Mitä arviointi on? Miksi pitää arvioida?
|
|
- Tero Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mitä arviointi on? Arviointi on prosessi, jossa tehdään todistusaineistoon pohjautuen ja tiettyjä perusteita käyttäen päätelmiä projektin / toiminnan arvosta. Perusteet ovat arviointikriteerejä, joiden nojalla arvioidaan, ovatko asiat hyvin vai huonosti. MamuSet projektin aikana tunnistettiin verkostoyhteistyönä mm. seuraavia monikulttuurisen setlementtityön arviointiin soveltuvia, yleisiä ja yhteisiä arviointikriteerejä: Voimavaraistuminen Osallisuuden lisääntyminen Sosiaaliset verkostojen vahvistuminen Matala kynnys: avoimuus, joustavuus, tavoitettavuus Ihmislähtöisyys Yhteisöllisyys Erityistarpeiden huomioiminen Arviointi tehdään aina suhteessa johonkin: voidaan arvioida esimerkiksi asetettujen tavoitteiden relevanssia suhteessa yksilön tai yhteiskunnan tarpeisiin, toiminnan järkevyyttä suhteessa tavoitteisiin, tuloksia suhteessa panoksiin tai toiminnan vaikutuksia suhteessa projektin tavoitteisiin. Arviointia ei siis tehdä sen itsensä takia, vaan sen tarkoituksena on oppiminen sekä tavoitteena on toiminnan ja tulosten parantaminen. Yhtäältä yhteiskunnassa on yhä enemmän alettu kysyä, mitä tuloksia saadaan aikaan ja millaisia vaikutuksia työllämme on. Toisaalta arviointi nähdään yhä tärkeämpänä tiedon ja sen jäsennysten tuottajana. Tulevaisuudessa arvioinnissa tulisi painottua laadullisen ja määrällisen arviointitiedon yhdistäminen, esimerkiksi tunnusluvuilla ilmaistu vaikuttavuuden arviointi tarvitsisi tuekseen aina myös kokemuksellista tietoa. Miksi pitää arvioida? Arviointi kuuluu nykyään lähes itsestään selvyytenä kaikenlaiseen työhön. Sitä voidaan tehdä monenlaisesta näkökulmasta ja monenlaisin tarkoitusperin. Yleisesti ottaen kuitenkin ajatellaan, että arvioinnilla on kolme perustavaa motiivia: Tiedollinen motiivi, - jossa halutaan tietoa toiminnasta, esimerkiksi vertailla sitä muuhun vastaavaan tai tietoa sen vaikutuksista. Tällaisessa arvioinnissa voidaan olla kiinnostuneita esimerkiksi seuraavista asioista: Tiedonkeräämisen tai tutkimuksellinen näkökulma Tavoite- tietoisuuden lisääminen Tiedotus ja näkyvyys Yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kehittämis- ja oppimismotiivi, - jossa on tarve saada perusteltuja näkemyksiä siitä, miten toimintaa tulisi edelleen kehittää. Tällaisessa arvioinnissa voidaan olla kiinnostuneita esimerkiksi seuraavista asioista: Oman työn kehittäminen: mikä toimii, mikä ei ja miten voisi tehdä paremmin
2 Asiakkaiden tyytyväisyys ja palaute Hiljaisen tiedon esille saaminen Hyvien käytäntöjen mallintaminen ja jakaminen Työntekijöiden motivaation vahvistaminen Osallisuus- näkökulma, eli ihmiset tulevat kuulluiksi Oma ammatillinen kehittyminen ja henkinen kasvu Oppivan organisaation ajatus Tilivelvollisuus- tai vastuullisuusmotiivi, - jossa on tarve selvittää muille (esimerkiksi rahoittajille), miten toiminnassa on onnistuttu. Tällaisessa arvioinnissa voidaan olla kiinnostuneita esimerkiksi seuraavista asioista: Rahoittajan tai emo- organisaation näkökulma Toiminnan arvostus ja jatkuvuus Tietoa jatkosuunnitelmien tai uusien projektien tekoa varten Arvioinnin kolme tehtävää Arvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota prosessiin, toiminnan tuloksiin ja sen sosiaalisiin vaikutuksiin. Kattavassa arvioinnissa huomioidaan nämä kaikki näkökulmat. Prosessia, eli toimintaa ja toimintatapoja on syytä arvioida systemaattisesti mielellään koko projektin/ toiminnan ajan, jotta niitä voidaan tarvittaessa muuttaa ja parantaa. Yleensä prosessien arviointi on mielekästä nimenomaan toimijoiden kesken sisäisesti toteutettuna. Prosessiarvioinnissa voidaan hyödyntää myös ulkopuolista arviointia, joka toimii tässä yhteydessä parhaiten konsultoivalla, koulutuksellisella ja työnohjauksellisella otteella toteutettuna. Näin ulkopuolinen ohjaa toimijoita toteuttamaan itsearviointia ja hahmottamaan uusia näkökulmia oman työnsä kehittämiseen. Kaikessa toiminnassa tarvitaan jossain muodossa myös tulosten ja vaikuttavuuden arviointia. Tuloksia ja vaikuttavuutta voidaan arvioida yhtä hyvin sisäisesti kuin ulkoisesti, jos arviointimateriaalia on kerätty koko projektin ajan järkevällä ja systemaattisella tavalla. Monipuolisesti, yhteisöllisesti ja eri näkökulmista toteutettuna arviointiprosessi palvelee myös sosiaalista sitoutumista kehitysprosessiin, vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja motivoi. Arvioinnin osa- alueet Arviointia ei siis tehdä vain sen itsensä vuoksi, vaan aina suhteessa johonkin. Kun arvioidaan relevanssia, tarkastellaan projektin tai työn tavoitteita suhteessa yhteiskunnalliseen tarpeeseen, josta se on noussut, ts. kuinka hyvin projektin tavoitteet kohtaavat todellisen tarpeen? Tehokkuutta arvioitaessa projektin tai työn resursseja suhteutetaan sen tuotoksiin ja tuloksiin, ts. kuinka hyvin tuotokset tai tulokset vastaavat asetettuja tavoitteita? Kun taas arvioidaan vaikuttavuutta, tarkastellaan projektin tai työn vaikutuksia suhteessa sen tavoitteisiin, ts. miten hyvin projektilla aikaansaadut vaikutukset vastaavat hankkeelle asetettuja tavoitteita? Työn tai projektin laajempaa hyötyä ja kestävyyttä arvioitaessa mietitään, onko luotu innovatiivisia tai toimivia työtapoja, joiden jatkuvuus on perusteltua.
3 Arvioinnin peruskysymykset Ennen kuin arviointia lähdetään toteuttamaan tai edes suunnittelemaan on vastattava seuraaviin peruskysymyksiin. Niihin tulee myös vastata nimenomaan tässä järjestyksessä: 1) Miksi arvioidaan? On tärkeä miettiä, miksi arviointia tehdään (vrt. motiivit). Arviointia vain itsensä takia ei halua tehdä kukaan. On tärkeää tietää, mihin arvioinnin tuloksia käytetään ja mitä hyötyä arvioinnista on kaikille siihen osallistuvilla tahoilla. 2) Mitä arvioidaan? Kaikkea toimintaan/ projektiin liittyvää ei koskaan voida arvioida, vaan täytyy miettiä, mihin arvioinnissa halutaan kiinnittää huomiota (vrt. arvioinnin osa- alueet). Usein nämä asiat määrittyvät toiminnan/ projektin tärkeimpien tavoitteiden ja myös rahoittajan intressien mukaan. Se, mitä arvioidaan, riippuu myös toiminnan/ projektin vaiheesta: alkuvaiheessa on ehkä mielekästä arvioida toiminnan relevanssia, keskivaiheilla taas tehokkuutta tai toimintatapojen mielekkyyttä tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Vastaavasti loppuvaiheessa katse on syytä kääntää tuloksiin ja vaikuttavuuteen sekä hyödynnettävyyteen. Lisäksi toiminnalla/ projektilla voi olla jotain tiettyjä intressejä tai lähtökohtia, joihin halutaan kiinnittää erityistä huomiota esim. osallisuus tai jokin tietty sisältöalue. 3) Mihin arviointia/ sen tuloksia käytetään? Jotta arviointiin osallistuvat tahot saadaan motivoitua tekemään arviointia, ja jotta siihen yleensä kannattaa käyttää kenenkään aikaa ja resursseja, täytyy olla mietittynä, miten arvioinnin tuloksia hyödynnetään. Jos tuloksia ei millään lailla hyödynnetä toiminnan ja sitä toteuttavan organisaation kehittämisessä sekä jatkosuunnittelussa, seuraavalla kerralla osallisia voi olla entistä vaikeampi motivoida tekemään arviointia ja arviointiin käytetty aika menee pitkälti hukkaan. 4) Kenen näkökulmasta ja kenelle arviointia tehdään? Sen lisäksi, että mietitään mitä arvioidaan, on mietittävä myös erikseen, kuka arviointia tekee, kenen näkökulmaa siinä halutaan tuoda esille ja kenelle arviointia tehdään. Arvioinnissa on tärkeää huomioida erilaiset sidosryhmät (esim. osallistujat, työntekijät, yhteistyökumppanit, rahoittajat ja laajempi toimintaympäristö), jotka voivat tuoda arvokasta tietoa toiminnan kehittämiseen omasta näkökulmastaan. Jos arviointia tehdään esim. rahoittajalle, siinä on erilaiset intressit kuin silloin, kun sitä tehdään esim. käytännön työntekijöiden työn kehittämistä varten. 5) Miten arviointi toteutetaan (menetelmä)? Vasta, kun edellisiin kysymyksiin on vastattu, voidaan päättää, minkälaisia menetelmiä arviointitiedon keräämiseen käytetään. Menetelmän valinta riippuu luonnollisesti siitä, mitä halutaan selvittää, kuinka laajasti, kenen näkökulmasta ja miten tietoa aiotaan käyttää / hyödyntää. Arvioinnin ja siinä käytettävien menetelmien sekä tiedonkeruukäytäntöjen tulisi istua mahdollisimman hyvin yhteen käytännön työhön ja arjen työtilanteisiin. 6) Millä perusteella tuloksia arvioidaan (kriteerit)?)
4 Tämä on arviointikysymyksistä visaisin. Arviointikriteereillä tarkoitetaan mittatikkuja, joiden avulla arvioinnin tuloksista voidaan päätellä, onko toiminnassa/ projektissa onnistuttu vai ei. Tuloksethan eivät välttämättä sinänsä anna valmista vastausta tähän kysymykseen (esim. numeeriset aineistot, työntekijöiden tai osallistujien antamat lausunnot tai kokemukset), vaan niitä täytyy vielä tulkita jonkinlaista mittatikkua vasten. Usein voikin olla vaikea määritellä arviointikriteereitä etukäteen, tai ne joudutaan määrittelemään hyvin yleisellä tasolla. Kun arviointia kuitenkin tehdään pitkän aikaa, systemaattisesti, myös kriteerit alkavat hiljalleen kirkastua. Arviointisuunnitelma/- strategia Kun peruskysymyksiin on vastattu ja niistä on yhteinen tulkinta, projektille voidaan rakentaa arviointisuunnitelma tai - srategia. Se toimii arvioinnin toteuttamisen kokonaissuunnitelmana, jossa määritellään arviointikohteet, kysymykset ja millä menetelmillä niihin haetaan vastauksia. tarkoitus teoria projektin logiikka arviointikysymykset menetelmät aineiston hankintastrategia Arvioinnin tarkoitus määrittää pääasiassa sen, millaisia arviointikysymykset ovat eli mihin arvioinnissa haetaan vastauksia. Joskus tarkoituksenmukaiset kysymykset syntyvät vasta arviointiprosessin aikana. Arviointisuunnitelmaa laadittaessa on oltava myös ymmärrys toiminnan/ projektin teoriasta sekä sen taustalla olevista suorista tai epäsuorista hypoteeseista tai oletuksista, joihin toiminta ja sen prosessit ja tulokset perustuvat. Oletukset voivat perustua esim. tutkimuksiin, kokemuksiin, suosituksiin, arvolähtökohtiin, fiiliksiin ja ei mihinkään tiedostettuun. Esimerkkejä arviointikysymyksistä: Mikä pitäisi olla uuden toimintatavan kohderyhmä?
5 Tavoitammeko kohderyhmän? Verkostoidummeko oikeiden kumppaneiden kanssa? Onko se mitä tarjoamme, sitä mitä todella tarvitaan? Kuinka voimme parantaa toimintatapaamme? Millaisia vaikutuksia uudella toimintatavalla on? Mitä asiakkaalle tapahtuu, kun hän osallistuu toimintaan? Toteutuuko toimintatapa kuten oli suunniteltu? Miksi se toimii / ei toimi? Keille toiminta sopii ja keille ei? Mitkä ovat kustannukset? Onko se tehokkaampi kuin muut palvelut? Projektinsa tai toimintansa arvioinnin käytännön toteutusta suunnitteleva joutuu vaikean valinnan eteen: miten, millä menetelmillä toteutan arvioinnin juuri meidän toiminnassa? Arvioinnin kentällä on viime vuosien aikana tuotettu valtavasti tietoa erilaisista arviointimalleista ja - menetelmistä. Arviointimenetelmiin tutustuminen auttaa alkuun, mutta johonkin tiettyyn kaavaan sitoutuminen ei välttämättä vastaa parhaiten oman toiminnan arvioinnin tarpeisiin. Arviointia suunnitellessa kannattaa miettiä, millainen arviointi on hyödyllisintä juuri tässä yhteydessä. Tämän jälkeen kannattaa rohkeasti ja luovasti kehittää toimintaan ja itselle sopivia, omia arviointitapoja. Parhaimmillaan arviointi on osa siis luonteva osa arjen toimintaa, käytännönläheistä ja konkreettista. Arviointi ei ole irrallinen työ, vaan kiinteä osa kehittämistä: Oleellista on myös arvioinnin systemaattisuus ja läpinäkyvyys sekä joustavuus muuttuvien tarpeiden mukaan. Tutustu lisäksi MamuSet- projektissa jaettuihin kokemuksiin projektiarvioinnista ja arvioinnin prosessinomaisesta kehittämisestä (linkki teksti- tiedostoon SirpaM Rovaniemellä) Tästä löydät yhden esimerkkipohjan arviointisuunnitelman tekoon (linkki tekstitiedostoon arviointisuunnitelmarunko)
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3
LisätiedotSeuranta ja itsearvioinnin merkitys
Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä
LisätiedotSosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää
Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto 9.11.2016 Ville Kujanpää Tavoite Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkoston tavoitteena on tukea sosiaalisen arvioinnin menetelmän käyttöönottoa setlementtien
LisätiedotKriteeristön esittely
Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi
LisätiedotToimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
LisätiedotArviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta
Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta Alustuksen teemoja Mitä arviointivallan demokratisoituminen tarkoittaa? Mitä merkityksiä sillä on, että
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
LisätiedotHankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén
Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08
Lisätiedot06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
LisätiedotKAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.
KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotMAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein
LisätiedotAvaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin
Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija
LisätiedotHankkeen arviointisuunnitelma
1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat
LisätiedotAvoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela
Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden osoittaminen on niin tärkeää?
Miksi vaikuttavuuden osoittaminen on niin tärkeää? Vaikuttavuus ja arviointi etsivässä työsää Valli ry:n seminaarissa 24.8.2018 Petri Uusikylä, Suomen arviointiyhdistys Mitä on arviointi? Arviointi (evaluaatio)
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
LisätiedotOsallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä
Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?
LisätiedotVerkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014
Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat
LisätiedotLUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!
LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden
LisätiedotVAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA
1 VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA VAPAAEHTOISEN VOIMAVARAT Silokallio 17.11.2011 VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT http://www.vapaaehtoistoiminta2011.fi/etusivu/ 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VUOSI 2011 Elinikäinen oppiminen
LisätiedotAUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov
AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon
LisätiedotSuunnitelmallisuus ja organisoituminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Itsearviointi -9, toukokuu Suunnitelmallisuus ja organisoituminen % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % Projektille on selkeästi osoitettavissa oleva tarve Projekti reagoi riittävän nopeasti toimintaympäristössä
LisätiedotHankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)
Hankkeistaminen Webinaari 1.11.2016 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,
LisätiedotSOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015
SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotSosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla
Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Välkky-hankkeen MUUTOS-koulutus 19.2.2010 Jaana Merenmies Ohjelma Sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin merkitys ja hyödyt Sosiaalisen vaikuttavuuden
LisätiedotRyhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen
Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotSTEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU
STEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU 29.1.2019 Miten ja mitä mitataan? Mittaa tehokkaalla tavalla tavoitteen mukaista muutosta! Miten ja mitä mitataan? MITTAA tehokkaalla tavalla tavoitteen
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotMirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori
Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori Oppimisprosessi Kansallisesti sosiaali- ja terveys- ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä johdettu Alueellisiin tarpeisiin räätälöity Lasten ja nuorten hyvinvoinnin
LisätiedotHankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)
Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,
LisätiedotLAADUNARVIOINTI JOHTAMISEN JA KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ
LAADUNARVIOINTI JOHTAMISEN JA KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ Janniina Vlasov varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Karvi 17.5.2018 Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Tiedolla johtaminen vs. tunteella ja luulolla
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
LisätiedotLaadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi
Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:
LisätiedotTIETO LISÄÄ TAITOA. ARVIOINTIIN PERUSTUVA JOHTAMINEN Oppimistulosten arviointi. Anu Räisänen
TIETO LISÄÄ TAITOA ARVIOINTIIN PERUSTUVA JOHTAMINEN Oppimistulosten arviointi 24.9.2013 TULOSTEN, VAIKUTUSTEN & VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINNIN TARVE Miksi näppituntuma ei riitä? Kansalaisten oikeuksien turvaaminen
LisätiedotArvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin
Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa
LisätiedotJärjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet
Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
LisätiedotKehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko
Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen
LisätiedotMuseotyö muutoksessa!
Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?
LisätiedotMONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA
MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke
LisätiedotLaatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella
Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotItsearviointi suunnannäyttäjänä
Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotArvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste
Arvioijan kolme huoneentaulua Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Henkilöstöön kuuluvat arvioinnin kannalta Organisaation toiminnan ylläpitäjää (valtio, kunta, kuntayhtymä,
LisätiedotAiemmilta kumppanuushankkeilta opittua
Leonardo da Vinci: Aloituskoulutus kumppanuushankkeille Helsinki 6.9.2013 Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua Hankkeissa mukana hyvin erilaisia ja tasoisia toimijoita todelliset intressit hankkeeseen
LisätiedotHyviä käytänteitä ja kokemuksia
Hyviä käytänteitä ja kokemuksia Eväitä ryhmäkeskusteluun ja yhteenvedot ryhmäkeskusteluista E+ kumppanuushankkeiden aloituskoulutus 17.9.2015 Keskustelua ryhmissä 1. Hyvän hankekokouksen järjestäminen
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotMUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011
MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotArvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana
Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Hankearvioinnin haasteita Haasteet usein seurausta
LisätiedotAsunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen
Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asiakkaiden osallisuus Jenni Mäki Sampo Järvelä Tampere Ulkopuolisuudesta osallisuuteen Osallisuuteen ja ulkopuolisuutteen
LisätiedotOKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely
Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien
LisätiedotHYVÄT KÄYTÄNNÖT näytön lähteenä
2011 HYVÄT KÄYTÄNNÖT näytön lähteenä Laatua laivalla seminaari 30.8.2011 Lähtökohtia ja periaatteita käsitteet: hyvät vai parhaat käytännöt tavoitteena toisilta oppiminen hyvien käytäntöjen arvostaminen
LisätiedotMILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?
MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven
LisätiedotMiten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään
LisätiedotNäkökulmia tuotekonseptoinnin työtapojen arviointiin. Turkka Keinonen 9.6.2004 Suomenlinna, Helsinki Tuotekonseptoinnin prosessiseminaari
Näkökulmia tuotekonseptoinnin työtapojen arviointiin Turkka Keinonen 9.6.2004 Suomenlinna, Helsinki Tuotekonseptoinnin prosessiseminaari Tavoite ja lähtökohtia Yksittäisen tuotekonseptointityötavan sopivuus?
LisätiedotKriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus
Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi
LisätiedotHakukierros 2018 Erasmus+ KA1 liikkuvuus Ammatillinen koulutus webinaari Ideasta projektiksi
Hakukierros 2018 Erasmus+ KA1 liikkuvuus Ammatillinen koulutus webinaari 1.11.2017 Ideasta projektiksi Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET,
LisätiedotMillaisia tuloksia halutaan näkyville?
Yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan ja vaikutusten arviointi Välkky-hanke, sosiaalisten yritysten teema- ja kehittämisryhmä 8.4.2010 Jaana Merenmies, Syfo Millaisia tuloksia halutaan näkyville? tarve
LisätiedotVaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato,
Vaikuttamistyö kehitysmaissa Mariko Sato, 17.11.2018 Mitä on vaikuttaminen? Vaikuttamisen prosessi, jossa pyritään saamaan aikaan muutosta. Ihmisten kouluttaminen jostain tarpeesta ja heidän mobilisointi
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotMillainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?
Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotMediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä
Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin
LisätiedotKivikon toimipisteen Sora-toiminta
Tiedontuotantoa sosiaalisen raportoinnin kautta Kivikon toimipisteen Sora-toiminta Sosiaalityön kehittämisen 2. foorumi 10.5.2012 Sosiaalityöntekijät ja asiakkaat tiedon tuottajina ja vaikuttajina. Sosiaalityöntekijä
LisätiedotOulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007
Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen
LisätiedotJärjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet
Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30
LisätiedotSinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys
Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola
Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli
Lisätiedot15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotEnsi- ja turvakotien liitto.
1 Ensi- ja turvakotien liitto. Ensi- ja turvakotien liitto Lastensuojelujärjestö, perustettu 1945 31 jäsenyhdistystä Rovaniemi Auttaa yli 12 000 ihmistä vuosittain Oulu Raahe Kokkola Iisalmi Pietarsaari
LisätiedotPerussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify
Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo
LisätiedotVamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen
VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen Osallisuuden ja asumisen alueellinen kierros Lapissa seminaari 20.9.2018 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Nelli Lindroos Rovaniemen kaupungin vammaissosiaalityön
LisätiedotTuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä
Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet
Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Tavoitteet Tämä diaesitys kannustaa jäsentämään suunnitelmia toteuttamiskelpoisiksi. Välineiden käytön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys etenemisestä
LisätiedotOulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA
1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön
LisätiedotToiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu
LisätiedotMYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012
MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat
LisätiedotTulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki
Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012- konferenssi 26.-27.2.2007, Helsinki Alustajat: Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Hannele Niemi, professori,
LisätiedotTyöelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä
Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:
LisätiedotLUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA
LisätiedotVERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin
VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden
LisätiedotLapsi oman elämänsä päähenkilönä
Lapsi oman elämänsä päähenkilönä Matkalla aktiiviseen kansalaisuuteen Elina Kataja Varhaiskasvatuksen seudullinen koordinaattori, Hämeenlinnan kaupunki elina.kataja@hameenlinna.fi Kasvatuksen ydinkysymykset
LisätiedotPortfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund
Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin
LisätiedotProjektit ja hankkeet mahdollisuus sekä haaste kolmannelle sektorille
Projektit ja hankkeet mahdollisuus sekä haaste kolmannelle sektorille Yhteisökeskus 15.9.2014 Muutoksen tarve lähtökohtana Muutokset toimintaympäristössä Muuttuva maailma, muuuttuva vapaaehtoistyö Kilpailu
Lisätiedot