TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ"

Transkriptio

1 TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ Vuosikertomus 2009

2

3 Kehittyvä kaivos Sisällysluettelo Visio ja strategia...4 Talvivaara lyhyesti...6 Vuosi 2009 lyhyesti...8 Hallituksen puheenjohtajan katsaus...10 Toimitusjohtajan katsaus...12 Markkinakatsaus...14 Liiketoimintakatsaus...18 Geologia...26 Tuotantoprosessi...30 Tutkimus- ja tuotekehitys...34 Ympäristö...38 Työsuojelu...40 Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset...44 Henkilöstö...46 Pääasialliset riskit ja epävarmuustekijät...52 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä...56 Hallitus...64 Johtoryhmä...65 Johdon palkitseminen...66 Pörssitiedotteet Tilinpäätös...71 Osakkeet ja osakkeenomistajat Suunnittelu ja taitto: Briiffi Oy. Kuvat: Neodes Oy / Esko Tuomisto, kuva s. 17 Corbis, s. 26 GTK / Asko Konttinen ja s. 38, 42, 52, 56, 66 istockphoto. Paino: Jaakkoo-Taara Oy 3

4 Visio ja strategia 1. Talvivaaran kaivoksen kehittäminen suunnitellusti Suunnitelman mukaisen tuotantotason saavuttaminen 2. Vahva taloudellinen asema Vahva kassa Käyttö- ja investointikustannusten tiukka hallinta Vakaa kassavirta 3. Yhtiön 4. Metallitehtaan ja sen tuotannon kasvattaminen tulevaisuudessa Talvivaaran kaivoksen tuotantokapasiteetin ja tuotevalikoiman kasvattaminen Mahdolliset yrityskaupat Biokasaliuotusteknologian hyödyntäminen tuotantoprosessien kehittäminen Muualta kuin Talvivaarasta saatavien monimetallisten rikasteiden jalostaminen Mangaanin talteenotto Mahdollinen uraanin talteenotto ja hyödyntäminen 4

5 5

6 TALVIVAARA LYHYESTI Yhtiön esittely Kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, joka keskittyy nikkelin ja sinkin tuotantoon Listattu Lontoon pörssin päälistalle ja NASDAQ OMX Helsinkiin Mukana FTSE 250 -indeksissä Lontoon pörssissä Ensimmäiset tuotteet toimitettu helmikuussa 2009 Kaivoksen arvioitu toiminta-aika yli 46 vuotta Suunniteltu vuotuinen metallien tuotanto 2012 alkaen: nikkeli tonnia/vuosi sinkki tonnia/vuosi kupari tonnia/vuosi koboltti tonnia/vuosi Henkilöstömäärä (joulukuu 2009): 308 Arvioitu henkilöstömäärä täydessä tuotannossa: 400 Suomi ja kaivostoiminta Poliittisesti vakaa ja suotuisa ympäristö kaivostoiminnalle Hyvä ja kattava infrastruktuuri Pätevää työvoimaa Geologisia tietokantoja saatavilla Tutkimus ja teknologia pitkälle kehittynyttä Omistusrakenne Kaivososakeyhtiö Oyj Talvivaara Sotkamo Oy (80 %) Lontoo Sotkamo Helsinki Yritys perustetaan Kaivosoikeudet hankitaan Ympäristölupahakemus tonnin biokasaliuotuskoe kaivosalueella YVA luovutetaan viranomaisille 7m rahoituskierros Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q m rahoituskie

7 Tuotantoprosessi Louhinta Suuri avolouhos, jota louhitaan poraus- ja panostusmenetelmillä Vuoden 2010 louhintatavoite 24 miljoonaa tonnia malmia sivukivimalmisuhteella 0,6 Arvioitu sivukivi-malmi-suhde kaivoksen toiminta-aikana 1:1 Materiaalinkäsittely Nelivaiheinen murskaus, jonka jälkeen 80 % materiaalista on raekooltaan enintään 8 mm Malmin agglomerointi rikkihapolla pienempien ja karkeampien hiukkasten yhdistämiseksi Murskatun ja agglomeroidun malmin kasaus aumaksi biokasaliuotusta varten Biokasaliuotus Mahdollistaa nikkelin erottamisen matalapitoisestakin malmista taloudellisesti Hyödyntää alueen kotoperäistä bakteerikantaa Prosessin päävaiheet ovat malmin murskaus, agglomerointi ja kasaus sekä kasojen kastelu liuoksella ja niiden ilmastus hapen saamiseksi bakteereille Varannot Kuusilammen ja Kolmisopen monimetalliesiintymät Sotkamossa Mineraalivarannot Mt, josta 624 Mt (64 %) todettuja ja todennäköisiä Tuotannon laajentamista suunniteltua suuremmaksi arvioidaan Keskimääräinen metallipitoisuus (nikkelin rajapitoisuus 0,07 %) Nikkeli 0,22 % Sinkki 0,50 % Kupari 0,13 % Koboltti 0,02 % Avolouhos louhinnan kannalta helppo ja kustannustehokas Erittäin vähän irtomaata Metallien talteenotto Metallisulfidien saostaminen rikkivedyn avulla biokasaliuotuksen tuloksena saadusta liuoksesta Tuottaa kiinteitä metallisulfideja myytäväksi jalostamoille rros Kannattavuusselvitys valmis, ympäristölupa myönnetään $320m projektilaina allekirjoitetaan 302m listautumisanti Louhinta alkaa 85m vaihtovelkakirjalaina Ensimmäiset metallit saostettu Kasaus ja liuotus alkaa 50m käyttöpääomalaina 82m osakeanti Ensimmäiset metallien myynnit Rautatie käyttöön Zn tuotevirtasop. Nyrstarin kanssa Projektilaina maksettu ja metalli- ja valuuttasuojat suljettu Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q

8 Helmikuu Ensimmäinen nikkelitoimitus Harjavaltaan toimitettiin ensimmäinen noin 100 tonnin tuotantoerä nikkelituotetta Sotkamon kaivokselta Norilsk Nickel Harjavallan jalostamoon. VUOSI 2009 Marraskuu Kaivosrata saadaan valmiiksi Talvivaara Murtomäki-pistoraiteen käyttöönoton luvitusprosessi saatiin kokonaisuudessaan päätökseen. Syyskuussa alkaneiden säännöllisten raaka-aineiden ja metallisulfidien rautatiekuljetusten volyymi kasvoi edelleen.

9 Toukokuu LYHYESTI Talvivaara NASDAQ OMX Helsinkiin Talvivaara rinnakkaislistautui Helsingin pörssiin (NASDAQ OMX Helsinki Oy) 11. toukokuuta Listautuminen paransi osakkeen likviditeettiä ja kasvatti merkittävästi osakkeenomistajien määrää. Kesäkuu Suunnattu osakeanti institutionaalisille sijoittajille Yhtiö ilmoitti institutionaalisille sijoittajille suunnatusta osakkeen annista, joka edustaa noin 10 prosenttia olemassa olevien osakkeiden määrästä. Anti toteutettiin menestyksekkäästi nopeutettuna tarjousmenettelynä. Osakkeen hinta annissa oli 3,70 euroa (3,20 puntaa) ja annista kertyi 82,7 miljoonan euron tuotot. Tuotantokapasiteettia päätettiin laajentaa Päätös tuotantokapasiteetin laajentamisesta enintään nikkelitonniin vuodessa vuonna 2012 tehtiin menestyksekkään osakeannin jälkeen. Talvivaaran kaivoksen viralliset avajaiset Kaivoksen virallisia avajaisia vietettiin Sotkamossa Paikalla oli runsaat 500 vierasta. Juhlapuheen piti elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Syyskuu Murskauspiirin laajennus otettiin käyttöön Talvivaaran uudelleen suunniteltu ja laajennettu murskauspiiri otettiin käyttöön syyskuun alussa. Tuotantovolyymeja on kasvatettu tasaisesti ja saavutetut tuotantovolyymit osoittavat, että murskauspiiri pystyy saavuttamaan sille asetetun tonnin päivätavoitteen. Metallien talteenottolaitoksen käynnistys jatkuvaa metallien tuotantoa varten Metallien talteenottoprosessi käynnistettiin uudelleen syyskuun puolivälissä, kun liuoksen määrä arvioitiin riittäväksi jatkuvaan tuotantoon.

10 Hallituksen puheenjohtajan Olen erittäin tyytyväinen tarkastellessani vuotta 2009, jonka aikana Talvivaara eteni jälleen onnistuneesti kohti tavoitteitaan. Kuluneen vuoden aikana yhtiö toimitti ensimmäiset kaupalliset nikkelierät Harjavallan jalostamoon ja aloitti sinkkitoimitukset spot-markkinoille. Näiden saavutusten sekä nikkelimarkkinoiden suotuisien pitkän aikavälin ennusteiden rohkaisemana yhtiön hallitus päätti nostaa nikkelin vuosituotantotavoitteen tonnista tonniin vuoteen 2012 mennessä. Tästä aiheutuvat lisäkustannukset rahoitetaan kesäkuussa 2009 toteutetun 22,3 miljoonan osakkeen ylimerkitystä osakeannista saaduilla 82,7 miljoonalla eurolla. On aivan luonnollista, että suurissa ja monimutkaisissa hankkeissa sattuu viivästyksiä, ja tämä pätee myös Talvivaaran kohdalla. Murskauspiirien suunnittelussa ilmenneet puutteet vaikeuttivat tuotantoa alkuvuonna huomattavasti, mutta ne ratkaistiin hankkimalla lisämurskauskapasiteettia ja tekemällä muutoksia käytössä oleviin laitteisiin. Näiden muutosten myötä saatiin myös sitä lisäkapasiteettia, jota yhtiön uusi, korkeampi tuotantotavoite edellyttää. Talvivaaran tuotanto on kasvanut tasaisesti loppuvuoden 2009 ja alkuvuoden 2010 aikana. Erityisesti biokasaliuotuksen kehitys on ollut huomattavasti tavoitetasoa 10

11 katsaus parempi, mikä on erittäin rohkaisevaa hankkeen pitkän aikavälin tulevaisuuden kannalta. Työturvallisuus on erittäin tärkeä asia, ja iloksemme voimme todeta, että helmikuussa 2009 käyttöön otettu osastokohtainen työturvallisuushaaste on tuottanut tulosta. Helmikuun jälkeen talvivaaralaisille on sattunut vain kolme sellaista työtapaturmaa, joista on aiheutunut yhtä päivää pitempi sairauspoissaolo, ja nämäkin tapaturmat olivat onneksi luonteeltaan lieviä. Hallitus haluaa erityisesti kiittää Talvivaaran johtoa siitä, että yhtiön tapaturmataajuutta mittaava työtapaturmaindeksi on vain 11 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Tämä on erinomainen tulos, sillä keskimääräinen työtapaturmaindeksi Suomen kaivosteollisuudessa on 40 ja rakennusteollisuudessa 80. Jatkamme määrätietoista työtä yhtiön erinomaisen työturvallisuustason parantamiseksi entisestään. Taloudellisesti Talvivaara lähtee vuoteen 2010 vahvoista asemista. Sekä rahoituksen että liiketoiminnan kustannukset pysyivät jälleen hyvin hallinnassa koko vuoden, ja lyhyen aikavälin rahoitusta tuki 50 miljoonan euron käyttöpääomalaina Finnveralta. Talvivaaran osakkeen likviditeetti vahvistui merkittävästi sen jälkeen, kun teimme toukokuussa päätöksen aloittaa osakkeen rinnakkaislistaus Helsingin pörssissä. Vuodenvaihteen jälkeen Talvivaaran taloudellinen ja strateginen asema vahvistui edelleen, kun yhtiö maksoi projektilainansa etuajassa takaisin. Tämän mahdollisti sinkkituotantoa koskeva tuotevirtasopimus Nyrstarin kanssa sekä kaikkien suojauspositioiden sulkeminen. Vuoden 2009 jälkipuoliskolla perusmetallien hinnat elpyivät merkittävästi maaliskuun alhaisista lukemista. Vaikka nikkelin hintaan voi vielä lyhyellä aikavälillä tulla korjauksia alaspäin, luotamme globaalien perusmetallimarkkinoiden toimintaan pitkällä aikavälillä. Vuonna 2010 panostamme edelleen tuotantoprosessin onnistuneeseen ylösajoon ja uskomme, että Talvivaara on hyvää vauhtia kasvamassa yhdeksi maailman merkittävimmistä kustannustehokkaista perusmetallien tuottajista. Lopuksi haluan esittää lämpimät kiitokset yhtiön henkilöstölle ja johdolle hyvästä työstä ja vahvasta sitoutumisesta vuonna Kiitokset myös yhtiön osakkeenomistajille, sijoittajille ja sidosryhmien edustajille heidän osoittamastaan tuesta, jonka toivomme jatkuvan myös vuonna Edward Haslam hallituksen puheenjohtaja 11

12 Toimitusjohtajan katsaus Vuoden 2009 aikana Talvivaara saavutti jälleen useita merkittäviä virstanpylväitä. Aloitimme tuotteiden toimitukset asiakkaille, ensimmäinen tuotantolinja valmistui, ja otimme yleisen infrastruktuurin käyttöön, kun tarvittavat luvat oli saatu. Näitä saavutuksia himmensivät kuitenkin vakavat ongelmat malmin murskauksessa. Murskauspiirien viat saatiin korjattua syyskuuhun mennessä, minkä jälkeen käyttöönottoprosessi nopeutui huomattavasti. Näiden ongelmien seurauksena jäimme kuitenkin asettamistamme taloudellisista tavoitteista. Vuoden 2009 alkupuoliskon tuotantokampanjat onnistuivat hyvin, ja menestyksekäs osakeanti tuotti 83 miljoonaa euroa. Näiden saavutusten rohkaisemana teimme tuotantokapasiteettiimme lisäinvestointeja, joiden ansiosta nostamme vuosittaisen nikkelintuotantomme tonnista tonniin vuoteen 2012 mennessä. Talvivaaran koko henkilöstö osoitti jälleen sinnikkyyttä ja oma-aloitteisuutta haastavassa tuotannon ylösajovaiheessa ja selvitti eteen tulleet ongelmat viivyttelemättä. Vaikka Talvivaara ei odottanutkaan kuluneelta vuodelta vielä taloudellista menestystä, tuotannon ja myynnin vähäisyydestä aiheutunut 55 miljoonan euron tappio oli kuitenkin ennakoitua suurempi. Tuotantomäärät jäivät pieniksi malmin murskauksessa ilmenneiden ongelmien vuoksi, ja 8 miljoonan euron liikevaihto oli huomattavasti alle tavoitetason. Samasta syystä yhtiön tuotantokustannukset olivat suhteellisen korkeat. Toisaalta yhtiö nopeutti investointiohjelmansa toteuttamista onnistuneesti tekemällä 118 miljoonan euron investoinnit. Nopeutetut investoinnit ja vaatimattomat myyntimäärät vähensivät yhtiön kassavaroja vuoden loppua kohti. Suojauspositiot muodostivat lisätulonlähteen, josta realisoitui vuoden aikana 31 miljoonan euron nettotuotto. Geologia Yhtiö ei juurikaan panostanut koeporauksiin kuluneena vuonna, koska sen mineraalivarannot kasvoivat huomattavasti vuonna Sen sijaan keskityttiin kairauksiin Kuusilammen esiintymän pohjoispuolella sekä Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymien täydennyskairauksiin. Vaikka mineraalivarantoja ei päivitetty, kaikki toimenpiteet tuottivat erittäin lupaavia tuloksia ja vahvistivat edelleen käsitystä kaivospiirin sisältämien varantojen valtavasta kasvupotentiaalista. Tuotanto ja rakentaminen Tammi-syyskuussa murskauskapasiteetin puutteet vaikuttivat Talvivaaran koko tuotantoprosessiin. Lokakuun alusta lähtien kaikkien prosessien tuotantomäärät alkoivat tasaisesti kasvaa, ja kaikki aiemmat tuotantoennätykset rikottiin useita kertoja vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vaikka toiminnassa ilmenikin odotetusti monenlaisia lastentauteja, vakavia puutteita ei havaittu. Murskauksen syötemäärien parempi ennustettavuus kohensi myös louhintatoimintaa kohti tavoitetasoa. Uusien kiviautojen käyttöönotto vuoden viimeisellä neljänneksellä kasvatti louhintakapasiteetin kasvaneen murskauskapasiteetin mukaiseksi. Louhintasuunnitelmaan tehdyt muutokset siirsivät avolouhoksen ensimmäistä laajennusinvestointia vähintään kolmella vuodella. Talvivaara muokkasi ja tehosti koko materiaalinkäsittelyprosessiaan syyskuuhun asti. Edellä kuvattujen ongelmien vuoksi vuosituotanto jäi huomattavan pieneksi, mutta kohentui hyväksyttävälle tasolle vuoden viimeisellä neljänneksellä. Liuotuskasan hidas kasvu häiritsi myös biokasaliuotusprosessia ja hidasti normaalia metallien talteenottoa ja sulfidien laimentamista. Vuoden 2009 aikana primäärikasan vanhimpaan osaan sitoutui huomattavasti metalleja uudelleensaostuksen vuoksi. Kun talteenotto alkoi, tasapaino alkoi palautua, ja vuoden jälkipuoliskolla rakennetut kasan osat toimivat suunnitelman mukaisesti. Metallien jatkuva saostaminen alkoi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vaikka prosessissa ilmeni odotetusti alkuvaikeuksia, kokonaistulos oli hyvä ja sekä tuotteiden laatu että määrä paranivat huomattavasti. Metallien jatkuva talteenotto alkoi puoli vuotta suunniteltua myöhemmin edellä mainittujen materiaalinkäsittelyn ongelmien vuoksi. Rakentamista ja siihen liittyviä investointeja nopeutettiin vuoden loppua kohti, koska maanrakennustöitä päästiin jatkamaan tavallista pidempään suotuisien sääolojen vuoksi. Myös toisen metallintuotantolinjan valmistumista nopeutettiin. Ennen vuoden vaihdetta kaivosajoneuvojen määrä lisääntyi kahdella kiviautolla kasvaneiden kapasiteettivaatimusten mukaisesti. Kaksi kiviautoa lisää sekä kaivinkone toimitetaan 2010, mikä kasvattaa kaivosajoneuvojen määrän kaksinkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Kapasiteetin laajennusta varten myös murskaus- ja kasauslaitteisiin tehtiin tarvittavat muutokset. Tutkimus ja tuotekehitys Talvivaara investoi edelleen tutkimus- ja kehitysohjelmiin, joissa keskitytään biologiseen raudanpoistoon ja pienempipitoisuuksisten metallien erottamiseen prosessiliuoksesta. Järjestelmällinen tutkimustyö alkaa nyt tuottaa tulosta: yhtiö saavutti merkittävän läpimurron uraaninrikastusprosessia koskevissa tutkimuksissaan, mikä saattaa johtaa huomattavaan sivutuotetuotantoon jo lyhyellä 12

13 aikavälillä. Talvivaaran tutkimus- ja kehitystoiminta on tähän mennessä tuottanut erinomaisia tuloksia, ja siihen liittyviä investointeja jatketaan myös tulevaisuudessa. Kaupallinen tuotanto Talvivaara toimitti nikkelituotteensa Norilsk Nickelin Harjavallan jalostamoon ja sinkkituotteet pääasiassa välittäjien kautta kansainvälisille markkinoille. Sinkin osalta yhtiö kävi vuoden toisella puoliskolla ostosopimusneuvotteluja, joissa päästiin erinomaiseen lopputulokseen vuoden vaihteen jälkeen. Saostus- ja liuotuskemikaalien hinnat heittelivät lähes yhtä voimakkaasti kuin perusmetallimarkkinat. Talvivaara on turvannut asemansa tärkeimpien kemikaalien osalta jo aiempina vuosina. Vuoden 2009 kaupallisissa neuvotteluissa panostettiin erityisesti rikkituotetoimituksiin, ja nämä neuvottelut saatiin päätökseen alkuvuonna Lisäksi yli puolet ennakoidusta sähkönkulutuksesta suojattiin noin euroa/mwh tasolle. Henkilöstö Talvivaaran henkilöstön määrä kasvoi 239 työntekijästä 308 työntekijään. Henkilöstön vaihtuvuus pysyi suhteellisen pienenä, vaikka alkuvuosi olikin tuotannossa erityisen haastava. Tuotannon ylösajon nopeutuminen vuoden viimeisellä neljänneksellä nosti työntekijöiden motivaatiota entisestään, kun alkuvuoden kova työ alkoi vihdoin tuottaa tulosta. Työtapaturmaluvut pysyivät erittäin pieninä: kaivoksen työtapaturmaindeksi oli vain 11 yhtä päivää pitempiin sairauspoissaoloihin johtanutta tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Tammikuussa tällaisia tapaturmia sattui kolme, minkä jälkeen helmikuussa yhtiö otti käyttöön osastokohtaiset työturvallisuushaasteet. Haasteen aloittamisen jälkeen vain kolme lievää työtapaturmaa raportoitiin loppuvuoden aikana. Työturvallisuus on myös jatkossa Talvivaaralle ensiarvoisen tärkeää, ja yhtiö onkin asettanut nolla tapaturmaa -tavoitteen. Näkymät Alkuvuonna 2010 maailmantalous on alkanut osoittaa ensimmäisiä elpymisen merkkejä, ja hyödykehintojen ja valuuttakurssien kehitys on ollut Talvivaaran kannalta suotuisa. Vaikka liiketoiminnan edellytykset parantuvat jatkuvasti pitkällä aikavälillä, lyhyen aikavälin näkymät ovat edelleen epäselvät ja vaikeasti tulkittavissa. Vuoden 2010 ensimmäiset kuukaudet ovat olleet Talvivaaralle todella menestykselliset. Vuonna 2009 alkaneet sinkin ostosopimusneuvottelut saatiin päätökseen helmikuussa 2010, ja niiden tuloksena Talvivaara solmi ensimmäisen perusmetalleja koskevan tuotevirtasopimuksen Nyrstar N.V:n kanssa. Tämän ansiosta yhtiöllä ei ole nikkeliin ja sinkkiin liittyvää markkinariskiä, ja pystyimme myös maksamaan takaisin 320 miljoonan dollarin projektilainan ja sulkemaan siihen liittyvät suojaukset. Näin ollen Talvivaara saavutti tavoitteensa altistua suoraan nikkelin markkinahinnan vaihteluille kaksi vuotta suunniteltua aikaisemmin. Ennätysmäisen vahvan taseensa, tasaisesti kasvavan tuotantonsa, luotettavien kumppaniensa ja ammattitaitoisen ja motivoituneen henkilöstönsä ansiosta Talvivaara on valmiina kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Lopuksi haluan jälleen kerran kiittää Talvivaaran henkilökuntaa, neuvonantajia ja osakkaita kovasta työstä ja tuesta tänä haasteellisena vuotena. Pekka Perä toimitusjohtaja Markkinat Sekä hyödyke- että valuuttakurssit lähtivät viime vuonna selvään nousuun, mikä teki ennustamisesta erityisen vaikeaa. Erityisesti nikkelimarkkinoiden ennustettavuus oli huono, kun sekä Lontoon metallipörssin varastomäärät että hinnat nousivat tasaisesti ja yhtä aikaa. Ruostumattoman teräksen osalta signaalit länsimaisilta markkinoilta olivat pääosin negatiivisia, ja vuoden toisella neljänneksellä havaitut elpymisen merkit jäivät lyhytaikaisiksi. Kuten edellä todettiin, suojauspositioista realisoitui vuoden aikana huomattavia tuottoja, kun nikkelin ja sinkin hinnat olivat alhaisella tasolla. Muilta osin markkinat toimivat Talvivaaran hyväksi, kun hinnat lähtivät nousuun. 13

14 Markkinakatsaus Noin kaksi kolmannesta maailman nikkelituotannosta käytetään edelleen ruostumattoman teräksen valmistukseen. Ruostumatonta terästä on useita laatuja, joista kullakin on hieman erilaiset ominaisuudet ja seosainepitoisuudet. Ruostumattoman teräksen keskeisin seosaine on kromi, joka suojaa terästä korroosiolta. Tärkeimpiä ruostumattomia teräksiä ovat ferriittiset ja austeniittiset teräkset. Ferriittiset ruostumattomat teräkset, joiden osuus ruostumattomien terästen kokonaistuotannosta on noin prosenttia, sisältävät nikkeliä vain vähän tai eivät sisällä sitä ollenkaan. Yleisimmin käytetty laji on tyypin AISI 430 teräs, joka sisältää prosenttia kromia. Tyypin 409 terästä, jonka kromipitoisuus on prosenttia, käytetään laajalti autojen pakokaasujärjestelmissä. Sitä on helpompi muotoilla ja hitsata kuin tyypin 430 terästä. Nikkelin tärkeimmät käyttökohteet Austeniittisten ruostumattomien terästen osuus maailman ruostumattomien terästen tuotannosta on noin prosenttia. Yleisimmin käytetty austeniittisen ruostumattoman teräksen tyyppi on 304, joka sisältää 8 10,5 prosenttia nikkeliä ja prosenttia kromia (ja jota nimitetään myös 18/8-teräkseksi). Tyypin 304 eri muotoja käytetään monissa eri sovelluksissa ruokailuvälineistä lääketehtaisiin. Tyypin 304 korroosionkestävyyttä voidaan parantaa lisäämällä metalliseokseen molybdeenia, jolloin saatu teräs kestää myös vaativampia ympäristöjä, kuten happoja ja merivettä. Tyypin 316 teräs on yleisimmin käytetty austeniittisen ruostumattoman teräksen tyyppi, joka sisältää nikkelin lisäksi molybdeenia. Molybdeenipitoisuus on 2 3 prosenttia ja nikkelipitoisuus prosenttia. Kuten tyypistä 304, myös tyypistä 316 on kehitetty useita muotoja, joita käytetään pääasiassa kemianteollisuuden sovelluksissa. Tyypin 316 teräksien korroosionkestävyys on erinomainen. Nikkeliä käytetään paitsi ruostumattomassa teräksessä myös hyvin monenlaisissa sovelluksissa, kuten metalliseoksissa, valukappaleissa, metallipinnoitteissa ja katalyyteissä. Superseoksia ovat metalliseokset, jotka perustuvat tavallisesti raudan, nikkelin, koboltin ja kromin yhdistelmään ja jotka on kehitetty käytettäväksi kor- 14

15 keissa lämpötiloissa, joissa mekaaninen rasitus on voimakasta. Superseosten käyttökohteita ovat muun muassa lentomoottorit, kaasuturbiinit, jätteenpoltto- ja käsittelylaitokset, öljy- ja kaasualan offshore-sovellukset sekä savukaasujen rikinpoistolaitokset. Lentokoneiden kaasuturbiinimoottoreissa käytetään nikkelipohjaisia superseoksia turbiinin lapoihin, siivekkeisiin ja roottoreihin. Nikkeliä on seosaineena myös erilaisissa nikkeli-kromi-, molybdeeni- ja maraging-teräsvalukappaleissa. Nikkeli-kromikoneenrakennusteräkset sopivat koneistukseen, ja niiden tärkeimpiä käyttökohteita ovat ajoneuvojen hammas- ja ketjupyörät sekä nokka-akselit. Nikkeli-kromi-molybdeeniteräksiä käytetään voimansiirto-osissa, pulteissa, lautas- ja hammaspyörissä sekä erilaisissa vetopyörissä. Metallipinnoitteissa nikkelin käyttö kromin ohella parantaa merkittävästi korroosionkestävyyttä pelkän kromin käyttöön verrattuna. Nikkelillä ja kromilla päällystettyä terästä käytetään pääasiassa autoissa ja kodinkoneissa sekä jonkin verran myös metallirahoissa. Lisäksi nikkeliä käytetään katalyyttinä sekä seosaineena karbideissa, keramiikassa ja akuissa. Nikkelin tarjonta Vuoden 2009 tilastoista käyvät selvästi ilmi nikkelituotannon leikkausten vaikutukset. Vuonna 2009 maailman nikkelituotannon arvioidaan laskeneen 9 prosenttia edellisvuodesta eli noin tonniin. Venäjä säilytti paikkansa suurimpana nikkelintuottajana noin tonnin vuosituotannollaan ja jopa kasvatti osuuttaan koko maailman tuotannosta 17 prosentista 18,5 prosenttiin. Kanadan tuotanto väheni yli 30 prosenttia eli tonnista tonniin lähinnä Sudburyn pitkittyneiden työtaistelutoimien johdosta. Näin ollen Indonesia oli toiseksi suurin nikkelintuottaja tonnin vuosituotannollaan, vaikka sen tuotanto putosikin vuoden 2008 tasosta, joka oli tonnia. Koska Norilsk Nickel keskeytti kaiken kaivostoimintansa Australiassa ja muita toimintoja oli jo aiemmin siirretty jatkuvalle huoltoseisokille, Australian tuotanto väheni 16,5 prosenttia ja oli tonnia. Maailmantaloudessa hidasta elpymistä Tärkeimpien kehittyneiden talouksien uskotaan nyt olevan elpymässä lähinnä ennennäkemättömien elvytyspakettien ja liberaalin rahapolitiikan ansiosta. Valtiot ovat suureksi osaksi onnistuneet rajoittamaan rahoituskriisin vaikutuksia tukemalla sekä yrityksiä että kotitalouksia pahimpien aikojen yli käyttämällä mitä mielikuvituksellisimpia keinoja. Maailmantaloudella arvioidaan kuitenkin olevan vain 6 9 kuukautta aikaa korvata vastasykliset, vero- ja rahapoliittiset elvytystoimet kasvun veturina. Maailman nikkelituotanto ja -varannot Varannot Yhdysvallat Australia Botswana Brasilia Kanada Kiina Kolumbia Kuuba Dominikaaninen Tasavalta Kreikka Indonesia Uusi-Kaledonia Filippiinit Venäjä Etelä-Afrikka Espanja Venezuela Muut maat Maailma yhteensä (pyör.) (Lähde: US Geological Survey Summaries, tammikuu 2010) Useimmissa kehittyneissä talouksissa talouden elpymisen oletetaan olevan hidasta. Elpymistä pitkittää vaimeana pysyvä kotitalouksien kysyntä, työttömyyden kasvun jatkuminen vuoden 2010 jälkipuoliskolle asti sekä lisääntyvät epäilyt monien länsimaiden luottokelpoisuudesta. Tilanne näyttää kuitenkin aivan erilaiselta tärkeimmissä kehittyvissä talouksissa, kuten Kiinassa. Tilastojen mukaan monet OECD:hen kuulumattomat maat ovat jopa kokonaan välttyneet maailmankaupan vakavan romahduksen vaikutuksilta. Nikkelin tarjonta ja tärkeimmät hinnoitteluun vaikuttavat tekijät Talouskriisin paljastuessa uutisoitiin jatkuvasti kaivosten ja sulattojen sulkemisista ja tuotantoleikkauksista. Helmikuussa 2009 International Nickel Study Group raportoi 19 kaivoksen sulkemisesta tai tuotannon leikkauksesta, 15:stä uusien projektien siirtämisestä tai tuotantovaiheeseen siirtymisjakson pidentämisestä ja 6 projektista, jotka oli peruutettu tai pantu toistaiseksi jäihin. Useita projekteja käynnistettiin kuitenkin uudelleen myöhemmin vuoden 2009 aikana, kun metallien maailmanmarkkinahinnat elpyivät melkoisesti huolimatta siitä, että Lontoon metallipörssin varastotasot nousivat samanaikaisesti lähes historiallisiin korkeuksiin. Ilmiön pääasiallisena syynä pidetään kiinalaisten osoittamaa perusmetallien ostointoa vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla. 15

16 Syynä nikkelihintojen nousuun huhtikuun ja elokuun 2009 välisenä aikana voidaan pitää tuotantoaan ylös ajavien kiinalaisten terästehtaiden lisäksi kysynnän lisäystä, jonka aiheuttivat vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen alhaisista nikkelihinnoista hyötymään pyrkineet kiinalaiset spekulatiiviset sijoittajat. Metallien vienti Kiinaan puolestaan aiheutti huolta mahdollisesta nikkelipulasta Kiinan ulkopuolella, varsinkin kun eurooppalaisten ruostumattoman teräksen valmistajien tilauskanta alkoi vahvistua kesäkuussa ja sulatusmäärät kasvaa kolmannen vuosineljänneksen aikana. Tilannetta pahensivat Kanadassa Valen tuotantolaitoksilla Sudburyssa ja Voisey s Bayssa pitkittyneet seisokit, jotka johtuivat heinäkuussa 2009 alkaneista työtaistelutoimista. Vuoden 2009 jälkimmäisellä puoliskolla nikkelihintoja nostivat ennen kaikkea sijoitusrahastojen lyhyeksi myyntien katteeksi suorittamat ostot, kun taas marraskuun ja joulukuun alun hinnanlaskua nopeutti uusien lyhyiden positioiden avaaminen. Syynä olivat lähinnä lisääntyneet huolet heikentyneestä nikkelin kysynnästä, markkinoita uhkaavasta kiinalaisten nikkelivarastojen ylimäärästä ja siitä, milloin osa tai kaikki ylimääräisestä varastosta muutettaisiin rahaksi länsimarkkinoilla. Nikkelin hinnoittelu vuonna 2009 ja näkymät Vuonna 2009 Lontoon metallipörssin noteeraus 99,8-prosenttiselle nikkelille oli keskimäärin dollaria/tonni (6,67 dollaria/pauna). Vuoden korkein hinta oli dollaria/tonni (9,31 dollaria/pauna) ja alin hinta dollaria/tonni (4,25 dollaria/pauna) Nikkelin kysyntä pysyy todennäköisesti heikkona alkuvuonna Eurooppalaiset ruostumattoman teräksen tuottajat ja jakelijat ovat vahvistaneet näkemyksensä, jonka mukaan ruostumattoman teräksen ja siten myös nikkelin heikko kysyntä painaa edelleen nikkelihintoja alemmas lyhyellä aikavälillä. Vaikka ruostumattoman teräksen varastot pysyvät pieninä, ne ovat vielä nykyistä tarvetta suurempia. Yhdysvaltalaisten ja aasialaisten tehtaiden tilaukset ovat vähentyneet suhteellisen vahvan kolmannen vuosineljänneksen jälkeen. Kiinan ruostumattoman teräksen tuotannon odotetaan jääneen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä vuoden 2009 kolmannen neljänneksen tasosta. Ruostumattoman teräksen tuotannon ei odoteta elpyvän ennen maaliskuuta 2010, jolloin kiinalaiset tehtaat saattavat aloittaa tuotannon ylösajon helmikuisten uudenvuoden juhlapyhien jälkeen. Myös Euroopan tehtaat arvioivat varovaisesti, että niiden tilauskanta vahvistuu samoihin aikoihin. Tuolloin lisääntyvä nikkelin kysyntä nostaa todennäköisesti sekä nikkelin että ruostumattoman teräksen hintoja, mikä puolestaan voisi johtaa määrätietoisempaan varastojen kartuttamiseen, varsinkin jos taloudellisten indikaattorien suotuisa kehitys palauttaa kuluttajien luottamuksen. Sinkki Sinkki on raudan, alumiinin ja kuparin ohella yksi maailman yleisimmistä teollisuuden käyttämistä metalleista. Sinkin tärkein käyttökohde on metallien ruostesuojaus. Galvanointi, joka tarkoittaa raudan tai teräksen suojaamista korroosiota vastaan, on yleisin ruostesuojaussovellus. Sinkkiä käytetään myös merivedelle altistuvien metallien katodiseen suojaamiseen korroosiolta. Messinki on yleisesti käytetty sinkin seos, jossa kuparia on sekoitettu 3 45-prosenttiseen sinkkiin riippuen messingin tyypistä. Messinki on normaalisti taottavampaa ja kestävämpää kuin kupari, ja sen korroosionkestävyys on parempi. Nämä ominaisuudet tekevät siitä käyttökelpoisen metallin viestintälaitteissa, erilaisissa metalliosissa, soittimissa ja venttiileissä. Sinkin hinta oli vuonna 2009 keskimäärin noin dollaria/tonni (0,75 dollaria/pauna). Vuoden alin hinta helmikuussa oli dollaria/tonni (0,49 dollaria/pauna) ja vuoden korkein hinta joulukuussa dollaria/ tonni (1,15 dollaria/pauna). Koboltti Koboltti on väriltään harmaa, ferromagneettinen metalli, joka luonnossa esiintyy usein yhdessä nikkelin kanssa sekä sulfidisina että lateriittisina esiintyminä. Koboltin ominaisuudet ovat samankaltaiset kuin nikkelin, joten myös sitä käytetään ilmailuteollisuuden superseosten valmistuksessa sekä lisäksi magneettisissa seoksissa, karbideissa, katalyyteissä ja ladattavissa akuissa. Koboltin radioaktiivisia isotooppeja käytetään lääketieteessä ja sädehoidossa. Myös koboltin hinta elpyi loppuvuoden aikana vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen pudotuksen jälkeen. Koboltin hinnat olivat korkeimmillaan 20,5 dollaria/pauna marraskuussa ja alimmillaan 11 dollaria/pauna maaliskuussa. Kupari Kuparia on perinteisesti louhittu esiintymistä, joissa se on esiintynyt puhtaana metallina, mutta nykyään sitä erotetaan myös Talvivaaran kaltaisista sulfidisista monimetalliesiintymistä. Kuparia käytetään pääasiassa kuparilangan, kaapeleiden ja erilaisten seosmetallien, kuten messingin, valmistuksessa. Kuparin kysyntää määräävä ominaisuus on sen sähkönjohtokyky. Vuonna 2009 kuparin käteishinta vaihteli tammikuun dollarin ja joulukuun dollarin tonnihinnan välillä. Kuparin hinta elpyi merkittävästi vuoden 2009 aikana. Kuparin hintaan ja näkymiin vaikuttavat kuitenkin pääosin samat tekijät kuin nikkelillä. 16

17 Nikkelin hinta (USD/tonni) /01/ /08/2009 2/03/2010 Sinkin hinta (USD/tonni) /01/ /08/ /03/2010 Koboltin hinta (USD/tonni) /01/ /08/ /03/2010 Kuparin hinta (USD/tonni) /01/ /08/ /03/

18 Liiketoimintakatsaus Vuonna 2009 Talvivaara keskittyi tuotannon ylösajoon ja sai ensimmäiset myyntitulonsa. Malminkäsittelyssä ja etenkin hienomurskauksessa ilmenneet tekniset ongelmat viivästyttivät kuitenkin tuotannon ylösajoa merkittävästi. Vuoden loppuun mennessä murskauksen ongelmat oli uudelleen suunnitellun ja laajennetun murskauspiirin asennuksen ja syyskuisen käyttöönoton myötä pitkälti ratkaistu. Myös metallien talteenottolaitos oli käynnistetty jatkuvatoimista tuotantoa varten syyskuussa, mikä merkitsi Talvivaaran tuotannon siirtymistä varhaisesta ylösajovaiheesta huomattavasti edistyneempään vaiheeseen, missä kaikki tuotantoprosessin vaiheet olivat käynnissä teollisesti merkittävässä mittakaavassa. Vaikka metallien talteenottolaitos on tämän jälkeen kärsinyt toimintahäiriöistä, jotka ovat aiheuttaneet tuotantokatkoksia ja näin ollen pienentäneet toistaiseksi saavutettuja tuotantomääriä, merkitsi syksyllä saavutettu tuotantomäärien lisäys huomattavaa virstanpylvästä koko yhtiölle ja sen henkilöstölle. Yhtiö uskoo kykenevänsä pitämään yllä vuoden 2009 viimeisellä kvartaalilla saavutettua tuotannon selkeää kasvutrendiä myös vuoden 2010 aikana ja jatkaa tuotannon ylösajoa kohti täysimittaista tuotantoa vuonna Tuotantokapasiteetin laajennus uutena tavoitteena Kun tarve murskauspiirin uudelleen suunnittelulle ja laajennukselle tavoitellun tuotantotason saavuttamiseksi kävi ilmeiseksi, yhtiö arvioi samalla mahdollisuuden laajentaa koko tuotantoa malminkäsittelyn päivittämisen yhteydessä. Arvioinnin lopputuloksena Talvivaara päätti laajentaa tuotantokapasiteettiaan nikkelitonnista vuodessa jopa tonniin vuonna Vastaavat uudet sivutuotteiden vuotuiset tuotantomäärät ovat noin tonnia sinkkiä, tonnia kuparia ja tonnia kobolttia. Laajentamiseen liittyvä, nyt käyn- 18

19 nissä oleva investointiohjelma rahoitettiin menestyksekkäällä osakeannilla, jonka tuotot olivat 82,7 miljoonaa euroa heinäkuussa Infrastruktuuri kunnossa Suomessa sijaitseva kaivos saa kansainvälisessä vertailussa kuljetusten ja energiahuollon osalta merkittäviä toiminnallisia etuja valmiista infrastruktuurista. Yli kahden miljoonan tonnin materiaalimäärän kuljettaminen vuodessa kaivokseen tai sieltä pois sen toimiessa täysitehoisesti on kuitenkin logistinen haaste, joka on edellyttänyt parannusten ja täydennysten tekemistä ennen Talvivaaran kaivoksen rakentamista käytettävissä olleisiin kuljetusväyliin. Vuoden 2009 loppuun mennessä käytännössä kaikki oleelliset infrastruktuuriprojektit oli saatu valmiiksi. Vuoden merkittävin saavutus oli Talvivaaran ja Murtomäen välille rakennetun 25 km pitkän pistoraiteen valmistuminen. Säännöllinen liikennöinti radalla alkoi syyskuussa, kun tarvittavat luvat oli saatu. Sähköistetyn radan lopulliset käyttöönottoluvat saatiin marraskuussa. Muita tärkeitä vuoden 2009 aikana loppuunsaatettuja infrastruktuurihankkeita olivat kaivosalueen itäpuolisen yleisen tien ja kaivosalueen läpi itä-länsi-suunnassa kulkevan paikallistien parantaminen ja osittainen siirtäminen. Talvivaaran länsipuolella olevalta Vuolijoen sähköasemalta kaivosalueelle johtava 43 kilometrin pituinen sähkölinja, joka kytkee kaivoksen suoraan maan kantaverkkoon, ja kaivospiirin pohjoisosassa olevasta Kolmisoppi-järvestä kaivokseen prosessivedenottoa varten rakennettu putkilinja otettiin käyttöön jo vuonna Liiketoiminnan kehitys Talvivaaran tavoitteena on profiloitua kasvuyhtiöksi, joka pystyy havaitsemaan ja hyödyntämään sekä nykyisen kaivoksen toiminta-alueelta että sen ulkopuolelta nousevia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Talvivaaran strategian mukaisesti tällaisia mahdollisuuksia voivat olla esimerkiksi tuotantokapasiteetin lisälaajennus, biokasaliuotusteknologian hyödyntäminen muissa esiintymissä, projekti- tai yritysostot, uusien sivutuotteiden kaupallistaminen sekä metallien talteenottolaitoksen hyödyntäminen muiden kuin Talvivaara oman liuotusprosessin raaka-ainevirtojen käsittelemiseen tai nyt suunniteltuun tuotantoon kuulumattomien metallien saostamiseen. 19

20 Tuotevirtasopimus sinkin myynnistä Nyrstarille Vuoden 2009 tärkein liiketoiminnan kehityshanke oli Talvivaaran sinkkituotannon monetisointi. Neuvottelut sinkkiä koskevan tuotevirtasopimuksen solmimiseksi Nyrstar NV:n kanssa aloitettiin syksyllä ja ne etenivät aiesopimuksen allekirjoitukseen ennen vuoden vaihdetta. Tuotevirtasopimus astui voimaan helmikuussa Sopimusehtojen mukaisesti Talvivaara toimittaa koko sinkkituotantonsa Nyrstarille kunnes 1,25 miljoonaa tonnia sinkkiä on toimitettu. Sopimuksen kestoksi suunnitellulla tuotannon tasolla arvioidaan vuotta. Nyrstar maksoi 335 miljoonan dollarin ostohinnan sinkkituotevirrasta. Ostohinnan lisäksi Nyrstar maksaa Talvivaaralle 350 euron louhinta- ja prosessointimaksun jokaisesta tonnista toimitettua sinkkiä. Louhinta- ja prosessointimaksun lisäksi Talvivaara on oikeutettu lisämaksuun sovittujen hinnanjakoperiaatteiden mukaisesti, kun sinkin markkinahinta ylittää tietyt rajat. Talvivaaralla on lisäksi oikeus ostaa Nyrstarilta vuosittain tonnia rikkihappoa. Tämä määrä kattaa noin puolet arvioidusta rikkihapon tarpeessa täydessä tuotannossa. Sinkin tuotevirtasopimuksen solmiminen oli Talvivaaralle merkittävä virstanpylväs. Nyrstarilta saatu 335 miljoonan dollarin tuotevirtamaksu mahdollisti 320 miljoonan dollarin projektilainan takaisinmaksun kokonaisuudessaan, mikä lisäsi Talvivaaran toiminnallista ja taloudellista vapausastetta huomattavasti. Uraanipuolituotteen kaupallistaminen Vuoden 2009 aikana Talvivaara tutki aktiivisesti uraanin talteenottoa bioliuotusprosessissa saatavasta liuoksesta, jossa uraania on liuenneena nikkelin, sinkin, kuparin ja koboltin ohella. Uraanin talteenoton tekninen ja taloudellinen kannattavuus kävi ilmeiseksi syksyn aikana. Tämän johdosta yhtiö käynnisti valmistelut uraanipuolituotteen kaupallistamiseksi ja valmistuksen luvittamiseksi. Suunnitelmat julkistettiin helmikuussa Edellyttäen että tarvittavat luvat saadaan, Talvivaara suunnittelee tuottavansa vuosittain noin 350 tonnia uraania puolituotteena. Uraanipuolituote erotetaan liuoksesta uuttomenetelmällä, johon tarvittavat laitteistot rakennetaan nykyisen metallien talteenottolaitoksen yhteyteen. Uuttolaitoksen vaatimat investoinnit ovat noin 30 miljoonaa euroa, ja suorien tuotantokustannusten arvioidaan olevan noin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Talvivaara neuvottelee parhaillaan potentiaalisten kumppanien kanssa uraanipuolituotteen ostosopimuksesta. Sopimuksen edellytyksenä on, että sopimuskumppani rikastaa uraanin edelleen ydinpolttoaineeksi rauhanomaiseen käyttöön. Suunniteltu uraanin talteenottoprosessi ei lisää säteilyä Talvivaaran alueella eikä muuta Talvivaaran nykyistä tuotantoprosessia. Kaivoksen toiminta-alueella mitatut säteilyarvot ovat samaa tasoa Suomessa muuallakin esiintyvän taustasäteilyn kanssa. Talvivaara pyrkii käyttämään uraanin uuttoprosessissa parasta saatavilla olevaa teknologiaa ja uskoo, että pro- TALVIVAARA JALOSTUU Aatteista aloitteiksi ja käytän Talvivaarassa rohkaistaan henkilöstöä osallistumaan toiminnan kehittämiseen. Virallisesti aloitteita on voinut tehdä maaliskuusta alkaen. Talvivaarassa lähes kaikki työntekijät ovat uusia, alle kaksi vuotta talossa olleita. Ihmisillä on monenlaista kokemusta aiemmista työpaikoistaan, ja he ovat aktiivisia tiedon soveltamisessa nykyisiin tehtäviinsä, kertoo Talvivaaran hallintojohtaja Tapio Ikonen. Tällainen käynnistyvä laitos on muutenkin otollinen kohde kehitystyölle. Yhdeksän kuukauden aikana aloitteita on tehty kunnioitettava määrä: 91 kappaletta eli parin aloitteen viikkovauhtia. Parikymmentä niistä on jo edennyt konkreettisiksi toimenpiteiksi. Muutamia sääntöjä aloitteiden tekemiseen liittyy: Idean pitää olla uusi ja toteuttamiskelpoinen. Aloite on tehtävä kirjallisesti, eikä sen kohteena olevan asian kehittämisen pitäisi kuulua lähtökohtaisesti henkilön toimenkuvaan. Asian viemisestä eteenpäin päättää ensi vaiheessa esimies, yleensä osastopäällikkö. Merkittävät hankkeet hyväksyy yhtiön johto. Käytännössä aloitteet käsittelee aloitetoimikunta, johon kuuluu kaikkien henkilöstöryhmien edustajia. Palkinnon määräytymisessä otetaan huomioon aloitteesta saatava hyöty, sen toteuttamisen kustannukset, omaperäisyys ja vaikutukset esimerkiksi työturvallisuuteen. Toteuttamiskelpoisista aloitteista maksettujen rahapalkintojen suuruus on tähän mennessä vaihdellut 50 ja 400 euron välillä. Vähäisemmistä aloitteista on kannustimena ollut yhtiön tarjoama lounas. Lisäksi kaikkien vuoden aikana aloitteita tehneiden työntekijöiden kesken arvotaan rahapalkinto. Aloitteen keskeinen periaate on, että pelkän epäkohdan osoittaminen ei riitä, vaan ehdotuksen tulee sisältää konkreettinen parannusehdotus, uusi toimintamalli tai prosessi, joka kehittää toimintaa. Aloitteen toteuttamisen myötä toiminto voi tehostua tai sen käyttövarmuus lisääntyä, korjauksiin käytettävä aika lyhentyä tai turvallisuus parantua. Keskeistä on, että ehdotusten kautta voidaan saavuttaa kustannussäästöjä. Toisinaan aloitteet ovat pieniä, lähes itsestäänselvyyksiä, joita kukaan ei ole vain tullut aiemmin ajatelleeksi. Yksi pienistä, lounaalla palkituista ideoista liittyi yleisen siisteyden parantamiseen. Pöly on jatkuva kiusa kaivoksella, se kulkeutuu ihmis- 20

Talvivaaran Hallintojohtaja Tapio Ikonen. Kaivososakeyhtiö Oyj

Talvivaaran Hallintojohtaja Tapio Ikonen. Kaivososakeyhtiö Oyj Talvivaaran Hallintojohtaja Tapio Ikonen Kaivososakeyhtiö Oyj Kaivosteollisuudesta elinvoimaa Kainuuseen Toukokuu 2009 DISCLAIMER The following information contains, or may be deemed to contain, forward-looking

Lisätiedot

Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja

Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q4 2016 Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja nikkeli sinkki koboltti Jatkojalostajat Valmistajat 2 »Pääkohdat Q4:llä LOKA MARRAS JOULU Primäärialueen 3. lohkon kasaaminen valmistuu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Kannattava kasvu jatkui tammi-kesäkuussa milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 438,8 320,9 + 37 Liikevoitto 37,1 14,1

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

Talvivaara yksi maailman suurimmista nikkelikaivoksista

Talvivaara yksi maailman suurimmista nikkelikaivoksista Talvivaara yksi maailman suurimmista nikkelikaivoksista Sijoitus-Invest 17.11.2010 Saila Miettinen-Lähde CFO DISCLAIMER The following information contains, or may be deemed to contain, forward-looking

Lisätiedot

Vuoden neljänneksen tulos

Vuoden neljänneksen tulos Vuoden 2010 1. neljänneksen tulos 28.5.2010 Vastuunrajoitus Tässä presentaatiossa oleva informaatio on Ruukki Group Oyj:n omaisuutta ( Yhtiö ), ja informaatio on tarkoitettu vain niille tahoille, joille

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 22. lokakuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE pitää matkustajat liikkeessä liukuporrasinnovaatioilla. KONEen viimeisin liukuporrasinnovaatio, KONE

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

KONE Pörssi-ilta , Espoo Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONE Pörssi-ilta , Espoo Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE Pörssi-ilta 25.3.2013, Espoo Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Vuosi 2012 lyhyesti KONE lyhyesti myynnin ja henkilöstön jakautuminen vuonna 2012 Liikevaihto liiketoiminnoittain, yhteensä 6,3 miljadia

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Tuotantopäivitys 07.4.2011

Tuotantopäivitys 07.4.2011 Tuotantopäivitys 07.4.2011 DISCLAIMER The following information contains, or may be deemed to contain, forward-looking statements (as defined in the U.S. Private Securities Litigation Reform Act of 1995).

Lisätiedot

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Heikki Lehtonen Toimitusjohtaja 10.2.2014 Componenta Tuloslaskelma Me Q4 2013 Q4 2012 Muutos Q1-Q4 2013 Q1-Q4 2012 Muutos Tilauskanta

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Tulostiedote Esitys Suominen Yhtymä Oyj

Suominen Yhtymä Oyj. Tulostiedote Esitys Suominen Yhtymä Oyj Suominen Yhtymä Oyj Tulostiedote 1.1. 31.12.211 Esitys 17.2.212 Suominen Yhtymä Oyj 17.2.212 1 Suomisen 211 lyhyesti Avainluvut ja keskeiset tapahtumat Milj. Q4/211 Q4/21 211 21 Liikevaihto 85,5 45,3 216,3

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/04. Myönteinen markkinakehitys jatkui huhti-kesäkuussa

Osavuosikatsaus II/04. Myönteinen markkinakehitys jatkui huhti-kesäkuussa Osavuosikatsaus II/4 5.8.24 Jyrki Juusela, toimitusjohtaja stainless copper technology Myönteinen markkinakehitys jatkui huhti-kesäkuussa Ruostumattoman teräksen ja kuparituotteiden kysyntä pysyi hyvänä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Positiivisella asenteella eteenpäin 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Sisältö Liiketoiminnan kehitys tammi syyskuussa 2012 Uusi globaali hissituoteperhe Globaalit markkinat 2011 ja KONEen

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014 UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 214 Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.214 Kannattavuuden parannusohjelman eteneminen näkyy vahvassa Q1 214 tuloksessa Q1 14 EBITDA oli 3 miljoonaa euroa (Q1 : 284 milj. euroa) Kannattavuuden

Lisätiedot

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Talvivaaran merkintäoikeusanti 18. 3. 5. 4. 2013

Talvivaaran merkintäoikeusanti 18. 3. 5. 4. 2013 Talvivaaran merkintäoikeusanti 18. 3. 5. 4. 2013 www.talvivaara.com /anti2013 Toimintaohjeet Yleiskuvaus Merkintäoikeusannissa yhdellä (1) vanhalla Talvivaaran osakkeella saa merkitä kuusi (6) uutta Talvivaaran

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja

Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2011 Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja Tammi-syyskuu 2011 lyhyesti: Markkinaolosuhteet paranivat edelleen Tammi-syyskuu 2011 Liikevaihto tammi-syyskuussa 2011

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5)

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.2004-31.3.2004 (3 kk) - Liikevaihto: 38,3 miljoonaa euroa (1-3/2003: 40,2) - Liikevoitto: 1,9 (-0,1) miljoonaa euroa - Saatujen tilausten

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

Glaston tammi-syyskuu 2016

Glaston tammi-syyskuu 2016 Glaston tammi-syyskuu 216 31.1.216 Q3 lyhyesti Markkinat neljänneksen alussa hiljaiset mutta vilkastuivat katsauskauden loppupuolella Saadut tilaukset olivat 25,6 (28,2) miljoonaa euroa Machines tilaukset

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus Timo Kohtamäki Toimitusjohtajan katsaus Kannattavasti kasvava Lemminkäinen 2 2 Katsauksen sisältö Vuosi 2011 lyhyesti Lemminkäisen strategia Vuoden 2012 näkymät 3 Vuoden 2011 pääkohdat Kilpailukyky vahvistui:

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Juho Erkheikki Talousviestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Sijoitus Invest 2015 11.11.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Q1 osavuosikatsaus tammi maaliskuu Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen

Q1 osavuosikatsaus tammi maaliskuu Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Q1 osavuosikatsaus tammi maaliskuu 2009 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeistä tammi maaliskuussa 2009 Haastava markkinaympäristö MacGREGORin vakaa suoritus jatkui Huoltoliiketoiminnan liikevaihto

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Toimitusjohtaja Juha Näkki 12.8.2015 Markkinakatsaus Suunnittelupalveluiden kysyntä oli alkuvuonna 2015 keskimäärin viime vuoden kysyntää paremmalla tasolla. Tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUU 2013 OSAVUOSIKATSAUS

TAMMI-KESÄKUU 2013 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 213 OSAVUOSIKATSAUS 24.7.213 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, CFO ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 213 Q1-Q2 lyhyesti Tammi-kesäkuu 213 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q2/213 PRESENTATION

Lisätiedot

Tuotanto YVA:n yleisötilaisuus. Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja, Terrafame Oy

Tuotanto YVA:n yleisötilaisuus. Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja, Terrafame Oy Tuotanto YVA:n yleisötilaisuus Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja, Terrafame Oy »Markkinat ja myynti 2 25.11.2016 Dokumentin nimi 2 »Terrafamen tuotantoketju tavallista lyhyempi Energiatehokkaan prosessin

Lisätiedot

Metsä Board Osavuosikatsaus 1Q 2013

Metsä Board Osavuosikatsaus 1Q 2013 Osavuosikatsaus 1Q 213 Merkittävimmät tapahtumat vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä Taivekartongin markkinatilanne parani edelliseen vuosineljännekseen verrattuna in laajennettujen taivekartonkikoneiden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2007 Esityksen sisältö 1. Liiketoimintaympäristö 2. Strateginen tarkastelu ja tulosparannustoimet 3. Vuoden

Lisätiedot

TILIKAUDEN TULOS 2009

TILIKAUDEN TULOS 2009 TILIKAUDEN TULOS 2009 1.3.20101 Tärkeä huomautus Tässä presentaatiossa oleva informaatio on Ruukki Group Oyj:n ( Yhtiö ), ja informaatio on tarkoitettu vain niille tahoille, joille se esitetään Yhtiön

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 1 Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 28.7.2005 IR: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Kemiran tammi - kesäkuu Liiketoiminta-alueet tammi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2009 6.8.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 61,9 miljoonaa euroa, laskua

Lisätiedot

Kohti toimialan parasta kannattavuutta. Martin Lindqvist, toimitusjohtaja

Kohti toimialan parasta kannattavuutta. Martin Lindqvist, toimitusjohtaja Kohti toimialan parasta kannattavuutta Martin Lindqvist, toimitusjohtaja Turvallisuus etusijalla tavoitteena nolla tapaturmaa SSAB:n tavoitteena on olla yksi maailman turvallisimmista teräsyhtiöistä Joissakin

Lisätiedot

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Kemiralla vahva heinä syyskuu Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.11.2005 Sisältö Kemiran heinä syyskuu Tammi syyskuu Liiketoiminta-alueet heinä syyskuussa Kemiran osakkeen kehitys Muutoksen

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2013

KONEen tilinpäätös 2013 KONEen käyttäjälähtöistä suunnittelua. KONEen tilinpäätös 2013 Uudella ja intuitiivisella kosketusnäytöllä ohjaat nyt helposti myös hissiä. 28. tammikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q4 2013:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ (Perustettu ja rekisteröity Suomessa y-tunnuksella 1847894-2) Kutsu ylimääräiseen yhtiökokoukseen

TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ (Perustettu ja rekisteröity Suomessa y-tunnuksella 1847894-2) Kutsu ylimääräiseen yhtiökokoukseen Pörssitiedote Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj 17.2.2012 TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ (Perustettu ja rekisteröity Suomessa y-tunnuksella 1847894-2) Kutsu ylimääräiseen yhtiökokoukseen TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014 Ahlstrom Tammi-syyskuu 214 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 24.1.214 Sisältö Heinä-syyskuu 214 Kulujen sopeuttamisohjelma Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2005 ESITYS 25.7.2005 Liikevaihdon jakautuma 1-6/2005 Joustopakkaukset 35,0 milj. euroa 33 % Muut 5,5 milj. euroa 5 % Kosteuspyyhkeet 32 % Kuitukankaat 30

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies 30.10.2008 Q1-Q3/2008 ja Q3/2008 lyhyesti Q1-Q3/2008 lyhyesti Konsernin toimintojen uudelleenjärjestely on saatu pääosin päätökseen ja keskitymme pääliiketoimintamme

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 1 COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tuloslaskelma Me Q1 2014 Q1 2013 Muutos Tilauskanta 91 89 +2 % Liikevaihto 132 128 +3 % Käyttökate, ilman kertaluonteisia eriä

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

M-real. Tilannekatsaus. Juha Laine. Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Sijoitus-Invest 2008

M-real. Tilannekatsaus. Juha Laine. Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Sijoitus-Invest 2008 M-real Tilannekatsaus Juha Laine Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja 12.-13.11.2008 Sijoitus-Invest 2008 Esityksen sisältö 1. Yleistä 2. Liiketoimintaympäristö 3. M-realin strateginen tarkastelu 4. Tuloskehitys,

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 3.2.2011 Tilinpäätöstiedote 2010 Tammi joulukuun 2010 talousluvut 3.2.2011 3 Keskeistä tammi joulukuun 2010 katsauksessa Markkinoiden piristyminen jatkui kaikissa segmenteissä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja IR: Andreas Langhoff, tel +358 1 862 114 29.4.28 1 Sisältö Kemira-konserni Q1 Liiketoiminta-alueet Q1 Näkymät 28 2 Kemira-konserni Q1

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous Riku Kytömäki toimitusjohtaja

Varsinainen yhtiökokous Riku Kytömäki toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 27.3.2014 Riku Kytömäki toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Tilinpäätös 2013 Markkinakatsaus Kilpailuasema Tavoitteet ja strategia Näkymät vuodelle 2014-2 - Vuonna 2013 liikevaihto oli

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Exel Compositesin tuloskehitys Q1-Q3 2013 Exel Compositesin strategia Hallituksen ehdotus ylimääräisestä pääomanpalautuksesta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2008

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2008 11.2.2009 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2008 Tapani Kiiski toimitusjohtaja Markkinatilanne jatkuu vaikeana Vaneriteollisuuden markkinatilanne heikentyi voimakkaasti toisella vuosipuoliskolla Markkinatilanne oli Pohjois-Amerikassa

Lisätiedot

M-real Osavuosikatsaus 3Q 2010

M-real Osavuosikatsaus 3Q 2010 1 M-real Osavuosikatsaus 3Q 21 Merkittävintä kolmannella neljänneksellä 21 Hyvä kannattavuuskehitys jatkui Vahva kysyntä kaikissa päälajeissa M-real jatkoi hintojen korottamista Simpeleen ja Kemin investoinneista

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2011 11.8.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto laski 3,1 prosenttia Liikevaihto 65,7 (67,8) miljoonaa euroa Liikevoitto kertaeristä

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus 14.3.2005 Sisällys Vuosi 2004 Näkymät vuodelle 2005 Strategiset valinnat Vuosi 2004 Tietoliikennemarkkinat Elisa säilytti asemansa kovassa kilpailussa Kokonaismarkkinan kasvu pieni

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 HALLINTAREKISTERÖITYJEN ÄÄNESTYSOHJEET 2 3 YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 VUOSI 2014 LYHYESTI 2014 liikevaihto 639,7 milj. e

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot