Tuomas Santasalo Katja Koskela TUKKUKAUPPA SUOMESSA 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuomas Santasalo Katja Koskela TUKKUKAUPPA SUOMESSA 2009"

Transkriptio

1 Tuomas Santasalo Katja Koskela TUKKUKAUPPA SUOMESSA 2009 Tukkukaupan toimiala on Suomessa viime vuosina kehittynyt varsin voimakkaasti ja kirjassa kuvataan tätä kehitystä sekä toimintatapojen muutosta. Kirjassa muodostetaan kuva nykypäivän tukkukaupasta ja se pohjautuu eri tukkukaupan toimialojen asiantuntijoiden haastatteluihin sekä laajaan tilastoaineistoon. Tukkukauppa hankkii tavaraa teollisuudelta sekä kotimaasta että ulkomailta. Tukkukaupat myyvät tuotteita ja palveluja vähittäiskaupalle sekä muille yrityksille, yhteisöille ja julkishallinnolle. Myydyt tuotteet välittyvät vähittäiskaupasta kuluttajille ja muut yritysasiakkaat ovat joko loppukäyttäjiä tai jalostavat tuotteita edelleen. Kaupan kansainvälistyminen on vaikuttanut merkittävästi tukkukaupan sekä erityisesti teknisen kaupan toimintaan ja rakenteisiin Suomessa. Tukkukauppa käsitetään usein tavaran välittäjäksi tuotannon ja vähittäiskaupan välillä ja pääosa tukkukaupoista toimiikin edelleen tältä pohjalta. Lisäksi tukkukaupat ovat joutuneet omaksumaan uusia tehtäviä ja toimintatapoja tavaraketjun osana. Tekninen kauppa, joka on erikoistunut teollisuuden tarvitsemien tuotteiden toimittamiseen, on viime vuosina muuttunut luonteeltaan merkittäväksi palveluntuottajaksi. Tekninen kauppa huolehtii nykypäivänä asiakkaan kokonaisratkaisuista ja asiantuntijapalveluista. Tukkukauppa Suomessa -kirja on perusteos tukkukaupasta. Kirja soveltuu alan oppikirjaksi ja tietolähteeksi kaupan alalla työskenteleville sekä siitä kiinnostuneille. Tuomas Santasalo, KTM, on tutkinut vähittäiskauppaa yli 25 vuotta ja on kirjoittanut useita kauppaan liittyviä asiantuntijateoksia. Santasalo on tutkinut myös kuluttajien ostovoimaa ja kulutuskäyttäytymistä. Katja Koskela, KTM, on toiminut kaupanalan erikoistutkijana yli 15 vuotta ja on perehtynyt kaupan sijoittumisratkaisuihin. Koskela on kirjojen lisäksi tehnyt mm. kaupan kaavoitukseen liittyviä selvityksiä. Kustantaja: TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D Helsinki puh. (09) ISBN (nid.) ISBN (PDF) Tuomas Santasalo Katja Koskela TUKKUKAUPPA SUOMESSA 2009 Tuomas Santasalo Katja Koskela TUKKUKAUPPA SUOMESSA 2009 Tukkukauppa Päivittäistavaratukkukauppa Kulutustavaratukkukauppa Rakennusalan tukkukauppa Tieto- ja viestintätekninen tk Maataloustukkukauppa Tekninen kauppa Polttoaineiden tukkukauppa Autoalan tukkukauppa KAUPAN LIITTO PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO myy, jakelee, palvelee Ketjut, kaupparyhmät Ravintolat ja kahvilat Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Teollisuus Yritykset Laitokset Maatalousyrittäjät Muut yrittäjät Autokauppa Huoltamot

2 Tuomas Santasalo Katja Koskela Tukkukauppa Suomessa 2009 TUOMAS SANTASALO Ky Helsinki

3 Teksti ja kuvat Taitto Rahoittajat TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D Helsinki Puh Toni Brantberg KAUPAN LIITTO ry Eteläranta 10, PL Helsinki Puh PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO ry Paasivuorenkatu 4 6 A Helsinki Puh ISBN (nid.) ISBN (PDF) Viides uusittu laitos SANTASALO Painopaikka Erweko Oy Helsinki

4 ESIPUHE Tukkukauppa Suomessa kirja kuvaa tukkukaupan toimialaa ja toimintaa Suomessa. Viime vuosina tukkukaupan toimiala on kehittynyt varsin voimakkaasti. Kirja kuvaa tätä kehitystä sekä toimintatapojen muutosta. Kirjassa muodostetaan kuva nykypäivän tukkukaupasta ja se pohjautuu eri tukkukaupan toimialojen asiantuntijoiden haastatteluihin sekä laajaan tilastoaineistoon. Tukkukauppa on kauppaa, jonka asiakkaana ovat yritykset, kun taas vähittäiskaupan kohderyhmänä ovat kuluttajat. Tukkukaupat myyvät tuotteita ja palveluja vähittäiskaupalle sekä muille yrityksille, yhteisöille ja julkishallinnolle. Tukkukaupat myyvät tuotteita sekä vähittäis kaupalle edelleen välitettäväksi, mutta myös tuotteen loppukäyttäjille kuten teollisuudelle ja muille yrityksille. Kaupan kansainvälistyminen on vaikuttanut merkittävästi tukkukaupan ja erityisesti teknisen kaupan toimintaan ja rakenteisiin Suomessa. Tukkukauppa käsitetään usein tavaran välittäjäksi tuotannon vähittäiskaupan välillä. Osa tukkukaupoista toimii edelleen tältä pohjalta, mutta nekin ovat joutuneet omaksumaan uusia tehtäviä ja toimintatapoja tavaraketjun osana. Osa tukkukaupassa toimivista yrityksistä eli esi merkiksi kaupan ryhmät ja ketjut toimivat vastaavasti koko tavaraketjussa, eli ketju tai ryhmä toimii sekä tavaran valmistuttajana, maahantuojana ja tukkukauppana että vähittäiskauppana. Ketju toiminta on ollut kasvussa. Tekninen kauppa, joka on erikoistunut tuotteiden toimittamiseen teollisuudelle, on viime vuosina muuttunut luonteeltaan merkittävästi. Palvelujen merkitys toimialalla on kasvanut. Tekninen kauppa huolehtii asiakkaan kokonaisratkaisuista ja merkittävässä asemassa ovat asiantuntijapalvelut. ESIPUHE 3

5 Kirjan ensimmäisessä luvussa kuvataan tukkukaupan tehtäväkenttää sekä toimintamalleja ja toimintaympäristöä. Toisessa luvussa kuvataan tilastojen pohjalta tukkukaupan ja teknisen kaupan kehitystä. Luvusta kolme eteenpäin tarkastellaan tukkukaupan eri toimialoja tarkemmalla jaottelulla. Kirjan sisältö on jaettu lukuihin vuoden 2008 toimialaluokituksen pääluokkien mukaan, mutta jonkin verran toimialaluokkia on yhdistelty, jotta pääluokat muodostavat selkeitä toiminnallisia kokonaisuuksia. Merkittävimpiä toimialoja on tarkasteltu myös tarkemmalla luokitustasolla. Moottoriajoneuvojen sekä polttoaineiden tukkukauppaa ei tässä kirjassa ole yksityiskohtaisesti käsitelty. Tämä kirja on toteutettu yhdessä Kaupan Liiton ja Palvelualojen ammattiliiton kanssa. Liitot ovat rahoittaneet julkaisun taustalla olevan tutkimustyön. Työtä on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet Kaupan Liitosta Heikki Ropponen, Timo Löppönen, Mari Flink ja Jaana Kurjenoja sekä Palvelualojen ammattiliitosta Juha Ojala ja Antti Veirto. Tutkimustyöstä ja tekstistä ovat vastanneet Tuomas Santasalo ja Katja Koskela sekä tilastoaineiston työstämisestä Liisa Kirjavainen. Helsingissä Tuomas Santasalo Ky 4

6 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA Tukkukauppa toimialana Tukkukaupan toimintaympäristö Tukkukaupan toiminta Yhteiskuntavastuu Tukkukaupan toimintamalleja Tukkukauppa kansantaloudessa Tilastointi tukkukaupassa TUKKUKAUPAN JA TEKNISEN KAUPAN KEHITYS Yritykset ja toimipaikat Yritys- ja toimipaikkakoko Yrityskannan muutokset Henkilöstö Työllisten ja henkilöstömäärän kehitys Palkat Liikevaihto Tukkukaupan alueellinen keskittyminen Liiketaloudelliset tunnusluvut PÄIVITTÄISTAVARATUKKUKAUPPA Yritykset Henkilöstö Liikevaihto KULUTUSTAVARATUKKUKAUPPA Yritykset Henkilöstö Liikevaihto RAKENNUSALAN TUKKUKAUPPA Yritykset Henkilöstö Liikevaihto TIETO- JA VIESTINTÄTEKNINEN TUKKUKAUPPA Yritykset Henkilöstö Liikevaihto TEKNINEN KAUPPA Yritykset Henkilöstö Liikevaihto MAATALOUSTUKKUKAUPPA Yritykset Henkilöstö Liikevaihto SISÄLLYSLUETTELO 5

7 LÄHTEET HAASTATTELUT LIITTEET Liite 1 Toimialaluokitus Liite 2 Tukkukaupan yritykset vuosina ja arvio vuodelle Liite 3 Tukkukaupan henkilöstö vuosina ja arvio vuodelle Liite 4 Tukkukaupan liikevaihto vuosina ja arvio vuodelle Liite 5 Tukkukaupan yritykset, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2007 uuden ja kirjaan muokatun luokituksen mukaisena SISÄLLYSLUETTELO

8 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA Tukkukauppa on vähittäiskauppaa ja muuta yritystoimintaa palvelevaa kauppaa, johon olennaisena osan kuuluu tavaran välittäminen ja siihen kytkeytyvä palvelutoiminta. Myös maahantuonti liittyy olennaisesti tukku kauppaan. Perinteinen käsitys tukkukaupasta tavaraketjun välittäjänä tuotannon tai jalostavan teollisuuden ja vähittäiskaupan välillä on muuttunut tavaravirtojen ja niihin sisältyvien tehtävien muututtua. Tukku kaupan tehtäväkenttään on tullut paljon palveluiksi luokiteltavia tehtäviä, mikä on muuttanut tukkukaupan toimintaa laaja-alaisemmaksi. Kauppa on kansainvälistynyt ja se näkyy myös tukkukaupassa. Kaupasta on tullut yhä säännellympää ja mm. erilaiset EU-säännökset ovat lisänneet tukkukaupan tehtäväkenttää. Muuttunut toimintaympäristö on muokannut myös suomalaista tukkukaupan kenttää ja toiminta tapoja. Tukkukauppa jakautuu entistä selkeämmin eri tyyppisiin toimijoihin; vähittäis kauppaa ja ravintolatoimintaa palvelevaan sekä muita yrityksiä ja yhteisöjä palvelevaan kauppaan. 1.1 Tukkukauppa toimialana Tukkukauppa on yksi suurista toimialoista Suomessa. Tukkukauppa ja tekninen kauppa jakautuvat moneen erityyppiseen toimialaan. Osa toimialoista palvelee pääosin vähittäiskauppaa, osa muita lähinnä tuotannollisia yrityksiä. Osa toimialoista palvelee molempia sektoreita. 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA 7

9 Tukkukaupan päätoimialat jaetaan tuotteiden, toiminnan ja toimintakumppaneiden mukaan päivittäistavaratukkukauppaan, kulutus- ja käyttötavaratukkukauppaan, maataloustukkukauppaan, tekniseen kauppaan, rakennusalan tukkukauppaan, tieto- ja viestintätekniseen tukku- TUKKUKAUPPA SUOMESSA Liikevaihto noin 70 mrd. * Vähittäiskauppa Palvelut, teollisuus ja maataloustuotanto PÄIVITTÄISTAVARATUKKUKAUPPA Vihannestukkukauppa Lihatukkukauppa Maitotaloustukkukauppa Munatukkukauppa Alkoholitukkukauppa Tupakkatukkukauppa Makeis- ja leipomotukkukauppa Kahvi- ja teetukkukauppa Kalatukkukauppa Luontaistuotetukkukauppa Muut elintarviketukkukaupat Elintarvikkeiden yleistukkukaupat 14 mrd. KULUTUS- JA KÄYTTÖTAVARA- TUKKUKAUPPA Lääketukkukauppa Terveydenhuoltoalan tukkukauppa Kulutuselektroniikan- ja kodinkoneiden tk Kello- ja jalometallitukkukauppa Tekstiili- ja jalkinetukkukauppa Urheilu- ja vapaa-aikatukkukauppa Toimisto-, paperi-, koulu- ja atk-tarvikealan tk Taloustavaroiden tukkukauppa Kosmetiikkatukkukauppa Kirjatukkukauppa 15 mrd. Huonekalujen, mattojen ja valaisimien tk Käyttötavaroiden yleistukkukaupat MAATALOUSTUKKUKAUPPA Viljan, raakatupakan, siementen ja eläinrehujen tukkukauppa Kukkien ja taimien tukkukauppa Elävien eläinten tukkukauppa Turkisten ja nahkojen tukkukauppa 2 mrd. TEKNINEN KAUPPA Maa- ja metsätalouskoneiden kauppa Työstökoneiden kauppa Kaivos- ja rakennuskoneiden kauppa Tekstiiliteollisuuden koneiden kauppa Toimitilakalusteiden kauppa Muiden konttorikoneiden ja -laitteiden kauppa Muiden koneiden ja laitteiden kauppa Sähkötarvikekauppa Raakametallien ja malmien kauppa Peruskemikaalien ja lannoitteiden kauppa Muiden välituotteiden kauppa Jätteen ja romun kauppa 13 mrd. RAKENNUSALAN TUKKUKAUPPA Puu, rakennus- ja sisustusmateriaalien ja saniteettilaitteiden tk Rautakauppatavaroiden tukkukauppa 10 mrd. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNINEN TUKKUKAUPPA Tietokoneiden ja ohjelmistojen tukkukauppa Viestintälaitteiden tukkukauppa Elektronisten komponettien tukkukauppa 4 mrd. POLTTOAINEIDEN TUKKUKAUPPA 11 mrd. AUTOALAN TUKKUKAUPPA Henkilöautojen ja keveiden moottoriajoneuvojen tk Kuorma-autojen ja raskaiden ajon. tk Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden tk Moottoripyörien ja osien tk 10 mrd. * Liikevaihto vuonna 2008, ei sisällä autoalan tukkukauppaa, yleistukkukauppa jaettu pt- ja kulutustavaratukkukauppaan sekä tekniseen kauppaan, yritystilasto, kaupan liikevaihtokuvaaja, yritysten vuosikertomukset 8 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA

10 kauppaan sekä polttoaineiden tukkukauppaan. Autoalan tukkukauppa ei toimialaluokituksessa sisälly varsinaiseen tukkukauppaan. Tukkukaupan liikevaihto on yhteensä 70 miljardia euroa ilman autoalan tukkukauppaa. Päivittäistavarakaupan tukkukauppa sekä kulutusja käyttötavaratukkukauppa kummatkin vastaavat noin 15 miljardin euron osuudesta tukkukaupan liikevaihdosta. Teknisen kaupan arvo on noin 13 miljardia euroa ja maataloustukkukaupan pari miljardia euroa. Rakennus alan tukkukauppa sekä polttoaineiden tukkukauppa saavuttavat miljardin euron ja tieto- ja viestintätekninen tukkukauppa neljän miljardin euron liikevaihdon. Näiden rinnalla autoalan tukkukaupan liike vaihto on noin 10 miljardia euroa. Tukkukaupassa suurin toimiala on kulutustavaratukkukauppa, mutta päivittäistavarakaupan sekä teknisen kaupan markkinat ovat lähes saman suuruiset. Kukin näistä toimialoista kattaa noin viidenneksen tukku kaupan liikevaihdosta. Liikevaihdoltaan pienitä toimialoja ovat maataloustukkukauppa sekä tieto- ja viestintätekninen tukkukauppa. Kaupan toimialalla tukkukaupan sektori on liikevaihdoltaan merkittävästi vähittäiskauppaa suurempi, mutta yritys ja toimipaikkamäärä on tukkukaupassa taas selvästi vähäisempi. Tukkukaupan työllistävä vaikutus on vähittäiskauppaa pienempi, vaikka tukkukaupan yritykset ovat henkilöstöltään suurempia kuin vähittäiskaupan yritykset. Myös liikevaihto henkilöä kohden on tukkukaupassa kolminkertainen vähittäiskauppaan verrattuna. Tukkukauppaan kuuluu osana agentuuritoiminta. Agentuuritoiminta kattaa koko tukkukaupan markkinoiden toimialakirjon. Agentuuritoimin- Polttoaineiden tukkukauppa 16,5 % Päivittäistavaratukkukauppa 19,8 % Tekninen kauppa 19,6 % Kulutustavaratukkukauppa 21,3 % Tieto- ja viestintätekninen tukkukauppa 5,6 % Maataloustukkukauppa 3,1 % Rakennusalan tukkukauppa 14,0 % Kuva1 Tukkukaupan markkinat toimialoittain vuonna 2008 Markkinat (lv) yhteensä 70 miljardia euroa ja yritysten vuosikertomukset 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA 9

11 Taulu1 Tukkukaupan, vähittäiskaupan ja autokaupan yritykset 2007 Tukkukaupan, vähittäiskaupan ja autokaupan yritykset 2007 Liikevaihto Toimi- Henkilöstö/Lv/yr Lv/henk Yritykset Henkilöstö Milj. paikat yritys Milj. Milj. Tukkukauppa ,4 5,4 0,85 Agentuuritoiminta ,5 0,3 0,18 Tukkukauppa ja agentuuritoiminta ,2 4,2 0,80 Vähittäiskauppa ,0 1,5 0,25 Autolalan kauppa* ,1 2,3 0,57 Kauppa yhteensä ,4 2,5 0,47 * sis. tukku- ja vähittäiskaupan Lähde:Tilastokeskus, yritystilasto taa voidaan hyvin kuvata tukkukaupan rinnakkaisena toimintana tukkukaupan kaavion tapaan. Agentuuritoiminta eroaa tukkukaupasta siinä, että se toimii välikätenä tavaravirroissa eikä sen toiminnan volyymeissa ei ole mukana välitettävän tuotteen arvoa. Agentuuritoimintaa ei käsitellä kirjassa omana toimialanaan vaan se sisältyy kuhunkin tukkukaupan toimi alaan. Agentuuritoiminnan liikevaihdon merkitys tukkukaupan rinnalla on pieni, vaikka agentuuriyritysten määrä on suhteellisen suuri. 1.2 Tukkukaupan toimintaympäristö Tukkukauppa Suomessa on jakautunut toimintaympäristön ja -kumppaneiden kannalta eri tyyppisiin toimialoihin. Kulutustavaroiden tukkukauppa toimii selkeimmin perinteisen tukkukaupan tavoin välittäen tavaroita tuotantoportaasta vähittäiskauppaan eli lähinnä erikoiskauppaan ja tavarataloihin. Päivittäistavaratukkukauppa palvelee pääosin päivittäistavarakauppaa, mutta toimittaa tavaraa myös ravintola sektorille. Sekä päivittäistavarakaupassa että kulutustavaratukkukaupassa toimivat suomalaiset suuret kaupparyhmät sekä muut ketjut, jotka yhtenä yrityksenä toimivat sekä tukku- että vähittäiskauppana. Nämä toimivat usein myös tuotteiden valmistuttajina. Rakennusalan tukkukauppa sekä tieto- ja viestintäalan tukkukaupat palvelevat sekä vähittäiskauppaa että muuta yritystoimintaa. Maataloustukkukauppa toimittaa tuotteita pääosin nimensä mukaisesti maatalouteen. Tekninen kauppa eroaa toiminnaltaan merkittävästi perinteisestä tukkukaupasta. Tekninen kauppa välittää tuotteita ja palveluita yrityssektorille. Teknisessä kaupassa tuotteita ei välttämättä myydä varastoista ja myytävien tuotteiden lukumäärä saattaa olla alhainen. Tekninen kauppa on selkeimmin muuttunut viime vuosina ja sen tehtäviin tavaroiden ja tuotteiden myynnin lisäksi sisältyy yhä enemmän prosessiin liittyviä asiantuntija- ja palvelutehtäviä. Liikevaihtoa saadaan useimmiten enemmän palveluista kuin varsinaisesta tuotemyynnistä. Tekninen kauppa toimittaa vain hyvin vähäisessä määrin tuotteita vähittäiskauppaan. Näiden tukkukaupan pääryhmien lisäksi markkinoilla on myös poltto nesteiden tukkukauppa, joka välittää polttonesteitä huoltamoille sekä muulle yritystoiminnalle. Autoalan tukkukauppa toimittaa autoja lähinnä autokaupalle ja muille yrityksille TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA

12 Tukkukaupan toimintaympäristö Tukkukauppa Päivittäistavaratukkukauppa Kulutustavaratukkukauppa Rakennusalan tukkukauppa Tieto- ja viestintätekninen tk myy, jakelee, palvelee Ketjut, kaupparyhmät Ravintolat ja kahvilat Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Maataloustukkukauppa Tekninen kauppa Polttoaineiden tukkukauppa Teollisuus Yritykset Laitokset Maatalousyrittäjät Muut yrittäjät Autoalan tukkukauppa Autokauppa Huoltamot Kuva 2 Tukkukaupan toimintaympäristö 1.3 Tukkukaupan toiminta Tukkukaupan toiminta on yritysten välistä liiketoimintaa. Tukkukaupan muodostavat erilaiset tukkumyyjät, tavaroiden ja palveluiden myyjät ja maahantuojat, erilaiset ostoyhtymät ja teollisuuslaitosten myynti- ja palveluorganisaatiot sekä osuuskunnat. Tukkukauppa myy tuotteita ja palveluita vähittäiskaupoille, muille tukkukaupoille sekä muille yrityksille ja ammatinharjoittajille. Lisäksi tukkukappa toimittaa tuotteita maatalouden harjoittajille sekä erilaisille yhteisöille, valtiolle, kunnille, kuntainliitoille ja järjestöille. Tukkukaupan perustehtävänä on tuotteiden ja palveluiden myyminen. Tämän rinnalla on joukko tehtäviä, joista osat ovat uusia. Myynnin ohella perinteisiä perustehtäviä ovat tuotteiden varastoiminen ja jakeleminen, mutta viime aikoina tavaraketjuun on tullut aikaisempaa enemmän lisätehtäviä. Tavaraketjussa tuotteita lajitellaan, kootaan, asennetaan ja pakataan eli eri komponentteja yhdistellään ja jalostetaan ennen kuin niitä myydään eteenpäin. Tämän tyyppisen työn määrä on kasvanut, kun taas varastointia on vähennetty ja toiminta on painottunut logistiikan kehittämiseen. 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA 11

13 Tukkukauppa toimii usein maahantuojana ja myös valmistuttajana. Se määrittelee itse myytävät tuotteet ja teettää niitä sopivilla alihankkijoilla tai ostaa niitä suoraan ulkomaisilta tuottajilta ja toimittajilta. Tukkukaupalla on vastuuta myös tavaravirran loppupäässä. Tukkukaupan on vastattava mm. tuotteiden huollon järjestämisestä, takuusta sekä kierrätyksestä. Informaation välitys tehtäväkenttänä on vahvasti kasvanut. Tukkukauppa vastaa tuoteinformaatiosta, tekee myynninedistämistä, kouluttaa ja konsultoi. Tukkukauppa kääntää käyttöohjeet suomeksi ja hakee tyyppihyväksynnän tuotteelle. Lisäksi tukkukauppa osallistuu myymälämarkkinointiin. Tukkukaupalla on vähittäiskaupoissa kuten marketeissa ja tavarataloissa mm. myyntikonsulentteja, jotka esittelevät ja myyvät tuotteita kuluttajille myymälöissä. Varsinaiset tuotteet eivät aina ole päämyyntiartikkeli tukkukaupassa. Varsinkin tekninen kauppa myy asiantuntijapalveluita varsinaisen tuotteen ohella. Toiminnassa asiantuntemus on korostunut, mikä kasvattaa osaavan henkilökunnan tarvetta alalla. Agentuuritoiminta eroaa tukkukaupasta siten, että se ei omista välittämiään tuotteita. Agentuuritoiminta toimii välittäjänä ostajien ja myyjien välillä tai osallistuu liiketoimiin toimeksiantajiensa puolesta. Toimeksiantaja voi olla ulkomainen tai kotimainen, yksityinen henkilö tai yritys. Kuva 3 Tukkukaupan toiminta 12 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA

14 1.4 Yhteiskuntavastuu Yritysten yhteiskuntavastuu jaetaan kolmeen osa-alueeseen, taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Vastuullisella toiminnalla tarkoitetaan sitä, että yritykset sisällyttävät vapaaehtoisesti sosiaaliset ja ympäristökysymykset liiketoimintaansa ja vuorovaikutukseensa sidosryhmiensä kanssa. Taloudelliseen vastuullisuuteen kuuluvat kannattavuudesta ja kilpailukyvystä huolehtiminen sekä omistajien tuotto-odotuksiin vastaaminen. Samalla yritys tuottaa yhteiskunnalle taloudellista hyvinvointia tuottamalla tavaroita ja palveluita sekä maksamalla veroja. Hyvä taloudellinen suorituskyky luo perustan myös yritysten sosiaaliselle ja ympäristö vastuulle. Ympäristövastuullisuus tarkoittaa luonnonvarojen kestävää käyttöä, jätteiden määrän vähentämistä ja ympäristöhaittojen pitämistä mahdollisimman pieninä. Siihen kuuluvia tavoitteita ovat vesien, ilman ja maaperän suojelu, ilmastonmuutoksen hallinta ja luonnonvarojen säästeliäs käyttö. Ihmisiin kohdistuva sosiaalinen vastuullisuus käsittää henkilöstön hyvinvoinnin, koulutuksen ja motivoinnin, tuoteturvallisuuden ja kuluttajan suojan sekä yhteistyön yritysverkoissa. Sosiaalinen vastuu on nykyisin painottunut erityisesti hankintojen eli kehittyvien maiden työoloista ja henkilöstön oikeuksista huolehtimiseen. Vastuullisuus tukkukaupassa näkyy normaalin yritystoiminnan yhteiskuntavastuun ohella mm. tuote-, informaatio- ja kierrätysvastuuna. Tuotevastuuseen liittyy koko tuotteen elinkaaren ympäristövaikutukset sekä vastuullisuus mm. tuotteen tuottamisessa. Tukkukauppa varmistaa tuotteen alkuperän ja esimerkiksi tehdasolosuhteet eli pyrkii varmistamaan tuotteiden eettisen laadun. Tuotevastuuseen liittyvät myös käyttöturvallisuus sekä virhevastuu. Tukkukauppa vastaa siitä, että tuotteiden tulee olla käyttäjilleen turvallisia, lisäksi se on vastuussa myymistään virheellisistä tuotteista. Tukkukaupan vastuu ulottuu siten loppukäyttäjään asti eli tukkukaupat kantavat vastuunsa myös vähittäiskaupan kautta loppukäyttäjälle. Tukkukauppa on vastuussa myös tuoteinformaatiosta. Tukkukaupan vastuulla ovat mm. käyttöohjeet sekä käyttöturvatiedotteet. Tukkukauppa hoitaa muuta informaatiovastuutaan mm. vähittäiskaupalle, kuluttajille, valmistajille sekä viranomaisille tiedottamalla. Informaatiovastuuta hoidetaan myös kouluttamalla ja konsultoimalla asiakkaita sekä osallistumalla vähittäiskaupan markkinointiin. Pakkaukset ja kierrätys ovat osa kuluttajille suoraan näkyvää ympäristöpolitiikkaa. Tukkukauppa vaikuttaa tuotteisiin ja niiden pakkaamiseen sekä pakkausten kehittämiseen vähentäen siten syntyvän jätteen määrää. Myös tuotteiden tai raaka-aineiden uusiokäyttö on yksi tukkukaupan vastuualueista. EU-direktiivien myötä on tukkukaupalle tullut ja tulee yhä enenemässä määrin ympäristöön liittyviä vastuita. Tuottajat (tavaran markkinoille saattavat) vastaavat jo nyt mm erilaisten pakkausmateriaalien, SER-ro- 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA 13

15 mun eli sähkö- ja elektroniikkaromun sekä kannettavien akkujen ja paristojen keräilystä ja hyötykäytöstä. Tuottajat ovat organisoineet keräilyn ja hyötykäytön muodostamalla eri tuotteisiin keskittyviä tuottaja yhteisöjä, jotka vastaavat käytännön toiminnasta. Tämä rahoitetaan kierrätyksen aiheuttamien kustannusten suuruisilla tuottajamaksuilla. 1.5 Tukkukaupan toimintamalleja Tukkukaupalla on toiminnassaan erilaisia toimintamalleja. Kulutustavaratukkukauppa on lähinnä perinteisen tukkukaupan toimintamallia. Kulutustavaratukkukauppa ostaa tavaroita niitä tuottavilta yrityksiltä, maahantuo tai jopa valmistuttaa tuotteita ja myy niitä edelleen vähittäiskaupalle. Tuotteita myydään toki myös teollisuudelle ja suurkuluttajille. Tavoitteena on myydä tuotteita eli etsiä asiakkaita myynnissä oleville tuotteilleen. Kaupan ryhmien tukkuliikkeiden toimintamalli on kulutustavaratukkukaupan toimintamallista päinvastainen. Kaupan ryhmillä on jo valmiit asiakkaat eli kaupan omat ketjut, joille pitää ostaa hyvät tuotteet. Toiminta painottuu siis enemmänkin ostoon kuin myyntiin eli tukkukauppa on hankintayhtiö. Tukkukauppa saa asiakasketjuilta tai ketjuyhtiöitä valmiit budjetit tuoteryhmittäin. Tällä rahalla ostajat yrittävät löytää mahdollisimman hyvät ja kuluttajille houkuttelevat tuotteet. Hankinta yhtiöt palvelevat pääosin vain ryhmän sisäisiä ketjuja, mutta jotkut myyvät tuotteita myös ketjujen ulkopuolisille vähittäiskaupoille. Teknisessä kaupassa yritys tavoittelee asiakkaalleen kokonaisratkaisua. Tähän kuuluu tuotteen ohella merkittävästi palvelu ja asiantuntemus. Tekninen kauppa hakee esimerkiksi teknisen ratkaisun asiak kaan tuotantoprosessiin ja huolehtii myös sen ylläpidosta. Tällöin asiak kuudesta ollaan siirtymässä kumppanuuteen, koska vastuut ja riski toiminnasta jakautuvat myös välittävälle osapuolelle. Yhdessä tukkukaupan toimintamallissa tukkukauppana voi toimia emoyhtiön myyntiyritys, joka myy vain omia tuotteitaan. Nämä yritykset eivät joudu käymään ostoneuvotteluja, vaan tuotteita saadaan aina myyntiin, usein päämiehen sanelemaan hintaan. Toisen tyyppisessä toimintamallissa tukkukaupat joutuvat käymään ostoneuvotteluja mm. hinnasta ja toimitusehdoista päämiehensä eli tuotteen valmistajan kanssa saadakseen tuotteita myyntiin. Mikäli on tärkeä pitää kiinni päämiehestä, tehdään vuosisopimuksia joilla taataan tuotteen saatavuus. Tällöin asiakkaat ovat usein jo valmiina. 1.6 Tukkukauppa kansantaloudessa Kauppa on yksi merkittävistä toimialoista Suomen kansantaloudessa. Koko kaupan, eli tukku-, vähittäis- ja autokaupan arvonlisäyksen osuus bruttokansantuotteesta on yli 11 prosenttia. Arvonlisäys on tuotannon kokonaisarvo, josta on vähennetty ostettujen tuotteiden arvo TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA

16 Sekä vähittäis- että tukkukaupan arvonlisäyksessä näkyy 1990-luvun alun laman suuri notkahdus, joka jätti tukkukaupan talouskehityksen pitkäksi aikaan muiden toimialojen alapuolelle. Tukkukaupan notkahdus oli vähittäiskauppaa huomattavasti syvempi, mutta vuoden 1994 jälkeen tukkukaupan kehitys on tasaantunut samaan kasvutrendiin. Tukkukaupan arvonlisäys laski kolmessa vuodessa kolmanneksella, kun koko kansantalouden arvonlisäys laski kymmenen prosenttia. Tukkukauppa lähti reaaliseen kasvuun vuonna 1994, samoin kuin vähittäiskauppakin ja koko kansantalous. Tukkukaupan arvonlisäys saavutti vuoden 1990 tason vasta vuonna 2001, kun koko kansantaloudessa ylitys tapahtui jo vuonna luvulla tukkukauppa on kasvanut koko taloutta nopeammin ja kasvu pysähtyi vasta vuonna * 2007* 2008* Kaikki toimialat 51 Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 52 Vähittäiskauppa Kuva 4 Tukkukaupan ja vähittäiskaupan sekä kaikkien toimialojen arvonlisäyksen reaalinen kehitys sekä ennakkotiedot , Ind 1990= 100 Tukkukaupan arvonlisäyksen osuus bruttokansantuotteesta on noin viisi prosenttia, eli suurempi kuin vähittäiskaupan. Osuus on liikkunut tarkastelujakson aikana viiden prosentin molemmin puolin. Suurimmillaan se on ollut 2000-luvulla, mutta viime vuosina osuus on ollut hieman laskussa. Tukkukauppa ei ole niin merkittävä työllistäjä kuin vähittäiskauppa. Kun tukkukaupan osuus bruttokansantuotteesta on viisi prosenttia, niin sen osuus työllisistä on neljä prosenttia. Vähittäiskaupalla työllisten osuus on vastaavasti selvästi suurempi kuin bruttokansantuoteosuus. Tukkukaupan työllisten osuus kaikista työllisistä oli alhaisimmillaan 1990-luvun alkuvuosina ja 2000-luvun taitteessa, mutta 2000-luvun alussa osuus hieman kasvoi, ja on viime vuosina tasaantunut neljään prosenttiin. 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA 15

17 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % * 2007* 2008* Tukkukauppa arvonlisäys Vähittäiskauppa arvonlisäys Tukkukauppa työllisyys Vähittäiskauppa työllisyys Kuva 5 Tukkukaupan ja vähittäiskaupan osuus koko talouden arvonlisäyksestä ja työllisistä ( arvonlisäyksen ennakkotieto) 1.7 Tilastointi tukkukaupassa Kirjan tilastoaineisto on saatu pääosin Tilastokeskuksen yritysrekisteriaineistosta ja muista Tilastokeskuksen tietokannoista, jotka ovat ryhmitelty toimialaluokkiin. Tämä osin rajoittaa asioiden tarkastelua tukkukaupan erityistoimialojen näkökulmasta, koska kaikkia toimialojen alaryhmiä ei voida koota tarkoituksenmukaisiksi ryhmiksi. Tukkukauppaa tarkastellaan tässä pääosin uuden 2008 toimialaluokituksen pohjalta. Suurin osa saatavilla olevista tilastoista on vielä 2002 toimialaluokituksen mukaisia, mutta aineisto on valtaosin muokattu uuden toimialaluokituksen mukaiseksi. Kaikilta osin aikasarjatietoihin ei muutosta kuitenkaan ole voitu tehdä. Uuden toimialaluokituksen käyttö kuitenkin helpottaa kehityksen seurantaa tulevina vuosina. Liitteessä 5 on tukkukaupan yritystilasto uuden ja kirjaan muokatun luokituksen mukaisena. Toimialaluokituksessa 2008 tukkukauppa jaetaan kahdeksaan alaryhmään joita ovat: 461 Agentuuritoiminta 462 Maatalousperäisten raaka-aineiden ja elävien eläinten tukku kauppa 463 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan tukkukauppa 464 Taloustavaroiden tukkukauppa 465 Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tukkukauppa 466 Muiden koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden tukkukauppa 467 Muu erikoistunut tukkukauppa 469 Muu tukkukauppa 16 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA

18 Kirjassa toimialaryhmiä on hieman muokattu kuvaamaan Suomen tukku kaupan rakennetta. Toimialojen nimiä on myös hieman muutettu. Kirjassa käsitellään toimialoja seuraavissa pääryhmissä Päivittäistavaratukkukauppa Kulutustavaratukkukauppa Rakennusalan tukkukauppa Tieto- ja viestintätekninen tukkukauppa Tekninen kauppa Maataloustukkukauppa Agentuuritoiminta on kirjassa jaettu agentuurin alatoimialan mukaisesti kullekin tukkukaupan toimialalle. Muu tukkukauppa käsittää laajan tavaravalikoiman tukkukaupan ja sitä ei käsitellä erikseen. Muutamassa pääkuviossa toimiala on jaettu päivittäistavaratukkukauppaan, kulutustavaratukkukauppaan ja tekniseen tukkukauppaan. Kirjan päätilastolähde on Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilasto, joka sisältää tietoja maassamme toimivista yrityksistä ja toimipaikoista. Tiedot tilastoon saadaan pääasiassa verohallinnon rekistereistä ja tiedusteluilla suoraan yrityksiltä. Tilastoon on valittu yritykset ja toimipaikat, joiden toiminta-aika tarkasteluvuonna ylitti puoli vuotta ja jotka ovat työllistäneet enemmän kuin puoli henkilöä tai joiden liikevaihto on ylittänyt vuosittain määritellyn tilastorajan (esim euroa vuonna 2007). Näin ollen kaikki rekisterissä olevat yritykset eivät ole mukana tilastossa. Yritysrekisterin vuositilaston henkilöstö käsittää palkansaajat ja yrittäjät. Henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä. Yrittäjien osalta yrittäjätyöpanokseksi lasketaan se työpanos, jonka yrityksen omistaja tai perheenjäsen on tehnyt yrityksessään ilman varsinaista palkkaa. Yritysrekisterin tilastoima liikevaihto on tuloslaskelman mukainen, paitsi ammatinharjoittajilla, joilla se muodostuu ammatin tuotosta. Liike vaihtoon luetaan kirjanpitovelvollisen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Yritystilastossa uusin julkaistu tieto on vuodelta Vuoden 2008 tiedot on arvioitu tapahtuneen kehityksen pohjalta. Vuoden 2008 liikevaihto on laskettu kaupan liikevaihtokuvaajan kasvun pohjalta. Määrällinen liikevaihto on laskettu kaupan liikevaihtokuvaajan määräindeksin pohjalta. 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA 17

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2008 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 6 Tietoja ansioista ja työttömyydestä... 8 Vähittäiskaupan yritykset henkilöstön

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä edelleen kovassa nousussa Aloittaneiden yritysten määrä laski reilut kuusi prosenttia vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Suomi kasvuun kaupalla

Suomi kasvuun kaupalla Suomi kasvuun kaupalla Työ & ura kaupan alalla! Monipuolinen kaupan ala Kaupan rakenne Kaupan ala työllistää eniten Suomessa Monimuotoinen kaupan ala Kiinnostaako yrittäjyys? Kauppa on kansainvälinen!

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2009, 2. vuosineljännes Aloittaneiden yritysten määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna lopettaneiden yritysten määrä jatkoi nousuaan Aloittaneiden

Lisätiedot

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Kauppa 2011 Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Liikevaihto suhteessa myyntipinta-alaan nousi noin 26 prosenttia vuodesta 2004 Suomen vähittäiskauppojen myyntipinta-ala oli yhteensä noin 9,6 miljoonaa

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2013 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Uusien yritysten määrä edelleen laskusuunnassa Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 2,9 prosenttia vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2008 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä kääntyi laskuun lopettaneiden yritysten määrä jatkaa nousuaan Aloittaneiden yritysten määrä laski, lähes kolme prosenttia

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Tilastoaineistoa 2007

Tilastoaineistoa 2007 Tilastoaineistoa 2007 Kaupan tilastot 2007 1 2 Kaupan tilastot 2007 KAUPAN TILASTOT 2007 Kaupan tilastot ovat valmistuneet. Tilastovihko ilmestyy perinteisessä painetussa muodossa. Se löytyy myös Suomen

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto

Lisätiedot

Aloittaneiden yritysten määrä kasvanut 10 prosenttia edellisvuodesta myös lopettaneiden yritysten määrä kasvanut

Aloittaneiden yritysten määrä kasvanut 10 prosenttia edellisvuodesta myös lopettaneiden yritysten määrä kasvanut Yritykset 2007 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2006 Aloittaneiden yritysten määrä kasvanut 10 prosenttia edellisvuodesta myös lopettaneiden yritysten määrä kasvanut Aloittaneet ja lopettaneet

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2008 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä edelleen laskusuunnassa myös lopettaneiden yritysten määrä kääntyi laskuun Aloittaneiden yritysten määrä laski lähes seitsemän

Lisätiedot

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Esityksen sisältö Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto Konsernirekisteri Tilastokeskuksen tilastotietoja ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2015 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä väheni kaikissa maakunnissa Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 8,3 prosenttia vuoden 2015 ensimmäisellä

Lisätiedot

Kuljetusyritykset 1999-2002

Kuljetusyritykset 1999-2002 Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2014 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Uusien yritysten perustaminen jatkuu laskusuuntaisena Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 6,7 prosenttia vuoden 2013 neljännellä

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä nousi huomattavasti Aloittaneiden yritysten määrä laski 17,5 prosenttia vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Eniten

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Tukkukaupan määrävuosiselvitys 2013

Tukkukaupan määrävuosiselvitys 2013 Kauppa 215 Tukkukaupan määrävuosiselvitys 213 Tukkukaupan liikevaihdon kasvu hidastui viimeisen viiden vuoden aikana Tukkukaupan liikevaihto vuonna 213 oli 65,3 miljardia, vuonna 28 liikevaihto oli 59,6

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010

Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010 Oikeus 2010 2010, syyskuu Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010 Tammi syyskuussa pantiin vireille 2 130 konkurssia, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta

Lisätiedot

Palveluiden alue- ja toimialatilasto 2012

Palveluiden alue- ja toimialatilasto 2012 Palvelut 2014 Palveluiden alue- ja toimialatilasto 2012 Kaupan jalostusarvo laski 5 prosenttia vuonna 2012 Kaupan toimialojen jalostusarvo vuonna 2012 oli 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2006 Sisällysluettelo PAMin jäsenet... 3 Sopimusalajakauma 31.12.2006...3 Jäsenten ikäjakauma 31.12.2007...4 Palkansaajien määriä ja %-osuus työvoimasta... 4 Palkansaajien määriä

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2008 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä väheni hieman edelliseen vuoteen verrattuna lopettaneiden yritysten määrä jatkoi nousuaan Aloittaneiden yritysten määrä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisterin hyödyntämismahdollisuudet. Aluepäällikkö Leila Kaunisharju

Tilastokeskuksen yritysrekisterin hyödyntämismahdollisuudet. Aluepäällikkö Leila Kaunisharju Tilastokeskuksen yritysrekisterin hyödyntämismahdollisuudet Aluepäällikkö Leila Kaunisharju Tilastokeskuksen yritysrekisterin tarjoamat mahdollisuudet 1. Yritysrekisteri 1.1 Tietojärjestelmä -> vuositilastoja

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2010

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2010 Yritykset 2010 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2010 Lopettaneiden yritysten määrä väheni vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 aloittaneiden yritysten määrä lisääntyi reilut kuusi

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, kesäkuu Kesäkuussa 05 ensirekisteröitiin 8 976 uutta henkilöautoa Kesäkuussa 05 rekisteröitiin 5 97 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot