauta mg/l 45 0,080 0, ,11 0,47 Mangaani mg/l 45 0,02 0, ,02 0,04 Kupari MgO/l 2 0,16 0,19 Lämpötila ºC 41 9,6 16,8 44 8,9 15,3 NOORMARKUN VERKOSTON KÄYTTÖTARKKAILU 2013 Vesijohtovesi VEDEN LAATU Tutkimusten Ka Suurin lukumäärä arvo Kokonaispesäkeluku kpl/ml 43 0,14 3 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 46 5,1 8,2 COD Mn mg/l 43 1,3 2,1 ph 46 8,3 8,8 Sähköjohtavuus S/cm Sameus FTU 46 0,14 0,55 Väri Pt mg/l 43 2,5 2,5 Kok. kovuus o dh 43 3,7 4,4 Kok. kovuus mmol/l 43 0,66 0,79 Alkaliteetti mval/l 43 0,9 2,36 Rauta mg/l 46 0,03 0,09 Mangaani mg/l 46 <0,02 0,04 Lämpötila ºC 45 9,3 18,1 Osa Noormarkun näytteistä Kankaan laitoksen pohjavettä, normaalisti Harjakankaan tekopohjavettä.

21 Veden tuotanto ja Vähärauman paineenkorotus Energian ja kemikaalien hankinta ja kulutus v Harjakangas Lukkarin- Vähärauma Ahlainen, Kangas, Harjakangas, santa pohjavesi pohjavesi paineenkor. Veden tuotanto m 3 /a Paineen korotus m 3 /a Energia kwh/a Energia kwh/m 3 0,5 0,1 2,7 1,4 0,3 NaOCl 10 % t/a 46 4,4 6,8 0,02 NaOCl 10 % g/m 3 7,7 4,4 1,4 PAC t/a PAC g/m 3 91 Kalkki t/a 245 Kalkki g/m 3 41 NaOH 50 % t/a 9,3 1,8 NaOH 50 % g/m Hiilidioksidi t/a 57 Hiilidioksidi g/m 3 9 Happi t/a 25 Rikkihappo 413 Jäteveden käsittely: energian ja kemikaalien kulutus v Luotsinmäki Reposaari Ahlainen Vesimäärä m 3 /a Energia kwh/a Energia kwh/m 3 0,54 1,6 0,57 Sammutettu kalkki t/a 11 Ferrosulfaatti t/a Ferrosulfaatti g/m Ferrisulfaatti t/a 2278 Ferrisulfaatti g/m Polymeeri t/a 31

22 Puhdistamoiden toiminnan yhteenveto v Luotsinmäen keskuspuhdistamo Käsitelty vesi m 3 /d Ohitettu vesi 0 m 3 /d Toteutunut Edellytetty puhdistustulos 2013 puhdistustulos BOD 7ATU 6,5 mg/l, 99 % 20 mg/l, 95 % P 0,13 mg/l, 98 % 0,30 mg/l, 95 % COD Cr 49 mg/l, 95 % 125 mg/l, 85 % Kiintoaine 9,9 mg/l 15 mg/l Typpi 79 % 70 % vuosikeskiarvona Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamot Toteutunut puhdistustulos 2013 Käsitelty Ohitettu Lähtevä pitoisuus Puhdistusteho Puhdistamo vesimäärä vesimäärä BOD 7ATU P BOD 7ATU P m 3 /d m 3 /d mg/l mg/l % % Reposaari 303 1,6 8,3 0, Ahlainen ,9 0, Edellytetty puhdistustulos Lähtevä pitoisuus Puhdistusteho BOD 7ATU P BOD 7ATU P mg/l mg/l % % 15 0, , BOD 7ATU :lla mitataan jäteveden sisältämän orgaanisen, happea kuluttavan aineen määrää Toteutunut puhdistustulos Edellytetty puhdistustulos Lähtevä pitoisuus Puhdistusteho Lähtevä pitoisuus Puhdistusteho Puhdistamo COD Cr Kiintoaine COD Cr Kiintoaine COD Cr Kiintoaine COD Cr Kiintoaine mg/l mg/l % % mg/l mg/l % % Reposaari < Ahlainen 45 2, COD Cr :lla mitataan jäteveden sisältämän kemiallisesti hajoavan happea kuluttavan aineksen määrää

23 Luotsinmäen keskuspuhdistamolla ja muilla Porin jätevedenpuhdistamoilla puhdistettu vesimäärä t m3/vuosi Luotsinmäen puhdistamo Muut puhdistamot Vuosi

24 Luotsinmäen pu Muut puhdistamot

25 YMPÄRISTÖRAPORTTI 2013 Toiminta ja sen ympäristövaikutukset Porin Vesi hoitaa ympäristöasiansa kestävän kehityksen periaatteella, laatujärjestelmän puitteissa. Ympäristöasioita voidaan pitää yhtenä laadun elementtinä. Suuret linjat ja periaatteelliset asiat on määritelty laatupolitiikassa. Jokapäiväisessä toiminnassa otetaan huomioon lisäksi ympäristötavoitteet tässä raportissa esitetyn mukaisesti. Tehtävät työt ja investoinnit sekä niihin liittyvät hankinnat vesilaitos toteuttaa ympäristön ja teknisten seikkojen kannalta kerralla hyvin. Hankinnoissa vesilaitos ottaa huomioon edullisuusnäkökohdat pitkällä aikavälillä. Ympäristöön liittyviä tavoitteita esiintyy osana laitoksen vuositavoitteita ja pitkän tähtäimen tavoitteita, mutta niitä ei ole erityisesti pyritty kokoamaan erilliseksi tavoiteohjelmakseen. Porin Vesi tarvitsee toimintojensa ylläpitämiseen paljon sähköenergiaa. Porin Veden rakennuksista Ulasoorintien toimipiste sekä Lukkarinsannan ja Vähärauman varavedenottamot ovat kaukolämmön piirissä. Ongelmajätteitä vesilaitoksella syntyy vähän ja ne toimitetaan valtakunnalliseen ongelmajätelaitokseen. Niitä ovat lähinnä jäteöljy, akut, loisteputket jne. Yhdyskunta- ja muut tavanomaiset jätteet lajitellaan ja kuljetetaan Porin kaupungissa sovellettavien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Metalliromu toimitetaan hyötykäyttöön romuliikkeiden kautta. TUOTOKSET 2013 Pumpattu verkostoon 6,264 milj.m 3 Laskutettu vesimäärä 5,257 milj.m 3 Puhdistettu jätevesi 11,330 milj.m 3 Laskutettu jätevesimäärä 7,615 milj.m 3 Vastaanotettu liete m 3 Kuivattu liete m 3 Päästöt Jätevedenpuhdistamoilta - BOD 7 74 tn (+ 1 %) - COD Cr 555 tn (-10 %) - Fosfori 1,65 tn (-8 %) - Typpi 117 tn (-3 %) - Kiintoaine 112 tn (+ 1 %) Jätteet Välppä- hiekkajäte 180 tonnia Ongelmajäte (jäteöljy) 2,1 tonnia Muu jäte 400 m 3 PANOKSET 2013 Raakaveden hankinta 7,2 milj.m 3 Ostetut kemikaalit Vedenpuhdistus Sammutettu kalkki 245 tonnia Lohja Polyalumiinikloridi 573 tonnia Äetsä Natriumhydroksidi 11 tonnia Pohj.Eur. Hiilidioksidi 57 tonnia Espoo Natriumhypokloriitti 57 tonnia Äetsä Jätevedenpuhdistus Ferrisulfaatti 2278 tonnia Pori Ferrosulfaatti 32 tonnia Pori Sammutettu kalkki 11 tonnia Lohja Polymeeri 31 tonnia Englanti Turve (lieteurakoitsijan hankinta) 5 tonnia Suomi

26 Ostettu energia Sähkö - Vedenpuhdistus 3,99 GWh (- 2 %) - Jäteveden puhdistus 6,27 GWh (- 14 %) - Verkostot 2,42 GWh (+1 %) - Yhteensä 12,67 GWh (-8 %) - Ilman jv-puhdistusta 6,40 GWh (-1%) Lämpö - Kaukolämpö 590 MWh (-19 %) Vähärauma pvo 52 Mwh - Lämmitysöljy l (- 10 %) Polttoaineet - Diesel l (+?? %) - Bensiini l (+?? %) Raakaveden hankinta ja puhdistus Verkostoon pumpattu talousvesi on Ahlaista ja Noormarkkua lukuun ottamatta Harjakankaalla valmistettua tekopohjavettä, jonka raakavesi otetaan Tuurujärvestä. Varalaitoksina ovat Lukkarinsannan pintavesilaitos, Vähärauman pohjavedenottamo, Sachtleben Pigments Oy:n tehtaiden vesilaitos sekä Noormarkun Kankaan ja Harjakankaan pohjavesilaitokset. Koko tarvittava talousvesi voidaan tarvittaessa toimittaa varalaitoksista. Porin Vesi hoitaa Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen vedenottovesistössä Joutsijärven ja Palusjärven säännöstelyä Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen mukaisesti. Järvien vedenpinnankorkeudet ja juoksutukset pidetään säännöstelypäätösten mukaisilla tasoilla. Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen vedenkäsittelyprosessi on seuraava: raakavesi käsitellään kemiallisesti käyttäen saostuskemikaalina polyalumiinikloridia. Flotaatiolla selkeytetty vesi johdetaan jatkuvatoimisten hiekkasuodattimien kautta tekopohjavedenmuodostukseen, joka tapahtuu allasimeytysmenetelmällä. Harjusta tekopohjavesi pumpataan noin 2-3 viikon viipymän jälkeen loppukäsittelyyn, jossa vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla ja alkaloinnin jälkeen pumpataan verkostoon. Hiilidioksidioksidin annosteltiin verkostoon pumpattavaan veteen alkaliteetin ja kovuuden nostamiseksi. Menettelyllä pyritään suojaamaan vesijohtoverkostoa korroosiolta. Ammoniumkloridin annostelu veteen desinfioinnin tehostamiseksi on myös tarvittaessa mahdollista. Selkeytyksessä syntynyt liete johdetaan Noormarkun viemäriverkostoon ja sitä kautta Luotsinmäen keskuspuhdistamolle. Ahlaisten pohjavedenottamolla luonnonpohjavesi otetaan kuilukaivosta. Lievästi happaman pohjaveden ph-arvo nostetaan ilmastamalla. Lopuksi vesi johdetaan UV-desinfioinnin kautta vesijohtoverkostoon. Noormarkun Kankaan ja Harjakankaan pohjavedenottamoilla pohjaveden ph-arvo nostetaan lipeällä ja verkostoon pumpattu vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla. Lukkarinsannan uusi pintavesilaitos valmistui kesällä Se on jatkuvassa valmiudessa oleva nopeasti käynnistettävissä oleva varavesilaitos, joka kykenee toimittamaan koko Porin kaupungille normit täyttävää talousvettä. Puhdistusprosessina on otsonoinnilla täydennetty flotaatiosuodatus. Harjakankaan tekopohjavesivesilaitoksen puhdistusprosessi on varmatoiminen ja tehokas, ja puhdistetun veden laatu on hyvä ympäri vuoden. Veden laatua tarkkaillaan kattavasti päivittäin, niin raakaveden, kuin laitoksen eri puhdistusvaiheiden ja puhdistetun vedenkin osalta. Tätä tarkoitusta varten Harjakankaan vesilaitoksella on oma käyttölaboratorio, mutta viralliset vesianalyysit suoritetaan kaupungin ympäristölaboratoriossa. Ehdottomana toimintaohjeena talousveden laadun suhteen on pyrkiminen joka tilanteessa mahdollisimman hyvään puhdistustulokseen, pitäytymättä pelkästään viranomaisten asettamien normien minimiarvoihin. Samoin laadun tarkkailuohjelmat on luotu optimaaliseen käytännön tarkkailutulokseen eikä asetettuihin minimianalyysimääriin perustuen. Veden jakelu Porin Veden vedenjakeluverkosto kattaa toimintaalueensa kokonaisuudessaan. Vedenjakelujärjestelmä on yhdistetty ala- ja ylävesisäiliöjärjestelmä. Pääosin toiminta perustuu veden suoraan pumppaukseen Harjakankaan vesilaitokselta kuluttajille. Verkostossa on myös alavesisäiliö ja kaksi ylävesisäiliötä. Kaanaan vesitorni toimii tyypillisenä ylävesisäiliönä kulutushuippujen tasaajana, käyttöreservinä, painevaihtelujen tasaajana ja samalla myös pumppauksen ohjauksen apuvälineenä. Porin vesitorni toimii pienen tilavuutensa vuoksi lähinnä paineentasaajana sekä pumppauksen ohjauksen apuvälineenä. Kaanaan tornin tilavuus on m 3 ja Porin tornin 500 m 3. Lukkarinsannassa sijaitsevien alavesisäiliöiden tilavuus on m 3. Vesilaitoksen toiminta-alue on hyvin laaja ja se käsittää itä-länsisuunnassa yli 30 km pitkän alueen.

27 Porin kaupungin vesijohtoverkosta on yhteydet Ulvilan ja Luvian verkostoihin. Vesijohtoverkoston pituus oli 711 km, liittyneitä kiinteistöjä (lisäys vuoden aikana 10) ja liittymisprosentti verkostoon 99 %. Laskutettu vesimäärä oli 5,114 milj. m³ ja laskuttamaton vesimäärä (pääasiassa vuotovesiä) oli 1,283 milj. m³ (20,0 % verkostoon pumpatusta kokonaisvesimäärästä). Alentamalla vuotovesimäärää vähenee samalla Kullaanjoen vesistöstä otettava raakavesimäärä. Verkostoa saneerataan vuosittain vuotovesien vähentämiseksi ja kuluttajille jaettavan veden laadun parantamiseksi. Verkoston saneerauksissa käytetään mahdollisuuksien mukaan kaivamattoman tekniikan menetelmiä. Käytännössä verkostot ja katu ovat monin paikoin niin huonossa kunnossa, että saneeraus tehdään kokonaisvaltaisena katualueen kaivuna, jolloin uusitaan myös katurakenteet. Missä sujutus- tai muu olemassa olevan putken sisäpuolinen pinnoitusmenetelmä soveltuu, työssä vältetään katujen auki kaivaminen, joka merkitsee suuria taloudellisia säästöjä sekä rakennusaikaisten ympäristöhäiriöiden vähenemistä. Verkostorakentamiseen liittyviä liikenne-, meluja muita ympäristöhäiriöitä voidaan näin vähentää. Myös verkostojen uudisrakentamisessa yleissuunnittelusta lähtien kiinnitetään huomiota linjauksiin ja muihin ympäristöasioihin. Vesijohtojen rikkoutumisen takia Porin Vesi korvasi vuoden aikana muutamia kiinteistöille aiheutuneita vesivahinkoja. Viemäröinti Porin Veden viemäriverkosto kattaa toimintaalueensa kokonaisuudessaan. Jätevesiviemärin pituus on 548 km, ja hulevesiviemärin pituus 366 km eli viemäreitä yhteensä 914 km. Viemäriverkkoon liittyneiden kiinteistöjen määrä vuoden 2013 lopussa oli ( lisäys vuoden aikana 65) ja liittymisaste kaikista porilaisista laskettuna 92 %. Viemärilaitoksen toiminta-alueella on joitain kiinteistöjä, jotka syystä tai toisesta eivät ole liittyneet viemäriverkostoon. Näiden kohdalla käyttää ympäristötoimisto harkintavaltaa liittämisen tarpeellisuudesta. Laskuttamaton jätevesimäärä oli 5,21 milj. m³ eli 40,1 % puhdistamoille tulleesta jätevesimäärästä. Vähentämällä viemäriverkostoon joutuvien vuotovesien määrää kevennetään samalla jätevedenpuhdistamon kuormitusta ja parannetaan sen toimintaa. Tähän tavoitteeseen päästään viemäriverkkoa saneeraamalla. Kiinteistöjen sekaviemäröinnin poistamista nopeutetaan vuoden 2012 alusta käyttöön otetun korotetun jätevesimaksun avulla. Korotettua jätevesimaksua laskutetaan kiinteistöiltä, jotka eivät ole erotelleet hule- ja jätevesiä tontillaan. Viemäröinti voitiin suorittaa ilman erityisiä ympäristöhaittoja (jätevesipäästöt, viemäritulvat jne.), tosin lumen sulamisesta ja rankkasateista johtuen sekä sähkökatkojen takia ylivuotoja viemäriverkostosta vesistöön tapahtui jossakin määrin. Ne kaikki on huomioitu kuormitusraportoinnissa. Saneerauksissa keskitytään rakentamaan huonokuntoisimpia verkostonosia uudelleen. Vuotuiset saneerausmäärät ovat 2-4 km vuodessa. Viemäriverkoston saneerauksissa käytettiin vastaavasti kuin vesijohtoverkossa mahdollisuuksien mukaan kaivamatta tehtäviä sujutusmenetelmiä, ja näihin menetelmiin pohjautuvaa toimintaa on edelleen tarkoitus lisätä. Jokien alituksiin ja sopiviin kohtiin muuallekin käytetään suuntaporausta. Lähiajan tärkein kehittämistyö koskien viemäröintiä on vuotovesimäärien vähentäminen. Tähän päästään peruskorjaamalla viemäriverkostoa vuotavimmilta osiltaan, saattamalla erillisviemäröinti loppuun ja huolehtimalla siitä, että myös kiinteistöt erottelevat jätevetensä alueellaan. Teollisuuden jätevesipäästöjen hallintaan on lisäksi kiinnitettävä jatkossakin riittävästi huomiota. Uusien viemärien suunnittelussa panostetaan ympäristöseikkojen huomioon ottamiseen, koska kerran rakennetun viemärin siirtäminen jatkossa on erittäin vaikeata. Viemäriverkon rakenteen voidaan katsoa muodostavan yhdyskuntarakenteen rungon. Jäteveden käsittely Suurin osa Porin kaupungin jätevesistä käsiteltiin Luotsinmäen keskuspuhdistamolla. Lisäksi käytössä olivat Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamot. Luvian kunnan ja Jokilaakson Ympäristö Oy:n jätevedet puhdistettiin Luotsinmäen keskuspuhdistamolla. Jokilaakson Ympäristö Oy:n jätevedet tulevat Ulvilasta, Nakkilasta Harjavallasta ja Euran Kiukaisten alueelta.

28 Kaikki jätevesi käsiteltiin biologiskemiallisella prosessilla. Luotsinmäen keskuspuhdistamolla fosforin saostuskemikaalina käytettiin ferrisulfaattia. Muilla puhdistamoilla käytettiin ferrosulfaattia. Lietteenkäsittelystä Kemikond -menetelmällä ja loppusijoituksesta on maaliskuusta 2008 sovellettu Kemira Oyj:n kanssa tehtyä 10 vuoden palvelusopimusta. Kuivatun lietteen kokonaismäärä vuonna 2013 oli m3. Luotsinmäen keskuspuhdistamolla otettiin vastaan sakokaivo- ja umpikaivolietteitä sekä pienpuhdistamojen ylijäämälietteitä yhteensä m3. Puhdistustulokset määritettiin puhdistamoille tulevasta ja niiltä lähtevästä jätevedestä kerätyistä kokoomanäytteistä, jotka analysoitiin Porin Veden jätevesilaboratoriossa. Kunkin puhdistamon näytteenottotiheys on määritetty tarkkailuohjelmassa. Lisäksi tarkkailtiin teollisuusjätevesiä verkostoon johtavien suurimpien laitosten veden laatua pääasiassa kaksi kertaa kuukaudessa otetuin kokoomanäyttein. Kaikki jätevedenpuhdistamot toimivat erittäin hyvin kaikki lupavaatimukset täyttäen. Puhdistusprosesseihin tarvittavien kemikaalien kuljetukset tilataan kalustonsa ja ammattitaitonsa perusteella vaativiin kemikaalikuljetuksiin erikoistuneilta kuljettajilta. Ajojen minimoimiseksi kuljetukset hoidetaan täysinä kuormina. Yleisiä toimintaperiaatteita Henkilöstön kokonaiskoulutuksesta kolmasosa, voidaan luokitella ympäristökoulutukseksi. Rajanveto on kuitenkin vaikeata, sillä lähes kaikkeen alan koulutukseen liittyy ympäristöelementtejä. Vesihygieniapassikoulutuksen ovat suorittaneet kaikki siihen asetuksen mukaan velvoitetut. Ympäristöasioihin liittyvän koulutuksen arvioidaan lisääntyvän lähivuosina. on panostettu erityisen työkykyä ylläpitävän toiminnan (tyky-toiminnan) ohjelman avulla. Porin Vesi osallistui Taloustutkimus Oy:n tekemään asiakastyytyväisyyskyselyyn ja Efeko Oy:n kahden vuoden välein järjestämässä Yhdyskuntateknisten palveluiden kyselytutkimukseen. Tutkimusten mukaan tyytyväisyys Porin Veden palveluihin on pääosin hyvää, ja parannusta on jonkin verran tapahtunut aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna, mutta parannettavaa on edelleen mm. verkostojen toimivuudessa. Tulosten perusteella huomio keskitetään jatkossa asiakaspalveluun, tiedottamiseen ja hinnoitteluun, sekä verkostojen saneeraustoimintaan. Periaatteena Porin Vedellä on avoin tiedotus. Kiireelliset asiat tiedotetaan välittömästi. Isoista asioista järjestetään tarvittaessa erillisiä tiedotustilaisuuksia. Kysyttäessä toimittajille ja muille sidosryhmille annetaan kysytyt tiedot. Suurelle yleisölle tiedotetaan lehdistön, paikallisradion tai vesilaskun yhteydessä jaettujen tiedotteiden avulla. Porin Vedellä on omat kotisivut, joilla tiedotetaan ajankohtaisista asioista sekä otetaan vastaan palautetta. Hankinnoissa ja urakoissa noudatetaan voimassa olevia ympäristömääräyksiä ja kestävän kehityksen periaatetta. Lisäksi tarkastetaan, onko toimittaja tai urakoitsija suorittanut aikaisemmin veronsa ja muut velvoitteensa yhteiskunnalle. Laatu- ja ympäristöjärjestelmää emme vaadi, mutta sen olemassaolo on selkeästi myönteinen näkökohta yhteistyösuhteissa. Vaatimusten noudattamista valvotaan vastaanottotarkastuksissa ja työmaakokouksissa. Reklamaatioita tehdään tarvittaessa vielä käytön aikanakin. Tavarantoimittajille, alihankkijoille ja urakoitsijoille annetaan tarvittaessa ympäristöasioihin liittyvää koulutusta ja opastusta. Sairaslomia Porin Vedellä oli vuonna 2013 yhteensä 1245 pv (18,3 työpäivää työntekijää kohti). Työtapaturmien, sisältäen työmatkatapaturmat, johdosta menetettyjä työpäiviä oli 47 pv koko laitoksella. Porin Vedellä on laadittu kokonaisvaltainen työsuojelusuunnitelma, joka sisältää riskikartoitukset ja tapaturmien ennalta ehkäisyn. Siinä on käsitelty myös entistä tärkeämmäksi noussutta henkistä työsuojelua. Koko ajan ikääntyvän henkilökunnan jaksamisen parantamiseen

29 Porin Vesi on ympäristöasioissa tiiviissä yhteistyössä Porin kaupungin asianomaisten viranomaisten ja yksiköiden, kuten ympäristökeskus ja tekninen palvelukeskus, kanssa. Naapurikunnat ja valtion viranomaisista erityisesti Ely-keskus ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys sekä Joutsijärven suojeluyhdistys ovat tärkeitä vaikuttamiskanavia, joiden kumpaisenkin toiminnassa olemme aktiivisesti mukana. Porin Vesi osallistui Ulvilan kaupungin vetämään Kullaanjoen vesistön kunnostushankkeeseen. Porin Vesi on osallistunut Lounais-Suomen ympäristöohjelman välitarkistukseen sekä ollut mukana Satakunnan vesienhoidon yhteistyöryhmässä. Valtakunnan tasolla Porin Vesi on mukana Vesilaitosyhdistyksen toiminnassa sekä kuuluu vesihuoltolaitosten kehittämisrahastoon. Yhteistyötä on myös eri korkeakoulujen, Kansanterveystyön laitoksen, Kuntaliiton ja Tekesin kanssa. Porin Vesi oli mukana mm. Kuntaliiton ja VVY:n hulevesiopastyöryhmässä ja Teknisen korkeakoulun vetämässä Tekes-projektissa vesijohtoverkkojen reaaliaikainen hallinta (Sävel-projekti). Osallistuimme myös projektiin Vesihuoltoverkostojen kunnossapitopalveluiden riskienhallinta (SerVesi), jossa pääosapuolet olivat Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja Tampereen yliopistot. Porissa toimiva teollisuus käyttää Porin Veden laitoksia asiakkaidensa tutustumiskohteena, jota kautta ympäristöasioiden vaihtoa myös tapahtuu. Verkostoituminen ja toimiva yhteistyö luo mahdollisuuksia vaikuttaa vesilaitoksen tärkeinä pitämiin ympäristöasioihin ja antaa malleja ja esimerkkejä muualla toteutetuista ratkaisuista. Tulevaisuus Porin Veden Harjakankaan tekopohjavesilaitoksella on kapasiteettia toimittaa ensiluokkaista talousvettä myös naapurikunnille. Nykyisin Porin Vesi toimittaa talousvettä osalle Luvian kuntaa. Vedentoimitus Luvialle on lähitulevaisuudessa lisääntymässä. Porin ja Ulvilan välinen vedentoimitussopimus uusittiin vuonna Lukkarinsannan pintavesilaitos toimii varalaitoksena, ja vain se pystyy toimittamaan Porin kaupungin tarvitseman vesimäärän Harjakankaan laitoksen ollessa syystä tai toisesta pois käytöstä. Lukkarinsannan vanha pintavesilaitos korvattiin uudella varavesilaitoksella, joka valmistui kesällä Samalla veden jakelun varmuus parani oleellisesti Porin alueella. Porin Vedellä on pitkän tähtäimen investointiohjelma. Ohjelman avulla varaudutaan merkittävään vuosittaiseen verkostojen saneerausinvestointien lisäämiseen tavoitteena verkostojen kunnon ja toimivuuden parantaminen. Erityisesti viemäriverkoston vuotovesimääriä pyritään merkittävästi vähentämään. Kiinteistöjen omien jäte- ja hulevesiensä erottelua pyritään saamaan tehostetusti käyntiin. Tätä tarkoitusta varten Porin Vesi on tehnyt vuodesta 2008 lähtien kesäisin laajat ns. savututkimukset kiinteistöjen erillisviemäröintitilanteen selvittämiseksi. Sakkotyyppinen korotettu jätevesimaksu niille kiinteistöille, jotka eivät ole erotelleet hule- ja jätevesiä kiinteistöillään astui voimaan vuoden 2012 alusta. Alueellisen vesihuoltolaitoksen perustamiseksi valmistui vuonna 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vetämä esiselvitys. Jatkosuunnittelu ei käynnistynyt. Yhteistyötä kuntien välillä on kuitenkin lisätty mm. järjestämällä vuosittain yhteistapaamisia vesihuollon vastuuhenkilöille. Euran, Säkylän ja Kokemäen jätevedenkäsittelyn yleissuunnitelma valmistui kesällä Yhtenä pitkän tähtäimen vaihtoehtona selvitettiin näiden alueiden kaikkien jätevesien puhdistuksen keskittäminen Porin Luotsinmäen puhdistamolle.