Directalle tuomioita Nuoren kesätyöntekijän palkkaaminen Hyvät ja tehokkaat palvelut tärkeimpiä kunnissa

Transkriptio

1 Directalle tuomioita Nuoren kesätyöntekijän palkkaaminen Hyvät ja tehokkaat palvelut tärkeimpiä kunnissa

2

3 Yrittäjä INFO Sisällysluettelo YRITTÄJÄINFO Kustantaja 6 numeroa vuodessa. TOIMITUS Viestintäassistentti Anna Lantee p anna.lantee@yrittajat.fi Visuaalinen ilme suunnittelija Lea Hult Taitto Kirsi Pääskyvuori Painomerkki Oy Tässä numerossa kirjoittavat lainopillinen asiamies Harri Hellstén, elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläinen, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, lakineuvoja Ville Kukkonen, johtaja Anna Lundén, lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, tiedottaja Pekka Mäntylä, lainopillinen asiamies Atte Rytkönen, elinkeinopoliittinen asiamies Tuomas Telkkä ja lainopillinen asiamies Tiina Toivonen. 1. VEROT JA RAHAT...4 Kehysriihi: kannusteita kasvuun ja heikennyksiä kilometrikorvauksiin...4 Ulkomaalaisille rakennustyöntekijöille veronumero...4 Lakineuvoja vastaa: perintäkulujen korvaaminen TYÖNANTAJAN ABC...6 Työehdot ja työsuojelu nuorten kesätöissä...6 Kaupan kesäharjoittelusopimus kaikille työnantajille...7 Työntekijän työkyvyn arvioiminen keskitetään työterveyshuoltoon YRITYSTOIMINNAN ABC...8 Markkinaoikeus kielsi Directan harhaanjohtavan markkinoinnin...8 Kuljettajalta vaaditaan ammattipätevyys toimialasta riippumatta...9 Jätelainsäädännön vakuusvaatimukset...10 Ulkomaalaisten yritysostojen seurantaa tehostetaan...10 CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille YRITTÄJÄ IHMISENÄ Yrittäjän työttömyysturva paranemassa PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Hyvät ja tehokkaat palvelut tärkeimpiä Kuntien liikelaitosten ja yhtiöiden toimintaan tarvitaan pelisäännöt...15 Rakennerahastokauden ohjelmavalmistelu käynnissä ISSN YRITTÄJÄINFON ILMESTYMINEN VUONNA 2012 Numero Lue Yrittäjäinfo netissä: kirjaudu jäsennumerolla 3/ / / /

4 1. VEROT JA RAHAT Kehysriihi: kannusteita kasvuun ja heikennyksiä kilometrikorvauksiin Hallitus päätti kehysriihessä eräistä määräaikaisista kasvukannusteista. Verottomia kilometrikorvauksia päätettiin myös leikata. Käyttöön otetaan mm. määräaikainen kasvukannustin, jolla yksityinen sijoittaja saa verovähennyksen sijoittaessaan listaamattomaan kasvuyritykseen. Listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettamaa nostetaan myös määräajaksi 50 prosenttiin riskinoton lisäämiseksi. Kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi säädetään T&K-kannustin, jonka kautta yritys saa yhteisöverosta veronhyvityksen, joka riippuu T&K-henkilöstön palkkakustannuksista. Kannustimille asetetaan minimi- ja maksimimäärät. vaikuttaa siihen, että uudet kannusteet huomioivat mahdollisimman hyvin pk-yritysten olosuhteet ja vaatimukset. Hallituksen mukaan pääomasijoittamisen kasvukannustin säädetään koskemaan vain luonnollisten henkilöiden pieniin yrityksiin tekemiä vähemmistösijoituksia. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön erillinen patentoinnin verokannuste. Verokannusteiden valmistelu käynnistyy parhaillaan valtiovarainministeriössä. vaikuttaa siihen, että uudet kannusteet huomioivat mahdollisimman hyvin pk-yritysten olosuhteet ja vaatimukset. johtaja Anna Lundén p Kilometrikorvauksia vähennetään Kehysriihessä päätettiin puolittaa verottomien kilometrikorvausten taso kilometriä ylittävältä osalta. Autojen keskimääräisten kiinteiden kulujen katsotaan tulevan katetuiksi jo tällä tasolla, ja loppuosa olisi korvausta muuttuvista kuluista. Muutos voi johtaa käytännössä paineeseen muuttaa korvauskäytäntöjä niin, että osa korvauksista maksetaan verollisena, mikä lisäisi yritysten kustannuksia. Koska kulut ovat keskimääräisiä, heikennykset kohdistuvat myös helposti mm. niihin yrittäjiin, joille oman auton käyttö työssä on välttämättömyys. Satunnaisista ajoista korvataan edelleen kaikki kustannukset. Ulkomaalaisille rakennustyöntekijöille veronumero Jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä henkilöllä täytyy olla työmaalla näkyvissä henkilötunniste, johon on merkitty myös veronumero. Sen saa alkaen verotoimistosta. Veronumero on toimitettu henkilöasiakkaille vuoden 2012 verokortin yhteydessä. Tilapäisesti Suomeen töihin tulevat ulkomaalaiset rakennusalan työntekijät saavat henkilötunnuksen ja veronumeron alkaen verotoimistosta. Veronumero on henkilötunnisteessa pakollinen uusilla työmailla alkaen ja vanhoilla työmailla alkaen Muun kuin EU-jäsenvaltion tai ETAmaan kansalaisella on oikeus työskennellä Suomessa rakennustyössä ilman oleskelulupaa ainoastaan siinä tapauksessa, että hän tulee suorittamaan Suomeen toisessa Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen yrityksen vakituisena työntekijänä tilapäistä alihankintatyötä ja hänellä on mainitussa valtiossa oleskeluun ja työntekoon oikeuttavat luvat, jotka ovat voimassa työn päätyttyä Suomessa. Työskentely voi kestää korkeintaan kolme kuukautta kuuden kuukauden aikana. Jos henkilötunnusta hakeva työntekijä aikoo oleskella yli vuoden Suomessa, henkilötunnuksen antaa maistraatti. Vasta maistraatista henkilötunnuksen saatuaan työntekijä voi hakea verotoimistosta veronumeroa. Lisätietoja: Tarvittavista asiakirjoista kerrotaan Verohallinnon tiedotteessa: > Tietoa Verohallinnosta > Tiedotteet > Tiedote Lisää oleskeluoikeuden rekisteröinnistä Poliisilta: Luvat > Ulkomaalaisluvat > EU > Oleskeluoikeuden rekisteröinti 4 YRITTÄJÄINFO 3:2012

5 Lakineuvoja vastaa: perintäkulujen korvaaminen KYSYMYS Sain yritykseni nimellä maksuvaatimuskirjeen perintätoimistolta. Maksuvaatimuksessa olevat perintäkulut ovat todella suuret. Pitääkö minun maksaa kaikki maksuvaatimuksessa vaaditut perintäkulut? 1. VEROT JA RAHAT lakineuvoja Ville Kukkonen p VASTAUS Pääsääntöisesti velallisen on korvattava aiheellisen saatavan perinnästä aiheutuneet kohtuulliset kulut. Edellytyksenä on, että saatava on erääntynyt eikä sitä ole suoritettu eräpäivään mennessä. Jos aiheellinen saatava on ehditty maksun laiminlyönnin takia siirtää perintätoimistolle, on velallisen pääsääntöisesti tällöin korvattava perintäkulut perintätoimistolle. Mikäli velallinen aiheellisesti kiistää saatavan perusteen tai määrän, tulee perintä keskeyttää asian selvittämisen ajaksi. Velallisen on siis syytä reklamoida välittömästi aiheettomana pitämästään saatavasta velkojalle ja perintätoimistolle. Samalla on hyvä selvyyden vuoksi vaatia perinnän keskeyttämistä asian selvittämisen ajaksi. Riitaisen ja epäselvän saatavan perinnässä ei saa käyttää trattaa, eli julkisuusuhkaista maksukehotusta. Ennen trattaperinnän aloittamista velalliselle tulee toimittaa vähintään yksi huomautus erääntyneestä saatavasta. Mikäli saatava osoittautuu aiheettomaksi eikä sitä tarvitse maksaa, ei myöskään perintäkuluja tarvitse korvata. Kohtuullisuuden arviointi tapauskohtaista Jos perintäkulut vaikuttavat suurilta, kannattaa vaatia selvitys kulujen perusteista. Yritysten välistä saatavien perintää ei säädellä yksityiskohtaisella kulukatolla toisin kuin kuluttajasaatavien perintää, vaan perintälain mukaan velallisen on korvattava velkojalle perinnästä tosiasiallisesti aiheutuneet ja kohtuulliset kulut. Velallinen on velvollinen maksamaan kulut riippumatta siitä, periikö saatavaa velkoja itse vai esimerkiksi perintätoimisto. Perintäkulujen kohtuullisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti, ja arvioinnissa on otettava huomioon saatavan suuruus, suoritettu työmäärä, perintätehtävän tarkoituksenmukaisuus ja suoritustapa sekä muut mahdolliset seikat. Saatavan perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa, eikä menettely saa olla velallisen kannalta sopimatonta. Perinnässä ei saa esimerkiksi antaa vääriä tai harhaanjohtavia tietoja maksun laiminlyönnin seurauksista tai aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja. Mikäli perinnässä on toimittu sopimattomasti tai hyvän perintätavan vastaisesti niin, ettei toimintaa voi pitää vähäisenä, perintäkuluja ei tarvitse maksaa. Mikäli vaaditut perintäkulut vaikuttavat todella suurilta esimerkiksi tehtyihin perintätoimenpiteisiin nähden, kannattaa velallisen vaatia yksityiskohtainen selvitys tehdyistä perintätoimenpiteistä ja vaadittujen kulujen perusteista. Nopea reagointi tärkeää Velallisen maksettavaksi koituvat perintäkulut kasvavat yleensä jokaisen perintäkirjeen tai muun perintätoimenpiteen myötä. Näin ollen on ensiarvoisen tärkeää, että maksuvaikeustilanteessa velallinen ottaisi jo ensimmäisen kirjeen saatuaan yhteyttä velkojaan tai perintätoimistoon ja sopisi maksujärjestelystä. Tällä voi yleensä estää kulujen hallitsemattoman kasvamisen sekä mahdollisen tratta- tai oikeudellisen perinnän. Mikäli saatavaa pitää aiheettomana, on siinäkin tilanteessa ensiarvoisen tärkeää reklamoida välittömästi, jotta perinnän eteneminen saadaan pysäytettyä. Lisätietoja: Tratasta enemmän Yrittäjäinfossa 4/2011. Jäsenyrittäjä, muista hyödyntää jäsenetujasi! Soita arkisin kello 9 16 maksuttomaan neuvontapalveluun Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle! YRITTÄJÄINFO 3:2012 5

6 2. TYÖNANTAJAN ABC Työehdot ja työsuojelu nuorten kesätöissä Nuoren työntekijän työtehtävät on suhteutettava hänen suorituskykyynsä. Työhön opastaminen on erityisen tärkeää. Atte Rytkönen lainopillinen asiamies p Työnantaja voi ottaa työhön 15 vuotta täyttäneen, oppivelvollisuutensa suorittaneen henkilön. Työehdot ovat pääosin samat kuin täysi-ikäiselläkin työntekijällä. 14-vuotias tai tänä vuonna 14 vuotta täyttävä voi tehdä enintään puolet lomaajastaan kevyttä työtä, josta ei ole haittaa hänen terveydelleen, kehitykselleen tai koulunkäynnilleen, ottaen huomioon työolosuhteet, työympäristö, työn vaatimukset, työn aiheuttama vastuu sekä ruumiillinen ja henkinen kuormittavuus. Kevyttä työtä on esimerkiksi virvokkeiden, lippujen ja vastaavanlaisten tuotteiden myynti kilpailuissa, näyttelytilaisuuksissa tai samankaltaisissa tilaisuuksissa, lähettityö sekä lehtien ja mainosten jako, avustavat toimistotyöt sekä kauppaliikkeissä tehtävät avustavat työt, kuten näytteille asettelu, hintojen merkitseminen ja tavaroiden lajittelu. 13-vuotias tai nuorempi saa työsuojeluviranomaisen poikkeusluvalla työskennellä tilapäisesti esiintyjänä tai avustajana taide- ja kulttuuriesityksissä sekä muissa vastaavissa tilaisuuksissa. Työsopimuksen solmiminen Myös nuorten työntekijöiden työsopimus on syytä tehdä aina kirjallisesti, vaikka suullinenkin sopimus on pätevä. 15-vuotias voi tehdä työsopimuksen itse, kun taas alle 15-vuotiaan puolesta sopimuksen allekirjoittaa huoltaja tai nuori itse huoltajan suostumuksella. Huoltajalla on oikeus purkaa Huoltajalla on oikeus purkaa nuoren työsopimus, jos se on tarpeellista tämän kasvatuksen, kehityksen tai terveyden takia. nuoren työntekijän työsopimus, jos purkaminen on tarpeellista tämän kasvatuksen, kehityksen tai terveyden takia. Työsopimus kannattaa laatia kahtena kappaleena, toinen työntekijälle, toinen työnantajalle. Työsopimukseen on syytä kirjata ainakin palkan määrä, työaika, työtehtävät ja työsuhteen kesto, sovellettava työehtosopimus sekä määräaikaisuuden peruste. Ellei työsopimusta tehdä kirjallisena, on työnantaja yli kuukauden kestävissä työsuhteissa velvollinen pyytämättä antamaan kirjallisen selvityksen näistä työsuhteen ehdoista. Työaikaa rajoitettu Alle 15-vuotiaan työpäivä saa olla koulujen loma-aikana enintään 7 tuntia päivässä ja 35 tuntia viikossa. Ylitöitä ei saa tehdä. 15 vuotta täyttäneen nuoren työaika saa olla yhtä pitkä kuin täysi-ikäisenkin, ja määrätyin rajoituksin myös ylitöiden tekeminen on sallittua. Alle 15-vuotiaan työaika tulee pääsääntöisesti sijoittaa ajalle ja 15 vuotta täyttäneen ajalle Yötyö on nuorilta kielletty. Työnantajan on pidettävä kirjaa myös nuoren työajoista normaaliin tapaan. Palkka ja lisät Palkan suuruus määräytyy ensisijaisesti osapuolten välillä tehdyn sopimuksen mukaan. Työnantajan on kuitenkin tärkeä tarkastaa yleensä alalla sovellettavan työehtosopimuksen määräykset vähimmäis- sekä koululaispalkoista. Lisäksi on syytä varmistua siitä, että palkka lisineen on oikein maksettu. Joka kesä tulee ilmi tapauksia, joissa joko peruspalkkaa tai ainakin yli- tai sunnuntaityökorvauksia taikka ilta- ym. lisiä on jätetty maksamatta nuorille. Näitä eriä ei saa sisällyttää peruspalkkaan, vaan ne tulee maksaa sen lisäksi. Palkanmaksun yhteydessä tulee antaa myös palkkalaskelma. Työturvallisuus tärkeää Nuoren työntekijän työtehtävät on suhteutettava hänen fyysiseen ja henkiseen suorituskykyynsä. Nuorten työhönopastuksesta ja työn valvonnasta tuleekin kantaa erityistä huolta. Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ ole nuoren työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi ja ettei se vaadi suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista. Ainakin työskentelyn alkuvaiheessa edellytetään käytännössä jatkuvaa valvontaa, jotta voidaan varmistua luotettavasti siitä, että nuori on oppinut tekemään työnsä oikein ja turvallisesti. Valtioneuvoston antamassa asetuksessa nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä säädetään nimensä mukaisesti niistä edellytyksistä, joilla alle 18-vuotiailla työntekijöillä voidaan teettää nuorista työntekijöistä annetussa laissa tarkoitettuja erityisen haitallisia tai vaarallisia töitä. Työtodistus pyynnöstä Määräaikainen työ päättyy työsopimuksessa sovitun ajan kuluttua ilman irtisanomisaikaa. Työntekijällä on oikeus pyynnöstä saada työsuhteen päättyessä työnantajalta työtodistus. KESKEISIMMÄT RAJOITUKSET IÄN MUKAAN 13-vuotias: Vain poikkeusluvalla esiintyjänä tai avustajana esityksissä. 14-vuotias: Vain kevyttä työtä ja enintään 7 tuntia päivässä klo Ei ylitöitä. 15-vuotias: Työtä vain päiväaikaan klo Ylitöitä vain rajoitetusti. 6 YRITTÄJÄINFO 3:2012

7 Kaupan kesäharjoittelusopimus kaikille työnantajille Kaupan liitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat sopineet peruskoululaisten ja lukiolaisten kesäharjoitteluohjelmasta kaupan työehtosopimusten soveltamisalaan kuuluvissa yrityksissä. 2. TYÖNANTAJAN ABC Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelu on peruskoululaisille ja lukiolaisille tarkoitettu kaksi viikkoa kestävä työsuhde, joka voidaan sijoittaa ajalle Harjoittelun tarkoituksena on tutustuttaa koululaiset omakohtaisten kokemusten kautta yritys- ja työelämään. Sopimuksen piiriin kuuluvat ne peruskoululaiset ja lukiolaiset, jotka aiemmin eivät ole olleet työssä kaupan alalla lukuun ottamatta mahdollisia aikaisempia tutustumisjaksoja. Koululaisella voi olla vain yksi tehdyn sopimuksen mukainen tutustumisjakso samassa yrityksessä ajalla Lisäksi sama koululainen voi työskennellä samassa ammatissa eri vuosina vain yhden harjoittelujakson. Koululaisen päivittäinen työaika voi olla enintään kuusi tuntia. Työvuoron on oltava yhdenjaksoinen, ja se sijoitetaan päivävuoroihin maanantaista perjantaihin. Työvuoro voi alkaa aikaisintaan kello 8.00, ja sen on päätyttävä viimeistään kello Harjoittelusta maksetaan palkkana 330 euroa, joka sisältää tutustumisjaksolta kertyvän lomakorvauksen. Mahdollisuus kaupan alan kesäharjoitteluun koskee kaikkia kaupan alan työnantajia riippumatta siitä, kuuluuko yritys Kaupan Liittoon vai ei. Järjestäytymättömiä yrityksiä koskeva ilmoittaminen Kaupan Liitolle kesäharjoittelijoiden palkkaamisesta on pelkästään ohjeellinen eikä velvoita yrityksiä. Lisätietoja: lainopillinen asiamies Atte Rytkönen,, p Työntekijän työkyvyn arvioiminen keskitetään työterveyshuoltoon Lakimuutoksen myötä työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän yhteistyö tiivistyy. Muutos kannustaa pohtimaan keinoja, joilla helpotetaan työhön palaamista sairausloman jälkeen. lainopillinen asiamies Harri Hellstén p Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakiin tulevalla muutoksella halutaan parantaa mahdollisuuksia havaita työntekijöiden pitkittyvät työkyvyttömyydet riittävän varhain sekä helpottaa heidän toipumistaan ja paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä. Muutokset koskevat ja sen jälkeen alkavia sairauspäivärahajaksoja. Työnantajalla on päävastuu työkyvyn edistämisestä ja työssä jatkamisen tuesta työpaikalla. Kesällä voimaan tulevien lakimuutosten tavoitteena on kannustaa työnantajaa, työntekijää ja työterveyshuoltoa pohtimaan yhdessä sairastuneen työntekijän tilannetta ja työjärjestelyjä työhönpaluun helpottamiseksi. Tärkeää on, että työnantaja ja työntekijä toimivat riittävän varhain, jos työntekijän työkyky heikkenee. Osa-aikainen tai kevennetty työ voi edistää toipumista ja helpottaa paluuta kokoaikaiseen tavalliseen työhön. Näin vältetään pitkiä sairauspoissaoloja ja työt sujuvat hyvin. Työterveyslääkäri arvioi työkyvyn Kun työntekijän sairaus pitkittyy tai työkyky muuten heikentyy, on työterveyslääkärin jatkossa arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky. Kun työtekijän sairauspoissaolo on jatkunut kuukauden, pitää työnantajan ilmoittaa työntekijän poissaolosta työterveyshuoltoon, ellei sairausloma ole jo alun perin haettu työterveyshuollosta. Tämän jälkeen työterveyshuolto alkaa yhdessä esimiehen ja työntekijän kanssa selvittää työhönpaluumahdollisuuksia ja tarvittavia tukitoimia. Ensin työterveyslääkäri arvioi työntekijän jäljellä olevan työkyvyn. Työterveyshuolto voi tämän jälkeen kutsua koolle neuvottelun, johon osallistuvat työntekijä ja esimies. Neuvottelussa keskustellaan työhönpaluun mahdollisuuksista ja tarvittavista muutoksista työhönpaluun mahdollistamiseksi. Näin työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto yhdessä selvittävät työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssään. 90 päivän lausunto Ilman työterveyshuollon lausuntoa sairauspäivärahaa ei makseta työntekijälle 90 päivärahapäivän jälkeen. Lääkärin arvion ja neuvottelun jälkeen työterveyslääkäri laatii lausunnon työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuudesta jatkaa työssään. Työntekijän on toimitettava työterveyslääkärin lausunto Kelaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivärahapäivältä. Ilman työterveyshuollon lausuntoa sairauspäivärahaa ei makseta työntekijälle 90 päivärahapäivän jälkeen. Tästä ns. 90 päivän lausunnosta tulee osa työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa. Yrittäjien, opiskelijoiden, työttömien ja omaa talouttaan hoitavien ei tarvitse toimittaa Kelaan lääkärinlausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaa työssä 90 sairauspäivärahapäivän täyttyessä. Sairauspäivärahan hakeminen aikaistuu Kesäkuun alusta alkaen sairauspäivärahaa on haettava Kelalta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta aikaisemman neljän kuukauden sijasta. Sairauspäivärahaa voi hakea työntekijä itse tai työnantaja, joka maksaa palkkaa sairausajalta. Lyhyempi hakuaika mahdollistaa sen, että Kela saa riittävän ajoissa tiedon henkilön sairauspäivärahakauden alkamisesta ja voi tiedottaa päivärahansaajaa myös velvollisuudesta toimittaa 90 päivän lausunto. Lyhyempi hakuaika koskee myös yrittäjien, opiskelijoiden, työttömien ja omaa talouttaan hoitavien päivärahoja. YRITTÄJÄINFO 3:2012 7

8 3. YRITYSTOIMINNAN ABC Markkinaoikeus kielsi Directan harhaanjohtavan markkinoinnin Markkinaoikeus on hyväksynyt Suomen Yrittäjien jättämän hakemuksen ja kieltänyt Directaa käyttämästä ns. hakuosumaehtoa. Directan velkomuskanteita on hylätty Helsingin ja Turun hovioikeuksissa. lainsäädäntöasioiden päällikkö varatuomari Janne Makkula p Markkinaoikeus hyväksyi antamallaan päätöksellä pääpiirteissään Suomen Yrittäjien toukokuussa 2009 jättämän hakemuksen. Hakemuksessa vaadittiin Directan hyvän liiketavan vastaisen menettelyn kieltämistä ja Directan käyttämän ns. hakuosumaehdon kieltämistä. Hakemus perustui sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin ja elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annettuun lakiin (ns. yrittäjänsuojalaki). Päätöksessään markkinaoikeus kielsi Directa Oy:tä euron sakon uhalla käyttämästä 1. yritystietojen numero- tai hakemistopalvelunsa markkinoinnissa menettelyä, a. jossa vastoin palvelun sopimusehtoja kerrotaan asiakkaan maksavan vain kiinteän rekisteröintimaksun tai asiakkaan maksavan kiinteän rekisteröintimaksun lisäksi vain siitä, että asiakasta koskevia tietoja kysytään numeropalvelusta taikka siitä, että tiedon kysyjä yhdistetään numeropalvelusta asiakkaalle asiakaskontaktina, tai jossa kerrotaan asiakkaan maksavan kiinteän rekisteröintimaksun lisäksi hakutapahtumaan perustuvan maksun selvittämättä asiakkaalle yksiselitteisellä tavalla, mitä sopimuksessa tarkoitetaan hakutapahtumalla b. jossa jätetään kertomatta asiakkaan yritystietoihin merkittävän maantieteellisen toimialueen merkityksestä hakuosuman muodostumiselle 2. yritystietojen numero- tai hakemistopalvelunsa palvelusopimuksissa ehtoa Sopimuksen vuosittainen laskutusperuste on kultakin laskentakaudelta kertyneet yhtiön hakemistotietokantaan kohdistuneet hakutapahtumat, joissa asiakasyritysten yritystiedot ovat osuneet hakuun ja ovat täten sisältyneet hakutuloslistaukseen, jollei asiakkaalle palvelua markkinoitaessa yksiselitteisellä tavalla selvitetä ja sopimusehdoissa määritellä, mitä tarkoitetaan hakutapahtumalla. Directan on noudatettava kieltoa heti. Directalla on mahdollisuus hakea markkinaoikeuden päätökseen valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Määräpäivä valitusluvan hakemiselle on Directan kanteita hylätty hovioikeudessa Helsingin ja Turun hovioikeudet ovat antaneet tuomioita Directan yrittäjiä vastaan nostamissa velkomuskanteissa. Hovioikeuksien tuomiot koskevat aikaisemmin käräjäoikeuksissa käsiteltyjä asioita, joissa annetuista tuomioista on valitettu hovioikeuteen. Helsingin hovioikeus on antamillaan kahdella tuomiolla ja antamallaan tuomiolla pysyttänyt Helsingin käräjäoikeuden aikaisemmin antamat tuomiot, joissa Directan velkomuskanteet on hylätty. Turun hovioikeus puolestaan on antamallaan tuomiolla hylännyt Directan kanteen. Kaikki edellä mainitut hovioikeuden tuomiot ovat lainvoimaisia eli asiat on ratkaistu lopullisesti. Directa Oy on omassa viestinnässään korostanut, että tuomioistuimet ovat useissa sadoissa tapauksissa päättäneet juttuja Directan hyväksi. Lähes kaikki näistä Directan hyväksi päätetyistä jutuista on niin sanottuja yksipuolisia tuomioita eli ratkaisuja juttuihin, joissa ei ole järjestetty suullisia käsittelyjä tuomioistuimessa. Oikeudenkäyntiä säätelevän oikeudenkäymiskaaren mukaan kantajan kanne hyväksytään yksipuolisella tuomiolla muun muassa siinä tapauksessa, jos vastaaja ei ole antanut kanteeseen määräajassa vastausta. Toisin sanoen silloin, kun juttu on tutkittu käräjäoikeudessa ns. täysimittaisessa ja suullisessa prosessissa (asianosaisten kuuleminen, mahdollisten todistajien kuuleminen), Directan nostamat velkomuskanteet on säännönmukaisesti hylätty. Merkitys velkomuskanteen kohteena olevalle yrittäjälle Suomen Yrittäjien tietojen mukaan Helsingin käräjäoikeudessa on edelleen vireillä Directan nostamia velkomuskanteita, jotka eivät ole edenneet suulliseen pääkäsittelyyn. Velkomuskanteen kohteina vielä olevien yrittäjien on syytä keskustella omasta tilanteestaan lakimiehen kanssa, jotta voidaan arvioida, miten asiassa on yrittäjän kannalta paras edetä. Näiden oikeuspäätösten jälkeen on mahdollista, että Directa tarjoaa yrittäjälle niin sanottua sovintosopimusta. Tällaisessa tilanteessa yrittäjän on ennen sopimuksen mahdollista hyväksymistä syytä olla yhteydessä lakimieheen. Myös Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu on jäsenten käytössä numerossa Lisätietoja: Markkinaoikeuden päätös sekä muut Directaan liittyvät asiakirjat ovat luettavissa Suomen Yrittäjien verkkosivuilta: > Yritystoiminnan ABC > Hakemistopalveluja koskevat erikoissivut 8 YRITTÄJÄINFO 3:2012

9 3. YRITYSTOIMINNAN ABC Otteita markkinaoikeuden kieltopäätöksen perusteluista markkinointi on ollut omiaan luomaan markkinoinnin kohteelle vahvan käsityksen siitä, että mainitun kiinteän rekisteröintimaksun lisäksi asiakkaalle mahdollisesti aiheutuvat muut maksut perustuisivat joko toteutuneisiin hakuihin, kuten jopa konkreettiseen asiakaskontaktin välittämiseen, tai enintään siihen, että asiakkaan tiedot ovat olleet tosiasiallisesti tiedon hakijan nähtävillä. Vaikka sopimuksen tehneelle yrittäjällä olisikin myöhemmin postitse lähetetty sopimusehdot, jotka ovat sisältäneet laskutusperustetta koskevan ehdon, se ei poista Directan sopimatonta menettelyä tarjoamansa palvelun puhelinmarkkinoinnissa vaan jopa korostaa menettelyn harhaanjohtavuutta. Myyntineuvottelija on ilmeisen usein antanut sopimusta tarjotessaan epätäydellistä ja harhaanjohtavaa tietoa sopimuksen sisällöstä. Kirjallisessa sopimusmateriaalissa ei ole myöskään kerrottu mitään siitä, mitkä hakusanat tai jopa pelkät hakusanojen osat ovat muodostaneet asiakkaalle maksullisen hakutapahtuman. Directan markkinoinnissa on jätetty kertomatta, että jos asiakkaan toimialueeksi hakupalveluun merkitään hyvin laaja maantieteellinen alue tai jopa koko Suomi, maksullisia hakutapahtumia aiheutuu usein myös silloin, kun tiedon hakija hakee palveluntarjoajaa kokonaan toisaalta Suomesta kuin missä asiakasyrityksen tosiasiallinen toimialue sijaitsee tarpeettoman laaja toimialueen määrittely on selvästi aiheuttanut yrityksille niiden liiketoiminnan kannalta merkityksettömiä maksullisia hakutapahtumia. Directan markkinointi on ollut lähtökohtaisesti sopimattomasta menettelystä annetun lain 2 :n 1 momentin harhaanjohtavien ilmaisujen käyttämistä koskevan kiellon vastaista Directan menettely on ollut lainvastaista. Directan edellä todetun harhaanjohtavan markkinoinnin kohteeksi on valikoitunut esitetyn selvityksen perusteella laajalti juuri toimintansa aloittaneita tai pieniä yrityksiä, joiden edustajat ovat erityisen alttiita oman näkyvyytensä ja saavutettavuutensa lisäämistä korostavan markkinointipuheen vaikutuksille. hakutapahtumiin perustuva laskutusperustetta koskeva ehto on ollut yksin Directan laatima. Directan myyntineuvottelija on lisäksi ilmeisen usein antanut sopimusta tarjotessaan epätäydellistä ja harhaanjohtavaa tietoa sopimuksen sisällöstä. Senkään vuoksi kysymyksessä oleva sopimusehto ei ole useinkaan saattanut tulla asiakkaille ymmärretyksi ainakaan ennen ensimmäistä laskutuskautta koskevan laskun saapumista. Kysymyksessä oleva sopimusehto on siten ollut Directan sopimuksissa toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien kannalta edellä mainitussa laissa tarkoitetulla tavalla kohtuuton, ja sen käyttö on lainvastaisena kiellettävä. Kuljettajalta vaaditaan ammattipätevyys toimialasta riippumatta Onko yrityksessäsi on raskas pakettiauto tai kuorma-auto? Pelkällä voimassa olevalla ajokortilla ei ajoneuvoa voi kuljettaa jälkeen (linja-autot jälkeen). Kuljettajien koulutusvelvoite koskee kaikkia toimialoja vaateliikkeistä, rautakauppoihin, teollisuuslaitoksiin aina kukkakauppoihin asti. Koulutusvelvoite on voimassa, vaikka yritys ajaisi vain omia ajoja. Henkilön tittelillä tai toimenkuvalla ei myöskään ole merkitystä. Vaikka määräaikaan on vielä matkaa, nyt kannattaa suunnitella, missä tahdissa yrittäjä kouluttaa itsensä ja henkilöstönsä, suosittelee Suomen Yrittäjien koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu. Ammattiautoilijat ovat yleensä saaneet tietoa koulutusvelvollisuudesta, mutta olemme huolissamme etenkin yrityksistä, joissa ajontarve on satunnaista. Koulutusvelvoite koskee myös niitä, Lamppu toteaa. Yrittäjä tai työntekijät, jotka ajavat vaikka vain satunnaisesti (hakevat esim. tukusta tavaraa), yrityksen ajoneuvoja, joihin tarvitaan C1, C, D tai D1 -luokan ajokortti, kuuluvat pakollisen koulutusvaatimuksen piiriin. Poikkeukset koulutusvelvoitteeseen ovat erittäin marginaaliset. Koulutuksen laiminlyönti aiheuttaa rangaistusseuraamukset ajoneuvon kuljettajalle sekä ajoneuvon luovuttaneelle henkilölle. Anna Lantee Lisätietoja: Testaa, tarvitsetko kuljettajan ammattipätevyyskoulutusta: YRITTÄJÄINFO 3:2012 9

10 3. YRITYSTOIMINNAN ABC Jätelainsäädännön vakuusvaatimukset Jäte- ja ympäristönsuojelulainsäädännön vakuussäännökset muuttuivat Vakavaraisuuden osoittaminen ei enää jatkossa kelpaa perusteeksi jättää vakuus suorittamatta. Vakuussäännösten tarkoituksena on turvata jätehuolto tilanteessa, jossa jätehuoltoalalla toimiva yritys on maksukyvytön tai ei muuten kykene huolehtimaan lain edellyttämiä velvollisuuksia. Vakuuden riittävää määrää arvioitaessa on lähtökohdaksi otettava vakuudella katettavaksi tarkoitettujen kustannusten määrä. Asianmukainen jätehuolto riippuu toiminnasta, joten vakuuden määrä arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Esimerkiksi jätteen kuljettajan vakuuden on katettava ainakin kuljetuskustannukset mutta myös käsittelykustannukset, jos jätettä kuljetetaan omaan lukuun. Jos toiminta on pienimuotoista, vakuusvaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa. Vakuuden voi jatkossa antaa vain luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jonka kotipaikka on ETA-valtiossa. Kuntien, yksityishenkilöiden tai konsernien antamat takaukset eivät enää kelpaa jätelainsäädännön mukaisiksi vakuuksiksi. Hyväksyttäviä vakuuksia ovat takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuudenantovelvolliset Vakuuden voi jatkossa antaa vain luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos. Vakuutta vaaditaan jäte- tai ympäristönsuojelulain nojalla SER-tuottajilta, jätteen kuljettajilta, jätteen välittäjiltä, jätteen kansainvälisiltä siirroilta ja jätteen käsittelytoiminnan harjoittajilta. Jos sähkö- ja elektroniikkalaitteen tuottaja kuuluu tuottajayhteisöön, ei tuottajan tarvitse itse asettaa erillistä vakuutta. Vanhan lainsäädännön mukaan jätehuollon toiminnanharjoittajan ei tarvinnut asettaa vakuutta jätehuoltotoimenpiteiden varmistamiseksi, jos tämä pystyi osoittamaan olevansa riittävän vakavarainen. Uusissa säännöksissä tätä mahdollisuutta ei ole, joten entistä useampi toiminnanharjoittaja on velvollinen asettamaan vakuuden. Jätehuoltorekisteriin hyväksyminen Uuden jätelain mukaan jätteen ammattimainen kuljettaminen tai jätteen välittäjänä toimiminen edellyttää aina toiminnan hyväksymistä ely-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Jätehuoltorekisteri vastaa aiemman jätelain mukaista jätetiedostoa. Hakemus jätehuoltorekisteriin olemassa olevan jätteen kuljetus- ja välitystoiminnan hyväksymiseksi on tehtävä mennessä. Jos ote jätetiedoston tiedoista on tätä ennen tarkistettava, hakemus tulee tehdä viimeistään tarkistusajankohtana. Jätehuoltorekisteriin hyväksymisen yhtenä lainopillinen asiamies Tiina Toivonen p edellytyksenä on, että jätteen kuljettaja tai välittäjä asettaa ely-keskuksen eduksi riittävän vakuuden jätehuollon varmistamiseksi. Viranomainen ottaa päätöksessään huomioon toiminnan laajuuden ja luonteen. Jos jätemäärät ovat vähäisiä ja toiminto on pienimuotoista, vakuutta ei tarvitse asettaa. Jätemäärästä riippumatta vakuus tästä huolimatta tavallisesti vaaditaan, jos kyseessä on esimerkiksi vaaralliseksi luokiteltu jäte, sako- ja umpikaivoliete tai rakennus- ja purkujäte. OPAS VAKUUSVAATIMUKSISTA TULOSSA Ympäristöministeriö on laatimassa opasta uuden jätelainsäädännön mukaisista vakuusvaatimuksista. Oppaassa kerrotaan jätehuollon toimialan yrityksille erilaisista mahdollisuuksista järjestää vakuuksien antaminen. Lisäksi annetaan ohjeita vakuuden määrän arvioimiseen sekä vakuuden vähittäiseen kerryttämiseen ja asteittaiseen vapauttamiseen. Ulkomaalaisten yritysostojen seurantaa tehostetaan Kesäkuun alussa voimaan tuleva laki helpottaa ulkomaalaisten yritysostojen seurantaa. 10 YRITTÄJÄINFO 3:2012 Uudella lailla korvataan nykyinen, vuodelta 1992 oleva laki. Lain lähtökohtana on myönteinen suhtautuminen ulkomaalaisomistukseen. Viranomaisilla on kuitenkin mahdollisuus valvoa nykyistä paremmin huoltovarmuuden ja maan turvallisuuden kannalta keskeisten yhtiöiden omistuspohjaa ja tarvittaessa rajoittaa ulkomaalaisomistusta tällaisissa yhtiöissä. Puolustus- ja kaksikäyttötuotesektorin yritysostot edellyttävät aina hakemuksesta etukäteen tapahtuvaa viranomaisen vahvistusta. Kaksikäyttötuote on hyödyke, joka soveltuu normaalin siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisiin tarkoituksiin. Siviilipuolella seurannan kohteena ovat yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta kriittiset suomalaiset yritykset. Siviilisektorin yritysostot ovat ilmoituksenvaraisia. Puolustusvälineteollisuudessa seuranta koskee kaikkia ulkomaisia omistajia. Muilla toimialoilla seurataan vain sellaisia ulkomaisia omistajia, joilla on kotipaikka EUja EFTA-valtioiden ulkopuolella. Yritysostolla tarkoitetaan toimintaa, jonka johdosta ulkomainen omistaja saa osakeyhtiössä omistukseensa vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä tai vastaavan tosiasiallisen vaikutusvallan osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä tai liikkeessä. Yritysostojen seurantaa ja vahvistamista koskevat viranomaisasiat käsittelee työja elinkeinoministeriö. Jos yritysosto voi aiheuttaa erittäin tärkeän kansallisen edun vaarantumisen, vahvistamista koskeva asia käsitellään valtioneuvostossa. Lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriö, johtaja Henrik Räihä, p , hallitusneuvos Kari Mäkinen, p ,

11 3. YRITYSTOIMINNAN ABC CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille Valtaosa rakennustuotteista tarvitsee CE-merkinnän vuoteen 2013 mennessä. Ilman merkintää tuote ei voi olla markkinoilla Suomessa eikä Euroopassa. EU:n rakennustuoteasetus tulee voimaan , ja se korvaa rakennustuotedirektiivin. Tämän jälkeen CE-merkintä on pakollinen sellaisissa rakennustuotteissa, joille on olemassa harmonisoitu tuotestandardi tai eurooppalainen tekninen arviointi. Rakennustuotteiksi katsotaan rakennuskohteeseen kiinteäksi osaksi tulevat tuotteet, kuten sahatavara, kiviaines, teräsrakenteet, lämmöneristeet, betonielementit ja ikkunat. Merkintää ei kuitenkaan tarvita tuotteille, jotka on valmistettu tilauksesta muuten kuin sarjatuotantona tai jotka valmistetaan rakennuspaikalla ja joiden kiinnittämisestä vastaa valmistaja. Merkintää eivät tarvitse myöskään historialliseen kohteeseen perinteiseen tapaan valmistetut tuotteet. Vakuutus tuotteen tasosta CE-merkintä kertoo, että tuote on eurooppalaisen harmonisoidun tuotestandardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän mukainen. Näissä asiakirjoissa määritellään, mitä ominaisuuksia tuotteella on oltava ja miten tuotteen valmistusta on valvottava ja testattava. Jos soveltuvaa harmonisoitua tuotestandardia ei ole, CE-merkintä ei ole pakollinen. Valmistaja voi kuitenkin hakea tuotteelle CE-merkintään johtavan eurooppalaisen teknisen arvioinnin. CE-merkittyjen tuotteiden ominaisuuksia on helpompi vertailla ja niiden sopivuutta tiettyyn kohteeseen on helpompi arvioida. CE-merkityn tuotteen voi myös saattaa markkinoille kaikkialla Euroopassa ilman erillisiä viranomaisselvityksiä. Vientimaan viranomaiskäytännöt on kuitenkin hyvä tarkistaa etukäteen. CE-merkintä ei itsessään takaa, että tuote soveltuu tiettyyn rakennuskohteeseen tietyssä maassa. Valmistaja vastaa merkinnöistään CE-merkkiä ei haeta viranomaiselta. Merkinnän voi kiinnittää, kun tuotteesta on asianmukaisesti tehty suoritustasoilmoitus. Tämä taas edellyttää tuotteen testauksia ja valmistusprosessin valvontaa standardissa määritellyllä tavalla. Suoritustasoilmoitus kertoo tuotteen ominaisuuksien ilmoitetut arvot ja luokat. Valmistaja laatii suoritustasoilmoituksen ja vastaa tietojen paikkansapitävyydestä. Ilmoitus pitää tehdä rakennustuoteasetuksen mallin mukaisesti viimeistään Suomessa kaikkia CE-merkittyjä tuotteita valvoo Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes. Se valvoo markkinoita ja pyrkii varmistamaan, ettei CE-merkintää käytetä väärin. Lisätietoja: Rakennusteollisuus (RT), Ympäristöministeriö, Suomen standardisoimisliitto, SFS ry, hen helpdesk, YRITTÄJÄINFO 3:

12 Valtakunnalliset jäsenedut 2012 Fenniasta 45 %:n alennus ja 70 Aluejärjestön Yrittäjät %:n lähtöbonus yksityiskäyttöisen henkilö- ja pakettiauton laajaan Fenniakaskoon sekä keskeytysvakuutus maksutta. Yrittäjän Henkilöturvaa täydentämään maksutta ryhmätapaturmavakuutus. Edut koskevat uusia alkavia vakuutuksia. Jos olet jo Fennian asiakas, ota yhteys Fenniaan etujen tarkistamiseksi. Lisätietoja: fi/suomenyrittajat tai p Elisa Yrityspotin kokoluokista 1 5 myönnetään jäsenille 25 % kuukausimaksuista. Elisa Yrityspotti ja muut Elisan jäsenedut fi/yedut. Lisätietoja: p (mpm/pvm) tai varaa tapaaminen: ajanvaraus tai p Finder on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Lisäksi Kuka soittaa -palvelu käyttöön jäsenhintaan. Lisätietoja: finder@fonecta.com tai p IT-palvelutalo Vetonaula: jäsenetuna jatkuva alennus tietotekniikkapalvelusta. Jäsenyrityksille 80 euron kiinteällä kuukausihinnalla käyttöön laadukkaat, yrityskäyttöön tarkoitetut laitteet, ohjelmat ja palvelut. Lisätietoja: www. vetonaula.fi tai p tai pyydä palvelutarjous: asiakaspalvelu@vetonaula.fi, mainitse viestissä SY-jäsennumero ja yrityksen Y-tunnus. Jäsenenä saat ensimmäiseen MTV3.fi-verkkokampanjaasi 10 % lisänäyttöjä. Kysy, miten ruutuun pääsee tai käväise Spotissa osoitteessa Lisätietoja: tai p Jäsenyrityksille 50 % työpaikkailmoituksesta Uranus.fi:ssä. Jäsenhinta alv (norm. 480 ). Alennuskoodi SYuranus2012, laita jäsenumero sille varattuun kenttään. Lisätietoja: p tai uranus@uranus.fi. Jäsenyritys saa 5 % kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesta palvelumaksusta. Skapat Energia tarjoaa jäsenille sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Lisätietoja: tai asiakaspalvelu@skapatenergia.fi tai p Jäsenyrityksille autopesuetu Shell HelmiSimpukoissa 20 % normaalihintaisista autopesuista. Lisätietoja: Jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/litra (sis. alv) bensiinistä ja dieselöljystä sekä 10 % Teboil-voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä 2,7 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (ei yli 10 l astiat), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista 10 %. Yrityskortilla ei tilinhoitomaksua. Lisätietoja: annemaria.juhala@teboil.fi tai p Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy sopimusintaan. Kertatoimituksen vähimmäismäärä litraa. Pyydä hintatarjous ja tilaa p tai tilauskeskus@teboil.fi. Neste Oil Yrityskortilla alennusta 2,5 snt/litra (sis. alv) Neste Oil -asemilta bensiinin ja dieselin asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista laskutuksen yhteydessä. Jäsenyrityksien raskaankaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtaisesti. Lisätietoja: p , Jäsenyrityksille mm. merkkikohtaiset jäsenalennukset, huolto- ja varaosaedut, autojen nouto- ja sijaisautopalvelut erikoisehdoin ja huoltoleasingpalvelut (LaakkonenLeasing) jäsenetuhintaan. Autovalikoima Lisätietoja: p tai suomenyrittajat@laakkonen.fi. Jäsenyrityksille 15 % kaikista Suomessa tapahtuvista vuokrauksista. Alennus myönnetään ilmoitetuista hinnoista. Alennus koskee myös tarjoushintoja, mutta ei lisäpalveluja. Lisätietoja ja varaukset: Europcar-varauspalvelu p tai varaukset@europcar.fi. Yrityskäyttöön tarkoitetuista ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. Lisätietoja ja varaukset: p tai mainitse varauksen yhteydessä SY:n asiakasnumero Yksityismatkustajana pääset Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan Silver-tasolle. Lisätietoja: liittymisohjeet ja asiakaskoodit saat yrittajat.fi-jäsensivuilta. äsenyrittäjä, uista hyödyntää jäsenetujasi! Tänä vuonna tavataan yrittäjyyden ja verkostoitumisen Jäsenetuhintaisia laivamatkoja merkeissä Oulussa, mutkattomassa ja luovassa riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Hintatiedot, Laita päivämäärä alennuskoodit ja saman tien yrittäjäkaupungissa. matkavaraukset yrittajat.fi-jäsensivulta. Lisätie- ylös kalenteriisi ja ilmoittaudu netissä. toja: Matkavaraukset myös Viking Linen myyntipalvelusta p (1,64 /vastattu puhelu + pvm/mpm. Reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä, jäsenyys ja alennuskoodit mainittava, käytä tuotetunnusta FVYRI ja ilmoita SY:n asiakasnumero MM-KOTIKISAT 2012 VIP-PAKETIT JÄSENYRITYKSILLE! JÄÄKIEKON MM-KISAT JÄRJESTETÄÄN SUOMESSA JA RUOTSISSA yödynnä yhteistyökumppanien tarjoamat lennukset ja palvelut. Tutustu valtakunnallisiin äsenetuihin osoitteessa Jäsenille 20 % päivän hinnasta Best Western -hotelleissa Suomessa. Etu ei ole yhdistettävissä muihin tarjouksiin tai kampanjoihin. Jäsenyys mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava Suomen Yrittäjien jäsenkortilla. Varaukset: fi tai p , käytä internet-varauksessa SY:n varauskoodia Jäsenyrityksille viikkovuokrahinnoista %:n alennus sesongin mukaan. Kerro varatessa, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Lisätietoja ja varaukset: p , Cumulus: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p , my.reservation@ restel.fi, Holiday Inn: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %. Katso yrittajat.fi-jäsensivuilta muut tarjoukset, etusi jopa 35 %. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p , my.reservation@restel.fi, Rantasipi: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %. Etu on voimassa myös Ikaalisten kylpylässä. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: my.reservation@ restel.fi, p , Crowne Plaza: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %. Yrittajat.fijäsensivuilta muut tarjoukset. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p , my.reservation@ restel.fi, Jäsenyrittäjille etuja ruokailun yhteydessä Martina- ja Huviretketki-ravintoloissa sekä Holiday Innja Rantasipi-hotellien ravintoloissa. Etua ei voida yhdistää muihin etuihin. Etu jäsenkortin haltijalle ja yhdelle seuralaiselle. Etu ei voimassa Holiday Inn Messukeskus Helsinki. MM-kotikisojen lippupaketit tarjoavat kaikenlaisille yrityksille helpon tavan tuoda asiakkaita tai oman tiimin seuraamaan MM-kiekkoa. Hospitality-paketteihin sisältyy otteluliput sekä VIP-kohtelu tarjoiluineen ja oheisohjelmineen. Mikäli VIP-paketit eivät tunnu sopivilta vaihtoehdoilta, on ryhmille tarjolla myös muunlaisia räätälöityjä paketteja. Yhteyttä ottaneiden ja yhteystietonsa mennessä ilmoittaneiden jäsenyritysten kesken arvotaan kisa-aitio yhteen Suomen otteluun. Lisätietoja: max.kolu@2012.iihfworlds.com, p tai Lue lisää jäseneduista kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille! PL 999, HELSINKI puhelin toimisto@yrittajat.fi

13 Yrittäjän työttömyysturva paranemassa Yrittäjän ja yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvassa on tapahtumassa merkittävää edistystä. 4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ Asiaa valmisteleva työryhmä on työssään loppusuoralla, ja hallituksen esitys on suunniteltu tuotavaksi eduskuntaan syyskuussa. Suomen Yrittäjien tavoitteena työryhmässä on ollut saavuttaa yrittäjille nykyistä paremmin toimiva työttömyysturva sellaisissa tilanteissa, joissa toiminta on väliaikaisesti ja ulkopuolisista syistä keskeytymässä, kertoo Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Harri Hellstén. Tavoite näyttää toteutuvan hyvin: työ- ja elinkeinoministeriön ehdotusluonnoksessa lähdetään siitä, että jatkossa laissa säädettäisiin vain yritystoiminnan lopettamisesta, ja toiminnan keskeyttäminen sekä siihen liittyvä neljän kuukauden odotusaika poistuisi kokonaan. Työttömyysturvan näkökulmasta yritystoiminta katsottaisiin lopetetuksi, kun on ilmeistä, että yrityksen tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on lopetettu yritys on poistettu eprja työnantajarekistereistä alv-rekisteriin on tehty ilmoitus toiminnan keskeyttämisestä. Työttömyysturvan saaminen ei enää edellyttäisi kaupparekisterimerkinnän poistoa tai myyntivoittolaskelman jättämistä. Lisäksi yrittäjän perheenjäsenen pääsyä työttömyysturvaan aiotaan helpottaa. Pekka Mäntylä 1/2012 1/2012 Irtonumero 6,50 yrittajat.fi Irtonumero 6,50 yrittajat.fi allergiarokote tulee 41 jethro rostedt kuukautiskipulääkkeistä kiinteistöihin 54 kreikan historia on Byrokratiaa ja korruptiota Kotimainen ambulanssi on hulppea älyauto 18 allergiarokote tulee 41 jethro rostedt kuukautiskipulääkkeistä kiinteistöihin 54 kreikan historia on Byrokratiaa ja korruptiota 32 Kotimainen ambulanssi on hulppea älyauto 18 allergiarokote tulee 41 jethro rostedt kuukautiskipulääkkeistä kiinteistöihin 54 kreikan historia on Byrokratiaa ja korruptiota 32 Kotimainen ambulanssi on hulppea älyauto 18 allergiarokote tulee 41 jethro rostedt kuukautiskipulääkkeistä kiinteistöihin 54 kreikan historia on Byrokratiaa ja korruptiota 32 Kotimainen ambulanssi on hulppea älyauto 1/2012 Irtonumero 6,50 yrittajat.fi 1/ Irtonumero 6,50 yrittajat.fi Näkökulmia suomalaiseen liike-elämään ja yhteiskuntaan. Suomella töissä Suomella Suomella töissä töissä Suomella töissä YrIttäjät evästivät SaulI NIINIStöä SIItä, mitä pk-yritykset tulevalta presidentiltä toivovat. Sivut YrIttäjät evästivät SaulI NIINIStöä SIItä, mitä pk-yritykset tulevalta presidentiltä toivovat. YrIttäjät evästivät SaulI NIINIStöä SIItä, mitä pk-yritykset tulevalta presidentiltä toivovat. YRITTÄJÄ 5/2011 Sivut Sivut YRITTÄJÄ 5/2011 YRITTÄJÄ 5/2011 Sivut YRITTÄJÄ 5/2011 YrIttäjät evästivät SaulI NIINIStöä SIItä, mitä pk-yritykset tulevalta presidentiltä toivovat. Tilaa netistä tai soita Voit maksaa lehden myös jäsenmaksun yhteydessä Jäsenyrittäjä, muista hyödyntää jäsenetujasi! Hyödynnä yhteistyökumppanien tarjoamat alennukset ja palvelut. Tutustu valtakunnallisiin jäsenetuihin osoitteessa YRITTÄJÄINFO 3:

14 5. PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Hyvät ja tehokkaat palvelut tärkeimpiä Kevään 2012 aikana kuntauudistus on puhuttanut myös yrittäjiä. Kuntien elinkeinopolitiikalla pystytään merkittävästi vaikuttamaan yrityksien toimintaedellytyksiin kunnan alueella. varatoimitusjohtaja Anssi Kujala p Jokaisen kunnan elinkeinopoliittiset toimintatavat ovat osin jo muuttuneet, mutta muutosvauhti kiihtyy. Lähivuosina tarvitaan hyviä ideoita ja sovelluksia siitä, millaista kunnan tehokas elinkeinopolitiikka tulevaisuudessa on. Yrittäjäjärjestö on jo pitkään tarjonnut kuntiin elinkeinostrategioita ja päätöksien yritysvaikutuksien arviointimenettelyä. Kuntauudistuksen ja kuntalain uudistuksen yhteydessä on syytä varmistaa jopa lainsäädännöllä, että elinkeinopolitiikkaa ohjaavat menettelyt ovat kunnossa. Keskustelu on painottunut ehkä liiaksikin kuntien lukumäärään. totesi lausunnossaan valtiovarainministeriölle kuntaliitoksista, että kuntakoko ei sinänsä ratkaise kunnan tehokkuutta ja mahdollinen kuntien yhdistäminen on jätettävä kuntien itsensä päätettäväksi. Totesimme kuitenkin myös, että monissa tapauksissa resurssien yhdistäminen on kuitenkin palveluiden järjestämiseksi perusteltua. Palvelutuotannon linjavalinnat Kunnan perimmäinen tehtävä on huolehtia siitä, että kuntalaisille on tarjolla hyvälaatuisia palveluita. Kunnan tehtävä ei kuitenkaan ole vain palveluiden järjestäminen vaan sen tulee oman elinvoimansa turvaamiseksi edistää elinkeinojen edellytyksiä ja työllisyyttä sekä vahvistaa veropohjaa ja siksikin panostaa yrittäjyyden edistämiseen. Siksi kiinnitimme lausunnossamme kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esitykseen huomiota palvelutuotannon uudistamiseen. Esitimme jopa lakiin kirjattavaa velvoitetta laatia palvelustrategia. Palvelustrategioiden tarve on voimistunut viime vuosina kuntien palvelutuotannon kehittämisessä. Monissa Suomen kunnissa on jo laadittu palvelustrategioita määrittämään kunnan tahtotilaa palvelujen kehittämisessä ja järjestämisessä. Strategioiden sisältö on kuitenkin hyvin kirjava, ja niiden tehtävää ja tarkoitusta ei ole aina välttämättä ymmärretty kunnassa. Palvelustrategiassa kunnan tulisi määritellä pitkän aikavälin näkemykset siitä, mitä palveluita kunta tuottaa itse, mitä yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja mitä kunta ostaa yksityisiltä toimijoilta. Nämä linjaukset kuitenkin puuttuvat monesta palvelustrategiasta. Tämä linjatto- Kuntien tulee ottaa enemmän vastuuta palvelumarkkinoiden kehittymisestä. muus hankaloittaa yritysten toimintaa ja toiminnan sekä investointien pitkäjänteistä suunnittelua, sillä monien pk-yritysten liiketoiminnasta suuri osa muodostuu kunnan ostopalveluista. Lisäksi palvelustrategiassa on korostettava sitä, miten kunta muuten luo edellytyksiä yksityisen palvelutuotannon kehittämiseksi. Kyseeseen tulevat mm. palvelusetelit ja palvelualoitteet. Kuntien tulee tulevaisuudessa ottaa enemmän vastuuta palvelumarkkinoiden kehittymisestä. Suomen Yrittäjien jäsenistä tällä hetkellä peräti 1100 toimii oman kuntansa valtuutettuna. Aloite linjaavan palvelustrategian laatimisesta omassa kunnassa voi olla käyttökelpoinen vaikuttamisen väline. Palvelualoitteella vaihtoehtoja kunnan palvelutuotantoon Hallitusohjelmassa on kiinnitetty huomiota kuntien kustannuslaskennan kehittämiseen, ja ohjelmaan on kirjattu tavoite edistää palveluiden kustannusten ja laadun vertailua. Kustannustenlaskennan kehittämiseen tarvitaan kuitenkin myös konkreettisia toimia, jotka edesauttavat kunnan oman palvelutuotannon todellisten kustannusten määrittämistä. Kustannusten vertailua voi edistää esimerkiksi palvelualoitteen avulla. Palvelualoite tarkoittaa sitä, että kunta antaa yrityksille tai järjestöille mahdollisuuden esittää vaihtoehtoinen laadultaan parempi tai kustannuksiltaan edullisempi tapa tuottaa palvelu. Aloite ei velvoita kuntaa suoraan muuttamaan omaa toimintaansa tai palveluiden tuotantotapaa. Palvelualoite on Ruotsissa 38 kunnassa käytössä oleva menettely. Suomen Yrittäjät näkee tämän palvelualoitekäytännön hyväksi esimerkiksi ja mielestämme tätä käytäntöä tulisi edistää kunnissa. ALOITEPROSESSISSA KUNNAN TULEE 1. ottaa ehdotus vastaan 2. arvioida oman vastaavan palvelun laatu ja kustannukset 3. vertailla omaa ja ehdotettua vaihtoehtoista tuotantotapaa 4. päättää mahdollisista toimenpiteistä, joihin aloiteehdotus sekä tehty arviointi ja vertailu antavat aihetta. 14 YRITTÄJÄINFO 3:2012

15 Yrittäjien näkemyksiä kuntien elinkeinopolitiikan tilasta 5. PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN kysyy kahden vuoden välein Elinkeinopolitiikan mittaristo -kyselyllä jäsenistöltään näkemyksiä kuntien elinkeinopolitiikan tilasta. Tammikuussa 2012 valmistuneeseen Elinkeinopolitiikan mittaristo -kyselyyn vastasi yli Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjää. Kyselyssä nousivat esille kuntien elinkeinopolitiikan keskeisimmät kehittämiskohteet. Yrittäjien mielestä ne ovat kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyys, yleinen elinkeinopolitiikka, julkisten palveluiden järjestäminen (palvelustrategiat), kuntien hankintapolitiikka sekä päätösten yritysvaikutusten arviointi. Elinkeinopolitiikan mittaristo kyselyn yhteydessä selvitti yrittäjien suhtautumista kuntaliitoksiin. Kyselyn perusteella 58 prosenttia kannattaa kuntaliitoksia, mutta ei pakkoliitoksia. Kuitenkin 24 prosenttia yrittäjistä olisi valmis myös pakkoliitoksiin. Kuntaliitosten kannatus yrittäjien keskuudessa on siis kohtuullisen korkea. Oman kunnan liittämistä toiseen ei kannatettu yhtä innokkaasti: 45 prosenttia vastaajista ei kannata oman kunnan liitosta lähitulevaisuudessa. Lisätietoja: Elinkeinopoliittinen mittaristo kysely on luettavissa osoitteessa Kuntien liikelaitosten ja yhtiöiden toimintaan tarvitaan pelisäännöt Suomessa kuntien liikelaitokset ja julkisomisteiset osakeyhtiöt toimivat samoilla markkinoilla yritysten kanssa häiriten markkinaa ja vääristäen kilpailua. elinkeinopoliittinen asiamies Tuomas Telkkä p tuomas.telkka@yrittajat.fi Kuntien yhtiöiden toimiminen markkinoilla aiheuttaa paljon ongelmia yrityksille, jotka toimivat samoilla markkinoilla. Haasteen tähän tilanteeseen luo se, että valtiolla ei ole riittävän selkeitä pelisääntöjä julkisen sektorin liikelaitosten ja yhtiöiden toiminnalle yksityisillä markkinoilla. Selkeät pelisäännöt ovat tarpeen, sillä julkiset liikelaitokset saavat kilpailuetua muun muassa konkurssisuojasta, alhaisista tuottovaatimuksista ja verotukseen liittyvistä eduista. Tilanne ei ole kestävällä pohjalla, ja nämä ngelmat on monilla tahoilla tunnistettu. Lainsäädännön uudistus on viivästynyt, sillä kaikki odottavat EU-komission linjausta liikelaitosten toimintaan. EU-komissiossa on ollut jo muutaman vuoden ajan käsittelyssä kantelu Helsingin kaupungin liikelaitoksen, Palmian toiminnasta. Komission alustavan näkemyksen mukaan liikelaitokset tulisi yhtiöittää. Tämä ei yksin ongelmia poista, sillä julkisilla osakeyhtiöillä on samankaltaisia luontaisia, aiemmin mainittuja kilpailuetuja kuin liikelaitoksillakin. Kuntalakiin rajoitteet julkiselle elinkeinotoiminnalle Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan kuntalaki tarvitsisi selkeän päivityksen ja lakiin tulisi kirjata kunnan julkiselle elinkeinotoiminnalle rajoitteet. Näiden rajoitteiden tulisi noudattaa seuraavia periaatteita: Suomessa julkisen sektorin toimijoiden ensisijainen ja pääasiallinen tehtävä on lakisääteisten palveluiden järjestäminen. Kuntien ei tule harjoittaa yritysten kanssa kilpailevaa liiketoimintaa eikä perustaa yksityisillä markkinoilla toimivia julkisia liikelaitoksia tai yrityksiä. Kuntien yritystoiminta voi olla perusteltua kuntakonsernin sisälle Suunnitellessaan yhtiöittämistä kunnan tulisi arvioida, onko markkinoilla jo vastaavaa yksityistä tarjontaa. rajoittuvassa toiminnassa, kuten vesi- ja energia-alalla kunnallisten yhtiöiden kautta satamatoiminnassa palvelutoiminnassa, joka rajataan selkeästi kuntakonsernin sisäiseksi. Lainsäädännön muutokset ovat tarpeellisia erityisesti tässä tilanteessa, kun hallituksen kaavailujen mukaan kuntakoko keskimäärin kasvaa. Kuntakoon kasvaessa ja kuntien yhtiöittäessä toimintojaan riskit markkinahäirintään lisääntyvät. Jo nyt yrittäjäjärjestön tiedossa on monenlaisia kaavailuja siitä, että julkisen puolen tahot ovat kunnan toimintoja ja hallintoa uudelleen järjesteltäessä pohtineet toimintaa uusilla toimialoilla. Tämä ei palvele tarkoitusta, ja se on omiaan halvaannuttamaan kehittyvää ja uusia työpaikkoja luovaa pk-yritystoimintaa. Yrittäjien ja kuntavaikuttajien tulisikin huolehtia siitä, että suunnitellessaan yhtiöittämistä kunnan tulisi arvioida, onko markkinoilla jo vastaavaa yksityistä tarjontaa. Samalla tulisi arvioida koko yhtiöittämisen tarpeellisuus, mikäli yhtiön toiminta on muuta kuin edellä määriteltyä peruspalveluksi katsottua tai sataprosenttisesti konsernin sisälle rajoittuvaa toimintaa. YRITTÄJÄINFO 3:

16 Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari Tallinna, Hotelli Viru Seminaari on tarkoitettu omistajanvaihdosta suunnitteleville, luopujille, jatkajille, yritysneuvojille sekä muille omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille. TIISTAI Ilmoittautuminen seminaariin 9.50 Länsiterminaali L4, Tyynenmerenkatu 8, 2. kerros Lähtöselvitysportit suljetaan klo Tallink m/s Star lähtee Tallinnaan Saapuminen Tallinnaan ja bussikuljetus hotelli Viruun Buffet-lounas Seminaarin avaus Järjestöjohtaja Kari Hiltunen, Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta Mikä osa yrityksestä siirtyy? Miten kokonaisuutta voidaan järjestellä verotehokkaasti? Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta? Jos kauppaa ei tule yritystoiminnan lopettaminen ja omaisuuden realisointi Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy Kahvitauko Huoneavainten jako ja majoittuminen Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen Omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa Omistuksen siirtäminen lähipiirissä Lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa Yrityksen varojen käyttö järjestelyssä Yrityksen ja omaisuuserien arvostaminen verotuksessa Yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä Tauko Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa Liiketoiminta- ja osakekauppakirjan eroavaisuuksia Omistajanvaihdoksen sopimusneuvottelut, aie- ja esisopimus sekä salassapitosopimus Sopimusten asema ja siirto liiketoiminta- ja osakekaupassa Osakassopimus omistajanvaihdoksessa Liikejuridiikan asiantuntija, varatuomari Jouni Sivunen, KPMG Oy Ab Tauko Lähtö illalliselle Illallinen ravintola Maikrahvissa Tervetuloa mukaan! KESKIVIIKKO Aamiainen 8.45 Yrityksen arvo Yrityksen arvon määrittäminen Yrityksen arvohuolto Prosessi ja muutos on monivaiheinen. Kuinka siihen voi valmistautua? Toimitusjohtaja Pentti Lahti, Ekonomitoimisto Lahti Oy Tulevaisuuteen varautuminen Jatkajan toimeentulon varmistaminen Luopujan ja aloittavan yrittäjän eläkesuunnittelu Avainhenkilöiden sitouttaminen Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Kehityspäällikkö Kari Pankka, Mandatum Life Asiantuntijapalvelujen tarjonta ja hyödyntäminen omistajanvaihdoksessa Projektipäällikkö Tapani Kaskela, Pirkanmaan ELY-keskus Yrityspörssi myyjän ja ostajan kohtaamispaikka Markkinointipäällikkö Johanna Hallikainen, Sukupolvenvaihdos: Vallilan Takomo Oy Aloittaessani perheyrityksen palveluksessa oli isoisäkin vielä mukana toiminnassa Toimistusjohtaja Teemu Punkka, Vallilan Takomo Oy Seminaarin päätös Bussikuljetus hotellilta D terminaaliin Tallink m/s Superstar lähtee Helsinkiin Ruokailu ateriakupongin arvolla laivan ravintoloissa Saapuminen Helsinkiin Ilmoittautuminen viimeistään kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p / Härkönen. Muista mainita syntymäaika ja majoitusvaihtoehto. Helsinkiin voi palata 6.6. myös myöhäisemmällä laivavuorolla (Tallinna-Helsinki ), tällöin ei ole bussikuljetusta hotellilta satamaan. Muista mainita myöhäisemmästä paluusta ilmoittautuessa. Osallistumismaksu Jäsenhinta 425 /hlö 2-hengen huoneessa ja 456 /hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Normaalihinta 595 /hlö 2-hengen huoneessa ja 626 /hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä ateriakuponki paluumatkalla käytettäväksi laivan ravintoloissa. Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy Mukana myös yrityscase! Peruutusehdot: Yhteistyössä PL 999, HELSINKI p koulutus@yrittajat.fi

17 5. PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Rakennerahastokauden ohjelmavalmistelu käynnissä Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on työstänyt EU:n tulevan koheesiopolitiikan suuntaviivoja seuraavalle ohjelmakaudelle Työ käynnistyi viime syksynä ja se saadaan valmiiksi vuoden 2013 alkuun mennessä. on mukana TEM:n työryhmässä. elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläinen p on painottanut, että tulevalla rakennerahasto-ohjelmakaudella rahoitusta tulee ohjata entistä enemmän pk-yrityksien toiminnan kehittämiseen. Paras tuotos-panossuhde saadaan, kun painotetaan tuotekehitystä, investointeja ja viennin edistämistä. Nämä toimet edistävät parhaiten koko Suomen ja alueiden kilpailukykyä sekä työllisyyden paranemista. Jatkossa rakennerahastoilla tulee edistää edelleen yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten T&K-toimintaa. Ohjelmien tulee tukea alueellisten osaamiskeskittymien kehittymistä ja vuorovaikutusta. on linjannut, että EAKRohjelman kautta tulisi rahoittaa yritysten toimintaympäristöä parantavan infran rakentamista. ESR-ohjelmien painopisteen tulee olla nuorten kouluttamisessa ja työllistämisessä. Ohjelmien avulla tulisi myös edistää itsenäistä ammatinharjoittamista, yrittämistä. Hallintoa on kevennettävä Tulevalla rakennerahastoohjelmakaudella rahoitusta tulee ohjata entistä enemmän pk-yrityksien toiminnan kehittämiseen. Tulevaisuudessa Suomen on tehostettava EU:n rakennerahasto-ohjelmien hallinnointia ja vähennettävä siihen käytettäviä kuluja. Rakennerahastotoiminnan hallinto ja raskaat menettelyt ovat aiheestakin saaneet vuosien varrella voimakasta kritiikkiä osakseen. Jatkossa tulee saada aikaan mahdollisimman kevyt hallinto ja yksinkertaiset menettelyt. Hallinnon kehittämisen ministeriryhmä (HALKE) sopi tulevan ohjelmakauden hallinnon keventämisestä ja ohjelman rakenteesta maaliskuussa EU:n rakennerahastojen hallinnointi kevenee ja alueellinen päätöksenteko vahvistuu uudella ohjelmakaudella vuosina Tehtyjen linjausten mukaan tulevien hankkeiden haut, valmistelu, päätökset, toimeenpano ja ohjaus tapahtuvat ohjelmakaudella alueilla ely-keskuksissa ja maakunnan liitoissa, kuten tähänkin asti. Ministeriöt keskittyvät valitse- maan strategisesti tärkeitä teemoja, joihin on valtakunnallisesti tarpeen kohdistaa rahoitusta rakennerahastoista. Tulevalla ohjelmakaudella vahvistetaan maakunnan yhteistyöryhmien asemaa rakennerahastohankkeiden valinnassa. Myös maakuntarajat ylittävää yhteistyötä lisätään vaikuttavuuden aikaan saamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön esityksen mukaisesti EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudella laaditaan vain yksi alueiden tarpeista lähtevä ohjelma-asiakirja. Se sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. EAKR- ja ESR-rahastot sisältävä ohjelma-asiakirja on tarkoitus valmistella alueilla ministeriöiden antamien sisällöllisten peruslinjausten pohjalta. Ohjelman kokoamisesta ja yhteensovittamisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Rakennerahasto-ohjelman julkinen rahoitus kaudella on 3,7 miljardia euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 1,7 miljardia. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että EU-rahoitus vähenee tulevalla rakennerahastokaudella vuosina jonkin verran. Rahoituksesta pyritään sopimaan EU:ssa tämän vuoden lopulla. Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle. Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset. yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka YRITTÄJÄINFO 3:

18 Valtakunnalliset jäsenedut 2012 Fenniasta 45 %:n alennus ja 70 %:n lähtöbonus yksityiskäyttöisen henkilö- ja pakettiauton laajaan Fenniakaskoon sekä keskeytysvakuutus maksutta. Yrittäjän Henkilöturvaa täydentämään maksutta ryhmätapaturmavakuutus. Edut koskevat uusia alkavia vakuutuksia. Jos olet jo Fennian asiakas, ota yhteys Fenniaan etujen tarkistamiseksi. Lisätietoja: fi/suomenyrittajat tai p Elisa Yrityspotin kokoluokista 1 5 myönnetään jäsenille 25 % kuukausimaksuista. Elisa Yrityspotti ja muut Elisan jäsenedut fi/yedut. Lisätietoja: p (mpm/pvm) tai varaa tapaaminen: ajanvaraus tai p Finder on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Lisäksi Kuka soittaa -palvelu käyttöön jäsenhintaan. Lisätietoja: finder@fonecta.com tai p IT-palvelutalo Vetonaula: jäsenetuna jatkuva alennus tietotekniikkapalvelusta. Jäsenyrityksille 80 euron kiinteällä kuukausihinnalla käyttöön laadukkaat, yrityskäyttöön tarkoitetut laitteet, ohjelmat ja palvelut. Lisätietoja: www. vetonaula.fi tai p tai pyydä palvelutarjous: asiakaspalvelu@vetonaula.fi, mainitse viestissä SY-jäsennumero ja yrityksen Y-tunnus. Jäsenenä saat ensimmäiseen MTV3.fi-verkkokampanjaasi 10 % lisänäyttöjä. Kysy, miten ruutuun pääsee tai käväise Spotissa osoitteessa Lisätietoja: tai p Jäsenyrityksille 50 % työpaikkailmoituksesta Uranus.fi:ssä. Jäsenhinta alv (norm. 480 ). Alennuskoodi SYuranus2012, laita jäsenumero sille varattuun kenttään. Lisätietoja: p tai uranus@uranus.fi. Jäsenyritys saa 5 % kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesta palvelumaksusta. Skapat Energia tarjoaa jäsenille sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Lisätietoja: tai asiakaspalvelu@skapatenergia.fi tai p Jäsenyrityksille autopesuetu Shell HelmiSimpukoissa 20 % normaalihintaisista autopesuista. Lisätietoja: Jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/litra (sis. alv) bensiinistä ja dieselöljystä sekä 10 % Teboil-voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä 2,7 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (ei yli 10 l astiat), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista 10 %. Yrityskortilla ei tilinhoitomaksua. Lisätietoja: annemaria.juhala@teboil.fi tai p Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy sopimusintaan. Kertatoimituksen vähimmäismäärä litraa. Pyydä hintatarjous ja tilaa p tai tilauskeskus@teboil.fi. Neste Oil Yrityskortilla alennusta 2,5 snt/litra (sis. alv) Neste Oil -asemilta bensiinin ja dieselin asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista laskutuksen yhteydessä. Jäsenyrityksien raskaankaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtaisesti. Lisätietoja: p , Jäsenyrityksille mm. merkkikohtaiset jäsenalennukset, huolto- ja varaosaedut, autojen nouto- ja sijaisautopalvelut erikoisehdoin ja huoltoleasingpalvelut (LaakkonenLeasing) jäsenetuhintaan. Autovalikoima Lisätietoja: p tai suomenyrittajat@laakkonen.fi. Jäsenyrityksille 15 % kaikista Suomessa tapahtuvista vuokrauksista. Alennus myönnetään ilmoitetuista hinnoista. Alennus koskee myös tarjoushintoja, mutta ei lisäpalveluja. Lisätietoja ja varaukset: Europcar-varauspalvelu p tai varaukset@europcar.fi. Yrityskäyttöön tarkoitetuista ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. Lisätietoja ja varaukset: p tai mainitse varauksen yhteydessä SY:n asiakasnumero Yksityismatkustajana pääset Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan Silver-tasolle. Lisätietoja: liittymisohjeet ja asiakaskoodit saat yrittajat.fi-jäsensivuilta. Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset yrittajat.fi-jäsensivulta. Lisätietoja: Matkavaraukset myös Viking Linen myyntipalvelusta p (1,64 /vastattu puhelu + pvm/mpm. Reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä, jäsenyys ja alennuskoodit mainittava, käytä tuotetunnusta FVYRI ja ilmoita SY:n asiakasnumero Jäsenille 20 % päivän hinnasta Best Western -hotelleissa Suomessa. Etu ei ole yhdistettävissä muihin tarjouksiin tai kampanjoihin. Jäsenyys mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava Suomen Yrittäjien jäsenkortilla. Varaukset: fi tai p , käytä internet-varauksessa SY:n varauskoodia Jäsenyrityksille viikkovuokrahinnoista %:n alennus sesongin mukaan. Kerro varatessa, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Lisätietoja ja varaukset: p , Cumulus: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p , my.reservation@ restel.fi, Holiday Inn: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %. Katso yrittajat.fi-jäsensivuilta muut tarjoukset, etusi jopa 35 %. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p , my.reservation@restel.fi, Rantasipi: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %. Etu on voimassa myös Ikaalisten kylpylässä. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: my.reservation@ restel.fi, p , Crowne Plaza: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %. Yrittajat.fijäsensivuilta muut tarjoukset. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p , my.reservation@ restel.fi, Jäsenyrittäjille etuja ruokailun yhteydessä Martina- ja Huviretketki-ravintoloissa sekä Holiday Innja Rantasipi-hotellien ravintoloissa. Etua ei voida yhdistää muihin etuihin. Etu jäsenkortin haltijalle ja yhdelle seuralaiselle. Etu ei voimassa Holiday Inn Messukeskus Helsinki. MM-KOTIKISAT 2012 VIP-PAKETIT JÄSENYRITYKSILLE! JÄÄKIEKON MM-KISAT JÄRJESTETÄÄN SUOMESSA JA RUOTSISSA MM-kotikisojen lippupaketit tarjoavat kaikenlaisille yrityksille helpon tavan tuoda asiakkaita tai oman tiimin seuraamaan MM-kiekkoa. Hospitality-paketteihin sisältyy otteluliput sekä VIP-kohtelu tarjoiluineen ja oheisohjelmineen. Mikäli VIP-paketit eivät tunnu sopivilta vaihtoehdoilta, on ryhmille tarjolla myös muunlaisia räätälöityjä paketteja. Yhteyttä ottaneiden ja yhteystietonsa mennessä ilmoittaneiden jäsenyritysten kesken arvotaan kisa-aitio yhteen Suomen otteluun. Lisätietoja: max.kolu@2012.iihfworlds.com, p tai Lue lisää jäseneduista kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille! PL 999, HELSINKI puhelin toimisto@yrittajat.fi

19

20 Mannerheimintie 76 A, HELSINKI PL 999, HELSINKI Puhelin Faksi