VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MUUTOS- JA KRIISITILANTEIDEN PALVELUPROSESSIEN KUVAAMINEN JA LAATUKRITEERIEN LUOMINEN TILAAJA-TUOTTAJAYHTEISTYÖLLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MUUTOS- JA KRIISITILANTEIDEN PALVELUPROSESSIEN KUVAAMINEN JA LAATUKRITEERIEN LUOMINEN TILAAJA-TUOTTAJAYHTEISTYÖLLÄ"

Transkriptio

1 KEHITTÄMISPROJEKTIN RAPORTTI VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MUUTOS- JA KRIISITILANTEIDEN PALVELUPROSESSIEN KUVAAMINEN JA LAATUKRITEERIEN LUOMINEN TILAAJA-TUOTTAJAYHTEISTYÖLLÄ Laatija: Maria Ruuskanen Päiväys:

2 SISÄLTÖ 1 PROJEKTIN TAUSTA PROJEKTIN TAVOITTEET JA SAAVUTETUT TULOKSET Projektin sisällölliset tavoitteet ja saavutetut tulokset PROJEKTIN TOTEUTUS Projektin kulku ja työskentelymalli Prosessien kuvaaminen PROJEKTIN ORGANISAATIO PROJEKTIN ARVIOINTI Kehittämisprosessin suunnitelmanmukainen eteneminen Tavoitteiden saavuttaminen Yhteisen ymmärryksen syntyminen palvelurakenteiden ja palveluiden kehittämiseksi Prosessikuvausten ja kriteerien levittäminen ja juurruttaminen Aikataulutus Oppeja ja kokemuksia PROJEKTIN TALOUS...10 LÄHTEET...11 KUVIOT Kuvio 1. Projektin työskentelymalli Kuvio 2. Kehittämisprojektin kulku Kuvio 3. Projektin organisaatio LIITTEET Liite 1: Muuttoprosessikuvaus Liite 2: Muuttoprosessin laatukriteerit Liite 3: Päivystys- ja kriisiasiakkaan palveluprosessikuvaus Liite 4: Päivystys- ja kriisiasiakkaan palveluprosessin laatukriteerit Liite 5: Viestintä- ja markkinointisuunnitelma Liite 6: Ydintyöryhmien palaute työskentelyprosessista

3 1 PROJEKTIN TAUSTA Vammaispalveluhankkeen ( ) Savon osahankkeen tavoitteena on edistää palvelujen yksilöllisyyttä, asiakaslähtöisyyttä, saatavuutta ja laatua. Hankkeessa parannetaan vammaisten tarvitsemien perus- ja erityispalvelujen yhteensovittamista unohtamatta toimijoiden valmiuksia kehittää työtään. Osahankkeen kehittämisen painopisteinä ovat palvelurakenteiden uudistaminen, palveluohjaus ja - suunnittelu sekä osaamisen vahvistaminen. Vammaispalveluhankkeen kehittämistyön pohjana ovat Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman tavoitteet (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008). Vammaispalveluhankkeessa käydään jatkuvaa keskustelua siitä, mihin hankkeeseen myönnettyä rahoitusta käytetään. Rahoituksesta 75 % on Kaste-ohjelman valtionavustusta ja 25 % kuntayhtymän omarahoitusta. Kehittämisen painopisteet (teemat), tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet on päätetty jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, mutta konkreettisia kehittämistoimenpiteitä pohditaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Kehittämisprojekti, jonka tarkoituksena oli kuvata muutos- ja kriisitilanteiden prosessit ja laatia niille laatukriteerit, perustuu Vammaispalveluhankkeen tavoitteisiin ja toimintasuunnitelmaan; erityisesti palvelurakenteiden kehittämisen tavoitteeseen Vammaispalvelujen palveluketjujen jäsentäminen ja kehittäminen. Tällä hetkellä tilanne on se, että palvelut/palvelujen kokonaisuus ei ole selkeä työntekijöille eikä asiakkaille. Palveluntuottajien ja palvelumuotojen välillä on suuria eroja toimintatavoissa. Asiakkaat siirtyvät usein palvelusta toiseen. Heille on hyvin hämmentävää se, että toimintatavat vaihtelevat. Erityisesti asiakkaan äänen kuuluminen mielipiteiden huomioon ottaminen vaihtelee, vaikka lait ja ohjeet ovat kaikille toimijoille samat (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812; Laki kehitysvammaisten erityishuollosta /519). Kehitysprojektilla edistettiin vammaispalvelujen kehittämisstrategian (mm. VAMPO, YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus) toteutumista. Kehittämisstrategialla tavoitellaan asiakkaan itsemääräämisoikeuksien ja osallistumisen toteutumista palvelurakenteita, ja -prosesseja sekä palveluita kehittämällä. Kehittämisstrategiassa ja kehittämisen toimintatavoissa pyritään läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen sekä asiakkaan ja palvelujen tarjoajien välillä että palvelujen tarjoajien kesken. (ks. STM 2007; STM 2010.) Laatukriteerityöskentely perustui valtioneuvoston periaatepäätökseen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina Jotta tämän periaatepäätöksen toteuttaminen ei toisi mukanaan hallitsemattomia seurauksia, oli tärkeää, että laadittiin kaikkien osapuolten näkemykset huomioon ottavat laatukriteerit esim. asiakkaan valinnanvapauden ja realististen reunaehtojen toteutuminen asumismuodosta toiseen siirryttäessä ja itsenäistä elämää tukevissa palveluissa. 2 PROJEKTIN TAVOITTEET JA SAAVUTETUT TULOKSET 2.1 Projektin sisällölliset tavoitteet ja saavutetut tulokset Projektin tavoitteita olivat: 1) Moniammatillisen ja moniorganisationaalisen työryhmän kokoaminen ja osallistujien sitoutuminen työskentelyyn 1

4 2) Muuttoprosessin ja päivystysasiakkaan palveluprosessin kuvaaminen ja laatukriteerien luominen 3) Alueen toimijoiden tuttuuden paraneminen ja vuoropuhelun syntyminen 4) Yhteisen keskustelun syntyminen palveluprosessin kriittisistä pisteistä ja käytetyistä käsitteistä 5) Asiakaslähtöisten palvelujen tuottamisen edellytysten tunnistaminen 6) Osaamisen kehittyminen Projektin tavoitteena oli moniammatillisen ja moniorganisatioanaalisen työryhmän yhteistyöllä kuvata vammaisasukkaan muuttoprosessia sekä päivystysasiakkaan palveluprosessia ja laatia niille laatukriteerit. Palveluprosessien kuvaaminen ja laatukriteerit laatiminen tähtäsivät toimintatapojen yhtenäistämiseen, asiakaslähtöisyyden ja asiakkaan osallisuuden lisäämiseen sekä laadun kehittämiseen muutto- ja päivystysprosessissa koko toiminta-alueella Etelä- ja Pohjois-Savossa palvelujen tilaajien ja tuottajien välillä. Kysymyksessä oli siten laajasti asianosaiset saman pöydän ääreen kokoava työryhmätyöskentely. Tältä osin tavoitteet toteutuivat hyvin. Työryhmiin osallistui pääasiassa kuntien ja kuntayhtymien useiden ammattiryhmien edustajia (sosiaalityöntekijöitä, vammaisten ohjaajia, asumisyksiköiden esimiehiä, johtavia viranhaltijoita). Sekä muuttoprosessikuvaus että päivystysasiakkaan palveluprosessikuvaus saatiin kuvattua ja laadittua laatukriteerit suunnitellussa aikataulussa. Ydintyöryhmän jäsenet sitoutuivat työskentelyyn kiitettäväsi huolimatta siitä, että asiakastyö itsessään vie runsaasti aikaa ja kehittämistyöhön osallistuminen tuo ylimääräisiä haasteita ajankäytölle. Sitoutumista paransi se, että osallistujat näkivät kehittämisprojektin tavoitteet erittäin tärkeiksi mm. oman työn sujuvuuden ja asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Hankkeen toteuttamisen ydinhyötynä on ollut se, että toimijoille on muodostunut yhteinen käsitys siitä, millä tavalla palvelu tulee tuottaa, jotta se palvelee asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita ja on laadukasta. Työryhmän työskentelyyn osallistuminen on tarjonnut foorumin, jossa työn ongelmakohtia ja prosessin haasteita on voinut käsitellä ja etsiä niille yhdessä ratkaisuja. Prosessin aikana on avattu käsitteitä, jolloin kaikille osapuolille on syntynyt yhteinen näkemys käytettyjen käsitteiden merkityksestä. Sekä palvelun tuottaja että asiakas hyötyvät siitä, että tiedonvälitys/-siirto paranevat, päällekkäinen työ vähenee, toimintatavat yhtenäistyvät ja asiakkaat otetaan kiinteämmin mukaan prosessiin. Ydinhyötynä on ollut se, että on kokoonnuttu yhdessä pohtimaan ja työstämään niitä kriteereitä, jotka määrittelevät sellaisen palvelun, jonka avulla voidaan ihmisen selviytymistä ja elämänlaatua edistää ja mistä toisaalta näiden kriteerien mukaista palvelua voidaan hankkia. Merkittävää on myös se, että yhteistyökumppanit ovat tutustuneet toisiinsa. Laatukriteerien laatiminen on lisännyt osallistujien osaamista (sekä kehittämistyöhön että tuotteistamiseen ja palvelukuvauksien laatimiseen liittyvää). Käytännössä on siis odotettavissa, että kunnat oppivat määrittelemään paremmin sen, minkälaista palvelua haluavat asiakkailleen tarjota, mitä palvelun tulisi sisältää ja palveluntuottajien tietämys puolestaan asiakkaiden tarpeiden mukaisen palvelun tuottamisen edellytyksistä paranee. Työskentelyssä on kiinnitetty huomiota myös palvelutarpeen arvioinnin merkitykseen ja palveluohjaukseen, joiden on havaittu olevan tärkeässä roolissa asiakkaiden olosuhteiden ja elämäntilanteiden muuttuessa sekä palvelutarpeiden ja tarjonnan kohtaamisessa. Kehitysprojektin pidemmän aikavälin tuloksena palvelujen sujuvuuden toivotaan lisääntyvän, jolloin säästetään aikaa ja kustannuksia sekä asiakkaan tarpeetonta pompottelua. Laatutyöskentely tuo työntekijöille myös sellaisia työkaluja, joita muutosten keskellä tarvitaan. Osa organisaatioista on jo ymmärtänyt palvelukuvausten, tuotteistamisen ja laatutyön sekä asiakkaan tarpeista lähtevän palvelusuunnittelun tärkeyden, mutta joillekin se on vielä ylimääräinen painolasti eikä syvällistä ymmärrystä ole kehittynyt. 2

5 3 PROJEKTIN TOTEUTUS 3.1 Projektin kulku ja työskentelymalli Projekti alkoi keväällä 2011, jolloin vammaisalan toimijoiden ja palvelun käyttäjien työpajoissa ja valmennuksissa esiin tuoman viestin pohjalta sekä hankkeessa jo aiemmin järjestettyjen tuotteistamisvalmennusten jatkumona alettiin pohtia työryhmän perustamista tehtävänään laatia palveluprosessikuvaukset ja laatukriteerit. Työryhmän tehtävänä olisi kuvata muuttavan asiakkaan prosessi ja päivystys- ja kriisiasiakkaan palveluprosessi sekä laatia kyseisten prosessien laatukriteerit. Asia käsiteltiin Vammaispalveluhankkeen johtoryhmässä maaliskuussa 2011 ja päätettiin ottaa ulkopuolinen asiantuntija ohjaamaan palveluprosessikuvausten ja laatukriteerien laatimista. Tarjouspyyntö lähetettiin kolmelle ansioituneelle laatuasiantuntijalle. Valituksi tulleen asiantuntijan (Tietovire Oy, Hilkka Karvonen) sekä tuotteistamisvalmentajan kanssa järjestettiin suunnittelupalaverit ja , joissa suunniteltiin käytännön toteutusta, työryhmien kokoonpanoa sekä käsiteltiin tuotteistamisvalmennuksessa esiinnousseita asioita. Päätettiin, että asiantuntija tekee kesän 2011 aikana taustatyötä mm. vierailemalla vammaisten asumisyksiköissä ja haastattelemalla sekä palvelunkäyttäjiä että työntekijöitä. Lisäksi päätettiin, että hän tutustuu tuotteistamisvalmennuspäivien muistioihin sekä noihin valmennuspäiviin osallistuneiden etätehtäviin. Työskentely päätettiin toteuttaa siten, että nimetään ydintyöryhmä, joka kokoontuu 4-5 kertaa työstämään yhdessä prosessikuvauksia ja laatukriteereitä sekä kaksi kommentointiryhmää, joista toinen ryhmä kutsutaan vähintään yhden päivän kestävään kommentointitilaisuuteen kertomaan näkemyksiään työryhmän tuotoksista. Toinen kommentointiryhmä puolestaan kommentoi materiaalia joko sähköpostitse tai projektin ajaksi perustettavan extranetin kautta. Valtakunnan tason toimijat ja asiantuntijat mm. AVI ASPA STM THL sosiaalialan osaamiskeskus Kommentointiryhmä 2 Kommentointiryhmä 1 Ydintyöryhmät kriteeristön arviointi palvelujen käyttäjät omaiset palvelujen tilaajat palvelujen tuottajat järjestöt VammaisKasteneuvottelukunta kommentointitilaisuudet Extranet ja sähköposti Palvelunkäyttäjien työpajat Sähköinen työskentelyalusta extranet Kuvio 1. Projektin työskentelymalli Ensimmäinen muuttoprosessikuvausta työstäneen projektiryhmän (ydintyöryhmä) tapaaminen järjestettiin , osallistujia paikalla oli 19. Tuolloin alettiin työstää materiaalia laatuasiantuntijan valmistelevan aineiston pohjalta. Toinen tapaaminen pidettiin 26.9., jolloin läsnä oli myös kriisi- ja päivys- 3

6 tysasiakkaan prosessikuvausta työstävät henkilöt. Yhteensä osallistujia oli 33, joista osa työsti muuttoprosessikuvausta ja osa kriisiasiakkaan prosessikuvausta. Samalla tavalla toteutettiin myös kolmas tapaaminen , paikalla tuolloin 21 osallistujaa. Muuttoprosessia kuvanneiden viimeinen tapaaminen oli 8.11., mutta kriisiasiakkaan prosessikuvausta työstänyt työryhmä ei tuolloin vielä saanut kuvausta ja kriteereitä valmiiksi, joten päätettiin järjestää vielä yksi tapaaminen, joka pidettiin Osallistujia järjestetyssä työkokouksessa oli 22 ja puolestaan 12. Valmis aineisto esiteltiin eri tahoille kommentointitilaisuudessa Saadun palautteen pohjalta aineistoa vielä muokattiin, jonka jälkeen aloitettiin käyttökokeilut mm. ydintyöryhmään osallistuneiden keskuudessa. Käyttökokeilujen rinnalla aineistosta jaettiin tietoa eri tahoille ja aineiston kommentointia on pyydetty sidosryhmiltä talvella ja keväällä Käyttökokeilujen pohjalta aineistoa muokattiin edelleen työkokouksessa, joka järjestettiin Aineisto on siten valmis laajempaan levitykseen, mutta sitä tullaan päivittämään edelleen kertyneiden käyttökokemusten pohjalta. Kehittämisprojektin tuloksena syntynyt toimintamalli on kuvattu REA-työkalulla. Aineistoa on myös arvioitettu Vammaispalveluhankkeen neuvottelukunnan kokouksessa joulukuussa Johtoryhmän kokous Suunnitelman hyväksyminen maaliskuu 2011 Laatuasiantuntijan kilpailuttaminen huhtikuu 2011 Suunnittelukokoukset (hankkeen työntekijät, laatuasiantuntija, tuotteistamisvalmentaja) ja Laatuasiantuntijan Tekemä taustatyö (haastattelut, yksikkövierailut, tuotteistamisvalmennuksessa syntyneeseen aineistoon tutustuminen sekä em. pohjalta prosessi- Luonnoksen laatiminen) kesä-elokuu Kehittämisprojekti Päivystysasiakkaan palveluprosessin kuvaaminen ja laatukriteerien Laatiminen (syyskuujoulukuu 2011) Muuttoprosessin kuvaaminen ja laatukriteerien laatiminen (elokuumarraskuu 2011) Ydintyöryhmän työkokous (19 hlöä) Ydintyöryhmien työkokous (33 hlöä) Ydintyöryhmien työkokous (21 hlöä) Ydintyöryhmien työkokous (22 hlöä) KÄYTTÖKOKEILUT SIDOSRYHMIEN KOMMENTIT AINEISTON MUOKKAAMINEN Ydintyöryhmän työkokous (12 hlöä) Esittely ja kommentit neuvottelukunnan kokouksessa Kommentointitilaisuus KÄYTTÖÖNOTTO JA JUURRUTTAMINEN Toukokuu 2012 Kuvio 2. Kehittämisprojektin kulku Tarkoituksena on, että syksyllä 2012 palveluprosesseista laaditaan toinen versio asiakkaiden käyttöön. Kyseisistä teemoista järjestetään työpajoja palvelunkäyttäjille ja heidän omaisilleen. 3.2 Prosessien kuvaaminen Prosessit kuvattiin vuokaaviona. Vuokaavio soveltui tähän tarkoitukseen hyvin, koska sen avulla kyettiin luomaan kokonaiskuva useita eri organisaatioita sivuavasta prosessista. Näin eri organisaatioiden ja työntekijöiden osuudet saatiin liitettyä yhteen. Vuokaavion laatimisen etuna on myös se, että se synnyttää yhteistä keskustelua ja ymmärrystä. Sen avulla pystytään myös jäljittämään laadun kriittiset kohdat kuten epäjohdonmukaisuudet, turhat toistot ja tarpeettomat työvaiheet. Koska tarkoituksena oli 4

7 kiinnittää huomiota prosessin laatutekijöihin ja laatia laatukriteerit, vuokaavio auttoi jäsentämään, mitkä prosessin vaiheet vaikuttavat palvelun tai tuotteen laatuun. Vuokaavio on myös hyvä väline tunnistaa prosessin muutosmahdollisuuksia ja ongelmien syitä. Lisäksi sen avulla pystytään kuvaamaan prosessia myös ulkopuolisille. (Kangaspunta 2005.) 4 PROJEKTIN ORGANISAATIO Projektin ohjausryhmänä toimi Savon Vammaispalveluhankkeen johtoryhmä sekä projektihenkilöstönä Vammaispalveluhankkeen kehittämissuunnittelija ja palvelusuunnittelija. Projektiryhmien työtä (palveluprosessikuvausten ja laatukriteerien laatiminen) ohjasi kilpailutettu laatuasiantuntija. Projektin organisaatioon kuuluivat myös kommentointiryhmät. Ohjausryhmä - Kehittämisprojektin toteuttamisen hyväksyminen ja seuranta Projektihenkilöstö - Kehittämisprojektin suunnittelu, kilpailutuksen valmistelu, toteutuksen käytännönjärjestelyt, viestintä, juurruttaminen ja raportointi Laatuasiantuntija - Prosessin ohjaaminen ja tausta-aineiston valmistelu Projektiryhmät (ydintyöryhmät) - Prosessikuvausten ja laatukriteerien työstäminen Kommentointiryhmät -Prosessikuvausten ja laatukriteerien kommentointi Sosiaali- ja terveydenhuollon Liikelaitos - vammaispalvelut Kunnat ja kaupungit - vammaispalvelut - kehitysvammahuolto Erityishuollon kuntayhtymä - kuntoutuskeskus - kehitysvammapkl - toimintakeskus Järjestöt - palvelukodit - palveluasuminen Yksityiset palveluntuottajat - palvelu- ja hoitokodit Kuvio 3. Projektin organisaatio 5 PROJEKTIN ARVIOINTI 5.1 Kehittämisprosessin suunnitelmanmukainen eteneminen Projekti pysyi suunnitellussa aikataulussa ydintyöryhmän työskentelyn osalta. Kommentointiryhmiin kuuluvien osalta puolestaan aikataulu on hieman myöhästynyt (erityisesti niiden osalta, jotka ovat ilmoittaneet halukkuutensa kommentoida materiaalia sähköisesti) mm. projektihenkilöstön rajallisten resurssien vuoksi. Aineistoa tullaan levittämään ja pyytämään siitä palautetta kevään ja kesän 2012 aikana. Työryhmiin yritettiin saada eri vammaisryhmien edustajia, mutta asian kokivat tarpeellisimmaksi ja suurinta kiinnostusta esittivät kuntien ja kuntayhtymien kehitysvammapalveluista vastaavat johtavat vi- 5

8 ranhaltijat ja työntekijät. Tämän vuoksi päätettiin aloittaa haasteellisimpien asiakasryhmien palveluprosessien kuvaamisesta ja laajentaa kehittämistyö myöhemmin koskemaan myös muita vammaisryhmiä. Tämä on ollut kuitenkin yksi syy siihen, että useat tahot eivät vielä tässä vaiheessa ole kokeneet kommentointia mielekkääksi, koska he toivoisivat, että palveluprosessit tultaisiin kuvaamaan myös muiden vammaisryhmien osalta. Työryhmien työskentely on ollut antoisaa, yhteistyö sujuvaa sekä ilmapiiri hyvä. Osallistujien vuorovaikutus on ollut rakentavaa, vaikka asiat eivät ole aina olleet yksinkertaisia. Projektin ajaksi luotu sähköinen alusta extranet ei muodostunut niin toimivaksi keskustelukanavaksi kuin alussa oli toivottu. Todennäköisesti tähän on ollut toisaalta syynä osallistujien arkityön hektisyys, jolloin kehittämistyölle ei välttämättä jää aina aikaa mutta myös extranetin hieman epäkäytännöllinen käyttöliittymä. Ydintyöryhmien kokoonpano muuttui jonkin verran matkan varrella. Suurin osa jäsenistä osallistui kaikkiin työkokouksiin, jotkut joutuivat jäämään pois ajanpuutteen tai päällekkäisyyksien vuoksi ja muutamat osallistuivat epäsäännöllisesti yhteen tai kahteen työkokoukseen. Kuntien perusterveydenhuollosta ei yrityksistä huolimatta löytynyt osallistujia, mutta heiltä pyydetään palautetta laaditusta aineistosta sekä otetaan mukaan juurruttamisvaiheessa. 5.2 Tavoitteiden saavuttaminen Projektityöryhmien laatimat aineistot mahdollistavat yksilöllisen, tarpeenmukaisen palvelukokonaisuuden rakentamisen ja varmistavat palvelusiirtymien sujuvuuden paranemisen. Lisäksi ne kiinnittävät huomion kokonaisvaltaisuuteen vammaisten henkilöiden palvelutarpeen arvioinnissa ja palvelusuunnittelussa sekä asiakkaiden näkemyksen huomioon ottamiseen palveluja suunniteltaessa. Palveluprosessikuvauksissa ja laatukriteereissä on kyetty ottamaan huomioon alaa ohjaileva lainsäädäntö sekä vammaispoliittiset linjaukset kuten myös työryhmän jäsenten työssään havaitsemat sekä Vammaispalveluhankkeen toiminta-aikana esiin tulleet palvelunkäyttäjien tarpeet ja toiveet. Aineistoa tullaan vielä arvioimaan asiakaslähtöisyyden näkökulmasta Vammaispalveluhankkeen jatkokauden ( ) aikana. Laadituissa kuvauksissa ja laatukriteereissä on myös huomioitu tiedonvaihdon merkitys laadukkaan palveluprosessin edellytyksenä. Päivystys- ja kriisiasiakkaan palveluprosessikuvausta ja laatukriteereitä esiteltiin THL:n vammaisverkoston työpajassa helmikuussa Palveluprosessikuvauksen havaittiin olevan vahvasti sidoksissa tietyn alueen palvelurakenteeseen eli jotta sitä voisi hyödyntää muilla alueilla, tulisi sitä muokata sen alueen palveluiden järjestämismallin mukaiseksi. Toisaalta laaditut kuvaukset tarjoavat valmiin pohjan, joita voi käyttää hyväksi kehittämistyössä myös muilla alueilla. Palvelunkäyttäjiltä saadun palautteen perusteella on tultu siihen tulokseen, että asiakkaita varten tarvitaan muokattu versio palveluprosessikuvauksista, koska ne sisältävät paljon sellaista tietoa ja työvaiheita, joista asiakkaiden ei tarvitse välttämättä olla tietoisia. Siten palvelunkäyttäjän näkökulmasta oleelliset prosessin vaiheet tulisi kuvata ymmärrettävästi ja asiakaslähtöisesti. 5.3 Yhteisen ymmärryksen syntyminen palvelurakenteiden ja palveluiden kehittämiseksi Valmis aineisto on osoitus siitä, että toimijoille voi yhteisen keskustelun kautta syntyä näkemys niistä asioista, joiden huomioon ottaminen on tärkeää palvelurakenteiden ja palveluiden kehittämiseksi. Hankkeen aikana on havaittu, että asioita on vaikea oppia ja toimintatapoja yhdenmukaistaa muulla tavalla kuin saattamalla eri ammattiryhmien ja tahojen edustajia yhteen ja mahdollistamalla keskustelu. Kehittämistyölle on kuitenkin annettava aikaa ja mahdollistettava yhteisen pöydän ääreen kokoontuminen useammin kuin kerran. Työn tekemisen kulttuuri ja näkemykset palveluprosessista ja sitä suju- 6

9 voittavista tekijöistä saattavat eri osapuolilla poiketa hyvinkin paljon toisistaan, jolloin usean eri organisaation läpi kulkevien palveluprosessien kuvaaminen sekä prosessin laatua synnyttävien kriteerien laatiminen on suuri haaste, joka osoittautui olevan voitettavissa. Työryhmät ovat matkan varrella joutuneet etsimään konsensusta asioihin ja tilanteisiin, joiden osalta on olemassa useita eri toimintamalleja. Samalla on pitänyt pohtia sitä, mikä toimintamalli takaa parhaiten asiakaslähtöisyyden ja asiakkaan osallisuuden. Jotta prosessikuvaukset ja laatukriteerit voisivat siirtyä parhaalla mahdollisella tavalla osaksi arkea, tulisi jatkossa vielä päivittää yhdessä käytettävät lomakkeet ja laatia ohjeistuksia. Vaikka suurin työ on saatu tehtyä, todennäköisesti tarvitaan myös jatkossa yhteistä sopimista ja neuvottelua, koska entisten toimintamallien muuttaminen ei tapahdu automaattisesti ja välittömästi. Myös palvelujenkäyttäjät ovat tottuneet siihen, että asiat tehdään tietyllä tavalla, joten tiedottamista ja perustelemista tarvitaan sekä uusien mallien kokeilemista pitkäjänteisesti. Kokonaisuudessaan osallistujat ovat kokeneet työskentelyn tarpeelliseksi, mistä on osoituksena mm. prosessiin sitoutuminen. Saadun palautteen mukaan keskustelut ovat projektiryhmien jäsenten mielestä olleet antoisia ja yhteinen pohdinta hyödyllistä. Keskustelut ovat antaneet uusia ajatuksia asioiden jatkopohdintaa varten ja niiden myötä osallistujat ovat oppineet kehittämään asioita yhdessä. Yhteisten linjojen luominen on koettu haasteelliseksi kuten myös palveluprosessikuvausten laatiminen jossakin määrin vaativaksi, koska automatisoituneiden toimintatapojen tarkasteluun ottaminen ja niiden pohtiminen uudesta näkökulmasta vaatii mm. uudenlaista osaamista. Voisikin arvioida, että osallistujien kehittämisosaaminen on lisääntynyt prosessin aikana. Jotta laadittujen prosessikuvausten ja laatukriteeristön käyttöönotto olisi perusteltua, tulee pohtia niiden lisäarvoa mm. palvelujen tilaajille ja tuottajille sekä palvelunkäyttäjille mitä uutta ne pystyvät antamaan oman työn, palveluprosessien ja asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Usein palvelut suunnitellaan sen mukaan, miten ne on organisaation näkökulmasta katsottuna helpoin järjestää, laatukriteerit puolestaan tähtäävät siihen, että palveluprosessit etenisivät ennen kaikkea asiakkaiden tarpeista lähtien ja heidän tilanteensa edellyttämällä tavalla. Työryhmät onnistuivat kehittämistyössä ottamaan kattavasti huomioon mm. nykyaikaisen vammaispolitiikan vaatimukset. Työntekijöiden toimiessa laadittujen laatukriteerien mukaisesti asiakkailla on mahdollisuus osallistua palveluiden suunnitteluun sekä esim. oman palvelusuunnitelmansa laatimiseen ja seurantaan. Laatukriteeristössä korostetaan lisäksi asiakkaan mielipiteen kirjaamista. Nämä toimintatavat edesauttavat muunmuassa asiakkaan oikeuksien toteutumista. Myös tiedonsiirron toimivuus ja kattavuus koettiin työryhmissä merkittäviksi tekijöiksi prosessin asiakaslähtöiselle etenemiselle. Palveluprosessikuvauksia ja laatukriteereitä voidaan käyttää oikein kohdentuvan palveluohjauksen tukena. Vammaisten henkilöiden palveluprosessit, ei vähiten muuttoprosessi, koostuvat suuresta määrästä pieniä asioita. Laatukriteeristö ja prosessikuvaukset toimivat muistilistana, jonka avulla voidaan varmistaa, että kaikki tarvittavat asiat tulevat hoidettua. Laatukriteeristössä korostuu yksilöllinen palvelutarpeen arviointi, jonka pohjalta asiakkaalle voidaan esittää vaihtoehtoja. Kukin asiakas on yksilö, joten kaikille ei voi tarjota palvelua saman sabluunan mukaisesti. Asiakastyytyväisyyteen ja asiakkaan elämänlaatuun on vaikutusta sillä, kokeeko hän ratkaisut omannäköisiksi ja omiin tarpeisiinsa pohjautuviksi vai tuntuuko palvelujen suunnittelu hänestä pääasiassa sanelulta. Laatukriteeristössä painotetaan sitä, että asiakkaan ei tarvitse aina ennalta tietää, onko jokin ratkaisu hänelle varmasti se oikea asiakkaallakin on oikeus erehtyä ja muuttaa mieltään. Tämän vuoksi sopimuksissa tulisi ottaa huomioon tutustumisjaksot ja sen tulisi näkyä myös hinnoittelussa. Tutustumisjaksoilla voidaan tehokkaasti ehkäistä vääränlaisia sijoituksia ja raskaampien tukitoimenpiteiden tarvetta. Projektiryhmiltä kerättiin palautetta siitä, millaiseksi niiden jäsenet kokivat kehittämisprosessin ja vastasiko lopputulos niitä tavoitteita, joita he olivat asettaneet prosessiin osallistuessaan sekä kuinka he kokevat onnistuneensa työskentelyssä (Liite 6). Jo alkuvaiheessa projektiryhmien jäsenet pohtivat sitä, kuinka laatukriteereitä tullaan noudattamaan arjessa, joten oli mielenkiintoista saada tietoa myös tästä 7

10 asiasta ja pohtia yhdessä sitä, kuinka juurruttamista voitaisiin edistää. Alun perin oli suunniteltu, että palvelunkäyttäjät olisivat olleet kiinteästi mukana prosessikuvausten laatimisessa, mutta matkan varrella tämä tavoite osoittautui vaikeaksi toteuttaa mm. siitä syystä, että palveluprosessien taustalla on useita sellaisia tekijöitä, jotka eivät välttämättä näy asiakkaalle, mutta jotka on kuitenkin varmistettava ja hoidettava, jotta palvelupolku toimisi odotetusti. Kehittämistyön pohjana on kuitenkin käytetty Vammaispalveluhankkeen kartoituksissa ja työpajoissa asiakkaiden ja heidän omaistensa esiintuomia näkemyksiä sekä laatuasiantuntijan tekemien yksikkövierailujen aikana syntynyttä tietoa. Lisäksi syksyn 2013 aikana tullaan laatimaan yhteistyössä palvelunkäyttäjien ja heidän omaistensa kanssa laatukriteeristön asiakasversiot. Edelleen kuitenkin tulisi pohtia niitä tapoja, joilla palveluita käyttävät voivat olla osallisena palveluja kehitettäessä. 5.4 Prosessikuvausten ja kriteerien levittäminen ja juurruttaminen Kehittämishankkeen tuotoksia (palvelutuotteita) levitetään viestintä- ja markkinointisuunnitelman mukaisesti (Liite 5). Kehitetyn toimintamallin käyttöönotosta saadaan tietoa vasta jatkoseurannan aikana syksyllä 2012 ja keväällä järjestettävässä tapaamisessa saatiin kuitenkin alustavaa tietoa siitä, millaiseksi toimijat ovat kokeneet aineiston käytön omassa työssään sekä siitä, vaatiiko käyttäminen suurten muutosten tekemistä omassa organisaatiossa tai omassa työssä (liite 6). Mielenkiintoista olisi jatkossa myös saada tietoa siitä, millaista vaikuttavuutta prosessikuvauksilla ja laatukriteereillä on organisaatioiden, työntekijöiden, asiakkaiden sekä yhteistyön toimivuuden näkökulmasta. Toimintamallin käyttöönottoa ja juurtumista edistää laaja eri tahojen osallistuminen kehittämistyöhön. Lisäksi eri sidosryhmiä on pyydetty kommentoimaan aineistoa ja antamaan siitä palautetta, jolloin tietoisuus tehdystä työstä on levinnyt laajemmalle ryhmälle. Vammaispalveluhankkeen aikana on syntynyt erilaisia verkostoja, joiden keskuudessa on levitetty tietoa tehdystä kehittämistyöstä ja sitoutettu verkoston jäseniä tuotosten levittämiseen. Huolimatta laajasta tiedotuksesta ja kehittämisprojektin aikana tehdystä pitkäjänteisestä sitouttamisesta ja toimintatavoista, joilla on ennakoitu mahdollisimman hyvää juurtumista, on todennäköistä, että toimijat kokevat palveluprosessien uudenlaisen toteuttamisen ja laatukriteerien huomioon ottamisen ja niiden mukaan toimimisen työlääksi ja jopa kyseenalaistavat ne. Tämän vuoksi syksyn 2012 aikana tehdään systemaattista, jalkautuvaa markkinointityötä aloittamalla tuotosten käyttöönoton seuranta Vaalijalan kuntayhtymässä ja sen yhteistyötahojen keskuudessa. Lisäksi järjestetään neuvottelupäiviä ja työkokouksia, joissa keskustellaan niistä palvelunkäyttäjien tarpeista ja palveluprosessin haasteista, joihin palveluprosessikuvaukset ja laatukriteerit voivat vastata ja tuoda ratkaisuja ja jotka ovat olleet perustana kehittämishankkeen aloittamiselle. Työkokoukset ja pajat edellyttävät useiden eri tahojen läsnäoloa, koska kyseiset palveluprosessit eivät ole organisaation sisäisiä vaan organisaatiorajat ylittäviä. 5.5 Aikataulutus Projektin aikataulutus oli suunniteltu siten, että projektin alku sijoittuisi keväälle 2011, projektiryhmien perustaminen ja työskentely toteutettaisiin syksyn 2011 aikana ja aineisto olisi valmiina kommentoitavaksi Projekti pysyi hyvin aikataulussa ja projektiryhmän tapaamiset sekä kommentointitilaisuus järjestettiin suunnitellusti. Tavoitteena oli kuitenkin ollut, että ensimmäinen kommentointitilaisuus olisi järjestetty jo joulukuussa 2011, mutta se jouduttiin siirtämään tammikuulle 2012, jotta myös kriisiasiakkaan palveluprosessikuvaus ja laatukriteerit olisi ehditty saada valmiiksi. 8

11 5.6 Oppeja ja kokemuksia Projekti onnistui pääosin suunnitellusti, mutta ryhmien työskentely oli jossain määrin haasteellista mm. osallistujien suuren määrän vuoksi ja koska sekä muuttoprosessia että päivystys- ja kriisiasiakkaan prosessia työstäneet työryhmät kokoontuivat samaan aikaan samassa paikassa. Toisaalta molempien ryhmien yhtäaikaiset työkokoukset mahdollistivat ajatusten vaihdon ryhmien välillä, mikä oli tärkeää, koska usein muuttoihin ja asumiseen liittyen saattaa asiakkaille tulla akuutteja palvelutarpeita tai päivystysasiakkaan tilanteeseen pyritään etsimään ratkaisua esimerkiksi uudenlaisella asumisratkaisulla. Aikataulussa pysyttiin hyvin, sovittuja työkokousten ajankohtia ei tarvinnut muuttaa ja tavoitteiden haasteellisuudesta huolimatta työryhmät saivat hyvässä yhteishengessä laadittua sekä muuttoprosessikuvauksen ja päivystysasiakkaan prosessikuvauksen että näiden prosessien laatukriteerit. Myös työkokouksiin osallistuminen oli kiitettävää, mistä voi päätellä, että osallistujat kokivat asian tärkeäksi ja sitoutuivat työskentelyyn. Kehittämisprojektin suunnitteluvaiheessa oli ajatuksena, että työryhmissä olisi ollut mukana eri vammaisryhmiä edustavia tahoja. Työskentelyn edetessä tuli kuitenkin tunne, että vaikka vuoropuhelu eri vammaisryhmien palveluja järjestävien ja tuottavien välillä on lisääntynyt ja lainsäädäntöä ollaan yhdistämässä, ajatellaan edelleen helposti, että asiakasryhmien tarpeet ovat toisistaan poikkeavia, jolloin myös palveluprosessit on helpompi pitää erillään. Palveluprosessikuvauksista onkin suunniteltu muokattavan myös muiden vammaisryhmien palveluprosesseihin soveltuvat versiot. Päivystys- ja kriisiasiakkaan palveluprosessikuvausta laatineeseen työryhmään oli tavoitteena saada myös perusterveydenhuollon työntekijöitä siinä kuitenkaan onnistumatta. Sosiaalihuolto ja terveydenhuolto toimivat edelleen hyvin erillään toisistaan, mikä tuo haasteita asiakkaan joustavalle palvelemiselle. Lisäksi perusterveydenhuollossa saattaa olla osaamisen puutteita esim. kehitysvammaisen asiakkaan kohdalla. Tämän vuoksi olisikin erittäin tärkeää, että prosessikuvauksia ja laatukriteereitä levitettäisiin myös perusterveydenhuoltoon ja saataisiin peilattua niihin myös heidän näkemyksiään. Toisaalta työryhmissä on ollut osallistujia useista eri organisaatioista niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmannelta sektorilta. Kehittämisprojektin aikana on käytetty sähköistä työskentelyalustaa, extranettiä, jonka toivottiin edistävän vuoropuhelua projektiryhmien jäsenten keskuudessa sekä mahdollistavan jatkuvan aineiston kommentoimisen ja muokkaamisen. Lisäksi haluttiin, että jokaisella kehittämisprojektissa mukana olevalla olisi mahdollista tutustua aineistoihin ja saada ajantasaista tietoa projektin etenemisestä extranetin välityksellä. Kaikki aineisto on ollut saatavilla extranetissä. Sinne on aina projektiryhmien tapaamisten jälkeen viety päivitetty materiaali. Extranet ei kuitenkaan toiminut toivotulla tavalla. Osittain tähän saattoi olla syynä se, että alustan käyttöliittymä oli hankala, mutta projektiryhmän jäsenten keskuudessa on myös saattanut olla joko ajanpuutteesta tai muista tekijöistä johtuva kynnys tutustua sähköiseen työskentelyalustaan tai käyttää sitä työskentelyn tukena. Sähköistä alustaa käytettäessä olisikin syytä kiinnittää suurta huomiota siihen, että käyttöliittymä on yksinkertainen ja selkeä eikä sen käytön oppiminen vie liikaa aikaa. Sähköisten työskentely- ja keskustelualustojen käyttämättömyyden ongelmat eivät ole ominaisia vain tälle kehittämishankkeelle vaan ne tuntuvat olevan suuri haaste myös muissa ympäristöissä. Kriisi- ja päivystysasiakkaan palveluprosessikuvaus on esitelty THL:n vammaisverkoston työpajassa. Tuolloin havaittiin, että kyseisenlaiset prosessikuvaukset ovat sidottuja sen alueen palvelurakenteeseen, jonka puitteissa ne on laadittu. Eri puolella Suomea on hyvinkin toisistaan poikkeavia tapoja järjestää ja toteuttaa palvelut, jolloin luonnollisesti myös palveluprosessit ovat erilaiset. Toisaalta voisi ajatella, että tietyllä alueella kuvattua prosessia voisi käyttää pohjana, jota voi lähteä muokkaamaan kyseiselle alueelle soveltuvaksi. Tätä taustaa vasten onkin hyvä pohtia, kuinka ylipäätään jollakin tietyllä alueella tai tietyssä palvelurakenteessa toimivat käytännöt on siirrettävissä toiselle alueelle. 9

12 6 PROJEKTIN TALOUS Kehittämisprojektin kulut eivät ylittäneet budjetoituja kustannuksia. Suurimmat kustannukset kehittämisprojektissa aiheutuivat ostopalveluista, joihin kuuluivat mm. laatuasiantuntijalle maksetut palkkiot. Lisäksi hanke vaati Vammaispalveluhankkeen suunnittelijoiden työpanosta yhteensä n. 150 tuntia, mutta henkilöstökulujenkin osalta pysyttiin budjettiraamissa. Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset: Vuosi 2011 Vuosi 2012 Yhteensä (budjetoitu) Toteutuma 1. Aineet ja tarvikkeet, tstokulut Henkilöstökulut (projektihenkilöstön kulut sivukul. ) Matkakulut Vuokrat (kokoustilat) Palvelujen ostot Tiedotus- ja markkinointi Vakuutukset 8. Poistot 9. Sisäiset kulut (sisäinen laskutus) (mm. hankekirjanpito, laskujen maksu) 1-9 Projektin toteuttajan kustannukset yhteensä

13 LÄHTEET Kangaspunta, Kari Esitys Lastensuojelun Laatuverkko-hankkeen seminaarissa Itä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä. Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. STM:n julkaisuja 2007:4. Helsinki. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Selvityksiä 2008:6. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Suomen vammaispoliittinen ohjelma STM:n julkaisuja 2010:4. Helsinki. 11

14 LIITTEET Liite 1 MUUTTOPROSESSI Asiakas itse/omainen ilmoittaa muuttamisen toiveesta Muuttamisen tarve tulee esille palvelusuunnitelma-arvioinnissa 1. Muuttamisen tarpeesta/toiveesta tulee tieto kotikunnan vammaisyksikköön - hakemus Hoitava taho, hallinto, edunvalvoja tai kunta suosittelee muuttoa Tarpeen kirjaaminen asiakastietokantaan ja vastaanottokuittaus asiakkaalle Asiakaan perustiedot Toimintakykytiedot Palvelutarve 2. Palvelutarpeen alustava selvittäminen asiakkaan kanssa kirjaukset asiakastietokantaan selvityksistä Perustiedot palvelun tuottajista 3. Palveluvaihtoehtojen alustava selvittäminen ja lisätietojen hankinta, suunnitelman realistisuuden arviointi. Huomioidaan myös päivä- ja työtoiminta, opiskelu, työ kirjaukset asiakastietokantaan ei ei kyllä 4. jatkuuko suunnittelu selvitykset ja vastaus asiakkaalle kirjallisena perusteluineen, hallintopäätös jos ei jatku 4. Alustava suunnitelma muuton valmistelusta ja mahdollisista vaihtoehdoista, aikataulusta, kokonaiskustannuksista. Tutustu-minen mahdollisiin palveluntuottajiin ja palvelujen sisältöön ja arviointi palvelujen soveltuvuudes-ta sekä lisäpalvelutarpeista eri vaihtoehdoissa, kustannustietojen kerääminen, ratkaisuvaihtoehtojen arviointi, aikataulutuksen laadinta etenemiselle Asiakkaalle tietoa alustavasta suunnitelmasta. Muistio. Palveluarvioinnit, hintatiedot, aikataulu 5. Verkostopalaveri asiakkaan, omaisten ja sen hetkisen verkoston kanssa suunnitelman etenemisestä, muuttovalmennuksesta/perehdyttämisestä, tutustumisjaksojen ajankohtien ja keston määrittely Sopimukset, palvelusuunnitelma, lupa tietojen siirtämiseen, muuttovalmennussuunnitelma Ei Jatkuuko hallintopäätös jos ei jatku kyllä 12

15 palvelutarpeen uudelleen arviointiin Tietojen välittäminen tutustumispaikkaan 6. Tutustumiskäynnit ja mahdolliset tutustumisjaksot ja niiden arviointi - asiakas - entinen asuinpaikka - uusi asuinpaikka, päivä- ja työtoiminta Kirjaaminen tutustumisjaksoista 7. Kirjallinen arviointi paikan soveltuvuudesta tutustumiskäyntien/ jaksojen perusteella Arviointi tutustumiskäynneistä/ jaksoista ei 8. Syntyykö muuttopäätös? Hallintopäätös jos ei kyllä 9. Sopimukset, palvelusuunnitelma, kuntoutussuunnitelma Eho, muuttosuunnitelma ja mahdollinen muuttovalmennus Muuton valmistelu Arviointi saattamisen tarpeesta ja laajuudesta Raportointi- ja arviointikäytännöistä sopiminen Suunnitelma kriisitilanteille, Asiakasturvallisuussuunnitelma Muuttovalmennus 10. Muutto ja tarvittavien tietojen siirtäminen Saattaen muuttaminen tehdyn sopimuksen mukaisesti Omahoitajayhteistyö Asiakkaan perehdyttäminen uuteen yksikköön päätös asumiskokeilusta Hallintopäätös 11. Seurantakäynti muuton jälkeen - uuden verkoston palaute - asiakkaan ja omaisten palaute - jatkosta sopiminen. - palvelu- ja / tai kuntoutussuunnitelman tarkistus tarvittavin osin. Seurantatiedot Palaute Palvelusuunnitelma/ hoitosuunnitelmat uuden ratkaisun etsintä ei jatkuuko asuminen? Hallintopäätös kyllä 12. Muuttovaihe päättyy 13

16 Prosessikuvaus vammaisasiakkaan muuttamisen prosessista Prosessin vaihe Toimijat Kuvaus toiminnasta, asiakirjat, päätökset, kirjaukset yms. 1. Ilmoitus muuttamisen Asiakas, laitos/ Tieto muuttamisen tarpeesta tulee esim. puhelinkeskustelussa, tarpeesta tai vammaisen terveydenhuollon yksikkysely/hakemus palvelusuunnitelmapalaverissa tai henkilön asuntokö/omainen/ edunvalvoja/ kirjallisena hakemuksena. tulee asumisyksikkö/ hallinto, Kirjataan yhteydenotto/ hakemuksen saapuminen kuntaan vammaispalvelun erityistyöntekijä kunnan asiakastieto-järjestelmään ja ilmoitetaan asiakkaalle asian ottamisesta käsittelyyn. Kirjataan myös syy, miksi muuttoa halutaan. Aina palvelusuunnitelmaa tarkistettaessa tulisi arvioida asumisen muutostarvetta pitkäjänteisesti ja tehdä merkinnät toiveista, suunnitelmista ja niiden muutok- 2. Palvelutarpeen alustava selvittäminen 3. Palveluvaihtoehtojen selvittäminen 4. Suunnitelma muuton valmistelusta ja aikataulusta asiakas, lähityöntekijät, omainen, edunvalvoja, vammaispalvelun erityistyöntekijä asiakas, lähityöntekijät, omainen, edunvalvoja, vammaispalvelun erityistyöntekijä asiakas, omainen, sosiaalityöntekijä 5 asiakas, omainen, sosiaalityöntekijä, sen hetkinen verkosto 6. Tutustumiskäynnit uuteen paikkaan ja jaksojen arviointi Asukkaan omahoitaja ja sosiaalityöntekijä, uuden asuinyksikön vastuuhlö sista palvelusuunnitelmaan. Palvelusuunnitelman päivitys, tarvittavat toimintakykykartoitukset, riskien kartoitus, kotikäynti, mahdolliset lausuntopyynnöt ja asiantuntijalausunnot, kirjaukset asiakastietojärjestelmään, kirjataan eri osapuolten toiveet, pyydetään suostumus tietojen luovuttamiseen ja hankkimiseen. Selvitetään asiakkaalle soveltuvia palveluratkaisuja yhteistyössä asiakkaan, omaisten, omahoitajan ja muiden yhteis-työtahojen kanssa. Esitellään asiakkaalle eri vaihtoehtoja esitteistä ja netistä. Arvioidaan eri vaihtoehtojen vaikutusta asiakkaan elämään. Kirjataan tehdyt toimenpiteet asiakastietokantaan. Asiakkaalle tieto siitä, voidaanko muuttosuunnitelmaa viedä eteenpäin vai ei. Jos ei, niin asiakkaalle annetaan perustelut ja tieto minne asiasta voi valittaa. Hallintopäätöksen tarkoitus on turvata asiakkaalle oikeus muutoksen hakemiseen. Alustava suunnitelma muuton valmistelusta, mahdollisista vaihtoehdoista, aikataulusta ja kokonaiskustannuksista. Tutustuminen mahdollisiin palveluntuottajiin ja palvelujen sisältöön. Arviointi palvelujen soveltuvuudesta sekä lisäpalvelutarpeista eri vaihtoehdoissa, kustannustietojen kerääminen, ratkaisuvaihtoehtojen arviointi, aikataulutuksen laadinta etenemiselle Verkostopalaveri asiakkaan ja sen hetkisen verkoston kanssa suunnitelman etenemisestä ja muuttovalmennuksesta/ perehdyttämisestä Tutustumiskäynnit ja tutustumisjaksot suunnitellusti uuteen asumispaikkaan, työ-/päivätoimintaan tai opiskelupaikkaan. Oleelliset tiedot tutustumispaikkaan. Vastuu Vastuu kirjaamisesta ja asian ottamisesta käsittelyyn vammaispalvelun erityistyöntekijällä vammaispalvelun erityistyöntekijä/sosiaalityön-tekijä vammaispalvelujen erityistyöntekijä/sosiaalityön-tekijä vammaispalvelun erityistyöntekijä/sosiaalityön-tekijä vammaispalvelun erityistyöntekijä/sosiaalityön-tekijä Lähityöntekijät uudessa ja vanhassa asuinpaikassa. 7. Arviointi tutustumisjaksoista - asiakas - lähityöntekijät - omaiset - muut palvelun- tuottajat 8. Päätös ja sopimukset asiakas, vammaispalvelun erityistyöntekijä, sosiaalityöntekijä 9. Muuton valmistelu ja sopimukset sosiaalityöntekijä, asiakas, omainen, entisen ja uuden yksikön henkilöstö, sidosryhmät, lähiverkosto Arviointi jaksoista - asiakas, omainen - entinen asumispaikka - uusi asumispaikka Arviointi yhtenäistä lomaketta käyttäen. Raportointi palautteesta asianosaisille ja sijoittavaan kuntaan. Arviointien pohjalta tehdään hallintopäätös. Maksusitoumukset Sopimukset palveluntuottajien kanssa. Selvitetään saattamisen tarve ja laajuus muuttamisessa ja siihen liittyvät sopimukset. Muuttovalmennus, verkostokokous, kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan myös asiakkaan ja yhteisön turvallisuuden edellyttämät toimet. Palvelusuunnitelman päivitys, eho Tietojen siirtäminen Tarvittavat hankinnat, vuokrasopimukset ja muut sopimukset tarvittavista suunnitelman mukaisista palveluista. Asuinpaikka ja muut palvelun tuottajat Sosiaalityöntekijä vammaispalvelun erityistyöntekijä sosiaalityöntekijä asiakas edunvalvoja omaiset 10. Muutto asiakas ja lähiverkosto Tavaroiden siirtäminen Saattaen muuttaminen Perehdyttäminen uudessa yksikössä jatkuu suunnitelman mukaan. Tietojen siirtäminen asiakas, lähettävä taho, omaiset, edunvalvoja entinen ja uusi asumispalvelun tuottaja työsuunnitelmassa määritellyn mukaan 14

17 Prosessin vaihe Toimijat Kuvaus toiminnasta, asiakirjat, päätökset, kirjaukset yms. 11. Seurantakäynti ja muuton onnistumisen arviointi asiakas uusi ja vanha verkosto vammaispalvelun erityistyöntekijä 12. Muuttovaihe päättyy Palautteet eri tahoilta, seurantakäynnit palvelu- ja /tai kuntoutussuunnitelman päivitys tarvittavin osin. Toimintakykymuutokset, terveydentilamuutokset, arviointi koko prosessista. Jatkosta sopiminen ja muuttoprosessin päättäminen Vastuu Vastaanottava taho sosiaalityöntekijä vammaispalvelun erityistyöntekijä 15

18 KUVAAMINEN JA LAATUKRITEERIEN LUOMINEN TILAAJA- TUOTTAJAYHTEISTYÖLLÄ VAMMAISPALVELUHANKE/SAVON OSAHANKE Liite 2 MUUTTAMISEN LAATUKRITEERIT, VAMMAISPALVELU Kriteeristö soveltuu vammaisasiakkaiden muuttoprosessin säännölliseen itsearviointiin ja kehittämiskohteiden määrittelyn tueksi vammaispalvelun yksiköihin. Laadittu kriteeristö on tarkoitettu palveluketjuun kuuluvien eri toimijoiden käyttöön ja se täydentää muita käytössä olevia prosessikohtaisia kriteeristöjä. Arviointiryhmässä tuli esille tarve laatia erikseen arviointikriteerit vammaisasiakkaiden omaa arviointia varten, koska tämä kriteeristö sisältää paljon sellaista, joka ei näy käytännössä muuttavalle asiakkaalle, mutta täytyy toteutua palveluketjussa hyvän palvelun turvaamiseksi. Arvioinnin pohjalta kukin kriteeristöä käyttävä yksikkö laatii oman kehittämissuunnitelmansa. Arvioi kriteerien toteutumista: 1 = Toteutuu, 2 = Toteutuu osittain 3 = Ei toteudu 4 = Ei sovellu toimintaamme. Perustelut-sarakkeeseen kirjataan perustelut, miksi kriteeri toteutuu vain osittain tai miksi se ei sovellu käyttöön. Kriteeri Kriteeri 1 Toteutuu 2 Toteutuu osittain 3 Ei toteudu 4 Ei sovellu Perustelut 1 Vammaispalvelun asiakkaalla on tiedossa - miten muutosta asumiseen haetaan - mistä tarvittava hakemuslomake on saatavissa - kenelle hakemus jätetään Vammaispalvelun asiakas saa tarvittaessa apua hakemukseen laadintaan. Hakemuksen vastaanottamisesta asiakas saa reagointikirjeen. 2 Asiakkaalta tai hänen edustajaltaan tullut muuttotoive kirjataan asiakastietoihin. 3 Asiakkaaseen otetaan yhteyttä ja asia otetaan käsittelyyn seitsemän arkipäivän kuluessa ja hallintopäätös tehdään kolmen kuukauden sisällä. 4 Asiakkaan luokse tehdään kotikäynti lähtötilanteen selvittämiseksi. 5 Asiakkaalle laaditaan tai päivitetään palvelusuunnitelma ja/tai kuntoutussuunnitelma yhdessä asiakkaan ja hänen lähiverkostonsa (esim. edunvalvoja, omainen, tukihenkilö) kanssa. 6 Palvelusuunnitelmassa sovitaan muuttoprosessin eri vaiheiden vastuuhenkilöt. 7 Asiakkaan ja muiden osapuolten toiveet muuton suhteen kirjataan palvelusuunnitelmaan. Varmistetaan, että asiakkaan tahto on tullut ymmärretyksi. 1

19 KUVAAMINEN JA LAATUKRITEERIEN LUOMINEN TILAAJA- TUOTTAJAYHTEISTYÖLLÄ Kriteeri Kriteeri 1 Toteutuu 2 Toteutuu osittain 3 Ei toteudu 4 Ei sovellu Perustelut 8 Luvat tietojen siirtämiseen pyydetään asiakkaalta. 9 Asiakkaan toimintakyky kartoitetaan ajoissa, jotta voidaan arvioida palvelutarvetta ja eri palveluvaihtoehtojen soveltuvuutta. Menetelminä voivat olla esim. Toimi, Psyto tai muut vastaavat. 10 Muuttamiseen liittyvät mahdollisuudet ja riskit kartoitetaan (esim. sairaudet, käytösongelmat, kommunikaatio, aistivammat, liikuntakyvyn rajoitteet, karkailu, peliriippuvuus, päihteet, syömishäiriöt, päivä- tai työtoiminnan toteutuminen, sukulaissuhteet, itsenäisen elämän mahdollistaminen). Kartoituksessa käytetään apuna esim. siihen soveltuvia lomakkeita tai muistilistoja. 11 Muuttamista koskevan päätöksen teon tueksi vammaisyksikkö pyytää tarvittaessa asiantuntijalausunnot. 12 Kunnan vammaispalveluyksikkö vastaa asiakkaalle soveltuvien asumisvaihtoehtojen selvittämisestä. 13 Vammaispalveluyksikkö selvittää muiden tukipalvelujen saatavuuden ja kartoittaa yhteydet omaisiin (esim. työ-, päivätoiminta, opiskelu, harrastukset, terveydenhuollon palvelut, omaisten asuinpaikkakunta). 14 Laatu- ja kustannusvaihtoehtojen selvittäminen tehdään viranomaistyönä. Huomioidaan, että velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen ei ole, jos hyvin vaikea- tai monivammaisen huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. 15 Asumisvaihtoehdot ja saatavissa olevat tukipalvelut esitellään ymmärrettävästi asiakkaalle ja lähiverkostolle (kuvat, esitteet). 16 Muuttamista koskevasta kielteisestä päätöksestä annetaan hallintopäätös. 17 Alustava muuttosuunnitelma laaditaan kirjallisesti. Asiakkaalla ja hänen lähiverkostollaan on mahdollisuus osallistua muuttosuunnitelman laadintaan. 18 Sovitaan kirjallisesti tutustumiskäynneistä, mahdollisista kokeilujaksoista ja mahdollisen muuttovalmennuksen myöntämisestä. 2

20 KUVAAMINEN JA LAATUKRITEERIEN LUOMINEN TILAAJA- TUOTTAJAYHTEISTYÖLLÄ Kriteeri Kriteeri 1 Toteutuu 2 Toteutuu osittain 3 Ei toteudu 4 Ei sovellu Perustelut 19 Tutustumispaikkoihin siirretään olennainen tieto (kirjallisesti ja suullisesti) utustumiskäynnille tulevasta asiakkaasta, jotta tutustumisjakso voidaan toteuttaa turvallisesti ja palvelun tuottaja voi arvioida palvelun sekä palveluympäristön soveltuvuutta asiakkaalle. Tietojen siirtämiseen tarvittavista luvista huolehditaan. 20 Asiakkaalle järjestetään mahdollisuus tutustua tarvittaviin oheispalveluihin (työtoiminta, opiskelu, harrastukset, päivätoiminta jne.). 21 Tutustumiskäynneiltä ja tutustumisjaksoilta kerätään kirjallinen palaute tutustumiskäyntipaikoista 22 Tutustumiskäynneistä/tutustumisjaksoista tehdään kirjallinen arviointi asiakkaan ja hänen lähiverkostonsa kanssa. Arvioinnille on kirjallinen ja yhtenäinen ohjeistus. Arvioinnit tallennetaan asiakastietoihin. 23 Asiakkaan oma mielipide muuttamisesta kirjataan. 24 Asiakas saa päätöksen muuttoon liittyvästä kokeilujaksosta/koeajasta ja sen pituudesta. 25 Tarvittaessa asiakkaalle järjestetään muuttovalmennusta. Muuttovalmennukselle laaditaan kirjallinen muuttovalmennussuunnitelma. Vastuuhenkilö nimetään suunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen. 26 Sovitaan asiakirjojen siirto uusille palveluntuottajille ja huolehditaan asiakirjojen siirtämisestä viivytyksettä. 27 Haetaan asiakkaalle tarvittavat, suunnitellut etuudet. Vastuuhenkilö nimetty. 3

21 KUVAAMINEN JA LAATUKRITEERIEN LUOMINEN TILAAJA- TUOTTAJAYHTEISTYÖLLÄ Kriteeri Kriteeri 1 Toteutuu 2 Toteutuu osittain 3 Ei toteudu 4 Ei sovellu Perustelut 28 Palvelu-/kuntoutussuunnitelman laatiminen tai tarkistus tehdään muuttopäätöksen jälkeen ilman aiheetonta viivytystä. Palvelusuunnitelma tulee laatia yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Erimielisyystilanteissa kunnan viranomaisen tulee liittää asiakkaan esittämä erillinen kirjallinen selvitys palvelusuunnitelmaan. Palvelusuunnitelman tulee sisältää mm. - asiakkaan henkilötiedot - suunnitelman laatimiseen osallistuneet - suunnitelman vastuuhenkilö - kuvaus asiakkaan nykytilanteesta (sairaus, vamma, apuvälineet, nykyiset palvelut ja tukitoimet) - kuvaus asiakkaan toimintakyvystä, elämäntilanteesta ja palvelutarpeesta - yksityiskohtainen kuvaus niistä tukitoimista, jotka vastaavat asiakkaan toimintakykyä ja joilla voidaan tyydyttää asiakkaan tuen tarve - asiakkaan oma kuvaus palvelutarpeistaan, toimintakyvystään ja toiveistaan palvelun järjestämisestä ja toteutuksesta Sovitaan palvelu-/kuntoutussuunnitelman seuraavasta tarkistamisen ajankohdasta. Suunnitelma tarkastetaan sovitusti tai vähintään kerran kahdessa vuodessa. 29 Selvitetään palvelusuunnitelman laadinnan yhteydessä, kuuluuko muuttava asiakas erityishuoltolain piiriin ja laaditaan tarvittaessa erityishuolto-ohjelma. 30 Muuttamisessa toteutetaan saattaen muuttamisen periaatetta, jonka avulla varmistetaan turvallinen ja miellyttävä muutto saattajan (esim. ohjaaja, omainen, edunvalvoja) avulla. Saattaen muuttaminen on esim. konkreettisten neuvojen, toimintatapojen, toiveiden, pelkojen kertomista eli hiljaisen tiedon siirtämistä. 31 Asiakas perehdytetään uuteen asuinpaikkaan ja ympäristöön laaditun suunnitelman mukaisesti. Vastuuhenkilö perehdyttämiselle on nimetty. Perehdyttämisestä jää seurantamerkinnät. Perehdyttämistä arvioidaan toteutuneen muuton jälkeen. 4

Muuttoprosessi ja laatukriteerit

Muuttoprosessi ja laatukriteerit Vammaispalveluhanke Muuttoprosessi ja laatukriteerit Laatukriteeristö vammaisen asiakkaan muuttotilanteelle Savon osahankkeen työryhmä 2012 Muuttoprosessi Asiakas itse/omainen ilmoittaa muuttamisen toiveesta.

Lisätiedot

Opas onnistuneen muuton avuksi kehitysvammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen VAALIJALAN

Opas onnistuneen muuton avuksi kehitysvammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen VAALIJALAN Opas onnistuneen muuton avuksi kehitysvammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ Kohti omaa kotia ja toimivaa arkea! Opas onnistuneen muuton avuksi kehitysvammaisille ihmisille

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen Palvelusuunnitelma prosessina Päivi Nurmi-Koikkalainen OIKEUDENMUKAISUUS = KÄYTÄNTÖ + NORMIT H.T.KLAMI 1990 2 Palvelusuunnittelu /palvelusuunnitelma Palvelusuunnittelu on prosessi, johon kuuluu palvelutarpeen

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke. Kehitysvammaisen kriisi- ja päivystysasiakkaan palveluprosessin laatukriteerit Savon vammaispalveluissa

Vammaispalveluhanke. Kehitysvammaisen kriisi- ja päivystysasiakkaan palveluprosessin laatukriteerit Savon vammaispalveluissa Vammaispalveluhanke Kehitysvammaisen kriisi- ja päivystysasiakkaan palveluprosessin laatukriteerit Savon vammaispalveluissa Savon osahankkeen työryhmä 2012 Kriisi- ja päivystysasiakkaan palveluprosessi

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIEN KUVAAMISEN MERKITYS Kuvaa organisaation toiminnan ja toimintatavat Helpottaa kokonaisuuden hahmottamista Auttaa havaitsemaan prosessien vahvuudet, ongelmakohdat ja

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Palaveri on hyvä pitää 1-2 viikkoa ennen suunniteltua siirtymistä.

Palaveri on hyvä pitää 1-2 viikkoa ennen suunniteltua siirtymistä. Siirtymäpalaveri Päihdeongelmaisen asiakkaan siirtyminen palvelusta toiseen sisältää aina riskejä. Monia riskejä voidaan kuitenkin pienentää hyvällä valmistautumisella. Siirtymisessä tulisi noudattaa ns.

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA

YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA Käynnissä olevan palvelurakennemuutoksen tavoitteena on edistää vammaisen henkilön itsenäistä

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

PaKaste II 1.2.2012-31.10.2013. Kehittäjä-toimintaterapeutti Liisa Ojala & kehittäjä-sosiaalityöntekijä Maija Suhonen 16.5.2012

PaKaste II 1.2.2012-31.10.2013. Kehittäjä-toimintaterapeutti Liisa Ojala & kehittäjä-sosiaalityöntekijä Maija Suhonen 16.5.2012 Työikäisten kuntoutus PaKaste II Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen 1.2.2012-31.10.2013 Kehittämistehtävä Rovaniemen kehittämishanke on osa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus. Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä

Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus. Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Sisältö Taustaa Tavoite Lähtökohta Tuotokset Prosessien kuvaaminen esimerkkinä lasten päivähoito

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004.

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004. TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004. Teknologinen muutos -verkkojakson tarkoituksena on kartoittaa ajatuksia korkeakoulujen tulevaisuuden toimintakentästä ja

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Johtaminen VI kokous. Keskiviikkona 2.4.2014 klo 13-15 Laukaa

Oma tupa, oma lupa Johtaminen VI kokous. Keskiviikkona 2.4.2014 klo 13-15 Laukaa Oma tupa, oma lupa Johtaminen VI kokous Keskiviikkona 2.4.2014 klo 13-15 Laukaa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Viime kokouksen muistio http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

TYÖKALU HYVÄN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUSPALVELUN TUOTTAMISEEN

TYÖKALU HYVÄN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUSPALVELUN TUOTTAMISEEN TYÖKALU HYVÄN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUSPALVELUN TUOTTAMISEEN HYVÄT MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUSPALVELUT TARVITSEVAT PÄIVITTÄISTÄ TYÖTÄ HELPOTTAVAN ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄN NAPPULA TUKEE LAADUKASTA

Lisätiedot

ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA

ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA VAMMAISTYÖN ALUEELLINEN KEHITTÄMISPÄIVÄ PROPELLIPÄIVÄ 10.9.2008 Mirja Willberg FT, Palvelupäällikkö Taustaa palveluntuottajan/toimijan

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot