Sydämellinen Laukaa
|
|
- Pirkko Kyllönen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sydämellinen Laukaa Kuntastrategia valtuustokaudelle Hyväksytty valtuustossa
2 SISÄLTÖ: 1. Sydämellinen Laukaa , strategia pähkinänkuoressa Lähtökohta Strategiaperusta Visio ja strategiset päämäärät vuoteen Strategian toteutusta tukevat toimintaperiaatteet...13
3 1. SYDÄMELLINEN LAUKAA , STRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA Laukaan kunnan visio 2020: Sydämellinen Laukaa maaseutumainen kasvukunta Jyväskylän seudulla. Laukaassa on monipuoliset asumismahdollisuudet, toimivat palvelut, korkeaa osaamista ja monipuolista yrittäjyyttä Strategiset päämäärät vuoteen 2020: 1. Kuntalaisen huomioiva kunta. 2. Hallitusti kasvavassa Laukaassa on toimivat ja oikein kohdennetut palvelut. Asukastavoite vuodelle 2020 on Palveluja tuotetaan laadukkaasti ja taloudellisesti; omana palveluna tehokkaalla palveluverkolla, laajalla kuntayhteistyöllä ja ostopalveluna. Kunnan tilaajaosaaminen ja kustannustietoisuus on vahvaa. 4. Kuntatalous on tasapainossa. 5. Kuntarakenne perustuu tehokkaaseen maapolitiikkaan, hyviin liikenneyhteyksiin sekä taajamien ja kylien muodostamiin nauhamaisiin kokonaisuuksiin pääteiden suunnassa. 6. Laukaa on aloitteellinen, ennakkoluuloton ja luotettava yhteistyökumppani. Yhteistyö tuottaa siihen osallistuville laadullista ja taloudellista kokonaishyötyä. 7. Laukaa tarjoaa yrityksille hyvän toimintaympäristön, mikä mahdollistaa monipuolisen elinkeinoelämän ja korkeatasoisen osaamisen. 8. Henkilöstöpolitiikka on kehittymiseen ja kehittämiseen kannustavaa, yhtenäistä ja strategiaa tukevaa. 9. Päätöksenteko ja johtaminen on strategian mukaista ja tuloksellista. 10. Turvallisuus, yhteisöllisyys, aktiivinen kuntalaisuus, kestävä kehitys ja ilmastonmuutos huomioidaan kunnan kehittämisessä. Kuntastrategiassa on haettu realistista, kunnan kehittämisen haasteet huomioon ottavaa lähestymistapaa. Keskiössä ovat kuntatalouden tasapainottaminen ja palveluverkon ja -tuotannon uudistaminen ja tehostaminen. Kuntastrategian toteutumista tukevia toimintaperiaatteita ovat sydämellisyys, tehokkuus ja realistisuus. Kuntastrategia ohjaa koko kunnan kehittämistä, se on valtuuston tärkein kunnan kehittämistä ohjaava työkalu. Siinä on keskeisimmät kunnan kehittämistä koskevat päämäärät ja valinnat; se on helposti ymmärrettävissä oleva kokonaisuus. Toimialat konkretisoivat ja toteuttavat kuntastrategiaa. Kuntastrategiassa voi olla myös yksittäistä toimialaa koskevia asioita, jos ne ovat strategisesti erityisen merkittäviä, valtuustotason linjausta tai seurantaa vaativia asioita. 3
4 2. LÄHTÖKOHTA Strategialla tarkoitetaan pitkäjänteistä ja johdonmukaista toimintaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Strategia on myös viesti eri suuntiin siitä, mitä asioita pidetään tärkeinä. Lyhyen aikavälin tekemisiä tulee peilata strategiaa vasten. Laukaan kunnan edellinen kuntastrategia laadittiin Käsillä olevan kuntastrategian tarkistuksessa hyödynnettiin edellistä strategiaa; mm. visiota työstettiin aiemman vision pohjalta. Lisäksi kunnan kehittämistä ovat ohjanneet useat erillisstrategiat ja ohjelmat kuten palvelustrategia, henkilöstöstrategia, Kotona kaiken paras vanhusten palvelujen toimintaohjelma, Laukaan lapset ja nuoret ohjelma lapsipolitiikan edistämiseksi ja Laukaan liikenneturvallisuussuunnitelma, maapoliittinen ohjelma ja kaavoitusohjelma. Erillisstrategioiden ja -ohjelmien toteuttaminen ja konkretisointi on edelleen ajankohtaista. Teemakohtaisia strategioita tulee kuitenkin päivittää vastaamaan Laukaan uudistetun kuntastrategian linjauksia. Laukaan kunnan ilmastonsuojelusuunnitelma laaditaan valtuustokauden aikana. Kuntastrategian tarkistus käynnistettiin keväällä 2009 ja strategialuonnos annettiin tiedoksi valtuustolle kesäkuussa Valtuusto käsittelee luonnosta seminaarissaan syksyllä ja lopullinen käsittely on marraskuun valtuuston kokouksessa. Tarkistuksessa strategiatyön lähtökohdiksi nostettiin seuraavat seikat: Olennaista Laukaan kunnan taloustilanteen, väestökasvun ja seutuyhteistyön huomioon ottaminen Strategia tulee liittää tiiviisti yhteen kunnan talouden suunnittelun kanssa; strategiassa tulee korostua valtuustokauden talouden tasapainottamistarpeet Strategiassa tulee painottaa valintojen tekemistä, keinojen löytämistä talouden tasapainottamiseen Strategian tulee olla realistinen, mutta haastava; sen tulee olla tiivis ja viestinnällisesti selkeä kokonaisuus, joka on hyvin ymmärrettävissä ja korostaa paikallisia valintoja Laukaan kuntastrategiassa pitkän aikavälin tavoitteet eli strategiset päämäärät on määritelty vuoteen 2020, mutta strategiatyön jatkuvuus korostaa tarvetta tarkistaa linjavalintoja säännöllisesti ja käsitellä vuosittain seuraavaa vuotta koskevia tavoitteita. 4
5 3. STRATEGIAPERUSTA Laukaan kuntastrategian tarkistus aloitettiin kartoittamalla strategiaperustaa. Laukaan menestyksen kivijalkoina pidettiin seuraavia seikkoja: 1. Sijainti Jyväskylän seudulla 2. Elinvoimainen maaseutu 3. Hallittu väestönkasvu, tasapainoinen ikärakenne 4. Myönteinen julkisuuskuva 5. Laadukkaat, taloudellisesti tuotetut peruspalvelut 6. Luonto ja sen tarjoamat mahdollisuudet. 7. Kunnan toimintaa ohjaa ihmisten ja ympäristön kannalta kestävä kehitys 8. Monipuoliset vapaa-ajan palvelut 9. Vireä elinkeinoelämä, kunta-yrittäjä yhteistyö 10. Seudulliset kehityskäytävät Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski 4. VISIO JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VUOTEEN 2020 Visiolla tarkoitetaan tavoitetilaa; sen tehtävänä on antaa strategialle suunta. Se on tavoitteellinen näkemys siitä, millaiseksi Laukaan kuntaa kehitetään. Laukaan vuoteen 2020 ulottuva visio on seuraava: Sydämellinen Laukaa maaseutumainen kasvukunta Jyväskylän seudulla. Laukaassa on monipuoliset asumismahdollisuudet, toimivat palvelut, korkeaa osaamista ja monipuolista yrittäjyyttä Visiota täydennetään pitkän aikavälin tavoitteilla eli vuoteen 2020 ulottuvilla strategisilla päämäärillä: Strategiset päämäärät vuoteen 2020: 1. Kuntalaisen huomioiva kunta. 2. Hallitusti kasvavassa Laukaassa on toimivat ja oikein kohdennetut palvelut. Asukastavoite vuodelle 2020 on Palveluja tuotetaan laadukkaasti ja taloudellisesti; omana palveluna tehokkaalla palveluverkolla, laajalla kuntayhteistyöllä ja ostopalveluna. Kunnan tilaajaosaaminen ja kustannustietoisuus on vahvaa. 4. Kuntatalous on tasapainossa. 5. Kuntarakenne perustuu tehokkaaseen maapolitiikkaan, hyviin liikenneyhteyksiin sekä taajamien ja kylien muodostamiin nauhamaisiin kokonaisuuksiin pääteiden suunnassa. 5
6 6. Laukaa on aloitteellinen, ennakkoluuloton ja luotettava yhteistyökumppani. Yhteistyö tuottaa siihen osallistuville laadullista ja taloudellista kokonaishyötyä. 7. Laukaa tarjoaa yrityksille hyvän toimintaympäristön, mikä mahdollistaa monipuolisen elinkeinoelämän ja korkeatasoisen osaamisen. 8. Henkilöstöpolitiikka on kehittymiseen ja kehittämiseen kannustavaa, yhtenäistä ja strategiaa tukevaa. 9. Päätöksenteko ja johtaminen on strategian mukaista ja tuloksellista. 10. Turvallisuus, yhteisöllisyys, aktiivinen kuntalaisuus, kestävä kehitys ja ilmastonmuutos huomioidaan kunnan kehittämisessä (Päämäärien konkretisoinnissa 6. strateginen päämäärä pilkkoutuu mm. palvelujen tuottamiskohdan ja elinkeinopolitiikan alle.) 1. Kuntalaisen huomioiva kunta Kuntalaisen hyvinvointiin panostetaan niin palveluin, ympäristön kuin kulttuurin ja sivistyksen keinoin kunta on asukasta varten -ajatuksella. 2. Hallitusti kasvavassa Laukaassa on toimivat ja oikein kohdennetut palvelut. Asukastavoite vuodelle 2020 on Palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa painopiste on vanhuspalveluiden kehittämisessä, koska vanhusväestön määrä tulee jatkossa kasvamaan merkittävästi. Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa painotetaan ennalta ehkäisyä, varhaista tukea, toimialarajat ylittävää yhteistyötä ja sen lisäämistä eri toimijoiden kanssa. Palvelustrategia hyväksyttiin vuonna Sillä tarkoitetaan palvelujen tuottamisja järjestämisstrategiaa, jossa on mukana myös henkilöstön mitoitussuunnitelma. Palvelustrategia täydentää ja syventää kuntastrategian linjauksia. Siinä ennakoidaan palvelutarpeiden kehitystä toimialoittain ja kunnan eri alueilla, luodaan malli kunnan palvelujen tuottamistavoista ja linjataan palvelujen saatavuutta. Palvelustrategia tarkistetaan valtuustokauden aikana. Asukasmäärän kasvuun varaudutaan palveluiden ja investointitarpeiden ennakoinnilla Palvelutarpeiden ennakointi, palveluiden saatavuus ja palveluiden priorisointi - palvelustrategia tarkistetaan v aikana - palvelustrategia ohjaa palvelujen tuottamista: palvelut vastaavat väestömäärän ja -rakenteen kehitystä palveluja priorisoidaan arvokeskustelun perusteella palveluiden saatavuuden märittelyssä noudatetaan tehtyä jaottelua 6
7 2.2. Vanhuspalveluiden kehittäminen 2.3. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 2.4 Koko väestön terveyden edistämien ja kansansairauksien ennaltaehkäisy - ennaltaehkäisevät kotikäynnit tehdään 75 vuotta täyttäville - vanhusten toimintakykyä ylläpidetään eri toimijoiden yhteistyöllä - 75 vuotta täyttäneistä 87 % asuu kotona - 75 vuotta täyttäneistä kotona asuvista 20 % saa säännöllistä kotihoitoa - laitoshoitopaikkojen määrä pysyy vuoden 2009 tasolla Toiminnan lähtökohtana on lasten ja nuorten hyvinvointi. Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa painotetaan ennalta ehkäisyä, varhaista tukea, toimialarajat ylittävää yhteistyötä ja sen lisäämistä eri toimijoiden kanssa. - lapsipoliittinen ohjelma tarkistetaan - lastensuojelusuunnitelma laaditaan - edistetään ennaltaehkäisevää perhetyötä - oppilashuollon strategian vieminen käytäntöön - lasten ja nuorten aktiivinen harrastustoiminta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa - päätöksenteon vaikutukset lapsiin otetaan huomioon - lisätään terveysvaikutusten arviointia osana päätöksentekoprosessia - edistetään kuntalaisten omatoimisuutta terveytensä ja turvallisuutensa hoitamisessa - -parannetaan vapaaehtoistyön toimintaedellytyksiä ja kuntalaisten mahdollisuuksia kokea osallisuutta 3. Palveluja tuotetaan laadukkaasti ja taloudellisesti; omana palveluna tehokkaalla palveluverkolla, seutuyhteistyöllä ja ostopalveluna. Kunnan tilaajaosaaminen ja kustannustietoisuus on vahvaa. Yleismaailmallinen talouskriisi ja sen vaikutus kuntatalouden tulopohjaan sekä ennestään vallinnut kuntatalouden kireys, käyttötalouden alijäämä, investointipaineet, Paras-hanke, kuntahenkilöstön eläköityminen ja palveluiden saatavuuden turvaaminen edellyttävät palveluverkon ja tuotantotapojen uudistamista ja tehostamista. Palveluja järjestetään tehokkaasti hyödyntäen erilaisia palvelujen tuottamistapoja. Kunnan on linjattava selkeästi palveluita koskevat strategiansa ja verrattava omaa tuotantoa muihin tuottamistapoihin, jotta erilaisten tuottamistapojen hyödyntäminen olisi mahdollista. Palvelutarjonnan tulee sopeutua käytössä oleviin resursseihin ja kysyntään Palveluverkon tehostaminen 3.2. Kuntayhteistyö palvelujen tuottamisessa - kaikkien palveluverkkojen rakenne on tehostettu - koulun oppilasmäärän tulee olla pysyvästi vähintään 20 oppilasta - perusterveydenhuollon alueellinen selvitys tehty. - sosiaalipäivystys on järjestetty seudullisena yhteistyönä - vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun seudullisen keskuksen toiminnassa ollaan mukana - lukio-opetuksen järjestämisestä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toimesta on tehty päätös 7
8 3.3. Vaihtoehtoisten tuottamistapojen edellytykset ja käyttöönotto 3.4. Informaatioteknologian hyödyntäminen - ympäristöterveydenhuollosta on tehty päätös - toimiva kuntayhteistyö logistiikan ja joukkoliikenteen alalla - vaihtoehtoisia tuottamistapoja otetaan käyttöön palvelustrategiassa linjatulla tavalla - tuotteistamisesta on järjestetty koulutusta ja merkittävimmät palvelut on tuotteistettu oman tuotannon hinnan laskemiseksi - tilaajaosaaminen ja kustannustietoisuus on vahvaa - palvelusetelit käytössä - sähköisiä palveluita on lisätty 4. Kuntatalous on tasapainossa Kunnan tehtävien hoitaminen ja strategian toteuttaminen edellyttävät kunnan talouden tasapainoa. Kuntatalouden seurantamittarit kuntastrategiassa 4.1. velkaantuminen 4.2.vuosikate - 5 M - investointien ajoituksen takia velkaantuminen voi tilapäisesti kasvaa enintään 1 miljoona euroa/vuosi veroprosentit - kunnallisveroprosentti 19,5 % (viimesijaisena keinona talouden tasapainottamiseksi voidaan tarkistaa tuloveroprosenttia, kun muut keinot on käytetty). - kiinteistöveroprosentteja tarkistetaan suhteessa valtakunnallisiin muutoksiin 4.4. verotettava - kasvu 30 /vuosi/asukas parempi kuin Keski-Suomessa tulo / asukas 4.5. investointien suuntautuminen 4.6. omistusten strategisuus - suuret kouluinvestoinnit tehty, sosiaali- ja terveystoimen investoinnit aloitettu jatkuen seuraavalle valtuustokaudelle - kunnan perusinfrastruktuurin kuntoon saattamista jatketaan uusinvestointien ohella - metsäomistuksia hoidetaan metsätaloussuunnitelman mukaisesti - tarpeeton omaisuus realisoidaan - maata hankitaan kaavoitukseen kasvualueilta myös maanvaihtoja käyttäen 8
9 4.7. omistajapolitiikan tehokkuus 4.8. tilojen tehokas käyttö - kunnan omistajapolitiikka palvelee perustehtävissä onnistumista - Jykes Oy:n ja Jykes Kiinteistöt Oy:n arviointi kunnan kokonaisedun kannalta - tavoitteellista yhteistyötä lisätään omistajapolitiikassa lähikuntien kanssa (kuntayhtymät, yhtiöt) - kuntayhtymien osalta taloudellisesti merkittävät asiat lautakunnan / kunnanhallituksen tiedoksi jo suunnitteluvaiheessa - kunnan yhtiöille asetetaan tuottovaatimus - tilojen hinta on sisällytetty tuotteistettuihin palveluihin - tilojen käyttöä on tehostettu tehtyjen selvitysten perusteella (tarveselvitykset ja WOP-analyysit). - laskennallinen korko on otettu käyttöön tilojen hinnassa 4.9. energiatehokkuus - työ- ja elinkeinoministeriön kanssa solmitun energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden saavuttaminen 5. Kuntarakenne perustuu tehokkaaseen maapolitiikkaan, hyviin liikenneyhteyksiin sekä taajamien ja kylien muodostamiin nauhamaisiin kokonaisuuksiin pääteiden suunnassa. Laukaan kunnan monitaajamaisuus on haaste kasvavan kunnan kehittämiselle. Laukaan kasvua suunnataan nauhamaisiin kokonaisuuksiin pääteiden suunnassa. Pääteitä ovat valtatiet 4 ja 9 ja maantie 637. Kasvupainetta pääteiden suunnassa ohjataan yleiskaavoin yhdyskuntarakenteen taloudellisuuden ja toimivuuden turvaamiseksi. Laukaan asumiseen liittyviä vetovoimatekijöitä ovat sijainti Jyväskylän seudulla, kehittyvät taajamat ja maaseutualueet. Asumismahdollisuuksien vetovoimaisuuteen vaikuttavat toimivien palvelujen rinnalla tonttitarjonnan monipuolisuus, erilaiset asumisvaihtoehdot ja toimivat liikenneyhteydet tehokas maapolitiikka 5.2.tonttitarjonnan määrä ja laatu 5.3. liikenneyhteydet - painopiste yleiskaavoituksessa kaavoitusohjelman mukaisesti - Laukaan etu huomioitu seudun maankäytön rakennemallissa, jonka suuntaviivat otetaan huomioon yleiskaavoissa - Keski-Laukaan yleiskaavan loppuunsaattaminen - raakamaavaranto 10 vuodeksi, tontit ovat monipuolisia - asuntotonttivaranto 5 vuodeksi (sis. kaavoitussopimukset yksityisten kanssa), tontit ovat monipuolisia - Lievestuoreen teollisuusalueita on hyödynnetty - tonttitarjontaa markkinoidaan tehokkaasti - tyhjät tontit rakentamiseen - Jyväskylän seudun rakennemallin, liikennetutkimusten ja logistiikkaselvitysten tulokset ja linjaukset on otettu huomioon liikennejärjestelmän suunnittelutyössä ja toteutuksissa - liikenneyhteydet (ml. kevyen liikenteen väylät) tukevat nauhamaisen rakenteen kehittymistä - monipalveluliikenne on toimivaa - MT637 leventäminen ja rinnakkaistie on tiesuunnitelmissa kevyen 9
10 (5.3. jatkuu) liikenteen väylineen - tiehallinnon kanssa käydään neuvotteluja säännöllisesti - raideliikenne mukana joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmissa 5.4. asuin- ja elinympäristön turvallisuus ja viihtyisyys 5.5. ympäristövastuullinen kaavoitus - kuntaan on laadittu turvallisuussuunnitelma osana maakunnallista turvallisuussuunnitelmaa - liikenneturvallisuussuunnitelman sisältöjä on konkretisoitu ja viety käytäntöön - asuinalueet ovat sosiaaliselta rakenteeltaan ehyitä / tasapuolisia - asuin- ja elinympäristön rakentamisessa ja hoitamisessa huomioidaan turvallisuus, viihtyisyys ja ekologisuus - kaavoitus liikenneväylien suunnassa tiivistäen, mikä mahdollistaa sujuvat joukko- ja kevyen liikenteen reitit sekä keskitetyt paikalliset energiantuotantoratkaisut 7. Laukaa tarjoaa yrityksille hyvän toimintaympäristön, mikä mahdollistaa monipuolisen ja korkeatasoisen osaamisen. Laukaa tarjoaa yrityksille hyvän toimintaympäristön huolehtimalla yrittämisen yleisistä toimintaedellytyksistä (mm. tontit, liikenneyhteydet, asuin- ja elinympäristön laatu ja peruspalvelut). Viranomaispalvelut hoidetaan joustavasti. Säännöllistä yhteistyötä yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa syvennetään ja monipuolistetaan. Toteutetaan säännölliset viranhaltijoiden ja yrittäjien tapaamiset sekä eri toimialojen kohtaamiset uuden oppimisen ja kehittämisen hengessä. Uuden Jyväskylän myötä uudistettujen Jykes Oy:n ja Jykes Kiinteistöt Oy:n toimintojen vakiinnuttua niiden sekä Laukaan kunnan välistä yhteistyötä selkiytetään. Yritysten toimintaedellytysten kehitystä seurataan Laukaassa toimintaympäristöindikaattoreilla, joista keskeisimpiä ovat työpaikkojen määrän ja yritysten määrän kehitys. Valtuustokauden tavoitteena on talouskriisistä huolimatta kääntää sekä yritysten määrä että työpaikkamäärä kasvuun. Yritysmäärään liittyvänä valtuustokauden tavoitteena on vähintään nykyinen taso elinkeinopoliittinen seutuyhteistyö 7.2.elinkeinopolitiikka - Jykesin toiminnan tuloksellisuus on arvioitu, arvioinnin edellyttämistä toimista tehty päätökset - Laukaa on tehokas toimija seudullisessa elinkeinoyhteistyössä - kunnan elinkeinopoliittiset linjaukset tarkistettu, - maankäytön ja liikenneyhteyksien suunnittelussa (mm. kehätie Tikkakoski-Vaajakoski) on otettu huomioon yritysten tarpeet - Laukaa huolehtii osaltaan yritysten yleisten toimintaedellytysten kilpailukyvystä - Laukaa on aktiivinen toimija Innoroad-hankkeissa (rahtiliikenteen työpaikkakeskittymä) - Laukaan kehitysyhtiö Oy aktivoidaan ja linkitetään yhteistyöhön Jykes-perheen kanssa erityisesti pk-sektorin asioissa - Jykes Oy:n ns. korvamerkityn rahan määrä nostetaan vähintään euroon nykyisen Jykes-osuuden sisällä 10
11 7.3. markkinointiviestintä 7.4. yrittäjäyhteistyö - yrityksille suunnattua markkinointiviestintää hoidetaan pääasiassa seudullisesti yhteistyössä Jykes Oy:n ja Jykes Kiinteistöt Oy:n toimesta - kunta hyödyntää omassa markkinoinnissaan eri tapahtumia ja mediaa - kunnan markkinointi on suunnitelmallista - lisätään yhteistyötä yrittäjäyhdistysten kanssa - tunnistetaan yhdessä alueella reaaliaikaisesti asioita ja ilmiöitä ja vaikutetaan niihin Laukaan edun mukaisesti. 8. Henkilöstöpolitiikka on kehittymiseen ja kehittämiseen kannustavaa, yhtenäistä ja strategiaa tukevaa. Kunnassa on edellisellä valtuustokaudella käyttöönotettu henkilöstöstrategia, joka tarkistetaan/päivitetään. Hyvällä henkilöstöjohtamisella varmistetaan, että henkilöstön määrä ja rakenne, korkea ammattitaito ja työhyvinvointi tukevat palvelutuotannon uudistamista ja tehostamista. Palvelustrategiassa määritelty kunnan palvelujen tuottamis- ja järjestämistapa ohjaa henkilöstön määrää ja rakennetta, jotka realisoituvat talousarviossa ja suunnitelmassa henkilöstön oikea määrä ja rakenne 8.2. henkilöstön ammattitaidon kehittäminen 8.3. henkilöstön työhyvinvointi - vakinaisen henkilöstön osalta noudatetaan henkilöstrategian linjauksia. Määräaikaisen henkilöstön kokonaismäärää vähennetään vakinaistamalla palvelussuhteita - henkilöstön joustavalla sijoittelulla ja työnkierrolla tuetaan palvelurakennetta - johtamiskoulutusta jatketaan (mm. johtamisen erikoisammattitutkinnot) - kehityskeskustelut pidetään säännöllisesti, keskustelujen pohjalta laaditaan henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat - sektorikohtaiset, hallintokuntien rajat ylittävät sekä työaloittaiset täydennyskoulutussuunnitelmat ohjaavat koulutusta (kunnan oma koulutustyöryhmä, kansalaisopisto toteuttajana) - kunnan henkilöstön omaa osaamista hyödynnetään täydennyskoulutuksessa - tyhy-toimintaa lisätään ja monipuolistetaan osastojen yhteisenä ja työpaikkakohtaisena toimintana - työtyytyväisyystutkimus uusitaan valtuustokausittain, tuloksia hyödynnetään johtamisessa 11
12 9. Päätöksenteko ja johtaminen on strategian mukaista ja tuloksellista Päätöksenteko perustuu hyväksyttyihin strategioihin. Tämä tarkoittaa mm. valtuuston vahvaa roolia kunnan kehittämisen linjaajana, syy-seuraussuhteiden hallintaa ja päätöksenteon tietoperustan vahvistamista. Strategioiden toteutumista arvioidaan kahdesti vuodessa osastojen kokoaman tiedon ja tarkastuslautakunnan arvioinnin perusteella keväisin ja syksyisin talousarvion ja tilinpäätöksen yhteydessä. Toimiva johtamisjärjestelmä mahdollistaa kunnan pitkäjänteisen ja johdonmukaisen kehittämisen. Päätöksenteon toimivuuteen yhdistyy myös päätöksenteon kestävyys; sillä tarkoitetaan päätösten seurausten pitkän aikavälin vaikutusten perusteellista ja kokonaisvaltaista ennakointia, arviointia ja seurantaa. Hallintorakennetta (lautakuntarakennetta ja hallintosääntöä) tarkastellaan tarvittaessa valtuustokauden viimeisenä vuonna. Laukaan kunnan edunvalvonta on systemaattista päätöksenteon strategisuus - toimialakohtaiset strategiat ja erillisohjelmat on tarkistettu kuntastrategian pohjalta - valtuusto arvioi valtuustokauden lopussa strategian toteutumista - talousarvio laaditaan hyväksytyn strategian pohjalta - päätökset ja talousarvio perustuvat strategiaan ja muihin valtuuston tekemiin linjauksiin 9.2. johtamisjärjestelmän kehittäminen 9.3. osallisuuden edistäminen - toimiva johtamisjärjestelmä ja selkeä työnjako mahdollistaa luottamushenkilöiden strategisen päätöksenteon ja viranhaltijoiden operatiivisen toiminnan - johtoryhmän johtamisroolia on vahvistettu - johtamiskoulutus on jatkuvaa - sisäistä valvontaa kehitetään - kehitetään menetelmiä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittämiseksi - asiakaspalautetta arvioidaan ja hyödynnetään aktiivisesti ja kohdennetusti - mm. lasten ja nuorten parlamentin perustaminen on selvitetty 9.4 viestintä - viestintästrategia ja ohjeet tarkistettu ja käyttöönotettu 12
13 5. STRATEGIAN TOTEUTUSTA TUKEVAT TOIMINTA- PERIAATTEET Strategian toteutusta tukevat toimintaperiaatteet ovat: 1. sydämellisyys - yhteisvastuu hyvinvoinnista: toimialarajat ylittävä yhteistyö, yhteistyö eri toimijoiden kanssa, kuntayhteistyö, osallisuus - fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus - ystävällisyys, palvelualttius, toisen kunnioitus 2. tehokkuus - palveluverkon ja -tuotannon uudistaminen ja tehostaminen - asiakaslähtöisyys - laadun arviointi - päätöksenteon johdonmukaisuus, vastuullisuus ja kestävä kehitys 3. realistisuus - talouden reunaehdot - väestö- ja rakennemuutokset Strategian toteuttaminen edellyttää kiinteää yhteyttä toiminnan ja talouden suunnitteluun ja henkilöstöjohtamiseen. Strategian toteutumista varmistetaan mm. seuraavin keinoin: kuntastrategian tavoitteet ohjaavat toimialojen ja yksiköiden strategioita tai suunnitelmia strategian tavoitteet ohjaavat talousarvion toiminnallisia tavoitteita strategian ja oman työn yhteys määritellään henkilöstön kehityskeskusteluissa strategian ja sen tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti ja raportoinnin tuloksiin reagoidaan tarvittaessa nopeasti. 13
Sydämell nen Laukaa 2009-2020
Luonnos Sydämell nen Laukaa 2009-2020 Kuntastrateg a valtuustokaudella 2009-2012 srsrlrö: 1. Sydämellinen Laukaa 2009-2020, strategía pähkinänkuoressa...3 2. Lähtökohta......4 3. Strategiaperusta...5 4.
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen
MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020
Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
KUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
Kaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö
Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan
Inkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
Arjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
Palvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,
KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja
Elinvoimainen Ylivieska 2021
Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021- kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana keskuksena. Kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia
Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu
Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin
POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4
POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle
ORIMATTILA. Kaupunkistrategia
ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto
Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous
Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT
MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla
ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko
TOIMINTA-AJATUS Siilinjärvi luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien kanssa
Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille
Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015
KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015 VISIO 2015 KANKAANPÄÄ Pohjoisen Satakunnan tunnettu ja tunnustettu keskus ARVOT Avoimuus, jolla tarkoitamme Avointa ja läpinäkyvää päätöksentekoa Hallinnon läpinäkyvyyttä
Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA
Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.
Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007
Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013
KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla
Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012
Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen
Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen
Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain
OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen
OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita
Strategiamme Johdanto
Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.
HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA
HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD
6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan
2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut
Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan
Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit
Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja
Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta
Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski
PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi
Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi 2017 10.8.2017 1 Kuntastrategia kuntalaki 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.
Vaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA
Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020
2015 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 KANGASALAN KUNTA 2 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 1. Johdanto Valtuusto hyväksyi kuntastrategian 9.9.2014.
Pieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?
HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5
POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin
Kommentteja FinELibin strategiaan
24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto
Toholammin kuntastrategia 2016-2020
Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden
Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto
Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
Kuntalaisten tarpeiden arviointi
Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus
Rakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
STRATEGIAKARTTA. Tavoitteellisen johtamisen periaate on rekisteröity Highway card strategy nimiseksi työkaluksi
PETÄJÄVESI 2020 STRATEGIAKARTTA Petäjäveden kunnan johtamisen suuri periaate on tavoitteiden ja menestystekijöiden asettaminen ja niiden toteuttaminen tuloskortteihin kirjoitettujen toimenpiteiden avulla.
Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut
Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto
Tampereen uuden strategian valmistelutilanne
Tampereen uuden strategian valmistelutilanne Strategiajohtaja Reija Linnamaa Tampereen kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 28.8.2017, Tampere-talo 1 Miksi Tampereen strategia? 2 Pormestariohjelma ja
Laukaan kuntastrategia 2020. valtuustokaudelle 2013-2016. Kunnanvaltuusto 27.01.2014 1
Laukaan kuntastrategia 2020 valtuustokaudelle 2013-2016 Kunnanvaltuusto 27.01.2014 1 Sisältö 1. Laukaan kunnan visio... 3 2. Laukaan kunnan strategiset lähtökohdat... 3 3. Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet...
HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006
ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006 1. JOHDANTO Ulvilan kaupungin strategia 2006-2012 määrittelee kaupunkiorganisaation toiminnan painopisteet tavoitetasolla
Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45
Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä
Kuntastrategian puolivälin tarkastelu
Kuntastrategian puolivälin tarkastelu Valtuusto 27.4.2015 Laukaan kuntastrategia Laukaan kunta Sydäntä ja elinvoimaa Kuntastrategia hyväksyttiin valtuustossa 27.1.2014 1 Valmistelu: Kunnanvaltuuston strategiaseminaari
KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå
KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin
PIRKKALAN KUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ PORMESTARIMALLI
PIRKKALAN KUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ PORMESTARIMALLI Helena Rissanen 10.9.2015 Pirkkala lyhyesti Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 63. suurin kunta asukasluvun mukaan (31.8.2013) Asukkaita
Osa A. Valtuustotyön arviointi
Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään
Sipoon kunnan SOSTER osastostrategia 2025
Sipoon kunnan SOSTER osastostrategia 2025 8.12.2008 Sisältö 1. Toimintaympäristön ja kasvun vaatimat muutokset 2. Sipoo 2025 yhteinen tavoite 3. SOSTER strategian päämäärä 4. Strategiaperusta, arvot 5.
Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg
Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg 3.10.2017 3. Tulevaisuuden kunnan kysymystä: Mistä tulemme? Missä olemme? Mihin haluamme mennä? Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017,
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sivistystoimi Aulis Pitkälä Kaikkien sivistyskaupunki Oppiva sivistyskaupunki Elinvoimainen sivistyskaupunki Innovatiivinen sivistyskaupunki Espoo on sivistyskaupunki
EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos
EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset
LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA
1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia
Elinkeinostrategia 2014-2020
Elinkeinostrategia 2014-2020 LAUKAAN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. NELIKENTTÄANALYYSI LAUKAASTA YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ... 3 3. KUNNAN HARJOITTAMA ELINKEINOPOLITIIKKA SEKÄ YRITTÄJIEN
2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI
2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet
Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten?
Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten? Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti: Mitä olemme, miten erotumme, mitkä ovat keskeiset muutoshaasteemme? 25.4.2017, Tampere-talo, Maestro-auditorio
Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä
Kärkölän kunnan KH 4.9.2017 KV 18.9.2017 KÄRKÖLÄN KUNTA puh. 044 770 2200 karkolan.kunta@karkola.fi Virkatie 1 16600 Järvelä www.karkola.fi KÄRKÖLÄN STRATEGIA Sisällys VISIO... 3 ARVOT... 3 STRATEGIAN
Kirkkonummen kuntastrategia
KIRDno-2017-952 Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kv 18.12.2017 91: Kirkkonummen kuntastrategia 2018 2021 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65
KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet
HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ
HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen
Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia
Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET
Kuntastrategia v 2013-2016
Vuoden 2020 visiossa Sydämellinen Laukaa on maaseutumainen kasvukunta Jyväskylän seudulla. Laukaassa on monipuoliset asumismahdollisuudet, toimivat palvelut, korkeaa osaamista ja monipuolista yrittäjyyttä.
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?
KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO
KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO Kärkölä on ulospäin suuntautuva ja myönteisesti tunnettu, terve, itsenäinen, yhteisöllinen sekä menestyvä - ihmisen kokoinen kunta. ARVOT Luottamus Aktiivisuus Vastuullisuus Yhteisöllinen
Luonnos Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus XX.XX.2014
Luonnos 24.11.2014 Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus XX.XX.2014 1 Uuden kunnan perustaminen... 3 2 Uuden kunnan yhdistymisen tavoitteet... 3 3. Elinvoima... 3 3.1 Työpaikkojen määrän lisääminen
Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017
Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Tilannekatsaus Johtokunta 26.4.2017 Arvot Strategian toteuttaminen perustuu Rovaniemen kaupungin yhteisiin arvoihin Osallisuus Luovuus Turvallisuus
Mäntsälän kunnan strategia 11.11.2013 145
Mäntsälän kunnan strategia 11.11.2013 145 1 Globaalitalous Aluerakenne Strategiakokonaisuus Mäntsälässä Ilmastonmuutos Kuntalaisten palvelutarpeet Ikärakenne Kuntatalous Lainsäädäntö Visio 2020 Luonnonläheinen
KH KV
Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen
Uuden sukupolven organisaatio
Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen
Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä
Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja