Vastine Jänisjoen ranta-asemakaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen

Transkriptio

1 Vastine 1 (7) Leskinen Timo Tohmajärven kunta Tekninen toimisto Järnefeltintie Tohmajärvi Vastine Jänisjoen ranta-asemakaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen Museovirasto Suunnittelualueiden tuntumassa on arvokkaita maisema-alueita: Saarion valtakunnallisesti arvokas ja Värtsilän Jänisjokilaakson maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Kaavassa tulee arvioida vaikutukset myös näihin ja sovittaa rakentaminen niin, ettei se aiheuta haittaa maisema-arvoille. Arkeologinen kulttuuriperintö on inventoitu suunnitelluilta rakennuspaikoilta ja se on otettu kaavaratkaisussa huomioon Vastine: Saarion valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu lähes 900 m päähän lähimmistä osoitetuista rakennuspaikoista. Osoitetulla rakentamisella ei ole vaikutuksia maisema-alueeseen. Värtsilän Jänisjokilaakson maisema-alue sijoittuu noin 1,5 km päähän kaava-alueesta. Petsolan Selkäkylän alue sijoittuu osin kaava-alueelle. Täydennetään kaavan vaikutuksia Saarion valtakunnallisesti arvokkaaseen ja Petsolan Selkäkylän maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueisiin. Pohjois-Savon ELY-keskus Ei huomautettavaa. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan, että esitetty määrä rakennuspaikkoja voidaan sijoittaa esitetyille kaava-alueille. Ranta-alueille jää riittävästi rakentamatonta rantaviivaa mahdollistaen mm. jokamiehen oikeuteen perustuvan uintimahdollisuuden. Jänispolun ulkoilureitti on huomioitu kaavassa. Kaavaluonnoksen mahdollistama 250 k-m2 kokonaisrakennusoikeus on hyväksyttävä ottaen huomioon nykyisen tarpeen rakentaa korkeatasoinen loma-asunto, rantasauna ja mahdollisia muita rakennuksia varasto- ja autotällikäyttöön. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 2 (7) Jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisia rantarakentamista koskevia jätevesien käsittelymääräyksiä. Ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu siinä laajuudessa, että se antaa tarpeellisen tiedon kaavatyön osallistumis - ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Lautakunnalla ei ole muutoin huomauttamista kaavaluonnoksesta ja siihen liittyvistä asiakirjoista. Vastine: Lautakunnalla ei huomautettavaa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ranta-asemakaavan tarkoituksena on kaavoittaa UPM-Kymmene Oyj:n omistamia Jänisjoen ranta-alueita loma-asutusta varten. Emätilatarkastelu Ranta-alueiden kaavoituksessa ja sitä koskevassa oikeuskäytännössä on maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi vakiintunut ns. emätilatarkastelu, jonka pohjalta mitoituksen mukaiset rakennuspaikat voidaan osoittaa kaavaan. Emätila määräytyy joko rakennuslain voimaantulon (1959) tai sen rantakaavasäännösten voimaantulon (1969) ajankohdan kiinteistöjaotuksen mukaan, riippuen siitä milloin rantaan tukeutuvia pääasiassa loma-asumiseen tarkoitettuja rakennuspaikkoja on alettu myydä tai ositella. Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty emätilatarkastelua, minkä vuoksi maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumista ei ole mahdollista arvioida. Ranta-asemakaavaan on aina laadittava emätilatarkastelu. Vastine: Lisätään kaavaselostukseen emätila tarkastelu: Tila on muodostunut 1904, eli se on emätila. Tila on rekisteröity vuonna 1958, eli se on emätila. Tila on muodostunut yhdistämällä vuonna 1953 rekisteröidyt tilat 4-16 ja 6-20 sekä vuonna 60 rekisteröity tila Tila 32-0 on emätila, josta ei ole erotettu yhtään rakennuspaikkaa. Tilasta on erottu: - tila , jolla ei ole rantaa, - tilasta on lohkottu Jänisjoen rantaa lisämaaksi tilaa Mäkiaho (rantaa 260 m), - rantatontti Tervonen lammen rannalta (Emätilalla rantaa Tervonen rannalla 600 m, joten lohkomisella ei ole vaikuta vähentävästi jokirannan rakennusoikeuteen.) - lisämaata tilaa (kapea ranta-aluetta yhteensä 800 m),minkä jälkeen yhdistetty tila 48-0 on jaettu 4 lohkotilaa 48-1,1, 3 ja 4.

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 3 (7) - Tila rakennuspaikka, jolla rantaa 570 m, - tila , joka on lohkottu edelleen tiloiksi (rakennuspaikka) ja (lakanneella tilalla 47-6 rantaa yhteensä 840 m) ja - Tila lisämaana tilaa rakennuspaikka (200 m). - Tila , jolla ei rantaa Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että emätilalla 47-0, joka on muodostettu yhdistämällä 24 emätilaa vuonna 1978, on Jänisjoen rantaviivaa yhteensä 5300 m. Kaava-alueella tilan rantaviiva on yhteensä 2840 m. Muodostetut tilat 47-9, 7-24 ja 47-1 eivät vähennä rantaasemakaavan rakennusoikeutta, koska tilat eivät ole ranta-alueella ja tila 47-9 sijoittuu Tervonlammen rannalle, jossa tilalla on rantaviivaa noin 800 m, mikä riittää yhden rakennuspaikan rakennusoikeuteen. Myöskään noin 60 ha maatilaan liitetty 200 m ranta-alue lisämaa ei voi vähentää kaava-alueen rakennusoikeutta. Kapeahkon 800 m pitkän ranta-alueen liittäminen Kattilakosken alapuolella tilaan 36:0 ei myöskään saa vaikuttaa ranta-asemakaavan rakennusoikeuteen, koska tilan lohkomisen aikaan tilalla 36-0 oli yksi rakennuspaikka (tilan talouskeskus). Yhtiö ei ole mitenkään voinut vaikuttaa sen jälkeen tilasta erotettujen kahden uuden rakennuspaikan syntyy. Erotettu noin 800 m pitkä rantaviiva kattaa kahden rakennuspaikan laskennallisen rakennusoikeuden. Yhden muodostetun tilan rakennukset ovat yksityistien takana. Tilan rantaviiva riittää reilusti yhden rakennuspaikan laskennalliseen rakennusoikeuteen. Tiloilla ja on rantaviivaa yhteensä 840 m, joka riittää kahden rakennuspaikan laskennalliseen rakennusoikeuteen. Mitoitus Kaavaluonnokseen on osoitettu 21 lomarakennuspaikkaa. Kaavaselostuksessa puhutaan kapeasta, normaalista ja leveästä rantaalueesta, mutta näitä määritelmiä ei ole täsmennetty. Myöskään ei ole selitetty, mitä mitoituksessa mainittu jokikilometri tarkoittaa. Jos kaava-alueella on todellista rantaviivaa 14,5 km ja käytetään Etelä-Savon mallin mukaista muunnetun rantaviivan laskentaperiaatetta, kerroin 0,25 alle 100 m leveällä vesiuomalla, muunnetun rantaviivan pituudeksi tulee 3,6 km ja kaava-alueen mitoitukseksi siten 5,8 rp/mrvkm. Tällainen mitoitus on erämaiselle jokialueelle liian korkea. Vastine: Etelä-Savon muuntomalli on tarkoitettu järvialueiden rantaviivan muuntamiseen. Muuntaminen on ollut osa Etelä-Savon seutukaavan RM-alueiden rakennusoikeuden määrän arvioimista. Mallilla pyritään huomioimaan järvin rantaviivan monimuotoisuus.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 4 (7) YM:n Rantojen maankäytön suunnitteluoppaan mukaan vain yli 100 m leveillä jokialueilla voidaan käyttää järvialueilla noudatettavia muuntomenetelmiä. Samaisen oppaan mukaan yleensä jokirantaviivasta huomioidaan vain puolet. Jos käytetään oppaan mukaista mitoitusta, kaava-alueen rakennusoikeudeksi saadaan 14,5 km x 0,5 x 4 rp/km = 29 rakennuspaikkaa. Mitoituskertoimella 3 rakennusoikeudeksi tulisi 21,75 rakennuspaikkaa. Kaavan mitoitus on hyvin kohtuullinen, kun huomioidaan, että alueeseen ei kohdistu luontoarvoja ja esimerkiksi vapaata rantaviivaa jää yli 85 %. Jänisjoki rantaan ulottuu lukuisia peltoalueita ja alueella on noin 50 rakennuspaikkaa noin 30 km matkalla pohjoisimman ja eteläisimmän kaava-alueen välillä. Eli jo tapahtunut rakentamisen mitoitus on noin 1,7 rakennuspaikkaa/jokikilometri. Etelä-Savon muuntomallilla laskettaessa mitoitukseksi tulee 3,3 rakennuspaikka/mitoitusrantaviivakilometri. Eli suunnittelu-alue ei täytä miltään osin erämaisen alueen kriteereitä. Kortteliin 3 on niemimäiselle alueelle osoitettu 3 uutta rakennuspaikkaa. Joen vastakkaisella puolella on näiden rakennuspaikkojen läheisyydessä 3 jo rakennettua rakennuspaikkaa. ELY-keskuksen mielestä kyseinen ratkaisu ei turvaa joen kummankaan puolen rakennuspaikkojen viihtyvyyttä. Vastine: Korttelin 3 eteläpuolella olevat rakennuspaikat avautuvat etelään jo siitäkin syystä, että rakennusten pohjoispuolella on tie, ja jokipenkka on joen ulkokaarteen puolella hyvin jyrkkä ja syöpynyt. Pohjoispuolella oleva rakennuspaikka sijoittuu myös tien taakse ja tien ja joen väli on niin kapea, että sille ei voi rakentaa. Kaavaratkaisu turvaa rakennuspaikkojen viihtyvyyden. Jänisjoki on paikoin sortumaherkkä vesistö ja sen rannat ovat yleisesti jyrkkiä. Rakennuspaikkojen, rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellaisia, että jokirantamaiseman luonnonmukaisuus säilyy. Rannan osalta rakennuspaikan pengerrys tulee kokonaan kieltää kaavamääräyksillä. Kaavamääräyksissä on esitetty kaksi erilaista määritelmää alimmasta rakentamiskorkeudesta. ELY-keskus esittää, että rakentamisen tulee sijoittua vähintään 1 m ylävesirajaa ylemmäksi. Vastine: Yleismääräykseen lisätään määräys siitä, että rantaa ei saa pengertää. Kaikki rakentaminen tapahtuu vähintään 15 m päässä rannasta, joten aivan rantaviivaan se ei tapahdu. Poistetaan toinen tarpeeton määräys rakentamiskorkeudesta. Kaavakartan mukaan voimajohdon johtoalue ulottuu osin kortteleiden 1 ja 2 alueille. Voimajohdon osalta on varmistettava riittävä rakennusrajoitusalue. Korttelin 8 rakennuspaikat tulee siirtää pois muinaismuistoalueelta.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 5 (7) Vastine: Korttelien 1 ja 2 itäpuolelta kulkee 20 kv sähköjohdot. Kaavassa on varattu riittävät alueet johtoja varten. Museovirastolla ei olut mitään huomautettavaa SM-kohteen osalta, joten rakennuspaikkoja ei tarvitse poistaa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto UPM Kymmene Oyj:n omistamille maa-alueille Tohmajärven Jänisjoen ja Tervosen ranta-alueille ollaan laatimassa ranta-asemakaavaa. Ranta-asemakaavalla ositetaan tilojen ranta-alueille omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Kaavaselostuksessa rantaviivan pituudeksi ilmoitetaan noin 13,5 km (sivu1) ja 14,5 (sivu 26), jota on käytetty mitoituksen perusteena, näin ranta-asemakaavan mitoitukseksi on laskettu 1,45 rakennuspaikkaa / todellinen rantakilometri ja 2,9 / jokikilometri. Kaavan laskennalliseksi kokonaismitoitukseksi on saatu 21,7 rakennuspaikkaa ja kaavassa on osoitettu 21 rakennuspaikkaa. Maakuntaliitto pitää kaavassa esitettyä laskentatapaa virheellisenä, ja täten esitettyä kokonaismitoitusta liian korkeana. Koska alueelle ei ole laadittu rantaosayleiskaavaa, niin mitoituksen osalta tarkastelua tulisi tehdä ranta asemakaavaa laadittaessa kaava-aluetta laajemmalla alueella ja erityisesti vesistön kapeudesta johtuen mitoituksessa tulisi huomioida jokivarressa myös vastarannalla olemassa olevat rantarakennuspaikat. Maakuntaliitto esittää, että alueelle rakentamisen mitoituksessa käytetään emätilaperiaatetta, jolla turvataan kaikkien maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Lisaksi mitoitusperusteena tulisi käyttää muunnettua rantaviivaa, jossa ns. Etelä-Savon mallin mukaisesti alle 100 m levyisillä vesitöillä käytetään mitoituksessa kerrointa 0,25. Maakuntaliitto esittää lisäksi, että maakuntakaavassa olevan ohjeellisen virkistysreitin kohdalla (karttalehti 2/4) esitetty M-1 alue esitettäisiin MU-alueena, jolla turvattaisiin Jänispolun ulkoilureitin olemassaolo ja jatkokehittäminen. Maakuntaliiton mielestä tälle alueelle tai muualle kaava-alueelle tulisi osoittaa myös rantautumispaikka/paikkoja palvelemaan myös Jänisjoen vesiretkeilyreittiä. Muutoin Maakuntaliitolla ei ole huomauttamista kaavaluonnokseen. Maakuntaliitto toteaa, että ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointi suunnitelma on laadittu siinä laajuudessa ja tarkkuustasolle, että se antaa maakunnallisen suunnittelun näkökulmasta laadittavan kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellisen tiedon kaavatyön osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Vastine: Korjataan sivun 1 virhe rantaviivatiedossa. Alueen mitoitus on laskettu emätilaperiaatteen mukaisesti. Etelä- Savon muuntomalli ei ole tarkoitettu käytettäväksi jokirannoilla, jotka ovat luonteeltaan aivan toisenlaisia kuin järvialtaat, jota varten

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 6 (7) malli on kehitetty. Etelä-Savon mallia ei ole käytetty jokirantojen mitoittamisessa. Laadituissa jokirantoja koskevissa yleiskaavoissa on yleisesti käytetty jokikilometriä mitoituksen perustana. YM:n Rantojen maankäytön suunnitteluoppaan mukaan vain yli 100 m leveillä jokialueilla voidaan käyttää järvialueilla noudatettavia muuntomenetelmiä. Samaisen oppaan mukaan yleensä jokirantaviivasta huomioidaan vain puolet. Rakennuspaikat on sijoitettu siten, että vastarannan tilojen rakennuspakat on sijoitettavissa siten, että ne eivät häiritse toisiaan. Korttelin yksi vastapäisen tilan (rantaa noin 250 m) rakennusoikeus voidaan osoittaa tilan etelärajalle. Korttelin kolme vastarannalla oleva tila on niin kapea korttelialueen kohdalta, että sille ei voi osoittaa rakennuspaikka ja tilalla on jo yksi rakennuspaikka. Korttelien neljä ja viisi vastaranta on tilan aluetta. Tilalla on noin 4 km jokirantaa. Tilan rakennusoikeus voidaan osoittaa helposti niin, että ne eivät satu em. korttelien vastarannalle. Korttelin kuusi vastarannan tilalla on rantaviivaa noin 350 m korttelialueen pohjoispuolella. Rakennuspaikat eivät estä tilan rakennusoikeuden osoittamista. Korttelinen 7 vastarannan tilan rakennusoikeus on mahdollista osoittaa siten, että se avautuu länteen. Kortteli 8 on osoitettu kohtaa, missä vastaranta on liian jyrkkää rakentamiselle ja vastarannan tilalla on rantaa korttelialueen pohjois- ja eteläpuolella. Koska mitoitus on hyvin maltillinen, vapaata rantaviivaa jää yli 85 %, rakennuspaikkojen siirrot alueelta toiselle ovat hyvin vähäiset ja em. selvitys osoittaa, että kaava ei loukkaa muiden oikeutta rakentaa alueelle, laajempaa mitoitustarkasteluun ei ole mitään tarvetta. Jänispolku on osoitettu kaavassa tarpeellisella merkinnällä, jos sen varteen jonnekin tarvitaan rakentaa palvelupisteitä, ei niiden toteuttamiseksi ole tarkoituksenmukaista osoittaa laajoja aluevarauksia. Yhtiö on valmis neuvottelemaan tällaisista alueita, kun toteuttaja ja kunnossapitäjä ovat tiedossa ja yhtiölle maksetaan asianmukaiset korvaukset. Melontareitin osalta ei ole esitetty konkreettisia kehittämisehdotuksia ja yhtiö on niidenkin osalta valmis neuvotteluihin. Lausunnosta ei selviä, millä perusteella kaavaluonnos olisi maakuntakaavan aluevarausten tai muiden suunnitteluperiaatteiden tai kaavamääräysten vastainen. Ranta-asemakaavaluonnos on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen eikä miltään osin ristiriidassa maakuntakaavan merkintöjen kanssa. Lausunnossa esille otetuilla seikoilla ei siten ole maakuntakaavaan pohjautuvia juridisia perusteita.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 7 (7) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Timo Leskinen DI, aluepäällikkö