Monkola, kaupunginhallituksen kokoushuone, Karstuntie 4, Lohja. Ilmarinen Pekka jäsen. Niemimaa Juha jäsen

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta AIKA klo 18:00-19:35 PAIKKA Monkola, kaupunginhallituksen kokoushuone, Karstuntie 4, Lohja OSALLISTUJAT LÄSNÄ Väre Jari puheenjohtaja Wikberg Gunilla varapuheenjohtaja Heir Björn jäsen Ilmarinen Pekka jäsen Janérus Mirja jäsen Luoma Pekka jäsen Niemimaa Juha jäsen Ojanen Tarja jäsen Saukkola Heli jäsen, saapui klo Savolainen Pirjo jäsen Stranius Anne-Margit jäsen Weintraub Roger jäsen POISSA Tommila Eija jäsen MUUT LÄSNÄOLIJAT Hägg Toni kaupunginhallituksen edustaja Kalske Katri sivistysjohtaja, esittelijä Ikonen Kiti opetuspäällikkö Hukkanen Merja nuorisotoimenpäällikkö, poistui klo Kuusimurto Merja varhaiskasvatuspäällikkö Lemberg Juha tukipalvelupäällikkö Lindroos Raija hallintopäällikkö Nyman Ilkka projektipäällikkö, poistui klo Vireä-Aihio Paula pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT :t ALLEKIRJOITUKSET Jari Väre Puheenjohtaja Paula Vireä-Aihio Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Anne-Margit Stranius Lohja / 2016 PÖYTÄKIRJA YLEISESTI Asiakaspalvelukeskus, Karstuntie 4, Lohja NÄHTÄVÄNÄ Paula Vireä-Aihio, suunnittelija

2 PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta KÄSITELLYT ASIAT Sivu 89 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajan valinta Sammatin nuorisotila Kellarista luopuminen Ruotsinkielisten koulujen johtamisjärjestelyt alkaen Arvio Lohjan palveluverkkotyön onnistumisesta Tytyrin koulun teknisen työn tilan korvaaminen väliaikaisella tilaelementillä Osallistuminen hallituksen kärkihankeeseen 3: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, Uudenmaan hanke 96 Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvion toteutuminen ajalla Viranhaltijapäätökset Tiedotusluontoiset asiat

3 PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KOPLK Esitys Kokous todetaan laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Hyväksyttiin

4 PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Pöytäkirjan tarkastajan valinta 98/ /2013 KOPLK Esitys Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan kasvatus- ja ope tuslau ta kun nan jäsen Anne-Margit Stranius. Päätös Hyväksyttiin Projektipäällikkö Ilkka Nyman esitteli Ojamon koulun kuntotutkimusten tuloksia. Heli Saukkola saapui kokoukseen selostuksen aikana klo

5 PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Sammatin nuorisotila Kellarista luopuminen 376/ /2016 KOPLK Sammatin nuorisotila Kellari sijaitsee terveyskeskuksen alakerrassa, ti lassa, joka on alun perin rakennettu autotallitilaksi. Tilan käytössä on vuosien saa tos sa ilmennyt puutteita, esimerkiksi ilmanvaihdon huonous ja lattian kyl myys (lattia betonia, ilman päällysteitä). Vuonna 2014 tilassa säännöllisesti työskentelevät nuorisopalveluiden työnte ki jät alkoivat saada erilaisia oireita, kuten mm. silmä- ja iho-oireita sekä hen gi tys tie oi rei ta ja paineen tunnetta päässä. Tilanteesta tehtiin ilmoitus työ suo je luun alkuvuodesta 2015 ja asia siirtyi sisäilmatyöryhmän kä sit telyyn. Tilassa suoritettiin katselmus alkukeväästä Katselmuksen jälkeen pää tet tiin tilassa suoritettavista parannustöistä. Tilaan rakennettiin tuu likaap pi, joka auttaa tilan lämpimänä pysymistä ja estää vetoa ulko-ovesta. Läm pö ti lan parantamiseksi suoritettiin myös sokkelin ulkopuolinen li sä lämmön eris tä mi nen. Ilmanvaihtoa parannettiin asentamalla esilämmittävät tulo il ma vent tii lit (yhteensä 7 kpl). Tilan takaosan tv-tilaan asennettiin il maläm pö pump pu. Tilan betonilattia päätettiin olla päällystämättä. Kor jaus toimen pi teet suoritettiin kesällä Työsuojelun seurantakäynti tilassa suoritettiin Seu ran ta käynnil lä todettiin tehdyt korjaustoimenpiteet ja kirjattiin henkilöstön tun te mukset ja sillä hetkellä esiin tuodut havainnot korjaustoimenpiteiden jälkeen. Hen ki lös tön mukaan huoneilma tuntuu aiempaa lämpimämmältä, ainakin lat tia ta son yläpuolella. Veto tilassa oli vähentynyt. Ilmanvaihto ei edel leenkään tunnu riittävältä. Tilassa eniten työskentelevän työntekijän oireilu jatkuu edelleen; silmäoireita, astmaoireita ja äänen painumista. Lattia tuntuu edel leen kylmältä. Tilan ilmanvaihtoa mitattiin ja todettiin, että tilan il manvaih to on riittävä 10 henkilölle (poistoa ei ole riittävästi), kun tilassa normaa lis ti on henkilöä kerrallaan. Tilanne : Tilan vakituinen työntekijä ilmoittaa oireilunsa jatkuvan edel leen. Oireet (mm. iho-oireet ja kuumeilu) poistuvat täysin silloin, kun hän työskentelee muualla kuin nuorisotila Kellarissa. Oireet palaavat vä littö mäs ti, kun hän palaa Kellariin. Työntekijän esimiestä pyydettiin va raamaan työntekijälle aika työterveyshuoltoon. Työntekijä kävi työ ter veys lääkä rin vastaanotolla. Työntekijä ei ilman lääkitystä pysty työskentelemään ti las sa. Sisäilmatyöryhmä käsitteli asiaa uudelleen kokouksessaan. Kokouk ses sa päädyttiin toteamaan, että tilat aiheuttavat todennäköisesti oirei ta työntekijöille. Kokouksessa todettiin myös, että tilapalvelut eivät katso, että on tarkoituksenmukaista tehdä Kellariin enempää lisäkorjauksia (ai em mat tehdyt korjaukset eivät ole auttaneet toivotulla tavalla). Si sä il matyö ryh män johtopäätös ja ohje sivistystoimelle oli, että tiloista on luo vut tava ja toiminta on siirrettävä jonnekin muualle. Nuorisopalvelut on etsinyt Sammatista uusia korvaavia tiloja nuo ri so ti la toimin nal le. Toimintaan soveltuvia tiloja ei kuitenkaan toistaiseksi ole löy ty-

6 PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta nyt. Edellä kuvatuista syistä johtuen nuorisopalvelut lopetti Kellarissa ta pah tuvan nuorisotilatoiminnan kevään toimintakauden lopussa toukokuun puoles sa välissä Tilat tyhjennettiin elokuussa Sammatin nuorten kannalta olisi ikävää, ellei siellä olisi enää nuo ri so ti la toimin taa. Jotta toiminta ei kokonaan lakkaisi, päätettiin neuvotella Sammatin kou lun kanssa siitä, voitaisiinko koulun tiloissa edes pienimuotoisesti toteut taa nuorisotaloiltoja. Koululta saatiinkin varattua ruokasalitilat kahtena il ta na viikossa nuorisotoiminnan toteuttamiseksi. Tila ei mahdollista entisen kal tais ta nuorisotilatoimintaa eri toimintamenetelmineen (biljardi, pingis, tv-pe lit), vaan toiminta sopeutetaan olemassa olevien tilojen mah dol li suuksiin. Tärkeää on kuitenkin, että nuorilla on paikka, jossa he voivat aikuisen oh jaa jan läsnä ollessa tavata ystäviään ja kavereitaan ja viettää va paa-aikaa. Nuorten toiminnan laajentamiseksi on käyty alustavia neuvotteluja pai kal li sen yrittäjän kanssa yhteistyöstä, joka mahdollistaisi mo ni puo li semman toimintaympäristön nuorille muutamia kertoja kuukaudessa. Neu votte lut ovat aluillaan, joten niiden lopputuloksesta ei voida varmuudella sanoa mitään. Oman tilan etsimistä jatketaan. Tiloissa on toiminut myös partiolaiset, jotka ovat löytäneet korvaavat tilat. (Merja Hukkanen) Erikseen jaettavat asiakirjat - Sammatin aluetoimikunnan kannanotto nuorisotila Kellarin sulkemiseen Esitys Sj Kasvatus-ja opetuslautakunta 1 merkitsee selvityksen tiedoksi; 2 päättää luopua Sammatin Kellarista nuorten toimintatilana; 3 päättää, että Sammatin nuorisotoiminta jatkuu toistaiseksi koulun tiloissa Muutettu esitys Jäsen Gunilla Wikberg esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Lau ta kun ta kannatti esitystä. Kokouksessa pidettiin tauko klo Päätös Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian si vis tyskes kuk seen uudelleen valmisteltavaksi KOPLK Työsuojelupäällikkö Kirsi Hietanen on Sammatin nuorisotila Kellarin yhteen ve dos sa (erillisasiakirjat nro 1-5) selostanut toimitilan si sä il ma on gelmiin liittyvät toimenpiteet vuodesta 2014 alkaen. Tilan suhteen on tehty kaksi työpaikkaselvitystä; kevättalvella 2014 ja Tilassa tehtiin arvioita tarvittavista korjaustoimenpiteistä

7 PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Kesän 2015 aikana Kellariin tehtiin suunniteltuja korjaustoimenpiteitä: tilaan rakennettiin tuulikaappi, joka auttaa tilan lämpimänä pysymistä ja estää vetoa ulko-ovesta. Lämpötilan parantamiseksi suoritettiin myös sok kelin ulkopuolinen lisälämmöneristäminen. Ilmanvaihtoa parannettiin asen tamal la esilämmittävät tuloilmaventtiilit (yht. 7 kpl). Tilan takaosan TV-tilaan asen net tiin ilmalämpöpumppu. Tilan betonilattia päätettiin olla pääl lys tämät tä. Työsuojelun seurantakäynti Kellarissa suoritettiin , jossa tehtiin ha vain to ja ja kuultiin henkilökunnan tuntemuksia korjaustoimenpiteiden jälkei ses tä ajasta. Terveystarkasta Eero Keränen teki kohteeseen tarkastuskäynnin. Koska henkilöstön oireilu tilassa jatkui korjaustoimenpiteistä huolimatta, oli Kel la rin tilanne jälleen käsittelyssä sisäilmatyöryhmässä ja Maaliskuun 2016 sisäilmatyöryhmän kokouksessa todettiin, että tilapalvelut ei ole enää teettämässä Kellariin tutkimuksia tai korjauksia. Si sä il ma työ ryh mä käsitteli asiaa uudelleen kokouksessaan , jonka jälkeen nuorisopalvelut sai ohjeen luopua tilan käytöstä. Kiinteistömestari Kari Koljonen on (erillisasiakirja nro 6) antanut ti laa koskevista korjaustöistä lausunnon, josta ilmenee Kellarissa tehnyt kor jaus toi men pi teet ja niiden kustannukset sekä selvityksen päätöksestä, et tä Kellarin korjaustoimenpiteitä ei enää jatketa. Työsuojelun kannalta nuorisotila Kellarin tilanne on hyvin yksiselitteinen: työn te ki jät saavat Kellarissa oireita, joiden on syytä epäillä liittyvän tilan sisä il ma on gel miin (tämän työterveyshuolto vahvistaa), tilahallinto katsoo ettei ole tarkoituksenmukaista tehdä lisätutkimuksia ja korjauksia tilassa. Työn te ko tilassa ei voi jatkua työntekijöiden terveyden kustannuksella, tilas ta tulee luopua ja sille tulee etsiä korvaavat tilat. Edellä kuvatuista syistä johtuen nuorisopalvelut lopetti Kellarissa ta pah tuvan nuorisotalotoiminnan kevään toimintakauden lopussa toukokuun puoles sa välissä Sammatin nuorisotilatyö aloitti syyskuun alussa toimintansa Sammatin kou lun ruokasalin tiloissa. Miltei heti tämän jälkeen käyttöön saatiin myös kou lun Mediateekki tilat, jotka sijaitsevat ruokasalin kiinteässä yh tey dessä. Tilaratkaisu on tuntunut toimivalta ratkaisulta ja nuoret ovat olleet tyy tyväi siä uuteen tilaan. Uusi tila ei kuitenkaan mahdollista aivan samoja mahdol li suuk sia kuin vanha Kellarin tila; biljardi- ja pingispelit ovat nuorten suosik ke ja, mutta tilan puutteen vuoksi pelejä ei voida sijoittaa koululta käy tössä oleviin tiloihin. Mikäli Sammatista vapautuu tulevaisuudessa nuo ri so ti lakäyt töön sopivia tiloja, on syytä arvioida voidaanko nuorisotilatyö siirtää kou lul ta näihin tiloihin. (Merja Hukkanen) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Työsuojelupäällikkö Kirsi Hietasen yhteenveto Työsuojelun työpaikkakäynnin muistio Työsuojelun seurantakäynnin muistio

8 PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Terveystarkastajan tarkastuskäynnin tarkastuspöytäkirja Sisäilmatyöryhmän pöytäkirja Kiinteistömestari Kari Koljosen lausunto : Sammatin nuo ri so tilan korjaustyöt v Esitys Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta 1. merkitsee lisäselvitykset tiedoksi; 2. päättää luopua Sammatin Kellarista nuorten toimintatilana; 3. päättää, ettää Sammatin nuorisotoiminta jatkuu toistaiseksi Sammatin kou lun tiloissa. Päätös Hyväksyttiin Nuorisotoimenpäällikkö Merja Hukkanen poistui kokouksesta tämän py kälän käsittelyn jälkeen klo

9 PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Ruotsinkielisten koulujen johtamisjärjestelyt alkaen 358/ /2016 Ruots.koul.jaosto Virkby gymnasiumin rehtori irtisanoutui tehtävästään keväällä Vaihto eh toi na olivat lukion rehtorin rekrytoiminen tai sitten lukion rehtorin teh tävien hoitaminen muulla tavalla. Ruotsinkielisten alakoulujen rehtorin tehtäviä hoitaa syyslukukauden 2016 Käll ha ge nin koulun rehtori. Ko. koulujen luottamusrehtori (luokanopettajan vir ka) on vuorotteluvapaalla syyslukukauden Kyseessä olevat kaikki ruotsinkieliset yksiköt ovat kooltaan sen kokoisia, et tä niiden johtamisesta voisi muodostaa yhden kokonaisuuden. Lu kuvuon na Virkby Gymnasium 101 opiskelijaa, Källhagens skola 226 oppilasta, Virkby skola 61 oppilasta ja Solbrinkes skola 74 oppilasta, yh teen sä 462 oppilasta/opiskelijaa. Ruotsinkielisten koulujen johtamisjärjestelyissä esitetään ratkaisua, jossa kaik ki ruotsinkieliset koulut: Virkby skola ja Solbrinken, Källhagens skola ja Virk by gymnasium ovat yhden rehtorin johdossa. Lisäksi tähän ko ko naisuu teen perustetaan ns. virka-apulaisrehtorin tehtävä. Samalla lukion rehto rin virka lakkautetaan ja alakoulun ns. luottamusrehtorin tehtävä lo pe tetaan. Alakouluille on annettavissa resurssia koulujen varajohtajille. Tässä vai hees sa kukin yksikkö toimii kuitenkin omana koulunaan, vain joh ta minen hoidetaan keskitetysti. Luokanopettajan virassa alakoulujen luottamusrehtorin tehtävässä toi mivan Birgitta Lönnin kanssa on pidetty asiassa YT-kuuleminen Hän on ilmoittanut hyväksyvänsä ratkaisun ruotsinkielisten koulujen joh tamis jär jes te lyis tä. Hän jatkaa luokanopettajan virassa. Lohjan ruotsinkielisten koulujen keskitetyllä johtamisratkaisulla halutaan tu kea Lohjan ruotsinkielisen opetuksen kokonaisvaltaista suunnittelua ja ke hit tä mis tä. Nivelvaiheiden sujuva yhteistyö on yhden rehtorin vastuulla ja joh det ta va na. Ruotsinkielisten koulujen johtamisen keskittäminen yhdelle rehtorille ja apu lais reh to ril le tuo myös hallinnon puolelle tehokkuutta. Rehtorin ja apulais reh to rin työnjaossa voidaan keskittää ja jakaa työtehtäviä tarpeen mukaan. Valtuuston hyväksymän uuden hallintosäännön mukaan ruotsinkielisen kou lu tuk sen rehtori esittelee ruotsinkielisessä jaostossa oman vas tuu alueen sa asiat. Ruotsinkielisten koulujen rehtorin tehtäviin liitetään myös ruotsin kie li sen jaoston esittelijän tehtävät. Rehtorin (ruotsinkieliset koulut) olles sa esteellinen ruotsinkielisen jaoston esittelijänä, asian esittelyn tekee pal ve lu pääl lik kö (kouluikäisten, nuorten ja heidän perheidensä pe rus pal velut). Kustannusvaikutukset: Rehtorin (ruotsinkieliset koulut) tehtäväkohtainen palkka on 4888,29 eu-

10 PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta roa. Apulaisrehtorin (ruotsinkieliset koulut) tehtäväkohtainen palkka on 4267,11 eu roa Nykyisen johtamisjärjestelmän johtamiskulut (palkat) 9476,49 e/ kk ja mah dol li sen uuden johtamisjärjestelmän johtamiskulut 9225,40 e/kk, erotus 221,09. Rehtorille järjestetään aikaa johtamiseen myöntämällä OVTES:n mu kaises ti huojennusta opetusvelvollisuudesta. OVTES ei tunne kou lu ko ko naisuut ta alakoulusta lukioon, joten joudutaan myös soveltamaan ja käyt tämään työnantajan harkintaa. Opetusvelvollisuus peruskoulun palk ka pe ruste ryh mien (19 ppr) mukaan 6h/vko (OVTES 10 2 mom.) lisäksi OVTES 11 työajan erityismääräys: koulun toimiessa pysyväisluonteisesti kah dessa tai useammassa toimipaikassa, rehtorin viikoittaisten tuntien määrään lue taan yhteensä 2-4h/vko. Alakoulut sijaitsevat eri toimipisteissä, joten huo jen nus ta 2h/vko (opv nyt 4h/vko) Jos toimipaikat ovat erityisen etäällä toisistaan tai toimivat muutoin eri tyisen vaikeissa olosuhteissa, työnantaja voi edellä lukea ope tus vel vol li suuteen todetun lisäksi yhteensä enintään neljä viikkotuntia. Tässä esitetään myön net tä väk si opetusvelvollisuuteen luettavaksi yhteensä 3h/vko, ala-,ylä ja lukiokoulutus kokonaisuudesta, jolloin rehtorille jää opetusvelvollisuutta 1h/vko. Apulaisrehtorin opetusvelvollisuus on OVTES:n mukaan (OVTES 12 2 mom.) vähintään ao. koulun rehtorin opetustuntimääräasteikon yläraja. Reh to rin opetustuntien välys 6-8 h/vko. Opetustuntimäärää vah vis tet taessa otetaan huomioon koulu/ oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olo suhteet. Työnantaja voi päättää lukion apulaisrehtorin opetustuntimäärän lu kuvuo sit tain em. alemmaksi enintään 3 viikkotuntia paikallisista eri tyis olo suhteis ta johtuvalla perusteella. Apulaisrehtori opetusvelvollisuudeksi esi tetään 6 h/vko. Lisäksi ruotsinkielisen jaoston esittelijän tehtävästä maksetaan rehtorille 100 e/kk korvaus. Esitys Op Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätösesitys 1) Lohjan ruotsinkielisiä kouluja johtaa yksi rehtori; 2) Virkby gymnasiumin rehtorin virka lakkautetaan; 3) Ruotsinkielisten alakoulujen ns. luottamusrehtorin tehtävä lopetetaan; 4) Källhagenin koulun rehtorin tehtävä muutetaan ruotsinkielisten koulujen yh tei sek si rehtoriksi ja viran nimike muutetaan: rehtori. Källhagenin koulun vi ras sa oleva rehtori Monica Lemberg jatkaa rehtorin (ruotsinkieliset koulut) tehtävässä; 5) Perustetaan ruotsinkielisten koulujen apulaisrehtorin virka, viran nimike: apu lais reh to ri;

11 PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Päätös Hyväksyttiin ) Rehtorin, ruotsinkieliset koulut, tehtävään liitetään ruotsinkielisen jaoston esittelijän tehtävät; 7) Rehtorin, ruotsinkieliset koulut, tehtävään myönnetään työnantajan harkin nan va rai nen 3h huojennus opetusvelvollisuuteen; 8) Apulaisrehtorin, ruotsinkieliset koulut, virka laitetaan avoimeen hakuun. Ruotsinkielinen jaosto antaa yllä olevan selvityksen ruotsinkielisten kou lujen johtamisjärjestelyistä lausuntonaan kasvatus- ja opetuslautakunnalle. KOPLK Johtaminen ruotsinkielisten koulujen osalta on ollut määräaikaisesti järjestettynä siten, että koko ruotsinkielista kou lutus ta johtaa yksi rehtori, jolla on apunaan yksi apulaisrehtori. Lisäksi Källha genis sa on vararehtori (opettaja), jolla on 2 h opetusvelvollisuuden huojen nus sekä Virkby skolassa ja Solbrinken skolassa vararehtorit (opet tajia), joilla kummallakin on 1h opetusvelvollisuuden huojennus. Kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto on yksimielisesti puol ta nut esitettyä johtamisjärjestelmää ruotsinkieliseen koulutukseen. Esitys Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta päätää esittää kaupunginhallitukselle, että, 1. Lohjan ruotsinkielisiä kouluja johtaa yksi rehtori; 2. ruotsinkielisten alakoulujen ns. luottamusrehtorin tehtävät siirretään ruot sin kie lis ten koulujen rehtorin tehtävään; 3. Virkby gymnasiumin rehtorin tehtävät siirretään ruotsinkielisten koulujen reh to rin tehtävään; 4. Virkby gymnasiumin rehtorin virka lakkautetaan; 5. Källhagenin koulun rehtorin virka muutetaan ruotsinkielisten koulujen reh to rin viraksi ja Källhagenin koulun virassa oleva rehtori Monica Lemberg jatkaa rehtorin (ruotsinkieliset koulut) virassa; 6. rehtorin, ruotsinkieliset koulut, virkaan liitetään vahvistetun hal lin to säännön mukaisesti ruotsinkielisen jaoston esittelijän tehtävät; 7. rehtorin, ruotsinkieliset koulut, virkaan myönnetään työnantajan har kinnan va rai nen 3 h huojennus opetusvelvollisuuteen; 8. perustetaan ruotsinkielisten koulujen apulaisrehtorin virka; 9. apulaisrehtorin, ruotsinkieliset koulut, virka julistetaan avoimeen hakuun. Päätös Hyväksyttiin.

12 PÖYTÄKIRJA 10/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Merkittiin pöytäkirjaan että tukipalvelupäällikkö Juha Lemberg poistui jääviy den vuoksi kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi

13 PÖYTÄKIRJA 10/ Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä Kasvatus- ja opetuslautakunta Arvio Lohjan palveluverkkotyön onnistumisesta 558/ /2014 PALRYH Kaupunginhallitus on /5. päättänyt palveluverkko- ja or ga nisaa tio työ ryh män toimeksiannosta mm. seuraavaa: - työryhmä valmistelee myös arvion siitä, miten palveluverkkotyö onnistui ja millaisia muutoksia ja vaikutuksia tehdyillä palveluverkkopäätöksillä tulee olemaan. Tämän arvion tekemistä varten tarvitaan kaikilta toimialoilta tietoja siitä, mi ten palveluverkkomuutosten toteuttaminen on käynnistynyt. Kukin toi miala antaa tietoja kustakin 20:sta palveluverkko-osiosta sen mukaan, mille toi mi alal le ko. palveluverkon osa kuuluu. Palveluverkkomuutosten to teut tamis ta ja vaikutuksia voidaan arvioida seuraavanlaisten kysymysten avulla: - Mitkä valtuuston palveluverkkopäätöksen osat on toteutettu? - Miten toteuttaminen onnistui? - Millaisia vaikutuksia toteuttamisella on ollut? - vaikutukset kuntalaisiin, kävijämääriin ja palvelutasoon? - säästövaikutukset / kustannuksia lisäävät vaikutukset? - Mitkä valtuuston palveluverkkopäätöksen osat ovat toteuttamatta? - Milloin ja miten toteuttamattomat osat saatetaan päätökseen? - Miltä osin palveluverkkotyötä tulisi vielä jatkaa kokonaan uusien pää tösten myötä? - Miten Lohjan väkiluvun ja syntyvyyden alentuminen on huomioitu pal ve luverk ko pää tös ten toteuttamisessa? - Millaisia vaikutuksia henkilöstöön tehdyillä muutoksilla on ollut? - muutokset henkilöstömäärissä? - muutokset työtehtävissä? - Kouluverkon ja esiopetusverkon osalta pyydetään vielä tarkempia sel vityk siä sen suhteen, mikä on syyslukukauden 2016 tilanne verrattuna syyslu ku kau den 2013 tilanteeseen: - tuntikehysmuutokset - oppilasmäärämuutokset - opetusryhmämuutokset - varhaiskasvatusryhmämuutokset - opetushenkilökunnan lukumäärämuutokset - varhaiskasvatushenkilökunnan lukumäärämuutokset - toimitilojen lukumäärämuutokset - sisäisten vuokrien muutokset - Teknisen toimen osalta pyydetään vielä tarkempia selvityksiä sen suhteen, miten kaupungin käytössä olevien rakennusten pinta-alat ja toi mi pistei den lukumäärät ja tyhjien/käyttämättömien tilojen pinta-alat ovat muut tuneet syksystä 2013 syksyyn Millaisia kustannusvaikutuksia ja hen kilös tö vai ku tuk sia näillä muutoksilla on ollut? Saatujen arvioiden perusteella koostetaan yhteenveto kau pun gin hal li tuksen ja valtuuston käyttöön. Olisi toivottavaa, että myös lautakunnat kä sit teli si vät omien toimialojensa arvioinnit.

14 PÖYTÄKIRJA 10/ Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä Kasvatus- ja opetuslautakunta (Eero Soinio) Esitys Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä päättää pyytää kaikilta toimialoilta em. arviot mennessä. Päätös Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä päättää pyytää kaikilta toimialoilta em. arviot sekä arvion aidoista kokonaissäästöistä mennessä KOPLK Lohjan palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä on antanut oh jeet siitä, miten toimialojen ja toimielinten tulee tehdä väliarviointi pal velu verk ko työn onnistumisesta. Ohjeistusta on yksityiskohtien osalta täs mennet ty kehittämisjohtajan toimesta Arvio tulee toimittaa ke hit tämis joh ta jal le ja arvion pohjalta palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmälle ja kau pun gin hal li tuk sel le valmistellaan yhteenveto palveluverkkotyön vai kutuk sis ta. Kasvatus- ja opetuslautakunnan osalta palveluverkkoselvityksiä tehtiin kou lu verk koon, esiopetusverkkoon, nuorisotoimen verkkoon, lu kio verkkoon sekä päiväkotiverkkoon. Millä tavalla valtuuston tekemä palveluverkkopäätös poikkesi lautakunnan al ku pe räi ses tä esityksestä? Kouluverkko Valtuuston päätös poikkesi kasvatus- ja opetuslautakunnan esityksestä. Kas va tus- opetuslautakunta esitti viiden koulun (Pullin, Karstun, Leh mi järven, Maksjoen ja Nummenkylän koulujen) lakkauttamista ja kahden koulun toi min nan (Virkby skolan ja Rauhalan koulun 5-6 luokkiin) siirtämistä. Valtuus to päätti lakkauttaa Maksjoen koulun sekä siirtää Virkby skolan op pilaat Källhageniin ja Rauhalan koulun 5-6 luokkien oppilaat Järnefeltiin. Esiopetusverkko Ei poikkeamia. Nuorisotoimen verkko Ei poikkeamia. Lukioverkko Valtuuston päätös poikkesi kasvatus- ja opetuslautakunnan alkuperäisestä esi tyk ses tä. Kasvatus- ja opetuslautakunnan alkuperäinen esitysoli että Num mi-pu su lan lukio lakkautetaan alkaen. Kaupunginhallitus palaut ti asian uudelleen valmisteluun. Uudelleen käsittelyssä kasvatus- ja ope tus lau ta kun ta esitti, että Nummi-Pusulan koulun lakkauttamisesta pääte tään erikseen. Valtuuston päätös oli kasvatus- ja opetuslautakunnan esityk sen mukainen. Sittemmin valtuusto päätti lakkauttaa Nummi-Pusulan lu kion vaiheittain kolmessa vuodessa siten, ettei enää oteta uusia op pi lai ta.

15 PÖYTÄKIRJA 10/ Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä Kasvatus- ja opetuslautakunta Päiväkotiverkko Ei poikkeamia. Mikä merkitys ja taloudellinen vaikutus em. poikkeamalla on nyt ja tu le vaisuu des sa? Kouluverkko Kouluverkon osalta koulutoiminnan suunnittelua ei tarvitse tehdä muuta kuin Virkby skolan ja Järnefeltin koulujen osalta. Pidemmällä aikavälillä talou del li nen vaikutus merkittävä. Korjausvelka kasvaa vuosittain ja viiden ra ken nuk sen ylläpitokustannukset pysyvät ennallaan. Korjausvelka tulee kas va maan koulurakennuksittain (Trellumin laskelmien mukaan) 1,75 % vuo des sa ja rakennukset joiden ikä on yli 40 vuotta 0,5 % vuosittain. Trellumin (2014) salkutuksen mukaan taloudellinen vaikutus korjausvelan 75 % tavoitekuntoluokan saavuttamiseksi osalta on noin 1 milj., joka kasvaa vuosittain noin Tulevaisuudessa 5 vuoden (2019) päästä korjaus ve lan kumulatiivinen määrä on 1,25 milj.. Päätöksenteon poikkeavuus laskennallisesti (toiminnalliset) säästöt olisivat ol leet yhteensä / vuodessa. Tulevaisuudessa 5 vuoden (2019) pääs tä kumulatiivinen säästö olisi ollut Esiopetusverkko Ei merkitystä. Nuorisotoimen verkko Ei merkitystä. Lukioverkko Lukion opetuksen suunnittelua tehdään nyt vuosittain 3 vuoden ajan. Lukio ver kon päätöksenteko poikkeavuus vaikuttaa vain 3 vuoden ajan. Lu kuvuo det taloudellinen vaikutus Lukuvuodet taloudellinen vaikutus (kumulatiivinen) Lukuvuodet taloudellinen vaiktutus (kumulatiivinen) Lukuvuosien yhteenlaskettujen kurssien vaikutus -175,3 kurssia. Päiväkotiverkko Ei merkitystä. Miltä osin valtuuston palveluverkkopäätös on jo pantu täytäntöön? Kouluverkko Virkby skolan siirron suunnittelu Källhagenin kouluun on käynnissä. Siirron edel ly tyk se nä olevia korjaustoimenpiteitä suunnitellaan ja ne ovat ete nemäs sä valtuuston päätettäväksi. Esiopetusverkko Pullin koululta esiopetus siirrtetty Mäntynummeen. Gunnarlan päiväkodin esi ope tus on siirretty Metsolan koululle syksyllä 2016, Mäntylän päiväkodin esi ope tus on siirretty Ojaniittutaloon, Karjalohjan päiväkodin esiopetus on siir ret ty Karjolohjan kouluun

16 PÖYTÄKIRJA 10/ Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä Kasvatus- ja opetuslautakunta Nuorisotoimen verkko Toimitilaverkko säilyi ennallaan. Nuorisokeskuksen tar ve-/han ke suun ni telmas ta on päätetty valtuustossa. Harjulan muutostyöt käynnistyvät vuonna Lukioverkko Nummi-Pusulan lukioon ei otettu uusia oppilaita lukuvuoden alus ta. Lukiossa opiskelee parhaillaan toinen ja kolmas vuosikurssi. Päiväkotiverkko Gunnarlan päiväkodin esiopetus ja sitä täydentävä päivähoito on siirretty Met so lan koululle. Maksjoentien päiväkoti lakkautettu ja lapset siirtyneet muihin kunnallisiin tai yksityisiin yksiöihin. Yhdelle yksityiselle päiväkodille osoitettiin tontti Vappulasta; yksityisen päivä hoi don osuutta lisättiin näin noin 17 prosenttiin. Antin Auringon vuorohoitoa tarjoava ryhmäperhepäiväkoti on lakkautettu ja lap set siirtyneet Moision päiväkotiin kolmanneksi vuororyhmäksi. Päiväkoti Labanin korvaaminen uudella, neliryhmäisellä päiväkodilla on suun nit te lu vai hees sa. Miltä osin palveluverkkopäätös on tarkoitus panna täytäntöön vuonna 2017 ja vuonna 2018? Kouluverkko 2017 Virkby skolan muuttoa suunnitellaan Källhagenin kiinteistön tiloihin. Maks jo en koulun toiminnan siirtämisen edellyttämien Rauhalan ja Jär ne feltin koulujen korjaustoimenpiteiden suunnittelu käynnistyy syksyllä Maks jo en koululla toiminta jatkuu siihen asti, kunnes Rauhalan ja Jär ne feltin koulujen suunnittelutyöt ja remonttit saadaan tehtyä. Mahdollisesti Maks jo en koulun toiminnan siirto Rauhalaan ja Rauhalan koulun 5-6lk siirto Järnefeltiin toteutuu vuonna Esiopetusverkko Roution päiväkodin esiopetus siirretään v valmistuvan Rotionmäen kou lun yhteyteen Havumetsän päiväkotiin. Nuorisotoimen verkko Nuorisokeskus on käytössä vuonna Lukioverkko Nummi-Pusulan lukiossa on enää yksi vuosikurssi.2018 Nummi-Pu su lan lukion toiminta päättyy. Päiväkotiverkko Päiväkoti Oravaisen vuorohoitoryhmän siirto Moision vuoropäivähoidon kans sa samaan kiinteistöön ajoitetaan mahdollisuuksien mukaan Roution Ha vu met sän päiväkodin valmistumisen yhteyteen v Onko lautakunnan toimialalla tehty valtuuston palveluverkkopäätöksestä poik kea via muutoksia palveluverkkoon tai palvelutuotantoon? millaisia ja

17 PÖYTÄKIRJA 10/ Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä Kasvatus- ja opetuslautakunta mik si? Kouluverkko Tytyrin ja Anttilan muutostilanteet ovat vaatineet uudenlaista tarkastelua, joi hin liittyy myös Harjun ja Ojamon koulujen mahdolliset muutokset. Valtuus to on linjannut, että jatkossa keskustan yläkouluverkkoa kehitettäisiin si ten, että Harjun koulusta luovutaan ja Ojamolle rakennetaan yhtenäinen pe rus kou lu. Valtuuston palveluverkkopäätöksestä ei ole poikettu, mutta iso jen koulujen järjestämisellä on vaikutuksia palveluverkkoon. Esiopetusverkko Karjalohjan esiopetuksen siirto toteutettiin vuotta aikaisemmin; syynä ruoka huol lon toimintaprosessin muuttaminen, jonka seurauksena Karjalohjalla ei enää ollut kuljetusta entiselle kunnantalolle. Nuorisotoimen verkko Ei ole tehty. Lukioverkko Ei ole tehty. Päiväkotiverkko Daghemmet Labanin toiminta siirrettiin tilapäisesti Ojaniittu-taloon ruot sinkie li sen päivähoidon tilakapasiteetin loppuessa. Valtuuston linajuksen mukai ses ti ruotsinkieliselle päiväkodille rakennetaan tilat Solbrinkenin kouluun liit tyen. Labanin tilaan siirtyivät esiopetus ja iltpäivätoiminta. Moisiossa ollut perhepäivähodion varahoitoryhmä lakkautettiin ja hen ki löstö jalkautettiin eri päivähoitoalueille, jotta Tytyrissä toiminut esi ope tus ryhmä saatiin väistöön keskustan alueelle. Mitä säästöjä euroissa ja henkilötyövuosissa on osoitettavissa pal ve lu verkko muu tok sien vuoksi verrattaessa vuoden 2014 tilinpäätöstä ja vuoden 2016 talousarviota? Kouluverkko Kouluverkko päätösten vaikutukset alkavat vasta vuoden 2017 aikana vaikut ta maan. Mutta alla 2 koulun osalta laskelmia, joiden lakkauttaminen ei joh tu nut palveluverkkopäätöksestä. Neitsytlinnan koulu noin vuodessa (vuokra + siivous). Hyrsylän koulu vuodessa (vuokra + siivous). Esiopetusverkko Ei vaikutusta; ryhmät muodostetaan lapsimäärän mukaan. Nuorisotoimen verkko Ei vaikutuksia toistaiseksi. Lukioverkko Netto noin kurssien vähentämisestä. Päiväkotiverkko Vuoden 2016 talousarvion henkilöstömenot ovat euroa vuoden

18 PÖYTÄKIRJA 10/ Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä Kasvatus- ja opetuslautakunta tilinpäätöstä matalammat. Mikä vaikutus asiakaspalveluun tehdyillä palveluverkkomuutoksilla on ollut? Kouluverkko Palveluverkkomuutoksilla ei ole ollut toistaiseksi vaikutusta asia kas pal veluun. Esiopetusverkko Esiopetusryhmän siirtyessä koulun yhteyteen toimii esiopetuksen ja koulun yh teis työ, oppilashuolto ja koulukuljetukset joustavasti ja osin kus tan nus tehok kaam min kuin erillisissä paikoissa. Lapsille tutussa koulussa, jo ta vattu jen opettajien kanssa alkaa koulu helpommin. Esiopetus koulun yh teydes sä mahdollistaa joustavan alkuopetuksen ja yhteisopetuksen. Kou lulais ten iltapäivätoiminta ja esiopetusta täydentävä päivähoito on pystytty jär jes tä mään pienissä kouluissa yhteistyönä. Nuorisotoimen verkko Nuorisokeskuksen perustamisen myötä nuoret ja heidän perheensä saavat ajantasaisen, tarpeenmukaisen ja oikea-aikaisen palvelun samasta pai kas ta. Tämä tuottaa merkittävää laadullista paranemista asiakkaan saa maan palveluun sekä tehostaa työn tekemistä ja tuottavuutta. Toteutuu nuo ri so kes kuk sen valmistuttua vuoden 2017 aikana. Lukioverkko Lukioverkossa kaikki lukion oppilaat saavat tasapuolisesti saman lukion asia kas pal ve lun. Nummi-Pusulan yläkoulun keväällä 2016 päättäneistä 9-luo kan 68 oppilaasta lukioon haki yhteensä 31 hakijaa: Lohjalle 8, Karkkilaan 7, Vihtiin 1 ja muihin lukioihin 15 oppilasta 68 oppilaasta ammatilliseen koulutukseen haki 37 oppilasta: Luksiaan 27 ja muihin ammatillisiin oppilaitoksiin 10 oppilasta. Viimeisimmän raportin (lokakuun) mukaan 68:sta oppilaasta paikan vastaanotti 10 oppilasta Lohjalle, Karkkilaan 7, Vih tiin 2 ja muihin lukioihin 10, sekä 1 meni aikuislukioon. Ammatilliseen koulutukseen paikan otti vastaan Luksiassa 32 ja muissa am ma til li sis sa oppilaitoksissa 6 oppilasta. Päiväkotiverkko Hyvin vähän on tullut palautetta; suurin osa asiakkaista hekee omaan lä hipäi vä ko tiin sa. Maksjoentien päiväkodin lakkauttamisesta puhuttiin niin aikai sin, että vanhemmille asia oli sisäistänyt päiväkodin toiminnan lop puessa. Prosessista, jolla lapsille osoitettiin korvaavat hoitopaikat, saatiin hyvää pa lau tet ta. Millaista palautetta kuntalaisilta on tullut palveluverkkomuutoksista? Kouluverkko Kouluverkkosuunnittelutyön alussa tuli rajua palautetta. Pal ve lu verk ko palau tet ta on tullut paljon asioista on kirjoiteltu lehdissä, sosiaalisessa medias sa yms. Palautetta tulee edelleenkin aina kun jokin asia käsittelee kou-

19 PÖYTÄKIRJA 10/ Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä Kasvatus- ja opetuslautakunta lu ja. Palautetta on tullut mm. kuljetuksista ja kouluverkkoon liittyvät pienem mät yksityiskohdat saavat moitteita. Esiopetusverkko Pelkästään hyvää. Aluksi kuntalaisilla oli pelko siitä, että esiopetusoppilaat jou tu vat päivän aikana siirtymään toiseen paikkaan päivähoitoa varten - näin ei kuitenkaan ole, sillä esiopetusta täydentävä päivähoito tarjotaan esi ope tuk sen yhteydessä. Nuorisotoimen verkko Palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Lukioverkko Lukioverkkoon liittyvä palaute on negatiivista. Pääosin Nummi-Pusulan lukion alueelta tullut negatiivista palautetta. Päiväkotiverkko Päiväkotiverkkoon liittyvä palalute on ollut vähäistä ja positiivista lukuun otta mat ta ruotsinkielisen päivähoidon tilajärjestelyjä. Millä tavalla lautakunnan toimialalla seurataan kuntalaisten palautetta palve lu verk ko muu tok siin liittyen? Kouluverkko Seurataan lehtikirjoituksia, sosiaalista mediaa, kuntalaisten suorapalaute, aloit tei ta yms. Esiopetusverkko Suora kuntalaispalaute. Nuorisotoimen verkko Esille nousseisiin kysymyksiin/palautteisiin vastataan ja muutoksista tie dote taan säännöllisesti. Lukioverkko Seuraamalla julkista keskustelua ja palautetta. Päiväkotiverkko Yksiköt keräävät suoran asiakaspalautteen, seurataan paikallislehtiä ja sosi aa lis ta mediaa. Millä tavalla Lohjan väkiluvun lasku ja syntyvyyden alentuminen on huomioi tu palveluverkkopäätösten toteuttamisessa? Kouluverkko Oppilassuunnitteet ovat otettu Lohjan kaupungin väestöennuste Ven ni-järjes tel mäs tä. Venni-järjestelmä huomioi väestölaskun, joka on huomioitu pal ve lu verk ko pää tös tä tehdessä. Syntyvyyden alentuminen vaikuttaa koulu verk koon vasta 6-7 vuoden päästä. Esiopetusverkko Palveluverkkopäätösten pohjalla ainoastaan väestöennusteet.

20 PÖYTÄKIRJA 10/ Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä Kasvatus- ja opetuslautakunta Lapsimäärän aleneminen kohdentuu esiopetusikäisiä nuorempiin ikä luokkiin, joten sillä ei vielä ole ollut vaikutusta esiopetukseen. Nuorisotoimen verkko Nuorisopalveluiden nykyinen palveluverkko kattaa hyvin kasvaneen kunnan alueen. Palveluverkko tai henkilöstöresurssit eivät kuitenkaan ole niin laa jat, että väkiluvun lasku ja syntyvyyden alentuminen vaikuttaisi mer kit täväs ti palvelumäärän tarpeeseen. Lukioverkko Väkiluku ja syntyvyys huomioidaan vuosittain. Päiväkotiverkko Syntyvyyden alentumisen seurannassa käytetty väestötietoja. Kaksi päiväkotiryhmää on jätetty täyttämättä ja muutamien täytetty pienem pi nä pienennetty noudattaen asetusta lasten ja henkilöstön suh de luvus ta. Kouluverkon ja esiopetusverkon osalta pyydetään vielä tarkempia sel vi tyksiä sen suhteen, mikä on syyslukukauden 2016 tilanne verrattuna syys luku kau den 2013 tilanteeseen: Kouluverkko Tuntikehysmuutokset ovat t/v (513,3 vvt) Oppilasmäärämuutokset: Alakoulut 2013 yhteensä 3455 opp. Alakoulut 2016 yhteensä 3039 opp. EROTUS 416 oppilasta Yläkoulut 2013 yhteensä 1970 opp. Yläkoulut 2016 yhteensä 2305 opp. EROTUS 335 oppilasta Jalava (2013) 63 opp. Jalava (2016) 75 opp. EROTUS 12 oppilasta Oppilasmäärät ovat lisääntyneet 2016 yläkouluun ja alakoulun osalta vastaa vas ti vähentyneet. Yhteenlasketun oppilaiden muutos on ilman Jalavan kou lua on -81 oppilasta. Opetusryhmämuutoksien osalta se tarkoittaa noin -4 ryhmää laskennallisesti. Vakinainen opetushenkilöstö kouluverkossa on vähentynyt 7:llä. Kouluverkon vuokrat ovat kasvaneet noin :a 2013 vuoteen verrat tu na. Esiopetusverkko Esiopetus + 15 Ryhmien määriä ei tilastosta saa, kun ryhmät suunnitellaan op pi las määrien perusteella.

21 PÖYTÄKIRJA 10/ Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä Kasvatus- ja opetuslautakunta v Esiopetusoppialita 551 (Elokuu) v Esiopetusoppilaita 566 V henkilöstöä 512 (sis. esiopetushenkilöstön 49) v henkilöstöä 456 (sis. esiopetushenkilöstön 52) Ryhmämuutoksia ei tilastoista saa: v Lapsia päiväkodeissa 1548; kunnallinen päivähoito yht v Lapsia päiväkodissa 1489; kunnallinen päivähoito yht Luovuttu 5 ryhmäperhepäiväkodista, 1 ryhmän toimitilasta (kerrostalossa), Maksjoentien päiväkodista ja Antin Auringon ryhmäperhepäiväkodista, Karjalohjan kunnantalon esiopetustilasta, Mäntylän päiväkodista; Lisätiloina tulleet Ojaniitun päiväkoti ja Oinolan päiväkoti Vuokrat: Elokuu 2013 käyttö Elokuu 2015 käyttö Lukioverkko Muutoksen vaikuttaneet siten että -67 kurssia vähemmän Oppilasmäärämuutokset: Vuonna 2013 yhteensä 945 oppilasta Vuonna 2016 yhteensä 920 oppilasta EROTUS -25 oppilasta Nummi-Pusulan lukion erotus on -1 vuosiluokka. Opetushenkilökunnan erotus on -2,3 htv. Lukion vuokrat ovat kasvaneet vuodesta Esitys Sj Päätös Kasvataus ja opetuslautakunta päättä antaa yllä olevan arvion pal ve lu verkko pää tök sen vaikutuksista. Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää antaa yllä olevan arvion pal ve luverk ko pää tök sen vaikutuksista seuraavin muutoksin: - kohdasta millaista palautetta kuntalaisilta on tullut palveluverkko muu toksis ta: Lukioverkon kohdasta poistetaan ensimmäinen lause: Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta toteaa, että 1. lautakunnan keskeisiä ajatuksia ja suunnitelmia kouluverkon jär keis tämi sek si ei toteutettu; keväällä valmistuva Roution koulun kapasiteetti sisältää Karstun kou lun oppilasmäärät, palveluverkon päätöksen johdosta kouluverkossa on päällekkäistä kapasiteettia;

22 PÖYTÄKIRJA 10/ Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä Kasvatus- ja opetuslautakunta palveluverkko ja organisaatiouudistus työryhmälle toimitetaan lisäksi kus tan nus vai ku tus ten pääsyyt; 4. kuntalaisten palautetta kuunneltiin Nummi-Pusulan lukion lakkautuksen ai ka tau lus ta

23 PÖYTÄKIRJA 10/ Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto Kasvatus- ja opetuslautakunta Tytyrin koulun teknisen työn tilan korvaaminen väliaikaisella ti laele men til lä 209/ /2015 YMRAKJ Asia koskee määräystä liittyen Tytyrin koulun, osoitteessa Kirkkokatu 8, Lohja, terveyshaitan rajoittamiseksi. Kyseessä on alakoulu, jossa on n. 290 oppilasta ja henkilökuntaa on n. 45. Tytyrin koulu on vuonna 1962 rakennettu pääosin teräsbetoninen, pilaripalkkirunkoinen rakennus. Jul ki si vu ma te ri aa li na on rakennusten päädyissä tiili, pitkillä sivuilla ra kennuk sen tiilipinta on rapattu. Vesikaton pintamateriaalina on huopa. Ra kennuk ses sa on keskitetty koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä useil la ilmanvaihtokoneilla ilman jäähdytystä. Tytyrin koulun ra ken nus pinta-ala on n m2. Tytyrin koulua on peruskorjattu edellisen kerran vuonna 2008 ja Epä koh tia ja olosuhteita on lisäksi pyritty korjaamaan tarpeen mukaan. Kou lu ra ken nuk sen kuntoa on tutkittu ja selvitetty useaan kertaan ja koulun olo suh tei ta on käsitelty säännöllisesti sisäilmatyöryhmässä. Huolimatta teh dyis tä tutkimuksista, selvityksistä ja niiden perusteella tehdyistä korjaus toi men pi teis tä Tytyrin koulun oppilaat ja henkilökunta oppilaat ovat koke neet saaneensa koulun tiloissa oireita, jotka viittaavat sisäilman epä puhtauk siin. Oppilaiden ja henkilökunnan oireita on kartoitettu Terveyden ja hy vin voin nin laitoksen suorittamassa oirekyselytutkimuksessa keväällä Tutkimuksessa havaittiin, että Tytyrin koulussa esiintyi enemmän oirei lua vertailukoululuun nähden, mikä voisi viitata sisäilmaongelmaan. Tutki muk ses sa suositettiin asian tarkempaa selvittämistä rakennusteknisten omi nai suuk sien ja epäpuhtauksien kannalta. Havaittuja oireita olivat mm. hen gi tys tie- ja silmäoireet. Lohjan kaupungin tekninen toimi tilasi keväällä 2015 FCG Suunnittelu ja Tek niik ka Oy:ltä Tytyrin koulua varten erittäin laajan kun to tut ki mus suun nitel man, jonka laati toimialajohtaja TkT Juhani Pirinen. FCG Suunnittelu ja Tek niik ka Oy toimeksiantoi Suomen Sisäilmakeskus Oy:lle kunto- ja si sä ilma tut ki muk sen, joka perustui TkT Juhani Pirisen laatimaan kun to tut ki mussuun ni tel maan. Tutkimus toteutettiin välisenä aikana. Tutki mus ten tavoitteena oli selvittää mittauksin ja rakennusteknisin tut ki muksin vallitsevia olosuhteita, sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä raken nuk sen kuntoa. Suomen Sisäilmakeskus Oy on esittänyt tut ki mus tu lokset laatimassaan raportissa. Tytyrin koulusta tutkittiin mm. 66 kpl ma te ri aali mik ro bi näyt tei tä, 4 kpl materiaalin VOC-näytteitä, 3 kpl pin ta pö ly/kui tu kerty mä näyt tei tä, rakennuksen eri kohdissa ilmatiiviyttä merk kiaine kaasun/merk kisavun avulla ja ilmanvaihdon toimivuutta 11 tilassa (painesuhde ul ko il maan nähden). Rakennustekniset tutkimukset ja rakenteiden avaukset toteutettiin pääsääntöisesti kuntotutkimussuunnitelmaan mukaisesti. Ter veys tar kas ta ja on vastaavasti tehnyt kohteeseen tar kas tuksen, josta on laadittu tarkastuspöytäkirja. Suomen Sisäilmakeskus Oy:n ra port ti ja siinä esitetyt asiakirjat ovat olleet ympäristöterveydenhuollon käy tet tä vis sä.

24 PÖYTÄKIRJA 10/ Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto Kasvatus- ja opetuslautakunta FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy sekä Suomen Sisäilmakeskus Oy:n te kemis sä kuntotutkimuksissa todetaan, että Tytyrin koulun eri rakenneosissa on laajoja mikrobivaurioita. Rakennuksen riskiosia tai vastaavia on useita. Nii tä ovat mm. perusmuuri, sokkeli, yläpohjarakenne, näyttämötilan alapuo li nen pohjarakenne, kanaalit, ulkoseinärakenne, ilmastoitu lattia, il manpai ne suh tei den muuttuminen, epätiiviit talotekniikan läpiviennit, vesikate, ik ku na ra ken teet, kattovesien poisohjautuminen, sisäseiniksi jääneet ul kosei nät ja teknisten tilojen liikuntasauma. Tytyrin koulun sokkelirakenteiden läm mön eris teet olivat mikrobivaurioituneet. Sokkelin halkaisussa on ns. toja-le vyä, jossa todettiin runsaasti homeita ja aktinobakteereita. Samoin tuu let tu mat to man ulkoseinärakenteen lämmöneristeet olivat tummuneita ja mik ro bi vau rioi tu nei ta. Vastaavasti rakennuksen yläpohjan tuulettuminen ei toi mi nut. Lisäksi oli katto- ja yläpohjarakenteissa havaittavissa muita epäkoh tia. Rakennuksen ikkunarakenteissa oli todettavissa huonokuntoisuutta ja mikrobivaurioita. Sisäilman kannalta merkittävimmät ongelmat katsotaan aiheutuvan sok kelin eristeen laajat mikrobivauriot sekä osin seinä- ja ikkunarakenteiden mik ro bi vau riot. Lisäksi kattorakenteen tuulettumisen toimimattomuus aiheut taa merkittävän riskin. Rakennuksen painesuhteissa havaittiin vaih telua, mikä vaikeutti vuotoilmareittien kartoittamista. Epätiiviyskohtia todettiin kui ten kin runsaasti. Ilmanvaihdon osalta oli havaittavissa osin yli pai neisuut ta mutta vastaavasti toisissa tiloissa kuten liikuntasalissa oli ajoittain voi ma kas alipaine. Rakennuksen painesuhteiden vaihtelu mahdollistaa epä puh tauk sien siirtymisen rakenteissa ja edelleen sisäilmaan, mikä mahdol lis taa epäpuhtauksien kulkeutumisen vuotoilmareittien kautta si sä ilmaan. Terveysvalvonta katsoo, että terveyshaitta on ilmeinen ja laaja eikä Tytyrin kou lu täytä terveydensuojelulain 26 :n mukaisia vaatimuksia. Ter veys valvon ta on tehnyt tiloihin tarkastuksen ja katsoo, että FCG Suunnittelu ja Tek niik ka Oy sekä Suomen Sisäilmakeskus Oy:n tekemien kun to tut ki musten tekemät havainnot, tulokset ja päätelmät ovat hyvin laadittuja, asianmu kai ses ti tehty, perusteltuja ja luotettavia sekä vastaavat vallitsevaa ti lannet ta. Terveyshaittaa aiheuttavat epäkohdat on esitetty yksityiskohtaisesti tut ki mus ra por teis sa. Lisäksi terveysvalvonta toteaa, että kohteen ter veydel li siä olosuhteita koskevia tutkimuksia ja selvityksiä tehneet edellä mai nitut ulkopuoliset asiantuntijat täyttävät lainsäädännön vaatimukset. Suo ri tetut tutkimukset, mittaukset, näytteenotto ja analysointi on tehty sosiaali- ja ter veys mi nis te riön asetuksen 545/2015 mukaisesti. Terveysvalvonnan suo rit ta man tarkastuksen ja ulkopuolisen asiantuntijaselvitysten pe rus teella todetaan, että sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 545/ :n mu kai nen toimenpideraja ylittyy. Toimenpiderajan ylittyessä on ryhdyttävä ter vey den suo je lu lain 27 :n mukaisiin toimenpiteisiin. Koulukiinteistön käytön jatkamisen edellytyksenä on sisäilman laadun vä litön parantaminen ilmanvaihtoteknisillä tms. ratkaisuilla. Lohjan teknisen toi men, sivistystoimen ja TkT Juhani Pirisen kanssa käytyjen neuvottelujen pe rus teel la on mahdollista mm. ylipaineistaa koulurakennus jolloin ra ken-

25 PÖYTÄKIRJA 10/ Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto Kasvatus- ja opetuslautakunta tei den epäpuhtaudet eivät kulkeutuisi sisäilmaan vaan rakenteista poispäin ul ko il maa kohti. Pitkäaikainen ylipaineisuus kuitenkin vaurioittaa ra ken tei ta ja sisäilman kosteus kertyy rakenteisiin. Toimenpide voi kuitenkin toimia vä li ai kai se na ratkaisuna rajoitettaessa terveyshaittaa. Lisäksi on mah dol lisuuk sien mukaan tiivistettävä rakenteita tarkoituksena estää epä puh tauksien pääsyä sisäilmaan sekä asennettava ja otettava käyttöön il ma puh disti mia. Nämä tekniset toimenpiteet on toteutettava asianmukaisesti ja toimin taa on seurattava mm. säännöllisin paine-eromittauksin. Lisäksi käyt täjien ja henkilöstön terveydentilannetta tulee seurata aktiivisesti. Nämä sisä il man laadun parantamiseksi tehtävät toimenpiteet voivat toimia vain väli ai kai ses ti määräaikaisena ratkaisuna. Lisäksi katsotaan, että haittaa ei voi da poistaa tai rajoittaa ilman mittavia rakenteellisia pe rus kor jaus toi menpi tei tä ja koulutoimintaa ei voida aikanaan korjauksen aikana tiloissa järjes tää. Hallintolain 2003/ : ja terveydensuojeluasetuksen 1994/ :n mukaisesti on ennen asian ratkaisemista tai kiellon antamista va rat tava tilaisuus kuulla asianomaista ja annettava asianomaiselle mahdollisuus an taa vastine, joka saattaa vaikuttaa asian ratkaisuun. Lohjan kaupungin si vis tys toi mel ta ja tekniseltä toimelta on pyydetty vastinetta s-pos til la mennessä. Mahdolliset vastineet esitetään jaoston ko kouk ses sa. Asian käsittelyssä on sovellettu seuraavia oikeusohjeita: Terveydensuojelulaki 1994/763 26, 27 :t Terveydensuojeluasetus 1994/ , 17 :t Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan tervey del li sis tä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pä te vyys vaati muk sis ta 545/2015 2, 4, 20, 21 :t Hallintolaki 2003/ Erikseen jaettavat asiakirjat: - Suomen Sisäilmakeskus Oy, Kuntotutkimukset ja sisäilmamittaukset raport ti, Tytyrin koulu, Kirkkokatu 8, LOHJA - Terveystarkastajan tarkastuskertomus Kuulemiskirje tekniselle toimelle ja sivistystoimelle Esitys Ymp.terv.pääll. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto päättää antaa mää räyk sen Tytyrin koulun terveyshaitan rajoittamiseksi ter vey den suo je lulain 27 :n mukaisesti. Toimenpiteet terveyshaitan rajoittamiseksi on aloitet ta va välittömästi. Toimenpiteitä terveyshaitan rajoittamiseksi ja toi minnan jatkamista koulurakennuksessa voidaan jatkaa tällä määräyksellä asti. Terveyshaitan rajoittamiseen liittyviä tarkoituksenmukaisia tek ni siä toimenpiteitä, olosuhteita, vaikutusta ja toteutusta on seurattava sään nöl li ses ti erikseen toimijan ja terveysvalvonnan kanssa sovittavalla taval la ja menetelmillä. Lisäksi rakennusta käyttäjien terveydentilaa on seurat ta va aktiivisesti ja säännöllisesti sisäilmatyöryhmässä. Jos ra ken nuk sen käy tös sä havaitaan terveydellistä haittaa siinä määrin, että on ryh dyt tä vä en nen määräaikaa jatkotoimenpiteisiin, kiireellisessä tapauksessa val von-

26 PÖYTÄKIRJA 10/ Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto Kasvatus- ja opetuslautakunta Päätös Hyväksyttiin YMRAKJ taa suorittava kunnan viranhaltija saa antaa kiellon tai määräyksen. Kiel to tai määräys on viipymättä saatettava kunnan ter vey den suo je lu vi ran omaisen ratkaistavaksi. Muussa tapauksessa käyttökiellon asettaa ym pä ris töter veys jaos to. Koulutoiminnan jatkaminen Tytyrin koulussa jälkeen vaatii uuden ym pä ris tö jaos ton päätöksen. Jatkamisen edellytyksenä on, että olosuhteet täyt tä vät terveydelliset vaatimukset ja toimija esittää riittävät selvitykset asian ratkaisemisen suhteen. Mikäli terveyshaittoja ei kyetä rajoittamaan, pois ta maan tai ehkäisemään, tulee koulurakennus poistaa käytöstä mahdol li sim man nopeasti, viimeistään Tämän jälkeen ra ken nuk selle ase te taan käyttökielto. Koulurakennus voidaan ottaa uudelleen käyttöön, kun terveydelliset olot täyttävät terveydensuojelulain vaatimukset ja ter vey den suo je lu vi ran omai nen on ne uudelleen hyväksynyt. Toimijan on esi tet tä vä ennen uudelleenhyväksymistä riittävät selvitykset toimenpiteistä, joil la ter veys hait ta on poistettu ja tilojen voidaan todeta täyttävän lain säädän nön vaa ti muk set. Ympäristöterveysjaosto antoi kokouksessaan ter vey den suo jelu lain 27 :n mukaisen määräyksen Tytyrin koulun terveyshaitan ra joit ta misek si. Tytyrin koulussa oli todettu laajoja mikrobivaurioita ulkopuolisten asian tun ti joi den tekemässä kuntotutkimuksessa syksyllä Pää tök sessä edellytettiin välittömiä toimenpiteitä terveyshaitan rajoittamiseksi. Li säksi päätös sisälsi määräajan koulutoiminnalle Tytyrin koulussa. Kou lu toi minnan jatkaminen tiloissa jälkeen vaatii uuden ym pä ris tö ter veysjaos ton päätöksen. Jatkamisen edellytyksenä on, että olosuhteet täyt tä vät ter vey del li set vaatimukset ja toimija esittää riittävät selvitykset asian rat kaise mi sen suhteen. Muutoin koulurakennus tulee poistaa käy tös tä vii meistään , jonka jälkeen rakennukselle asetetaan käyt tö kiel to. Ase tetun käyttökiellon jälkeen koulurakennus voidaan ottaa uu del leen toi mintaan, kun terveydelliset olot täyttävät terveydensuojelulain vaa ti muk set ja ter vey den suo je lu vi ran omai nen on ne uudelleen hy väk sy nyt. Koulussa toteutettiin terveyshaitan rajoittamiseksi välittömiä korjaavia toimen pi tei tä. Lisäksi koulun olosuhteita, vaikutusta, käyttäjien ter vey den ti laa ja korjaavien toimenpiteiden toteutusta seurattiin säännöllisesti yh teis työssä toimijan, tilapalveluiden, kouluterveydenhuollon ja ter veys val von nan kans sa. Korjaavia toimenpiteitä olivat mm. ns. tilojen yli pai neis ta mi nen, ilman puh dis tuk sen lisääminen, irtaimiston karsiminen ja tehostetut sii voustoi men pi teet. Toimenpiteistä huolimatta terveyshaittaa ei kyetty ra joit tamaan merkittävästi vaan tiloista siirryttiin väistötiloihin keväällä ennen asetet tua määräaikaa. Tytyrin alakoulun toiminta siirtyi väistöön hiih to lo man jäl keen Tuolloin valmistuneeseen Ojaniitun kouluun siir tyi vät lk luokat ja Nummentaustaan lk. Poikkeuksen teki tek ni sen opetus ti lan käyttö, jossa jatkettiin toimintaa koko kevään Tek ni sen työn ti loi hin jäi keväällä 2016 Anttilan yläkoulun teknisen työn ope tus sekä Sol-