Tuomas Santasalo Katja Koskela TUKKUKAUPPA SUOMESSA 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuomas Santasalo Katja Koskela TUKKUKAUPPA SUOMESSA 2009"

Transkriptio

1 Tuomas Santasalo Katja Koskela TUKKUKAUPPA SUOMESSA 2009 Tukkukaupan toimiala on Suomessa viime vuosina kehittynyt varsin voimakkaasti ja kirjassa kuvataan tätä kehitystä sekä toimintatapojen muutosta. Kirjassa muodostetaan kuva nykypäivän tukkukaupasta ja se pohjautuu eri tukkukaupan toimialojen asiantuntijoiden haastatteluihin sekä laajaan tilastoaineistoon. Tukkukauppa hankkii tavaraa teollisuudelta sekä kotimaasta että ulkomailta. Tukkukaupat myyvät tuotteita ja palveluja vähittäiskaupalle sekä muille yrityksille, yhteisöille ja julkishallinnolle. Myydyt tuotteet välittyvät vähittäiskaupasta kuluttajille ja muut yritysasiakkaat ovat joko loppukäyttäjiä tai jalostavat tuotteita edelleen. Kaupan kansainvälistyminen on vaikuttanut merkittävästi tukkukaupan sekä erityisesti teknisen kaupan toimintaan ja rakenteisiin Suomessa. Tukkukauppa käsitetään usein tavaran välittäjäksi tuotannon ja vähittäiskaupan välillä ja pääosa tukkukaupoista toimiikin edelleen tältä pohjalta. Lisäksi tukkukaupat ovat joutuneet omaksumaan uusia tehtäviä ja toimintatapoja tavaraketjun osana. Tekninen kauppa, joka on erikoistunut teollisuuden tarvitsemien tuotteiden toimittamiseen, on viime vuosina muuttunut luonteeltaan merkittäväksi palveluntuottajaksi. Tekninen kauppa huolehtii nykypäivänä asiakkaan kokonaisratkaisuista ja asiantuntijapalveluista. Tukkukauppa Suomessa -kirja on perusteos tukkukaupasta. Kirja soveltuu alan oppikirjaksi ja tietolähteeksi kaupan alalla työskenteleville sekä siitä kiinnostuneille. Tuomas Santasalo, KTM, on tutkinut vähittäiskauppaa yli 25 vuotta ja on kirjoittanut useita kauppaan liittyviä asiantuntijateoksia. Santasalo on tutkinut myös kuluttajien ostovoimaa ja kulutuskäyttäytymistä. Katja Koskela, KTM, on toiminut kaupanalan erikoistutkijana yli 15 vuotta ja on perehtynyt kaupan sijoittumisratkaisuihin. Koskela on kirjojen lisäksi tehnyt mm. kaupan kaavoitukseen liittyviä selvityksiä. Kustantaja: TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D Helsinki puh. (09) ISBN (nid.) ISBN (PDF) Tuomas Santasalo Katja Koskela TUKKUKAUPPA SUOMESSA 2009 Tuomas Santasalo Katja Koskela TUKKUKAUPPA SUOMESSA 2009 Tukkukauppa Päivittäistavaratukkukauppa Kulutustavaratukkukauppa Rakennusalan tukkukauppa Tieto- ja viestintätekninen tk Maataloustukkukauppa Tekninen kauppa Polttoaineiden tukkukauppa Autoalan tukkukauppa KAUPAN LIITTO PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO myy, jakelee, palvelee Ketjut, kaupparyhmät Ravintolat ja kahvilat Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Teollisuus Yritykset Laitokset Maatalousyrittäjät Muut yrittäjät Autokauppa Huoltamot

2 Tuomas Santasalo Katja Koskela Tukkukauppa Suomessa 2009 TUOMAS SANTASALO Ky Helsinki

3 Teksti ja kuvat Taitto Rahoittajat TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D Helsinki Puh Toni Brantberg KAUPAN LIITTO ry Eteläranta 10, PL Helsinki Puh PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO ry Paasivuorenkatu 4 6 A Helsinki Puh ISBN (nid.) ISBN (PDF) Viides uusittu laitos SANTASALO Painopaikka Erweko Oy Helsinki

4 ESIPUHE Tukkukauppa Suomessa kirja kuvaa tukkukaupan toimialaa ja toimintaa Suomessa. Viime vuosina tukkukaupan toimiala on kehittynyt varsin voimakkaasti. Kirja kuvaa tätä kehitystä sekä toimintatapojen muutosta. Kirjassa muodostetaan kuva nykypäivän tukkukaupasta ja se pohjautuu eri tukkukaupan toimialojen asiantuntijoiden haastatteluihin sekä laajaan tilastoaineistoon. Tukkukauppa on kauppaa, jonka asiakkaana ovat yritykset, kun taas vähittäiskaupan kohderyhmänä ovat kuluttajat. Tukkukaupat myyvät tuotteita ja palveluja vähittäiskaupalle sekä muille yrityksille, yhteisöille ja julkishallinnolle. Tukkukaupat myyvät tuotteita sekä vähittäis kaupalle edelleen välitettäväksi, mutta myös tuotteen loppukäyttäjille kuten teollisuudelle ja muille yrityksille. Kaupan kansainvälistyminen on vaikuttanut merkittävästi tukkukaupan ja erityisesti teknisen kaupan toimintaan ja rakenteisiin Suomessa. Tukkukauppa käsitetään usein tavaran välittäjäksi tuotannon vähittäiskaupan välillä. Osa tukkukaupoista toimii edelleen tältä pohjalta, mutta nekin ovat joutuneet omaksumaan uusia tehtäviä ja toimintatapoja tavaraketjun osana. Osa tukkukaupassa toimivista yrityksistä eli esi merkiksi kaupan ryhmät ja ketjut toimivat vastaavasti koko tavaraketjussa, eli ketju tai ryhmä toimii sekä tavaran valmistuttajana, maahantuojana ja tukkukauppana että vähittäiskauppana. Ketju toiminta on ollut kasvussa. Tekninen kauppa, joka on erikoistunut tuotteiden toimittamiseen teollisuudelle, on viime vuosina muuttunut luonteeltaan merkittävästi. Palvelujen merkitys toimialalla on kasvanut. Tekninen kauppa huolehtii asiakkaan kokonaisratkaisuista ja merkittävässä asemassa ovat asiantuntijapalvelut. ESIPUHE 3

5 Kirjan ensimmäisessä luvussa kuvataan tukkukaupan tehtäväkenttää sekä toimintamalleja ja toimintaympäristöä. Toisessa luvussa kuvataan tilastojen pohjalta tukkukaupan ja teknisen kaupan kehitystä. Luvusta kolme eteenpäin tarkastellaan tukkukaupan eri toimialoja tarkemmalla jaottelulla. Kirjan sisältö on jaettu lukuihin vuoden 2008 toimialaluokituksen pääluokkien mukaan, mutta jonkin verran toimialaluokkia on yhdistelty, jotta pääluokat muodostavat selkeitä toiminnallisia kokonaisuuksia. Merkittävimpiä toimialoja on tarkasteltu myös tarkemmalla luokitustasolla. Moottoriajoneuvojen sekä polttoaineiden tukkukauppaa ei tässä kirjassa ole yksityiskohtaisesti käsitelty. Tämä kirja on toteutettu yhdessä Kaupan Liiton ja Palvelualojen ammattiliiton kanssa. Liitot ovat rahoittaneet julkaisun taustalla olevan tutkimustyön. Työtä on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet Kaupan Liitosta Heikki Ropponen, Timo Löppönen, Mari Flink ja Jaana Kurjenoja sekä Palvelualojen ammattiliitosta Juha Ojala ja Antti Veirto. Tutkimustyöstä ja tekstistä ovat vastanneet Tuomas Santasalo ja Katja Koskela sekä tilastoaineiston työstämisestä Liisa Kirjavainen. Helsingissä Tuomas Santasalo Ky 4

6 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA Tukkukauppa toimialana Tukkukaupan toimintaympäristö Tukkukaupan toiminta Yhteiskuntavastuu Tukkukaupan toimintamalleja Tukkukauppa kansantaloudessa Tilastointi tukkukaupassa TUKKUKAUPAN JA TEKNISEN KAUPAN KEHITYS Yritykset ja toimipaikat Yritys- ja toimipaikkakoko Yrityskannan muutokset Henkilöstö Työllisten ja henkilöstömäärän kehitys Palkat Liikevaihto Tukkukaupan alueellinen keskittyminen Liiketaloudelliset tunnusluvut PÄIVITTÄISTAVARATUKKUKAUPPA Yritykset Henkilöstö Liikevaihto KULUTUSTAVARATUKKUKAUPPA Yritykset Henkilöstö Liikevaihto RAKENNUSALAN TUKKUKAUPPA Yritykset Henkilöstö Liikevaihto TIETO- JA VIESTINTÄTEKNINEN TUKKUKAUPPA Yritykset Henkilöstö Liikevaihto TEKNINEN KAUPPA Yritykset Henkilöstö Liikevaihto MAATALOUSTUKKUKAUPPA Yritykset Henkilöstö Liikevaihto SISÄLLYSLUETTELO 5

7 LÄHTEET HAASTATTELUT LIITTEET Liite 1 Toimialaluokitus Liite 2 Tukkukaupan yritykset vuosina ja arvio vuodelle Liite 3 Tukkukaupan henkilöstö vuosina ja arvio vuodelle Liite 4 Tukkukaupan liikevaihto vuosina ja arvio vuodelle Liite 5 Tukkukaupan yritykset, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2007 uuden ja kirjaan muokatun luokituksen mukaisena SISÄLLYSLUETTELO

8 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA Tukkukauppa on vähittäiskauppaa ja muuta yritystoimintaa palvelevaa kauppaa, johon olennaisena osan kuuluu tavaran välittäminen ja siihen kytkeytyvä palvelutoiminta. Myös maahantuonti liittyy olennaisesti tukku kauppaan. Perinteinen käsitys tukkukaupasta tavaraketjun välittäjänä tuotannon tai jalostavan teollisuuden ja vähittäiskaupan välillä on muuttunut tavaravirtojen ja niihin sisältyvien tehtävien muututtua. Tukku kaupan tehtäväkenttään on tullut paljon palveluiksi luokiteltavia tehtäviä, mikä on muuttanut tukkukaupan toimintaa laaja-alaisemmaksi. Kauppa on kansainvälistynyt ja se näkyy myös tukkukaupassa. Kaupasta on tullut yhä säännellympää ja mm. erilaiset EU-säännökset ovat lisänneet tukkukaupan tehtäväkenttää. Muuttunut toimintaympäristö on muokannut myös suomalaista tukkukaupan kenttää ja toiminta tapoja. Tukkukauppa jakautuu entistä selkeämmin eri tyyppisiin toimijoihin; vähittäis kauppaa ja ravintolatoimintaa palvelevaan sekä muita yrityksiä ja yhteisöjä palvelevaan kauppaan. 1.1 Tukkukauppa toimialana Tukkukauppa on yksi suurista toimialoista Suomessa. Tukkukauppa ja tekninen kauppa jakautuvat moneen erityyppiseen toimialaan. Osa toimialoista palvelee pääosin vähittäiskauppaa, osa muita lähinnä tuotannollisia yrityksiä. Osa toimialoista palvelee molempia sektoreita. 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA 7

9 Tukkukaupan päätoimialat jaetaan tuotteiden, toiminnan ja toimintakumppaneiden mukaan päivittäistavaratukkukauppaan, kulutus- ja käyttötavaratukkukauppaan, maataloustukkukauppaan, tekniseen kauppaan, rakennusalan tukkukauppaan, tieto- ja viestintätekniseen tukku- TUKKUKAUPPA SUOMESSA Liikevaihto noin 70 mrd. * Vähittäiskauppa Palvelut, teollisuus ja maataloustuotanto PÄIVITTÄISTAVARATUKKUKAUPPA Vihannestukkukauppa Lihatukkukauppa Maitotaloustukkukauppa Munatukkukauppa Alkoholitukkukauppa Tupakkatukkukauppa Makeis- ja leipomotukkukauppa Kahvi- ja teetukkukauppa Kalatukkukauppa Luontaistuotetukkukauppa Muut elintarviketukkukaupat Elintarvikkeiden yleistukkukaupat 14 mrd. KULUTUS- JA KÄYTTÖTAVARA- TUKKUKAUPPA Lääketukkukauppa Terveydenhuoltoalan tukkukauppa Kulutuselektroniikan- ja kodinkoneiden tk Kello- ja jalometallitukkukauppa Tekstiili- ja jalkinetukkukauppa Urheilu- ja vapaa-aikatukkukauppa Toimisto-, paperi-, koulu- ja atk-tarvikealan tk Taloustavaroiden tukkukauppa Kosmetiikkatukkukauppa Kirjatukkukauppa 15 mrd. Huonekalujen, mattojen ja valaisimien tk Käyttötavaroiden yleistukkukaupat MAATALOUSTUKKUKAUPPA Viljan, raakatupakan, siementen ja eläinrehujen tukkukauppa Kukkien ja taimien tukkukauppa Elävien eläinten tukkukauppa Turkisten ja nahkojen tukkukauppa 2 mrd. TEKNINEN KAUPPA Maa- ja metsätalouskoneiden kauppa Työstökoneiden kauppa Kaivos- ja rakennuskoneiden kauppa Tekstiiliteollisuuden koneiden kauppa Toimitilakalusteiden kauppa Muiden konttorikoneiden ja -laitteiden kauppa Muiden koneiden ja laitteiden kauppa Sähkötarvikekauppa Raakametallien ja malmien kauppa Peruskemikaalien ja lannoitteiden kauppa Muiden välituotteiden kauppa Jätteen ja romun kauppa 13 mrd. RAKENNUSALAN TUKKUKAUPPA Puu, rakennus- ja sisustusmateriaalien ja saniteettilaitteiden tk Rautakauppatavaroiden tukkukauppa 10 mrd. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNINEN TUKKUKAUPPA Tietokoneiden ja ohjelmistojen tukkukauppa Viestintälaitteiden tukkukauppa Elektronisten komponettien tukkukauppa 4 mrd. POLTTOAINEIDEN TUKKUKAUPPA 11 mrd. AUTOALAN TUKKUKAUPPA Henkilöautojen ja keveiden moottoriajoneuvojen tk Kuorma-autojen ja raskaiden ajon. tk Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden tk Moottoripyörien ja osien tk 10 mrd. * Liikevaihto vuonna 2008, ei sisällä autoalan tukkukauppaa, yleistukkukauppa jaettu pt- ja kulutustavaratukkukauppaan sekä tekniseen kauppaan, yritystilasto, kaupan liikevaihtokuvaaja, yritysten vuosikertomukset 8 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA

10 kauppaan sekä polttoaineiden tukkukauppaan. Autoalan tukkukauppa ei toimialaluokituksessa sisälly varsinaiseen tukkukauppaan. Tukkukaupan liikevaihto on yhteensä 70 miljardia euroa ilman autoalan tukkukauppaa. Päivittäistavarakaupan tukkukauppa sekä kulutusja käyttötavaratukkukauppa kummatkin vastaavat noin 15 miljardin euron osuudesta tukkukaupan liikevaihdosta. Teknisen kaupan arvo on noin 13 miljardia euroa ja maataloustukkukaupan pari miljardia euroa. Rakennus alan tukkukauppa sekä polttoaineiden tukkukauppa saavuttavat miljardin euron ja tieto- ja viestintätekninen tukkukauppa neljän miljardin euron liikevaihdon. Näiden rinnalla autoalan tukkukaupan liike vaihto on noin 10 miljardia euroa. Tukkukaupassa suurin toimiala on kulutustavaratukkukauppa, mutta päivittäistavarakaupan sekä teknisen kaupan markkinat ovat lähes saman suuruiset. Kukin näistä toimialoista kattaa noin viidenneksen tukku kaupan liikevaihdosta. Liikevaihdoltaan pienitä toimialoja ovat maataloustukkukauppa sekä tieto- ja viestintätekninen tukkukauppa. Kaupan toimialalla tukkukaupan sektori on liikevaihdoltaan merkittävästi vähittäiskauppaa suurempi, mutta yritys ja toimipaikkamäärä on tukkukaupassa taas selvästi vähäisempi. Tukkukaupan työllistävä vaikutus on vähittäiskauppaa pienempi, vaikka tukkukaupan yritykset ovat henkilöstöltään suurempia kuin vähittäiskaupan yritykset. Myös liikevaihto henkilöä kohden on tukkukaupassa kolminkertainen vähittäiskauppaan verrattuna. Tukkukauppaan kuuluu osana agentuuritoiminta. Agentuuritoiminta kattaa koko tukkukaupan markkinoiden toimialakirjon. Agentuuritoimin- Polttoaineiden tukkukauppa 16,5 % Päivittäistavaratukkukauppa 19,8 % Tekninen kauppa 19,6 % Kulutustavaratukkukauppa 21,3 % Tieto- ja viestintätekninen tukkukauppa 5,6 % Maataloustukkukauppa 3,1 % Rakennusalan tukkukauppa 14,0 % Kuva1 Tukkukaupan markkinat toimialoittain vuonna 2008 Markkinat (lv) yhteensä 70 miljardia euroa ja yritysten vuosikertomukset 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA 9

11 Taulu1 Tukkukaupan, vähittäiskaupan ja autokaupan yritykset 2007 Tukkukaupan, vähittäiskaupan ja autokaupan yritykset 2007 Liikevaihto Toimi- Henkilöstö/Lv/yr Lv/henk Yritykset Henkilöstö Milj. paikat yritys Milj. Milj. Tukkukauppa ,4 5,4 0,85 Agentuuritoiminta ,5 0,3 0,18 Tukkukauppa ja agentuuritoiminta ,2 4,2 0,80 Vähittäiskauppa ,0 1,5 0,25 Autolalan kauppa* ,1 2,3 0,57 Kauppa yhteensä ,4 2,5 0,47 * sis. tukku- ja vähittäiskaupan Lähde:Tilastokeskus, yritystilasto taa voidaan hyvin kuvata tukkukaupan rinnakkaisena toimintana tukkukaupan kaavion tapaan. Agentuuritoiminta eroaa tukkukaupasta siinä, että se toimii välikätenä tavaravirroissa eikä sen toiminnan volyymeissa ei ole mukana välitettävän tuotteen arvoa. Agentuuritoimintaa ei käsitellä kirjassa omana toimialanaan vaan se sisältyy kuhunkin tukkukaupan toimi alaan. Agentuuritoiminnan liikevaihdon merkitys tukkukaupan rinnalla on pieni, vaikka agentuuriyritysten määrä on suhteellisen suuri. 1.2 Tukkukaupan toimintaympäristö Tukkukauppa Suomessa on jakautunut toimintaympäristön ja -kumppaneiden kannalta eri tyyppisiin toimialoihin. Kulutustavaroiden tukkukauppa toimii selkeimmin perinteisen tukkukaupan tavoin välittäen tavaroita tuotantoportaasta vähittäiskauppaan eli lähinnä erikoiskauppaan ja tavarataloihin. Päivittäistavaratukkukauppa palvelee pääosin päivittäistavarakauppaa, mutta toimittaa tavaraa myös ravintola sektorille. Sekä päivittäistavarakaupassa että kulutustavaratukkukaupassa toimivat suomalaiset suuret kaupparyhmät sekä muut ketjut, jotka yhtenä yrityksenä toimivat sekä tukku- että vähittäiskauppana. Nämä toimivat usein myös tuotteiden valmistuttajina. Rakennusalan tukkukauppa sekä tieto- ja viestintäalan tukkukaupat palvelevat sekä vähittäiskauppaa että muuta yritystoimintaa. Maataloustukkukauppa toimittaa tuotteita pääosin nimensä mukaisesti maatalouteen. Tekninen kauppa eroaa toiminnaltaan merkittävästi perinteisestä tukkukaupasta. Tekninen kauppa välittää tuotteita ja palveluita yrityssektorille. Teknisessä kaupassa tuotteita ei välttämättä myydä varastoista ja myytävien tuotteiden lukumäärä saattaa olla alhainen. Tekninen kauppa on selkeimmin muuttunut viime vuosina ja sen tehtäviin tavaroiden ja tuotteiden myynnin lisäksi sisältyy yhä enemmän prosessiin liittyviä asiantuntija- ja palvelutehtäviä. Liikevaihtoa saadaan useimmiten enemmän palveluista kuin varsinaisesta tuotemyynnistä. Tekninen kauppa toimittaa vain hyvin vähäisessä määrin tuotteita vähittäiskauppaan. Näiden tukkukaupan pääryhmien lisäksi markkinoilla on myös poltto nesteiden tukkukauppa, joka välittää polttonesteitä huoltamoille sekä muulle yritystoiminnalle. Autoalan tukkukauppa toimittaa autoja lähinnä autokaupalle ja muille yrityksille TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA

12 Tukkukaupan toimintaympäristö Tukkukauppa Päivittäistavaratukkukauppa Kulutustavaratukkukauppa Rakennusalan tukkukauppa Tieto- ja viestintätekninen tk myy, jakelee, palvelee Ketjut, kaupparyhmät Ravintolat ja kahvilat Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Maataloustukkukauppa Tekninen kauppa Polttoaineiden tukkukauppa Teollisuus Yritykset Laitokset Maatalousyrittäjät Muut yrittäjät Autoalan tukkukauppa Autokauppa Huoltamot Kuva 2 Tukkukaupan toimintaympäristö 1.3 Tukkukaupan toiminta Tukkukaupan toiminta on yritysten välistä liiketoimintaa. Tukkukaupan muodostavat erilaiset tukkumyyjät, tavaroiden ja palveluiden myyjät ja maahantuojat, erilaiset ostoyhtymät ja teollisuuslaitosten myynti- ja palveluorganisaatiot sekä osuuskunnat. Tukkukauppa myy tuotteita ja palveluita vähittäiskaupoille, muille tukkukaupoille sekä muille yrityksille ja ammatinharjoittajille. Lisäksi tukkukappa toimittaa tuotteita maatalouden harjoittajille sekä erilaisille yhteisöille, valtiolle, kunnille, kuntainliitoille ja järjestöille. Tukkukaupan perustehtävänä on tuotteiden ja palveluiden myyminen. Tämän rinnalla on joukko tehtäviä, joista osat ovat uusia. Myynnin ohella perinteisiä perustehtäviä ovat tuotteiden varastoiminen ja jakeleminen, mutta viime aikoina tavaraketjuun on tullut aikaisempaa enemmän lisätehtäviä. Tavaraketjussa tuotteita lajitellaan, kootaan, asennetaan ja pakataan eli eri komponentteja yhdistellään ja jalostetaan ennen kuin niitä myydään eteenpäin. Tämän tyyppisen työn määrä on kasvanut, kun taas varastointia on vähennetty ja toiminta on painottunut logistiikan kehittämiseen. 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA 11

13 Tukkukauppa toimii usein maahantuojana ja myös valmistuttajana. Se määrittelee itse myytävät tuotteet ja teettää niitä sopivilla alihankkijoilla tai ostaa niitä suoraan ulkomaisilta tuottajilta ja toimittajilta. Tukkukaupalla on vastuuta myös tavaravirran loppupäässä. Tukkukaupan on vastattava mm. tuotteiden huollon järjestämisestä, takuusta sekä kierrätyksestä. Informaation välitys tehtäväkenttänä on vahvasti kasvanut. Tukkukauppa vastaa tuoteinformaatiosta, tekee myynninedistämistä, kouluttaa ja konsultoi. Tukkukauppa kääntää käyttöohjeet suomeksi ja hakee tyyppihyväksynnän tuotteelle. Lisäksi tukkukauppa osallistuu myymälämarkkinointiin. Tukkukaupalla on vähittäiskaupoissa kuten marketeissa ja tavarataloissa mm. myyntikonsulentteja, jotka esittelevät ja myyvät tuotteita kuluttajille myymälöissä. Varsinaiset tuotteet eivät aina ole päämyyntiartikkeli tukkukaupassa. Varsinkin tekninen kauppa myy asiantuntijapalveluita varsinaisen tuotteen ohella. Toiminnassa asiantuntemus on korostunut, mikä kasvattaa osaavan henkilökunnan tarvetta alalla. Agentuuritoiminta eroaa tukkukaupasta siten, että se ei omista välittämiään tuotteita. Agentuuritoiminta toimii välittäjänä ostajien ja myyjien välillä tai osallistuu liiketoimiin toimeksiantajiensa puolesta. Toimeksiantaja voi olla ulkomainen tai kotimainen, yksityinen henkilö tai yritys. Kuva 3 Tukkukaupan toiminta 12 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA

14 1.4 Yhteiskuntavastuu Yritysten yhteiskuntavastuu jaetaan kolmeen osa-alueeseen, taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Vastuullisella toiminnalla tarkoitetaan sitä, että yritykset sisällyttävät vapaaehtoisesti sosiaaliset ja ympäristökysymykset liiketoimintaansa ja vuorovaikutukseensa sidosryhmiensä kanssa. Taloudelliseen vastuullisuuteen kuuluvat kannattavuudesta ja kilpailukyvystä huolehtiminen sekä omistajien tuotto-odotuksiin vastaaminen. Samalla yritys tuottaa yhteiskunnalle taloudellista hyvinvointia tuottamalla tavaroita ja palveluita sekä maksamalla veroja. Hyvä taloudellinen suorituskyky luo perustan myös yritysten sosiaaliselle ja ympäristö vastuulle. Ympäristövastuullisuus tarkoittaa luonnonvarojen kestävää käyttöä, jätteiden määrän vähentämistä ja ympäristöhaittojen pitämistä mahdollisimman pieninä. Siihen kuuluvia tavoitteita ovat vesien, ilman ja maaperän suojelu, ilmastonmuutoksen hallinta ja luonnonvarojen säästeliäs käyttö. Ihmisiin kohdistuva sosiaalinen vastuullisuus käsittää henkilöstön hyvinvoinnin, koulutuksen ja motivoinnin, tuoteturvallisuuden ja kuluttajan suojan sekä yhteistyön yritysverkoissa. Sosiaalinen vastuu on nykyisin painottunut erityisesti hankintojen eli kehittyvien maiden työoloista ja henkilöstön oikeuksista huolehtimiseen. Vastuullisuus tukkukaupassa näkyy normaalin yritystoiminnan yhteiskuntavastuun ohella mm. tuote-, informaatio- ja kierrätysvastuuna. Tuotevastuuseen liittyy koko tuotteen elinkaaren ympäristövaikutukset sekä vastuullisuus mm. tuotteen tuottamisessa. Tukkukauppa varmistaa tuotteen alkuperän ja esimerkiksi tehdasolosuhteet eli pyrkii varmistamaan tuotteiden eettisen laadun. Tuotevastuuseen liittyvät myös käyttöturvallisuus sekä virhevastuu. Tukkukauppa vastaa siitä, että tuotteiden tulee olla käyttäjilleen turvallisia, lisäksi se on vastuussa myymistään virheellisistä tuotteista. Tukkukaupan vastuu ulottuu siten loppukäyttäjään asti eli tukkukaupat kantavat vastuunsa myös vähittäiskaupan kautta loppukäyttäjälle. Tukkukauppa on vastuussa myös tuoteinformaatiosta. Tukkukaupan vastuulla ovat mm. käyttöohjeet sekä käyttöturvatiedotteet. Tukkukauppa hoitaa muuta informaatiovastuutaan mm. vähittäiskaupalle, kuluttajille, valmistajille sekä viranomaisille tiedottamalla. Informaatiovastuuta hoidetaan myös kouluttamalla ja konsultoimalla asiakkaita sekä osallistumalla vähittäiskaupan markkinointiin. Pakkaukset ja kierrätys ovat osa kuluttajille suoraan näkyvää ympäristöpolitiikkaa. Tukkukauppa vaikuttaa tuotteisiin ja niiden pakkaamiseen sekä pakkausten kehittämiseen vähentäen siten syntyvän jätteen määrää. Myös tuotteiden tai raaka-aineiden uusiokäyttö on yksi tukkukaupan vastuualueista. EU-direktiivien myötä on tukkukaupalle tullut ja tulee yhä enenemässä määrin ympäristöön liittyviä vastuita. Tuottajat (tavaran markkinoille saattavat) vastaavat jo nyt mm erilaisten pakkausmateriaalien, SER-ro- 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA 13

15 mun eli sähkö- ja elektroniikkaromun sekä kannettavien akkujen ja paristojen keräilystä ja hyötykäytöstä. Tuottajat ovat organisoineet keräilyn ja hyötykäytön muodostamalla eri tuotteisiin keskittyviä tuottaja yhteisöjä, jotka vastaavat käytännön toiminnasta. Tämä rahoitetaan kierrätyksen aiheuttamien kustannusten suuruisilla tuottajamaksuilla. 1.5 Tukkukaupan toimintamalleja Tukkukaupalla on toiminnassaan erilaisia toimintamalleja. Kulutustavaratukkukauppa on lähinnä perinteisen tukkukaupan toimintamallia. Kulutustavaratukkukauppa ostaa tavaroita niitä tuottavilta yrityksiltä, maahantuo tai jopa valmistuttaa tuotteita ja myy niitä edelleen vähittäiskaupalle. Tuotteita myydään toki myös teollisuudelle ja suurkuluttajille. Tavoitteena on myydä tuotteita eli etsiä asiakkaita myynnissä oleville tuotteilleen. Kaupan ryhmien tukkuliikkeiden toimintamalli on kulutustavaratukkukaupan toimintamallista päinvastainen. Kaupan ryhmillä on jo valmiit asiakkaat eli kaupan omat ketjut, joille pitää ostaa hyvät tuotteet. Toiminta painottuu siis enemmänkin ostoon kuin myyntiin eli tukkukauppa on hankintayhtiö. Tukkukauppa saa asiakasketjuilta tai ketjuyhtiöitä valmiit budjetit tuoteryhmittäin. Tällä rahalla ostajat yrittävät löytää mahdollisimman hyvät ja kuluttajille houkuttelevat tuotteet. Hankinta yhtiöt palvelevat pääosin vain ryhmän sisäisiä ketjuja, mutta jotkut myyvät tuotteita myös ketjujen ulkopuolisille vähittäiskaupoille. Teknisessä kaupassa yritys tavoittelee asiakkaalleen kokonaisratkaisua. Tähän kuuluu tuotteen ohella merkittävästi palvelu ja asiantuntemus. Tekninen kauppa hakee esimerkiksi teknisen ratkaisun asiak kaan tuotantoprosessiin ja huolehtii myös sen ylläpidosta. Tällöin asiak kuudesta ollaan siirtymässä kumppanuuteen, koska vastuut ja riski toiminnasta jakautuvat myös välittävälle osapuolelle. Yhdessä tukkukaupan toimintamallissa tukkukauppana voi toimia emoyhtiön myyntiyritys, joka myy vain omia tuotteitaan. Nämä yritykset eivät joudu käymään ostoneuvotteluja, vaan tuotteita saadaan aina myyntiin, usein päämiehen sanelemaan hintaan. Toisen tyyppisessä toimintamallissa tukkukaupat joutuvat käymään ostoneuvotteluja mm. hinnasta ja toimitusehdoista päämiehensä eli tuotteen valmistajan kanssa saadakseen tuotteita myyntiin. Mikäli on tärkeä pitää kiinni päämiehestä, tehdään vuosisopimuksia joilla taataan tuotteen saatavuus. Tällöin asiakkaat ovat usein jo valmiina. 1.6 Tukkukauppa kansantaloudessa Kauppa on yksi merkittävistä toimialoista Suomen kansantaloudessa. Koko kaupan, eli tukku-, vähittäis- ja autokaupan arvonlisäyksen osuus bruttokansantuotteesta on yli 11 prosenttia. Arvonlisäys on tuotannon kokonaisarvo, josta on vähennetty ostettujen tuotteiden arvo TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA

16 Sekä vähittäis- että tukkukaupan arvonlisäyksessä näkyy 1990-luvun alun laman suuri notkahdus, joka jätti tukkukaupan talouskehityksen pitkäksi aikaan muiden toimialojen alapuolelle. Tukkukaupan notkahdus oli vähittäiskauppaa huomattavasti syvempi, mutta vuoden 1994 jälkeen tukkukaupan kehitys on tasaantunut samaan kasvutrendiin. Tukkukaupan arvonlisäys laski kolmessa vuodessa kolmanneksella, kun koko kansantalouden arvonlisäys laski kymmenen prosenttia. Tukkukauppa lähti reaaliseen kasvuun vuonna 1994, samoin kuin vähittäiskauppakin ja koko kansantalous. Tukkukaupan arvonlisäys saavutti vuoden 1990 tason vasta vuonna 2001, kun koko kansantaloudessa ylitys tapahtui jo vuonna luvulla tukkukauppa on kasvanut koko taloutta nopeammin ja kasvu pysähtyi vasta vuonna * 2007* 2008* Kaikki toimialat 51 Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 52 Vähittäiskauppa Kuva 4 Tukkukaupan ja vähittäiskaupan sekä kaikkien toimialojen arvonlisäyksen reaalinen kehitys sekä ennakkotiedot , Ind 1990= 100 Tukkukaupan arvonlisäyksen osuus bruttokansantuotteesta on noin viisi prosenttia, eli suurempi kuin vähittäiskaupan. Osuus on liikkunut tarkastelujakson aikana viiden prosentin molemmin puolin. Suurimmillaan se on ollut 2000-luvulla, mutta viime vuosina osuus on ollut hieman laskussa. Tukkukauppa ei ole niin merkittävä työllistäjä kuin vähittäiskauppa. Kun tukkukaupan osuus bruttokansantuotteesta on viisi prosenttia, niin sen osuus työllisistä on neljä prosenttia. Vähittäiskaupalla työllisten osuus on vastaavasti selvästi suurempi kuin bruttokansantuoteosuus. Tukkukaupan työllisten osuus kaikista työllisistä oli alhaisimmillaan 1990-luvun alkuvuosina ja 2000-luvun taitteessa, mutta 2000-luvun alussa osuus hieman kasvoi, ja on viime vuosina tasaantunut neljään prosenttiin. 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA 15

17 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % * 2007* 2008* Tukkukauppa arvonlisäys Vähittäiskauppa arvonlisäys Tukkukauppa työllisyys Vähittäiskauppa työllisyys Kuva 5 Tukkukaupan ja vähittäiskaupan osuus koko talouden arvonlisäyksestä ja työllisistä ( arvonlisäyksen ennakkotieto) 1.7 Tilastointi tukkukaupassa Kirjan tilastoaineisto on saatu pääosin Tilastokeskuksen yritysrekisteriaineistosta ja muista Tilastokeskuksen tietokannoista, jotka ovat ryhmitelty toimialaluokkiin. Tämä osin rajoittaa asioiden tarkastelua tukkukaupan erityistoimialojen näkökulmasta, koska kaikkia toimialojen alaryhmiä ei voida koota tarkoituksenmukaisiksi ryhmiksi. Tukkukauppaa tarkastellaan tässä pääosin uuden 2008 toimialaluokituksen pohjalta. Suurin osa saatavilla olevista tilastoista on vielä 2002 toimialaluokituksen mukaisia, mutta aineisto on valtaosin muokattu uuden toimialaluokituksen mukaiseksi. Kaikilta osin aikasarjatietoihin ei muutosta kuitenkaan ole voitu tehdä. Uuden toimialaluokituksen käyttö kuitenkin helpottaa kehityksen seurantaa tulevina vuosina. Liitteessä 5 on tukkukaupan yritystilasto uuden ja kirjaan muokatun luokituksen mukaisena. Toimialaluokituksessa 2008 tukkukauppa jaetaan kahdeksaan alaryhmään joita ovat: 461 Agentuuritoiminta 462 Maatalousperäisten raaka-aineiden ja elävien eläinten tukku kauppa 463 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan tukkukauppa 464 Taloustavaroiden tukkukauppa 465 Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tukkukauppa 466 Muiden koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden tukkukauppa 467 Muu erikoistunut tukkukauppa 469 Muu tukkukauppa 16 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA

18 Kirjassa toimialaryhmiä on hieman muokattu kuvaamaan Suomen tukku kaupan rakennetta. Toimialojen nimiä on myös hieman muutettu. Kirjassa käsitellään toimialoja seuraavissa pääryhmissä Päivittäistavaratukkukauppa Kulutustavaratukkukauppa Rakennusalan tukkukauppa Tieto- ja viestintätekninen tukkukauppa Tekninen kauppa Maataloustukkukauppa Agentuuritoiminta on kirjassa jaettu agentuurin alatoimialan mukaisesti kullekin tukkukaupan toimialalle. Muu tukkukauppa käsittää laajan tavaravalikoiman tukkukaupan ja sitä ei käsitellä erikseen. Muutamassa pääkuviossa toimiala on jaettu päivittäistavaratukkukauppaan, kulutustavaratukkukauppaan ja tekniseen tukkukauppaan. Kirjan päätilastolähde on Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilasto, joka sisältää tietoja maassamme toimivista yrityksistä ja toimipaikoista. Tiedot tilastoon saadaan pääasiassa verohallinnon rekistereistä ja tiedusteluilla suoraan yrityksiltä. Tilastoon on valittu yritykset ja toimipaikat, joiden toiminta-aika tarkasteluvuonna ylitti puoli vuotta ja jotka ovat työllistäneet enemmän kuin puoli henkilöä tai joiden liikevaihto on ylittänyt vuosittain määritellyn tilastorajan (esim euroa vuonna 2007). Näin ollen kaikki rekisterissä olevat yritykset eivät ole mukana tilastossa. Yritysrekisterin vuositilaston henkilöstö käsittää palkansaajat ja yrittäjät. Henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä. Yrittäjien osalta yrittäjätyöpanokseksi lasketaan se työpanos, jonka yrityksen omistaja tai perheenjäsen on tehnyt yrityksessään ilman varsinaista palkkaa. Yritysrekisterin tilastoima liikevaihto on tuloslaskelman mukainen, paitsi ammatinharjoittajilla, joilla se muodostuu ammatin tuotosta. Liike vaihtoon luetaan kirjanpitovelvollisen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Yritystilastossa uusin julkaistu tieto on vuodelta Vuoden 2008 tiedot on arvioitu tapahtuneen kehityksen pohjalta. Vuoden 2008 liikevaihto on laskettu kaupan liikevaihtokuvaajan kasvun pohjalta. Määrällinen liikevaihto on laskettu kaupan liikevaihtokuvaajan määräindeksin pohjalta. 1 TUKKUKAUPPA JA TEKNINEN KAUPPA 17

TUKKUKAUPPA SUOMESSA 2009

TUKKUKAUPPA SUOMESSA 2009 Tuomas Santasalo Katja Koskela TUKKUKAUPPA SUOMESSA 2009 Tukkukauppa Päivittäistavaratukkukauppa Kulutustavaratukkukauppa Rakennusalan tukkukauppa Tieto- ja viestintätekninen tk myy jakelee palvelee Ketjut,

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä edelleen kovassa nousussa Aloittaneiden yritysten määrä laski reilut kuusi prosenttia vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

Lisätiedot

Tilastoaineistoa 2007

Tilastoaineistoa 2007 Tilastoaineistoa 2007 Kaupan tilastot 2007 1 2 Kaupan tilastot 2007 KAUPAN TILASTOT 2007 Kaupan tilastot ovat valmistuneet. Tilastovihko ilmestyy perinteisessä painetussa muodossa. Se löytyy myös Suomen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Tukkukaupan määrävuosiselvitys 2013

Tukkukaupan määrävuosiselvitys 2013 Kauppa 215 Tukkukaupan määrävuosiselvitys 213 Tukkukaupan liikevaihdon kasvu hidastui viimeisen viiden vuoden aikana Tukkukaupan liikevaihto vuonna 213 oli 65,3 miljardia, vuonna 28 liikevaihto oli 59,6

Lisätiedot

Korjuuyritykset

Korjuuyritykset Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Korjuuyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 1(1 Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 Tässä esityksessä tuodaan lyhyesti esille joitakin keskeisiä piirteitä kunkin maakunnan kulttuurin talouden rakenteesta maakunta kerrallaan

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 3. neljännes Teollisuuden varastojen arvot laskivat 2,4 prosenttia vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot