TUKKUKAUPPA SUOMESSA 2009

Transkriptio

1 Tuomas Santasalo Katja Koskela TUKKUKAUPPA SUOMESSA 2009 Tukkukauppa Päivittäistavaratukkukauppa Kulutustavaratukkukauppa Rakennusalan tukkukauppa Tieto- ja viestintätekninen tk myy jakelee palvelee Ketjut, kaupparyhmät Ravintolat ja kahvilat Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Maataloustukkukauppa Tekninen kauppa Polttoaineiden tukkukauppa Teollisuus Yritykset Laitokset Maatalousyrittäjät Muut yrittäjät Autoalan tukkukauppa Autokauppa Huoltamot KAUPAN LIITTO PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

2 Tuomas Santasalo Katja Koskela Tukkukauppa Suomessa 2009 TUOMAS SANTASALO Ky Helsinki

3 Teksti ja kuvat Taitto Rahoittajat TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D Helsinki Puh info@tuomassantasalo.fi Toni Brantberg KAUPAN LIITTO ry Eteläranta 10, PL Helsinki Puh kauppa@kauppa.fi PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO ry Paasivuorenkatu 4 6 A Helsinki Puh pam@pam.fi ISBN (nid.) ISBN (PDF) Viides uusittu laitos SANTASALO Painopaikka Erweko Oy Helsinki

4 ESIPUHE Tukkukauppa Suomessa kirja kuvaa tukkukaupan toimialaa ja toimintaa Suomessa. Viime vuosina tukkukaupan toimiala on kehittynyt varsin voimakkaasti. Kirja kuvaa tätä kehitystä sekä toimintatapojen muutosta. Kirjassa muodostetaan kuva nykypäivän tukkukaupasta ja se pohjautuu eri tukkukaupan toimialojen asiantuntijoiden haastatteluihin sekä laajaan tilastoaineistoon. Tukkukauppa on kauppaa, jonka asiakkaana ovat yritykset, kun taas vähittäiskaupan kohderyhmänä ovat kuluttajat. Tukkukaupat myyvät tuotteita ja palveluja vähittäiskaupalle sekä muille yrityksille, yhteisöille ja julkishallinnolle. Tukkukaupat myyvät tuotteita sekä vähittäis kaupalle edelleen välitettäväksi, mutta myös tuotteen loppukäyttäjille kuten teollisuudelle ja muille yrityksille. Kaupan kansainvälistyminen on vaikuttanut merkittävästi tukkukaupan ja erityisesti teknisen kaupan toimintaan ja rakenteisiin Suomessa. Tukkukauppa käsitetään usein tavaran välittäjäksi tuotannon vähittäiskaupan välillä. Osa tukkukaupoista toimii edelleen tältä pohjalta, mutta nekin ovat joutuneet omaksumaan uusia tehtäviä ja toimintatapoja tavaraketjun osana. Osa tukkukaupassa toimivista yrityksistä eli esi merkiksi kaupan ryhmät ja ketjut toimivat vastaavasti koko tavaraketjussa, eli ketju tai ryhmä toimii sekä tavaran valmistuttajana, maahantuojana ja tukkukauppana että vähittäiskauppana. Ketju toiminta on ollut kasvussa. Tekninen kauppa, joka on erikoistunut tuotteiden toimittamiseen teollisuudelle, on viime vuosina muuttunut luonteeltaan merkittävästi. Palvelujen merkitys toimialalla on kasvanut. Tekninen kauppa huolehtii asiakkaan kokonaisratkaisuista ja merkittävässä asemassa ovat asiantuntijapalvelut. ESIPUHE 3

5 Kirjan ensimmäisessä luvussa kuvataan tukkukaupan tehtäväkenttää sekä toimintamalleja ja toimintaympäristöä. Toisessa luvussa kuvataan tilastojen pohjalta tukkukaupan ja teknisen kaupan kehitystä. Luvusta kolme eteenpäin tarkastellaan tukkukaupan eri toimialoja tarkemmalla jaottelulla. Kirjan sisältö on jaettu lukuihin vuoden 2008 toimialaluokituksen pääluokkien mukaan, mutta jonkin verran toimialaluokkia on yhdistelty, jotta pääluokat muodostavat selkeitä toiminnallisia kokonaisuuksia. Merkittävimpiä toimialoja on tarkasteltu myös tarkemmalla luokitustasolla. Moottoriajoneuvojen sekä polttoaineiden tukkukauppaa ei tässä kirjassa ole yksityiskohtaisesti käsitelty. Tämä kirja on toteutettu yhdessä Kaupan Liiton ja Palvelualojen ammattiliiton kanssa. Liitot ovat rahoittaneet julkaisun taustalla olevan tutkimustyön. Työtä on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet Kaupan Liitosta Heikki Ropponen, Timo Löppönen, Mari Flink ja Jaana Kurjenoja sekä Palvelualojen ammattiliitosta Juha Ojala ja Antti Veirto. Tutkimustyöstä ja tekstistä ovat vastanneet Tuomas Santasalo ja Katja Koskela sekä tilastoaineiston työstämisestä Liisa Kirjavainen. Helsingissä Tuomas Santasalo Ky 4

6 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA Tukkukauppa toimialana Tukkukaupan toimintaympäristö Tukkukaupan toiminta Yhteiskuntavastuu Tukkukaupan toimintamalleja Tukkukauppa kansantaloudessa Tilastointi tukkukaupassa TUKKUKAUPAN JA TEKNISEN KAUPAN KEHITYS Yritykset ja toimipaikat Yritys- ja toimipaikkakoko Yrityskannan muutokset Henkilöstö Työllisten ja henkilöstömäärän kehitys Palkat Liikevaihto Tukkukaupan alueellinen keskittyminen Liiketaloudelliset tunnusluvut PÄIVITTÄISTAVARATUKKUKAUPPA Yritykset Henkilöstö Liikevaihto KULUTUSTAVARATUKKUKAUPPA Yritykset Henkilöstö Liikevaihto RAKENNUSALAN TUKKUKAUPPA Yritykset Henkilöstö Liikevaihto TIETO- JA VIESTINTÄTEKNINEN TUKKUKAUPPA Yritykset Henkilöstö Liikevaihto TEKNINEN KAUPPA Yritykset Henkilöstö Liikevaihto MAATALOUSTUKKUKAUPPA Yritykset Henkilöstö Liikevaihto SISÄLLYSLUETTELO 5

7 LÄHTEET HAASTATTELUT LIITTEET Liite 1 Toimialaluokitus Liite 2 Tukkukaupan yritykset vuosina ja arvio vuodelle Liite 3 Tukkukaupan henkilöstö vuosina ja arvio vuodelle Liite 4 Tukkukaupan liikevaihto vuosina ja arvio vuodelle Liite 5 Tukkukaupan yritykset, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2007 uuden ja kirjaan muokatun luokituksen mukaisena SISÄLLYSLUETTELO

8 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA Tukkukauppa on vähittäiskauppaa ja muuta yritystoimintaa palvelevaa kauppaa, johon olennaisena osan kuuluu tavaran välittäminen ja siihen kytkeytyvä palvelutoiminta. Myös maahantuonti liittyy olennaisesti tukku kauppaan. Perinteinen käsitys tukkukaupasta tavaraketjun välittäjänä tuotannon tai jalostavan teollisuuden ja vähittäiskaupan välillä on muuttunut tavaravirtojen ja niihin sisältyvien tehtävien muututtua. Tukku kaupan tehtäväkenttään on tullut paljon palveluiksi luokiteltavia tehtäviä, mikä on muuttanut tukkukaupan toimintaa laaja-alaisemmaksi. Kauppa on kansainvälistynyt ja se näkyy myös tukkukaupassa. Kaupasta on tullut yhä säännellympää ja mm. erilaiset EU-säännökset ovat lisänneet tukkukaupan tehtäväkenttää. Muuttunut toimintaympäristö on muokannut myös suomalaista tukkukaupan kenttää ja toiminta tapoja. Tukkukauppa jakautuu entistä selkeämmin eri tyyppisiin toimijoihin; vähittäis kauppaa ja ravintolatoimintaa palvelevaan sekä muita yrityksiä ja yhteisöjä palvelevaan kauppaan. 1.1 Tukkukauppa toimialana Tukkukauppa on yksi suurista toimialoista Suomessa. Tukkukauppa ja tekninen kauppa jakautuvat moneen erityyppiseen toimialaan. Osa toimialoista palvelee pääosin vähittäiskauppaa, osa muita lähinnä tuotannollisia yrityksiä. Osa toimialoista palvelee molempia sektoreita. 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA 7

9 Tukkukaupan päätoimialat jaetaan tuotteiden, toiminnan ja toimintakumppaneiden mukaan päivittäistavaratukkukauppaan, kulutus- ja käyttötavaratukkukauppaan, maataloustukkukauppaan, tekniseen kauppaan, rakennusalan tukkukauppaan, tieto- ja viestintätekniseen tukku- TUKKUKAUPPA SUOMESSA Liikevaihto noin 70 mrd. * Vähittäiskauppa Palvelut, teollisuus ja maataloustuotanto PÄIVITTÄISTAVARATUKKUKAUPPA Vihannestukkukauppa Lihatukkukauppa Maitotaloustukkukauppa Munatukkukauppa Alkoholitukkukauppa Tupakkatukkukauppa Makeis- ja leipomotukkukauppa Kahvi- ja teetukkukauppa Kalatukkukauppa Luontaistuotetukkukauppa Muut elintarviketukkukaupat Elintarvikkeiden yleistukkukaupat 14 mrd. KULUTUS- JA KÄYTTÖTAVARA- TUKKUKAUPPA Lääketukkukauppa Terveydenhuoltoalan tukkukauppa Kulutuselektroniikan- ja kodinkoneiden tk Kello- ja jalometallitukkukauppa Tekstiili- ja jalkinetukkukauppa Urheilu- ja vapaa-aikatukkukauppa Toimisto-, paperi-, koulu- ja atk-tarvikealan tk Taloustavaroiden tukkukauppa Kosmetiikkatukkukauppa Kirjatukkukauppa 15 mrd. Huonekalujen, mattojen ja valaisimien tk Käyttötavaroiden yleistukkukaupat MAATALOUSTUKKUKAUPPA Viljan, raakatupakan, siementen ja eläinrehujen tukkukauppa Kukkien ja taimien tukkukauppa Elävien eläinten tukkukauppa Turkisten ja nahkojen tukkukauppa 2 mrd. TEKNINEN KAUPPA Maa- ja metsätalouskoneiden kauppa Työstökoneiden kauppa Kaivos- ja rakennuskoneiden kauppa Tekstiiliteollisuuden koneiden kauppa Toimitilakalusteiden kauppa Muiden konttorikoneiden ja -laitteiden kauppa Muiden koneiden ja laitteiden kauppa Sähkötarvikekauppa Raakametallien ja malmien kauppa Peruskemikaalien ja lannoitteiden kauppa Muiden välituotteiden kauppa Jätteen ja romun kauppa 13 mrd. RAKENNUSALAN TUKKUKAUPPA Puu, rakennus- ja sisustusmateriaalien ja saniteettilaitteiden tk Rautakauppatavaroiden tukkukauppa 10 mrd. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNINEN TUKKUKAUPPA Tietokoneiden ja ohjelmistojen tukkukauppa Viestintälaitteiden tukkukauppa Elektronisten komponettien tukkukauppa 4 mrd. POLTTOAINEIDEN TUKKUKAUPPA 11 mrd. AUTOALAN TUKKUKAUPPA Henkilöautojen ja keveiden moottoriajoneuvojen tk Kuorma-autojen ja raskaiden ajon. tk Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden tk Moottoripyörien ja osien tk 10 mrd. * Liikevaihto vuonna 2008, ei sisällä autoalan tukkukauppaa, yleistukkukauppa jaettu pt- ja kulutustavaratukkukauppaan sekä tekniseen kauppaan, yritystilasto, kaupan liikevaihtokuvaaja, yritysten vuosikertomukset 8 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA

10 kauppaan sekä polttoaineiden tukkukauppaan. Autoalan tukkukauppa ei toimialaluokituksessa sisälly varsinaiseen tukkukauppaan. Tukkukaupan liikevaihto on yhteensä 70 miljardia euroa ilman autoalan tukkukauppaa. Päivittäistavarakaupan tukkukauppa sekä kulutusja käyttötavaratukkukauppa kummatkin vastaavat noin 15 miljardin euron osuudesta tukkukaupan liikevaihdosta. Teknisen kaupan arvo on noin 13 miljardia euroa ja maataloustukkukaupan pari miljardia euroa. Rakennus alan tukkukauppa sekä polttoaineiden tukkukauppa saavuttavat miljardin euron ja tieto- ja viestintätekninen tukkukauppa neljän miljardin euron liikevaihdon. Näiden rinnalla autoalan tukkukaupan liike vaihto on noin 10 miljardia euroa. Tukkukaupassa suurin toimiala on kulutustavaratukkukauppa, mutta päivittäistavarakaupan sekä teknisen kaupan markkinat ovat lähes saman suuruiset. Kukin näistä toimialoista kattaa noin viidenneksen tukku kaupan liikevaihdosta. Liikevaihdoltaan pienitä toimialoja ovat maataloustukkukauppa sekä tieto- ja viestintätekninen tukkukauppa. Kaupan toimialalla tukkukaupan sektori on liikevaihdoltaan merkittävästi vähittäiskauppaa suurempi, mutta yritys ja toimipaikkamäärä on tukkukaupassa taas selvästi vähäisempi. Tukkukaupan työllistävä vaikutus on vähittäiskauppaa pienempi, vaikka tukkukaupan yritykset ovat henkilöstöltään suurempia kuin vähittäiskaupan yritykset. Myös liikevaihto henkilöä kohden on tukkukaupassa kolminkertainen vähittäiskauppaan verrattuna. Tukkukauppaan kuuluu osana agentuuritoiminta. Agentuuritoiminta kattaa koko tukkukaupan markkinoiden toimialakirjon. Agentuuritoimin- Polttoaineiden tukkukauppa 16,5 % Päivittäistavaratukkukauppa 19,8 % Tekninen kauppa 19,6 % Kulutustavaratukkukauppa 21,3 % Tieto- ja viestintätekninen tukkukauppa 5,6 % Maataloustukkukauppa 3,1 % Rakennusalan tukkukauppa 14,0 % Kuva1 Tukkukaupan markkinat toimialoittain vuonna 2008 Markkinat (lv) yhteensä 70 miljardia euroa ja yritysten vuosikertomukset 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA 9

11 Taulu1 Tukkukaupan, vähittäiskaupan ja autokaupan yritykset 2007 Liikevaihto Toimi- Henkilöstö/Lv/yr Lv/henk Yritykset Henkilöstö Milj. paikat yritys Milj. Milj. Tukkukauppa ,4 5,4 0,85 Agentuuritoiminta ,5 0,3 0,18 Tukkukauppa ja agentuuritoiminta ,2 4,2 0,80 Vähittäiskauppa ,0 1,5 0,25 Autolalan kauppa* ,1 2,3 0,57 Kauppa yhteensä ,4 2,5 0,47 * sis. tukku- ja vähittäiskaupan Lähde:Tilastokeskus, yritystilasto taa voidaan hyvin kuvata tukkukaupan rinnakkaisena toimintana tukkukaupan kaavion tapaan. Agentuuritoiminta eroaa tukkukaupasta siinä, että se toimii välikätenä tavaravirroissa eikä sen toiminnan volyymeissa ei ole mukana välitettävän tuotteen arvoa. Agentuuritoimintaa ei käsitellä kirjassa omana toimialanaan vaan se sisältyy kuhunkin tukkukaupan toimi alaan. Agentuuritoiminnan liikevaihdon merkitys tukkukaupan rinnalla on pieni, vaikka agentuuriyritysten määrä on suhteellisen suuri. 1.2 Tukkukaupan toimintaympäristö Tukkukauppa Suomessa on jakautunut toimintaympäristön ja -kumppaneiden kannalta eri tyyppisiin toimialoihin. Kulutustavaroiden tukkukauppa toimii selkeimmin perinteisen tukkukaupan tavoin välittäen tavaroita tuotantoportaasta vähittäiskauppaan eli lähinnä erikoiskauppaan ja tavarataloihin. Päivittäistavaratukkukauppa palvelee pääosin päivittäistavarakauppaa, mutta toimittaa tavaraa myös ravintola sektorille. Sekä päivittäistavarakaupassa että kulutustavaratukkukaupassa toimivat suomalaiset suuret kaupparyhmät sekä muut ketjut, jotka yhtenä yrityksenä toimivat sekä tukku- että vähittäiskauppana. Nämä toimivat usein myös tuotteiden valmistuttajina. Rakennusalan tukkukauppa sekä tieto- ja viestintäalan tukkukaupat palvelevat sekä vähittäiskauppaa että muuta yritystoimintaa. Maataloustukkukauppa toimittaa tuotteita pääosin nimensä mukaisesti maatalouteen. Tekninen kauppa eroaa toiminnaltaan merkittävästi perinteisestä tukkukaupasta. Tekninen kauppa välittää tuotteita ja palveluita yrityssektorille. Teknisessä kaupassa tuotteita ei välttämättä myydä varastoista ja myytävien tuotteiden lukumäärä saattaa olla alhainen. Tekninen kauppa on selkeimmin muuttunut viime vuosina ja sen tehtäviin tavaroiden ja tuotteiden myynnin lisäksi sisältyy yhä enemmän prosessiin liittyviä asiantuntija- ja palvelutehtäviä. Liikevaihtoa saadaan useimmiten enemmän palveluista kuin varsinaisesta tuotemyynnistä. Tekninen kauppa toimittaa vain hyvin vähäisessä määrin tuotteita vähittäiskauppaan. Näiden tukkukaupan pääryhmien lisäksi markkinoilla on myös poltto nesteiden tukkukauppa, joka välittää polttonesteitä huoltamoille sekä muulle yritystoiminnalle. Autoalan tukkukauppa toimittaa autoja lähinnä autokaupalle ja muille yrityksille TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA

12 Tukkukauppa Päivittäistavaratukkukauppa Kulutustavaratukkukauppa Rakennusalan tukkukauppa Tieto- ja viestintätekninen tk myy, jakelee, palvelee Ketjut, kaupparyhmät Ravintolat ja kahvilat Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Maataloustukkukauppa Tekninen kauppa Polttoaineiden tukkukauppa Teollisuus Yritykset Laitokset Maatalousyrittäjät Muut yrittäjät Autoalan tukkukauppa Autokauppa Huoltamot Kuva 2 Tukkukaupan toimintaympäristö 1.3 Tukkukaupan toiminta Tukkukaupan toiminta on yritysten välistä liiketoimintaa. Tukkukaupan muodostavat erilaiset tukkumyyjät, tavaroiden ja palveluiden myyjät ja maahantuojat, erilaiset ostoyhtymät ja teollisuuslaitosten myynti- ja palveluorganisaatiot sekä osuuskunnat. Tukkukauppa myy tuotteita ja palveluita vähittäiskaupoille, muille tukkukaupoille sekä muille yrityksille ja ammatinharjoittajille. Lisäksi tukkukappa toimittaa tuotteita maatalouden harjoittajille sekä erilaisille yhteisöille, valtiolle, kunnille, kuntainliitoille ja järjestöille. Tukkukaupan perustehtävänä on tuotteiden ja palveluiden myyminen. Tämän rinnalla on joukko tehtäviä, joista osat ovat uusia. Myynnin ohella perinteisiä perustehtäviä ovat tuotteiden varastoiminen ja jakeleminen, mutta viime aikoina tavaraketjuun on tullut aikaisempaa enemmän lisätehtäviä. Tavaraketjussa tuotteita lajitellaan, kootaan, asennetaan ja pakataan eli eri komponentteja yhdistellään ja jalostetaan ennen kuin niitä myydään eteenpäin. Tämän tyyppisen työn määrä on kasvanut, kun taas varastointia on vähennetty ja toiminta on painottunut logistiikan kehittämiseen. 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA 11

13 Tukkukauppa toimii usein maahantuojana ja myös valmistuttajana. Se määrittelee itse myytävät tuotteet ja teettää niitä sopivilla alihankkijoilla tai ostaa niitä suoraan ulkomaisilta tuottajilta ja toimittajilta. Tukkukaupalla on vastuuta myös tavaravirran loppupäässä. Tukkukaupan on vastattava mm. tuotteiden huollon järjestämisestä, takuusta sekä kierrätyksestä. Informaation välitys tehtäväkenttänä on vahvasti kasvanut. Tukkukauppa vastaa tuoteinformaatiosta, tekee myynninedistämistä, kouluttaa ja konsultoi. Tukkukauppa kääntää käyttöohjeet suomeksi ja hakee tyyppihyväksynnän tuotteelle. Lisäksi tukkukauppa osallistuu myymälämarkkinointiin. Tukkukaupalla on vähittäiskaupoissa kuten marketeissa ja tavarataloissa mm. myyntikonsulentteja, jotka esittelevät ja myyvät tuotteita kuluttajille myymälöissä. Varsinaiset tuotteet eivät aina ole päämyyntiartikkeli tukkukaupassa. Varsinkin tekninen kauppa myy asiantuntijapalveluita varsinaisen tuotteen ohella. Toiminnassa asiantuntemus on korostunut, mikä kasvattaa osaavan henkilökunnan tarvetta alalla. Agentuuritoiminta eroaa tukkukaupasta siten, että se ei omista välittämiään tuotteita. Agentuuritoiminta toimii välittäjänä ostajien ja myyjien välillä tai osallistuu liiketoimiin toimeksiantajiensa puolesta. Toimeksiantaja voi olla ulkomainen tai kotimainen, yksityinen henkilö tai yritys. Kuva 3 Tukkukaupan toiminta 12 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA

14 1.4 Yhteiskuntavastuu Yritysten yhteiskuntavastuu jaetaan kolmeen osa-alueeseen, taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Vastuullisella toiminnalla tarkoitetaan sitä, että yritykset sisällyttävät vapaaehtoisesti sosiaaliset ja ympäristökysymykset liiketoimintaansa ja vuorovaikutukseensa sidosryhmiensä kanssa. Taloudelliseen vastuullisuuteen kuuluvat kannattavuudesta ja kilpailukyvystä huolehtiminen sekä omistajien tuotto-odotuksiin vastaaminen. Samalla yritys tuottaa yhteiskunnalle taloudellista hyvinvointia tuottamalla tavaroita ja palveluita sekä maksamalla veroja. Hyvä taloudellinen suorituskyky luo perustan myös yritysten sosiaaliselle ja ympäristö vastuulle. Ympäristövastuullisuus tarkoittaa luonnonvarojen kestävää käyttöä, jätteiden määrän vähentämistä ja ympäristöhaittojen pitämistä mahdollisimman pieninä. Siihen kuuluvia tavoitteita ovat vesien, ilman ja maaperän suojelu, ilmastonmuutoksen hallinta ja luonnonvarojen säästeliäs käyttö. Ihmisiin kohdistuva sosiaalinen vastuullisuus käsittää henkilöstön hyvinvoinnin, koulutuksen ja motivoinnin, tuoteturvallisuuden ja kuluttajan suojan sekä yhteistyön yritysverkoissa. Sosiaalinen vastuu on nykyisin painottunut erityisesti hankintojen eli kehittyvien maiden työoloista ja henkilöstön oikeuksista huolehtimiseen. Vastuullisuus tukkukaupassa näkyy normaalin yritystoiminnan yhteiskuntavastuun ohella mm. tuote-, informaatio- ja kierrätysvastuuna. Tuotevastuuseen liittyy koko tuotteen elinkaaren ympäristövaikutukset sekä vastuullisuus mm. tuotteen tuottamisessa. Tukkukauppa varmistaa tuotteen alkuperän ja esimerkiksi tehdasolosuhteet eli pyrkii varmistamaan tuotteiden eettisen laadun. Tuotevastuuseen liittyvät myös käyttöturvallisuus sekä virhevastuu. Tukkukauppa vastaa siitä, että tuotteiden tulee olla käyttäjilleen turvallisia, lisäksi se on vastuussa myymistään virheellisistä tuotteista. Tukkukaupan vastuu ulottuu siten loppukäyttäjään asti eli tukkukaupat kantavat vastuunsa myös vähittäiskaupan kautta loppukäyttäjälle. Tukkukauppa on vastuussa myös tuoteinformaatiosta. Tukkukaupan vastuulla ovat mm. käyttöohjeet sekä käyttöturvatiedotteet. Tukkukauppa hoitaa muuta informaatiovastuutaan mm. vähittäiskaupalle, kuluttajille, valmistajille sekä viranomaisille tiedottamalla. Informaatiovastuuta hoidetaan myös kouluttamalla ja konsultoimalla asiakkaita sekä osallistumalla vähittäiskaupan markkinointiin. Pakkaukset ja kierrätys ovat osa kuluttajille suoraan näkyvää ympäristöpolitiikkaa. Tukkukauppa vaikuttaa tuotteisiin ja niiden pakkaamiseen sekä pakkausten kehittämiseen vähentäen siten syntyvän jätteen määrää. Myös tuotteiden tai raaka-aineiden uusiokäyttö on yksi tukkukaupan vastuualueista. EU-direktiivien myötä on tukkukaupalle tullut ja tulee yhä enenemässä määrin ympäristöön liittyviä vastuita. Tuottajat (tavaran markkinoille saattavat) vastaavat jo nyt mm erilaisten pakkausmateriaalien, SER-ro- 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA 13

15 mun eli sähkö- ja elektroniikkaromun sekä kannettavien akkujen ja paristojen keräilystä ja hyötykäytöstä. Tuottajat ovat organisoineet keräilyn ja hyötykäytön muodostamalla eri tuotteisiin keskittyviä tuottaja yhteisöjä, jotka vastaavat käytännön toiminnasta. Tämä rahoitetaan kierrätyksen aiheuttamien kustannusten suuruisilla tuottajamaksuilla. 1.5 Tukkukaupan toimintamalleja Tukkukaupalla on toiminnassaan erilaisia toimintamalleja. Kulutustavaratukkukauppa on lähinnä perinteisen tukkukaupan toimintamallia. Kulutustavaratukkukauppa ostaa tavaroita niitä tuottavilta yrityksiltä, maahantuo tai jopa valmistuttaa tuotteita ja myy niitä edelleen vähittäiskaupalle. Tuotteita myydään toki myös teollisuudelle ja suurkuluttajille. Tavoitteena on myydä tuotteita eli etsiä asiakkaita myynnissä oleville tuotteilleen. Kaupan ryhmien tukkuliikkeiden toimintamalli on kulutustavaratukkukaupan toimintamallista päinvastainen. Kaupan ryhmillä on jo valmiit asiakkaat eli kaupan omat ketjut, joille pitää ostaa hyvät tuotteet. Toiminta painottuu siis enemmänkin ostoon kuin myyntiin eli tukkukauppa on hankintayhtiö. Tukkukauppa saa asiakasketjuilta tai ketjuyhtiöitä valmiit budjetit tuoteryhmittäin. Tällä rahalla ostajat yrittävät löytää mahdollisimman hyvät ja kuluttajille houkuttelevat tuotteet. Hankinta yhtiöt palvelevat pääosin vain ryhmän sisäisiä ketjuja, mutta jotkut myyvät tuotteita myös ketjujen ulkopuolisille vähittäiskaupoille. Teknisessä kaupassa yritys tavoittelee asiakkaalleen kokonaisratkaisua. Tähän kuuluu tuotteen ohella merkittävästi palvelu ja asiantuntemus. Tekninen kauppa hakee esimerkiksi teknisen ratkaisun asiak kaan tuotantoprosessiin ja huolehtii myös sen ylläpidosta. Tällöin asiak kuudesta ollaan siirtymässä kumppanuuteen, koska vastuut ja riski toiminnasta jakautuvat myös välittävälle osapuolelle. Yhdessä tukkukaupan toimintamallissa tukkukauppana voi toimia emoyhtiön myyntiyritys, joka myy vain omia tuotteitaan. Nämä yritykset eivät joudu käymään ostoneuvotteluja, vaan tuotteita saadaan aina myyntiin, usein päämiehen sanelemaan hintaan. Toisen tyyppisessä toimintamallissa tukkukaupat joutuvat käymään ostoneuvotteluja mm. hinnasta ja toimitusehdoista päämiehensä eli tuotteen valmistajan kanssa saadakseen tuotteita myyntiin. Mikäli on tärkeä pitää kiinni päämiehestä, tehdään vuosisopimuksia joilla taataan tuotteen saatavuus. Tällöin asiakkaat ovat usein jo valmiina. 1.6 Tukkukauppa kansantaloudessa Kauppa on yksi merkittävistä toimialoista Suomen kansantaloudessa. Koko kaupan, eli tukku-, vähittäis- ja autokaupan arvonlisäyksen osuus bruttokansantuotteesta on yli 11 prosenttia. Arvonlisäys on tuotannon kokonaisarvo, josta on vähennetty ostettujen tuotteiden arvo TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA

16 Sekä vähittäis- että tukkukaupan arvonlisäyksessä näkyy 1990-luvun alun laman suuri notkahdus, joka jätti tukkukaupan talouskehityksen pitkäksi aikaan muiden toimialojen alapuolelle. Tukkukaupan notkahdus oli vähittäiskauppaa huomattavasti syvempi, mutta vuoden 1994 jälkeen tukkukaupan kehitys on tasaantunut samaan kasvutrendiin. Tukkukaupan arvonlisäys laski kolmessa vuodessa kolmanneksella, kun koko kansantalouden arvonlisäys laski kymmenen prosenttia. Tukkukauppa lähti reaaliseen kasvuun vuonna 1994, samoin kuin vähittäiskauppakin ja koko kansantalous. Tukkukaupan arvonlisäys saavutti vuoden 1990 tason vasta vuonna 2001, kun koko kansantaloudessa ylitys tapahtui jo vuonna luvulla tukkukauppa on kasvanut koko taloutta nopeammin ja kasvu pysähtyi vasta vuonna * 2007* 2008* Kaikki toimialat 51 Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 52 Vähittäiskauppa Kuva 4 Tukkukaupan ja vähittäiskaupan sekä kaikkien toimialojen arvonlisäyksen reaalinen kehitys sekä ennakkotiedot , Ind 1990= 100 Tukkukaupan arvonlisäyksen osuus bruttokansantuotteesta on noin viisi prosenttia, eli suurempi kuin vähittäiskaupan. Osuus on liikkunut tarkastelujakson aikana viiden prosentin molemmin puolin. Suurimmillaan se on ollut 2000-luvulla, mutta viime vuosina osuus on ollut hieman laskussa. Tukkukauppa ei ole niin merkittävä työllistäjä kuin vähittäiskauppa. Kun tukkukaupan osuus bruttokansantuotteesta on viisi prosenttia, niin sen osuus työllisistä on neljä prosenttia. Vähittäiskaupalla työllisten osuus on vastaavasti selvästi suurempi kuin bruttokansantuoteosuus. Tukkukaupan työllisten osuus kaikista työllisistä oli alhaisimmillaan 1990-luvun alkuvuosina ja 2000-luvun taitteessa, mutta 2000-luvun alussa osuus hieman kasvoi, ja on viime vuosina tasaantunut neljään prosenttiin. 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA 15

17 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % * 2007* 2008* Tukkukauppa arvonlisäys Vähittäiskauppa arvonlisäys Tukkukauppa työllisyys Vähittäiskauppa työllisyys Kuva 5 Tukkukaupan ja vähittäiskaupan osuus koko talouden arvonlisäyksestä ja työllisistä ( arvonlisäyksen ennakkotieto) 1.7 Tilastointi tukkukaupassa Kirjan tilastoaineisto on saatu pääosin Tilastokeskuksen yritysrekisteriaineistosta ja muista Tilastokeskuksen tietokannoista, jotka ovat ryhmitelty toimialaluokkiin. Tämä osin rajoittaa asioiden tarkastelua tukkukaupan erityistoimialojen näkökulmasta, koska kaikkia toimialojen alaryhmiä ei voida koota tarkoituksenmukaisiksi ryhmiksi. Tukkukauppaa tarkastellaan tässä pääosin uuden 2008 toimialaluokituksen pohjalta. Suurin osa saatavilla olevista tilastoista on vielä 2002 toimialaluokituksen mukaisia, mutta aineisto on valtaosin muokattu uuden toimialaluokituksen mukaiseksi. Kaikilta osin aikasarjatietoihin ei muutosta kuitenkaan ole voitu tehdä. Uuden toimialaluokituksen käyttö kuitenkin helpottaa kehityksen seurantaa tulevina vuosina. Liitteessä 5 on tukkukaupan yritystilasto uuden ja kirjaan muokatun luokituksen mukaisena. Toimialaluokituksessa 2008 tukkukauppa jaetaan kahdeksaan alaryhmään joita ovat: 461 Agentuuritoiminta 462 Maatalousperäisten raaka-aineiden ja elävien eläinten tukku kauppa 463 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan tukkukauppa 464 Taloustavaroiden tukkukauppa 465 Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tukkukauppa 466 Muiden koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden tukkukauppa 467 Muu erikoistunut tukkukauppa 469 Muu tukkukauppa 16 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA

18 Kirjassa toimialaryhmiä on hieman muokattu kuvaamaan Suomen tukku kaupan rakennetta. Toimialojen nimiä on myös hieman muutettu. Kirjassa käsitellään toimialoja seuraavissa pääryhmissä Päivittäistavaratukkukauppa Kulutustavaratukkukauppa Rakennusalan tukkukauppa Tieto- ja viestintätekninen tukkukauppa Tekninen kauppa Maataloustukkukauppa Agentuuritoiminta on kirjassa jaettu agentuurin alatoimialan mukaisesti kullekin tukkukaupan toimialalle. Muu tukkukauppa käsittää laajan tavaravalikoiman tukkukaupan ja sitä ei käsitellä erikseen. Muutamassa pääkuviossa toimiala on jaettu päivittäistavaratukkukauppaan, kulutustavaratukkukauppaan ja tekniseen tukkukauppaan. Kirjan päätilastolähde on Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilasto, joka sisältää tietoja maassamme toimivista yrityksistä ja toimipaikoista. Tiedot tilastoon saadaan pääasiassa verohallinnon rekistereistä ja tiedusteluilla suoraan yrityksiltä. Tilastoon on valittu yritykset ja toimipaikat, joiden toiminta-aika tarkasteluvuonna ylitti puoli vuotta ja jotka ovat työllistäneet enemmän kuin puoli henkilöä tai joiden liikevaihto on ylittänyt vuosittain määritellyn tilastorajan (esim euroa vuonna 2007). Näin ollen kaikki rekisterissä olevat yritykset eivät ole mukana tilastossa. Yritysrekisterin vuositilaston henkilöstö käsittää palkansaajat ja yrittäjät. Henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä. Yrittäjien osalta yrittäjätyöpanokseksi lasketaan se työpanos, jonka yrityksen omistaja tai perheenjäsen on tehnyt yrityksessään ilman varsinaista palkkaa. Yritysrekisterin tilastoima liikevaihto on tuloslaskelman mukainen, paitsi ammatinharjoittajilla, joilla se muodostuu ammatin tuotosta. Liike vaihtoon luetaan kirjanpitovelvollisen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Yritystilastossa uusin julkaistu tieto on vuodelta Vuoden 2008 tiedot on arvioitu tapahtuneen kehityksen pohjalta. Vuoden 2008 liikevaihto on laskettu kaupan liikevaihtokuvaajan kasvun pohjalta. Määrällinen liikevaihto on laskettu kaupan liikevaihtokuvaajan määräindeksin pohjalta. 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA 17

19 2 TUKKUKAUPAN JA TEKNISEN KAUPAN KEHITYS Tukkukaupan kehityksessä on ollut sekä voimakkaasti nousevia että laskevia tekijöitä 2000-luvulla. Tukkukaupan ja teknisen kaupan kehitystä tarkastellaan tässä tilastojen pohjalta, päälähteenä käytetään Tilastokeskuksen Yritysrekisterin vuositilastoa. Kehitystä tarkastellaan yritysten, henkilöstön ja liikevaihdon osalta. Lisäksi tarkastellaan liike taloudellisia tunnuslukuja sekä palkkatasoa. Luvussa tarkastellaan pääosin koko tukkukaupan toimialaa sisältäen agentuuritoiminnan. Autoalan tukkukauppa ei ole mukana tarkastelussa, koska se ei Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa sisälly tukkukauppaan. 2.1 Yritykset ja toimipaikat Tukkukaupan toimialalla on yli yritystä. Yritysmäärä on suurin kulutustavaratukkukaupassa, jossa toimii yli 5000 yritystä. Teknisessä kaupassa yrityksiä on yli Yritysmäärältään pieniä toimialoja ovat polttoaineiden tukkukauppa, maataloustukkukauppa, tieto- ja viestintätekninen tukkukauppa sekä laajantavaravalikoiman tukkukauppa. Tukkukaupan yritysmäärä on tarkastelujaksolla ollut laskeva luvun lopussa tukkukaupan yrityksiä oli lähes eli noin 1700 enemmän kuin nykyään. Yritysmäärä on kasvanut ainoastaan vuonna 2007, mutta vuonna 2008 sen arvioidaan 2000-luvun kehityksen pohjalta jälleen laskevan TUKKUKAUPAN JA TEKNISEN KAUPAN KEHITYS

20 yrityksiä * Polttoaineiden tukkukauppa Tekninen kauppa Tieto- ja viestintätekninen tukkukauppa Maataloustukkukauppa Rakennusalan tukkukauppa Kulutustavaratukkukauppa Päivittäistavaratukkukauppa Laajan tavaravalikoiman tukkukauppa Kuva 6 Tukkukaupan yritykset vuosina ja arvio vuodelle 2008 Tukkukaupan toimipaikkamäärän kehitys on ollut vastaavan suuntainen kuin yritysmääränkin. Tukkukaupassa on yli toimipaikkaa ja valtaosa tukkukaupan yrityksistä on yksitoimipaikkaisia. Useampitoimipaikkaisia yrityksiä on eniten laajan tavaravalikoiman tukkukaupassa, elintarvikkeiden, juomien ja tupakan yleistukkukaupassa, kahvin, teen, kaakaon ja mausteiden tukkukaupassa sekä viljan, raakatupakan, siementen ja eläinrehujen tukkukaupassa. Näissä tukkukaupoissa liiket oiminnan yhtenä muotona on noutotukkutoiminta. Yleensä tukkukaupassa toimipaikoilla ei kuitenkaan ole vastaavaa merkitystä kuin vähittäiskaupassa, koska asiointi tukkukaupan toimipisteessä ei ole keskeinen tekijä liiketoiminnassa. Pääosa tavaratoimituksista on tilausmyyntiä. toimipaikkoja * Polttoaineiden tukkukauppa Tekninen kauppa Tieto- ja viestintätekninen tukkukauppa Maataloustukkukauppa Rakennusalan tukkukauppa Kulutustavaratukkukauppa Päivittäistavaratukkukauppa Laajan tavaravalikoiman tukkukauppa Kuva 7 Tukkukaupan toimipaikat vuosina ja arvio vuodelle TUKKUKAUPAN JA TEKNISEN KAUPAN KEHITYS 19

21 2.1.1 Yritys- ja toimipaikkakoko Tukkukaupan yritykset ovat pääosin pieniä. Keskimäärin tukkukaupan yrityksellä on vain yksi toimipaikka ja yrityksessä työskentelee kokoaikaiseksi muutettuna noin viisi työntekijää yrittäjä mukaan lukien. Vaikkakin tukkukaupan yritykset ovat pääosin pieniä, suuret yritykset hallitsevat markkinoiden volyymiä. Kolmen suurimman tukkukaupan yrityksen liikevaihto vastaa lähes 30 prosenttia koko tukkukaupan volyymista. Vastaavasti 99 prosenttia yrityksistä vastaa noin 60 prosentista toimialan liikevaihdosta. Suurimmat tukkukaupan yritykset ovat päivittäis tavaratukkukauppoja sekä laajantavaravalikoiman, polttonesteiden, rakennusalan ja viihde-elektroniikan tukkukauppoja. Vuonna 2007 ne olivat (aakkosjärjestyksessä) Inex Partners Oy, Neste Markkinointi Oy, North European Oil Trade Oy, Oy Teboil Ab, Panasonic (Cis) Oy, Rautakesko Oy, Ruokakesko Oy, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta, Tamro Oyj ja Tuko Logistics Oy. Työntekijämäärältään tilanne ei ole tukkukaupassa niin keskittynyt. Kymmenessä suurimmassa yrityksessä työskentelee alan henkilöstöstä yli 10 prosenttia ja nämä yritykset kattavat toimialan liikevaihdosta yli 40 prosenttia. Suurten tukkukauppojen henkilömyyntitehokkuus (liikevaihto/henkilö) on suuri. Taulu 2 Tukkukaupan suurimpien yritysten markkina-osuudet 2001, 2004 ja 2007 Markkinaosuus Henkilöstöosuus Yritysosuus suurinta yritystä 20,3 % 20,8 % 28,9 % 8,2 % 8,8 % 7,3 % 0,03 % 0,03 % 0,03 % 5 suurinta yritystä 25,3 % 26,8 % 34,3 % 8,9 % 9,4 % 7,7 % 0,04 % 0,04 % 0,04 % 10 suurinta yritystä 32,3 % 34,8 % 40,9 % 11,4 % 11,3 % 11,3 % 0,08 % 0,09 % 0,09 % Muut yritykset 67,7 % 65,2 % 59,1 % 88,6 % 88,7 % 88,7 % 99,92 % 99,91 % 99,91 % Ei sis. agentuuritoimintaa Lähde: Suomen yritykset -kirjat Pääosalla tukkukaupan yrityksistä on vain yksi toimipaikka ja ne ovat henkilömäärältään valtaosin pieniä. Tukkukaupan toimipaikoista yli 80 prosentissa työskentelee vain alle viisi työntekijää. Toimipaikkakoko henkilöstöllä mitattuna vaihtelee toimialoittain. Suurimpia toimi paikkoja on enemmän laajan tavaravalikoiman tukkukaupassa ja pienimpiä agentuuritoiminnassa sekä kulutustavaratukkukaupassa TUKKUKAUPAN JA TEKNISEN KAUPAN KEHITYS

22 Laajan tavaravalikoiman tukkukauppa 56 % 3 % 13 % 9 % 19 % Pt-tukkukauppa 75 % 10 % 9 % 4 % Kulutustavaratukkukauppa 82 % 9 % 5 % Rakennusalan tukkukauppa 75 % 14 % 6 % 3 % Tieto- ja viestintätekninen tukkukauppa 74 % 14 % 6 % 4 % Tekninen kauppa 76 % 12 % 7 % 4 % Maataloustukkukauppa 71 % 18 % 9 % 2 % Agentuuritoiminta 95 % 3 % TUKKUKAUPPA YHTEENSÄ 82 % 10 % 5 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 8 Tukkukaupan toimipaikat henkilöstömäärän mukaan vuonna 2008 Lähde Tilastokeskus, Yritysrekisterin palveluopas Yrityskannan muutokset Tukkukaupan yrityskanta on uusiutunut jatkuvasti. Uusia yrityksiä perustetaan ja vanhoja lopetetaan. Tilastotiedot uusista ja lopettaneista yrityksistä ovat hallinnollisia tietoja; kun yritys saa uuden yritys tunnuksen, se kirjautuu uutena yrityksenä. Yrityksen toiminta saattaa siis olla jo olemassa, mutta toiminta jatkuu vain uudella nimellä. Aloittaneiden yritysten joukossa on myös sellaisia yrityksiä, jotka vain perustetaan, mutta varsinaista toimintaa ei aloiteta. Samoin lopettaneiden joukossa voi olla yrityksiä, jotka eivät ole toimineet pitkiin aikoihin. Aloittaneiden ja lopettaneiden erotus kuvaa kuitenkin yrityskannassa tapahtunutta kehityksen suuntaa. Tukkukaupan yrityskanta uusiutuu lähes kymmenellä prosentilla vuosittain. Uusia tukkukaupan yrityksiä on vuosittain seitsemästä yhdeksään prosenttiin ja lopettaneita vastaava määrä luvun alussa lopettaneita tukkukaupan yrityksiä oli enemmän kuin aloittaneita. Vuosikymmenen puolen välin jälkeen tilanne muuttui, aloittaneita oli enemmän kuin lopettaneita. Vuonna 2008 tilanne oli kuitenkin jälleen sama kuin 2000-luvun alussa. Vuonna 2008 aloittaneita tukkukaupan yrityksiä oli lähes 1500 ja lopettaneita yli Osa yrityksistä lopettaa toimintansa konkurssin myötä, suurin osa kuitenkin jonkun muun syyn takia. Osassa konkurssitapauksistakin yrityksen toiminta jatkuu uuden yrittäjän myötä. Viime vuonna konkurssin koki 154 tukkukaupan yritystä. Lukumäärä on viime vuosina ollut laskussa, mutta alkuvuoden 2009 tilaston perusteella konkurssien määrä 2 TUKKUKAUPAN JA TEKNISEN KAUPAN KEHITYS 21

23 Aloittaneita Lopettaneita Kuva 9 Tukkukaupan aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuosina on jälleen kääntynyt kasvuun. Alkuvuonna 2009 oli konkursseja vuoden 2008 alkuvuoteen verrattuna kolmannes enemmän. Mikäli sama tahti jatkuu loppuvuodesta, konkurssien määrä nousee yli kahteensataan vuonna Kuva 10 Konkurssit tukkukaupassa Henkilöstö Tukkukaupan henkilöstöstä ja työntekijöistä on saatavilla tietoa eri tilastolähteistä. Tässä käytetään sekä Tilastokeskuksen työvoima tutkimusta että yritystilastoa. Laskenta- ja otantamenetelmistä johtuen tilastojen 22 2 TUKKUKAUPAN JA TEKNISEN KAUPAN KEHITYS

24 antamat luvut ovat erilaiset. Molemmissa tilastoissa työn tekijämäärään sisältyvät sekä palkansaajat että yrittäjät. Yrittäjien osuus työllisistä on tukkukaupassa noin kymmenen prosenttia. Yritysrekisterin tilastossa henkilöstömäärä kuvaa henkilötyö vuotta siten, että kaksi puolipäiväistä työntekijää lasketaan yhdeksi työn tekijäksi. Yritysrekisteristä saadaan tietoja tarkemmalla toimialajaolla. Työvoimatilastossa vastaavasti työlliseksi luetaan henkilö, joka on töissä viikossa vain muutaman tunnin. Työvoimatilasto kuvaa vain koko tukku kaupan toimialaa Työllisten ja henkilöstömäärän kehitys Vuonna 2008 tukkukaupassa työskenteli työvoimatutkimuksen mukaan työntekijää. Vuoden 2009 alkuvuoden tilaston mukaan työllisten määrä on laskenut vuoden 2008 alkuvuodesta yli kymmenellä prosentilla. Työllisten määrä on ollut kasvussa lähes koko tarkastelujakson ajan. Pieni notkahdus tosin tapahtui vuonna Yritystilaston mukaan tukkukaupassa työskenteli noin työntekijää kokoaikaisiksi muutettuna. Henkilöstömäärä on yritystilaston mukaan säilynyt varsin vakaana tarkastelujaksolla luvun lopussa henkilöstömäärä hieman kasvoi, mutta 2000-luvun lopussa on määrässä tapahtunut hyvin hidasta laskua. Toimialoista eniten työllistäviä ovat tekninen kauppa sekä kulutustavaroiden tukkukauppa. Nämä molemmat työllistävät kokoaikaisiksi laskettuna yli työntekijää * Polttoaineiden tukkukauppa Tekninen kauppa Tieto- ja viestintätekninen tukkukauppa Maataloustukkukauppa Rakennusalan tukkukauppa Kulutustavaratukkukauppa Päivittäistavaratukkukauppa Laajan tavaravalikoiman tukkukauppa Työlliset Kuva 11 Tukkukaupan työlliset ja henkilöstö vuosina Vuoden 2008 henkilöstömäärä on arvioitu, Yritysrekisterin vuositilasto ja Työvoimatilasto 2 TUKKUKAUPAN JA TEKNISEN KAUPAN KEHITYS 23

25 2.2.2 Palkat Palkkoja koskevat tiedot ovat Tilastokeskuksen yritystilastosta ja Elinkeinoelämän keskusliiton palkkatilastosta. Yritystilaston palkat ovat tilikaudelta ja niihin sisältyvät rahapalkan lisäksi ennakkoperintälain mukaiset luontaisedut. Palkkoihin sisältyvät myös yrittäjien itselleen maksamat palkat. Optiotulot eivät sisälly palkkoihin. Yritystilastossa palkkatasoa kuvataan maksetuilla palkoilla. Tukkukaupassa maksettiin palkkoja vuonna 2007 yhteensä 3,2 miljardia euroa. Tämä tekee henkilöä (eli kokoaikaista työntekijää/yrittäjää) kohden noin euroa vuodessa. Laajan tavaravalikoiman tukkukauppa Päivittäistavaratukkukauppa Kulutustavaratukkukauppa Rakennusalan tukkukauppa Maataloustukkukauppa Tieto- ja viestintätekninen tukkukauppa Tekninen kauppa Polttoaineiden tukkukauppa TUKKUKAUPPA /vuosi Kuva 12 Palkat henkilöä kohden (kokoaikaiseksi laskettuna) tukkukaupassa 2007, Yritysrekisterin vuositilasto Toimialoittain maksettujen palkkojen taso vaihtelee, mikä johtuu osittain erilaisista työnkuvista ja toimialalla toimivista ammatti ryhmistä. Keskimäärin henkilöä kohden maksettiin korkeinta palkkaa tieto- ja viestintäteknisessä tukkukaupassa, jossa palkat henkilöä kohden olivat euroa vuonna Seuraavaksi korkeimmat palkat ovat polttoaineiden tukkukaupassa sekä teknisessä kaupassa. Elinkeinoelämän keskusliiton tilastosta saadaan kaupan alan palkoista ammattikohtaisia tietoja. Ansiot ovat lokakuun säännöllisen työajan kuukausiansioita ilman tulospalkkiota. Tilastot koskevat koko kauppaa, mutta suuri osa konttorityöntekijöistä, kaupan automiehistä sekä varasto työntekijöistä ja -esimiehistä on tukkukaupan palveluksessa. Kaupan työntekijöistä korkeimmat kuukausiansiot ovat varastoesimiehillä sekä konttorityöntekijöillä, joita ovat mm. konttoreissa työskentelevät tukkumyyjät. Näiden ammattiryhmien ansiot ovat myös kasvaneet edellisvuodesta nopeammin kuin varastotyöntekijöiden tai automiesten ansiot TUKKUKAUPAN JA TEKNISEN KAUPAN KEHITYS

26 Konttori, suorittava taso Kaupan automiehet Varastoesimiehet Varastotyöntekijät Lokakuu 2007 Lokakuu 2008 Kuva 13 Kaupan alan säännöllisen työajan kuukausiansio ilman tulospalkkiota 2007 ja 2008 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Palkkatilasto 2.3 Liikevaihto Tukkukaupan liikevaihto on noin 70 miljardia euroa. Liikevaihdoltaan suurimat toimialat tukkukaupassa ovat tekninen kauppa, kulutustavaroiden tukkukauppa sekä laajan tavaravalikoiman tukkukauppa, joka on yhtenä toimialana mukana aikasarjatarkastelussa. Laajan tavaravalikoiman tukkukaupan yrityksen liikevaihto jakautuu moneen toimialaan. Liike vaihdosta runsaan puolen arvioidaan olevan päivittäistavaratukkukauppaa, kolmanneksen kulutustavaratukkukauppaa ja lopun teknistä kauppaa. Aikasarjoissa laajan tavaravalikoiman tukkukauppa on kuitenkin omana luokkanaan, sillä riittävän tarkkaa tuotekohtaista Mrd Polttoaineiden tukkukauppa Tekninen kauppa Tieto- ja viestintätekninen tukkukauppa Maataloustukkukauppa Rakennusalan tukkukauppa Kulutustavaratukkukauppa Päivittäistavaratukkukauppa Laajan tavaravalikoiman tukkukauppa Kuva 14 Tukkukaupan liikevaihto vuosina ja arvio vuodelle TUKKUKAUPAN JA TEKNISEN KAUPAN KEHITYS 25

27 liikevaihtojaottelua ei ole saatavilla. Tukkukaupan kokonaismarkkinat -kuvassa (s.9) laajan tavaravalikoiman tukkukauppa on kuitenkin jaettu eri toimialoille. Liikevaihto on tukkukaupassa kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Erityisen voimakasta kasvu on ollut parin viimeisen vuoden aikana, mutta kauppatilaston mukaan kasvu on nyt hiipumassa. Kasvu hidastui jo vuoden 2008 lopussa ja alkuvuonna 2009 tukkukaupan arvo on laskenut lähes viidenneksellä edellisvuoden alkuun verrattuna luvulla voimakkaimmin ovat kasvaneet kulutustavaratukkukauppa, rauta-, rakennus- ja sisustustarviketukkukauppa sekä polttoaineiden tukkukauppa. Reaalista liikevaihdon kasvua mitataan määräindeksillä. Määrä- eli volyymi-indeksi kuvaa määrissä tapahtuneita muutoksia. Kaupan määräindeksi saadaan siten, että ensin lasketaan arvoindeksi, joka jaetaan hintaindeksillä. Saatu osamäärä kerrotaan sadalla. Reaalinen kasvu tukkukaupassa on myös ollut voimakasta luvun alkupuoliskolla tukkukaupan määrä kasvoi jopa hieman nopeammin kuin arvo. Hinnat tukkukaupassa siis laskivat. Vuodesta 2005 eteenpäin tukkukaupan arvo on kasvanut määrää nopeammin. Vuonna 2008 tukkukaupan arvo oli yli 50 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2000 ja määräkin lähes 40 prosenttia korkeampi. Alkuvuonna 2009 liikevaihto on kuitenkin laskenut rajusti. Mikäli saman lainen kehitys tapahtuu loppuvuodesta, arvioidaan myynnin arvon olevan samalla tasolla kuin vuonna 2005 ja määrän hieman tätä alhaisempi * Ind 100 = 2000 Arvoindeksi Määräindeksi Kuva 15 Tukkukaupan liikevaihdon arvon ja määrän kehitys vuosina Vuosi 2009 on arvioitu tammi-kesäkuun indeksien pohjalta TUKKUKAUPAN JA TEKNISEN KAUPAN KEHITYS

28 2.4 Tukkukaupan alueellinen keskittyminen Tukkukauppa on jakautunut alueellisesti hyvin epätasaisesti Suomessa. Tukkukaupan toiminta painottuu Etelä-Suomeen ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Toimintaa kuvaavat luvut ovat Tilastokeskuksen toimipaikkatilastosta, joka kuvaa alueellisesti paremmin tukkukauppaa kuin yritystilasto, jossa yritys on sijoitettu pääkonttorinsa mukaan. Kuva 16 Tukkukaupan liikevaihdon alueellinen jakautuminen Suomessa vuonna TUKKUKAUPAN JA TEKNISEN KAUPAN KEHITYS 27

29 Toimipaikan liikevaihdolla mitattuna tukkukaupan keskittyminen Etelä-Suomeen näkyy erityisen voimakkaasti. Markkinat ovat erityisesti pääkaupunkiseudulla. Helsingin, Espoon ja Vantaan tukku kaupan toimipaikat kattavat kaksi kolmasosaa koko maan liikevaihdosta. Pää kaupunkiseutua seuraavat Tampere ja Turku. Tukkukaupan liikevaihdoltaan kymmenen suurimman kunnan joukossa ovat myös Lahti, Oulu, Kerava, Tuusula ja Seinäjoki. Tukkukauppa näyttää painottuvan suurten kaupunkien ympäristöön sekä Pohjanmaan rannikolle. Tukkukauppa on volyymiltaan vähäisempää itäisessä ja pohjoisessa osassa Suomea. Kuva 17 Tukkukaupan liikevaihto (milj. ) maakunnittain vuonna TUKKUKAUPAN JA TEKNISEN KAUPAN KEHITYS

30 Maakunnittain tarkasteluna Uudenmaan merkitys korostuu ylitse muiden. Toiseksi suurimmat maakunnat tukkukaupan liikevaihdolla mitattuna ovat Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi, mutta näiden merkitys on vain alle kymmenen prosenttia Uudenmaan volyymista. Pohjois- Pohjanmaa jää Varsinais-Suomen tukkukaupan volyymista puoleen. Muiden maakuntien merkitys tukkukaupan volyymissa on varsin vähäinen. Tukkukaupan liikevaihto on Suomessa kasvanut kuudessa vuodessa yhteensä 13,5 miljardilla eurolla. Uudenmaan kasvu on vienyt Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Kuva 18 Tukkukaupan liikevaihdon (milj. ) kehitys maakunnittain vuosina TUKKUKAUPAN JA TEKNISEN KAUPAN KEHITYS 29

31 tästä 11,7 miljardia. Uudenmaan kasvu on ollut suurempaa kuin muiden maakuntien tukkukaupan liikevaihdon kokonaisarvo. Muutamassa maakunnassa suhteellinen kasvu on kuitenkin ollut Uuttamaata suurempaa. Uudellamaalla liikevaihto on kuudessa vuodessa kasvanut yhteensä noin 30 prosenttia, mutta Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä noin 40 prosenttia. Kuva 19 Tukkukaupan henkilöstön alueellinen jakautuminen Suomessa vuonna TUKKUKAUPAN JA TEKNISEN KAUPAN KEHITYS

32 Henkilöstöltään tukkukauppa on Suomessa tasaisemmin jakautunut kuin liikevaihdoltaan. Pääkaupunkiseutu työllistää tukkukaupan henkilöstöstä hieman yli puolet. Lähes saman verran on henkilöstöä sijoittuneena muualle Suomeen. Tukkukaupan henkilöstö kuitenkin painottuu liikevaihdon tavoin suuriin kaupunkeihin. Maakunnissa ja pienemmillä paikkakunnailla on jonkin verran pieniä tukkukaupan toimipaikkoja, jotka kokoonsa nähden työllistävät monesti suuria toimipaikkoja enemmän. Kuva 20 Tukkukaupan henkilöstö maakunnittain vuonna TUKKUKAUPAN JA TEKNISEN KAUPAN KEHITYS 31

33 Henkilöstömäärä on alueellisesti kehittynyt eri suuntaisesti kuin liikevaihto. Uudellamaalla henkilöstömäärä on 2000-luvulla vähentynyt parilla tuhannella, kun taas lähes kaikkialla muualla henkilömäärässä on tapahtunut kasvua. Ainoastaan Savossa on Uudenmaan ohella henkilöstö määrä vähentynyt. Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Kuva 21 Tukkukaupan henkilöstömäärän kehitys maakunnittain vuosina TUKKUKAUPAN JA TEKNISEN KAUPAN KEHITYS

34 2.5 Liiketaloudelliset tunnusluvut Tukkukaupan liiketaloudellisia tunnuslukuja tarkastellaan tässä Tilastokeskuksen kaupan tilinpäätöstilaston pohjalta. Koko tukkukaupasta (pl. agentuuritoiminta) on tietoja vuosilta , joista viimeinen on ennakkotieto. Toimialoittaisia tietoja ei tässä tarkastella aikasarjana, vaan kuvataan vuoden 2007 tilannetta. Toimialoittaiset tiedot ovat vielä vanhan toimialaluokituksen mukaisia. Taulu 3 Tukkukaupan liiketaloudellisia tunnuslukuja ja ennakkotiedot * Osuus liiketoiminnan tuotoista Aine- ja tarvikekäyttö 79,2 % 80,4 % 80,7 % 81,3 % Ulkopuoliset palvelut 2,0 % 2,0 % 2,2 % 2,3 % Henkilöstökulut 6,3 % 5,9 % 5,6 % 5,6 % Muut liiketoiminnan kulut 8,4 % 7,9 % 7,5 % 7,4 % Käyttökate 4,1 % 3,8 % 4,0 % 3,3 % Liiketulos 3,0 % 2,9 % 3,1 % 1,9 % Nettotulos 2,2 % 2,1 % 2,5 % 0,5 % Kokonaistulos 2,8 % 3,1 % 3,2 % 0,9 % Tilikauden tulos 3,0 % 3,3 % 3,3 % 1,1 % Omavaraisuusaste 42,8 % 42,4 % 42,1 % Kokonaisvelat/liikevaihto 27,1 % 27,8 % 27,2 % Tukkukaupan toiminnassa korostuvat tavaraostot. Kun yritystoiminnassa yleisesti aine- ja tarvikekäytön osuus liiketoiminnan tuotoista on noin 50 prosenttia, on se tukkukaupassa yli 80 prosenttia. Osuus on vielä viime vuosina ollut kasvussa, ja vastaavasti henkilöstökulujen ja muiden liiketoiminnan kulujen (sisältäen mm. vuokrakulut) osuudet olleet laskussa. Vuoden 2008 ennakkotietojen pohjalta voidaan nähdä että tukkukaupan tulos on selvästi laskenut edellisvuodesta. Omavaraisuusaste ja Taulu 4 Tukkukaupan liiketaloudellisia tunnuslukuja toimialoittain Poltto- 518 Kone-, Maatalous- Pt- Kulutus- aine- ja laite- Yleis- 511 Tukku- tukku- tukku- tavara- rakennus- ja tarvike- tukku- Agentuurikauppa kauppa kauppa tukkuk. alan tk. tukkuk. kauppa toiminta Osuus liiketoiminnan tuotoista Aine- ja tarvikekäyttö 80,7 % 86,8 % 81,2 % 73,0 % 84,0 % 74,0 % 87,1 % 26,9 % Ulkopuoliset palvelut 2,2 % 2,8 % 1,7 % 1,3 % 2,6 % 1,9 % 2,6 % 11,3 % Henkilöstökulut 5,6 % 4,2 % 5,1 % 8,1 % 3,8 % 10,2 % 2,1 % 18,6 % Muut liiketoiminnan kulut 7,5 % 5,0 % 8,8 % 11,9 % 5,3 % 8,2 % 6,7 % 27,7 % Käyttökate 4,0 % 1,2 % 3,1 % 5,5 % 4,3 % 5,3 % 1,5 % 12,2 % Liiketulos 3,1 % 0,8 % 2,2 % 4,5 % 3,3 % 4,4 % 0,8 % 8,8 % Nettotulos 2,5 % 1,5 % 1,2 % 3,2 % 2,4 % 4,3 % 0,9 % 5,8 % Kokonaistulos 3,2 % 2,0 % 3,2 % 4,2 % 2,6 % 4,9 % 2,1 % 6,3 % Tilikauden tulos 3,3 % 2,1 % 3,4 % 4,3 % 2,6 % 5,0 % 2,1 % 9,4 % Omavaraisuusaste 42,1 % 47,0 % 41,9 % 42,2 % 38,2 % 41,5 % 48,8 % 45,1 % Kokonaisvelat/liikevaihto 27,2 % 22,8 % 23,4 % 33,1 % 25,7 % 31,6 % 22,7 % 74,2 % 2 TUKKUKAUPAN JA TEKNISEN KAUPAN KEHITYS 33