Ympäristöraportti Taksat 28 Keskeisiä tunnuslukuja 29

Transkriptio

1 Sisältö: Katsaus vuoteen Hallinto 3 Henkilöstö ja yhteistoiminta 4 Vesi- ja viemäriverkosto 5-6 Talousveden tuotanto 7 Jäteveden käsittely 8-9 LIITTEET: Ympäristöraportti Taksat 28 Keskeisiä tunnuslukuja 29

2 Porin Veden toiminta-ajatus Porin Vesi hoitaa toiminta-alueensa veden hankinnan, käsittelyn ja jakelun sekä viemäröinnin ja jäteveden puhdistamisen kilpailukykyiseen hintaan asiakkaiden odotukset ja tarpeet mahdollisimman hyvin täyttäen sekä ympäristöasiat halliten. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen TA 2014 TP Henkilömäärä Myyty vesimäärä 1000 m 3 /a Laskutettu jätevesi 1000 m 3 /a Verkostoon pumpattu vesimäärä 1000 m 3 /a Puhdistettu jätevesi 1000 m 3 /a Veden hinta /m 3 (verollinen) 1,25 1,45 1,51 1,51 Jäteveden hinta /m 3 (verollinen) 2,34 2,17 2,26 2,26 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen (1000 ) TA 2014 TP Liikevaihto Muut tuotot Tulot yhteensä Vuokra K Oy:lle Muut käyttömenot Käyttömenot yht Tulos ennen poistoja ja pp-pääoman korkoa Peruspääoman korko Tulos ennen poistoja Poistot Tulos Investoinnit Nettorahoitus Rahoitusylijäämä 2013 alk

3 Talousveden laatu oli erittäin hyvä ja palvelutaso voitiin muutenkin pitää korkealla tasolla, ja sitä monilta osin parantaa. Katsaus vuoteen 2014 Porin Veden talous kehittyi suotuisasti. Liikevaihto ylitti budjetoidun 1,4 milj.. Pitkään jatkunut vedenmyynnin väheneminen pysähtyi ja laskutetut vesi- ja jätevesimäärät pysyivät edellisen vuoden tasolla samalla kun kulut pystyttiin pitämään kurissa. Liikevaihto oli 21,2 milj., liiketoiminnan kulut 15,5 milj., poistot 5,0 milj. ja kaupungille maksettu peruspääoman korko 2,2 milj.. Tilikauden ylijäämä oli 2,4 milj.. Investoinnit olivat 3,9 milj.. Keskustan vesitornia kunnostettiin ja Luotsinmäen puhdistamolla toteutettiin lämmön talteenotto jätevedestä. Verkostojen laajennusinvestoinneista merkittävimpiä olivat Viasveden siirtoviemäri ja Paarnoorin kunnallistekniikka. Huomattavimpia saneerauskohteita olivat Lossirannan pumppaamon Raumanjuovan alittavan vanhan paineviemärin korvaaminen kahdella uudella, Etelärannan, Karjarannan ja Uusikoiviston pääviemäreiden saneeraus sekä Kartanon alueen vesijohtoverkon saneeraus. Haja-asutusalueella osuuskuntamuotoisen viemäröinnin laajentaminen jatkui Viasveden jätevesiosuuskunnan aloitettua toimintansa. Uusia jätevesiosuuskuntia oli perusteilla useita. Porin Vesi otti vuoden 2015 alusta haltuunsa Lyttylän vesiosuuskunnan verkoston. Myös muita verkostojen luovutushankkeita oli vireillä. Luotsinmäen vuonna 2010 valmistunut alueellinen keskuspuhdistamo on toiminut erinomaisesti, ja se saavutti kertomusvuonna ennätyksellisen hyvän puhdistustuloksen. Vedenmyynti Ulvilan kaupungille ei vielä toteutunut. Samoin alueellisen vesihuoltolaitoksen perustamistoimet eivät edenneet. Porin Veden asiakastyytyväisyys säilyi valtakunnallisen Yhdyskuntatekniset Palvelutkyselyn mukaan hyvällä tasolla. Vakituisen henkilökunnan määrä väheni yhdellä, mutta kahden oppisopimusperiaatteella palkatun työntekijän palkkaamisen jälkeen kokonaismäärä lisääntyi yhdellä ollen 72 vuoden 2014 lopussa. Sairaslomia oli 21,2 pv työntekijää kohti, jossa lisäystä 15 %. Myös työtapaturmien kautta menetettyjen työpäivien määrä lisääntyi. Vuotovesimäärä vesijohtoverkossa oli 16,1 % ja viemäriverkossa 31,1 %. Vesijohtovuotojen määrä oli 59, missä oli vähennystä edelliseen vuoteen peräti 32 %. Vuotojen määrä olikin pienin 45 vuoteen. Esitän koko henkilöstölle sekä Porin Veden johtokunnan jäsenille kiitokset Porin vesihuollon hyväksi tehdystä työstä. Lisäksi kiitos asiakkaille ja yhteistyökumppaneille hyvästä yhteistyöstä. Ilkka Mikkola Porin Veden käyttömaksuja ja perusmaksuja tarkistettiin vuoden 2014 alussa. Taksat pysyivät korotusten jälkeenkin vertailulaitosten keskitasolla.

4 Hallinto Organisaatio Johtokunta 11 jäsentä Johtaja Laitosyksikkö Laitospäällikkö Verkostoyksikkö Verkostopäällikkö Porin Vesi, liikelaitoksen johtokunta Varsinaiset jäsenet Palomäki Markku (pj) Harjanne Tapio(vpj) Jokinen Marja-Leena Kukkakorpi Raija Lehtinen Voitto Muurinen Sirpa Mäkelä Juha Pakkasela Mikko Rosnell Tapio Sjösten Marju Tenho Salla Henkilökohtaiset varajäsenet Järvinen Marko Aaltonen Harri Arola Raili Uimaluoto Marjut Valio Ville Kukkasmäki Marja-Leena Rantanen Jukka Hakulinen Veijo Pukkila Timo Mäki Soili Kaaresmaa Teresa Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnassa oli Jari Pajukoski. Johtokunnan sihteerinä toimi Anne Peltomaa. Porin Vesi, liikelaitoksen johtajana toimi dipl.ins. Ilkka Mikkola. Laitosyksikön tehtävät: Verkostoyksikön tehtävät: - Raakaveden hankinta - Verkostojen ja pumppaamoiden tutkimus, - Vedenpuhdistamoiden, pohjavesilaitosten, pai- suunnittelu, käyttö, kunnossapito, saneeraus neenkorotusasemien, vesisäiliöiden ja jäteve- ja uudisrakentaminen denpuhdistamoiden suunnittelu, käyttö, kun- - Johtokartaston laadinta ja ylläpito nossapito, saneeraus ja uudisrakentaminen - Asiakaspalvelu ja laskutus - Veden laadun tarkkailu hankinta- ja purkuve- - Asiakkaan tilauksesta tehtävien talojohtojen sistöissä, laitoksilla, puhdistamoilla, vesisäi- uudis- ja saneerausrakentaminen liöissä ja verkostossa - Laitospalvelu ja materiaalitoiminnot - Lietteiden käsittely ja sijoittaminen - Varallaolo Laitosyksikön päällikkönä toimi laitospäällikkö Ismo Lindfors. Verkostoyksikön päällikkönä toimi verkostopäällikkö Jouko Halminen

5 Henkilöstö Porin Veden palveluksessa oli vuoden lopussa vakinaisia työntekijöitä 68 sekä tilapäisiä 4. Vakinaisia kuukausipalkkaisia oli 25 ja tuntipalkkaisia 43.Henkilökunnan keski-ikä oli 47,3 v, (naiset 45,9 v ja miehet 46,4 v). Sairauslomia oli yhteensä 1441 eli 21,2 päivää työntekijää kohti. Työtapaturmien johdosta menetettyjä työpäivä oli 125. Eläkkeelle jäi putkimestari Rainer Tuominen Pitkään palvelleiden muistaminen Putkiasentaja Heikki Salminen 40 vuotta. Putkimestari Esa Roslakka 30 vuotta. Suunnitteluinsinööri Pertti Mäkinen sekä käytönvalvojat Jani Palmu ja Jorma Pynnönen 20 vuotta. Yhteistoiminta Uutena työntekijänä aloitti putkimestari Hannu Rantanen Porin Veden yhteistyötoimikunta, joka samalla toimii myös työsuojelutoimikuntana kokoontui neljä kertaa. Yhteistyötoimikuntaan kuuluivat työnantajan edustajina Ilkka Mikkola ja Ismo Lindfors sekä yleisvarajäsenenä Jouko Halminen, henkilöstön edustajina Sirpa Miettinen, Reijo Astokari ja Pertti Mäkinen, yleisvarajäseninä Jorma Pynnönen ja Taina Raitolampi. Lisäksi kokouksiin osallistuivat työsuojeluvaltuutetut Antero Kivelä ja Markku Rantamäki sekä työterveyshoitaja Helinä Myllymäki. Virkistystoiminta Työkykyä ylläpitävää toimintaa ja virkistystoimintaa oli vuoden aikana runsaasti. Henkilökunnan koulutusristeily järjestettiin Urheilukerho järjesti vuoden aikana mm. hohtokeilauksen keväällä ja syksyllä, kesäretken Pyynikin kesäteatteriin ja sisävesiristeilylle, Tyvikumpu-hölkän, melontaa Kokemäenjoella, cartingia Ulvilan FK-radalla sekä pikkujoulut.

6 Vesi- ja viemäriverkosto Verkoston rakentaminen Vuonna 2014 oli yhteensä 59 kpl runkojohtovuotoa, joista päivystyksessä korjattiin 12 kpl. Vedettäoloaika / asukas oli 15,88 min. Harjakankaalta ja Lukkarisannasta yhteensä pumpattu vesimäärä oli kuutiota, laskutettu vesimäärä kuutiota. Hukkavesiprosentti 16 %. Rakentamiskohteista tehtiin Porin Veden omana työnä 10 kohdetta, TPK:n työnä 8 kohdetta ja urakkatyönä 8 kohdetta eli yhteensä 26 kohdetta. Verkostojen kokonaispituudet Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto 715 km 925 km Suunnittelu, mittaus ja tutkimus Suunnitelmia laadittiin yhteensä 32 kpl, joista 16 saneeraus- ja 16 uudiskohteisiin. Paineviemäri tai pumppaamosuunnittelua oli 3 kohteessa. Laajempia kohteita olivat Paarnoorin alue. Uudisalueista jatkui Paarnoorin ja saneerausalueista Vanhakoivisto. Muut suunnitelmat koskivat saneeraus- ja uudiskohteita eri puolilla verkostoa. Porin Veden, eri urakoitsijoiden sekä osa teknisen palvelukeskuksen rakentamista verkostokohteista kartoitettiin ja siirrettiin TeklaNis:n tietokantaan numeeriseksi kartaksi. Saneerattavien alueiden runkoviemäriverkostojen ja tarkastuskaivojen kuntoa tutkittiin ja kartoitettiin suunnittelun tueksi. Lisäksi aloitettiin Lavian vesi- ja viemäriverkoston kartoitustyöt. Erillisviemäröintiä ja vesijohdon uusintaa jatkettiin pääasiassa Vanhankoiviston ja Kartanon kaupunginosissa. Uusikoivistontien ja Etelärannan huonokuntoista viemäreitä saneerattiin lasikuitusukkamenetelmällä. Lossirannan jvpumppaamon paineviemärin joenalitus uusittiin suuntaporaamalla urakoitsijan toimesta ja putket liitettiin pumppaamoon ja vanhaan paineviemäriin omana työnä. Lisäksi linjaan rakennettiin uusi mittarikaivo. Kuninkaanhaan jv-pumppaamo valmistui Muita saneerauskohteita oli mm. Toejoella, Koivulassa ja Impolassa. Maamiehenkadulla ja Luvianpuistokadulla saneerattiin TPK:n sadevesipumppaamot laskutustyönä. Suurin tonttituotantokohde oli Klasipruukin alueella. Merkittävä uudiskohde oli myös Paarnoorin asemakaava-alueen vesijohdot ja viemärit sekä jv-pumppaamo. Lisäksi uusi jv-pumppaamo paineviemäreineen rakennettiin Viasvedelle. Uusia teollisuustontteja varten rakennettiin vvjohdot Sampolantielle. Tilaustyöt Porin Vesi teki tilauksesta asiakkailleen tonttijohtoihin liittyviä korjaus ja uudisrakennustöitä yhteensä 303 kpl. Lossinrannan jätevesipumppaamon paineputket liitettiin uusittuihin joenalitusputkiin ja Kirjurinluodon puolelle asennettiin jäteveden mittauskaivo (kuvat) Lossirannan jätevesipumppaamon paineputket liite in uusiin joenalitusputkiin ja Kirjurinpuolelle asenne in jäteveden mi auskaivo.

7 Pumppaamot Vesimittarit Laitoksen hoidossa oli kuluneen vuoden lopussa 146 pumppaamoa, joista omia jätevesipumppaamoita 83 kpl. Laitoksen omia sadevesipumppaamoita oli 26 kpl. TPK:n alikäytäväpumppaamoita 24 kpl. Muita TPK:n pumppaamoita 3 kpl, vapaa-aikaviraston JVpumppaamoita 1 kpl, Porin Jätehuollon pumppaamoita 2 kpl sekä Maisan jätevesipumppaamoita 1 kpl. Porin Vesi valvoo myös neljän Jokilaakson Ympäristö Oy:n jäteveden siirtopumppaamon käyttöä. Pumppuja huollettavissa pumppaamoissa oli kaikkiaan 312 kpl. Vesimittareita huollettiin vuoden aikana 1152, jäätyneitä oli 43. Mittareita romutettiin 796. Säilytysmittareita oli 270. Laitoksen verkostoon oli vuoden lopussa liitetty mittaria (vuoden 2013 lopussa 19807). Pumppaamot pyritään huoltamaan kerran vuodessa. Toinen kriteeri on n käyttötunnin välein. Huollossa pumput nostetaan kaivosta ylös, tarkastetaan öljyt ja mitataan moottoreiden eristysvastukset sekä suoritetaan mahdolliset säädöt. Pumppaamon huoltoon kuuluu myös sisäisen putkiston ja sähkökeskuksen kunnon tarkastus. Huollossa ilmenneet viat korjattiin välittömästi tai sopivana ajankohtana. Kokoryhmittäin mittareita oli seuraavasti: mm 25 mm 40 mm 50 mm 80 mm 100 mm Vuoden 2014 aikana Kuninkaanhaan jätevesipumppaamo siirrettiin pois kaavoitetulta kerrostalotontilta. Laanin alikulun pumppaamo siirtyi Ely - keskuksen hoitoon. Uusia jätevesipumppaamoita rakennettiin Paarnooriin Hankimaansuoralle ja Viasvedelle. Käytöstä poistettiin Luotsinmäen kaatopaikan jätevesipumppaamo. Varasto Porin Vedellä oli oma tarvikevarasto. Sen arvo oli: Vesijohtotarvikkeet Viemäritarvikkeet Yleistarvikkeet Yhteensä alkaen varasto siirtyi Porin Kaupungin Teknisen palvelukeskuksen hoitoon. Kuninkaanhaan puistoalueelle rakennettiin loppukesän ja alkusyksyn aikana uusi jäteveden pumppaamo

8 Talousveden tuotanto Verkostoon pumpattu talousvesi oli normaalitilanteessa Ahlaista lukuun ottamatta Harjakankaalla valmistettua tekopohjavettä, jonka raakavetenä käytetään pääsääntöisesti Tuurujärven vettä. Vaihtoehtoisesti ja lisänä voidaan käyttää Tyvijärven vettä. Pelkästään Tyvijärven vettä käytettiin raakavetenä paremman laatunsa vuoksi Varalaitoksina olivat Lukkarinsannan pintavesilaitos, Vähärauman pohjavedenottamo, Noormarkun Harjakankaan ja Kankaan pohjavedenottamot sekä Huntsman Pigments Oy:n tehtaiden vesilaitos Kaanaassa. Lukkarinsannan varavesilaitosta käytettiin talousveden tuotantoon elokuussa muutaman tunnin ajan Harjakankaalta kaupunkiin johtavan päävesijohdon huuhtelun aikana. Lukkarinsannan uuden laitoksen vesi on hyvälaatuista ja täyttää talousvesiasetuksen laatuvaatimukset. Samana aikana Noormarkun vesihuolto hoidettiin Kankaan pohjavedenottamon tuotannolla. Lisäksi Kankaan pohjavedenottamoa käytettiin muutamia kertoja sähkökatkojen ja huoltotöiden yhteydessä. johdetaan UV-desinfioinnin kautta vesijohtoverkostoon. Porin vesitorni oli erotettuna vesijohtoverkostosta vesisäiliön ja putkiston kunnostustöiden vuoksi Tällöin vesi pumpattiin Harjakankaan tekopohjavesilaitokselta paineperusteisesti normaalin vesitornin vedenpinnankorkeuteen perustuvan pumppauksen sijaan. Vesitorni oli pois käytöstä Kaanaan vesitornin vesisäiliölle ja putkistolle tehtiin kuntoarvio marraskuussa. Paineenkorotusta verkostossa tehtiin yhteensä kuutiometriä neljällä paineenkorotusasemalla. Verkostoon pumpatut vesimäärät eri laitoksilla olivat: Harjakangas m3 Vähärauma 0 m3 Lukkarinsanta m3 Huntsman Pigments Oy 0 m3 Ahlainen m3 Kangas m3 Noormarkku, Harjakangas 0 m3 Yhteensä m3 Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen vedenkäsittelyprosessi on seuraava: raakavesi käsitellään kemiallisesti käyttäen saostuskemikaalina polyalumiinikloridia. Flotaatiolla selkeytetty vesi johdetaan jatkuvatoimisten hiekkasuodattimien kautta tekopohjavedenmuodostukseen, joka tapahtuu allasimeytysmenetelmällä. Harjusta tekopohjavesi pumpataan noin 2-3 viikon viipymän jälkeen loppukäsittelyyn, jossa vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla ja alkaloinnin jälkeen pumpataan verkostoon. Hiilidioksidioksidin annosteltiin verkostoon pumpattavaan veteen alkaliteetin ja kovuuden nostamiseksi. Menettelyllä pyritään suojaamaan vesijohtoverkostoa korroosiolta. Ahlaisten pohjavedenottamolla luonnonpohjavesi otetaan kuilukaivon kautta. Lievästi happaman pohjaveden ph-arvo nostetaan ilmastamalla vettä. Ilmastuksen jälkeen vesi

9 Jäteveden käsittely Jäteveden puhdistus Suurin osa Porin kaupungin jätevesistä käsiteltiin Luotsinmäen keskuspuhdistamolla. Lisäksi käytössä olivat Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamot. Myös Luvian kunnan ja Jokilaakson Ympäristö Oy:n jätevedet puhdistettiin Luotsinmäen keskuspuhdistamolla. Jokilaakson Ympäristö Oy:n jätevedet tulevat Euran Kiukaisista, Harjavallasta, Nakkilasta, Suominen Kuitukankaat Oy:stä ja Ulvilasta. Kaikki jätevesi käsiteltiin biologiskemiallisella prosessilla. Keskuspuhdistamolla on käytössä DN-prosessiin perustuva kokonaistypenpoisto. Fosforin saostuskemikaalina käytettiin ferrisulfaattia. Jälkikäsittelynä on flotaatio, jossa fosforin ja kiintoaineen saostukseen käytettiin polymeeriä. Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamoilla saostuskemikaalina käytettiin ferrosulfaattia. Reposaaren puhdistamolla jäteveden ammoniumtyppi nitrifioidaan. Puhdistamoilla käsitellyt vesimäärät olivat: Luotsinmäen keskuspuhdistamo Reposaari Ahlainen m m m3 YHTEENSÄ m3 Hakemus Luotsinmäen keskuspuhdistamon ympäristöluvan tarkistamisesta jätettiin EteläSuomen aluehallintovirastolle käsiteltäväksi voimassa olevan ympäristöluvan määräysten mukaisesti vuonna Uutta ympäristölupaa ei tullut vielä vuonna Puhdistustulokset Puhdistustulokset määritettiin puhdistamoille tulevasta ja niiltä lähtevästä jätevedestä kerätyistä kokoomanäytteistä, jotka analysoitiin Porin Veden jätevesilaboratoriossa. Kunkin puhdistamon näytteenottotiheys on määritetty tarkkailuohjelmassa. Lisäksi tarkkailtiin teollisuusjätevesiä verkostoon johtavien suurempien laitosten veden laatua pääasiassa kaksi kertaa kuukaudessa otetuin kokoomanäyttein.

10 Luotsinmäen keskuspuhdistamo Luotsinmäen keskuspuhdistamon toiminta oli erittäin hyvää koko vuoden 2014 ajan. Puhdistamon toiminnalle ja tuloksellisuudelle asetetut vaatimukset täytettiin selvästi. Puhdistustulokset ovat valtakunnallisestikin tarkastellen erittäin hyviä. Kaikki lupaehdon mukaiset neljännesvuosijaksojen raja-arvot täytettiin todella selvästi. Jäteveden typenpoistoon käytettävä DNprosessi toimi myös hyvin. Saavutettu kokonaistypen keskimääräinen poistoteho oli 81 % eli korkea. Keskuspuhdistamolle totutettiin lokajoulukuussa lämmön talteenottolaitos, jossa puhdistetun jäteveden lämpösisältöä hyödynnetään puhdistamorakennukseen lämmittämiseen. Näin lämmitysöljyn käyttötarve loppui miltei kokonaan. Reposaaren jätevedenpuhdistamo Reposaaren jätevedenpuhdistamo toimi hyvin vuonna Puhdistustuloksista lasketut keskiarvot täyttivät kaikki lupaehdon vaatimukset vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla puhdistustuloksista lasketut keskiarvot täyttivät lupaehdon vaatimukset fosforin, BOD 7ATU :n ja COD Cr :n osalta. Kiintoaineen puhdistustehon keskiarvo jäi niukasti raja-arvosta. Tämä johtui puhdistamolietteen ajoittaisesta heikosta laskeutuvuudesta. kalataloudellinen tarkkailu ja pohjaeläinten tarkkailu. Lietteiden käsittely ja loppusijoitus Keskuspuhdistamolle tuotiin sako- ja umpikaivolietteitä sekä pienpuhdistamoiden ylijäämälietteitä yhteensä m 3. Luotsinmäen keskuspuhdistamolla tuotettiin koneellisesti kuivattua lietettä yhteensä m 3. Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamoiden lietteet vietiin kuivaamattomina Luotsinmäen keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Niiden määrät sisältyvät keskuspuhdistamon lukuun. Kemira Oyj on hoitanut puhdistamolietteen jatkokäsittelyä ja hyötykäyttöä palvelusopimusperiaatteella vuodesta 2008 alkaen. Keskuspuhdistamolla sakeutettu liete on hygienisoitu Kemicond -menetelmällä. Lopputuote on kuivatun Kemicond - lietteen ja turpeen seos. Kemira Oyj on toimittanut Kemicond - käsiteltyä lopputuotetta hankkimiinsa hyötykäyttökohteisiin. Luotsinmäen puhdistamon mikrobeja Ahlaisten puhdistamo Ahlaisten jätevedenpuhdistamo toimi vuonna 2014 tehokkaasti. Puhdistustulokset olivat hyviä ja täyttivät lupaehdon pitoisuus- ja puhdistustehovaatimukset kaikilta osin. Vesistötarkkailu Jätevesien vaikutusta Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen veden laatuun on tutkinut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys joen alajuoksun kuormittajien yhteisestä toimeksiannosta. Vuonna 2014 tehtyjä tutkimuksia olivat Kokemäenjoen alaosan ja Porin edustan merialueen veden laadun tarkkailu,

11 Liitteet: Tuloslaskelma Tase Suurimmat veden- ja jätevedenkuluttajat 2014 Vesi- ja viemäriverkoston kokonaispituudet ja materiaalit Pori, vesijohtoveden valvonta, verkosto Ahlainen, vesijohtoveden valvonta, verkosto Noormarkku, vesijohtoveden valvonta, verkosto Harjakankaan tekopohjavesilaitos, käyttötarkkailu Ahlaisten pohjavedenottamon ja Ahlaisten verkoston, käyttötarkkailu Kankaan pohjavedendottamon ja Noormarkun verkoston käyttötarkkailu Veden tuotanto ja Vähärauman paineenkorotus, energian ja kemikaalien hankinta ja kulutus vuonna 2014 Jätevedenkäsittely, energian ja kemikaalien kulutus 2014 Puhdistamoiden toiminnan yhteenveto 2014 Puhdistamoilla puhdistettu jätevesimäärä Ympäristöraportti 2014 Taksat Keskeisiä tunnuslukuja

12 Porin Vesi, liikelaitos PORIN VEDEN TULOSLASKELMA Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Palveluiden ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstömenojen korjauserät Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut 0 Peruspääoman korko kunnalle Muut rahoituskulut Ylijäämä ennen satunnaisia eriä Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron muutos Varausten muutos Tilikauden ylijäämä/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 5,5 3,8 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 5,5 3,8 Voitto, % 11,0 4,1

13 Porin Vesi, liikelaitos PORIN VEDEN TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,86 Aineettomat hyödykkeet 0,00 0,00 Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet , ,86 Maa ja vesialueet , ,81 Rakennukset , ,04 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,34 Koneet ja kalusto , ,79 Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat , ,88 Sijoitukset , ,00 Osakkeet ja osuudet , ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,45 Vaihto-omaisuus , ,56 Aineet ja tarvikkeet , ,56 Saamiset , ,46 Lyhytaikaiset saamiset , ,46 Myyntisaamiset , ,15 Saamiset kunnalta/kuntayhtymältä , ,10 Siirtosaamiset , ,21 Rahat ja pankkisaamiset , ,43 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,31

14 Porin Vesi, liikelaitos PORIN VEDEN TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,26 Peruspääoma , ,10 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä , ,45 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,71 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,67 Poistoero Vapaaehtoiset varaukset ,34 0, ,67 0,00 VIERAS PÄÄOMA , ,38 Pitkäaikainen vieras pääoma , ,85 Liittymismaksut ja muut velat , ,85 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,53 Ostovelat , ,86 Siirtovelat , ,14 Muut lyhytaikaiset velat , ,53 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,31 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 93,3 93,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 27,4 28,4 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Lainakanta M 0,0 0,0 Lainasaamiset M 0,0 0,0

15 Suurimmat vedenkuluttajat Fortum m3 2. Osuuskunta Satamaito Luvata PVO-Lämpövoima Oy Keskussairaala Pori Energia (Metallin lämpökeskus) Vapaa-aikavirasto (urheilukeskus) Ravanin Pesula Vapaa-aikavirasto (uimahalli) Sampo Rosenlew Kaupunginsairaala Corenso Porin Satama Luvian kunta Keskusaukion kiinteistö Suurimmat jäteveden tuottajat Jokilaakson Ympäristö Oy m3 2. Corenso Luvian kunta Osuuskunta Satamaito Keskussairaala Sachtleben Pigments Sampo-Rosenlew Porin Jätehuolto Vapaa-aikavirasto (urheilukeskus) Vapaa-aikavirasto (uimahalli) Ravanin Pesula Kaupunginsairaala Keskusaukion kiinteistö

16 Vesijohtoverkoston kokonaispituus Muutos v Teräsputkea m Valurautaputkea m m Asbestisementtiputkea m Muoviputkea m m Määrittelemättömiä m m Kaikki yhteensä 715 km Viemäriverkoston kokonaispituus Muutos v Jätevesiputkistoa m m Sadevesiputkistoa m m Kaikki Yhteensä 925 km Tästä määrästä on: Muutos v Teräsputkea 1007 m +120 Betonia m m Lasitettua saviputkea m Ep-putkea 435 m Muoviputkea m m Lasikuitu m Määrittelemättömiä m +141 m Kaikki yhteensä 925 km Verkostoa rakennettu v Vesijohtoa m Jätevesiviemäriä m Sadevesiviemäriä m Vesihuoltoverkoston pituus on inventoitu Porin Veden verkostonhallintajärjestelmästä.

17 PORI VESIJOHTOVEDEN VALVONTA 2014, verkosto Jatkuva valvonta Jaksottainen valvonta VEDEN LAATU Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo lukumäärä lukumäärä Koliformiset bakteerit 37 o C kpl/100 ml 69 <1 <1 4 <1 <1 Kok. pesäkeluku 22 o C 4 <1 <1 E. coli pmy/100 ml Enterokokit kpl/100ml 4 <1 <1 Clostridium perfringens kpl/100ml 69 <1 <1 4 <1 <1 Arseeni g/l 4 <2 <2 Elohopea g/l 4 <0,5 <0,5 Kadmium g/l 4 <1 <1 Kromi g/l 4 <5 <5 Lyijy g/l 4 <10 <10 Bromaatti g/l 1 <5 <5 Fluoridi mg/l 4 <0,1 <0,1 Nitraatti mg/l 4 <5 <5 Nitriitti mg/l 4 <0,02 <0,02 Nitraattityppi mgn/l 4 <1,2 <1,2 Nitriittityppi mgn/l 4 <0,01 <0,01 Natrium mg/l 4 3,8 4,0 Ammonium mg/l 69 <0,02 <0,02 4 <0,02 <0,02 Ammoniumtyppi mgn/l 4 <0,02 <0,02 Kloridi mg/l 4 14,8 17,0 Kupari g/l 4 9,2 25 Alumiini g/l 69 <20 <20 4 <20 <20 Mangaani g/l 69 7, <5 <5 Rauta g/l 70 44, Nikkeli g/l 4 <2 <2 Kloroformi g/l 4 27,2 40 Bromidikloorimetaani g/l 4 3,9 4,7 Dibromikloorimetaani g/l 4 0,56 0,72 Bentseeni g/l 4 <0,4 <0,4 Trikloorieteeni g/l, <0,5 <0,5 Tetrakloorieteeni g/l 4 <0,5 <0,5 Tetrakloorimetaani g/l 1 <0,5 <0,5 Bromoformi g/l 4 <0,5 <0,5 1,2-dikloorietaani g/l 4 <0,3 <0,3 Vinyylikloridi g/l 4 <0,3 <0,3 MTBE g/l 1 <0,5 <0,5 TAME g/l 1 <0,5 <0,5 Tolueeni g/l 1 <0,5 <0,5 Etyylibentseeni g/l 1 <0,5 <0,5 m+p-ksyleeni g/l 1 <0,5 <0,5 Torjunta-aineet, dalaponi g/l Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 4 5,9 6,3 COD Mn mgo/l 4 1,5 1,6 TOC mg/l 3 2,8 4,1 ph 69 8,3 8,8 4 8,1 8,3 Sähköjohtavuus S/cm Sameus FTU 69 0,23 0,56 4 0,21 0,23 Väri Pt mg/l 70 5, <5 5 Maku Haju 69 0, Sulfaatti SO 4 mg/l 4 16,2 17 Vesitutkimukset tehneet laboratoriot: Jatkuvan valvonnan tutkimukset Porilab Jaksottaisen valvonnan tutkimukset Porilab ja Metropolilab

18 AHLAINEN VESIJOHTOVEDEN VALVONTA, verkosto 2014 Jatkuva valvonta Jaksottainen valvonta VEDEN LAATU Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo Tutkimusten Arvo lukumäärä lukumäärä Koliformiset bakteerit 37 o C kpl/100 ml 3 <1 <1 1 <1 Kok. pesäkeluku 22 o C 1 <1 E. coli pmy/100 ml Arseeni g/l 1 <2 Elohopea g/l 1 <0,5 Kadmium g/l 1 <1 Kromi g/l 1 <5 Lyijy g/l 1 <10 Fluoridi mg/l 1 0,16 Nitraatti mg/l 1 <5 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,01 Natrium mg/l 1 11 Ammonium mg/l 3 <0,02 <0,02 1 <0,02 Kloridi mg/l 1 8,9 Kupari g/l Alumiini g/l 1 89 Mangaani g/l 3 <5 <5 1 <5 Rauta g/l Nikkeli g/l 1 8 Torjunta-aineet g/l 1 0 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 1 4,7 COD Mn mgo/l 1 1,2 TOC mg/l 1 1,9 ph 3 7,5 7,6 1 7,5 Sähköjohtavuus S/cm Sameus FTU 3 0,30 0,46 1 1,1 Väri Pt mg/l Maku Haju Sulfaatti SO 4 mg/l 1 87 Vesitutkimukset tehneet laboratoriot: Jatkuvan valvonnan tutkimukset Porilab Jaksottaisen valvonnan tutkimukset Porilab ja Metropolilab

19 NOORMARKUN VESIJOHTOVEDEN VALVONTA, verkosto 2014 Jatkuva valvonta Jaksottainen valvonta VEDEN LAATU Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo Tutkimusten Arvo lukumäärä lukumäärä Koliformiset bakteerit 37 o C kpl/100 ml 5 <1 <1 1 <1 Kok. pesäkeluku 22 o C pmy/ml 1 <1 E. coli pmy/100 ml Clostridium perfringenns kpl/100ml 1 <1 <1 Arseeni g/l 1 <2 Elohopea g/l 1 <0,5 Kadmium g/l 1 <1 Kromi g/l 1 <5 Lyijy g/l 1 <10 Fluoridi mg/l 1 <0,1 Nitraatti mg/l 1 <5 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,01 Nitraattityppi mgn/l 1 <1,2 Natrium mg/l 1 4,6 Ammonium mg/l 5 <0,02 <0,02 1 <0,02 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,02 Kloridi mg/l 1 13 Kupari g/l 1 24 Alumiini g/l 5 <20 <20 1 <20 Mangaani g/l 5 7, Rauta g/l 5 19, Nikkeli g/l 1 <2 Kloroformi g/l 1 19 trikloorieteeni µg/l 1 <0,5 tetrakloorieteeni µg/l 1 <0,5 1,2-dikloorietaani µg/l 1 <0,3 Bromidikloorimetaani g/l 1 4,8 Dibromikloorimetaani g/l 1 0,82 Bromoformi g/l 1 <0,5 Bromaatti g/l 1 <5 Vinyylikloridi g/l 1 <0,3 Torjunta-aineet yhteensä g/l 1 0 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 1 5,1 TOC mg/l 1 2,2 COD Mn mgo/l 1 1,3 ph 5 8,2 8,4 1 8,3 Sähköjohtavuus S/cm Sameus FTU 5 0,22 0,30 1 <0,2 Väri Pt mg/l 5 <5 5 1 <5 Maku Haju Sulfaatti SO 4 mg/l 1 13 Vesitutkimukset tehneet laboratoriot: Jatkuvan valvonnan tutkimukset Porilab Jaksottaisen valvonnan tutkimukset Porilab ja Metropolilab

20 HARJAKANKAAN TEKOPOHJAVESILAITOS KÄYTTÖTARKKAILU 2014 Vesitutkimukset teki Porin Veden Harjakankaan käyttölaboratorio Raakavesi Lähtevä puhdas Verkostovesi VEDEN LAATU Tutkimusten Ka Suurin Tutkimusten Ka Suurin Tutkimusten Ka Suurin lukumäärä arvo lukumäärä arvo lukumäärä arvo Kokonaispesäkeluku kpl/ml 92 <1 17 Lämpötila o C 68 9,3 24, , ,6 19,7 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 74 44, , ,8 CODMn mgo/l 68 11,2 14, ,1 1,8 92 1,3 2 ph 68 6,2 6, ,2 8,9 92 8,5 8,9 Sähköjohtavuus S/cm Sameus FTU 68 1,5 2, ,13 0, ,16 2,5 Väri Pt mg/l 68 73, ,5 2,5 92 2,5 5 Kok. kovuus o dh 68 1,2 1, ,5 4,2 92 3,7 4,7 Kok. kovuus mmol/l 68 0,21 0, ,63 0, ,66 0,83 Alkaliteetti mval/l 68 0,17 0, ,8 0, ,84 1,2 Rauta mg/l 68 0,66 0, ,03 0, ,04 0,19 Mangaani mg/l 47 0,05 0, <0,02 0, ,02 0,03 Alumiini mg/l 68 0,15 0, ,02 0,04 Vapaa kloori mg/l 186 0,4 0,52 Happi mg/l 46 10,1 12,9 47 7,8 11,1 AHLAISTEN POHJAVEDENOTTAMON JA AHLAISTEN VERKOSTON KÄYTTÖTARKKAILU 2014 Puhdas lähtevä vesi Vesijohtovesi VEDEN LAATU Tutkimusten Ka Suurin Tutkimusten Ka Suurin lukumäärä arvo lukumäärä arvo Kokonaispesäkelukukpl/ml 43 < Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 43 3,8 5,6 43 3,8 5,6 COD Mn mg/l 43 1,0 1,4 43 1,0 1,4 ph 43 7,5 7,7 43 7,5 7,7 Sähköjohtavuus S/cm Sameus FTU 43 0,29 1, ,29 0,98 Väri Pt mg/l 43 2,6 5,0 43 2,6 5,0 Kok. kovuus o dh 43 5,8 6,0 43 5,8 6,0 Kok. kovuus mmol/l 43 1,0 1,1 43 1,0 1,1 Alkaliteetti mval/l 43 0,86 0, ,87 0,90 Rauta mg/l 43 0,067 0, ,06 0,18 Mangaani mg/l 43 0,02 0,02 43 <0,02 <0,02 Kupari MgO/l 2 0,12 0,13 Lämpötila ºC 43 8,3 9,9 43 9,5 17,5 NOORMARKUN VERKOSTON KÄYTTÖTARKKAILU 2014 Vesijohtovesi VEDEN LAATU Tutkimusten Ka Suurin lukumäärä arvo Kokonaispesäkelukukpl/ml 58 2,5 20 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l ph 36 8,5 8,8 Sähköjohtavuus S/cm Sameus FTU 36 0,13 0,33 Väri Pt mg/l 36 2,5 2,5 Kok. kovuus o dh 36 3,7 4,0 Kok. kovuus mmol/l 36 0,66 0,71 Alkaliteetti mval/l 36 0,84 0,98 Rauta mg/l 36 0,02 0,06 Mangaani mg/l 36 <0,02 <0,02 Lämpötila ºC 36 10,1 16,8

21 Veden tuotanto ja paineenkorotus Energian ja kemikaalien hankinta ja kulutus v Harjakangas Lukkarin santa Vähärauma, paineenk. Ahlainen, pohjavesi Harjakangas, paineenkor Kangas, varal. Veden tuotanto m 3 /a Paineenkorotus m 3 /a Energia kwh/a Energia kwh/m 3 0,49 1,4 0,10 2,4 0,23 NaOCl 10 % t/a 46 1,4 6,4 0,05 NaOCl 10 % g/m 3 7,4 3,7 24 PAC t/a 365 7,7 PAC g/m 3 59 Kalkki t/a 255 Kalkki g/m 3 41 NaOH 50 % t/a 2,2 0,5 NaOH 50 % g/m Hiilidioksidi t/a 86 Hiilidioksidi g/m 3 14 Happi t/a 10 Rikkihappo t/a 0 Jäteveden käsittely: energian ja kemikaalien kulutus v Luotsinmäki Reposaari Ahlainen Vesimäärä m 3 /a Energia kwh/a Energia kwh/m 3 0,54 1,6 0,42 Sammutettu kalkki t/a 9,9 Ferrosulfaatti t/a Ferrosulfaatti g/m Ferrisulfaatti t/a 2218 Ferrisulfaatti g/m Polymeeri t/a 29

22 Puhdistamoiden toiminnan yhteenveto v Luotsinmäen keskuspuhdistamo Käsitelty vesi m 3 /d Ohitettu vesi 45 m 3 /d Toteutunut Edellytetty puhdistustulos 2014 puhdistustulos BOD 7ATU 6,1 mg/l, 99 % 20 mg/l, 95 % P 0,11 mg/l, 99 % 0,30 mg/l, 95 % COD Cr 45 mg/l, 96 % 125 mg/l, 85 % Kiintoaine 6,6 mg/l 15 mg/l Typpi 81 % 70 % vuosikeskiarvona Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamot Toteutunut puhdistustulos 2013 Käsitelty Ohitettu Lähtevä pitoisuus Puhdistusteho Puhdistamo vesimäärä vesimäärä BOD 7ATU P BOD 7ATU P m 3 /d m 3 /d mg/l mg/l % % Reposaari ,6 0, Ahlainen ,9 0, Edellytetty puhdistustulos Lähtevä pitoisuus Puhdistusteho BOD 7ATU P BOD 7ATU P mg/l mg/l % % 15 0, , BOD 7ATU :lla mitataan jäteveden sisältämän orgaanisen, happea kuluttavan aineen määrää Toteutunut puhdistustulos Edellytetty puhdistustulos Lähtevä pitoisuus Puhdistusteho Lähtevä pitoisuus Puhdistusteho Puhdistamo COD Cr Kiintoaine COD Cr Kiintoaine COD Cr Kiintoaine COD Cr Kiintoaine mg/l mg/l % % mg/l mg/l % % Reposaari < Ahlainen 41 0, COD Cr :lla mitataan jäteveden sisältämän kemiallisesti hajoavan happea kuluttavan aineksen määrää

23 Luotsinmäen keskuspuhdistamolla ja muilla Porin jätevedenpuhdistamoilla puhdistettu vesimäärä t m3/vuosi Luotsinmäen puhdistamo Muut puhdistamot Vuosi

24 TUOTOKSET 2014 Pumpattu verkostoon 6,272 milj.m 3 Laskutettu vesimäärä 5,268 milj.m 3 Puhdistettu jätevesi 10,551 milj.m 3 Laskutettu jätevesimäärä 7,544 milj.m 3 Vastaanotettu liete m 3 Kuivattu liete m 3 Päästöt Jätevedenpuhdistamoilta - BOD 7ATU 63 tn (- 15 %) - COD Cr 483 tn (-13 %) - Fosfori 1,22 tn (-26 %) - Typpi 109 tn (-7 %) - Kiintoaine 71 tn (- 37 %) YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 Toiminta ja sen ympäristövaikutukset Porin Vesi hoitaa ympäristöasiansa kestävän kehityksen periaatteella, laatujärjestelmän puitteissa. Ympäristöasioita voidaan pitää yhtenä laadun elementtinä. Suuret linjat ja periaatteelliset asiat on määritelty laatupolitiikassa. Jokapäiväisessä toiminnassa otetaan huomioon lisäksi ympäristötavoitteet tässä raportissa esitetyn mukaisesti. Tehtävät työt ja investoinnit sekä niihin liittyvät hankinnat vesilaitos toteuttaa ympäristön ja teknisten seikkojen kannalta kerralla hyvin. Hankinnoissa vesilaitos ottaa huomioon edullisuusnäkökohdat pitkällä aikavälillä. Ympäristöön liittyviä tavoitteita esiintyy osana laitoksen vuositavoitteita ja pitkän tähtäimen tavoitteita, mutta niitä ei ole erityisesti pyritty kokoamaan erilliseksi tavoiteohjelmakseen. Jätteet Välppä- hiekkajäte 150 tonnia Ongelmajäte (jäteöljy) 2 tonnia Muu jäte 400 m 3 PANOKSET 2014 Raakaveden hankinta 7,1 milj.m 3 Ostetut kemikaalit Vedenpuhdistus Sammutettu kalkki 255 tonnia Lohja Polyalumiinikloridi 373 tonnia Oulu Natriumhydroksidi 2,2 tonnia Pohj.Eur. Hiilidioksidi 86 tonnia Espoo Natriumhypokloriitti 54 tonnia Äetsä Jätevedenpuhdistus Ferrisulfaatti 2218 tonnia Pori Ferrosulfaatti 43 tonnia Pori Sammutettu kalkki 9,9 tonnia Lohja Polymeeri 29 tonnia Englanti Turve (lieteurakoitsijan hankinta) 5 tonnia Suomi Porin Vesi tarvitsee toimintojensa ylläpitämiseen paljon sähköenergiaa. Porin Veden rakennuksista Ulasoorintien toimipiste sekä Lukkarinsannan ja Vähärauman varavedenottamot ovat kaukolämmön piirissä. Ongelmajätteitä vesilaitoksella syntyy vähän ja ne toimitetaan valtakunnalliseen ongelmajätelaitokseen. Niitä ovat lähinnä jäteöljy, akut, loisteputket jne. Yhdyskunta- ja muut tavanomaiset jätteet lajitellaan ja kuljetetaan Porin kaupungissa sovellettavien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Metalliromu toimitetaan hyötykäyttöön romuliikkeiden kautta.

25 Ostettu energia Sähkö - Vedenpuhdistus 3,98 GWh (0 %) - Jäteveden puhdistus 5,80 GWh (- 7 %) - Verkostot 1,92 GWh (-20 %) - Yhteensä 11,70 GWh (-8 %) - Ilman jv-puhdistusta 5,90 GWh (-8%) Lämpö - Kaukolämpö 580 MWh (-2 %) Vähärauma pvo 37 Mwh - Lämmitysöljy l (+ 4 %) Polttoaineet - Diesel (-11 %) - Bensiini (-15 %) Raakaveden hankinta ja puhdistus Verkostoon pumpattu talousvesi on Ahlaista ja Noormarkkua lukuun ottamatta Harjakankaalla valmistettua tekopohjavettä, jonka raakavesi otetaan Tuurujärvestä. Varalaitoksina ovat Lukkarinsannan pintavesilaitos, Vähärauman pohjavedenottamo, Huntsman Pigments Oy:n tehtaiden vesilaitos sekä Noormarkun Kankaan ja Harjakankaan pohjavesilaitokset. Koko tarvittava talousvesi voidaan tarvittaessa toimittaa varalaitoksista. Porin Vesi hoitaa Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen vedenottovesistössä Joutsijärven ja Palusjärven säännöstelyä Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen mukaisesti. Järvien vedenpinnankorkeudet ja juoksutukset pidetään säännöstelypäätösten mukaisilla tasoilla. Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen vedenkäsittelyprosessi on seuraava: raakavesi käsitellään kemiallisesti käyttäen saostuskemikaalina polyalumiinikloridia. Flotaatiolla selkeytetty vesi johdetaan jatkuvatoimisten hiekkasuodattimien kautta tekopohjavedenmuodostukseen, joka tapahtuu allasimeytysmenetelmällä. Harjusta tekopohjavesi pumpataan noin 2-3 viikon viipymän jälkeen loppukäsittelyyn, jossa vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla ja alkaloinnin jälkeen pumpataan verkostoon. Hiilidioksidioksidin annosteltiin verkostoon pumpattavaan veteen alkaliteetin ja kovuuden nostamiseksi. Menettelyllä pyritään suojaamaan vesijohtoverkostoa korroosiolta. Selkeytyksessä syntynyt liete johdetaan Noormarkun viemäriverkostoon ja sitä kautta Luotsinmäen keskuspuhdistamolle. Ahlaisten pohjavedenottamolla luonnonpohjavesi otetaan kuilukaivosta. Lievästi happaman pohjaveden ph-arvo nostetaan ilmastamalla. Lopuksi vesi johdetaan UV-desinfioinnin kautta vesijohtoverkostoon. Noormarkun Kankaan ja Harjakankaan pohjavedenottamoilla pohjaveden ph-arvo nostetaan lipeällä ja verkostoon pumpattu vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla. Lukkarinsannan pintavesilaitos valmistui vuonna Se on jatkuvassa valmiudessa oleva nopeasti käynnistettävissä oleva varavesilaitos, joka kykenee toimittamaan koko Porin kaupungille normit täyttävää talousvettä. Puhdistusprosessina on otsonoinnilla täydennetty flotaatiosuodatus. Harjakankaan tekopohjavesivesilaitoksen puhdistusprosessi on varmatoiminen ja tehokas, ja puhdistetun veden laatu on hyvä ympäri vuoden. Veden laatua tarkkaillaan kattavasti päivittäin, niin raakaveden, kuin laitoksen eri puhdistusvaiheiden ja puhdistetun vedenkin osalta. Tätä tarkoitusta varten Harjakankaan vesilaitoksella on oma käyttölaboratorio, mutta viralliset vesianalyysit suoritetaan kaupungin ympäristölaboratoriossa. Ehdottomana toimintaohjeena talousveden laadun suhteen on pyrkiminen joka tilanteessa mahdollisimman hyvään puhdistustulokseen, pitäytymättä pelkästään viranomaisten asettamien normien minimiarvoihin. Samoin laadun tarkkailuohjelmat on luotu optimaaliseen käytännön tarkkailutulokseen eikä asetettuihin minimianalyysimääriin perustuen. Veden jakelu Porin Veden vedenjakeluverkosto kattaa toimintaalueensa kokonaisuudessaan. Vedenjakelujärjestelmä on yhdistetty ala- ja ylävesisäiliöjärjestelmä. Pääosin toiminta perustuu veden suoraan pumppaukseen Harjakankaan vesilaitokselta kuluttajille. Verkostossa on myös alavesisäiliö ja kaksi ylävesisäiliötä. Kaanaan vesitorni toimii tyypillisenä ylävesisäiliönä kulutushuippujen tasaajana, käyttöreservinä, painevaihtelujen tasaajana ja samalla myös pumppauksen ohjauksen apuvälineenä. Porin vesitorni toimii pienen tilavuutensa vuoksi lähinnä paineentasaajana sekä pumppauksen ohjauksen apuvälineenä. Kaanaan tornin tilavuus on m 3 ja Porin tornin 500 m 3. Lukkarinsannassa sijaitsevien alavesisäiliöiden tilavuus on m 3. Vesilaitoksen toiminta-alue on hyvin laaja ja se käsittää itä-länsisuunnassa yli 30 km pitkän alueen.

26 Porin kaupungin vesijohtoverkosta on yhteydet Ulvilan ja Luvian verkostoihin. Vesijohtoverkoston pituus oli 715 km, liittyneitä kiinteistöjä (lisäys vuoden aikana 207) ja liittymisprosentti verkostoon 99 %. Laskutettu vesimäärä oli 5,269 milj. m³ ja laskuttamaton vesimäärä (pääasiassa vuotovesiä) oli 1,004 milj. m³ (16 % verkostoon pumpatusta kokonaisvesimäärästä). Alentamalla vuotovesimäärää vähenee samalla Kullaanjoen vesistöstä otettava raakavesimäärä. Verkostoa saneerataan vuosittain vuotovesien vähentämiseksi ja kuluttajille jaettavan veden laadun parantamiseksi. Verkoston saneerauksissa käytetään mahdollisuuksien mukaan kaivamattoman tekniikan menetelmiä. Käytännössä verkostot ja katu ovat monin paikoin niin huonossa kunnossa, että saneeraus tehdään kokonaisvaltaisena katualueen kaivuuna, jolloin uusitaan myös katurakenteet. Missä sujutus- tai muu olemassa olevan putken sisäpuolinen pinnoitusmenetelmä soveltuu, työssä vältetään katujen auki kaivaminen, joka merkitsee suuria taloudellisia säästöjä sekä rakennusaikaisten ympäristöhäiriöiden vähenemistä. Verkostorakentamiseen liittyviä liikenne-, meluja muita ympäristöhäiriöitä voidaan näin vähentää. Myös verkostojen uudisrakentamisessa yleissuunnittelusta lähtien kiinnitetään huomiota linjauksiin ja muihin ympäristöasioihin. Vesijohtojen rikkoutumisen takia Porin Vesi korvasi vuoden aikana muutamia kiinteistöille aiheutuneita vesivahinkoja. Viemäröinti Porin Veden viemäriverkosto kattaa toimintaalueensa kokonaisuudessaan. Jätevesiviemärin pituus on 557 km, ja hulevesiviemärin pituus 368 km eli viemäreitä yhteensä 925 km. Viemäriverkkoon liittyneiden kiinteistöjen määrä vuoden 2014 lopussa oli ( lisäys vuoden aikana 179) ja liittymisaste kaikista porilaisista laskettuna 92 %. Viemärilaitoksen toiminta-alueella on joitain kiinteistöjä, jotka syystä tai toisesta eivät ole liittyneet viemäriverkostoon. Näiden kohdalla käyttää ympäristötoimisto harkintavaltaa liittämisen tarpeellisuudesta. Laskuttamaton jätevesimäärä oli 3,008 milj. m³ eli 31,1 % puhdistamoille tulleesta jätevesimäärästä. Vähentämällä viemäriverkostoon joutuvien vuotovesien määrää kevennetään samalla jätevedenpuhdistamon kuormitusta ja parannetaan sen toimintaa. Tähän tavoitteeseen päästään viemäriverkkoa saneeraamalla. Kiinteistöjen sekaviemäröinnin poistamista nopeutetaan vuoden 2012 alusta käyttöön otetun korotetun jätevesimaksun avulla. Korotettua jätevesimaksua laskutetaan kiinteistöiltä, jotka eivät ole erotelleet hule- ja jätevesiä tontillaan. Viemäröinti voitiin suorittaa ilman erityisiä ympäristöhaittoja (jätevesipäästöt, viemäritulvat jne.), tosin lumen sulamisesta ja rankkasateista johtuen sekä sähkökatkojen takia ylivuotoja viemäriverkostosta vesistöön tapahtui jossakin määrin. Ne kaikki on huomioitu kuormitusraportoinnissa. Saneerauksissa keskitytään rakentamaan huonokuntoisimpia verkostonosia uudelleen. Vuotuiset saneerausmäärät ovat 2-4 km vuodessa. Viemäriverkoston saneerauksissa käytettiin vastaavasti kuin vesijohtoverkossa mahdollisuuksien mukaan kaivamatta tehtäviä sujutusmenetelmiä, ja näihin menetelmiin pohjautuvaa toimintaa on edelleen tarkoitus lisätä. Jokien alituksiin ja sopiviin kohtiin muuallekin käytetään suuntaporausta. Lähiajan tärkein kehittämistyö koskien viemäröintiä on vuotovesimäärien vähentäminen. Tähän päästään peruskorjaamalla viemäriverkostoa vuotavimmilta osiltaan, saattamalla erillisviemäröinti loppuun ja huolehtimalla siitä, että myös kiinteistöt erottelevat jätevetensä alueellaan. Teollisuuden jätevesipäästöjen hallintaan on lisäksi kiinnitettävä jatkossakin riittävästi huomiota. Uusien viemärien suunnittelussa panostetaan ympäristöseikkojen huomioon ottamiseen, koska kerran rakennetun viemärin siirtäminen jatkossa on erittäin vaikeata. Viemäriverkon rakenteen voidaan katsoa muodostavan yhdyskuntarakenteen rungon. Jäteveden käsittely Suurin osa Porin kaupungin jätevesistä käsiteltiin Luotsinmäen keskuspuhdistamolla. Lisäksi käytössä olivat Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamot. Luvian kunnan ja Jokilaakson Ympäristö Oy:n jätevedet puhdistettiin Luotsinmäen keskuspuhdistamolla. Jokilaakson Ympäristö Oy:n jätevedet tulevat Ulvilasta, Nakkilasta Harjavallasta ja Euran Kiukaisten alueelta.

27 Kaikki jätevesi käsiteltiin biologiskemiallisella prosessilla. Luotsinmäen keskuspuhdistamolla fosforin saostuskemikaalina käytettiin ferrisulfaattia. Muilla puhdistamoilla käytettiin ferrosulfaattia. Lietteenkäsittelystä Kemikond -menetelmällä ja loppusijoituksesta on maaliskuusta 2008 sovellettu Kemira Oyj:n kanssa tehtyä 10 vuoden palvelusopimusta. Kuivatun lietteen kokonaismäärä vuonna 2014 oli m3. Luotsinmäen keskuspuhdistamolla otettiin vastaan sakokaivo- ja umpikaivolietteitä sekä pienpuhdistamojen ylijäämälietteitä yhteensä m3. Puhdistustulokset määritettiin puhdistamoille tulevasta ja niiltä lähtevästä jätevedestä kerätyistä kokoomanäytteistä, jotka analysoitiin Porin Veden jätevesilaboratoriossa. Kunkin puhdistamon näytteenottotiheys on määritetty tarkkailuohjelmassa. Lisäksi tarkkailtiin teollisuusjätevesiä verkostoon johtavien suurimpien laitosten veden laatua pääasiassa kaksi kertaa kuukaudessa otetuin kokoomanäyttein. Kaikki jätevedenpuhdistamot toimivat erittäin hyvin kaikki lupavaatimukset täyttäen. Luotsinmäen keskuspuhdistamolla saavutettiin parhaat tulokset kautta aikojen. Valtakunnallisesti tarkastellen keskuspuhdistamon toiminta on erittäin hyvää ja tehokasta. Puhdistusprosesseihin tarvittavien kemikaalien kuljetukset tilataan kalustonsa ja ammattitaitonsa perusteella vaativiin kemikaalikuljetuksiin erikoistuneilta kuljettajilta. Ajojen minimoimiseksi kuljetukset hoidetaan täysinä kuormina. Yleisiä toimintaperiaatteita Henkilöstön kokonaiskoulutuksesta kolmasosa, voidaan luokitella ympäristökoulutukseksi. Rajanveto on kuitenkin vaikeata, sillä lähes kaikkeen alan koulutukseen liittyy ympäristöelementtejä. Vesihygieniapassikoulutuksen ovat suorittaneet kaikki siihen asetuksen mukaan velvoitetut. Ympäristöasioihin liittyvän koulutuksen arvioidaan lisääntyvän lähivuosina. Siinä on käsitelty myös entistä tärkeämmäksi noussutta henkistä työsuojelua. Koko ajan ikääntyvän henkilökunnan jaksamisen parantamiseen on panostettu erityisen työkykyä ylläpitävän toiminnan (tyky-toiminnan) ohjelman avulla. Porin Vesi osallistui Taloustutkimus Oy:n tekemään asiakastyytyväisyyskyselyyn ja Efeko Oy:n kahden vuoden välein järjestämässä Yhdyskuntateknisten palveluiden kyselytutkimukseen. Tutkimusten mukaan tyytyväisyys Porin Veden palveluihin on pääosin hyvää, ja parannusta on jonkin verran tapahtunut aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna, mutta parannettavaa on edelleen mm. verkostojen toimivuudessa. Tulosten perusteella huomio keskitetään jatkossa asiakaspalveluun, tiedottamiseen ja hinnoitteluun, sekä verkostojen saneeraustoimintaan. Periaatteena Porin Vedellä on avoin tiedotus. Kiireelliset asiat tiedotetaan välittömästi. Isoista asioista järjestetään tarvittaessa erillisiä tiedotustilaisuuksia. Kysyttäessä toimittajille ja muille sidosryhmille annetaan kysytyt tiedot. Suurelle yleisölle tiedotetaan lehdistön, paikallisradion tai vesilaskun yhteydessä jaettujen tiedotteiden avulla. Porin Vedellä on omat kotisivut, joilla tiedotetaan ajankohtaisista asioista sekä otetaan vastaan palautetta. Hankinnoissa ja urakoissa noudatetaan voimassa olevia ympäristömääräyksiä ja kestävän kehityksen periaatetta. Lisäksi tarkastetaan, onko toimittaja tai urakoitsija suorittanut aikaisemmin veronsa ja muut velvoitteensa yhteiskunnalle. Laatu- ja ympäristöjärjestelmää emme vaadi, mutta sen olemassaolo on selkeästi myönteinen näkökohta yhteistyösuhteissa. Vaatimusten noudattamista valvotaan vastaanottotarkastuksissa ja työmaakokouksissa. Reklamaatioita tehdään tarvittaessa vielä käytön aikanakin. Tavarantoimittajille, alihankkijoille ja urakoitsijoille annetaan tarvittaessa ympäristöasioihin liittyvää koulutusta ja opastusta. Sairauslomia Porin Vedellä oli vuonna 2014 yhteensä 1441 pv (21,2 työpäivää työntekijää kohti). Työtapaturmien, sisältäen työmatkatapaturmat, johdosta menetettyjä työpäiviä oli 125 pv koko laitoksella. Porin Vedellä on laadittu kokonaisvaltainen työsuojelusuunnitelma, joka sisältää riskikartoitukset ja tapaturmien ennalta ehkäisyn.

28 Porin Vesi on ympäristöasioissa tiiviissä yhteistyössä Porin kaupungin asianomaisten viranomaisten ja yksiköiden, kuten ympäristökeskus ja tekninen palvelukeskus, kanssa. Naapurikunnat ja valtion viranomaisista erityisesti Ely-keskus ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys sekä Joutsijärven suojeluyhdistys ovat tärkeitä vaikuttamiskanavia, joiden kumpaisenkin toiminnassa olemme aktiivisesti mukana. Porin Vesi osallistuu Ulvilan kaupungin vetämään Kullaanjoen vesistön kunnostushankkeeseen. Porin Vesi on osallistunut Lounais-Suomen ympäristöohjelman välitarkistukseen sekä ollut mukana Satakunnan vesienhoidon yhteistyöryhmässä. Valtakunnan tasolla Porin Vesi on mukana Vesilaitosyhdistyksen toiminnassa sekä kuuluu vesihuoltolaitosten kehittämisrahastoon. Yhteistyötä on myös eri korkeakoulujen, Kansanterveystyön laitoksen, Kuntaliiton ja Tekesin kanssa. Porin Vesi oli mukana mm. Kuntaliiton ja VVY:n hulevesiopastyöryhmässä ja Teknisen korkeakoulun vetämässä Tekes-projektissa vesijohtoverkkojen reaaliaikainen hallinta (Sävel-projekti). Osallistuimme myös projektiin Vesihuoltoverkostojen kunnossapitopalveluiden riskienhallinta (SerVesi), jossa pääosapuolet olivat Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja Tampereen yliopistot. Porissa toimiva teollisuus käyttää Porin Veden laitoksia asiakkaidensa tutustumiskohteena, jota kautta ympäristöasioiden vaihtoa myös tapahtuu. Verkostoituminen ja toimiva yhteistyö luo mahdollisuuksia vaikuttaa vesilaitoksen tärkeinä pitämiin ympäristöasioihin ja antaa malleja ja esimerkkejä muualla toteutetuista ratkaisuista. Tulevaisuus Porin Veden Harjakankaan tekopohjavesilaitoksella on kapasiteettia toimittaa ensiluokkaista talousvettä myös naapurikunnille. Nykyisin Porin Vesi toimittaa talousvettä osalle Luvian kuntaa. Vedentoimitus Luvialle on lähitulevaisuudessa lisääntymässä. Porin ja Ulvilan välinen vedentoimitussopimus uusittiin vuonna Se mahdollistaa talousveden toimittamisen koko Ulvilan kaupungille kuntien välisten yhdysvesijohtojen valmistuttua Lukkarinsannan pintavesilaitos toimii varalaitoksena ja vain se pystyy toimittamaan Porin kaupungin tarvitseman vesimäärän Harjakankaan laitoksen ollessa syystä tai toisesta pois käytöstä. Lukkarinsannan vanha pintavesilaitos korvattiin uudella varavesilaitoksella, joka valmistui kesällä Samalla veden jakelun varmuus parani oleellisesti Porin alueella. Porin Vedellä on pitkän tähtäimen investointiohjelma. Ohjelman avulla varaudutaan merkittävään vuosittaiseen verkostojen saneerausinvestointien lisäämiseen tavoitteena verkostojen kunnon ja toimivuuden parantaminen. Erityisesti viemäriverkoston vuotovesimääriä pyritään merkittävästi vähentämään. Kiinteistöjen omien jäte- ja hulevesiensä erottelua pyritään saamaan tehostetusti käyntiin. Tätä tarkoitusta varten Porin Vesi on tehnyt vuodesta 2008 lähtien kesäisin laajat ns. savututkimukset kiinteistöjen erillisviemäröintitilanteen selvittämiseksi. Sakkotyyppinen korotettu jätevesimaksu niille kiinteistöille, jotka eivät ole erotelleet hule- ja jätevesiä kiinteistöillään astui voimaan vuoden 2012 alusta. Alueellisen vesihuoltolaitoksen perustamiseksi valmistui vuonna 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vetämä esiselvitys. Jatkosuunnittelu ei käynnistynyt. Yhteistyötä kuntien välillä on kuitenkin lisätty mm. järjestämällä vuosittain yhteistapaamisia vesihuollon vastuuhenkilöille.