SUOMEN AIKAKAUSLEHDENTOIMITTAJAIN LIITTO SAL RY 22012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN AIKAKAUSLEHDENTOIMITTAJAIN LIITTO SAL RY 22012"

Transkriptio

1 SUOMEN AIKAKAUSLEHDENTOIMITTAJAIN LIITTO SAL RY 22012

2 SUOMEN AIKAKAUSLEHDEN TOIMITTAJAIN LIITTO SAL RY:N JÄSENLEHTI 19. vuosikerta päätoimittaja: Hanne Aho, puh , toimitussihteeri: Kaija Plit, taitto: Unto Helo muu toimituskunta: Pekka Holmström, Marko Korhonen ja Tiina Laitinen SAL ry., Hietalahdenkatu 2 B 23, Helsinki, puh. (09) puheenjohtaja: Hanne Aho asiamies: Kaija Plit toimistonhoitaja: Jaana Virtanen, ilmoitushankkija: Erkki Hirvonen, puh , ISSN-L painopaikka: Oy Fram Ab, Korsholmanpuistikko Vaasa Kannen kuva: Unto Helo Pääkirjoitus: Mitä sinä haluat?....3 hiljaista metsästystä...4 Miinaharava SAL harrastaa: Horsmikon ramavit-terapia...12 Journalismia liukuhihnalta...18 Ihminen kameran takana Hallitus vastaa...22 Helmijuttu: Unohtumaton Väinämöinen Lööpin juristipalsta: Onko kiusaaminen rikos? Kirja-arvostelu: Anna-Kaari Hakkarainen: Verkko SAL news...29 Vuoden 2012 apurahat...31 Sarjakuva: SAL:illa...32 Meiltä saat tutkitusti parasta palvelua.* Ota yhteyttä, hoidetaan vakuutuksesi kerralla kuntoon. Rahan puute voi auttaa muistamaan ne aineettomat asiat, jotka ovat työnteossa tärkeitä. kuva: markus pentikäinen pääkirjoitus Mitä sinä haluat? Listan ykkösenä on Alma Media. Uhkana on, että se irtisanoo lähes 20% journalisteistaan. Tämä on viime syksynä alkaneen yt-neuvottelusuman ennätys. Kuuntelin tätä tietoa Journalistiliiton tes-valiokunnassa ja mietin hetken, että mitä järkeä meidän on pohtia tulevaa työehtosopimusta tai palkkaratkaisua, kun ei näillä ihmisillä ole työtäkään. Noh järki voitti. Kohtuulliset, reilut ja mahdollisimman toimiviksi laaditut, yhteisesti sovitut työehtosopimukset ovat ehdottoman välttämättömiä. Ilman niitä vallitsisi viidakon laki. Työehtosopimuksilla voidaan kuitenkin sopia vain teknisistä pelisäännöistä. Siitä miten me sopimuksen osapuolet käyttäydymme toisiamme kohtaan päätämme itse. Ketään kun ei voi sopimuksella pakottaa kunnioittamaan toista. Kustantamisen kultaiset vuodet ovat ainakin toistaiseksi ohi. Eloonjäämiskamppailussa kustantajat muistuttavat meitä koko ajan siitä, että rahaa on rajallisesti. Mutta jatkuvien yt-neuvotteluiden ja alan uudelleenjärjestäytymisen sekamelskassa se voi olla myös hyvä uutinen. Rahan puute voi auttaa muistamaan ne aineettomat asiat, jotka ovat työnteossa tärkeitä. Se voi ehkä auttaa myös työnantajaa muistamaan, mihin kannattaa panostaa. Tässä Lööpissä on Elina Järven juttu headhuntingista. Siinä haastatellut kertovat, että työpaikan vaihtamisessa raha on harvoin ratkaiseva tekijä. Kiinnostava työtehtävä, mahdollisuus kehittyä tai viihtyminen menevät usein paremman palkan edelle. Media-alan headhuntingiin erikoistunut konsultti Heikki Korhonen puolestaan toteaa, että päätökset syntyvät väärillä perusteilla, jos kiinnostuksen kohteena ei ole työn sisältö vaan raha. Headhunting tai työpaikan vaihtaminen kivempaan saattaa kuullostaa eliitin puuhastelulta, mutta uskon että se on tulevaisuutta. Hyvistä työntekijöistä ja hyvistä työnantajista tullaan kilpailemaan. Mutta kilpailu ei enää ole perinteistä kuka saa paremman palkan tai aseman -kilpailua. Tavoiteltavat asiat muuttuvat. Kilpailun voittajiksi selviytyvät ne yritykset sekä niissä työskentelevät työntekijät joissa kunnioitetaan kaikkia osapuolia ja tehdään töitä ihan oikeasti yhdessä sovittujen päämäärien eteen. Ne ovat niitä samoja yrityksiä, jotka näissä nyt meneillään olevissa pudotuspeleissä jäävät jäljelle. 2 LÖÖPPI *EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Hanne Aho 3 LÖÖPPI x105_SAL_Looppi_palvelu_ indd :33:03

3 4 LÖÖPPI hiljaista metsästystä Tekstit ja kuvat: Elina Järvi kuvitus: unto helo Suomalaiseen korvaan hieman mystisesti kajahtavalla headhunting-termillä tarkoitetaan niin rekrytointikonsultin tekemää suorahakua kuin talojen sisältä tehtäviä yhteydenottoja toisten, useimmiten kilpailevien, firmojen työntekijöihin. Perimmäisenä tarkoituksena on saada alan parhaat osaajat kiinnostumaan tietystä työtehtävästä. Aikakauslehtijournalismin professorin Maija Töyryn mukaan kyse ei ole mistään 2000-luvun muotiilmiöstä: näkymätöntä, kulissien takana tapahtuvaa suorahakua on lehtialallakin tehty kautta aikojen. Koska työntekijä ei välttämättä kohtaa suorahakua kaikissa portaissa yhtä voimakkaasti, johtotehtäviin siirtyvälle voi tulla yllätyksenä, kuinka yleistä se todellisuudessa on. Kun yritykseen haetaan esimerkiksi toimitusjohtajaa, on todennäköistä, etteivät potentiaalisimmat henkilöt ole juuri silloin työnhakijoina. Usein parhaat kyvyt eivät edes ole aktiivisesti hakeutumassa uusiin tehtäviin. Tällöin kohdehenkilölle pitää markkinoida ky- Kiinnostaisiko uusi pesti? Suorahaku eli headhunting on aikakauslehti- ja kustannusalalla yksi tehokas rekrytointimuoto, josta ei yleensä hiiskuta ulkopuolisille. Ihmisten motiivit tehdä työtä eivät ole aina ilmiselviä. Pauli Aalto-Setälä seistä työtä ja saada hänet pohtimaan, voisiko kyseinen paikka sopia hänelle, sanoo Nordic Progress Oy:n johtava rekrytointikonsultti Heikki Korhonen. Lehtitaloissa haku voi muuttua kimurantiksi esimerkiksi silloin, kun tarvitaan editointiportaan osaajia. Toimitussihteerin ja toimituspäällikön työn jälki esimerkiksi ideointi- ja editointitaidot eivät usein ole toimittajan kirjoittaman jutun tavoin valmiissa julkaisussa nimellä yksilöitävinä. Tuntemattomia ihmisiä palkataan aikakauslehtialalalla harvoin mihinkään. Ihmisestä halutaan tietää jotakin. Siksi hakijoilta kysytään suosittelijoita ja heille tehdään tarvittaessa psykologisia testejä, kuvailee Töyry. Vaikka suorahakurekrytoinnit ovat monella alalla luonteva osa yritysten arkipäivää, ei asiasta aina haluta puhua. Ilmiö jää helposti kulissien taakse kuplimaan. On mahdollista, että headhunting-käsitteeseen suhtaudutaan varauksella, koska työnantajat haluavat jatkossakin käyttää monia rekrytoinnin kanavia. Heille on tärkeää, että työpaikkailmoitus lehdessä säilyttää tehonsa, Töyry jatkaa. Talouselämä-lehden päätoimittaja Reijo Ruokanen myöntää, että lehden tekemällä headhuntauksel- >>> 5 LÖÖPPI

4 6 LÖÖPPI Niina Leino vastaa Sanoma Magazinesin lifestyle- ja perhelehtien toimitusten esimiehenä muun muassa Gloria-, Meidän perhe- ja Vauva-lehdistä. Leino on työskennellyt myös Trendi- ja Olivia-lehtien päätoimittajana sekä Bonnier Publicationsin julkaisujohtajana. la voi olla vaikutusta siihen, miten saman lehden työpaikkailmoituksiin suhtaudutaan. Myös niin sanotut kosmeettiset haut paikat, jotka täytetään hiljaisesti talon sisällä voivat syödä koko alalla työpaikkailmoitusten uskottavuutta. Melkein aina, kun Talouselämässä on paikka auki, tulee kyselyjä, onko paikka oikeasti auki? Ja turhahan siitä on ilmoitella, jos paikka ei ole avoin, Ruokanen sanoo ja jatkaa: Talentumissa mitkään rekrytoinnin muodot eivät ole silti hakemusten määrään vaikuttaneet. Hakijoita on paljon. Viimeisen puolentoista vuoden aikana Talouselämään on palkattu ihmisiä sekä työpaikkailmoitusten että suorahaun kautta. Headhunting-konsulttia emme ole käyttäneet. Alan sisällä kyllä tiedetään, mitä kukakin osaa. Olen itsekin headhuntannut monta kertaa. Joskus rekrytointi on tätä kautta onnistunut, joskus ei ole, sanoo Ruokanen. Päätoimittajan mukaan työntekijöitä on vastavuoroisesti rekrytoitu suorahaun kautta kaikista Talentumin lehdistä toisiin työpaikkoihin. Työpaikan vaihtaminen ei nostata negatiivisia tunteita lähtijää kohtaan, mutta se herättää kysymyksen, miksi menetämme hyvän työntekijän? Toisaalta väkemme headhuntaaminen kertoo, että lehteämme ja työskentelytapaamme arvostetaan. Me Naiset-lehden päätoimittaja Marjo Vuorinen sanoo, että hänen johtamastaan lehdestä työntekijöitä on sekä headhuntattu että yritetty headhuntata. Minusta on lähtökohtaisesti hyvä, että ihmiset käyvät työhaastatteluissa silloin, kun heidät sellaisiin kutsutaan. Niissä oppii aina, vaikkei päättäisikään ottaa paikkaa tai vaikkei tulisikaan valituksi. Myös päätoimittaja pitää silmänsä auki. Vierastan sanaa headhuntaus, mutta totta kai seuraan jatkuvasti alaa ja hyviä tekijöitä. Jokainen päätoimittaja haluaa varmasti joukkoonsa alan parhaat ihmiset. Headhunting-konsulttia en ole käyttänyt, Vuorinen koostaa. Heikki Korhosen mukaan rekrytoinneissa ei aina ole oleellisinta, onko henkilöllä viiden vai 25 vuoden työkokemus. Usein riittää, että on näyttöä tekemisen palosta ja kovista onnistumisista. Mitä korkeammalle päällikköportaan rekrytoinnissa mennään, sitä oleellisempaa kuitenkin on, sopivatko henkilö ja lehden imago yhteen. Nimestä maksetaan Reijo Ruokasen mukaan lehdistössä on suurin kysyntä sellaisille erikoistuneille toimittajille, joille on Rekrytointikonsultti Heikki Korhosen mukaan aikakauslehtiin rekrytoidaan suorahaun kautta yleisimmin toimitussihteerejä, erikoistoimittajia, toimituspäällikköjä ja päätoimittajia. Työntekijästä, jolla on nimeä, ollaan valmiita maksamaan. Mika Lahtonen rakentunut vahva ammatillinen identiteetti. Esimerkiksi hyviä viihdetoimittajia on suhteellisen vähän, sillä kontaktit merkitsevät paljon. Myös hyvistä taloustoimittajista on suuri kysyntä. Samoilla linjoilla on Hymy- ja Alibi- lehtien päätoimittaja Mika Lahtonen. Työntekijästä, jolla on nimeä, vahvaa kokemusta ja ammattitaitoa, ollaan valmiita maksamaan. Lehti-ilmoituksilla heitä ei haeta, vaan henkilökohtaisilla kontakteilla. Alan huiput tunnetaan. Lahtosen päätoimittamissa lehdissä ei tehdä headhuntausta, sillä etenkin Hymyä pyöritetään pitkälti freelance-toimittajien voimin. Suorahakua hän silti pitää hyvänä asiana, joka lisää tervettä kilpailua alalla. Niin ikään Sanoma Magazines Finlandin lifestyle- ja perhelehtien toimitusten esimies Niina Leino ei näe realistisena mitään alaa, jossa taitavia ihmisiä ei palkattaisi kilpailijoilta omaan yritykseen töihin. Olen joskus kuullut, että sanomalehtien päätoimittajia on etsitty konsulttiyritysten avulla. Sanoma Magazinesilla tällaista ei ole ollut. Itsekin olen aina soittanut kiinnostaville ihmisille suoraan. Tavallisesti paikkaan on ollut samalla myös avoin haku. >>> 7 LÖÖPPI

5 8 LÖÖPPI Työntekijöiden kokemuksia headhuntingista: Olen vaihtanut kaksi kertaa työpaikkaa headhuntingin kautta. Ensimmäisellä kerralla palkkaa tarjottiin noin 1000 euroa enemmän kuin mitä sain vanhassa työssäni. Viimeisimmällä kerralla suurin syy oli vanhassa työpaikassa potemani työuupumus. Nykyisessä työssäni kuukausipalkka on muutaman satasen isompi, mutta työn määrä kohtuullisempi. Art Director, aikakauslehtiala Minua ei ole headhuntattu. Jos niin tehtäisiin, harkitsisin vaihtamista siinä tapauksessa, että tarjottu paikka merkitsisi ylennystä, isoa palkankorotusta ja mielenkiintoista pestiä. Jos minut haluttaisiin headhuntata, tuntisin itseni imarrelluksi. Sehän merkitsisi, että työtäni arvostetaan. Erikoistoimittaja, aikakauslehtiala Minut headhuntattiin nykyiseen työhöni. Vaihdoin työpaikkaa, koska yritys kiinnosti minua lehtitalona ja halusin päästä tekemään kohderyhmälehteä. Rahalla tai asemalla ei ole merkitystä: minua kiinnostaa sisältö. Headhunting on imartelevaa, mutta toisinaan tuntuu ensimmäistä vakipaikkaansa odottavien ystävien puolesta epäreilulta, että monet pestit täytetään mystisten tutun tuttu -suosittelurinkien kautta. Editoiva toimittaja, aikakauslehtiala Minua on headhuntattu kahden kilpailevan lehden toimesta. Viimeksi toimituspäällikkö soitti minulle ja kysyi, olenko valmis kuulemaan heidän työtarjouksensa. Sovin tapaamisen kahvilaan. Ennen kuin ehdin paikalle, esimieheni oli saanut tiedon asiasta. Hän kysyi, mitä maksaa, että jään. Tein heille palkkaani koskevan ehdotuksen, joka hyväksyttiin. Kilpaileva lehti ei olisi mitenkään pystynyt vastaamaan omasta lehdestäni saamaani tarjoukseen. Lisäksi pystyn nykyisessä työssäni toteuttamaan itseäni monipuolisemmin ja vapaammin kuin mitä kilpailijalla pystyisin. Headhuntaus oli kuitenkin itselleni unelmatilanne. Erikoistoimittaja, aikakauslehtiala Headhunting herättää minussa pääasiassa ahdistavia ajatuksia, enkä usko, että vaihtaisin työpaikkaa, jos minua yritettäisiin headhuntata. Koen vahvasti, että kaikki ammattiini liittyvä osaaminen linkittyy elimellisesti nykyiseen työpaikkaani. Toimittaja, kustannusala Minut headhuntattiin nykyiseen työhöni: toisen lehden päätoimittaja soitti ja kysyi, olisinko kiinnostunut paikasta ja pyysi haastatteluun. Koko prosessi kesti noin kuukauden. Samalla laskin palkkaani reilusti, mutta tiesin, että voin kehittyä ammatillisesti. Vakituista sopimusta pidin ehtona. Jos en palavasti haluaisi vaihtaa työpaikkaa, kertoisin varmasti esimiehelleni, jos saisin toisesta lehdestä tarjouksen. Esimiehen on hyvä tietää, jos joku muukin on minusta kiinnostunut. Kerran aiemmin olen ollut vähällä vaihtaa paikkaa, ja kun kerroin siitä, sain palkankorotuksen vanhassa työssäni. Editoiva toimittaja, aikakauslehtiala Minuun otettiin toisesta kustantamosta toistuvasti yhteyttä, ja kuukausien mietinnän jälkeen vaihdoin kyseiseen työhön. Päätökseeni vaikutti työn sisältö ja paikan myötä minulle tarjottu suuri vastuu. Aiemmin myös rekrytointikonsultti on lähestynyt minua. Uskon, että headhunting on kustannusalalla hyvin yleistä, mutta asiasta ei ehkä uskalleta puhua. Isoissa taloissa työntekijät saavat pyydellä monia asioita anteeksi, koska kustannustalojen myrskyisyyden takia alalla on edelleen paljon herkkyyttä ja vaikeita asioita. Esimies, kustannusala Työpaikasta on turha ilmoitella, jos se ei ole oikeasti avoin. Reijo Ruokanen Uusien etsintää, vanhojen huoltamista Headhunting on aikakauslehtitaloissa yleisesti käytetty rekrytoinnin muoto. Pienellä alalla on helppo ottaa tekijöihin suoraan yhteyttä, summaa Talouselämä-lehden päätoimittaja Reijo Ruokanen. Niina Leino muistuttaa, että rekrytoinnin vastapainoksi kustantajilla on vastuu kasvattaa alalle uusia ammattilaisia. Myös Aller Median toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä peräänkuuluttaa työnantajan velvollisuuksia. On tärkeämpää kouluttaa ja pitää hyvä huoli vanhoista työntekijöistään kuin etsiä uusia työntekijöitä kilpailijoilta, Aalto-Setälä sanoo. Hän itse sai huhtikuussa konsultilta tarjouksen toisessa talossa avoinna olevasta johtajan paikasta. Houkutussanoina työn vaihtamiseen olivat paljon isompi firma ja paremmat edut. Ja se, ettei kohta enää kysyttäisi. Syyt eivät vedonneet. Kaksi edellistä kertaa, kun minua yritettiin saada vaihtamaan työnantajaa, en ole lähtenyt. Raha tai paljon suurempi johdettavien määrä ei ole minulle riittävän suuri motiivi vaihtaa kaikki kollegat ja yhdessä rakennettu visio. Hakemuksia rustaamalla Aalto- Setälä ei kuitenkaan ole työpaikkoja vaihtanut. Asiantuntijoita kun kysellään kilpailijoille töihin jatkuvasti. Samankaltaiseen tehtävään ei silti kannata lähteä, jos viihtyy nykyisessä jengissä. Ihmisten motiivit tehdä työtä eivät ole aina ilmiselviä. Myös Reijo Ruokasella on omakohtaisia kokemuksia headhuntauksen kohteena olemisesta. Minua on vuosien varrella headhuntattu paikasta toiseen, ja olen vaihtanut työtä tätä kautta pari kertaa. Voin sanoa, että kannatti vaihtaa. Raha ei nouse jalustalle Millainen sitten on aikakauslehtitalon unelmatyöntekijä ammattilainen, jonka perässä päälliköt vertauskuvallisesti juoksevat rahaa tursuva salkku kädessään? Niina Leinon määrityksen mukaisesti hän on ryhmätyötaitoinen henkilö, jolla on näkemyksellisyyttä ja analysointikykyä. Salkku tosin ei ole pohjaton: palkkataso ja toimenkuvan vaatimustaso halutaan pitää linjassa keskenään. Bonnier Publicationsin toimitusjohtaja Marjaana Toiminen sanoo, että rekrytoinnissa on viisasta edetä oman tiimin, yrityskulttuurin ja tavoitteiden lähtökohdista. Niin yrityskulttuurin luominen kuin siihen liittyvä rekrytointi ovat tarkkaa puuhaa. Yrityksen menestystekijät rakentuvat niistä, Toiminen korostaa. Hän ei myöskään pidä järkevänä työntekijöiden houkuttelemista suurilla palkoilla. Pienelle lehtitalolle tämä houkutuskeino ei edes olisi mahdollinen. Luulen, että ihmisiä houkuttelee palkkaa enemmän mahdollisuus kehittyä, kokea uusia asioita ja tehdä merkitykselliseksi kokemaansa työtä. Palkalla ja eduilla on tietysti merkitystä, mutta ne eivät saa ratkaista. Heikki Korhonen sanoo, että palkkakeskustelut käydään perinteisesti vasta rekrytointihaastattelujen finaalivaiheessa. Rahaa ei nosteta jalustalle, muttei se ole keskusteluissa myöskään hidaste. Koska suorahaulla yleensä etsitään eksperttejä, työnantajat kyllä tietävät, että he saattavat joutua maksamaan sopimuspalkkoja enemmän. Korhonen työskenteli itsekin ennen rekrytointi- ja valmennuskonsultiksi ryhtymistään lehtialalla 26 vuotta, muun muassa sanomalehtitalo Länsi-Suomi Oy:n toimitusjohtajana. Nykyisessä työssään hän tekee pääasiallisesti media-alan rekrytointeja, jotka ovat Nordic Progress Oy:n kaikesta rekrytointityöstä noin kymmenen prosenttia. Korhosen mukaan headhunting on hieman yleisempää aikakauslehtialalla kuin kustannustaloissa. Kustannuspuolella suorarekrytoinnit kohdistuvat yleisimmin tehtäviin, joissa hoidetaan talon liiketoimintaa tai johdetaan toimitusta. Myös kiinnostavat esimiehet vievät taloa vaihtaessaan usein työntekijöitä mukanaan. Taloustaantuma on osaltaan vaikuttanut yrityksissä tehtäviin rekrytointeihin. Lehtialalla vaikuttaisi siltä, että kesän jälkeen uusia kuvioita laitetaan vauhdilla liikkeelle. Ja yleensä silloin, kun kasataan uutta organisaatiota, rekrytointimahdollisuuksia kartoitetaan headhuntingin kautta. 9 LÖÖPPI

6 Tällä Miinaharava-palstalla Miina Poikolainen ruotii journalismia käsitteleviä tietokirjoja. Miina on SAL:n opintosihteeri. Alan oppikirjat kuluvat hänen hyppysissään hiirenkorville. Mitä kirjoittaminen on? Kun ymmärrämme, mitä kaikkea kirjoittaminen voi olla, osaamme myös ratkaista paremmin siihen liittyvät ongelmat, toteaa Kimmo Svinhufvud. Kimmo Svinhufvud: Kokonaisvaltainen kirjoittaminen 2. painos, Tammi 2007 Ovh. 36,20 euroa Yhden mielestä taidokas kirjoittaminen on luovuutta, toisen mielestä oikeakielisyyttä ja kolmannen mielestä jotain ihan muuta. Ennen kuin voi tulla paremmaksi kirjoittajaksi, täytyy siis ihan aluksi pohtia, mitä kirjoittaminen tarkoittaa ylipäänsä ja mitä sillä tavoittelemme. Opettaja, bloggaaja ja kirjailija Kimmo Svinhufvud jakaa kirjoittamisen kolmeen eri osa-alueeseen: tekstiin, kirjoittamisprosessiin ja kirjoituskulttuuriin. Blogissaan Svinhufvud määrittelee, että kokonaisvaltainen kirjoittaminen tarkoittaa muun muassa kirjoittamista, joka on kiinnostunut kirjoittamisen yleisistä lainalaisuuksista yksittäisten lajien tuolla puolen. Perinteisten kirjoittamisoppaiden sijaan Kokonaisvaltainen kirjoittaminen tarjoaa teoreettisen näkökulman kirjoittamiseen. Harjoituksiakin kirjassa on, ja ne haastavat tutkimaan itseään kirjoittajana sekä yleisellä että yksittäisten tekstien tasolla. Myös palautteen antamiseen ja vastaanottoon annetaan hyviä suuntaviivoja. Etenkin kirjoittamisen ongelmia ja kirjoituspro- sessia käsittelevät kappaleet tarjoavat toimittajalle eniten eväitä ja pohdittavaa. Kirja ei ole erityisesti suunnattu toimittajille, vaan kaikille kirjoittamisen opiskelusta ja opettamisesta kiinnostuneille. Svinhufvud ei tarjoa helppoja ratkaisuja. Kokonaisvaltaisen kirjoittamisen opiskelu vaatii itsetutkiskelua ja -kuria, aikaa, sitoutumista ja rutiinien luomista joskin myös kaavojen rikkomista. Kaikki työtavat eivät ole yhtä hyviä, mutta yhtä oikeaakaan ei ole olemassa. Olipa kyseessä sitten kouluaine tai lehtijuttu, kehitämme kirjoittamiselle usein erilaisia esteitä. Niitä voivat olla haitalliset ja väärät käsitykset kuten hyvät kirjoittajat eivät koskaan näytä keskeneräisiä tekstejään muille tai hyvät kirjoittajat aloittavat kirjoittamisen vasta, kun ovat saavuttaneet oikeanlaisen vireen. Haitallisten asenteiden lisäksi esteet voivat olla konkreettisia asioita kuten stressiä tai jatkuvia keskeytyksiä. Esteet aiheuttavat pahimmillaan kirjoittajan blokkia tai tyhjän paperin kauhua. Svinhufvudin mukaan suuri osa kirjoittamisen esteiden poistamista on sitä, että yksinkertaisesti opettelee uudenlaisia asenteita ja toimintatapoja, jotka vastaavat paremmin todellisuutta ja jotka ovat suotuisampia kirjoittamistamme ajatellen. Svinhufvud kehottaa miettimään, mitkä ovat juuri sinun kompastuskivesi: lykkääminen, sisäinen sensuuri, epäonnistumisen pelko, perfektionismi vai aikaisemmat negatiiviset kokemukset? Entä oletko estynyt vai Kirjoittaminen vaatii itsetutkiskelua ja -kuria, aikaa, sitoutumista ja rutiinien luomista mutta myös kaavojen rikkomista. tuottelias kirjoittaja? Usein jatkamme jotain totuttua työskentelytapaamme, vaikkei se edistäisikään toimintaamme. Kun löydämme ongelmakohtamme, voimme parantaa koko kirjoitusprosessia. Lääkkeeksi kirjoittamisen lukkoihin Svinhufvud suosittelee samaa, mitä monet muutkin eli sitä itseään, kirjoittamista. Myös lukeminen tukee kirjoittamista. Jos olet lykkääjä, niin kuin allekirjoittanut, teet mitä tahansa, jottei sinun tarvitsisi alkaa kirjoittaa. Apu voi löytyä kirjoita ensin -periaatteesta, joka on lykkäämisen aktiivista vastustamista. Tämä on Svinhufvudin mukaan tärkeä periaate, jos haluaa suhtautua kirjoittamiseen vakavasti. Svinhufvud toteaa, että tutkimusten mukaan yhteistä menestyneille kirjoittajille on esimerkiksi suotuisan ajan ja paikan varaaminen kirjoittamiselle ja sen priorisoiminen ennen muita askareita. Näihinkään ei kannata jumittua, vaan kirjoittaa myös silloin, kun olosuhteet eivät ole kirjoittamiselle suotuisia: kiireessä, huonoilla välineillä tai vaikessa paikassa. Tärkeintä on kirjoittaa, ei keksiä tekosyitä sen tekemättä jättämiselle. Kun tekstiä on synnyttävä, kannattaa kirjoittaa aina tilaisuuden tullen edes hetki. Vaikka nyt heti! Englantilaisen kirjallisuuden tutkijan ja kielitieteilijän Roz Ivani in kuusi tapaa hahmottaa kirjoittamista: 1. Kirjoittaminen on taitoa. 2. Kirjoittaminen on luovuutta. 3. Kirjoittaminen on prosessi. 4. Kirjoittaminen on tekstilajin tuottamista. 5. Kirjoittaminen on sosiaalista toimintaa. 6. Kirjoittaminen on sosiopoliittista toimintaa. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ vaihde , Puheenjohtaja Olli Luukkainen Neuvottelujohtaja Juha Jäske Koulutusjohtaja Heljä Misukka Tiedotus Heikki Sahlman , Minna Rosenström , OPETTAJA Opettajien järjestö- ja ammattilehti Päätoimittaja Hannu Laaksola , LÖÖPPI

7 Tällä palstalla sallilaiset kertovat harrastuksistaan. Tällä kertaa Me Naiset -lehden toimitussihteeri Riitta Ryynänen kertoo, miten terapeuttista hommaa kuusentaimien istutus ja hoito on, ja miten hyvältä ja ansaitulta maistuu korvessa nuotiolla käristetty ryynäri. Kyykäärmeitä, karhunpaskaa ja kyyneleitä. Siitä on kaupunkilaisen metsänhoito tehty. Ja ramavit-terapia. 12 LÖÖPPI Horsmikon ramavit-terapia M Teksti: Riitta Ryynänen Kuvat: Ryynäsen kotialbumi aalta sinä olet tullut. Maalle sinun pitää jälleen tuleman. Kannan olallani metsänhoitoyhdistykseltä lainaamaani punaista muovista vakkaa, johon on sullottuna kerralla kolmisenkymmentä kuusentaimipottia. Lasken mielessäni taimiväliä viisi askelta eli noin kaksi ja puoli metriä. Olen valmis junttaamaan kädessäni olevan metrisen istutusputken taas maahan, mutta sitä ennen potkaisen istutuskohdasta hieman maata rikki jo parempia päiviä nähneillä maastokengilläni. Mätäs lähtee helposti irti ja lentää parisenkymmentä senttiä sivuun. Saman tien minä hyppään parin metrin verran loikkaa karvat pystyssä ja kiljahtaen. Potkaisemani mättään alta on paljastunut somalla kiepillä oleva kyykäärme. On toukokuu. Ja minusta näkee sen. >>> 13 LÖÖPPI

8 14 LÖÖPPI Karhu jättää palstalle tassunsa painauman, ruokalautasen kokoisen jöötiläjän ja pienen pelon. Sielun ja ruumiin voitelua Tuosta tapahtumasta on erinäisiä vuosia, ja yli kuusentaimen maahanpanosta muodostui vähintäänkin yhtä paljon oman sielun ja ruumiin hoitoa kuin pakollista lakisääteistä metsänistutusta puiden latskauksen jälkeen. Muutamaa kuukautta ennen istutusprojektia olivat käämit alkaneet kärähtää silloisessa työpaikassa, luottoa oli ja töitä ja paineita sen mukaisesti. Hakeuduin Aslakiin ja siellä psykoterapeutti oli ensimmäinen, joka kysyi, miten voin. Minä aloin siltä istumalta vollottaa ja tein sitä samaa koko viikon oitis, kun joku ystävällisesti vain katsoikin kohti. Olisi ehkä hyvä, jos hakisit sairauslomaa, totesi terapeutti, ja minä olin aika lailla samaa mieltä. Oli vain yksi mutta. Valkotakin mömmöpakko Nythän on niin, että parhaat toipumistulokset tällaisissa tapauksissa saadaan, kun mennään heti takaisin töihin, toteaa lääkäri, jolle psykoterapeutin kehotuksesta menen puhumaan tuntemuksistani heti Aslak-viikon jälkeen. Mutta kun uuvuttaa ja ahistaa. Tämän jälkeen en enää yhtään ihmettele, miksi Suomessa puoli miljoonaa ihmistä syö mömmöjä. Kesän aikana horsmikko kasvaa minua pidemmäksi ja raivausveitsi heiluu kerran jos toisenkin heinikkoa latskatessa. Tässä kuvassa tosin tehostan vaikutelmaa koukistamalla polvia. No jos viikon nyt sitten annan sairauslomaa, ja mielialalääkkeitä olisi hyvä ottaa. Mitään lääkkeitä tarvitse ja halua, kun ei vain nyt jaksa. Pakko saada välimatkaa, perustelen. Miten sinä olet noin negatiivinen? Ai mitenkö olen negatiivinen, kun sattumalta sattuvat olemaan voimat vähissä. Otan kyllä ne lääkkeet, jos tämä ei mene huilimalla ohi, protestoin. Viikon jälkeen toisella lääkärillä on sama litania, ja hänen perustelunsa ne vasta ällikällä lyövätkin. Minäkin olen syönyt jo viisi vuotta noita samoja lääkkeitä ja olen tullut siihen tulokseen, että minun on syötävä niitä lopun elämääni, töräyttää tämä valkotakki mielestään varmasti maailman mahtavimman argumentin. Minä olen niin pöyristynyt moisesta, etten saa sanaa suustani, en etenkään sitä, että tuo repliikki viimeistään estää minut vastaanottamasta reseptiä. Tämän jälkeen en enää yhtään ihmettele, miksi Suomessa puoli miljoonaa ihmistä syö mömmöjä. On näemmä pakko. Ramavit hikoilemalla pois Minut pelastaa kesäloma, jonka saan liitettyä kaikkiaan kolmen viikon sairausloman päätteeksi ja Suomen metsänhoitolaki, joka velvoittaa minut istuttamaan metsää aukkohakkuulleni. Lonttaan kahdeksan hehtaarin alaa edestakaisin vakan ja istutusputken kanssa, merkkaan jokaisen taimen punaisella kuitunauhalla, jotta syksyllä näen niitä paremmin pelastaa minua korkeammaksi kasvavan horsmikon seasta. Jos kymmensenttiset taimet jättää talveksi oman onnensa nojaan, pitkät heinät lakoavat niiden päälle ja raskaan lumen myötävaikutuksella ne vääntävät ja taittavat taimien latvat. Kun kesälomaa on kulunut nelisen viikkoa ja istutusruljanssi alkaa olla loppuvaiheessa, yksi kaunis >>> 15 LÖÖPPI

9 16 LÖÖPPI Ramavit ramasee, masentaa, vituttaa on poissa. päivä hoksaan ja yllätyn, että kappas vain, minua ei enää uuvutakaan. Ramavit ramasee, masentaa, vituttaa on poissa. Oireet ovat haihtuneet hien mukana goretex-takin läpi raikkaaseen karjalaiseen saloilmaan, hukkuneet ruumiillisen rasituksen aiheuttamien kolotusten joukkoon, tallautuneet kumpparien alle taiteillessani jyrkkää mäennyppylää ylös ja alas ja välillä sivuttain, palaneet nuotioon paistaessani ryyni makkaraa ja lähteneet tuulen lentoon, kun olen istunut kannonnokassa syömässä ruisleipää, karjalanpiiroota ja lanttukukkoa ja juomassa Airamista lattea miettimättä yhtään mitään. Raivo auttaa aina Taimien pelastusoperaatiot ovat jatkuneet syksyyn painottuvalla kesälomallani joka vuosi istutusrupeaman jälkeen. Autoon pakkaan päällimmäiseksi kuhmolaisessa ajatushautomossa syntyneen kätevän pelin, raivausveitsen, jolle olen antanut hellittelynimen Raivo. Kieltämättä tässä pakkoharrastuksessa on jotakin pervoa. Alkupäivinä seisoessani ruskean eri sävyissä synkistelevän aukkohakkuun reunassa tuntuu olo aika lohduttomalta. Muutaman kerran olen heilunnan lomassa herauttanut oikein mojovat itsesäälin itkutkin, tai pikemminkin ne ovat olleet hiljakseen mutta ehtymättömästi valuneita puroja. Viisikin viikkoa on urakkaan huvennut, kolmesta kymmeneen tuntia päivässä, jaksamisen ja sään mukaan. Aamulla on oikea käsi ollut välillä niin turvoksissa työstä, etten ole saanut sormia kunnolla nyrkkiin. Usein on satanut vettä jatkuvana losotuksena, etteivät mitkään texit ole sitä pystyneet pidättämään, ja päivän päätteeksi olen ollut alusvaatteita myöten märkä ja kylmissäni. Kerran ehti lokakuussa tulla jopa räntää, ja jouduin etsimään taimia ensiksi potkimalla lunta, sitten haromalla heiniä, enkä välttämättä siltikään niitä löytänyt. Onneksi istutustaimia terhakammat luonnontaimet ovat alkaneet viime vuosia punkea innolla pintaan itse asiassa ne ovat osoittaneet, että vaaditut istutukset ovat olleetkin pääosin turhia. Mutta se on sitä metsäpolitiikkaa. Oman säväyksenä korven hiljaiseloon ovat tuoneet karhunjäljet. Ensimmäisen kerran kieltämättä säväytti. Otso oli käynyt riipimässä kaikki palstan pihlajat nurin ja syönyt niistä marjat. Maahan se oli jättänyt hajanaisia terttuja, kymmensenttisen kämmenen jäljet ja mojovan paskaläjän osin vielä syötävän näköisine puolukoineen. Tuon tapauksen jälkeen olen soittanut aamuisin auton poppivehkeitä muutaman minuutin ovet apposen auki, että saisi otso pentuineen vähän etumatkaa. Eväsrepun viereen kannonnokkaan asetan Pohjois-Karjalan maakuntaradion pölöttämään, tai pikemminkin suhisemaan. Talkooväki siis mikä? Jos joku nyt vinkkaa, että kyllähän innokkaita talkooporukoita noin Joka istutuskuuseen kurkottaa, se tällä ilomantsilaisella palstalla pikemminkin luonnontaimeen kapsahtaa. Mutta se on sitä metsäpolitiikkaa. ihanaan luontoon seuraksi ja avuksi ilmaantuu, niin voin sanoa, että puheissa ja teoriassa kyllä, mutta todellisuudessa ei siskoani lukuun ottamatta. Jokaisella on nimittäin se oma elama. Eikä ketään tumpulaa mielellään huolikaan mukaan, siis sellaista, jonka perässä pitäisi vielä käydä tsekkaamassa, onko hän varmasti huomannut heinätukkojen alta jokaisen taimipoloisen. Nehän ovat nyt kuin omia lapsia, jokainen on pelastettava. Mutta joka vuosi onneksi tulee aina sama onnellinen loppu: päivä päivältä jäljellä oleva urakka vähenee ja vuosi vuodelta homma nopeutuu. Palstaa halkoo metsätie, ja ensiksi hoidan sen yläpuolisen osan, yleensä melko lailla samassa järjestyksessä vasemmalta oikealle, sitten on vuorossa toinen, rantaan päin polveileva puoli, jossa on vähemmän käärmeitäkin. Kaiken kärvistelyn palkitsee viimeinen päivä ja aivan tien vieressä oleva, viimeiseksi jättämäni pieni läntti, jonne on mahtunut vain muutamia kymmeniä taimia. Siinä jokaisen horsman nitistäminen on silkkaa nautintoa. Kun viimeinen taimi on pelastettu, mielen täyttää joka kerta pieni ihmetys, tai pikemminkin riemukas kuplinta by perkele: minä tein sen taas. Ilomantsiin suuntaan tänäkin vuonna, sillä taimet ja ilmiselvästi myös minä tarvitsevat sitä vielä ainakin parin vuoden verran. Sitten ne ovat tarpeeksi isoja selviytyäkseen omin voimin. Tosin sen jälkeen pitäisi aloittaa raivaussahalla heiluminen. Jokin kuulas syksypäivä voi käydä niinkin, etten palaa sieltä kannonnokasta Helsinkiin enää lainkaan. Maalla sinun pitää jälleen oleman LÖÖPPI

10 18 LÖÖPPI Journalismia liuku hihnalta Toimittajan työ on muuttumassa nuorten la on jo pidempään ollut toimitusten työhyvinvoinnin keskeinen on- unelma-ammatista ammatiksi, johon harvat haluavat enää näppejään sotkea. gelma. Jatkossa se on yhä suurempi ongelma, Savolainen arvioi. Suurin osa alan opiskelijoista epäilee mediayritysten työllisyysmahdollisuuksia ja tulevaisuuden näkymiä, eikä ihme. Teksti: Marko Korhonen kuvitus: unto helo Vuonna 2011 Journalistiliitto kirjasi parikymmentä YT-neuvottelua, ja syksyn neuvotteluissa työpaikka lähti sadalta journalistilta. Kaksi vuotta aiemmin työpaikkoja menetettiin viisisataa. Tuskaa ei helpota, että Alma Median kirveslinja leikkaa tänä vuonna yhtiön lehdistä 135 työpaikkaa ja Talentumkin ulkoisti vaihteen vuoksi taas henkilöstöään. Myös TS-konserni on ilmoittanut YT-neuvotteluista. Alan yhteistoimintaneuvotteluille on ollut tyypillistä, että juuri mitään ei ole jätetty tekemättä eli taloissa tehdään edelleen samoja tuotteita ja suunnilleen samassa määrin, kertoo edunvalvontajohtaja Petri Savolainen Suomen Journalistiliitosta. SJL:n asiamiehen Jarmo Häkkisen mukaan opiskelijaseminaareissa on heikkojen työllisyysnäkymien lisäksi tullut esiin pari muuta tärkeää syytä, miksi nuoret eivät usko työskentelevänsä tulevaisuudessa toimittajina. Opiskelijat pitävät journalistin työtä liian raskaana: työn luonne on muuttunut liukuhihnatyöksi. Yhtä moni on todennut, että journalistisen työn sisältö ei vastaa enää omaa ammatti-identiteettiä tai -ihannetta. Sähköposteja ja häiriöitä Missä kaksi tai kolme journalistia kokoontuu, keskustelu lipsuu ja on lipsunut jo vuosien ajan kiireeseen. Tutkimuksen tasolla kiire nostettiin tapetille vuonna 2008, kun Jyrki Jyrkiäinen julkaisi SJL:n jäsentutkimuksen pohjalta kirjan Journalistit muuttuvassa mediassa. Tutkimuksen päiväkirjaosuudessa tuotiin esiin kirjoittajien raskaita kokemuksia työtahdin kiristymisestä. 27 prosenttia vastaajista, joita oli 614, piti journalistin työn suurimpana ongelma aikataulupaineita, kiirettä ja stressiä. Mikä journalistin työtä kuormittaa? Jyrkiäisen kokoaman listan kärjessä olivat sähköpostit. 74 prosenttia arvioi määrän lisääntyneen erittäin paljon tai jonkin verran. Lisääntyneet työrauhan häiriöt toimitustiloissa harmittivat lähes puolta vastaajista. Kokousten määrän kasvu kuormitti yli kolmannesta. Pienemmällä ja pienemmällä porukalla tekeminen ei paranna jaksamista, vaan pahentaa kiirettä, joka monien tutkimusten ja ihan käytännön kokemusten perusteel- Missä kaksi tai kolme journalistia kokoontuu, keskustelu lipsuu kiireeseen. Vain rahan takia Viime syksynä julkaistiin Janne Matikaisen toimittama kirja Muuttuvat mediat haasteelliset sukupolvet. Kirjassa analysoitiin Taloudellisen tutkimustoimiston media-alan opiskelijoille tekemää kyselyä, johon vastasi 246 opiskelijaa yliopistoista sekä kahdesta ammattikorkeakoulusta (Turku ja Haaga-Helia). 71 prosenttia vastaajista uskoi työskentelevänsä opintojen jälkeen muussa kuin journalistisessa työssä. Yksi vastaajista kirjoitti: Journalistista prosessia ei voi tehostaa määräänsä enempää journalismin tason kärsimättä. Jos johto tolkuttaa sitä, että tuottavuus on laatua tärkeämpää, pian toimitukset ovat täynnä väkeä, jotka tekevät journalismia vain rahasta vailla intohimoa. Syksyllä tehtiin myös Suomen Journalistiliiton kysely, jossa selvitettiin nuorten toimittajien työhyvinvointia. Kahdessa viikossa kyselyyn vastasi 608 nuorta, joista 90 prosenttia oli vuotiaita. Suurimmat ongelmat olivat muun muassa työn määrä/kiire, arvostuksen puute, pätkätyöhön liittyvä epävarmuus, loman puute ja huono palkka. Kolmannes vastaajista oli puhunut ammattilaisen kanssa uupumuksesta, stressistä tai muusta vastaavasta ja neljännes oli käyttänyt lääkkeitä unettomuuden, masennuksen tai muun sellaisen hoitoon. Valehteleva roskajoukko USA:n ja Kanadan suunnalla toimiva Career Cast julkaisi keväällä perinteeksi muodostuneen pahimpien ammattien listan (Talouselämä Tässä ovat kaikkein hirveimmät ammatit). Listalla tarkastellaan työtehtävien fyysisyyttä, työllisyystilannetta, työympäristöä ja stressitasoa. Lehtitoimittajat olivat listalla viidentenä, heti öljylauttatyöntekijöiden jälkeen. Tiskaajat, teurastajat ja mittarinlukijat selvisivät vähän paremmin. Televisio- ja radiotoimittajat pääsivät myös listan kymmenen parhaan joukkoon. Jos hirveä ammatti ei kiinnosta nuoria, yhtiöt lappavat väkeä pihalle, median arvostus hupenee ja moni parlamentaarikkokin tuomitsee toimittajat valehtelevaksi roskajoukoksi, jolle pitäisi pukea olkavarsinauhat, millainen tulevaisuus journalismia odottaa? Johanna Vehkoo, joka julkaisi viime vuonna kirjan Painokoneet seis! Kertomuksia uuden journalismin ajasta kirjoitti 16. huhtikuuta blogin, jossa annetaan yksi vastaus. Näyttää siltä, että suomalaisessa sanomalehdistössä ollaan saavuttamassa vaihe, jota Yhdysvalloissa kutsutaan nimellä harvesting eli sadonkorjuu. Kyseessä on liikkeenjohdollinen strategia, jossa kuolevista sanomalehdistä niitetään viimeiset voitot. Se on suunniteltu aloille, joille ei ole näkyvissä pelastusta. 19 LÖÖPPI

11 20 LÖÖPPI Teksti ja kuvat: Miinta Poikolainen T apaan Meeri Koutaniemen tämän kotona Kalliossa. Vanhan kivitalon ylimmässä kerroksessa sijaitseva asunto tulvii ilta-aurinkoa. Koutaniemi on lähdössä seuraavana aamuna Boliviaan tekemään Steps Internationalin ja YLE:n tuottamaa Voices of the Poor -elokuvaa, muttei ole vielä edes pakannut. Hän on oppinut, että reissussa vähemmän on enemmän. Ensimmäisen kerran Koutaniemi lähti maailmalle 19-vuotiaana ylioppilaskirjoitusten jälkeen, kun hän halusi kokeilla kuvajournalistin ammattia käytännössä. Nyt hän on ehtinyt työskennellä lähes 20 maassa, ja Kallion koti on lähinnä pistäytymispaikka. Bolivian matkallaan hän asuu poikkeuksellisesti hotellissa, ja on siitä selvästi hieman pettynyt. Yleensä majoitun ilman mukavuuksia: nukun teltassa, tuttujen luona tai etsin majapaikan paikallisten luota. Niiltä matkoilta olen saanut kaikkein eniten. Olemalla freelancer Koutaniemi varmistaa sen, että hän voi valita projektinsa ja kuvattavansa itse. Hänen ei tarvitse sitoutua medioihin, joilla on väistämättä omat esittämisen tapansa. Minuun ne eivät päde ainakaan sopimuksenomaisesti. Ihminen kameran takana Vuoden henkilökuvan ottaja Meeri Koutaniemi pitää itseään sekä taiteilijana että journalistina. Pääosin ulkomailla työskennellyt Koutaniemi tekee sitä, mikä hänestä itsestään tuntuu tärkeältä. Ikuisesti utelias Koutaniemi sanoo olleensa jo lapsena kiinnostunut vieraista kulttuureista. Uteliaisuus on ollut vahvuus valokuvaajan työssä. Minua kiinnostaa, miten kulttuureista voi oppia niiden edustajien itsensä ehdottamalla tavalla ja säännöillä. Kysyn usein, miten kuvattava haluaisi tulla kuvatuksi. Miten Koutaniemi itse haluaisi tulla kuvatuksi? Avannossa Kuusamossa. Se on tärkeä paikka minulle. Vesi on elementtinä meditatiivisen rauhoittava ja tarpeellinen työni tuoman hektisyyden takia. Koutaniemen mukaan Suomessa otetaan liian vähän mallia kansainvälisistä julkaisuista. Hänellä it- sellään on tapana ostaa matkoiltaan paikallisia lehtiä ja poimia niistä ideoita ja inspiraatiota. Tavoitteeni on tehdä sellaisia kuvaprojekteja, jotka eivät päädy helposti mediaan. Yhteiskunnallista keskustelua piilossa pidetyistä teemoista tulisi provosoida vieläkin pontevammin. Ihmisiin voi luottaa Koutaniemi on luottanut intuitioonsa sekä työssään että maailmalla liikkuessaan. Nuorena yksinäisenä naisena ei ole aina viisasta lähteä vieraiden ihmisten tai varsinkaan miesten Näin tämän jutun kuvat syntyivät Kun toimittaja lähtee kuvaamaan valokuvaajaa, vaarana on, että hän saattaa oppia jotain. Koutaniemeä kuvatessani opin, että henkilökuva vaatii aikaa ja ajatusta. Aikaa ensimmäisestä ruudusta viimeisiin, myös kohdetta miellyttäviin otoksiin, meni noin tunti. Sinä aikana otimme kymmeniä kuvia, säädimme kameran asetuksia, kokeilimme erilaisia paikkoja ja asusteita ja ennen kaikkea tutustuimme toisiimme. Jutun pääkuva on otettu Koutaniemen kameralla, joka on Canon 5 D mark II, objektiivi Sigma 50 mm f.1.4. Pienempi kuva on otettu toimittajan kameralla Canon EOS 40 D, objektiivi Canon EF 50 mm f.1.8. Koutaniemi on tehnyt kuviin peruskäsittelyn, eli säätänyt valkotasapainoa, saturaatiota, kontrastia, valotusta ja hionut yksityiskohtia ja rajausta. matkaan, mutta Koutaniemen vaisto on aina ollut oikeassa. Kerran sain moottoripyöräkyydin Intiassa eräältä mieheltä. Keskellä moottoritietä hän huusi minulle, mistä voin tietää, ettei hän raiskaa minua seuraavan talon takana. Hämmennyksessäni nauroin ja sanoin, etten mistään. Kaikki meni hyvin ja hän vei minut sinne, minne oli tarkoituskin. Vuoden henkilökuva kuvaa namibialaisen Herero-heimon jäsentä Musiona Hanturaa heimon perinneasussa, joka noudattaa eurooppalaisten siirtomaaisäntien mukanaan tuomaa 1900-luvun alun muotia. Oli kannustavaa kuulla tuomaristolta, että kuvassa päästiin ihmistä lähelle ja että siinä näkyy kuvaajan ja kuvattavan välinen luottamus ja vuorovaikutus. Aina ei ole yhteistä kieltä, mutta se ei estä vuorovaikutusta ja ei-verbaalista dialogia. Koutaniemi korostaa, että valokuvaus on aina subjektiivista. Olen taiteilija, en kameran jatke, vaan ajatteleva olento, joka käyttää teknistä apuvälinettä. En lohko todellisuudesta osia sellaisenaan kuin ne ovat, vaan esitän oman näkemykseni ja argumenttini. Loppu tulos on yhdistelmä valokuvaajan sanomaa, teknistä ja taiteellista luomista ja katsojan tulkintaa. Valokuva on ottamisensa jälkeen vasta puolessa välissä matkaansa. Toinen puoli tulee katsojan tulkinnasta. 21 LÖÖPPI

12 SAL:n hallitus vastaa Uudessa Hallitus vastaa -sarjassa esitetään kolmelle hallituksen jäsenelle kolme tiukkaa edunvalvonta kysymystä. Tällä kertaa arpa poimi vastausvuoroon kustannustoimittaja Kaisa Kauppilan, toimitussihteeri Auli Saukkosen ja päätoimittaja Heidi Niskalan. Kuinka profaanisia päätelmiä kysymyksistä ja vastauksista voi tehdä? Lue ja päätä itse! KALUSTETTU VUOKRAKAKSIO NEW YORKISSA 560 /VIIKKO + 80 /LISÄPÄIVÄ VUOKRATTAVISSA VIIKOSTA KOLMEEN KUUKAUTEEN 15 MINUUTTIA COLUMBUS CIRCLEEN TAI BLOOMINGDALESILLE 22 LÖÖPPI Heidi Niskala Kolmiokirja Lisää liksaa vai enemmän lomaa? Lisää liksaa. Fakta on, että palkalla saa aina vaan vähemmän, kun kaikki kallistuu. Eri lehtitalojen välillä on myös isoja eroja. Kana takapihalle vai Vokswagen Biitle? Kana takapihalle. Luonnonläheisyys ja ajatus hitaammasta elämäntyylistä viehättävät, samoin luomu- ja lähiruoasta. Barrikaadeille vai neuvotte maan? Neuvottelemaan. Asioista on joka tapauksessa neuvoteltava jossakin vaiheessa, joten kannatan pyrkimystä neuvottelutilanteeseen. Neuvottelemisen taitoa voisi kyllä opettaa enemmän. Kaisa Kauppila Wsoy Lisää liksaa vai enemmän lomaa? Juuri nyt lisää liksaa, kymmenen vuoden päästä varmasti enemmän lomaa. Kana takapihalle vai Vokswagen Biitle? Mieluiten polkupyörä, sitten Biitle. Kanat on kivoja mummolassa. Barrikaadeille vai neuvottemaan? Neuvottelemaan, tuumaa entinenkin luottamusmies. Auli Saukkonen Erikoislehtien toimitusosasto Lisää liksaa vai enemmän lomaa? Seitsemäs lomaviikko olisi mahtava, mutta silti mieluummin lisää liksaa. Kana takapihalle vai Volkswagen Biitle? Vanhana maalaisena tykkäisin kanasta takapihalla. Tosin kana ei taitaisi viihtyä vantaalaisella asfalttikentällä. Takapihamme palvelee peltilehmien laidunmaana, joten kiitos ei kansanautolle. Barrikaadeille vai neuvottelemaan? Meistä erikoislehteläisistä harva kuuluu lehdistön työehtosopimuksen piiriin. On siis tuttu tilanne, että toimimme itse itsemme neuvottelijoina. Barrikadeilla saattaisi olla aika yksinäistä. Hyvä lukija! Seuraavassa Lööpissä esitämme uudet tiukat kysymykset kolmelle muulle SAL:n hallituksen jäsenelle. Ketkä kysymyksiin vastaavat? Sitä ei vielä tiedetä, sillä vastaajat arvotaan. Mutta jos mieleesi tulee kysyjän ja vastaajan taustoja paljastavia kysymyksiä, pistä tulemaan osoitteeseen: Asu mukavasti tilavassa remontoidussa kaksiossa Yankee- Stadionin ja puistojen naapurissa Miksi maksaisit kalliista hotellista New Yorkissa jos sinulla on tilaisuus asua oikeassa newyorkilaiskodissa varttitunnin metromatkan päässä Keski- Manhattanilta? Lisätiedot: Puhelin: Sähköposti: Lorem Ipsum et: 228 Park Avenue South, #14415 New York, NY Tilava, täysin remontoitu kaksio uudistuneessa Bronxissa kahden korttelin päässä 2009 valmistuneesta, 1,5 miljardin dollarin Yankee - stadionista. Turvallinen ympäristö suomalaisten siirtolaisten vuonna 1924 perustamassa taloyhtiössä. Viides kerros walk- up. Kivat maisemat: ikkunat viereiseen puistoon. Makuuhuoneessa 200x150cm vuode. Olohuonessa on yhden hengen vuoteeksi sopiva sohva. Neljäs vuode voidaan tehdä lattialle sohvan viereen. Uudessa keittiössä kaikki ruuanlaittoon tarvittavat välineet. Jää- pakastinkaappi, jääkone, kaasuhella ja mikoaaltouuni. Ilmastointi ja keskuslämmitys. Lähin subwayasema Yankee Stadion. Keski- Manhattanille on vain 15 minuutin matka. Kävelymatkan etäisyydellä uusi Gateway - ostoskeskus jossa on kymmeniä myymälöitä ja useita ravintoloita. Viereisessä korttelissa on itsepalvelupesula ja iso ruokakauppa. Ota omat lakanat ja pyyheliinat mukaan. Viikkovuokra 560, lisäpäivät 80. Vuokrapäiviin lasketaan tulo- ja lähtöpäivä. Varaustilanne on varmistettava sähköpostilla tai puhelimella. Huoneisto vuokrataan varausjärjestyksessä, kannattaa siis tehdä varaus hyvissä ajoin. Journalistiliiton jäsenille 10% alennus. 23 LÖÖPPI

13 Kuvaustarvikkeet: paita Raijan Aitta, hattu Saunama jaan, josta tuli Novera eli Uusi Aikakausi. Se oli lopun alkua. Olin siellä vajaat viisi vuotta, kunnes katsottiin, ettei minua enää tarvita. K oskela jäi työttömäksi, mutta päätti mennä yliopistopohjalta kansanopistoon. Hän suoritti Laajasalon kristillisen opiston vuoden kestävän toimittajalinjan ja valmistui keväällä Pian sen jälkeen hän pääsi Keravan Sanomiin toimitussihteeriksi, mutta töitä ei riittänyt kuin runsaan vuoden verran. Sitten Koskela oli virallisesti työtön. Hän teki kyllä Keski-Uusimaahan satunnaisesti juttuja, polki kosi Keravan Sotainvalideille 50-vuotishistoriikin, johon haastatteli viittäkymmentä veteraania. Puolet heistä on ehtinyt jo kuolla, joten kirjan arvo lapsille ja lapsenlapsille kasvaa. Tein myös edesmenneen veteraaniystäväni muistokirjan ja kirjan omasta armeija-ajastani Porin Prikaatissa Sisko oli säästänyt kaikki kotiin lähet- läheskään kaikkea kirjoittamaani. Nyt ne kaikki ovat kansissa. on tosiaan ollut. Ilman sitä Kos- tämäni kirjeet. En itse muistanut Jotain hyvää työttömyydessä runoihin usein Kata-Jyrkiksi. Demareiden Jutta Urpilainen ja Eero Heinäluoma kuuluvat Koskelan suosikkikohteisiin. Tällainen runo irtosi esimerkiksi vaalirahoista 2. lokakuuta: Peli poikki pyysi Eero, pillitteli Piiru-Eero, Aa-Talkissa eilis-illan, konsa vaarana vasiten, omat jotta joutumassa, säätiöistä sattumoisin, kepun lailla jalkapuuhun, syytettynä sykkyröistä, laittomista lahjonnoista. Oikeastaan vain sotiemme veteraaneista ja urheilijoista Koskela kirjoittaa lähtökohtaisesti myönteiseen sävyyn. Hyvässä Seurassa saat etuja! ETUasiakas Helmi-sarjassa Seuran tuottaja Lauri Sihvonen kertoo tapaamisestaan modernin runonlaulajan kanssa. Unohtumaton Väinämöinen Tavishaastatteluissa on riskinsä. Keravan Väinämöisen tapauksessa juttuhanke johti runoviestien vyöryyn, hirsiseinän rakentamiseen ja pohdintaan siitä, millaisena ihmisen saa lehtijutussa esittää. Teksti: Lauri Sihvonen Olen ollut Seura-lehden juttukeikoilla muun muassa Tokiossa, Shanghaissa, Venetsiassa ja Tenojoella. Ne ovat olleet hienoja matkoja, mutta silti haluan kertoa tässä retkestäni Keravalle keväällä Juttuprojekti sai alkunsa kesällä Olin kirjoittanut Seuraan kolumnin, jossa pohdin nettijulkisuutta saanutta hirviratsastajaa ehkä muistattekin nettivideon, jossa Hyrynsalmella nuori mies ratsasti uivan hirven selässä. En suoranaisesti tuominnut tekoa, ja siitä tuli lehteen paljon tulistunutta palautetta. Yksi myönteinenkin palaute tuli. Se oli luonteeltaan sellainen, etten oikein tiennyt, miten suhtautua. Palaute oli nimittäin kirjoitettu kalevalamittaan. Nyky-Lieto Lemminkäinen saapui sähköpostiini 23. heinäkuuta Runon lähettäjänä oli Kalevi Koskela Keravalta. Teksti päätyi rivakasti lehden lukijasivulle ja tulosteena toimituksen seinälle. Sen jälkeen sain Koskelalta yhteydenottoja pitkin syksyä. Innostuin myös vastaamaan hänen viesteihinsä, joista jokainen alkoi ponnekkaasti: Terveh! Vähitellen aloin olla vakuuttunut siitä, että tästä Kalevi Koskelasta pitäisi tehdä juttu. Jokainen toimittaja toki tietää, että tällaisissa intomielissä on omat riskinsä. Mutta millainen mies kirjoittaa kalevalamittaisen ajankohtaisrunon joka päivä, vuodesta toiseen? Joka päivä joltisenkin, runon rustasin väkisin, lukee Koskelan runokirjan kannessa. Toimituspäällikkö Tarja Penttinen osti juttuideani. Seuran konseptin ytimessä on suomalaisuus, eikä tässä jutussa oltu sen suhteen ainakaan pahasti hakoteillä. Jutun valokuvaukseen haluttiin panostaa erityisesti. Päätimme houkutella Kalevi Koskelan matkustamaan Otavamedian studiolle Länsi-Pasilaan. Mutta ensin minun piti lähteä Keravalle. Se on niitä matkoja, jotka ihminen tekee yksin. 56 S E U R A 2 1 / Keravan K-juna saapui Keravalle torstaina 15. huhtikuuta 2010 ennen puolta kahta. Hain Prismasta munkkipossuja ja kävelin kartan kanssa Käenkujalle. Vieraan ihmisen kotiin menemisessä on aina oma tykytyksensä, tapahtui se sitten Keravalla tai kaukomailla. On jännittävää soittaa ovikelloa, esitellä itsensä ja astua toisen ihmisen yksityiseen tilaan. Matemaatikko Koskela, tuolloin 64, paljastui varsin laveasanaiseksi. Lehtiöni tuli täyteen, jatkoin kansipahveihin. Koskela antoi haastattelussa paljon itsestään, ja sellainen aiheuttaa toimittajalle aina tiettyä vastuuta. Muistan, miten yritin haastattelun ohessa vimmatusti havainnoida yksityiskohtia kodista: runsasta elektroniikkaa, kirjahyllyn esineitä, Koskelan ottamia valokuvia seinillä, radanvarsimaisemaa ikkunoista. Viihdyin Keravalla. Join peräti kolme kuppia kahvia. Väinämöinen Kalevi Koskelalle tapahtui jotain Vienan Karjalassa. Matkan jälkeen hän alkoi kirjoittaa kalevalamittaisia runoja joka ikinen päivä. Teksti Lauri Sihvonen Kuvat Kristiina Kurronen Tuskin sitä kukaan osasi odottaa. Kun keravalainen matemaatikko Kalevi Koskela tuli bussimatkalta Vienan Karjalasta, häneltä alkoi syntyä kalevalamittaista runoa. Viime vuoden helmikuun alusta Koskela on kirjoittanut runon joka ikisenä päivänä. Aihe on tullut saman tai edellisen päivän tapahtumista. Viime vuonna syntyneen tuotannon Koskela on koonnut kovakantiseksi omakustannekirjaksi, jota hän painatti 25 kappaletta. Ajankohtaisrunoelman nimi on Kalevilan Hiidenkirnu Joka päivä joltisenkin, runon rustasin väkisin, kirjan kannessa lukee. Koskelan tavoitteena on ei enempää eikä vähempää kuin tehdä samanmoinen teos kymmenen vuoden ajan. Enää ei ole kuin runsaat 8,5 vuotta jäljellä. Millainen ihminen ryhtyy tällaiseen? Ja miten matemaatikosta ylipäätään tuli kalevalamittaa suoltava sanaseppo? K dällä on tietokone, sivupöydällä skanneri ja tulostin. Tämän laitteiston ääreen Koskela istuu joka aamu, kovalle puiselle tuolille. Runon on synnyttävä. Jos joku luulee, että se on helppoa, erehtyy. Harva runo syntyy alle tunnissa. Tosin harvoin menee yli kahdenkaan. Talviaamuina se on hyvää puuhaa, etteivät aivot ihan pehmene tässä, Koskela kertoo. Hän on 64-vuotias eläkeläinen ja on asunut tässä kerrostalokolmiossa vaimonsa Leenan kanssa vuodesta Vaimokin hämmästelee miehensä ryöppyävää luovuutta. Seinillä on Koskelan ottamia valokuvia suurina vedoksina ja hyllyssä pitkä rivi itse tehtyjä valokuvakirjoja. Tietokonepöydän alla makaa röykkiöittäin kiintolevyjä, jotka ovat täynnä digikuvia. Myös matka Vienan Karjalaan oli tarkoitettu valokuvausreissuksi. Kuvia Koskela ottikin, mutta sitten Vienan Karjalan Ystävien bussimatkalla matkanjohtaja Petri Niikko piti pienen kurssin kalevalamittaisen runon tekemisestä. Sen reissun jälkeen aloin kirjoittaa ja näytin tekeleitäni Niikolle. Hän oli taitava ja kannusti. Vähitellen alkoi tuntua, että tätähän osaa. Siinä voi purkaa patoumiaan. Niitä Koskelalle olikin ehtinyt kertyä aika lailla. K on ollut hengenlähtö lähellä. alevi Koskela on elänyt kovan elämän. Kolme kertaa Niistä kaikista Koskela on kirjoittanut myös runon. Ensimmäisessä poika pirtistä pakeni, katosi kotipihalta, hän oli lähtenyt omille teilleen kodista Hausjärvellä. Onneksi hänet kuitenkin löydettiin. Toinen vaaranpaikka tuli, kun koulubussi oli jäädä junan alle. Kulki matka mainiosti, kulkijoilta koulumatka, kunnes kerran jarrut petti, junan tullessa jänönä. Koskela kiittelee vieläkin kuskin päätöstä painaa sillä hetkellä kaasu pohjaan. He ehtivät juuri pois junan alta vain bussin takapuskuri lensi kaaressa kymmenien metrien päähän. Viimeinen isku löi Koskelan kuitenkin maahan: hän luhistui lentopallokentälle 43-vuotiaana. Hän kuitenkin nousi sieltä, ja vasta kotona vaimo pakotti terveyskeskukseen. Kun testit oli otettu, Koskela lähti seuraavana alevi Koskelan makuuhuoneen ikkunasta näkyy Tukon logistiikkakeskus. Pöy- u Reikäkorttiajan tietokonemiehenä Kalevi Koskela käyttää itse pc-konetta, mutta suostui pitkin hampain ottamaan kuvaan MacBookin. kela vaihtoi Finnpapin Hankkiaamuna taas tapansa mukaan 58 S E U R A 2 1 / Välillä huomaan, että ajattelen kalevalamitassa. Mutta ei se automaatio ole, vaan tavut pitää edelleen laskea, Kalevi Koskela kertoo. urheiluhullu: takana on Kalevan Jos haastattelu oli arkinen tapahtuma, jutun valokuvauksesta tuli spektaakkeli. Se hoidettiin haastattelua seuraavana tiistaina Pasilassa. Otavamedian lavastepuuseppä Samuli Niskanen oli rakentanut studioon hirsiseinän ja hankkinut muuta perinnehenkistä tarpeistoa. Heiniä oli levitetty tätä varten kootulle lankkulattialle. Koskelalle oli myös haettu kalevalaiset kuvausvaatteet. Ideana oli tehdä miehestä moderni runonlaulaja. Valokuvaaja Kristiina Kurronen antoi Koskelan syliin MacBookin ja teki loistavaa työtä. Hymyilyttää edelleen, kun katson niitä kuvia. Koskela eläytyi täysillä rooliinsa nykyajan Väinämöisenä. Innokkaana amatöörikuvaajana hän muistaa valokuvaussession varmasti lopun ikäänsä. lenkille. Testitulosten oikea tulkinta vaati peräti viisi päivää. Kun se viimein tuli, selvisi, että Koskelalla oli ollut sydäninfarkti. Sen jälkeen hän viettikin viikon Meilahden sairaalassa. Infarktin syytä ei tiedetä. En polta, en juo viinaa, urheilen paljon. Vuoden söin lääkkeitä sen jälkeen. Koskela on tosiaan melkoinen Luovuutta ei voi estää, kun on kerran vauhtiin päässyt. Kierros, maratoneja ja muita saavutuksia. Kuulin kesken kuntokuurin: Yksi kolmesta elossa, jälkeen tuollaisen on tärskyn, Koskela kirjoittaa. Nykyään hän kävelee paljon ja harrastaa talvisin pikaluistelua. Tänä talvena Keravan keskuskentällä kertyi yli 400 luistelukilometriä. Kun radan mitta on 200 metriä, Koskelan mukaan paljon tylsempää hommaa ei ole. Koskelan sielunelämä on kyllä niin värikästä, että hän tarvitseekin jotain noin tylsää vastapainoksi. T yöhuoneen nurkassa seisoo ikivanhan IBM-tietokoneen muhkea etupaneeli. Koskela harmittelee, ettei poistokoneita tullut otettua aikoinaan töistä mukaan useampia: niillä on nykyään melkoinen keräilyarvo. Koskela on reikäkorttiajan tietokonemiehiä. Sen seurauksena myös runot syntyvät aina tietokoneella. Hausjärveltä Koskela lähti nuorena miehenä Helsingin yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa. Vuosi oli Matematiikan ohessa Koskela luki fysiikkaa, kemiaa ja tilastotiedettä. Hän muistelee, että kyllä noihinkin aikoihin yliopistolla jo bittejä laskettiin, mutta varsinaisen tietotekniikan koulutuksen ovat hoitaneet hänen työnantajansa. Koskela sai luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon valmiiksi kolmessa vuodessa ja pääsi VR:n tietokonetoimistoon töihin. Kolmen vuoden jälkeen Koskela kutsuttiin töihin mainostoimistoon, johon oli hankittu tietokone. Firman idea oli myydä osoitteita yrityksille suoramarkkinointitarkoituksiin. Hommaa riitti vuodeksi, sen jälkeen kaikki tarvittava oli tehty. Koskelan seuraava työnantaja oli Finnpap eli Suomen Paperitehtaiden Yhdistys, joka sekin siirtyi uusiin tietokoneisiin. Olin ainoa, joka osasi käyttää niitä. Oli uhkarohkeaa mennä sinne. Vajaan parinkymmenen vuoden työrupeaman jälkeen Kos- talvella pyörällä pää jäässä ympäri Keravaa, Tuusulaa ja Järvenpäätä, kun ei omistanut autoa. Kurjimmat hommat tulivat tietysti aina hänelle. Se oli kovaa aikaa. Seuraavien kymmenen vuoden aikana Koskela kävi vielä vuoden kestävän multimediakurssin Helsingin yliopistossa, mutta siltäkään alalta ei leipä irronnut. Puolitoista vuotta ennen eläkkeelle pääsyä Koskela oli vailla mitään työtä. Tulot kohenivat, kun pääsin eläkkeelle. Siitä voi päätellä jotain. Valokuvaaminen ja urheilu ovat olleet Koskelan henkireikä vuosien ajan. Hän on myös myös vaeltanut perheen kanssa kesäisin Lapissa. Perheen pojat ovat jo kolmissakymmenissä, mutta lähtevät edelleen isänsä kanssa joka kesä Lappiin. Isän työura ei ole pelottanut poikia: molemmat ovat tietokonealalla. Vähän voi olla isänä ylpeä. Eikä ole tarvinnut painostaa yhtään. Urheilu on myös tarttunut poikiin, molemmat ovat juosseet maratoninkin. Sen sijaan kalevalamitan tarttumisriskiä on vielä vähän vaikea arvioida. P ino sohvapöydällä kasvaa. Kalevi Koskela on tehnyt jo tähän mennessä mittavan tuotannon, kiitos nykyaikaisen painotekniikan. Valokuvakirjoja hän on painattanut omaksi ilokseen jo kolmisenkymmentä. Lisäksi hän ko- kelalla ei olisi koskaan ollut samalla tavalla aikaa dokumentoida elämää, ottaa valokuvia, koota tietoja ja tehdä kirjoja. On pitänyt jotain tehdä, kun työnantajat eivät huomanneet, että voisin vielä kelvata. Valokuvakilpailuja Koskelalla on koko ajan menossa. Suurin palkinto on tähän mennessä ollut euroa, Iisalmen kamerabiennaalista Tietokonemiehenä Koskela pitää erityisesti kuvien muokkaamisesta ja yhdistelystä. Suvussa ei varsinaisia taiteilijoita ole, vain muutama itseoppinut maalari ja runonlausuja. Nuorena kirjoitetut matkakertomukset Lapista eivät ennakoi- ajankohtaisrunoilijana. neet Kalevi Koskelallekaan uraa P äivä alkaa aamupalalla, lehdenluvulla ja ulkoilulla. Sen jälkeen Koskela istuu runolle. Poliitikot ovat kiitollisia aiheita, koska heidän töppäilyissään riittää puimista. Nelipolvista trokeeta Koskela laskee sormilla. Asian paljastaminen saa matemaatikon hykertelemään. kymmeneen pitää osata laskea. Kahdeksaan, joskus jopa Joka päivä on syntynyt runo, parhaina kaksikin. Aiheita hän etsii Helsingin Sanomista, Keski- Uusimaasta ja iltapäivälehdistä, ta. Ei tästä tulisi mitään, jos joutuisi itse keksimään aiheet. televisiosta ja netin uutissivuil- Vaikeinta on Koskelan mukaan saada yhdyssanat ja ihmisten nimet taipumaan kalevalamittaan. Putki-Paavo ja Vanhas-Matti ovat helpoimmasta päästä, mutta esimerkiksi Jyrki Katainen typistyy Millainen mies kirjoittaa kalevalamittaisen ajankohtaisrunon joka päivä, vuodesta toiseen? 21/2010 SEURA 57 Olen yksilöurheilun vankkumaton kannattaja, tosin autourkaan omistanut autoa. Runokirjan kokoamisen ohes- heilua en ymmärrä. En ole kos- sa Koskela lataa runojaan omille nettisivuilleen. Joskus hän lähettää niitä myös lehtiin, yksi on julkaistu Seurassakin. Se käsitteli Hyrynsalmen hirviratsastajaa viime heinäkuussa. Keravan runoraadissa se hirviruno oli ihmisten mielestä huonoin tai toiseksi huonoin. Mutta en lannistunut siitä. ietokoneensa ääressä Kalevi T Koskela laulaa suohon kierot päättäjät ja ahneet rahamiehet. Luovuutta ei voi estää, kun on kerran vauhtiin päässyt. Nyt Koskela haluaisi lähteä uudestaan Vienan Karjalaan muun muassa Uhtua, Paanajärvi ja Jyskyjärvi tekivät häneen suuren vaikutuksen. Tiet siellä ovat vain niin huonot, ettei kulkeminen ole helppoa. Vaivatonta ei ole elämä runoilijanakaan, kun on tällaiset tavoitteet. Ajankohtaisrunoelma on onnistunut tähän asti, mutta matka on pitkä. Jos saisin kymmenen vuotta täyteen, se olisi kokoelmana arvokas. Vaarana on, että aiheet loppuvat, mutta toisaalta keksiväthän sanomalehdetkin niitä Koskela istuu hetken hiljaa, Omasta terveydestäkään ei aina. mietteliäänä. voi tietää. Niin kauan kuin myyttien Väinämöinen ei palaa takaisin, Kalevi Koskela voi hyvin toimittaa sitä virkaa Keravalla. n SÄÄPÄIVÄKIRJA 2011 marraskuussa 2010, arvo 14,00 Valinnan mukaan lahjalehti 2-6 LEHTEÄ VELOITUKSETTA Otavamedian valikoimasta, arvo jopa 26,00 (etu koskee vain kotimaan tilauksia) HINTAETU 12 kk:n määräaikaistilaukseen verrattuna, arvo 22,40 SUPER RISTIKOT & SUDOKUT -lehti (6 nroa) kestotilauksena -40 %:N ALENNUKSELLA, arvo 12,80 VOIT VOITTAA mm. Etuasiakkaan erikoisvoiton 7.500,00 (arvonta ) LISÄKSI VOIT VOITTAA ,00 (arvonta ) tai 750,00 (arvonta kerran viikossa). Arvontojen säännöt: 21/2010 SEURA 59 Jutun kirjoitustyö oli pitkän projektin nautinnollinen loppuhuipennus. Otsikko oli ollut kirkkaana mielessä jo paluumatkasta saakka: Keravan Väinämöinen. Siihen perään ingressi syntyi luontevasti, ja sen sisältämä ristiriita ohjasi tekemistä, pakotti hakemaan vastausta: Kalevi Koskelalle tapahtui jotain Vienan Karjalassa. Matkan jälkeen hän alkoi kirjoittaa kalevalamittaisia runoja joka ikinen päivä. Kirjoitusvaiheessa kävin editorini kanssa keskustelua siitä, kuinka erikoisena tavallisen ihmisen voi lehden sivuilla esittää. Päädyimme sellaiseen ajatukseen, että ilkeä ei saa olla, mutta lukija täytyy saada pidettyä näpeissä vaikka väkisin. Menin jopa häikäilemättä käyttämään tekstissä oppikirjamaisia cliffhangereita: Miten matemaatikosta ylipäätään tuli kalevalamittaa suoltava sanaseppo? Juttu ilmestyi Seurassa Sen lopetus ennakoi oikeastaan uuden alkua: Niin kauan kuin myyttien Väinämöinen ei palaa takaisin, Kalevi Koskela voi hyvin toimittaa sitä virkaa Keravalla. Koskela todella on toimittanut virkaa siitä asti. Pian jutun julkaisun jälkeen hän alkoi nimittäin allekirjoittaa sähköpostinsa näin: Kalevi Koskela, Keravan Väinämöinen. Jutun otsikosta tuli haastateltavalle pysyvä epiteetti. Tammikuussa 2011 myös Helsingin Sanomat tarttui Koskelaan: mikä ihmeen Keravan Väinämöinen? Pieni henkilöjuttu ilmestyi tuolloin Kaupunki-sivuilla. Sittemmin Koskela on esiintynyt silloin tällöin mediassa, eri yhteyksissä. Viime keväänä Koskelan vaaliruno komeili Hesarin kulttuurisivulla. Enemmänkin hän on varmasti tarjonnut hengentuotteitaan, innokas kun on. Ja kun tämä juttu ilmestyy PDF-muodossa verkkoon, tiedän, että saan Koskelalta pian taas postia. Terveh! seura.fi ETUASIAKKAANA SAAT UPEITA ETUJA VUONNA 2010 = SAAT JOPA 75,20 EDUT! Jos et vielä ole Etuasiakas eli kestotilaaja, soita puh. (09) tai tee kestotilaus netissä (12 kk 160,60 ): Pidätämme oikeudet etuja koskeviin muutoksiin.

14 Lööpin juristipalsta Onko kiusaaminen rikos? Kevättalvella mediaseuraaja pääsi tutustumaan työpaikkakiusaamisen mustaan ytimeen, kun AKT:n hallitus irtisanoi viestintäpäällikkönsä Hilkka Ahteen. Paljon julkisuutta saanut tapaus herätti tunteita ja tiedonnälkää. Mitä oikeusturvaa kiusattu voi saada Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen? Työturvallisuuslaki velvoittaa sekä työnantajaa että työntekijää, muistuttaa Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen. Teksti ja kuva: Kaija Plit perustehtävä on työsuhteen heikomman osapuolen eli Ay-liikkeen työntekijän suojeleminen. Viikkokausia vellonut AKT:n tapaus oli surullista seurattavaa. Jotain hyvääkin julkinen myllytys lopulta tuotti: heikompi osapuoli sai työpaikkansa takaisin. Toivottavasti se rohkaisee myös muita kiusattuja hakemaan itselleen apua ja oikeutta. Esimiehen on puututtava heti asiaan, kun hän huomaa häirintää työyhteisössä tai hänelle kerrotaan siitä. Pitääkö kiusaajaa pelotella poliisilla? Ensimmäisessä vaiheessa yhteyttä ei kannata ottaa poliisiin, vaan aloittaa asiankäsittely työpaikalla. On tärkeää ilmaista kiusaajalle, että ei hyväksy tämän menettelyä ja pyytää lopettamaan häirintä. Jos häirintä jatkuu, ota yhteys esimieheesi! Jos esimies on häiritsijä, ota yhteys hänen esimieheensä. Esimiehen on otettava asia vakavasti. Jos hän ei ryhdy asian vaatimiin toimiin, vie asia organisaatiossa suoraan ylöspäin. Tukena ja apuna ovat työterveyshuolto, työsuojeluhenkilöstö ja luottamusmies. Esimiehen on puututtava heti asiaan, kun hän huomaa häirintää työyhteisössä tai hänelle kerrotaan siitä. Asia on pyrittävä ratkaisemaan osapuolten kesken. Esimies tekee tarvittavat työn ja työympäristön järjestelyt. Työturvallisuuslain noudattamisen valvonta kuuluu työsuojeluviranomaiselle. Ennen mahdollisten valvontatoimenpiteiden käynnistymistä työsuojeluviranomainen edellyttää, että häirintää kokenut henkilö on saattanut asiansa työnantajan edustajien tietoon. Jos työnantaja on laiminlyönyt velvollisuutensa puuttua työpaikalla tapahtuvaan häirintään, työntekijä voi ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen valvontatoimenpiteiden käynnistämiseksi. Mikäli rikkomus ei korjaannu, työsuojeluviranomainen harkitsee rikkomuksen ilmoittamista syyttäjäviranomaiselle syytetoimenpiteitä varten. Miten todistat kiusaamisen? Kannattaa kirjata tilanteet, joissa on kokenut tulleensa kiusatuksi. Lisäksi kannattaa säilyttää ja kerätä mahdollinen kirjallinen aineisto, kuten epäasialliset sähköpostit tai tekstiviestit. Mikä on työsyrjintää? Työsyrjinnällä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asetettu epäedulliseen asemaan verrattaessa toisiin vastaavassa tilanteessa oleviin työntekijöihin. Työsyrjintä voi ilmetä asiattomina vihjailuina, jotka kohdistuvat ikään, sukupuoleen, sukupuoliseen suuntautumiseen, ihonväriin, mielipiteisiin, vakaumukseen tai terveydentilaan. Syinä tällaiseen kohteluun voivat olla työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet tai hänen yhteiskunnallinen tai aatteellinen toimintansa. Työsyrjinnästä voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Yhdenvertaisuuslaissa on syrjintätapauksiin sanktiomuotona hyvitys, minkä lisäksi loukattu voi vaatia korvausta taloudellisesta vahingosta muun lain mukaan. Jos työnantaja tai tämän edustaja rikkoo syrjintäkieltoa, voi työnantaja joutua maksamaan aiheuttamastaan loukkauksesta enintään euroa hyvitystä syrjinnän kohteeksi joutuneelle. KIUSAAMINEN ON RIKOS Työpaikkakiusaaminen Työpaikalla tapahtuvasta huonosta kohtelusta käytetään termejä häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu. Epäasiallinen kohtelu on yleisen hyvän tavan vastaista, työhön sopimatonta ja sitä häiritsevää käyttäytymistä sanoin, toimin tai asentein. Kunnianloukkaus Kunnianloukkauksesta on kyse silloin, kun henkilö esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan loukatulle vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa. Esimerkiksi nettikiusaaminen voi sisältää kunnianloukkauksen. Kunnianloukkaus on rikos, josta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa Työnantajan toimimisvelvollisuusperustuu työturvallisuuslakiin. Sen 28 :n mukaan Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Työturvallisuuslaki patistaa myös työntekijöitä asiallisuuteen Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidää turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. (Työturvallisuuslaki 18 :n 3 mom.) Ohjeet kiusatulle Älä alistu! Pyydä kiusaajaasi lopettamaan! Jos kiusaaminen jatkuu, pyydä apua esimieheltä tai hänen esimieheltään. Jos esimiehestä ei ole apua, käänny työterveydenhuollon, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun puoleen. Taltioi loukkaava ja syrjivä aineisto, mikäli se on mahdollista (sähköpostit, tekstiviestit jne.) 27 LÖÖPPI

15 kuva: Pertti Nisonen Olivia-lehden toimituspäällikkö Anna-Kaari Hakkarainen on SAL:n jäsen. SAL news 28 LÖÖPPI Verkossa Teksti: Sinikka Pihlamaa Millaista Suomessa olisi ollut, jos Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen kuten Baltian maat? Varmaan samanlaista kuin tiedämme Virossa olleen. Helsingin kadut olisi nimetty uudelleen venäläisten sankareiden mukaan, ja koululaisten olisi pitänyt liittyä pioneereihin ja Komsomoliin. Kadonneista ihmisistä ei olisi uskallettu kysellä eikä puhua. Salaa, ikkunaverhojen takana olisi katsottu länsi-tv:tä. Toimituspäällikkö Anna-Kaari Hakkaraisen esikoisromaani Verkko kuvaa vaihtoehtoista lähihistoriaa. Kuvitteellinen Neuvosto-Suomi jää kuitenkin taustalle; keskiössä on nuoren pojan kasvutarina. Yhteiskunnan paineet selittävät vaikenemisen kulttuuria, josta poika pyristelee irti. Eletään 70- ja 80-lukujen Hangossa ja Helsingissä. Pikku-Peter tähyilee iltaisin merelle, kaukana häämöttävää majakkaa. Onko kadonnut isä siellä tärkeässä tehtävässä kuten äiti sanoo vai onko hänet karkotettu Siperiaan kuten jotkut väittävät? Aikuiset eivät anna vastauksia, vaan johdattavat poikaa harhaan ja pettävät lupauksensa. Aikuisten toistuva ohje on, ettei kehenkään vieraaseen pidä luottaa. Vaarin sanoin: on oltava kuin särmäneula, matomainen kala, joka muuttuu tarvittaessa hetkessä huomaamattomaksi. Ihmisen osa on olla mahdollisimman näkymätön. Tee työsi äläkä kysele. Ja ole aina valmiina vaihtamaan suuntaa, vaihtamaan väriä. Isän etsimisestä tulee Peterin elämän sisältö. Läheiset ja ystävät häviävät hänen näkökentästään, kun hän tavoittelee ainoastaan tietoa isästä, pääsyä tämän luokse, merelle. Peter pyrkii tavoitteeseen kaikin mahdollisin keinoin: hän hakeutuu milloin sotilaaksi, milloin opiskelijaksi. Innokkaan tyttöystävänkin hän torjuu, sillä mielessä on vain totuuden selvittäminen. Peterin masennus pahenee, kun hän törmäilee esteisiin joka taholla. Hän tuntee katsovansa itseään sivusta ja painaa kynsillään sormensa verille. Kuva verkosta toistuu romaanissa moninkertaisena. Hangon rannalla pikku-peter makaa kalaverkkokasan päällä kuin meritähti. Yhteiskunta pitää ihmisiä tiukasti otteessaan. Peter pyristelee totuutta kohti, mutta samalla hän on sitonut itsensä isän kohtalon selvittämiseen. Hakkarainen kirjoittaa runollista kieltä. Toistuvat, mereen liittyvät kuvat vene, kivet, levät, kalat sitovat parista vuosikymmenestä kertovaa tarinaa. Kuvat ja rantamaisema toimivat kuin kertosäkeinä laulussa tai teemoina musiikissa. Ulkonaiset tapahtumat ovat verkkaisia; pääasiassa seurataan Peterin sisäistä kehitystä. Maalaileva kerronta edellyttää lukijalta pysähtymistä ja syventymistä kuvaukseen. Romaanin lopussa ihmisten ketju vaatii vapautta Baltian maille ja Suomelle. Peterin ystävät kokoontuvat Kauppatorille, riviin käsi kädessä. Näkökulma siirtyy yksittäisten henkilöiden ahdistuksesta lähihistorian tapahtumiin. Sitten alkoi meri, ja saaret. Ne seurasivat toisiaan kuin helmet nauhassa. Jokainen liittyi toisiin. Yhtä ei ollut olemassa ilman muita. Yksikään ei ollut erillinen, muista vapaa. Oli oltava osa jonoa, osa ketjua ja elettävä ja kasvettava sen mukaan. Sama Anna-Kaari Hakkarainen: Verkko. Tammi meri huuhtoi kaikkien saarien rantoja. Jäähyväiset Hietalahdelle Pitkään puheena ollut SAL:n toimiston muutto toteutuu kesäkuun alkupäivinä. Syynä Hietalahdesta lähtöön on talon perussaneeraus, jonka on arveltu kestävän kauan. Tästä syystä huoneisto on myyty entiseen emme siis enää palaa. Lööpin ilmestymisen aikoihin SAL:n toimiston väki heittää haikeat jäähyväiset 22 vuotta toimistona olleelle Hietalan talolle ja siirtyy Albertinkatu 27 b -osoitteessa sijaitsevaan toimistohotelliin. Uutta osoitetta ei ehkä kannata painaa kestomuistiin, sillä Albertinkadulla viivyttäneen vain muutama kuukausi. Tavoitteenamme on Journalistiliitto on kiinnostunut aikakauslehtijournalistien työssäjaksamisesta löytää pysyvämpi osoite Journalistiliiton kyljestä. Lööpin painoon menopäivänä SJL etsii vielä kuumeisesti uusia tiloja, ja muutto siirtynee loppusyksyyn. Ehkäpä jo seuraavassa Lööpissä pääsemme kertomaan, missä SAL:n pysyvä koti sijaitsee. Sähköpostiosoitteet ja gsmpuhelin numerot säilyvät ennallaan. Näin meidät tavoitat: Hallinto, Lööppi, jäsenyyshakemukset: Asiamies Kaija Plit, puh ; sal-info.org Laskut, osastorahat, jäsenrekisteri: Toimistonhoitaja Jaana Virtanen, puh ; Koulutus ja kurssi-ideat: Opintosihteeri Miina Poikolainen, puh (koulutuspäivinä); Journalistiliitto tekee työsuhteisille aikakauslehtijournalisteille kyselyn työssäjaksamisesta, työajoista ja ylitöiden korvaamisesta. Kyselyn yhteydessä olevissa infolaatikoissa muistutetaan lehdistön työehtosopimuksen vähimmäisehdoista, jotka koskevat säännöllistä työaikaa, ylityöstä sopimista ja sen korvaamista sekä liukuvaa työaikaa. Erityisen tärkeää säännöllisestä työajasta kiinnipitäminen ja ylitöiden korvaaminen työehtosopimuksen korotusten mukaan ovat silloin, kun työkavereita on irtisanottu yt-neuvotteluiden jälkeen. Irtisanomisperusteiden laillisuutta arvioidaan sen mukaan, onko työnantajalla tarjottavissa oleva työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Jos uutta työvoimaa tarvitaan, ei perusteita irtisanomisiin ole. Oma ja kollegoiden etu myös on, että sairaana ei mennä töihin, vaan sairastetaan kotona. Hoitamattomana sairaus saattaa pitkittyä, ja esimerkiksi flunssa tarttuu helposti samassa työtilassa oleviin työkavereihin. Kyselyssä selvitetään myös freetyövoiman ja vuokratyövoiman käytön sekä yt-neuvottelujen vaikutusta työssäjaksamiseen. Esimerkiksi lehtiyritysten uudet freesopimukset aiheuttavat usein muutoksia freelancereiden käyttöön. Freelancereiden vaihtuminen ja aikaisempien freetyön ehtojen muuttuminen vaikuttaa työsuhteistenkin työhön. Lisäksi useiden alalla käytyjen yt-neuvotteluiden yhteydessä on ilmoitettu vuokratyövoiman käytöstä. Myös tällä on vaikutusta toimituksissa tehtävään työhön ja työyhteisöön. Kysely on avoin kaikille aikakauslehdissä työskenteleville työsuhteisille liiton jäsenille. Kysely on lähetetty sähköpostitse SAL:n jäsenille. Jokainen vastaus on arvokas ja kyselystä saadaan arvokasta tietoa aikakauslehdissä työskentelevien jäsenten edunvalvontaan! Kysely on osa liiton työaikakampanjaa. Vastausaikaa on asti. Petri Savolainen edunvalvontajohtaja Suomen Journalistiliitto ry SAL:n toimisto muuttaa väliaikaisesti Albertinkatu 27 B -toimistohotelliin. 29 LÖÖPPI

16 SAL news Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto julistaa haettavaksi VUODEN 2012 APURAHAT 30 LÖÖPPI Turvassa ollaan Suomen Journalistiliiton jäsenet on vakuutettu Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvassa. Voimassa ovat seuraavat jäsenvakuutukset: 1. Liittovakuutus, johon kuuluu vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus 2. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta. Tämän vakuutuksen käyttö vaatii liittohallituksen luvan. 3. Järjestövakuutus järjestötehtävissä sattuvien henkilö- ja esinevahinkojen varalta. Edessä elämänmuutoksia? Vaihtuuko sukunimesi? Kotisi? Työpaikkasi? Opiskeletko vai siirryitkö juuri työelämään? Ehkäpä jäät eläkkeelle? Muista ilmoittaa elämänmuutoksestasi Journalistiliittoon ja myös SAL:n toimistoon! Ilmoitus on tärkeä, jotta saat tarvittaessa jäsenmaksuvapautusta tai postisi ohjautuu jatkossakin oikeaan osoitteeseen. Journalistiliiton nettisivulta Muutoksia jäsentietoihin -sivulta: lomakkeet/muutoksia-jasentietoihin/ löydät useimpiin muutoksiin tarvittavat ilmoituslomakkeet. Voit kertoa elämänmuutoksistasi myös SAL:lle lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Aluejournalismin päivä Parin vuoden tauon jälkeen SAL on järjestämässä pääkaupunkiseudun muiden journalistiyhdistysten kanssa aluejournalismin päivää. Se pidetään perjantaina Tilaisuuden pitopaikkana on meille entuudestaan tuttu Mediakeskus Lume. Päivästä tiedotetaan sähköpostitse sitä mukaa, kun päivän ohejlma ja muut tärkeät tiedot tarkentuvat. Vakuutuksen voimassa olo päättyy sen vakuutuskauden (kalenterivuoden) lopussa, jolloin jäsen siirtyy eläkkeelle tai hänen täyttäessään 68 vuotta. Turva on lähettänyt kaikille vakuutuksen piirissä oleville jäsenille vakuutuskortin. Jos matkavakuutuskorttisi on virheellinen tai se katoaa, saat uuden kortin liitosta. Turva on avannut Journalistiliiton jäsenille tarkoitetun sivuston: Journalistiliitto/J%C3%A4senedut/ Sivuilta löydät tarkempia tietoja vakuutusten sisällöstä ja mm. vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Tiesitkö esimerkiksi, että SJL:n jäsenenä saat Turvasta lennusta omaan koti-, auto- ja henkilövakuutuksiisi? Tai että tuo alennusprosentti nousee vuosien myötä. Kesätoimittajat koolle 6.6. Kesätoimittajien oma, työelämän lainalailsuuksiin pureutuvat tilaisuus järjestetään 6.6. Pressissä. Perinteisesti tilaisuus on järjestetty yhteistyössä Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen kanssa. Tänä vuonna mukaan kutsutaan lisäksi Radio- ja televisiotoimittajien liitto, koska nykyisellä rektytointimäärillä kaikkien kesätoimittajien uskotaan mahtuvan yhtä aikaa 34-paikkaiseen Pressin kabinettiin. vv Jaettava summa on 7000 euroa ja siitä on tarkoitus jakaa useammalle SAL:n jäsenelle. Aikaisempina vuosina suurin myönnetty stipendisumma on ollut 500 euroa. Apurahojen hakuaika päättyy kello 16.00, jolloin SAL:n työvaliokunnalle osoitettujen hakemusten on viimeistään oltava perillä. Hakemus tulee lähettää joko kirjeitse osoitteeseen Hietalahdenkatu 2 B 23, Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen sal-info.org VAPAAMUOTOINEN HAKEMUS Apurahaa varten ei ole erillistä hakulomaketta, mutta hakemuksen alussa on kuitenkin oltava perustiedot hakijasta (nimi, henkilötunnus, kotiosoite, työnantaja, toimenkuva, työhistoria lyhyesti, jäseneksi liittymisaika, pankkiyhteys, äskettäin saadut muut apurahat). Lisäksi hakemuksessa on esitettävä selkeät perustelut ja selvitys, mihin apurahaa haetaan, milloin hanke on aikomus toteuttaa ja eritelty kustannusarvio (esimerkiksi kursseissa opetus, matkat, majoitus jne.). JAKOPERUSTEET Käsiteltäväksi otetaan vain määräajassa jätetyt ja asianmukaisesti tehdyt hakemukset. Hakijan SJL:n jäsenmaksun pitää olla maksettu tai jäsenmaksuvapautuksen voimassa. Apurahoja myönnettäessä otetaan huomioon hakijan alallaolo ja jäsenyysaika sekä huomattavat ja/tai äskettäin saadut muut apurahat. Aikaisemmin SAL:n apurahan saaneille ei myönnetä uutta apurahaa, ennen kuin kolme vuotta on kulunut edellisen myöntämisestä. Apurahaa ei myönnetä jo alkaneeseen käyttötarkoitukseen ilman erityistä syytä. Apurahaa ei myöskään myönnetä hallituksen jäsenelle. Apuraha voidaan myöntää myös haettua pienempänä. KÄYTTÖTARKOITUKSET Apurahoja myönnetään Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton jäsenille omaa ammattialaa sivuaviin opintoihin, tutkimuksiin ja kirjallisiin hankkeisiin sekä yleissivistävään itsensä kehittämiseen. Apurahalla ei voi korvata työnantajalle tes:n koulutussopimuksen mukaan tai muutoin kuuluvia kustannuksia. Apuraha ei ole tarkoitettu myöskään virkistyslomiin. KÄYTTÖAIKA JA STIPENDIKERTOMUS Stipendi on käytettävä vuoden kuluessa sen myöntämisestä. Erittäin pakottavasta syystä työvaliokunta voi jatkaa hakemuksesta käyttöaikaa enintään yhdellä vuodella. Stipendin käytöstä on annettava raportti alkuperäisine kuitteineen työvaliokunnalle kahden kuukauden kuluessa käytön päättymisestä. Apuraha peritään takaisin, jos sitä ei käytetä haettuun tarkoitukseen. Työvaliokunta päättää apurahojen saajista elo-syyskuussa. TIEDUSTELUT Apurahoja koskeviin tiedusteluihin vastaavat: Kaija Plit , Jaana Virtanen, (HUOM! toimisto on suljettu juhannuksesta heinäkuun loppuun!). Hakemuksen tekemistä helpottavan asiakirjapohjan saat kotisivuiltamme 31 LÖÖPPI

17 SAL:illa Piirros Reetta Laitinen, käsikirjoitus Vesa Kataisto ja Ismo Lehtonen.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI KIISTAKIRJOITUKSIA MARKKINOINNISTA TALENTUM HELSINKI Copyright 2011 Talentum Media Oy ja Riku Vassinen ISBN 978-952-14-1761-0 ISBN 978-952-14-1762-7 (sähkökirja) Ulkoasu:

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi Tehtäväpaketti Koululaisen Reilu luokka 2009 -kilpailu jakautuu neljään aihealueeseen: minä, kaverit, meidän luokka ja meidän koulu. Jokaiseen aihealueeseen liittyy tehtäviä, joista koostuu kisan aikana

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Loppuraportti OPET-projekti

Loppuraportti OPET-projekti Loppuraportti OPET-projekti HENKILÖTIEDOT Johanna Jussila Omnia, Lakelan toimipiste Tel: 046-8515142 email: johanna.jussila(a)omnia.fi TYÖYKSIKKÖ Hotelli Libyan Princess Main Street, Paleochora 73001,

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 Osaamistarpeet toimitustyössä Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 1 Johdanto Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton koulutustyöryhmä tekivät touko lokakuun aikana 2011 kolme samansisältöistä

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot