Asiakirjojen yksilöinti, löytäminen ja siirrettävyys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakirjojen yksilöinti, löytäminen ja siirrettävyys"

Transkriptio

1 Asiakirjojen yksilöinti, löytäminen ja siirrettävyys Esa Paakkanen Kuopion Yliopisto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Erityyppiset tunnisteet Nimipalvelu URI Asiakirjan siirtäminen URL Yksilöinti Asiakirjan löytäminen Asiakirjan siirtäminen URN Yksilöinti Asiakirjan löytäminen Asiakirjan siirtäminen Miten nimipalvelut voidaan hoitaa? OID Yksilöinti Asiakirjan löytäminen Asiakirjan siirtäminen Tunnisteiden tallennuksesta RDF Loppusanat

3 1 Johdanto Terveydenhuollon organisaatioiden käyttöön tarvitaan järjestelmä, jolla asiakirjat (ja muiden objektien) yksilöivät tunnisteet voidaan luoda. Lisäksi tarvitaan järjestelmä, jossa tunnisteen perusteella voidaan hakea (lisää) tietoa tunnisteella yksilöitävästä objektista. Terveydenhuollon tuottamien asiakirjojen yksilöinnissä on otettava huomioon seuraavat seikat: Asiakirjoja tuotetaan n /vuosi Asiakirjojen säilytysaika on vuotta Asiakirjat siirtyvät elinkaaren aikana Muuttumattomuus ja alkuperäisyys on pystyttävä todentamaan Asiakirjoihin on päästävä aina käsiksi Käytettävien koodistojen versioita on kyettävä hallitsemaan Tässä selvityksessä käydään läpi neljän eri tekniikan hyviä ja huonoja puolia. Kustakin tekniikasta on eritelty omiksi alaluvuikseen yksilöinti, asiakirjan löytäminen ja asiakirjan siirtäminen. Yksilöinti alaluku käsittelee sitä, miten ko. tekniikan avulla saadaan yksilöityä asiakirja. Asiakirjan löytäminen alaluvussa pohditaan millaiset välineet ko. tekniikka tarjoaa asiakirjan löytämiseksi. Asiakirjan siirtäminen alaluku käsittelee asiakirjan siirtämisestä (omistaja/sijainti) aiheutuvien ongelmien ratkaisua ko. tekniikalla. Sisältö tiivistettynä: OID yksilöi, mutta kattavia/toimivia OID tunnusten resoluutiopalveluita ei ole. URL tunnisteena ei ole kestävä ratkaisu: sen viittaama dokumentti voi vaihtua. URN yksilöi dokumentin, mutta URN resoluutiopalvelut ovat vielä kehitysvaiheessa. 3

4 2 Erityyppiset tunnisteet Tunnisteita on kahta eri laatua: 1. tyhmiä tunnisteita 2. älykkäitä tunnisteita Kumpaakin käytetään avaimena, jolla tunnistettavan kohteen muut tiedot voidaan löytää tietovarastosta. Tyhmä tunniste on satunnainen merkkijono. Se ei sisällä tietoa objektista, jonka se yksilöi. Esim bgq voisi olla tyhmä tunniste. Pelkkä tunniste toimii yksilöivänä tunnisteena, mutta sen perusteella ei voida suoraan saada mitään tietoa objektista, joten käytännössä tyhmät tunnisteet tarvitsevat aina jonkinlaisen resoluutiopalvelun ollakseen käyttökelpoisia. Älykäs tunniste sisältää itsessään yksilöitävästä objektista merkityksellistä tietoa; tietoa, jota ei tarvitse hakea mistään. Esimerkiksi sosiaaliturvatunnus on älykäs tunniste, koska siitä käy ilmi henkilön syntymäaika. OID on myös älykäs tunniste, vaikkei pisteellä eroteltujen tunnisteen osien merkitys aivan itsestään selvä olekaan. Älykkäät tunnisteet vaikuttavat viisaalta ratkaisulta: itse tunniste sisältää jo tietoa sen yksilöimästä objektista, joten kaikkea tietoa ei tarvitse kaivella esiin erilaisten palveluiden avulla. Tunnisteen älykkyys on kuitenkin myös sen hölmöys. Jos tunnisteen sisältämissä tiedoissa tapahtuu muutoksia, tunnisteen tulisi muuttua vastaamaan uutta tilannetta. Kuitenkin vanhaa tunnistetta on voitu käyttää monessa paikassa, eikä kaikkien viittauksien päivittäminen ole aina mahdollista. Virheellisiä viittauksia ei ainakaan terveydenhuollon dokumentteja käsiteltäessä katsota hyvällä. Alkuperäisten viittauksien päivittämisen sijaan voitaisiin myös suorittaa uudelleenohjaus. Alkuperäinen tunniste toimisi vain viitteenä uuteen tunnisteeseen, jolloin useamman omistaja tai sijaintimuutoksen jälkeen tuloksena olisi viittauksien ketju. Moinen viiteketju vaatisi automatisoidun tavan luoda ja ylläpitää viitteitä. Tyhmiä tunnisteita moiset muutokset eivät muuta. Ainoastaan tunnisteen viittaamat tiedot tietovarastossa päivittyvät. Ylläpidon kannalta älykkäät tunnisteet ovat parempia, varsinkin jos käsiteltävien tunnisteiden määrä on korkea (kuten tässä tapauksessa). Tyhmät tunnisteet vaativat yleensä keskitetyn rekisterin, kun taas älykkäiden tunnisteiden ylläpito voidaan hajauttaa (esimerkiksi DNS järjestelmä). 2.1 Nimipalvelu Nimipalvelun avulla voidaan objektin yksilötunnisteen perusteella selvittää objektin sijainti. Toisille tässä esitellyille tekniikoille on jo olemassa valmiina nimipalvelu (URL, nimipalvelu DNS), toisille määritykset sellaisen luomiseksi (URN), toisille ei kumpaakaan (OID). Nimipalvelu tulee erottaa rekisteristä. Rekisterin tehtävänä on ylläpitää tietoja jostakin objektista, esimerkiksi dokumentista kirjoittajat, dokumentin luontipäivämäärä jne. 4

5 3 URI Elektronisten dokumenttien jakelun, haettavuuden ja löydettävyyden varmistamiseksi tarvitaan kaksi erillistä lähtökohtaa. Dokumentilla tulee olla sekä nimi että osoite. URI (Uniform Resource Identifier) on merkkijono, abstraktin tai fyysisen resurssin identifioimiseksi. Resurssi on jotakin joka on identifioitavissa (yleensä dokumentti tai sen osa). URI on joko nimi (URN) tai paikannin (URL), mahdollisesti jopa molempia. URL ja URN ovat URIn erikoistapauksia. Yleisesti URI on muotoa: <scheme>:<scheme specific part> missä <scheme> on jokin sivulla luetelluista mahdollisuuksista. Tunnetuin ja eniten käytetty skeema on HTTP (HyperText Transfer Protocol). Nimi erottaa (identifioi) asiakirjan kaikista muista asiakirjoista, joten sen tulee olla pysyvä ja ainutlaatuinen. Osoite ilmoittaa asiakirjan sijainnin. Osoite voi vaihtua, joten sitä ei voida käyttää yksilöinnissä. Tarvitaan siis menetelmä dokumentin nimeämiseksi ja sen sijainnin selvittämiseksi. Tällaisen menetelmän tarjoavat URN (Uniform Resource Name) ja URL (Uniform Resource Locator), jotka yhdessä muodostavat URI nimisen kokonaisuuden. 3.1 Asiakirjan siirtäminen Asiakirjan sijainnin vaihtuminen voidaan ilmaista myös HTTP protokollan Redirectstatuskoodilla 301 (Moved Permanently). Se ilmaisee URIn viittaaman resurssin siirtyneen pysyvästi uuteen osoitteeseen. Jatkossa resurssiin viitattaessa tulisi käyttää yhtä palvelimen palauttamista osoitteista. Tällöin resurssin siirryttyä toiseen osoitteeseen, uudelleenohjaus hoidettaisiin alkuperäisen osoitteen web palvelimen avulla. Jokaisen uuden siirron jälkeen ko. web palvelimeen tulisi ohjelmoida uudelleenohjaus uuteen osoitteeseen. 5

6 4 URL URL:n (Uniform Resource Locator) käyttäminen yksilöintitunnuksena vaikuttaa hyvältä idealta: sama tunniste toimii sekä yksilöivänä että osoittaa asiakirjan sijainnin. Periaatteessa järjestelmä olisi toimiva, mutta käytännössä törmätään muutamaan ongelmaan. 4.1 Yksilöinti Dokumentti voitaisiin yksilöidä organisaation alle sille sopivan hierarkkisen rakenteen alle, esimerkiksi Tunniste annettaisiin kullekin uudelle dokumentille sen omistajan tai käyttötarkoituksen mukaan. 4.2 Asiakirjan löytäminen URL kertoo resurssin sijainnin. joten on mahdollista, että tietyssä osoitteessa oleva resurssi muuttuu. URL kertoo dokumentin (fyysisen) sijainnin. URL voi olla joko absoluuttinen tai suhteellinen. Luvun 5.1 esimerkki on absoluuttinen URL. Suhteellinen URL olisi (luvun 4.1 esimerkistä lainaten) dokumentit# Asiakirjan siirtäminen Suurin ongelma elektronisiin dokumentteihin viittaamisessa on osoitteiden URL (Uniform Resource Locator) pysyvyys tai paremminkin pysymättömyys. Dokumentti voi elinkaarensa aikana sijaita useissa eri osoitteissa ja tietyssä osoitteessa voi olla useita eri dokumentteja. Keskeistä onkin pyrkiä käyttämään pysyviä URL:ja; jos dokumentti on kerran sijoitettu tiettyyn osoitteeseen, sen tulisi käyttää samaa osoitetta koko elinkaarensa ajan. Lisäksi useimmat palvelut on toteutettu erilaisilla tietokantaratkaisuilla ja selaimessa näkyvä URL voi olla ainutkertainen ja muuttua joka hakukerralla. Asiakirjan siirtyessä toiseen fyysiseen sijaintipaikkaan sen vanha osoite voidaan asettaa viittamaan uuteen osoitteeseen. Tästä voi kuitenkin olla seurauksena pitkäkin ketju viittauksia. Tämmöisen palvelun ylläpito tulisi ajan myötä käymään erittäin raskaaksi. URL:n puutteet viittausmekanismina on tiedostettu jo pitkään, ja IETF:n (Internet Engineering Task Force) työryhmät ovat tehneet ehdotuksia yleisemmän ja pysyvämmän viittausmekanismin luomiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitetty sijainnista riippumattoman nimeämiskäytännön luomiseen. Siitä käytetään nimitystä URN, Uniform Resource Name. Yksinkertaistaen URNia voi verrata kirjoissa käytettyihin ISBN numeroihin. Tietoverkon resurssin URN pysyy samana vaikka sen URL muuttuisi. Lisää URNista on luvussa 5. 6

7 5 URN URN on eräänlainen "kuori", joka sallii identifiointiin käytettyjen järjestelmien, esimerkiksi tässä tapauksessa OIDin hyödyntämisen. URN tunnuksen rakenteen määrittelevän Internet standardin (RFC2141, Sen mukaan URN koostuu kolmesta osasta: 1. Merkeistä "URN:". Jokainen URN tunnus alkaa näin; tarkoituksena on helpottaa URN tunnuksen löytämistä rakenteettomista dokumenteista. Täysin luotettavaksi URN tunnusten tunnistusta ei tällä keinolla kuitenkaan saada, koska dokumentti voi sisältää muita URN tunnuksia (viittauksina tekstissä tms.)urn tunnuksia ja ASCII tekstissä ei ole mitään keinoa osoittaa mikä URN kuuluu juuri asianomaiselle julkaisulle. 2. NID eli Namespace Identifier. Koodi joka identifioi URN tunnuksena käytetyn tunnistejärjestelmän. 3. NSS eli Namespace Specific String. Varsinainen ID tunnus (kuten ISBN) sijoitetaan tähän osaan. 5.1 Yksilöinti URN (Uniform Resource Name) nimeää jonkin objektin, resurssin, joka voi olla kokonainen dokumentti, kuva, dokumentin osa, mikä tahansa nimettävissä oleva asia. Dokumentille annettava URN tunnus on uniikki ja pysyvä. URN ei milloinkaan muutu, jos julkaisun sisältö ja nimi pysyvät samana. Jo kertaalleen annettua URNtunnusta ei milloinkaan anneta toiselle objektille. URN on myös yksikäsitteinen, yksi URN ei voi kuulua kuin yhdelle ainoalle resurssille. Yhdellä resurssilla voi kuitenkin olla useampikin URN. URNissa on kaksi osaa: nimityyppi ja tyyppikohtainen tarkennin. URNit ovat muotoa <URN> ::= "urn:" <NID> ":" <NSS> missä<nid> on Namespace Identifier, joka kertoo mitä koodausta URN käyttää. Arvona voi olla esimerkiksi OID. Vastaavasti NSS on Namespace Specific String, merkkijono, joka noudattaa annettua NID:tä, joka OIDin tapauksessa olisi siis OIDtunniste. URN tunnusten generointi olemassa olevista tunnuksista on tunnuksen syntaksin ansiosta erinomaisen helppoa. Esimerkki 5. URN URN:OID: Asiakirjan löytäminen URN ei kerro suoraan nimeämänsä resurssin sijaintia, vaan tarvitaan erillinen resoluutiopalvelu, joka sisältää tiedon URNin nimeämän resurssin sijainnista (URL). Usein sama dokumentti onkin saatavissa useista eri paikoista (URL) ja kehittynyt resoluutiopalvelin osaa valita käyttäjän kannalta sopivimman sijainnin. Luonnollisesti yhdellä resurssilla voi olla useampia URNeja, mutta URN viittaa aina vain yhteen 7

8 resurssiin. URN työryhmä on määritellyt paitsi URN:n syntaksin, myös menetelmät joilla URNresoluutio nykyisessä Internetissä tapahtuu. URN tunnukset sinänsä eivät oleta mitään verkon toiminnasta tai resoluutiopalvelujen sijainnista. URNin toimintaperiaate on tiivistettynä seuraavanlainen: Kun asiakasohjelma saa käsiteltäväkseen URNin, se kysyy ensin joltain lähellä olevasta palvelimesta (esimerkiksi nimipalvelimesta, jollainen on aina saatavilla), mistä se voisi löytää resoluutiopalvelimen tämäntyyppiselle URNille. Saatuaan vastauksen asiakasohjelma ottaa yhteyttä sopivaan resoluutiopalvelimeen, joka ottaa URNin ja palauttaa joko URL:n tai itse dokumentin. Nykyiset selaimet eivät osaa ilman lisäosia hakea URNien perusteella tietoa. 5.3 Asiakirjan siirtäminen Ensinnäkin dokumentin sijainti voi muuttua kuinka usein hyvänsä, kunhan resoluutiopalvelin pysyy ajan tasalla. Toiseksi, vaikka resoluutiopalvelin poistuisi käytöstä, tämä mekanismi sallii myös muiden resoluutiopalvelinten käytön. Jos resoluutiopalvelinten löytämiseen käytetään nimenomaan Internetin nimipalvelua (DNS, Domain Name Service), on kyseessä ns. NAPTR URN protokolla. Se on ensimmäinen URN toteutus, josta on jo olemassa prototyyppejä. 5.4 Miten nimipalvelut voidaan hoitaa? URNien laajamittainen käyttöönotto vaatii resoluutiopalvelinten perustamisen sekä muutoksia asiakasohjelmiin ja nimipalveluun (DNS). Etenkin nimipalvelun muuttaminen on työlästä, koska se on erittäin kriittinen osa Internetin protokollaperhettä, eikä siinä voida sallia toimintahäiriöitä. Tästä syystä URNit ovat edelleenkin prototyyppiasteella, vaikka niitä on kehitelty jo vuosia. URN työryhmät haluavat tehdä huolellista jälkeä. URN järjestelmä on pyritty rakentamaan niin, että resoluutiopalvelun rakentaminen olisi helppoa. Resoluutiopalvelu antaa dokumentin URN tunnuksella dokumentin viitetiedot, sijaintitiedot tai dokumentin itsensä. Riippuu järjestelmästä, käyttäjän oikeuksista ja myös dokumentista, voidaanko haluttu palvelu toimittaa. URN tunnusten resoluutio voidaan toteuttaa erilaisilla menetelmillä. Tämä riippumattomuus toteutustekniikoista takaa yhteensopivuuden myös tulevaisuuden tekniikoiden kanssa. Käyttäjälle tämä on yksinkertaista, mutta tarvittava tekninen infrastruktuuri on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Onneksi suurin osa tarvittavasta teknologiasta (DNS järjestelmä) on jo olemassa. Globaalin URN resoluutiopalvelun ylin taso on Resolution Discovery Service (RDS), palvelu jonka avulla verkosta löydetään palvelin, joka kykenee avaamaan halutun URN tunnuksen. Tarkoitus on pystyttää RDS palvelut osoitteisiin urn.net ja uri.net. Internet Assigned Names Authority (IANA) tallentaa URN resoluutiopalveluiden edellyttämät nimipalvelun osoitetiedot näihin järjestelmiin. Internet nimipalvelun (Domain Name Service, DNS) luonteen mukaisesti nämä tiedot leviävät periaatteessa kaikkialle verkkoon. Oikean URN resoluutiopalvelun paikallistaminen ei siis ole 8

9 riippuvainen RDS nimipalvelimesta, vaikka tarvittavat tiedot tallennetaankin Internetnimipalveluun sen kautta. Tarvittavan URN resoluutiopalvelimen/ palvelimien löytämisen menetelmät vaihtelevat paljon identifikaatiojärjestelmästä riippuen. Perusjako on tyhmien ja älykkäiden tunnisteiden välillä. Globaalin URN resoluution kannalta on haasteellista, että monet identifiointitunnukset ovat tyhmiä eivätkä kerro dokumentin julkaisupaikasta mitään. Tällöin resoluutiopalvelimen löytäminen voi olla vaikeaa, ellei ole käytettävissä globaalia tietokantaa, jonka kautta URN tunnukset voidaan muuntaa sijaintipaikoiksi. URN resoluutiopalvelua ei kannata rakentaa eikä julkaisua identifioida URNtunnuksella tai muutenkaan, ellei aineistoa ole tarkoitus säilyttää pitkään. Merkittävin aluevaltaus on se, että keväällä 2002 MPEG21 standardin kehittäjät valitsivat URNtunnusten käytön. URN standardoinnin valmistuttua kesäkuussa 2002 voidaan olettaa URN tunnusten suosion kasvavan edelleen. URN resoluutiopalvelun edellyttämät sinänsä yksinkertaiset lisäpiirteet on jo rakennettu nimipalvelinsovelluksiin; esimerkiksi BIND ohjelmassa URN resoluution edellyttämät ominaisuudet ovat olleet jo neljän vuoden ajan. Tältä osin Internetverkon infrastruktuuri on siis kunnossa. Valitettavasti IANA ei ole vielä rakentanut Resolution Discovery Service palvelimia, minkä vuoksi nimipalvelusta ei löydy URN resoluutiopalveluiden tietoja. Todennäköisesti IANA:n viivyttely johtuu siitä, että he odottavat tarvittavien standardien valmistumista. URN järjestelmä on pyritty rakentamaan niin, että resoluutiopalvelun rakentaminen olisi helppoa. Nykyisille WWW selaimille on rakennettu URN resoluutiota varten lisäohjelmia selaimiin. Suurinpana käytännön esteenä onkin ollut URN standardoinnin keskeneräisyys ja jaettujen URN tunnuksien vähäisyys. Deutsche Bibliothek soveltaa tilapäisratkaisuna HTTP Redirect lähestymistapaa, jossa WWW selaimeen ei tarvitse asentaa laajennuksia, vaan resoluutio tapahtuu palvelinpäässä. 9

10 6 OID ISO Object IDentifier on yleiskäyttöinen objektien yksilöintiin tarkoitettu määrittely. 6.1 Yksilöinti OID tunnisteen avulla asiakirja voidaan yksilöidä kansainvälisellä tasolla, mutta tällä hetkellä tunnisteella ei voida hakea tietoa asiakirjasta. Kahdella eri asiakirjalla ei voi olla samaa OID yksilöintitunnistetta. Asiakirjan osiin viittaaminen voidaan järjestää ko. objektin tunnisteen alla juoksevalla numeroinnilla. 6.2 Asiakirjan löytäminen OID määritys ei itsessään sisällä OID tunnisteiden resoluutioon liittyviä asioita. Periaatteessa olisi mahdollista rakentaa palvelu OID tunnusten käsittelyyn, mutta tällä hetkellä ei ole olemassa käyttökelpoista ja kattavaa järjestelmää. Verkkotunnusten resoluutioon käytettävä DNS sopisi OID tunnisteiden resoluutioon, mutta se vaatisi laajennuksia DNS määrittelyyn. Tunnisteiden selvityksen tulisi toimia ainakin niin päin, että jos tiedetään dokumentin OID tunniste, sen avulla voidaan hakea dokumentista lisää tietoa (metatietoa) sekä dokumentin sijainti, josta itse dokumentti voidaan noutaa tarkasteltavaksi. 6.3 Asiakirjan siirtäminen OID tunniste on ns. älykäs tunnus. OID tunnisteella yksilöidyn asiakirjan siirtäminen toiseen arkistoon ei periaatteessa riko tunnuksen oikeellisuutta, jos asiakirjan haltija ei vaihdu. Kuitenkin jos objektin haltija vaihtuu, tunnus pitäisi päivittää. Muutoin OIDtunnisteiden hierarkian merkitys häviää. 10

11 7 Tunnisteiden tallennuksesta Identifiointitunnuksia voidaan käyttää joko ulkoisessa (external) tai sisäisessä (embedded) metadatassa. Jälkimmäisessä tapauksessa identifiointitunnus on lisättävä identifioitavaan julkaisuun, edellisessä se tallennetaan osaksi tunnistetietoja. Ulkoista metadataa tallennettaessa perusvaatimus on, että tallennukseen käytetyssä formaatissa on paikka tunnisteelle. Kaikki dokumenttiformaatit eivät tarjoa yhtä hyviä mahdollisuuksia identifiointitunnuksien tallentamiseen. ASCII tekstissä on samantekevää, minne tunnus laitetaan, koska indeksointisovellus löytää sen kaikkialta yhtä huonosti. Jos artikkeli esimerkiksi kertoo URN tunnuksista ja sisältää useita esimerkkejä ja linkkejä, indeksointisovellus ei voi tietää mikä URN on "oikea". Monet dokumenttiformaatit ovat indeksointiohjelmille outoja, eikä niitä voida indeksoida lainkaan. Tällöin ainoa tallennustapa, josta on edes jotakin hyötyä, on tunnuksen tallentaminen tunnistetietoihin. Kuvaformaattien osalta tilanne voi olla vielä pahempi: identifiointitunnusta ei voi tallentaa kuvankäsittelyohjelmalla kuvan päälle, mutta ei tunnusta ei voi välttämättä tallentaa myöskään kuvan tekstimuotoiseen nimiöön. HTML ja XML ovat onneksi rakenteisina tekstiformaatteina hyvin soveltuvia metadatan tallennukseen. Jos URN on sijoitettu HTML dokumentin tekstiosaan, WWW indeksit pystyvät indeksoimaan sen samaan tapaan kuin minkä tahansa termin, ja dokumentti löytyy edellyttäen että WWW indeksi Google tai muu vastaava palvelu on dokumentin sijainnin suhteen ajan tasalla. Jos URN on tallennettu XMLtai HTML dokumentin nimiöön, eli HTML:n tapauksessa META kenttään, toistaiseksi vain harvat hakupalvelut indeksoivat sen. Teknisesti indeksointi olisi helppoa, mutta ongelmana on metadatan huono laatu. 7.1 RDF RDF (Resource Description Framework) on XML kieleen nojautuva tapa tallentaa dokumentin kuvailutiedot. Perusideana RDF:ssä on erilaisten metatietojen yhdenmukaistaminen samanlaiseen muotoon tai alustaan (framework). Tällä pyritään tekemään mahdolliseksi metadatan käsittely ohjelmallisesti. Tämän vuoksi RDF on yksi mm. W3C:ssä tapahtuvan Semantic Web kehityksen perusosista. 11

12 8 Loppusanat Nykymäärittelyiden mukainen OID tunniste on yksilöllinen kansainvälisellä tasolla. Yksilöllisyys säilyy, vaikka yksilöintitunnisteiden luonti hajautettaisiin OIDhierarkian alle, kullekin juuresta vastaavalle taholle. Hajauttaminen helpottaa tunnisteiden luontia, mutta vaikeuttaa yksilöintitunnisteen perusteella tapahtuvaa dokumentin löytämistä. Jos tarkastellaan tilannetta terveydenhuollon dokumenttien säilytysaikavaatimuksien kannalta, esitellyistä vaihtoehdoista URN vaikuttaa kestävimmältä ratkaisulta, mitä tulee dokumenttien löytämiseen. OID tunniste voitaisiin liittää osaksi URNtunnistetta, jolloin yksilöintitunnusten luonti tapahtuisi hajautetusti OID hierarkian mukaan, ja tunnisteen perusteella tapahtuva dokumenttien etsiminen URNresoluutiopalveluiden avulla. DNS järjestelmä taipuisi teoriassa vastaamaan OIDresoluution tarpeita, mutta vaatisi muutoksia nykyisiin DNS määrittelyihin. generaattoreilla kuten tosite(solmuluokka)sarja, aika (vuosi/päivä) ja juokseva numero. 12

13 Lähteet Tämän selvityksen pohjana on käytetty seuraavia lähteitä: tyhma 98/urn.html sec10.html#sec10.3 (HTTP Redirect) Yo. URLit osoittivat vielä oikeisiin dokumentteihin. 13

Pysyvät tunnukset ja niiden hyödyntäminen

Pysyvät tunnukset ja niiden hyödyntäminen Pysyvät tunnukset ja niiden hyödyntäminen Arkistopalvelut uuteen nousuun 15.9.2015 Esa-Pekka Keskitalo, orcid.org/0000-0002-4411-8452 URN:NBN:fi-fe2015091511591 Sisältö Millaisista tunnuksista on puhe?

Lisätiedot

JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi

JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi Versio: 1.0 Julkaistu: 2.9.2015 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...1 2 Paikallisen tunnuksen luominen tietokantaan

Lisätiedot

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Viitekehys Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) työryhmän tulokset valmiit syksyllä 2011 Määrittelee teknisen arkkitehtuuriratkaisun tietovarantojen

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

HTTP-välityspalvelimen käyttö tapahtumien keräämiseen

HTTP-välityspalvelimen käyttö tapahtumien keräämiseen HTTP-välityspalvelimen käyttö tapahtumien keräämiseen Tero Tähtinen Teknillinen korkeakoulu Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio Diplomityöesitelmä 29.11.2004 1 Johdanto Diplomityössä

Lisätiedot

DOORSin Spreadsheet export/import

DOORSin Spreadsheet export/import DOORSin Spreadsheet export/import 17.10.2006 SoftQA Oy http/www.softqa.fi/ Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi Tietojen siirto DOORSista ja DOORSiin Yhteistyökumppaneilla ei välttämättä ole käytössä

Lisätiedot

Internet-pohjainen ryhmätyöympäristö

Internet-pohjainen ryhmätyöympäristö Menetelmäohje Internet-pohjainen ryhmätyöympäristö Riku Hurmalainen, 24.3.2002 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Termit...4 3. Toteutus...5 3.1. Yleiskuvaus...5 3.2. Tekninen ratkaisu...5 3.3. Tietoturva...6

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto ISNI-järjestelmä Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014 Maarit Huttunen Mihin tunnisteita tarvitaan? ISBN, ISSN, ISMN Kirja, sarja tai lehti, nuottijulkaisu / manifestaatio l. ilmentymä ISTC (International

Lisätiedot

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Pekka Sarkola Taustaa - Inspire Inspire-direktiivi (2007/2/EY) edellyttää soveltamisalallaan yksilöiviä ulkoisia kohdetunnisteita, jolla tarkoitetaan alkuperäisen tiedon

Lisätiedot

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 Johdanto Root, koko Opalan pääkäyttäjä

Sisällysluettelo 1 Johdanto Root, koko Opalan pääkäyttäjä OPALA Käyttöohje Sisällysluettelo 1 Johdanto 4 2 Root, koko Opalan pääkäyttäjä...5 2.1 Sisäänkirjautuminen.5 2.2 Käyttäjätunnukset 6 2.2.1 Pääkäyttäjätunnukset.6 2.2.1.1 Luo. 7 2.2.1.2 Muokka/poista 8

Lisätiedot

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Sisältö Metatiedon määrittely Metatiedon käytöstä Metatietoformaatit MARC, Dublin Core, IEEE LOM Elektronisten

Lisätiedot

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen

Lisätiedot

Organisaatioiden, asiakirjojen ym. yksilöinti ja asiakirjojen perusrakenne

Organisaatioiden, asiakirjojen ym. yksilöinti ja asiakirjojen perusrakenne Organisaatioiden, asiakirjojen ym. yksilöinti ja asiakirjojen perusrakenne Terveydenhuollon 29. atk-päivät Antero Ensio, Ensitieto Oy Jyväskylä 26.5.2003 1 Esityksen sisältö oid-tunnus organisaatiotunnus

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

Veronumero.fi Tarkastaja rajapinta

Veronumero.fi Tarkastaja rajapinta Suomen Tilaajavastuu Oy Veronumero.fi Tarkastaja rajapinta Rajapintakuvaus veronumeroiden tarkastamiseen ja henkilötietojen noutamiseen Suomen Tilaajavastuu Oy Muutoshistoria Päivämäärä Tekijä Muutos 11.2.2013

Lisätiedot

TCP/IP-protokollat ja DNS

TCP/IP-protokollat ja DNS TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm Sisällys 1 TCP/IP...1 1.1 TCP-protokolla...1 1.2 IP-protokolla...1 2 DNS-järjestelmä...1 2.1 Verkkotunnukset...2 2.2 Nimipalvelimet...2 2.2.1 Nimenselvitys...2

Lisätiedot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi

Lisätiedot

Ontologiat ja semanttinen web sisällön tuotannon näkökulmasta Luetteloinnin tiedotuspäivä 2010. Juha Hakala Kansalliskirjasto.

Ontologiat ja semanttinen web sisällön tuotannon näkökulmasta Luetteloinnin tiedotuspäivä 2010. Juha Hakala Kansalliskirjasto. Ontologiat ja semanttinen web sisällön tuotannon näkökulmasta Luetteloinnin tiedotuspäivä 2010 Juha Hakala Kansalliskirjasto Sisältö Semanttinen Web ja kirjastot yleistä W3C Libraries and Semantic Web

Lisätiedot

1. Skannaus ja tekstintunnistus (OCR) verkkoskannerilta

1. Skannaus ja tekstintunnistus (OCR) verkkoskannerilta M-Files OCR M-Files OCR:n avulla voidaan skannattavalle paperidokumentille tehdä tekstintunnistus skannerista riippumatta. Tällöin tekstiä sisältävät kuvat tunnistetaan varsinaisiksi tekstimerkeiksi, jonka

Lisätiedot

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Asemakaavasuosituksen tausta... 2 1.2 Asemakaavasuosituksen

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Tietojen lataaminen SOTE-organisaatiorekisteristä omiin tietojärjestelmiin

Tietojen lataaminen SOTE-organisaatiorekisteristä omiin tietojärjestelmiin OHJE 1(5) Tietojen lataaminen stä omiin tietojärjestelmiin Taustaa THL - ä käytetään sähköisten lääkemääräysten ja potilasasiakirjojen yksilöintiin, tallentamiseen ja luovuttamiseen reseptikeskuksesta

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä ja vuosiraportointi Poimintoja raportoijalle, TETS. 22.1.2013 Saara Elväs

Seurantajärjestelmä ja vuosiraportointi Poimintoja raportoijalle, TETS. 22.1.2013 Saara Elväs Seurantajärjestelmä ja vuosiraportointi Poimintoja raportoijalle, Saara Elväs Vuosiraportointi 2012 Kaikki tiedot tulee raportoida seurantajärjestelmään maaliskuun loppuun 2013 mennessä Tiedot tarkastetaan,

Lisätiedot

ohjelman arkkitehtuurista.

ohjelman arkkitehtuurista. 1 Legacy-järjestelmällä tarkoitetaan (mahdollisesti) vanhaa, olemassa olevaa ja käyttökelpoista ohjelmistoa, joka on toteutettu käyttäen vanhoja menetelmiä ja/tai ohjelmointikieliä, joiden tuntemus yrityksessä

Lisätiedot

Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Kantakarttasuosituksen tausta... 2 1.2 Kantakarttasuosituksen

Lisätiedot

Tiedostojen siirto ja FTP - 1

Tiedostojen siirto ja FTP - 1 Tiedostojen siirto ja FTP Tiedonsiirto Sibelius-Akatemian hakemistosi ja jonkun muun koneen välillä (esim. kotikoneesi) Taustaa FTP on lyhenne sanoista File Transfer Protocol. Se on yhteystapa jolla siirretään

Lisätiedot

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...

Lisätiedot

ATK yrittäjän työvälineenä

ATK yrittäjän työvälineenä ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana Timo Laapotti / F4U - Foto For You f4u@f4u.fi http://f4u.fi/mlykl/ 27.5.2008 Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen kytkettyjä tietokoneita.

Lisätiedot

Julkisen verkon nimipalvelumuutokset (kun asiakkaalla ei ole ollut entuudestaan Lync tai Office Communicator palveluita)

Julkisen verkon nimipalvelumuutokset (kun asiakkaalla ei ole ollut entuudestaan Lync tai Office Communicator palveluita) AinaUCX:n Lync 2013 -palvelun käyttöönotto vaatii muutoksia asiakkaan nimipalveluihin. Tämän lisäksi myös asiakaskohtainen sertifikaatti pitää ottaa käyttöön Lync-palvelun yhteydessä, jotta kaikki Lyncin

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

17.9.2012 Juha Tretjakov. Oppijanumero ja käyttäjien tunnistaminen

17.9.2012 Juha Tretjakov. Oppijanumero ja käyttäjien tunnistaminen 17.9.2012 Juha Tretjakov Oppijanumero ja käyttäjien tunnistaminen Käyttäjähallinta Käyttäjän tunnistus Käyttäjän yksilöinti Käyttäjätunnuksena sähköpostiosoite Salasanojen kelpoisuustarkistus Suomalainen

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

Ohjeistus. Hyväksytty pilotointia varten 2008-04-17 1 (13) Virtu - Määrittely. Attribuuttien muodostamisen ohjeistus

Ohjeistus. Hyväksytty pilotointia varten 2008-04-17 1 (13) Virtu - Määrittely. Attribuuttien muodostamisen ohjeistus 2008-04-17 1 (13) Virtu - Määrittely Attribuuttien muodostamisen ohjeistus 2008-04-17 2 (13) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 4 2 Yhteiset luottamusverkoston attribuutit... 4 3 Uuden attribuutin muodostaminen

Lisätiedot

Useimmin kysytyt kysymykset

Useimmin kysytyt kysymykset Useimmin kysytyt kysymykset Versio 1.1 1 1. Mikä mobiilikortti on? Mobiilikortti on matkapuhelimessa toimiva sovellus ja www.mobiilikortti.com osoitteessa oleva palvelu. Sovelluksen avulla voit siirtää

Lisätiedot

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 1 WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 10.4.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät 0800 303

Lisätiedot

TW- EAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON

TW- EAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON TWEAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IPOSOITE Jotta valvontakameran

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa

ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa Sisällönkuvailun koulutuspäivä erikoiskirjastoille 14.5.2014 Ontologiat Ontologia Tunnisteet Koneluettavat suhteet Termeistä käsitteisiin Monikielisyys

Lisätiedot

Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus

Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus Keskustelutilaisuus 22.10.2008, Kansallismuseon auditorio Lasse Akselin TietoEnator lasse.akselin@tietoenator.com Sisällys Johdanto Nimeämissäännöt Skeemojen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 9.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 9.2.2009 1 / 35 Listat Esimerkki: halutaan kirjoittaa ohjelma, joka lukee käyttäjältä 30 lämpötilaa. Kun lämpötilat

Lisätiedot

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen 2 Fi-verkkotunnus on yhtä supisuomalainen asia kuin sauna ja joulupukki. Se on merkki turvallisuudesta ja luotettavuudesta.

Lisätiedot

MatTaFi projektin HAKA-pilotti

MatTaFi projektin HAKA-pilotti projektin HAKA-pilotti Matti Harjula matti.harjula@hut.fi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Teknillinen korkeakoulu 15. tammikuuta 2008 1 2 Materiaalin tuottajat ongelmana 3 Uusien sovellusten yksinkertaisempi

Lisätiedot

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia

Lisätiedot

2) Sisäverkon RJ45-portit kamerakäytössä (alk. S. 7) - kamera ei näy jossain modeemin takaseinän portissa tai se saa oudon näköisen IP-numeron

2) Sisäverkon RJ45-portit kamerakäytössä (alk. S. 7) - kamera ei näy jossain modeemin takaseinän portissa tai se saa oudon näköisen IP-numeron Notesco TeleWell ADSL modeemin asennusohje 1) Virtuaalipalvelimen luominen kamerakuvan näyttämiseen Internetissä (alk. S. 3) - ohje pätee yleisesti myös muille modeemeille (ADSL, 3G ja kaapelimodeemit)

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Semantiikkaa organisaatioiden välisen tiedonvaihdon helpottamiseksi Mikael af Hällström, Verohallinto Esityksen sisältö Taustatekijöitä (OKM:n hallinnonala,

Lisätiedot

ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään.

ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään. ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään. 1. Artikkelin lisääminen a. Kirjaudu sisään b. Lisää sisältöä c. Artikkeli i. Lisää pääkuva 1. Pääkuvalle kuvateksti ii. Anna artikkelille otsikko iii. Ingressi-kenttään

Lisätiedot

standardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi

standardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi Semanttisen webin standardit (W3C, ISO) ja teknologiat Kim Viljanen Kim Viljanen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi SeCon Semantic web -patteristo XML Finland

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

Amazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita.

Amazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita. 1 2 Amazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita. 3 4 Region vastaa palvelun fyysistä sijaintipaikkaa (AWS

Lisätiedot

Syntysähköisten. Markus Merenmies / Kansallisarkisto

Syntysähköisten. Markus Merenmies / Kansallisarkisto Syntysähköisten asiakirjojen j digitointi it i ti Markus Merenmies / Kansallisarkisto OSA I : Johdanto ja viitekehys Lähtökohtia Viranomaisten syntysähköisten asiakirjojen säilyttäminen yksinomaan sähköisessä

Lisätiedot

Asio-opetuksensuunnittelun ja Oodin integraatio Web Servicellä

Asio-opetuksensuunnittelun ja Oodin integraatio Web Servicellä Asio-opetuksensuunnittelun ja Oodin integraatio Web Servicellä Integraation yleiskuvaus Erillinen lisämoduuli Asion opetuksen suunnitteluohjelmistoon Mahdollistaa Asio-opetuksensuunnittelussa suunnitellun

Lisätiedot

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People ja Nseries ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut tuotteiden ja yritysten

Lisätiedot

JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa

JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa Versio: 1.1 5.10.2012 Julkaistu: 17.6.2010 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 JOHDANTO 3 2 SOVELTAMISALA 3 3 TERMIT JA MÄÄRITELMÄT

Lisätiedot

Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa

Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa Sisällysluettelo 1. Game & Application Sharing -toiminto (pelien ja sovellusten jakaminen)... 3 2.

Lisätiedot

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,

Lisätiedot

URL-osoitteiden suunnittelu

URL-osoitteiden suunnittelu Tim Berners-Lee: Jos olisin arvannut kuinka suosittu Webistä tulee, olisin yrittänyt keksiä URL-osoitteiden alkuosalle jonkin toisen muodon. http-alkuosa on hankala erityisesti puhelinkeskusteluissa. URL

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut TERVEYDENHUOLLON XXI ATK-PAIVAT 29. - 30.5.1995 Kalastajatorppa, Helsinki Atk-päällikkö Pentti Sopanen KYS INTERNETIN KÄYTTO TERVEYDENHUOLLOSSA - MAHDOLLISUUKSIA JA

Lisätiedot

Joonas Mäkinen. Käyttäjähallinnan esittely 13.12.2012

Joonas Mäkinen. Käyttäjähallinnan esittely 13.12.2012 Joonas Mäkinen Käyttäjähallinnan esittely 13.12.2012 Opintopolku-palvelu monessa mukana Sisäiset tarpeet ja riippuvuudet: Toteutettavat palvelut (näitä koskevat osaprojektit: KSHJ, ALPE, AIKU) OPH:n omat

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

SUOMEN KUNTALIITTO RY

SUOMEN KUNTALIITTO RY Karttaliittymä Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Lyhenteet...

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

Metatiedot ja sähköinen asiakirja

Metatiedot ja sähköinen asiakirja Metatiedot ja sähköinen asiakirja Suomen XII liikearkistopäivät, Tampere 13.9.2007 Pekka Henttonen Metatiedon käyttötarkoitukset Tietoresurssien identifioiminen: mitä on olemassa haku: mistä tieto löytyy

Lisätiedot

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN 3.5.2011 Tietomallipohjainen hanke tulee perustua yleisesti sovittuihin lähtökohtiin: Standardinomaiset

Lisätiedot

1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus)

1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) 1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) Olette pomosi kanssa tarkastaneet asiakkaan tekemän ja sinun korjaaman suunnitelman ja tehneet oman versionsa siitä. Noudata siis tätä tekemäänne uutta

Lisätiedot

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa

Lisätiedot

Nelli kaukopalvelutyössä

Nelli kaukopalvelutyössä Nelli kaukopalvelutyössä Jouni Nevalainen 22.5.2008 Esityksen sisältö Mikä Nelli-portaali on? Pikahaku, tietokannat, E-lehdet, monihaku Hakeminen Nellissä OmaNelli SFX-linkitys Nelli-portaali, miksi? TKK:lla

Lisätiedot

Oppimistehtävä 2 Ympäristöteknologia T571SA 15.1.2012

Oppimistehtävä 2 Ympäristöteknologia T571SA 15.1.2012 Hans Laihia VERKKOVIESTINTÄ Oppimistehtävä 2 Ympäristöteknologia T571SA 15.1.2012 1 Miia Liukkonen / Jorma Ronkainen Oppimistehtävä 2 1. Saat työpaikallasi tehtävän, jossa sinun tulee hoitaa organisaatiollesi

Lisätiedot

11 Hypermediajärjestelmistä

11 Hypermediajärjestelmistä 11 Hypermediajärjestelmistä Lyhyt vilkaisu järjestelmätason hypermediaan sekä hypermediajärjestelmien erikoistapauksena nykyaikaiseen WWW-arkkitehtuuriin. Hypermediasovellukseen liittyy aina kaksi näkökulmaa:

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot

Lisätiedot

KServer Etäohjaus Spesifikaatio asiakaspuolen toteutuksille

KServer Etäohjaus Spesifikaatio asiakaspuolen toteutuksille KServer Etäohjaus 1 (5) KServer Etäohjaus Spesifikaatio asiakaspuolen toteutuksille Palvelimen toteutuksen ollessa versio 1.0, spesifikaation versio 1.0.0. 2009, Riku Eskelinen/ KServer Software Development

Lisätiedot

Perinteiset asennuspaketit

Perinteiset asennuspaketit Agenda Sovelluksen käyttöönoton vaihtoehtoja Sovelluksen elinkaaren hallinta työasemassa Windows Vista ja sovellusjakelut Windows 7:n uudet Windows Installer ominaisuudet Sovelluksen käyttöönoton vaihtoehtoja

Lisätiedot

Miten Linked Data aineistoja tuotetaan ja. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto kim.viljanen@tkk.fi

Miten Linked Data aineistoja tuotetaan ja. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto kim.viljanen@tkk.fi Miten Linked Data aineistoja tuotetaan ja julkaistaan? Kim Viljanen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto kim.viljanen@tkk.fi Webin killer app on web itse = valtava määrä informaatiota,

Lisätiedot

Tiedonsiirrot Oodista Noppaan

Tiedonsiirrot Oodista Noppaan Noppa: noppa.aalto.fi WebOodi: oodi.aalto.fi Tiedonsiirrot Oodista Noppaan Versio 2.1 06/2011 Tämä ohje täydentää sekä Oodin että Noppa-kurssiportaalin normaaleja henkilökunnan ohjeita ja on tarkoitettu

Lisätiedot

Konsepti viljan jäljitettävyysjärjestelmästä

Konsepti viljan jäljitettävyysjärjestelmästä Konsepti viljan jäljitettävyysjärjestelmästä ja sen tuomista liiketoiminta mahdollisuuksista MTT/KTL Kasvinviljelyteknologia Pasi Suomi, Mikko Laajalahti, Ari Ronkainen & Matts Nysand Viljaketjun jäljitettävyyden

Lisätiedot

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje RATKI RATKI 1.0 Käyttäjän ohje Ohje 0.5 Luottamuksellinen Vastuuhenkilö Petri Ahola Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 1.1. Kuvaus... 3 1.2. Esitiedot... 3 1.3. RATKIn käyttöoikeuksien hankinta... 3 1.4.

Lisätiedot

HSMT J2EE & EJB & SOAP &...

HSMT J2EE & EJB & SOAP &... HSMT J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2011 p.1/15 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista

Lisätiedot

Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D. Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö. Työn valvoja: Olli Hämäläinen

Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D. Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö. Työn valvoja: Olli Hämäläinen Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö Työn valvoja: Olli Hämäläinen Asko Ikävalko LOPPURAPORTTI 1(11) Ratkaisun kuvaus Käytetyt tiedostot Tietuerakenteet Onnistuin

Lisätiedot

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa ArcGIS.com uusia tapoja jakaa paikkatietoa Mikä on ArcGIS.com? ArcGIS.com on online-foorumi, jossa voidaan jakaa paikkatietoa ja tehdä yhteistyötä karttojen avulla. ArcGIS.com on maksuton ja avoin kaikille.

Lisätiedot

Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä

Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä PROJEKTIJOHTAMINEN OY RISTO PELIN 3 Sisällysluettelo ESIPUHE 7 OSA I PROJEKTIN HALLINTA PROJEKTITASOLLA 1 JOHDANTO 11 1.1 Projektiohjelmien

Lisätiedot

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari JWT 2016 luento 11 to 21.4.2016 klo 14-15 Aulikki Hyrskykari PinniB 1097 1 Viime luennolla o AJAX ja JSON, harjoitustyön tehtävänanto, vierailuluento avoimesta datasta Tänään o APIt rajapinnoista yleisesti

Lisätiedot

Liite 3 INDEKSOINTI. 1. Digitoitavat kirjatyypit

Liite 3 INDEKSOINTI. 1. Digitoitavat kirjatyypit 1 Liite 3 INDEKSOINTI 1. Digitoitavat kirjatyypit Kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän DIGI-järjestelmään tullaan digitoimaan erityyppisiä kirjoja, joiden metatietoja järjestelmään tullaan tallentamaan.

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje

SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje Sisältö 1 Verkon pääkäyttäjä (Network Admin)...3 2 Verkonhallinta...3 2.1 Navigointi verkonhallintaan...3 2.2 Sivustot...3 2.1 Sivustojen toiminnot...4 2.3 Sivuston

Lisätiedot

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP]

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] HOWTO: Tulospalveluohjelman asetusten määrittely verkkokäytössä 1/5 HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] Kaksi tietokonetta saa kytkettyä keskenään

Lisätiedot

LANGATON TAMPERE: CISCO WLAN CONTROLLER KONFIGUROINTI

LANGATON TAMPERE: CISCO WLAN CONTROLLER KONFIGUROINTI LANGATON TAMPERE: CISCO WLAN CONTROLLER KONFIGUROINTI 1 (18) 2 (18) SISÄLLYSLUETTELO WLAN-verkkoliityntöjen konfigurointi...3 Tunnistautumispalveluiden konfigurointi...8 WLAN-radioverkkojen konfigurointi...11

Lisätiedot

Virtu-skeema. Sisältö. Virtu-luottamusverkoston yhteiset attribuutit ja attribuuttien muodostamisen ohjeistus

Virtu-skeema. Sisältö. Virtu-luottamusverkoston yhteiset attribuutit ja attribuuttien muodostamisen ohjeistus Virtu-skeema Virtu-luottamusverkoston yhteiset attribuutit ja attribuuttien muodostamisen ohjeistus Versio Päiväys Editori Muutokset 1.0 11.12.2009 Mikael Hyväksytty Virtu-käyttöönottohankkeen ohjausryhmässä

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot