Vastine 1 (13) Leskinen Timo Kiteen kaupunki Tekninen lautakunta Kiteentie KITEE. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Transkriptio

1 Vastine 1 (13) Leskinen Timo Kiteen kaupunki Tekninen lautakunta Kiteentie KITEE Vastine Pyhäjärvi, Nivunki, Karjalanjärvi, Valkiajärvi, Valkialampi ja pienet lammet ranta-asemakaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja huomautukseen Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Ei huomautettavaa. Pohjois-Karjalan sähkönsiirto Oy Ei huomautettavaa. Museovirasto Ei huomautettavaa. Pohjois-Savon ELY-keskus liikenne ja infrastruktuuri vastuualue Ei huomautettavaa. Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Ei huomautettavaa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto UPM-Kymmene Oyj on aloittanut ranta-asemakaavoituksen omistamillaan Pyhäjärven ja sen läheisillä pienvesistöalueilla, joiden yhteispituus on noin 41 rantakilometriä. Mitoitusrantaviivaa on noin 31 km (77 %). Kaava-alue käsittää ne yhtiön omistamat Pyhäjärven ranta-alueet, joita ei käsitellä Pyhäjärven rantaosayleiskaavassa sekä läheisyydessä olevat muut yhtiön omistamat ranta-alueet. Kaava-alueesta on jätetty ulkopuolelle pienimmät yksittäiset lammet. Ranta-asemakaava-alueelle esitetään 138 lomarakennusten rakennuspaikkaa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 2 (13) Pohjois-Karjalan maakuntakaavatilanne on kuvattu hyvin kaavaselostuksessa. Maakuntaliitto toteaa, että kaava on maakuntakaavan mukainen lukuun ottamatta Karjalanjärven etelärannalle osoitettuja rakennuspaikkoja, jotka on osin sijoitettu 1. vaihemaakuntakaavassa esitetylle MY-hs-alueelle (Karjalansärkkä-Seiväslammensärkkä Natura-alue). Merkinnällä (MY-hs) on osoitettu valtakunnallisesti merkittäviä geologian ja maisemansuojelun alueita, joiden perustana on arvokas harjumuodostuma. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Aluevarauksesta ei aiheudu metsänhoidollisia rajoituksia. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen käytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen maisemapiirteisiin ja geologisiin ominaisuuksiin. Alueelle ei tule suunnitella mittavaa maa-ainesten ottoa. Ranta-asemakaavassa on tehty mitoituslaskelmat, jotka tuottavat ns. laskennallisen rakennusoikeuden eli kaavassa osoitettavien rakennusmahdollisuuksien kokonaismäärän. Mitoitusperusteena on käytetty samanaikaisesti vireillä olevan Kiteen Pyhäjärven rantaosayleiskaavan mukaisia mitoitusperusteita. Mitoituslaskelma perustuu emätilaselvitykseen, rantaviivan muuntamiseen sekä vyöhykejakoon. Alle kahden vesihehtaarin suuruisilla lammilla tai järvillä tai alle yhden hehtaarin saarille ei ole osoitettu rakennusoikeutta. 1. vaihemaakuntakaavan rantojen käytön kohdealueen (rk) suunnittelumääräyksen mukaan suurvesistöillä rakennetun rantaviivan suhde vapaaseen rantaviivaan voi olla 40 % / 60 %. Kyseessä olevassa rantaasemakaavassa suurvesistöjen rantaa on vain Pyhäjärven osuus. Rakennettua rantaviivaa on ranta-asemakaava-alueella kaavan toteutuessa noin 20 % muunnetusta rantaviivasta, joten vapaata rantaviivaa on noin 80 % muunnetusta rantaviivasta. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toteaa, että kaavan mitoitus on suhteellisen väljä ja Pyhäjärven osalta se on maakuntakaavan rantojen käytön kohdealueen (rk) periaatteen mukainen. Maakuntaliitto esitti lausunnossaan kaavaluonnokseen, että vapaiden rantojen vähentymisen vastapainoksi kaavassa ei ole osoitettu kuitenkaan alueita yleiseen virkistäytymiseen lukuun ottamatta jokamiehen oikeudella tapahtuvaa virkistyskäyttöä. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden yleistavoitteena on kirjattu, että alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontomatkailua parantamalla monikäytön edellytyksiä. Vastineessa maakuntaliitolle kaavoittaja toteaa, että mahdollisia yhteiskunnan tarvitsemia virkistysalueita ei voida säilyttää yhteiskunnan vastuulle. Yhtiö ja kaupunki ovat myös sopineet, että Valkiajärvelle osoitetaan virkistysalue. Maakuntaliitto pitää esitettyä ratkaisua hyvänä, mutta toteaa kuitenkin, että kyseinen alue tulisi näkyä myös kaavaehdotuksessa virkistysalueena. Kaavoittajan vastineessa todetaan myös, että mahdollisia muitakin virkistysalueita voidaan osoittaa, jos maakuntaliitto on valmis ostamaan tai vuokraamaan alueet yhtiöltä. Yhtiö on valmis neuvottelemaan asiasta. Maakuntaliitto toteaa, että virkistysalueista tulee neuvotella ensisijaisesti ko. kunnan kanssa.

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 3 (13) Aiemmassa lausunnossaan kaavaluonnoksesta maakuntaliitto korosti, että kaavassa osoitetut erilaiset virkistyskohteet ja -alueet tukevat virkistäytymismahdollisuuksien lisäksi myös vesistöihin tukeutuvaa matkailuelinkeinoa ja samalla edistävät luonnon herkkien alueiden säilymistä ohjaamalla ihmisten liikkumista soveliaisiin kohteisiin. Maakuntaliitto esitti aiemmassa lausunnossaan, että vaikutusten arviointia tulee täydentää kaavan vaikutuksilla yleiseen virkistäytymiseen. Kaavaehdotuksen kaavaselostuksessa todetaan, että uudisrakentaminen kaventaa mahdollisesti jokamiehenoikeudella tapahtuvaa virkistyskäytössä olevia alueita, mutta kaavassa on jäänyt laajoja alueita täysin rakentamisen ulkopuolelle. Kaavalla ei siten ole oleellista vaikutusta yleiseen virkistäytymiseen. Maakuntaliitto pitää esitettyä täydennystä tältä osin riittävänä. Maakuntaliito esitti myös lausunnossaan, että osallistumisen kannalta kaavaselostuksen tulee tuoda esille kaikki keskeinen informaatio. Kaava selostuksen tulee myös luonnosvaiheessa olla selkeä ja yksiselitteinen sisältäen riittävän määrän tietoa, jotta osallinen tai lausunnon antaja voi muodostaa näkemyksen kaavasta. Esimerkiksi kaavaselostuksen suunnittelutilanteeseen tulee avata kumotut rantaosayleiskaavat sekä samanaikainen rantaosayleiskaava sekä näiden suhde ao. asemaakaavaan. KHO päätöksestä tulee referoida edellisen kaavan kumoamiseen liittyvät perusteet. Kaavoittajan vastineen mukaan kumotuilla yleiskaavoilla ei ole mitään juridista merkitystä, eikä sen referointi ole tarpeellinen. KHO:n päätöksen referointi ei myöskään ole tarpeen, koska se on huomioitu suunnittelussa ja kaavaratkaisussa. Kaavaselostukseen otettiin maininta siitä, että muulle Pyhäjärven alueelle ollaan laatimassa kaupungin toimesta rantaosayleiskaava. Maakuntaliitto pitää tätä mainintaa hyvänä ja tärkeänä kokonaisuuden ymmärtämisen kannalta. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla ei ole muutoin huomautettavaa kaavaehdotukseen. Vastine: Kahden rakennuspaikan osoittaminen MY-hs alueelle ei ole maakuntakaavan vastaista, kun huomioidaan se, että alueella on jo olemassa oleva tieverkko ja merkinnällä on tarkoitus turvata arvokas harjumuodostelma. Alueen suunnittelumääräyksessä on todettu, että alueelle ei tule suunnitella mittavaa maa-ainesten ottoa. Kahden rakennuspaikan osoittaminen ei turmele alueen maisemapiirteitä tai geologisia ominaisuuksia kun sallitulla pienimuotoisella maa-ainestenotolla ei ole vastaavaa vaikutusta, joka on suunnittelumääräyksen mukaan sallittua. Todettakoon, että suunnittelumääräyksessä ei ole mitään ohjeita rakentamisen suunnittelusta alueelle. Luonnosvaiheen vastineessa todettiin, että yhteiskunnalle kuuluvia virkistyskäytön vastuita ei voi sälyttää yksityisen maanomistajan vastuulle. Oletan, että maakuntaliitto on tarkoittanut lausunnossaan tätä. Kaupunki ja yhtiö keskustelevat mahdollisten virkistysalueiden osoittamisesta ja niiden toteuttamisesta. Jos alueiden toteuttaja löytyy ja muista ehdoista päästään yhteisymmärrykseen yhtiö harkitsee uusien virkistysalueiden osoittamista.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 4 (13) Pohjois-Karjalan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Tavoitteena on loma-asutusta ohjaavan ranta-asemakaavan laatiminen UPM Kymmene Oyj:n omistamille ranta-alueille otsikossa mainittujen vesistöjen rannoilla. Emätilatarkastelu Kaavaehdotuksen emätilatarkastelussa ei mainita, minkä ajankohdan mukaan emätilan on katsottu määräytyvän. Emätila määräytyy joko rakennuslain voimaantulon (1959) tai sen rantakaavasäännösten voimaantulon (1969) ajankohdan kiinteistöjaotuksen mukaan, riippuen siitä milloin rantaan tukeutuvia pääasiassa loma-asumiseen tarkoitettuja rakennuspaikkoja on alettu myydä tai ositella. Tilan 21:9 emätilatarkastelu puuttuu kaavaselostuksesta kokonaan. Tilan 44: 18 emätilaksi on virheellisesti mainittu tila 44:0, joka on muodostettu yhdistämällä vuonna Tilan 44:18 muodostumisen taustalla on useita aikaisempiakin eri talonumeroisien tilojen yhdistämisiä. Kaavaehdotukseen laadittu emätilatarkastelu on näin ollen puutteellinen ja osin myös virheellinen, eikä sen perusteella ole mahdollista arvioida emätilakohtaista maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumista. Emätilatarkastelua on korjattava ja täsmennettävä. Vastine: Tarkennetaan selostusta emätilatarkastelun osalta. Kyllä tila 21:9 on selvityksessä. Se on muodostunut tilasta 21:0. Tarkennetaan myös tältä osin. Tiloista ei ole kuitenkaan erotettu rakennuspaikkoa Pyhäjärven tai muiden kaava-alueen järvien ranta-alueilta. Mitoitus Kaavoitettavien rantojen mitoitusluku vaihtelee vesistöittäin välillä 3-5 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri. ELY-keskus katsoo, että vesistökohtainen mitoitustarkastelu ei ranta-asemakaavassa ole riittävä. Vesistön sisällä tulee rantojen erilainen rakennettavuus sekä ympäristö- ja luonnonarvot ottaa huomioon erilaisina mitoitusvyöhykkeinä. Kaavaehdotukseen on rakennuspaikkojen sijoittelussa tehty muutoksia, mutta rakennuspaikkojen määrä (138 kpl) ja kokonaismitoitus (4,39 rp/mrvkm) on kaavaluonnokseen nähden säilynyt ennallaan. Suuri-Nivungin itärannan rakennuspaikkoja on vähennetty, mikä on hyvä asia. Uudet rakennuspaikat maisemallisesti keskeiseltä paikalta Paksuniemestä tulisi kuitenkin siirtää etelämmäksi. Tätä ratkaisua puoltaa myös loma-asumisen viihtyvyystekijät, koska näköyhteyden päässä olevalle vastakkaiselle rannalle on osoitettu 5 rakennuspaikkaa. Vastine: Kunkin järven mitoitusluvuissa on otettu huomioon järvien rakennettavuus sekä luontoarvot kuten kaavaselostuksen mitoitustaulukosta voi havaita. Suuri-Nivungilla esim. on huomioitu osin soistuneet ranta-alueet pienempänä mitoituslukuna. Pyhäjären ranta-alue Keloniemen Nivuksilahden alueella on rakennettavuudeltaan hyvää aluetta ja luontoarvot ovat pienialaisia ja ne on voitu huomioida rakennuspaikkojen sijoittelussa. Olemme valmiit siirtämään Paksuniemen rakennuspaikkoja etelään päin takaisin, mutta kalasääksen pesä käsittääkseni estää niiden siirtämisen.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 5 (13) Noin 250 m on riittävä etäisyys vastarannalle, jotta läheisyydestä ei ole aiheudu ongelmia. Luontoasiat Tukkilammen etelärannan rantametsän (LK21) alueelta on rakennuspaikat poistettu ja alueelle on kaavaehdotukseen merkitty luo-kohteet. Keloniemen rantametsä (LK24), Syvälahden rantametsä (LK25) ja Kannaksen rantametsä (LK26) tulee merkitä kaavakarttaan luo-merkinnällä. Keloniemen rantametsän (LK24) ja Syvälahden rantametsän (LK25) linnustollisesti arvokkaille metsäalueille sijoittuvat rakennuspaikat tulee siirtää. Pyhajärven ja Karjalansärkkä - Seiväslamminsärkkä Natura-alueiden osalta on tehty maaliskuussa 2016 Natura-arviointi, jossa todetaan, että kaavan toteutuminen ei merkittävästi heikennä alueiden suojeluarvoa ja kaava voidaan hyväksyä luonnonsuojelulain 66 :n nojalla. ELY-keskus lausuu Natura-arvioinnista kesän 2016 aikana. Kuten Pyhäjärven rantaosayleiskaavan osalta, ELY-keskus esittää, että kerrosalan suuruudesta huolimatta lomarakennuksen etäisyyden rannasta tulee olla vähintään 40 metriä. Ranta- ja vesistömaiseman turvaamiseksi kaava-alueen pienet saaret ja kapeat niemet tulee osoittaa MY-alueiksi. MY ja M-alueilla tulee käyttää samoja kaavamääräyksiä kuin Pyhäjärven rantaosayleiskaavassa. Vastine: Luontokohteet 24, 25 ja 26 ovat pääsääntöisesti linnustokohteita, joilla toki pesii harvinaisia lintulajeja, mihin alueiden arvo pohjautuu. Alueella ei kuitenkaan pesi erityistä suojelua vaativia lajia. Alueet ovat kangasmetsiä ja LK 24 alueelle sijoittuu osittain kolme rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen ja tien alle jää noin 15 % alueesta. LK 25 alueelle sijoittuu yksi rakennuspaikka, joka on noin 20 % ko. alueesta. Alueilla ei ole sellaisia luontoarvoja, joiden perusteella ehdotusta tulee muuttaa. Yleiskaavassa pienet saaret ja kapeat niemet on osoitettu MY-alueeksi, koska niille on annettu maisematyölupavelvoite. Ranta-asemakaavassa tämä on kaikilla kaava-alueilla voimassa. Metsänkäsittelyä koskevan luparatkaisujen yhteydessä voidaan huomioida mahdolliset maisema-arvot. Ranta-asemakaavassa ei voida käyttää täysin samoja määräyksiä, koska on kyse eriasteisesta kaavasta. Rakennusten etäisyys rannasta voidaan muuttaa, mikäli yleiskaavassa etäisyys vaatimus muuttuu. Ranta-asemakaavassa ei tule olla tiukempaa määräystä kuin yleiskaavassa, jotta ei vaaranneta maanomistajien yhdenvertaista kohtelua.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 6 (13) Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen kaavoittajan vastineet luonnoksesta ja esittää lausuntonaan kaavaehdotukseen, että: Rakennusten sijoitusta koskeva rajaus naapurikiinteistön rajasta on hyvä tehdä vähintään tekstimuodossa ranta-asemakaavan määräysosaan. Jos rakentamisaluetta ei rajata, niin joudutaan noudattamaan kulloinkin voimassaolevaa lainsäädäntöä. Kaavaehdotuksessa on osoitettu aluevarauksia, joilla sijaitsee arvokkaita luontokohteita. Ranta-asemakaavan määräykseen on hyvä lisätä, että ennen maisematyöluvan myöntämistä ko. alueilla on hakemuksesta pyydettävä aluelajialisen ely-keskuksen lausunto. Vastine: Voimassa olevan lainsäädännön noudattaminen on itsestään selvyys. Kaavassa on annettu etäisyys vaatimukset rannasta, mitkä ovat oleelliset rantarakentamisessa. Rakennuspaikat ovat lähes kaikki yli 0,5 ha, joten voimassa olevaa lainsäädäntöä tiukempien määräysten antaminen ei ole tarpeellista eikä tarkoituksenmukaista antaa. Kaavaselostukseen voidaan kirjata MRA 57 :n mukainen viiden metrin vaatimus naapurin rajasta tai 10 m etäisyys naapurin rakennuksesta. ELY-keskuksen rooli on muuttumassa vireillä olevan lainsäädäntöuudistuksen perusteella. Kunnan ympäristöviranomaisella on aina mahdollisuus pyytää haluamansa lausunnot. Osa maisematyölupahakemuksista on todennäköisesti sellaisia, että ne on helposti ratkaistavissa ilman lausuntokierrosta. Ei ole tarkoituksenmukaista lisätä tarpeetonta byrokratiaa. Määräystä ei tule lisätä. Karjalan Pyhäjärvi ry Yksityiskohtaisia huomioita UPM-Kymmene Oyj:n rantaasemakaavaehdotuksesta. Karjalan Pyhäjärvi ry on todennut Kiteen kaupungille jättämässään lausunnossa Pyhäjärven osayleiskaavasta, että huomioiden vireillä olevien kaavahankkeiden yhteisvaikutuksen niukkaravinteisen, Natura verkostoon kokonaisuudessaan kuuluvan Pyhäjärveen, on rakentamistiheys Pyhäjärven alueella edelleen liian suuri. Karjalan Pyhäjärvelle vapaata rantaviivaa jää laskennallisesti 63 %, mutta vapaan rantaviivan määritelmän mukaisesti esimerkiksi rantautumiseen hyödynnettävissä olevaa todellista vapaata rantaviivaa alueella on paljon vähemmän. Karjalan Pyhäjärven osalta rantaviiva on pääsääntöisesti hyvin pirstaleinen. Merkittävä osa Karjalan Pyhäjärvelle osoitettavista uusista rakennuspaikoista kohdistuu UPM:n ranta-asemakaava-alueelle. Rakennuspaikkojen määrä alueella määräytyy Pyhäjärven rantaosayleiskaavaehdotuksen periaatteiden mukaisesti siten, että alueen rakennettavuuden perusteella määritetään rakennuspaikkojen määrä 3-5 rp/m-rkm. Karjalan Pyhäjärvi ry:n näkemyksen mukaan soistuneilta ja rakennettavuudeltaan heikoilta ranta-alueilta ei tulisi lainkaan muodostua rakennuspaikkoja. Nyt näiltä alueilta määräytyy 3 rp/m-rkm. Tämä korostaa rakentamistiheyden kasvua erityisesti erämaisella lampialueella, jossa rakennustiheyttä ei tulisi verrata lainkaan suhteessa hyvin erilaiseen Karjalan

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 7 (13) Pyhäjärveen. Vaikka lampialueen osalta vapaata rantaviivaa alueella jää huomattavasti enemmän kuin maakuntakaava vaatii, on silti syytä tarkastella kriittisesti rakentamisen mielekkyyttä kyseiselle erämaiselle alueelle, jonka luonnonolosuhteita mahdollisesti alueella rakennettava uusi infrastruktuuri ja loma asunnot voimakkaasti muuttavat. Rantarakentaminen tulee väistämättä vaikuttamaan Valkiajärven luontokokonaisuuteen, jossa merkittävimmät arvot ovat vesistössä itsessään. Kirkasvetisyydestään tunnettu Valkiajärvi on veden laadun ja biologisten laatutekijöiden perusteella luokiteltu tilaltaan erinomaiseksi. Järvi on tullut viime aikoina tunnetuksi Järven tarina-elokuvasta, jossa sen ainutlaatuinen vedenalainen luontokokonaisuus sai arvoistaan mainetta ja alueesta tuli valtakunnallisesti mielenkiintoinen. Yhdistys on ilahtunut huomatessaan, että sukeltajien harrastusmahdollisuus on kaavaehdotuksessa huomioitu. Valkiajärven rakennuspaikkojen määrän ollessa kohtalainen, jäänevät rakentamisen kokonaisvaikutukset näiltä osin vähäisemmiksi, mutta Valkiajärven vesistön pilaantuminen on kaikin mahdollisin keinoin estettävä ja sen erityinen arvo nostettava kaavoitusprosessissa esiin. Valkiajärven osalta kaavaehdotukseen on laitettu erityisiä ohjeita kaavamääräyksiin, kuten viheralueiden lannoittamiskielto. Kielto on sinällään erittäin kannatettava, mutta yhdistys haluaa kuitenkin nostaa esille tämän kaltaisen kiellon valvonnan hankaluuden ja sitä kautta sen mahdollisen tehottomuuden. Kuinka varmistetaan, että kieltoa noudatetaan? Ja kuinka varmistetaan, että rakennusten ja rantaviivan väliin todella jätetään puustoa, joka vaikuttaa maisemaan, mutta myös sitoo itseensä vesistöihin valuvia ravinteita? Määräysten noudattamisen varmistaminen alueella on erityisen tärkeää ja sitä on syytä pohtia jo kaavoitusvaiheessa, kun rakentamismääräyksiä laaditaan. Hummonselän luo-merkinnällä merkityn lähdealueen ympärille tulisi jättää leveämpi suojavyöhyke ja siirtää sen ympärillä sijaitsevia tontteja kauemmaksi lähdealueesta. Rakennusoikeutta kaava-alueen tonteille osoitetaan 200 k-m2 huolimatta siitä sijaitseeko rakennuspaikka suuremman järven vai pienemmän lammen rannalla. Yhdistyksen näkemyksen mukaan rakennusoikeuden tulisi olla erityisesti lampialueella esitettyä pienempi. Yhteenveto Erityisesti Pyhäjärven alueella todellisen vapaan rantaviivan määrä on huolestuttavan pieni. Vaikka laskennallisesti vapaata rantaviivaa jää sinänsä yli 60 %, joka on maakuntakaavan vaatimus, todellisuudessa vapaa rantaviiva muodostuu hyvin pirstaleiseksi. Näin ollen Pyhäjärven alueelle ei jää riittävästi yhteistä vapaata rantaviivaa, mikä on vakava ongelma erityisesti maisema-arvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta. Yhdistys korostaa tässä yhteydessä painokkaasti, että rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Samalla yhdistys muistuttaa siitä, että Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus on otettu Natura-suojeluverkostoon muun ohella sen takia, että järven maisemallinen merkitys on huomattava. Lisaksi Pyhäjärvi kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen, joka kuuluu valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa luon-

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 8 (13) to- ja kulttuuriympäristönä erityisiin aluekokonaisuuksiin, jonka käytöllä edistetään vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä kokonaisuutena. Vuoksen alueen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yleisperiaatteen mukaan vesistöalueella ohjataan rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät (ks. em. seikoista Korkeimman hallinto oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO 2013:91,jossa on seikkaperäisesti kuvattu Pyhäjärven aluetta ja niitä seikkoja, jotka tekevät Pyhäjärvestä Natura-ohjelmaan ja Pohjoismaiden ministerineuvoston esittämiin suojeluvesiin ja erityistä suojelua vaativiin vesiin kuuluvan luontokokonaisuuden). Edellä esitetyistä syistä johtuen yhdistys katsookin, että vapaan rantaviivan hyvin suureen pirstaleisuuteen johtava kaavaehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n 1 momentin mukaisia sisältövaatimuksia maisema-arvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta. Yhdistys pitääkin välttämättömänä vielä muuttaa kaavaehdotusta niin, että Pyhäjärven alueelle osoitetaan kaavassa riittävästi nimenomaan yhteistä vapaata rantaviivaa. Vastine: Koko Pyhäjärven ranta-alueella pisimmät yhtenäiset rakentamattomat rantajaksot lukuun ottamatta suojelualueita, jäävät rantaasemakaava-alueelle. Pyhäjärven alueella on lukuisia pitkiä vapaita rantajaksoja, minne on mahdollista rantautua. Pisin rakentamaton rantajakso on noin 3 km. UPM:n omistamat Pyhäjärven ranta-alueet ovat kokonaisuudessaan rakennettavuudeltaan hyviä alueita, missä rakennettavuuden osalta ei ole tarvetta käyttää alhaisempaa mitoitusta. Lausunnossa on esitetty, että soistuneita rannoilta ei pitäisi tulla rakennusoikeutta. Esitys ei ole perusteltu, koska suunnittelualueella on käytetty hyvin alhaisia mitoituskertoimia siellä, missä melko lyhyet heikosti rakentamiseen soveltuvat alueen ovat. Mikäli suoratoja jätettäisiin kokonaan mitoituksesta pois, oli loogista nostaa niiden rantojen mitoitusta, mitkä soveltuvat hyvin rakentamiseen. Alueen yksityiset maanomistajat ovat rakentaneet rannoilleen lukuisia rakennuspaikkoja Suuri-Nivungilla, Karjalanjärvellä, Hautalammella ja Yläkousalla sekä Valkiajärvellä. Lisäksi alueella on kattava metsätieverkko, joten erämaiseksi aluetta ei voi luonnehtia. Valkeajärven mitoituksessa on huomioitu veden laatu. Ranta-alueet ovat erinomaisia rakennettavuudeltaan mutta veden hyvä laatu on tiputtanut rakennusoikeutta. Todettakoon, että Valkiajärven tai siihen laskevien vesistöjen rannalla on jo 13 rakennuspaikkaa. Niiden vaikutuksesta järviveden laatu ei ole pilaantunut. En näe vaaraa, että uudet loma-asukkaat eivät vaalisi kotijärvensä kuuluisaa vedenlaatua. Uudet rakennuspaikat ei tule vaarantamaan veden laatua. Kaavamääräysten noudattamista valvoo Kiteen kaupunki. Uskoisin, että naapurit sekä muut alueella liikkujat suorittavat ns. naapurivalvontaa. Osoitetut rakennuspaikat eivät vaaranna alueen luonnonarvoja. Lähde jää reilusti rakennuspaikkojen ulkopuolelle. Kannanotossa ei ole mitenkään perusteltu sitä, että minkä johdosta pienemmillä vesistöillä pitäisi olla pienempi rakennusoikeus. Rakentamisen määrällä ei ole suoraa yhteyttä luontoarvoihin. Alueella ei ole sellaisia mai-

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 9 (13) semallisia seikkoja tai pieniä rakennuspaikkoja, jotka puoltaisivat pienempää rakennusoikeutta. UPM:n Pyhäjärven ranta-alueella noin 75 % jää vapaaksi. Pisin yhtenäinen rakentamaton rantajakso on yli 3 km, toiseksi pisin noin 1,3 km ja kolmas noin 1,2 km. Lisäksi on vielä neljäs noin 800 m yhtenäinen rakentamaton rantajakso. Ranta-asemakaavaratkaisussa on pystytty huomioimaan jokamiehenoikeudella tapahtuva virkistyskäyttö em. pitkillä vapailla rantajaksoilla. Uusi rakentaminen toki vähentää vapaata rantaviivaa, mutta vapaan rantaviivan väheneminen ja vapaan rantaviivan jakaantuminen osiin ei ole sellainen seikka, jonka johdosta ranta-asemakaava olisi MRL:n 73 :n sisältövaatimusten vastainen. Kannanoton johdosta kaavaehdotusta ei ole tarvetta muuttaa. Keski-Karjalan Luonto ry UPM Kymmene ranta-asemakaavaehdotuksen ja Pyhäjärven rantaosayleiskaavan esille laittaminen ja käsittely samaan aikaan on hyvä asia. Myös Natura-arviointi on tehty asiallisesti. Rakentamisen määrä Rakennuspaikkojen määrä on mielestämme liian suuri, kun otetaan huomioon Karjalan Pyhäjärven erityiset luontoarvot. Lampialueen erämaisuus on myös otettava rakentamisen määrässä huomioon. Vastaavaa erämaista ja lähes asumatonta aluetta ei ole lähiseuduilla. Myös kansainvälisesti tunnettu kirkasvetinen Valkiajärvi on otettava paremmin huomioon kaavassa. Toistamme luonnosvaiheen lausuntomme vaatimuksen rakentamisen määrän vähentämiseksi, joka tulee aloittaa luontokohteista. Esimerkiksi Keloniemessä luontoselvityksessä esille nostettuja arvokkaita luontokohteita LK24 ja LK25 ei ole huomioitu mitenkään. Korttelit 10 ja 12 sijoittuvat näille alueille. Kortteleiden 8 ja 9 väliin jäävä luo-kohde (lähde - lähdepuro) on puristettu niin pieneksi, että määräyksen mukainen säilyvyys tulee olemaan hyvin epävarmaa. Vähintään reunimmaiset rakennuspaikat tulee poistaa. Lampialueella mitoitukseen ei näytä vaikuttavan rannan rakennettavuus. Mitoitusrantaviivaa on kyseenalaisesti "venytetty" ottamalla mukaan myös heikosti rakennettavat soiset rannat, jotka antavat saman rakennusoikeuden kuin hyvin rakentamiseen soveltuvat rannat. Tämä johtaa liian tiheään rakentamiseen hyvin rakentamiseen soveltuvilla rannoilla. Mielestämme soisten rantojen mitoitusluvun tulee olla 0 rp/m-rkm. Tällaisia soisia rantoja on Puhoslammella, Suuri-Nivungilla, Nuotilammella, Mustanivungilla, Seiväslammella, Mustalammella, Kortelammella, Yläkousalla. Pyhäjärvellä ja lampialueen kullakin järvellä käytetään samaa mitoitusta. Varsinkin suurimpien järvien rannoilla tulee käyttää vyöhykkeisyyttä, joka perustuu järven eri osien erilaisiin luontoarvoihin ja rakennettavuuteen. Esimerkiksi Suuri-Nivungille ollaan osoittamassa yli 40 uutta rakennuspaikkaa. Järven pohjoisosassa on todettu useita huomionarvoisia lajeja, silmälläpidettäviä ja lintudirektiivin liitteen 1 lajeja. Silti sinne ollaan sijoittamassa kaksi korttelialuetta. Suomen kirkasvetisimpiin luonnon järviin

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 10 (13) kuuluvan Valkiajärven arvo tulisi myös ottaa huomioon mitoituksessa. Pelkkä nurmialueiden lannoituskielto ei ole riittävä keino turvata järven luontoarvoja. Kaavaselosteeseen tulee lisätä tarkastelu, josta ilmenee kuinka paljon nyt nähtävillä olevassa ranta asemakaavassa on rakennuspaikkoja verrattuna korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylättyyn kaavaan nykyisellä ranta-asemakaava-alueella. Tarkasteltaessa Pyhäjärven rantaosayleiskaavaehdotuksen aluetta uusien rakennuspaikkojen määrä väheni noin 42%. Vastine: Rakentamisen kokonaismäärä on hyvin kohtuullinen ja mitoitusperusteet ovat yhtenevät samanaikaisesti laadittavan yleiskaavan kanssa. UPM:n Pyhäjärven ranta-alueelle on osoitettu 0,5 rakennuspaikkaa mitoitus rantaviivakilometrille vähempi kuin yleiskaavassa. Jos huomioidaan koko ranta-asemakaava-alue, rakentamisen määrä on noin 1 rakennuspaikkaa vähempi mitoitusrantaviivakilometrille. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa on osoitettu maakunnan erämaaalueet. Suunnittelualue ei ole sitä, koska yksityisille ranta-alueille on rakennettu runsaasti loma-asuntoja. Rakentamista on tällä hetkellä Suuri- Nivungilla, Karjalanjärvellä, Hautalammella ja Ylä-kousalla sekä Valkiajärvellä. Eritetty periaate rankaisi maanomistajia, jotka ovat säästäneet rantojaan rakentamiselta, ja periaate olisi vastoin maanomistajien yhdenvertaista kohtelua. Pienillä vesitöillä on käytetty pientä mitoitusta osin luontoarvojen mutta myös paikoin heikohkon rakennettavuuden johdosta. Puhoslammella on käytetty pienempää mitoituslukua kuin muilla Pyhäjärven ranta-alueilla. Suuri-Nivungilla on myös käytetty pienempää mitoitusta kuin esim. Karjalanjärvellä heikomman rakennettavuuden johdosta. Nuottilammella on luontoarvojen ja rakennettavuuden johdosta alhainen mitoitus. Mustalampi on yhtiön ranta-alueen osalta lähes kokonaan erittäin hyvin rakentamiseen soveltuvaa aluetta. Musta-Nivungilla ei ole myöskään laajoja rantasoita. Seiväslammella on käytetty hyvin alhaista mitoitusta, mikä huomioi osin heikkoa rakennettavuutta. Kortelammelle voi helposti mitoituksen mukaisen yhden rakennuspaikan osoittaa. Ylä-Kousalle on myös mahdollista sijoittaa mitoituksen mukainen yksi rakennuspaikka. Pyhäjärven ranta-alue Puhoslammen aluetta lukuun ottamatta on hyvin rakentamiseen soveltuvaa aluetta. Puhoslammella on käytetty pienempää mitoitusta. Karjalanjärven rannat on myös kokonaisuudessaan kangasmaastoa. Suuri-Nivungilla on käytetty vyöhykkeisyyttä, juuri luontoarvojen ja osin heikohkosti rakentamisen soveltuvien rantojen johdosta. Rakennusoikeuden laskemisessa on käytetty vyöhykkeisyyttä siinä määrin kuin alueen olosuhteet edellyttävät. Valkiajärven ranta on erinomaista rakennettavuudeltaan. Maa-alueeseen ei kohdistu erityisiä luontoarvoja. Mitoituslukuna on käytetty 4, millä järven veden laatuun liittyvät arvot on huomioitu. Ranta-asemakaavan alueelta on vähentynyt 31 rakennuspaikkaa, joka on noin 18 % vähemmän kuin kumotussa yleiskaavassa, mutta osoitettuja rakennuspaikkoja on kuitenkin vähemmän kuin keskimäärin yleiskaavassa muilla maanomistajilla. Rakennusoikeus

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 11 (13) Kaavaehdotuksessa osoitetaan kaikille tonteille rakennusoikeutta 200 k- m2. Mielestämme lampialueen järvillä rakennusoikeuden on oltava huomattavasti pienempi kuin Pyhäjärvellä. Vastine: Kannanotossa ei ole mitenkään perusteltu sitä, että minkä johdosta pienemmillä vesistöillä pitäisi olla pienempi rakennusoikeus. Rakentamisen määrällä ei ole suoraa yhteyttä luontoarvoihin. Alueella ei ole sellaisia maisemallisia seikkoja tai pieniä rakennuspaikkoja, jotka puoltaisivat pienempää rakennusoikeutta. Todettakoon, että Valkiajärven tai siihen laskevien vesistöjen rannalla on jo 13 rakennuspaikkaa. Niiden vaikutuksesta järviveden laatu ei ole pilaantunut. En näe vaaraa, että uudet lomaasukkaat eivät vaalisi kotijärvensä kuuluisaa vedenlaatua ja että uudet rakennuspaikat tulisivat vaarantamaan veden laatua. Vaikutukset linnustoon Tässä kaavaehdotuksessa esitetty rakentamisen määrä lampialueilla tulee aiheuttamaan merkittäviä välillisiä haittavaikutuksia alueen pesimälinnustolle. Esitetty rakentamisen määrä edellyttäisi kaavamääräyksen, jolla kielletään vesillä liikkuminen lintujen pesimäaikana (käytännössä koko kesän). Esimerkiksi Suuri-Nivungille osoitetut yli 40 loma-asuntoa tulisivat aiheuttamaan tälle pienelle vesistölle suorastaan kaoottisen tilanteen lintujen pesimärauhaa ajatellen. Tämä kaavaehdotus ei täytä MRL:n vaatimuksia ja on siten lain vastainen. Vastine: Suuri-Nivunki on lähes 3,5 km pitkä ja leveimmillään noin 1 km leveä järvi sekä rantaviivaan noin 10 km. Kyse ei siten ole mistään pienestä vesistöstä. Leveimmällä kohden järven itärannalla on lähes 2,5 km pituinen vapaa rantajakso. Lisäksi järvellä on kolme m pitkää vapaata rantajaksoa. Mielestäni linnuille jää vielä vapaata aluetta pesimiseen, vaikka vesillä liikkuminen tulee lisääntymään. Kannanotossa ei ole esitetty mitään sellaista seikkaa, jonka johdosta kaava ei täyttäisi MRL:n sisältövaatimukset. Kaava ei ole syytä muuttaa kannanoton perusteella. Jussi Airaksinen, Pasi Lensu, Erno Olkkonen, Seppo Parviainen, Olga Saavalainen, Jarno Ronkainen, Anu Kankkunen, Saija Saravuo ja Lauri Karppinen Kaavaehdotus sisältää neljä rakennuspaikkaa Valkiajärven koillisrannalle. Valkiajärvi on Suomen mittakaavassa täysin ainutlaatuinen vesistö kirkkautensa vuoksi. Valkiajärven veden värin on mitattu ylittävän jopa talousveden kirkkaudelle asetetun tavoitetason. Parhaimmillaan vaakanäkyvyys vedessä on ollut jopa metriä. Koska Valkiajärvellä kalastetaan hyvin vähän ja pohja on kohtuullisen syvä, Valkiajärvestä on muodostunut yksi Suomen tunnetuimmista sukelluskohteista. Veden alla on runsaasti kaatuneita puita tarjoamassa kaislikon sijasta suojaa kaloille, jotka eivät pelkää ihmisiä käytännössä ollenkaan. Valkiajärvi kerää Kiteelle vuosittain useita kymmeniä ellei jopa satoja sukellusmatkailijoita ympäri Suomea. Esimerkiksi tammikuussa 2016 ensi-iltansa saanut elokuva "Järven tarina" on kuvattu merkittäviltä osin Valkiajärvessä.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 12 (13) Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittavät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaehdotuksessa ei ole esitetty minkäänlaista arviota, millaiset vaikutukset ehdotetulla rakentamisella olisi Valkiajärven veden väriin ja laatuun, mikä on Valkiajärven poikkeukselliset virkistysarvot muodostava tekijä. Valkiajärvi on järveksi kohtuullisen pieni ja rantaviiva lyhyt. Valkiajärven rannalla on jo vanhastaan kaksi asuinrakennusta ja kymmenisen kesämökkiä, mutta järven kestämästä valumavesien kuormituksesta ei ole esitetty minkäänlaista arvioita. Veden pitkän viipymän huomioonottaen ehdotettu rakentaminen saattaa vaikuttaa hyvin haitallisesti järven virkistysarvoon. MRL 73 :n mukaan ranta-asemakaavaa laadittaessa on otettava huomioon luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet ja vesiensuojelu. Rantaluonnon erilaiset suojelutarpeet voivat olla syynä myös rannan rakentamatta jättämiselle. Suomen todennäköisesti kirkkain pintavesi ja helpoimmin tarkkailtava kalasto ovat MRL 73 :ssä tarkoitettuja suojelu-, maisema- ja virkistysarvoja, jotka tulee ottaa kaavassa asianmukaisella tavalla huomioon. Valkiajärvellä pesii myös säännöllisesti lintudirektiivin liitteen I lajeista kuikka, sekä vuonna 2007 on tehty vahvistamaton havainto kaakkurista. Lisäksi järven pohjoisosassa elää harvinainen kulkusammaleläin (Cristatella mucedo), jonka uhanalaisuutta ei ole vielä arvioitu Suomessa, Euroopassa, Yhdysvalloissa tai Kanadassa. Kuitenkin Luxemburgissa tehdyn tutkimuksen mukaan lomarakentaminen rannoille on hävittänyt lajin esiintymän paikallisesti (Massard & Geimer 1991). Ratkaisussa KHO 2013:74 tieteelle tuntemattomalle lajille voitiin antaa merkitystä ympäristönsuojelulain mukaisena erityisenä luonnonolosuhteena. Analogisesti eläimelle, jonka uhanalaisuutta ei ole kartoitettu, voidaan antaa painoarvoa arvioitaessa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia luonnonsuojelullisia arvoja kaavojen sisältövaatimuksena. Valkiajärveä ei ole aikanaan liitetty osaksi Natura 2000-verkostoa, mutta fyysisten ominaispiirteidensä ja lajiston perusteella järvi voisi ongelmitta edustaa luontodirektiivin liitteen I tarkoittamia karuja ja kirkasvetisiä järviä (3110), joiden suojelutason ympäristöministeriö on luontodirektiivin raportoinnissa arvioinut olevan epäsuotuisan riittämätön (EIONET, raportointikaudet ja ). Rantarakentamisesta aiheutuva kuormitus on keskeisimpiä syitä tämän luontotyypin vaarantumiselle. MRL 74.2 :n mukaan maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Nyt suunniteltava alue on ollut niin laaja, että riittävän tarkkoja selvityksiä rakentamisen vaikutuksesta Valkiajärvelle ei ole tehty. Toisaalta neljää mökkiä voidaan pitää myös kokonaisuuden kannalta varsin hajanaisena rakentamisena. Yllä selostetuilla perusteilla katsomme, että Valkiajärven rantarakentaminen vaarantaisi koko Suomen mittakaavassa hyvin poikkeukselliset virkistys- ja luonnonsuojeluarvot, joilla on myös taloudellista merkitystä Kiteen kaupungin matkailun vetovoiman kannalta. Ehdotuksessa ei ole huomioitu MRL 9 :ssa tarkoitettua velvollisuutta perustaa kaava riittäviin selvityk-

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 13 (13) siin. Ehdotus on myös MRL 73 :n mukaisten ranta-asemakaavan sisältövaatimusten vastainen. Lisäksi kaavaselostuksessa todetaan sivulla 35, että pohjavesialueella Hongikon Välikangas neljässä rakennuksessa WC:t on varustettava umpisäiliöllä, mutta pohjavesikartoista ei käy ilmi, koskeeko määräys Valkiajärven rannalle suunniteltuja rakennuksia vai jotain suunnittelualueen eteläisempiä rakennuksia. Vastine: Valkijärven ja siihen laskevan Eskonlammen rannalla on yhteensä 13 rakennuspaikkaa, eli rakennuspaikkojen määrä lisääntyy noin kolmasosalla. Uusien rakennuspaikkojen WC-vedet on ohjattava umpisäiliöön, eli siltä osin vaikutuksia veden laatuun ei tule tapahtumaan. Talousvesiä ei saa Kiteen kaupungin ympäristösuojelumääräysten perusteella myöskään imeyttää, eli talousvesien osalta ei aiheudu ongelmia. Neljän uuden rakennuspaikan osoittaminen ei estä järven käyttämistä virkistäytymiseen, kun 12 muuta ranta-alueen rakennuspaikkaa ei ole sitä estäneet. Yhtiön ranta-alueelle jää edelleen noin 1 km vapaata rantaa virkistyskäyttöön sen lisäksi, että alueelle on osoitettu sukeltajille oma vr-1- alueen osa. Kuikkakanta on suomessa vankka ja vakiintunut, ja jos kuikka pesii lammella, kaakkuri ei siellä pesi. Kaakkuri voi toki käydä siellä kalastamassa, mutta uudet rakennuspaikat eivät sitä estä. Valkiajärvi yksistään muodostaa MRL:n 74 :n mukaisen tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Kaavaehdotuksen yleismääräyksessä on ilmoitettu, että RA-5-alueiden jätevedet on johdettava umpisäiliöön. Kaava perustuu riittäviin selvityksiin ja neljällä rakennuspaikkaa ei vaaranna Valkiajärven käyttämistä virkistäytymiseen. Muistutuksessa ei ole esitetty sellaista seikka, jonka perusteella kaavaehdotusta tulisi muuttaa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Timo Leskinen aluepäällikkö, DI