Sisältö: Katsaus vuoteen Hallinto 3 Henkilöstö ja yhteistoiminta 4 Vesi- ja viemäriverkosto 5-6 Talousveden tuotanto 7 Jäteveden käsittely 8

Transkriptio

1 Sisältö: Katsaus vuoteen Hallinto 3 Henkilöstö ja yhteistoiminta 4 Vesi- ja viemäriverkosto 5-6 Talousveden tuotanto 7 Jäteveden käsittely 8 LIITTEET: 9-18 Ympäristöraportti Taksat 24 Keskeisiä tunnuslukuja 25

2 Porin Veden toiminta-ajatus Porin Vesi hoitaa toiminta-alueensa veden hankinnan, käsittelyn ja jakelun sekä viemäröinnin ja jäteveden puhdistamisen kilpailukykyiseen hintaan asiakkaiden odotukset ja tarpeet mahdollisimman hyvin täyttäen sekä ympäristöasiat halliten. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen TA 2009 TP 2010 TA Henkilömäärä Myyty vesimäärä 1000 m 3 /a Laskutettu jätevesi 1000 m 3 /a Verkostoon pumpattu vesimäärä 1000 m 3 /a Puhdistettu jätevesi 1000 m 3 /a Veden hinta /m 3 (verollinen) 1,15 1,24 1,24 1,24 Jäteveden hinta /m 3 (verollinen) 2,17 2,32 2,32 2,32 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen (1000 ) TA 2009 TP 2010 TA Tulot Henkilöstömenot Aineet ja tarvikkeet Palveluiden ostot Muut kulut Käyttömenot yhteensä Tulos ennen poistoja ja peruspääoman korkoa Poistot Peruspääoman korko Tulos ennen satunnaiseriä Satunnaiset erät Tulos Investoinnit Investointitulot Investoinnit, netto

3 Katsaus vuoteen 2009 Taloudellinen tulos vuodelta 2009 oli hyvä: Liikevaihto oli 16,6 milj.euroa (kasvua 3,4 %), käyttömenot 9,1 milj.euroa (+7,0 %), poistot 3,1 milj.euroa ja kaupungille maksettu peruspääoman korko 1,684 milj.euroa. Taloudellinen tulos oli 2,8 milj.euroa. Tulos oli 1,1 milj.euroa budjetoitua parempi ja samansuuruinen kuin edellisenä vuonna. Kiinteistö Oy Luotsinmäen Puhdistamolle maksetut sopimusteollisuuden maksuosuudet ( ) kirjattiin tilinpäätöksen yhteydessä käyttötuloihin ja vastaava summa investointeihin. Tätä laskennallista kirjausta ei kuitenkaan ole huomioitu edellä olevissa talousluvuissa. Suuri nousu käyttömenoissa selittyy Kiinteistö- Oy Luotsinmäen Puhdistamolle suurinvestoinnin rahoittamiseksi maksetuilla vuokrilla. Porin Veden henkilökunnan määrä väheni kertomusvuoden aikana kolmella, ja oli vuoden lopussa 80, joista 2 määräaikaista. Vesihuoltopalvelut voitiin hoitaa ilman suuria häiriöitä. Talousveden laatu oli edelleen hyvä ympäri vuoden. Vesijohtovuotoja sattui 107, mutta laaja-alaisia vesikatkoja ei ollut. Vuotovesiprosentti vesijohtoverkossa oli 15,2 ja viemäriverkossa 32,1. Viemäriverkosssa ei sattunut suuria häiriötapauksia. Jätevedenpuhdistamot toimivat hyvin, ainoastaan Luotsinmäen puhdistamolla oli tulevan jäteveden laadusta ja saneeraustöiden toteuttamisesta johtuen ajoittaisia ongelmia. Marraskuun alussa viranomaiset määräsivät varotoimenpiteenä talousveden keittokehoituksen Kartanon, Harmaalinnan ja Metallinkylän kaupunginosiin läheisessä Kupariteollisuuspuistossa sattuneen talousveden saastumistilanteen johdosta. Yleinen verkosto todettiin puhtaaksi ja keittokehoitus voitiin poistaa kestettyään noin kaksi vuorokautta. Kertomusvuoden aikana Luvian kunnan jätevedet alettiin toukokuusta 2009 lähtien johtaa Porin Veden viemäriverkostoon ja edelleen Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolle puhdistettaviksi. Merkittävä yhteistyökumppani ja asiakas Porin Olut lopetti toimintansa syyskuussa Vuoden 2010 alussa tapahtuvaan Porin ja Noormarkun kuntaliitokseen valmistauduttiin koko vuoden ajan. Luotsinmäen keskuspuhdistamon 27 milj.euron suurinvestoinnin urakat, samoin Jokilaakson Ympäristö Oy:n rakennuttaman Harjavallan-Porin siirtoviemärin ja Porin Veden rakennuttaman Pihlavan-Luotsinmäen siirtoviemärin rakennustyöt, olivat käynnissä koko vuoden. Puhdistamoinvestoinnin rahoittaa ottamallaan lainalla Kiinteistö-Oy Luotsinmäen puhdistamo, ja puhdistamon operoinnista vastaava Porin Vesi maksaa lainan takaisin vuokrina. Verkostojen laajennus- ja saneerausinvestointeja voitiin tehdä kaupungin tonttituotannon tarpeiden ja Porin Veden saneerausohjelmien mukaan. Lisäksi Hyvelän viemäröinti aloitettiin ja saatiin toteutettua suurelta osin. Haja-asutusalueella osuuskuntamuotoinen viemäröinti valmistui Pinomäkeen, Toukarille ja Lamppiin. Kyläsaaren viemäriosuuskunnan laajat työt saatiin hyvään alkuun. 2 Jo 1970-luvulla aloitettu sekaviemärien muuttaminen erillisviemäreiksi saatiin kertomusvuonna lähes valmiiksi, kun koko Toejoen alueen erillisviemäröinti valmistui. Porin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman ja Porin Veden toiminta-alueen tarkistukset hyväksyttiin kaupunginhallituksessa toukokuussa. Valmiussuunnitelmat päivitettiin ja kriisitilanteisiin varautumiseen kiinnitettiin paljon huomiota. Lukkarinsannan varavesilaitoksen yleissuunnitelma valmistui elokuussa Porin Vesi liikelaitostettiin uudelleen Johtosääntö uudistettiin ja Porin Veden hallituksen tilalle tuli johtokunta. Porin Veden ajoneuvokalusto raskainta kalustoa lukuun ottamatta siirrettiin teknisen palvelukeskuksen alaisuuteen perustetun ajoneuvokeskuksen omistukseen Esitän koko henkilöstölle sekä toimikautensa aloittaneen Porin Veden ensimmäisen johtokunnan jäsenille kiitokset Porin vesihuollon hyväksi tehdystä työstä. Lisäksi kiitos asiakkaille ja yhteistyökumppaneille hyvästä yhteistyöstä. Ilkka Mikkola Porin Veden johtaja

4 Hallinto Organisaatio Johtokunta 11 jäsentä Johtaja Laitosyksikkö Laitospäällikkö Verkostoyksikkö Verkostopäällikkö Porin Vesi, liikelaitoksen johtokunta Varsinaiset jäsenet Raunela Tommi (pj) Friman Leena Knuuti Olli Laakso Antti Lehtonen Pekka (vpj) Nieminen Virpi Pakkasela Mikko Pihlajamäki-Smith Eeva Sulkava Heli Vehmanen Suvi Viitanen Mauri Henkilökohtaiset varajäsenet Raita Simo Ruusunen Riitta Temonen Juha Virtanen Kimmo Koivusaari Eino Halonen Irma Hiltunen Joni Kurppa Hilkka Huhtanen Teija Koskela Hanna Valli Timo Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnassa toimi Bia Kaski. Johtokunnan sihteerinä toimi Sirpa Mannila. Porin Vesi, liikelaitoksen johtajana toimi dipl.ins. Ilkka Mikkola. Laitosyksikkö Laitosyksikön tehtävät: - Raakaveden hankinta - Vedenpuhdistamoiden, pohjavesilaitosten, paineenkorotusasemien, vesisäiliöiden ja jätevedenpuhdistamoiden suunnittelu, käyttö, kunnossapito, saneeraus ja uudisrakentaminen - Veden laadun tarkkailu hankinta- ja purkuvesistöissä, laitoksilla, puhdistamoilla, vesisäiliöissä ja verkostossa - Lietteiden käsittely ja sijoittaminen Laitosyksikön päällikkönä toimi laitospäällikkö Hannu Ruohomaa Porin Vesi, liikelaitoksen johtokunta, kuvasta puuttuvat Suvi Vehmanen ja Mauri Viitanen Verkostoyksikkö Verkostoyksikön tehtävät: - Verkostojen ja pumppaamoiden tutkimus, suunnittelu, käyttö, kunnossapito, saneeraus ja uudisrakentaminen - Johtokartaston laadinta ja ylläpito - Asiakaspalvelu ja laskutus - Asiakkaan tilauksesta tehtävien talojohtojen uudis- ja saneerausrakentaminen - Laitospalvelu ja materiaalitoiminnot - Varallaolo Verkostoyksikön päällikkönä toimi verkostopäällikkö Jouko Halminen. 3

5 Henkilöstö Porin Veden palveluksessa oli vuoden lopussa vakinaisia työntekijöitä 78 sekä tilapäisiä 2. Vakinaisista kuukausipalkkaisia oli 27 ja tuntipalkkaisia 51. Henkilökunnan keski-ikä oli 48,8 v (naiset 54,2 v ja miehet 47,5 v). Sairaslomia oli 24 päivää työntekijää kohti, joka oli sama kuin edellisenä vuonna. Työtapaturmien johdosta menetettyjä työpäiviä oli 200 päivää. Eläkkeelle jäivät suunnitteluinsinööri Sakari Koivuniemi , asentaja Antti Koskela sekä kuorma-autonkuljettaja Timo Mattila Putkiasentaja Harri Kalliolähteen työsuhde päättyi Asentaja Pertti Krögerin työsuhde vakinaistettiin alkaen ja asentaja Timo Vainionpää aloitti Porin Veden palveluksessa Pitkään palvelleiden muistaminen 40 vuotta palvelleita oli johdon assistentti Sirpa Mannila, 30 vuotta palvelleita siivooja Aila Vesterlund ja mittamies Antero Kivelä, 20 vuotta tuli täyteen laitosmies Jyrki Havimolla. Yhteistoiminta Porin Veden yhteistyötoimikunta, joka samalla toimii myös työsuojelutoimikuntana kokoontui 5 kertaa. Yhteistyötoimikuntaan kuuluivat työnantajan edustajina Ilkka Mikkola ja Jouko Halminen, varalla Hannu Ruohomaa ja Ari Saarinen, henkilöstön edustajina Taina Raitolampi, Sirpa Isosalmi, Reijo Astokari, varalla Jyrki Lehtonen ja Jorma Pynnönen. Lisäksi kokouksiin osallistuivat työsuojeluvaltuutettu Antero Kivelä ja työterveyshoitaja Mirva Polvi. Sihteerinä toimi Sirpa Mannila. Kokouksissa käsiteltiin työsuojelua, työterveyshuoltoa, taloushallintoa, kehittämiseen, koulutukseen ja aloitetoimintaan liittyviä asioita. Virkistystoiminta Työkykyä ylläpitävää toimintaa ja virkistystoimintaa oli vuoden aikana runsaasti. Henkilökunnan koulutusristeily järjestettiin Aurinkoiset Asenteet Oy:n Olli Linjala ja Ami Vapaavuori luennoivat aiheesta Aurinkoinen palvelu- ja laatuasenne. Lisäksi ohjelmassa oli tekninen tuote-esittely. Laitosyksikön puhdasvesipuoli piti oman koulutustilaisuutensa Keravalla ja jätevesipuoli Kaanaan vesitornissa. Verkostoyksikön toimihenkilöporukka loi yhteishenkeä syyskesällä Kullaan Metsäopistolla. Urheilukerho järjesti vuoden aikana mm. talviurheilupäivän Lauhavuoressa , hohtokeilaus , kesäristeily m/s Purimolla Mahnalan selällä Hämeenkyrössä, Tyvikumpu-hölkkä sekä pikkujoulut Kuntovihot ovat edelleen olleet Katinkurun urheilumajalla ja Kirjurinluodossa. Suorituksia kirjattiin vuoden aikana 383 kpl. 4

6 Vesi- ja viemäriverkosto Vesijohtovuotoja oli 107 (edellisvuonna 73). Vuodoista 38 kirjattiin päivystystyönä ja 69 normaalina työaikana. Vuotovesiprosentti oli 15,2. Vedenjakelukatkosten kokonaispituus oli 18,2 min/asukas/vuosi. Viemäritukoksia oli 14. Vuotovesiprosentti viemäriverkostossa oli 32,1 %. Verkostojen kokonaispituudet Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto 555,3 km 750,4 km Suunnittelu, mittaus ja tutkimus Suunnitelmia laadittiin yhteensä 56 kpl, joista 44 koski verkoston uudisrakennusta ja 12 saneerausta. Verkostopituuden mukaan suurin suunnittelukohde oli Hyvelän kaava-alueen paineviemäriverkosto ja vesijohto. Muita verkoston laajentamista koskevia suunnitelmia tehtiin mm. Tuorsniemeen ja Honkaluotoon. Lisäksi suunnitelmia tehtiin osuuskuntien tilaustöinä Kyläsaaren, Huvilajuovan, Kyläsaaren ja Ulasoorin alueille. Saneeraussuunnitelmisa suurimmat olivat Vähärauman ja Liinaharjan saneerauksen jatkeet. Muita pienempiä saneeraussuunnitelmia tehtiin eri puolille verkostoa mm. keskustaan ja Koivistonluotoon. Työkohteen selostuksia ja kustannusarvioita laadittiin yhteensä 25 työkohteeseen. Kaikki Porin Veden ja ulkopuolisten urakoitsijoiden tekemät työt kartoitetiin ja siirrettiin tietokantaan numeeriseksi kartaksi. Teknisen palvelukeskuksen kartoittamaa aineistoa siirrettiin tietokantaan, tarkastettiin ja täydennettiin. Saneerattavien alueiden runkoviemäriverkostojen ja tonttikaivojen kuntoa tutkittiin ja kartoitettiin suunnittelua varten. Jätevesiosuuskuntia avustettiin yleissuunnittelussa kartoittamalla kiinteistöjen sakokaivoja ja vaaitsemalla korkeuksia. Porin ja Noormarkun välistä kuntaliitosta valmisteltiin siirtämällä Noormarkun vesi- ja viemäriverkostosta saatu numeerinen aineisto tietokantaan. Virheellisesti rakennettujen jätevesiviemäriliitosten ja -vuotojen hakemista jatkettiin savututkimuksin. Tutkimuksia suoritettiin saneeratuilla ja erillisviemäröidyillä alueilla. Tutkimus toi esiin monia puutteita ja yhteensä 124 kiinteistöä sai huomautuksen viemäröinneistään. Kesän aika- 5 na tutkittiin kaikkiaan 53 km jätevesiviemäriä ja 2493 kiinteistöä. Pihlava Luotsinmäki välille suunniteltua siirtoviemärilinjausta merkittiin maastoon ja rakennettua linjaa kartoitettiin, työ jatkui edelliseltä vuodelta. Lisäksi osuuskuntien verkostojen kartoitus teetti runsaasti työtä. Keväällä jatkettiin virheellisten jätevesiviemäriliitosten ja vuotojen hakemista savututkimuksin. Tutkimukset keskittyivät pääosin saneeratuille ja samalla erillisviemäröidyille alueille. Tutkimus toi esiin yhteensä 124 kiinteistöä, joilta löydettiin puutteita viemäröinneissään. Savututkimusryhmä työllisti kaksi insinööriopiskelijaa. Lisäksi kesällä työllistettiin neljä muuta opiskelijaa ja yksi mittausryhmän vetäjä. Yhden oppisopimushenkilön opinnot päättyivät ja hänen työsuhdettaan jatkettiin toistaiseksi voimassaolevana. Verkostojen rakentaminen Saneeraustöistä laajimmat olivat Vähärauman, Liinaharjan ja Koivistonluodon erillisviemäröintityöt. Muita pienempiä työkohteita oli eri puolilla kaupunkia. Tonttituotannon uudisrakennuskohde oli Metsämaalla Sorvaajantien alue. Kaava-alueen ulkopuolella laajennettiin mm. Hyvelän vesijohto- ja paineviemäriverkostoa. Uusi jätevesipumppaamo rakennettiin Toukarille. Pohjois-Porin sadevesiviemäröinnin toimintaa paransi Kolijuovan sv-pumppaamon saneeraus ja Kolijuovan perkaus. Meri-Porissa laajennettiin vv-verkostoa Mäntyluodon satama-alueelle. Rakennustöistä omana työnä tehtiin 5 kohdetta, Tpk:lta tilattiin 14 kohdetta ja urakoitsijoilta kilpailutuksen jälkeen 6 kohdetta. Tehdyistä työkohteista oli uudisrakennuskohteita 10 ja saneerauskohteita 15 kpl. Tilaustyöt Tilaustöinä Porin Vesi teki asiakkailleen tonttijohtoihin liittyviä saneeraus- ja uudisrakennustöitä. Tehtyjen tilaustöiden erittely: Uudet tonttivesijohdot ja -viemärit 219 Vesijohdon uusinnat ja korjaukset 161 Viemärin uusinnat ja korjaukset 23 Vesij.+viem. uusinnat ja korjaukset 28 Kaupungin sisäiset tilauskohteet 13 Yhteensä 444

7 Pumppaamot Laitoksen hoidossa oli kuluneen vuoden lopussa 121 pumppaamoa, joista laitoksen jätevesipumppaamoita on 60. Laitoksen omia sadevesipumppaamoita on 23 sekä, yksi kesävesipumppaamo. Tpk:n alikäytäväpumppaamoita on 24. Muita Tpk:n pumppaamoita on 3, vapaa-aikaviraston jätevesipumppaamoita 1, tielaitoksen alikäytäväpumppaamoita 3 ja Porin Jätehuollon kaatopaikkavesipumppaamoita 6. Pumppuja pumppaamoissa on yhteensä 254 kpl. Pumppaamot pyritään huoltamaan kerran vuodessa. Toinen kriteeri on n käyttötunnin välein. Huollossa pumput nostetaan kaivosta ylös ja tarkastetaan öljyt ja mitataan moottoreiden eristysvastukset sekä suoritetaan mahdolliset säädöt. Pumppaamon huoltoon kuuluu myös sisäisen putkiston ja sähkökeskuksen kunnon tarkastus. Huollossa ilmenneet viat korjattiin välittömästi tai sopivana ajankohtana. Kaukovalvonta- ja kunnonvalvontajärjestelmässä oli vuoden lopussa 84 pumppaamoa. Hälytyksiä pumppaamoista tulee vuosittain useita satoja, mutta vain tärkeimmät siirretään päivystäjälle. Varasto Porin Vedellä on oma tarvikevarasto. Sen arvo oli: eur eur Vesijohtotarvikkeet , ,- -siitä katastrofivarasto , ,- Viemäritarvikkeet , ,- Yleistarvikkeet , ,- Yhteensä , ,- Varaston kiertonopeus oli 2,99. Vesimittarit Vesimittareita huollettiin vuoden aikana 2433, joista jäätyneitä oli 43. Mittareita romutettiin Säilytysmittareita oli 215. Laitoksen verkostoon oli vuoden lopussa liitetty mittaria (vuoden 200 lopussa 17607). Kokoryhmittäin mittareita oli seuraavasti: mm mm mm mm mm mm Vesijohtoverkoston kokonaispituus Muutos v Teräsputkea m Valurautaputkea m m Asbestisementtiputkea m - Muoviputkea m m Yhteensä m m Viemäriverkoston kokonaispituus Sekajärjestelmän putkisto m m Erillisjärjestelmän jv-putkisto m m Erillisjärjestelmän sv-putkisto m m Yhteensä m m Tästä määrästä on: Betoniputkea m m Muoviputkea m m Ep-putkea 436 m Teräsputkea 195 m Lasitettua saviputkea m m Yhteensä m m 6

8 Talousveden tuotanto Verkostoon pumpattu talousvesi on normaalitilanteessa Ahlaista lukuun ottamatta pääosin Harjakankaalla valmistettua tekopohjavettä, jonka raakavetenä käytettiin Tuurujärven vettä. Varalaitoksina olivat Lukkarinsannan pintavesilaitos, Vähärauman pohjavedenottamo ja Kemira Pigments Oy:n tehtaiden vesilaitos. Varalaitoksista Vähärauman pohjavedenottamo oli käytössä suuren vesijohtovuodon yhteydessä muutaman tunnin yhden vuorokauden aikana. Porin Vesi hoitaa Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen vedenottovesistössä Joutsijärven ja Palusjärven säännöstelyä Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen mukaisesti. Järvien vedenpinnankorkeudet saatiin pääosin pidettyä säännöstelypäätösten mukaisilla tasoilla. Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen vedenkäsittelyprosessi on seuraava: raakavesi käsitellään kemiallisesti käyttäen saostuskemikaalina polyalumiinikloridia. Flotaatiolla selkeytetty vesi johdetaan jatkuvatoimisten hiekkasuodattimien kautta tekopohjavedenmuodostukseen, joka tapahtuu allasimeytysmenetelmällä. Harjusta tekopohjavesi pumpataan noin 2-3 viikon viipymän jälkeen loppukäsittelyyn, jossa vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla ja alkaloinnin jälkeen pumpataan verkostoon. Hiilidioksidioksidin annosteltiin verkostoon pumpattavaan veteen alkaliteetin ja kovuuden nostami- seksi. Menettelyllä pyritään suojaamaan vesijohtoverkostoa korroosiolta. Ammoniumkloridin annostelu veteen desinfioinnin tehostamiseksi on myös tarvittaessa mahdollista. Ahlaisten pohjavedenottamolla luonnonpohjavesi otetaan kuilukaivon kautta. Lievästi happaman pohjaveden ph-arvo nostetaan ilmastamalla vettä. Ilmastuksen jälkeen vesi johdetaan UV-desinfioinnin kautta vesijohtoverkostoon. Verkostoon pumpatut vesimäärät eri laitoksilla olivat: Harjakangas m 3 Vähärauma 0 m 3 Lukkarinsanta 0 m 3 Kemira Pigments Oy 0 m 3 Ahlainen m 3 YHTEENSÄ m 3 Lisäksi Noormarkun verkostoon on pumpattu talousvettä yhteensä 466 m3. Tuhatta m Pumpattu ja laskutettu vesimäärä vv Pumpattu Laskutettu 7

9 Jäteveden käsittely Porin keskusta-alueen ja Noormarkun kunnan jätevedet käsiteltiin Luotsinmäen keskuspuhdistamolla. Lisäksi käytössä olivat Pihlavan, Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamot. Tilaustyönä huolehdittiin yhden kiinteistökohtaisen puhdistamon käytöstä sekä tämän ja kahden muun vastaavan puhdistamon toiminnan raportoinnista viranomaisille. Kaikki jätevesi käsiteltiin biologiskemiallisella prosessilla. Luotsinmäen keskuspuhdistamolla fosforin saostuskemikaalina käytettiin ferrisulfaattia. Muilla puhdistamoilla käytettiin ferrosulfaattia. Puhdistamoilla käsitellyt vesimäärät olivat: Luotsinmäen keskuspuhdistamo m3 Pihlava m3 Reposaari m3 Ahlainen m3 YHTEENSÄ m3 Harmaalinnan, Kartanon ja Mikkolan alueen jätevedet, m3, johdettiin Ulvilan Saaren puhdistamoon, josta Porin kaupunki omistaa osuuden. Luotsinmäen keskuspuhdistamon saneeraus-, tehostus- ja laajennushankkeen rakennustyöt olivat täydessä käynnissä koko vuoden ajan. Puhdistamon on määrä olla prosessin osalta tehostettuna ympäristöluvan mukaisesti Puhdistustulokset Puhdistustulokset määritettiin puhdistamoille tulevasta ja niiltä lähtevästä jätevedestä kerätyistä kokoomanäytteistä, jotka analysoitiin Porin Veden jätevesilaboratoriossa. Kunkin puhdistamon näytteenottotiheys on määritetty tarkkailuohjelmassa. Lisäksi tarkkailtiin teollisuusjätevesiä verkostoon johtavien suurempien laitosten veden laatua pääasiassa kaksi kertaa kuukaudessa otetuin kokoomanäyttein. Vuositasolla 2009 lasketuista Luotsinmäen keskuspuhdistamon puhdistustuloksista muut lupamääräyksissä mainitut tarkkailtavat tekijät paitsi lähtevän veden BOD7atu-pitoisuuden keskiarvo ja kiintoainepitoisuuden keskiarvo täyttävät lupaehdon vaatimukset. Keskuspuhdistamon saneeraus-, tehostus- ja laajennushankkeen rakennustyöt ja kaupungissa sijaitsevan prosessiteollisuuden seisokkiviikot vaikeuttivat jonkin verran puhdistusprosessin toimintaa. Keskuspuhdistamolla ei pystytty kuivaamaan lietettä , koska rikkoontunut lietteenkuivauslinko oli korjauksessa linkovalmistajan tehtaalla. Lietteenkuivauksessa esiintyi vuoden aikana paljon lingon tukkeentumis- ja kuivausongelmia. Ongelmien syynä saattoi olla koko vuoden ajan esiintyneet Kemicond-prosessin mitoitus- ja säätöongelmat yhdistettyinä kuivaukseen johdetun lietteen laadun vaihteluihin. Pihlavan ja Ahlaisten puhdistamoilla puhdistustuloksista lasketut keskiarvot täyttivät kaikki lupaehtojen vaatimukset. Reposaaren puhdistamolla puhdistustulos täytti selvästi lupaehdon vaatimukset muilta osin paitsi lähtevän veden fosforipitoisuuden ja fosforireduktion osalta. Fosforin puhdistustulosta heikensi puhdistamolle alueelta tullut vaikeasti käsiteltävä jätevesikuormitus. Jätevesien vaikutusta Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen veden laatuun on tutkinut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys joen alajuoksun kuormittajien yhteisestä toimeksiannosta. Vuonna 2009 tehtyjä tutkimuksia olivat Kokemäenjoen alaosan ja Porin edustan merialueen veden laadun tarkkailu ja kalataloudellinen tarkkailu. Lietteiden käsittely ja loppusijoitus Keskuspuhdistamolle tuotiin sako- ja umpikaivolietteitä sekä pienpuhdistamoiden ylijäämälietteitä yhteensä m3. Laitokselle johdettiin lisäksi Luotsinmäen käytöstä poistetun kaatopaikan valumavedet. Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamoiden lietteet vietiin kuivaamattomina Luotsinmäen keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Niiden määrä sisältyy keskuspuhdistamon lukuihin. Kemira Oyj on hoitanut puhdistamolietteen jatkokäsittelyä ja hyötykäyttöä palvelu-sopimusperiaatteella. Keskuspuhdistamolla sakeutettu liete on hygienisoitu Kemicond -menetelmällä. Lopputuote on kuivatun Kemicond -lietteen ja turpeen seos. Kemira Oyj on toimittanut Kemicond -käsiteltyä lopputuotetta hankkimiinsa hyöty-käyttökohteisiin. Puhdistamoilla tuotettiin lietettä: Luotsinmäen keskuspuhdistamo m3 koneellisesti kuivattu Pihlavan puhdistamo m3 kalkkistabiloitu ja koneellisesti kuivattu 8

10 Liitteet: Tuloslaskelma Tase Vesijohtopituudet ja muutokset v putkilaaduttain ja koottain Suurimmat veden- ja jätevedenkuluttajat 2009 Harjakankaan tekopohjavesilaitos, vesijohtoveden valvonta, verkosto Ahlaisten pohjavesilaitos, vesijohtoveden valvonta, verkosto Harjakankaan tekopohjavesilaitos, käyttötarkkailu Ahlaisten pohjavedenottamo, käyttötarkkailu Veden tuotanto ja Vähärauman paineenkorotus Energian ja kemikaalien hankinta ja kulutus vuonna 2009 Puhdistamoiden toiminnan yhteenveto v Jätevedenkäsittely: energian ja kemikaalien kulutus 2009 Ympäristöraportti Taksat Keskeisiä tunnuslukuja

11 PORIN VESI, LIIKELAITOS TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Peruspääoman korko Satunnaiset tuotot ja kulut Varaukset Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

12 PORIN VESI TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,01 Muut pitkävaikutteiset menot , ,41 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,81 Rakennukset ja rakennelmat , ,82 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,37 Koneet ja kalusto , ,39 Keskeneräiset hankinnat , ,10 Pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,27 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Sis.yhdystilisaamiset kunnalta , ,43 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,54 Lainasaamiset Siirtosaamiset 56, ,95 Rahat ja pankkisaamiset , ,87 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,97 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,00 Edell. tilikausien yli-/alijäämä , ,04 Tilikauden yli-/alijäämä , ,05 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut ja muut velat , ,20 Lyhytaikainen Ennakkomaksut Ostovelat , ,89 Muut velat , ,72 Siirtovelat , ,07 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,97

13 Vesijohtopituudet ja muutokset v putkilaaduittain ja koottain PUTKI MATERIAALI YHTEENSÄ NS lisäys / mm teräs +/- valurauta +/- asb.sem. +/- muovi +/- m % vähennys yht % VERKOSTOA RAKENNETTU v Vesijohto Jätevesiviemäri Sadevesiviemäri

14 Suurimmat vedenkuluttajat 2009 m 3 1. Fortum Luvata PVO-Lämpövoima Oy Keskussairaala Sinebrychoff Osuuskunta Satamaito Pori Energia (Metallin lämpökeskus) Kaupunginsairaala Ravanin pesula Vapaa-aikavirasto (Urheilukeskus) Corenso Sampo-Rosenlew Keskusaukion kiinteistö Vapaa-aikavirasto (Uimahalli) Technip Offshore Finland Yyterin Kylpylähotelli Suurimmat jäteveden tuottajat 2009 m 3 1. Porin Jätehuolto (Hangassuo) Sachtleben Pigments Oy Keskussairaala Kaupunginsairaala Ravanin Pesula Vapaa-aikavirasto (Urheilukeskus) Luvata Keskusaukion kiinteistö Vapaa-aikavirasto (Uimahalli) Technip Offshore Finland Yyterin Kylpylähotelli

15 HARJAKANKAAN TEKOPOHJAVESILAITOS VESIJOHTOVEDEN VALVONTA, verkosto Jatkuva valvonta Jaksottainen valvonta VEDEN LAATU Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo lukumäärä lukumäärä Koliformiset bakteerit 37 o C kpl/100 ml 69 <1 <1 4 <1 <1 Kokonaispesäkeluku kpl/ml 4 <1 <1 E. coli pmy/100 ml Clostridium perfringens kpl/100 ml 69 <1 <1 4 <1 <1 Enterokokit pmy/100ml 4 <1 <1 Arseeni µg/l 4 <2 <2 Elohopea µg/l 4 <0,5 <0,5 Kadmium µg/l 4 <0,5 <0,5 Kromi µg/l 4 <2 <2 Lyijy µg/l 4 <2 <2 Fluoridi mg/l 4 <0,1 <0,1 Nitraatti mg/l 4 <5 <5 Nitriitti mg/l 4 <0,02 <0,02 Natrium mg/l 4 4,0 4,4 Alumiini mg/l 69 <0,02 <0,02 4 <0,02 <0,02 Ammonium mg/l 69 <0,02 <0,02 4 <0,02 <0,02 Kloridi mg/l Kupari mg/l 4 <0,025 0,040 Mangaani mg/l 69 <0,02 <0,02 4 <0,026 0,045 Rauta mg/l 69 <0,050 0,10 4 <0,035 0,051 Nikkeli µg/l 4 <2 <2 Bromoformi µg/l 4 <0,5 <0,5 Kloroformi µg/l Bromidikloorimetaani µg/l 4 2,8 3,5 Dibromikloorimetaani µg/l 4 <0,5 <0,5 Bentseeni µg/l 4 <0,4 <0,4 Tetrakloorimetaani µg/l 4 <0,5 <0,5 Trikloorieteeni µg/l 4 <0,5 <0,5 Tolueeni µg/l 4 <0,5 <0,5 Tetrakloorieteeni µg/l 4 <0,5 <0,5 Etyylibentseeni µg/l 4 <0,5 <0,5 m + p ksyleeni µg/l 4 <0,5 <0,5 o-ksyleeni µg/l 4 <0,5 <0,5 MTBE µg/l 4 <0,88 <1 TAME µg/l 4 <0,5 <0,5 Torjunta-aineet µg/l 2 <0,25 <0,5 1,2-dikloorietaani µg/l 4 <0,3 <0,3 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 4 5,8 7,9 COD Mn mg/l 4 1,5 2,0 TOC mg/l 4 2,2 2,6 ph 69 8,0 8,9 4 8,2 8,6 Sähköjohtavuus µs/cm Sameus FTU 69 <0,23 2,2 4 0,31 0,63 Väri mgpt/l 69 < <5 <5 Maku ,25 1 Haju 69 0, Sulfaatti SO 4 mg/l Vesitutkimukset tehneet laboratoriot: Jatkuvan valvonnan tutkimukset Porilab Jaksottaisen valvonnan tutkimukset Porilab ja Helsingin ympäristölaboratorio 14

16 AHLAISTEN POHJAVESILAITOS VESIJOHTOVEDEN VALVONTA, verkosto Jatkuva valvonta Jaksottainen valvonta VEDEN LAATU Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo lukumäärä lukumäärä Koliformiset bakteerit 37 o C kpl/100 ml 3 <1 <1 1 <1 <1 Pesäkkeiden lukumäärä 20 o C kpl/ml 1 <1 <1 E. coli pmy/100 ml Enterokokit pmy/100ml 1 <1 <1 Arseeni µg/l 1 <2 <2 Elohopea µg/l 1 <0,5 <0,5 Kadmium µg/l 1 <0,5 <0,5 Kromi µg/l 1 <2 <2 Lyijy µg/l 1 <2 <2 Fluoridi mg/l 1 0,15 0,15 Nitraatti mg/l 1 <5 <5 Nitriitti mgn/l 1 <0,02 <0,02 Natrium mg/l Ammonium mg/l 3 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 Kloridi mg/l Kupari mg/l 1 0,12 0,12 Mangaani mg/l 3 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 Rauta mg/l 3 0,054 0, ,045 0,045 Nikkeli µg/l Kloroformi µg/l 1 <0,5 <0,5 Bromidikloorimetaani µg/l 1 <0,5 <0,5 Dibromikloorimetaani µg/l 1 <0,5 <0,5 Bentseeni µg/l 1 <0,4 <0,4 Tetrakloorimetaani µg/l 1 <0,5 <0,5 Trikloorieteeni µg/l 1 <0,5 <0,5 Tetrakloorieteeni µg/l 1 <0,5 <0,5 Bromoformi µg/l 1 <0,5 <0,5 1,2-dikloorietaani µg/l 1 <0,3 <0,3 Tolueeni µg/l 1 <0,5 <0,5 Etyylibentseeni µg/l 1 <0,5 <0,5 m+p-ksyleeni µg/l 1 <0,5 <0,5 o-ksyleeni µg/l 1 <0,5 <0,5 MTBE µg/l 1 <1 <1 TAME µg/l 1 <0,5 <0,5 Torjuntaaineet µg/l Heksakinoni Simatsiini µg/l µg/l Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 1 <3,95 <3,95 COD Mn mg/l 1 <1 <1 ph 3 7,4 7,5 1 7,5 7,5 Sähköjohtavuus µs/cm Sameus FTU 3 0,28 0,32 1 0,24 0,24 Väri Pt mg/l Maku Haju Sulfaatti SO 4 mg/l Vesitutkimukset tehneet laboratoriot: Jatkuvan valvonnan tutkimukset Porilab Jaksottaisen valvonnan tutkimukset Porilab ja Helsingin ympäristölaboratorio 15

17 HARJAKANKAAN TEKOPOHJAVESILAITOS KÄYTTÖTARKKAILU Raakavesi Käsitelty vesi Vesijohtovesi VEDEN LAATU Tutkimusten Ka Suurin Tutkimusten Ka Suurin Tutkimusten Ka Suurin lukumäärä arvo lukumäärä arvo lukumäärä arvo Kokonaispesäkeluku kpl/ml 101 1,3 17 Lämpötila Permanganaattiluku o C 197 9, , ,8 18,6 KMnO 4 mg/l ,5 8, ,4 7,7 CODMn mg/l ,1 2, ,1 1,9 ph 198 6,4 6, ,1 8, ,4 9,0 Sähköjohtavuus µs/cm Sameus FTU 194 2,2 3, ,13 0, ,21 3,9 Väri Pt mg/l <2, <2,6 7,5 Kok. kovuus o dh 194 1,3 1, ,2 4, ,4 4,9 Kok. kovuus mmol/l 194 0,22 0, ,56 0, ,61 0,88 Alkaliteetti mval/l 194 0,17 0, ,65 1, ,74 1,2 Rauta mg/l 198 0,80 1,1 218 <0,028 0, <0,060 0,45 Mangaani mg/l 41 <0,081 0, <0,022 0, <0,022 0,060 Alumiini mg/l 195 0,18 0,38 66 <0,018 0,060 Vapaa kloori mg/l 218 0,41 0,67 Happi mg/l 30 9,1 12,9 39 8,7 12,t5 Vesitutkimukset teki Porin Veden Harjakankaan käyttölaboratorio AHLAISTEN POHJAVEDENOTTAMO KÄYTTÖTARKKAILU Käsitelty vesi Vesijohtovesi VEDEN LAATU Tutkimusten Ka Suurin Tutkimusten Ka Suurin lukumäärä arvo lukumäärä arvo Kokonaispesäkeluku kpl/ml 44 0, ,8 9 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 44 3,4 6,2 44 3,2 5,2 COD Mn mg/l 44 0,83 1,3 44 0,84 1,3 ph 44 7,6 7,8 44 7,6 7,8 Sähköjohtavuus µs/cm Sameus FTU 44 0,50 1,9 44 0,49 1,7 Väri Pt mg/l 44 <2,5 2,5 44 <2,6 5 Kok. kovuus o dh 44 6,0 6,3 44 6,0 6,3 Kok. kovuus mmol/l 44 1,1 1,1 44 1,1 1,1 Alkaliteetti mval/l 44 0,80 0, ,79 0,88 Rauta mg/l 44 <0,089 0,18 44 <0,081 0,18 Mangaani mg/l 44 <0,024 0, <0,021 0,030 Kupari mg/l 1 0,15 0,15 Lämpötila ºC 43 8,3 10,60 Vesitutkimukset teki Porin Veden Harjakankaan käyttölaboratorio 16

18 Veden tuotanto ja Vähärauman paineenkorotus Energian ja kemikaalien hankinta ja kulutus vuonna 2009 Harjakangas Lukkarinsanta Vähärauma Ahlainen, pohjavesi Veden tuotanto m 3 /a Paineen korotus m 3 /a Energia kwh/a Energia kwh/m 3 0,48 0,069 2,50 NaOCl 10 % t/a 39 4,8 NaOCl 10 % g/m 3 6,5 PAC t/a 319 2,5 PAC g/m 3 53 Kalkki t/a 157 Kalkki g/m 3 26 Ammoniumkloridi kg/a NaOCl 10 % t/a 4,8 NaOCl 10 % g/m 3 3,4 Hiilidioksidi t/a 60 Hiilidioksidi g/m

19 Puhdistamoiden toiminnan yhteenveto v Toteutunut puhdistustulos Edellytetty puhdistustulos Käsitelty Ohitettu Lähtevä pitoisuus Puhdistusteho Lähtevä pitoisuus Puhdistusteho Puhdistamo vesimäärä vesimäärä BOD 7ATU P BOD 7ATU P BOD 7ATU P BOD 7ATU P m 3 /d m 3 /d mg/l mg/l % % mg/l mg/l % % Luotsinmäki , , Pihlava , , Reposaari ,9 0, , Ahlainen ,0 0, , BOD 7ATU :lla mitataan jäteveden sisältämän orgaanisen, happea kuluttavan aineen määrää Toteutunut puhdistustulos Edellytetty puhdistustulos Lähtevä pitoisuus Puhdistusteho Lähtevä pitoisuus Puhdistusteho Puhdistamo COD Cr Kiintoaine COD Cr Kiintoaine COD Cr Kiintoaine COD Cr Kiintoaine mg/l mg/l % % mg/l mg/l % % Luotsinmäki Pihlava Reposaari 40 8, Ahlainen 43 1, COD Cr :lla mitataan jäteveden sisältämän kemiallisesti hajoavan happea kuluttavan aineksen määrää Jäteveden käsittely: energian ja kemikaalien kulutus 2009 LUOTSINMÄKI PIHLAVA REPOSAARI AHLAINEN Vesimäärä m 3 /a Energia kwh/a Energia kwh/m 3 0,57 0,41 1,2 0,49 Sammutettu kalkki t/a 58 12,0 Ferrosulfaatti t/a ,5 4,2 Ferrosulfaatti g/m Ferrisulfaatti t/a 1784 Ferrisulfaatti g/m Ferrisulfaatti flotaatioon t/a 27 Polymeeri t/a, lietteen käsittely 20,5 0,5 Polymeeri t/a, flotaatio 0,5 Rikkihappo t/a 0 Rikkihappo g/m 3 0 Vaahdonestoaine kg

20 YMPÄRISTÖRAPORTTI 2009 Toiminta ja sen ympäristövaikutukset Porin Vesi hoitaa ympäristöasiansa kestävän kehityksen periaatteella, laatujärjestelmän puitteissa. Ympäristöasioita voidaan pitää yhtenä laadun elementtinä. Suuret linjat ja periaatteelliset asiat on määritelty laatupolitiikassa. Jokapäiväisessä toiminnassa otetaan huomioon lisäksi ympäristötavoitteet tässä raportissa esitetyn mukaisesti. Tehtävät työt ja investoinnit sekä niihin liittyvät hankinnat vesilaitos toteuttaa ympäristön ja teknisten seikkojen kannalta kerralla hyvin. Hankinnoissa vesilaitos ottaa huomioon edullisuusnäkökohdat pitkällä aikavälillä. Ympäristöön liittyviä tavoitteita esiintyy osana laitoksen vuositavoitteita ja pitkän tähtäimen tavoitteita, mutta niitä ei ole erityisesti pyritty kokoamaan erilliseksi tavoiteohjelmakseen. Porin Vesi tarvitsee toimintojensa ylläpitämiseen paljon sähköenergiaa. Porin Veden rakennuksista Ulasoorintien toimipiste sekä Lukkarinsannan ja Vähärauman varavedenottamot ovat kaukolämmön piirissä. Ongelmajätteitä vesilaitoksella syntyy vähän ja ne toimitetaan valtakunnalliseen ongelmajätelaitokseen. Niitä ovat lähinnä jäteöljy, akut, loisteputket jne. Yhdyskunta- ja muut tavanomaiset jätteet lajitellaan ja kuljetetaan Porin kaupungissa sovellettavien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Metalliromu toimitetaan hyötykäyttöön romuliikkeiden kautta. 19 TUOTOKSET 2009 Pumpattu verkostoon 6,021 milj.m 3 Laskutettu vesimäärä 5,107 milj.m 3 Puhdistettu jätevesimäärä 7,85 milj.m 3 Laskutettu jätevesimäärä 5,473 milj.m 3 Kuivattu liete m 3 Päästöt Jätevedenpuhdistamoilta - BOD tn (0,0 %) - Fosfori 5,8 tn (-8,0 %) - Typpi 240 tn (+0,8 %) - Kiintoaine 396 tn (-12,6 %) Jätteet Välppäjäte 900 m 3 Ongelmajäte (jäteöljy) 100 l Muu jäte 400 m 3 PANOKSET 2009 Raakaveden hankinta 6,54 milj.m 3 Ostetut kemikaalit Vedenpuhdistus Sammutettu kalkki 157 tonnia Lohja Polyalumiinikloridi 322 tonnia Äetsä Hiilidioksidi 60 tonnia Espoo Natriumhypokloridi 44 tonnia Äetsä Jätevedenpuhdistus Ferrisulfaatti 1811 tonnia Pori Ferrosulfaatti 132 tonnia Pori Sammutettu kalkki 70 tonnia Lohja Polymeeri 21 tonnia Englanti Ostettu energia Sähkö - Vedenpuhdistus 3,25 GWh - Jäteveden puhdistus 4,36 GWh