Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
|
|
- Laura Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Vuosikertomus 2008
2 Lyhyesti Tuotantoprosessi Yhtiön rakenne Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Talvivaara Projekti Oy (80%) Yhtiön esittely Talvivaara Infrastructure Oy (100%) Listattu Lontoon pörssin päälistalle Mukana FTSE 250 -indeksissä Kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, joka keskittyy nikkelin ja sinkin tuotantoon Ensimmäiset tuotteet toimitettu helmikuussa 2009, tuotannon ylösajo jatkuu vuoden 2010 alkuun Kaivoksen arvioitu toiminta-aika yli 60 vuotta Odotettu metallien tuotanto nikkeli tonnia/vuosi sinkki tonnia/vuosi kupari tonnia/vuosi koboltti tonnia/vuosi Henkilöstömäärä (joulukuu 2008): 239 Arvioitu henkilöstömäärä täydessä tuotannossa: 400 Arvioitu tuoton jakautuminen Ni 74,8% Zn 15,5% Cu 5,1% Co 4,5% Louhinta Suuri avolouhos, jota louhitaan kairaus- ja räjäytysmenetelmillä Suunniteltu louhinta 15 miljoonaa tonnia malmia vuodessa Odotettu sivukivi-malmi-suhde kaivoksen toiminta-aikana 1:1 Materiaalinkäsittely Kolmivaiheinen murskaus, jonka jälkeen 80 % materiaalista on raekooltaan enintään 8 mm Malmin agglomerointi rikkihapolla pienempien ja karkeampien hiukkasten yhdistämiseksi Murskatun ja agglomeroidun malmin kasaus aumaksi biokasaliuotusta varten Biokasaliuotus Mahdollistaa nikkelin erottamisen malmista taloudellisesti Hyödyntää alueen kotoperäistä bakteerikantaa Prosessin päävaiheet ovat malmin murskaus, agglomerointi ja kasaus sekä kasojen kastelu liuoksella ja niiden ilmastus hapen saamiseksi bakteereille Metallien talteenotto Metallisulfidien saostaminen rikkivedyn avulla biokasaliuotuksen tuloksena saadusta liuoksesta Tuottaa kiinteitä metallisulfideja myytäväksi jatkojalostuslaitoksiin Lontoo Oslo Tukholma Kööpenhamina Hampuri Berliini Sotkamo Helsinki Sivu 2 Sivu 24 Sivu 33 Suomi ja kaivostoiminta Mineraalivarannot Poliittisesti vakaa ja suotuisa ympäristö kaivostoiminnalle Hyvä ja kattava infrastruktuuri Pätevää työvoimaa Geologisia tietokantoja saatavilla Tutkimus ja teknologia pitkälle kehittynyttä Kuusilammen ja Kolmisopen monimetalliesiintymät Sotkamossa Mineraalivarannot Mt, josta 624 Mt (64 %) todettuja ja todennäköisiä Tuotannon laajentamista suunniteltua suuremmaksi arvioidaan Keskimääräinen metallipitoisuus (nikkelin rajapitoisuus 0,07%) Nikkeli 0,22% Sinkki 0,50% Kupari 0,13% Koboltti 0,02% Avolouhos louhinnan kannalta helppo ja kustannustehokas Erittäin vähän irtomaata Sivu 40 17,000 tonnin biokasaliuotuskoe kaivosalueella Kannattavuusselvitys valmis, ympäristölupa myönnetään Kasaus ja liuotus alkaa Ensimmäiset metallit saostettu Sivu 43 Yritys perustetaan Kaivosoikeudet hankitaan YVA luovutetaan viranomaisille Ympäristölupahakemus 7 milj. euron rahoituskierros 33 milj. euron rahoituskierros 320 milj. dollarin projektilaina 302 milj. euron listautumisanti Louhinta alkaa 85 milj.euron vaihtovelkakirjalaina Ensimmäiset metallien myynnit Rautatie käyttöön Täysimittainen tuotanto Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q
3 Talvivaara on tuotannollisen toiminnan aloittanut suomalainen kaivosyhtiö, jolla on mittavat nikkeli-, sinkki-, kupari- ja kobolttivarannot Sotkamossa. Talvivaaran kaivoksessa käytetään tehokasta biokasaliuotusmenetelmää metallien erottamiseen avolouhoksesta saadusta malmista. Nyt kun kaivoksen tuotanto on alkanut ja tavoitteeksi on asetettu nikkelitonnin vuosituotanto vuoteen 2010 mennessä, Talvivaarasta on nopeasti kehittymässä yksi maailman suurimmista nikkelin tuottajista. Vuonna 2008 Talvivaaran tuotanto käynnistettiin onnistuneesti, ja kaikki kehityksen rajapyykit saavutettiin aikataulun mukaisesti huhtikuussa tehdystä ensimmäisestä malmin räjäytyksestä ja heinäkuun materiaalinkäsittely- ja biokasaliuotusprosessien aloittamisesta ensimmäisten metallisulfidien saostamiseen lokakuussa. Joulukuussa ilmoitetun mineraalivarantojen merkittävän lisäyksen jälkeen Talvivaara keskittyy vuoden 2009 aikana erityisesti toimintojensa onnistuneeseen ylösajoon Projektista toimivaksi kaivokseksi 1
4 Vuosi 2008 lyhyesti Q1 Tunnuslukuja 2008 Liiketappio 4,3 milj. euroa Tilikauden voitto 5,8 milj. euroa Investoinnit 429 milj. euroa Korolliset nettovelat 285 milj. euroa Rahavarat vuoden lopussa 82,7 milj. euroa Henkilöstön määrä vuoden lopussa 239 Talvivaaran kaivos liitettiin Tammikuu Suomen kantaverkkoon Vuolijoen sähköasemalta Talvivaaran kaivokselle vedetty 43 km pitkä 110 kv voimalinja liitettiin valtakunnan kantaverkkoon Tammikuussa Talvivaara ja Fingrid Oyj solmivat kantaverkkosopimuksen vuosille Merkittävä lisäys Joulukuu mineraalivarantoihin Talvivaara julkisti 42 prosentin lisäyksen todettuihin ja todennäköisiin mineraalivarantoihin. Lisäys nostaa varannot 642 miljoonaan tonniin. Ilmoitettu kokonaisvarantojen kasvu oli 76 prosenttia, jonka jälkeen varantojen määrä on miljoonaa tonnia. Uusiin varantoihin sisältyy 2,2 miljoonaa tonnia nikkeliä (verrattuna aiempaan 1,3 miljoonaan tonniin) ja 5,0 miljoonaa tonnia sinkkiä. Lisäys vahvistaa Talvivaaran asemaa yhtenä tärkeimmistä nikkeliesiintymistä ja -kaivoksista maailmassa. Q4 Metallisulfidien Lokakuu tuotanto alkoi Talvivaaran kaivoksen ensimmäiset metallisulfidit saostettiin suunnitelmien mukaisesti Toimintojen onnistunut käynnistäminen osoitti, että Talvivaaran koko tuotantoprosessi, johon lukeutuu louhinta, materiaalienkäsittely, biokasaliuotus ja metallisulfidien saostaminen, on toimintakunnossa. 2
5 Ensimmäinen räjäytys Huhtikuu Malmin kaupallinen louhinta Talvivaaran kaivoksella alkoi ensimmäisestä räjäytyksestä, joka suoritettiin Q2 84,9 miljoonan euron Toukokuu vaihtovelkakirjalainan merkintä Talvivaara julkisti saattaneensa onnistuneesti päätökseen 84,9 miljoonan euron suuruisen vakuudettoman senioristatuksisen vaihtovelkakirjalainan tarjoamisen. Laina erääntyy Arvopapereiden vuotuinen korko on 5,25 prosenttia ja ne ovat vaihdettavissa 11,5 miljoonaan Talvivaaran osakkeeseen, jotka edustavat noin 5 prosenttia yhtiön liikkeelle lasketusta osakepääomasta. Materiaalinkäsittelyprosessit Heinäkuu käynnistyvät Materiaalinkäsittelyprosessien ylösajo käynnistyi Talvivaaran kaivoksella heinäkuussa. Prosesseihin lukeutuvat malmin murskaus, kasaus ja biokasaliuotus. Samaan aikaan rakennustyöt jatkuivat täydellä teholla. Töihin osallistui lähes alihankkijoiden työntekijää, jotka keskittyivät metallien talteenottolaitoksen rakentamiseen tavoitteenaan saada laitos käyttökuntoon vuoden lopulla. Syyskuu 320 miljoonan dollarin projektilaina nostettu Talvivaara nosti kokonaisuudessaan 320 miljoonan dollarin projektilainan syys- ja marraskuun välillä Toukokuussa 2007 allekirjoitetulla lainalla on rahoitettu rakennusprojektin viimeisiä ja tuotannon ylösajon ensimmäisiä vaiheita. Talvivaaralla kattavat suojaukset laskevien Elokuu nikkelin ja sinkin hintoja varalta Elokuuhun 2008 mennessä Talvivaara oli 320 miljoonan dollarin projektilainan käytön ehtona suojannut lähes tonnia nikkeliä painotettuun keskihintaan dollaria tonnia kohden ja noin tonnia sinkkiä dollarin keskihinnalla tonnia kohden. Q3 Perusmetallien hintojen pudottua loppuvuonna maailmanlaajuisen finanssikriisin myötä suojaus tarjosi yhtiölle hyvän puskurin hintojen alamäkeä vastaan vuodelle
6 Visio ja strategia Talvivaara on visionsa mukaisesti hyvää vauhtia kehittymässä kansainvälisesti merkittäväksi perusmetallien tuottajaksi, jonka tärkeimmät tuotteet ovat nikkeli ja sinkki. Nyt kun kaupallinen tuotanto on jo aloitettu ja koko tuotantoprosessi on toiminnassa, yhtiö on asettanut tavoitteekseen vakiinnuttaa asemansa yhtenä maailman johtavista nikkelin tuottajista ja saavuttaa vastaava tai parempi kannattavuus kuin vertailukelpoisilla perusmetallien tuottajilla. Talvivaaran strategian kulmakiviä ovat: 1. Talvivaaran esiintymien kustannustehokas hyödyntäminen biokasaliuotusteknologian avulla Talvivaaran lyhyen aikavälin tavoitteena on maksimoida omistajaarvo kehittämällä Talvivaaran kaivoksesta hyvin johdettu ja kannattava laitos, jonka vuosituotanto on vähintään tonnia nikkeliä. 3. Yhtiön toiminnan laajentaminen tuotannon ylösajon jälkeen Pidemmällä tähtäimellä yhtiö aikoo panostaa kasvustrategiaan, jonka perustana ovat Talvivaaran kaivoksen tuotantokapasiteetin laajentaminen sekä biokasaliuotusteknologian soveltaminen muiden esiintymien tai perinteisiä menetelmiä käyttävien nikkelikaivosten jätemateriaalin hyödyntämiseksi. Kasvua voidaan hakea myös yrityskauppojen kautta. 2. Vahvan taloudellisen profiilin saavuttaminen ja säilyttäminen 4. Metallien talteenottolaitoksen kehittäminen Talvivaara pyrkii saavuttamaan ja ylläpitämään vahvan taloudellisen aseman metallituotannosta saatavien tuottojen kautta ja pitämällä toiminta- ja investointikustannukset maltillisella tasolla. Yhtiön tavoitteena on lisäksi varmistaa pysyvästi riittävä rahoitusasema muiden rahoituslähteiden kautta, joilla katetaan mahdolliset käyttöpääoma- sekä investointitarpeet. Tietyin muutoksin Talvivaaran moderni metallien talteenottolaitos pystyy rikastamaan myös muita raaka-ainevirtoja kuin Talvivaaran bioliuotuskasoista saatavaa liuosta. Yhtiö aikookin edelleen tutkia mahdollisuuksia hankkia ja jalostaa rikasteita muista lähteistä ja erottaa mangaania kaupalliseksi tuotteeksi Talvivaaran omasta liuoksesta. 4
7 5
8 Hallituksen puheenjohtajan katsaus Viime vuoden katsauksessani korostin neljää tekijää, joiden pohjalta Talvivaaran kokoisen monisyisen hankkeen onnistumista voidaan arvioida. Mainitsemani tekijät olivat turvallisuus, kustannukset, aikataulu ja ympäristö, ja voin ilokseni todeta, että niiden kaikkien valossa olemme suoriutuneet kuluneen vuoden aikana erinomaisesti. Turvallisuus on ollut työmaallamme hyvällä tasolla, sillä vuonna 2008 kaivoksella on tapahtunut ainoastaan 35 poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Nämä kaikki olivat verrattain lieviä, ja kokonaismäärästä ainoastaan 9 tapahtui Talvivaaran henkilöstölle. Tämän ansiosta yhtiön turvallisuusindeksi on ollut huomattavasti alan keskiarvoa alhaisempi. Haluan kiittää yhtiön johtoa ja urakoitsijoita tästä mallikelpoisesta suorituksesta, joka saa lisäarvoa siitä tosiseikasta, että parhaimmillaan 61 neliökilometrin työmaallamme työskenteli yhtäaikaisesti lähes henkilöä. Kustannukset ovat olleet hyvin hallinnassa koko projektin ajan. Kohtuullisia kustannusylityksiä on tullut ainoastaan metallien talteenottolaitokseen myöhäisessä vaiheessa tehtyjen muutosten takia sekä seurauksena maatöiden kustannusten noususta, joka taas johtui öljyn hinnan odottamattomasta kohoamisesta ja ennustettua heikommasta kaivamisen ja louhinnan suhteesta. Vuonna 2007 listautumisannin yhteydessä julkistamamme rakennusaikataulu, joka kattoi rakentamattoman alueen muuttamisen toimivaksi kaivokseksi, on pitänyt suunnitelmien mukaisesti. Kaivoksen valtakunnalliseen kantaverkkoon liittävä 43 kilometriä pitkä 110 kv voimalinja valmistui tammikuussa. Perinteiset harjannostajaiset pidettiin maaliskuussa, ja ensimmäinen räjäytys, joka oli merkki hankkeen muuttumisesta rakennustyömaasta kaivokseksi, suoritettiin piakkoin sen jälkeen huhtikuussa. Malmin murskaus ja kasaus liuotusalustoille aloitettiin heinäkuussa, ja ensimmäiset metallisulfidit tuotettiin suunnitelmien mukaan lokakuussa. Voin ilokseni todeta, että vuoden lopun jälkeen kaivos on päässyt kiinni kaupalliseen tuotantoon ja ensimmäiset rikasteet on toimitettu Harjavallan nikkelijalostamoon. Näin ollen pilottivaiheesta on päästy täysimittaiseen biokasaliuotukseen, ja samalla viimeisetkin epäilykset teknologian sovellettavuudesta ovat hälvenneet. Olen maininnut aiemminkin, että Talvivaaran kaivos on myös ympäristöystävällinen, sillä pyrometallurginen käsittely puuttuu prosessista täysin ja suhtaudumme kunnioittavasti alueen luontoon. Tämän totesi myös Korkein hallintooikeus, sillä se hylkäsi kaikki ympäristöluvan epäämistä koskevat vaatimukset, minkä seurauksena Talvivaaran ympäristölupa on nyt lopullinen ja sitova. Kun käännämme katseemme kohti tulevaisuutta, on syytä mainita vuoden lopulla rahoitus- ja hyödykemarkkinoilla vallinneet epätavalliset olosuhteet. Maailmanlaajuinen rahoitusmarkkinoiden alamäki on luonut poikkeuksellisia haasteita mutta myös mahdollisuuksia kaivosteollisuudelle, ja muiden hyödykkeiden tavoin perusmetallien ja erityisesti nikkelin hinnoitteluympäristö on muuttunut ratkaisevasti. Vaikka merkittävistä hinnan parantumisista ei lyhyellä aikavälillä juuri ole toivoa, nikkelimarkkinoiden kasvua ajavat tekijät ovat edelleen mielestämme olemassa. Lisäksi julkistetuilla kaivosten lakkautuksilla sekä väistämättä edessä olevilla kannattamattoman tuotannon leikkauksilla on varmasti positiivinen vaikutus nikkelin termiinihintoihin. Olen luottavainen, että rahoituksemme on riittävä tuotannon ylösajoon vuodeksi 2010 kaavailtua täyden mittakaavan tuotantotasoa kohti. Metallisuojaustemme nykyinen arvo vastaa suurta osaa projektirahoituksesta, ja ainutlaatuinen biokasaliuotusprosessi on takeemme siitä, että toimintakustannukset säilyvät alan alimmassa kvartiilissa ja kannattavina metallin hintojen alhaisesta tasosta huolimatta. Haluan vielä kerran kiittää Suomen valtiota sen meille antamasta jatkuvasta tuesta, josta erinomainen esimerkki on tasavallan presidentti Tarja Halosen vierailu kaivoksellamme toukokuussa. Lisäksi haluan osoittaa kiitokseni Kainuun maakunnan paikallisviranomaisille sekä osakkeenomistajillemme, jotka ovat pysyneet uskollisina yhtiölle ja uskoneet sen menestymismahdollisuuksiin huolimatta kaivososakkeiden arvostuksen heikkenemisestä yleisesti. Olen luonnollisesti erittäin kiitollinen myös toimitusjohtaja Pekka Perälle, joka on henkilöstönsä kanssa saattanut esimerkillisesti päätökseen maailmanluokan metallikaivoksen rakennustyöt kuluneen 19 kuukauden aikana. Olen ylpeä osallisuudestani tässä yhtiössä, ja olen varma siitä, että meillä kaikilla on tarvittavat taidot tuottaa omistaja-arvoa tulevalle vuodelle ja hyödyntää elinkeinoelämän poikkeuksellisen tilan suomat mahdollisuudet parhaalla mahdollisella tavalla. Edward Haslam Hallituksen puheenjohtaja 6
9 Malmin kasausta bioliuotuskasalle.
10 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2008 oli jälleen onnistunut vuosi Talvivaaralle. Vuoden alussa pystyssä oli vain muutamia rakennusten runkorakenteita, mutta vuoden lopussa työmaa oli muuttunut toimivaksi kaivokseksi. Kuluneen kauden aikana kaikki tuotantoprosessit aloitettiin ajallaan tai jopa edellä aikataulusta. Ensimmäiset metalliset välituotteet tuotettiin lokakuun ensimmäisenä päivänä vain 18 kuukautta rakennustöiden aloittamisesta, juuri niin kuin kolme vuotta sitten suunnittelimme. Taloudellinen kehitys intensiivisen rakennusvaiheen leimaama Vuoden 2008 invesointikustannukset olivat 429 miljoonaa euroa. Summa pitää sisällään kohtuullisen kustannusylityksen, joka johtui pääasiassa myöhäisessä vaiheessa tehdyistä muutoksista prosessiputkistojen rakenteisiin sekä suunniteltua korkeammista maarakennuskuluista. Tilikauden 5,8 miljoonan euron voitto johtui laskennallisten verosaamisten kirjaamisesta, joten tulos ei kuvasta yhtiön toiminnallista kehitystä tilikauden aikana. Varotoimena maailmanlaajuista talouskriisiä vastaan ja säästääkseen rahavarojaan Talvivaara päätti lykätä kaikkia investointeja, jotka eivät suoraan vaikutaa tuotantoon. Merkittävä lisäys mineraalivarantoihin Jo toisena vuotena peräkkäin geologimme lähes kaksinkertaistivat mineraalivarantomme. Kokonaisvarannot pitävät nyt sisällään yli miljardi tonnia malmia ja yli 2 miljoonaa tonnia nikkeliä. Koska suurin osa varannoista voidaan olettaa muuttuvan malmivaroiksi, kaivoksen ennustettu elinikä suunnitellulla nikkelitonnin vuosituotannolla on noussut yli 60 vuoteen. Rakennustyöt lähenevät loppuaan ja tuotannon ylösajo on aloitettu Vaikka saavutimme kaikki rakentamiseen ja toimintojen käynnistämiseen liittyvät tavoitteemme vuoden aikana, kohtasimme myös oman osamme ongelmista. Ammattitaitoinen henkilöstömme onnistui kuitenkin jälleen ylittämään tiellemme ilmestyneet esteet. Merkittävin vuoden aikana ilmenneistä hankaluuksista oli hienomurskauspiirin odotettua pienempi kapasiteetti. Piirin teho jäi selkeästi sille asetetusta tavoitteesta, ja yhtiön oli alennettava vuoden 2009 tuotantoarviota vastaavasti. Murskauspiiriin tehtiin jo kuluneen vuoden aikana merkittäviä muutoksia ja lisäparannuksia on tehty sen jälkeenkin. Työn tuloksena piirin tuotantoteho on parantunut, mutta olemme silti päättäneet hankkia lisää murskauslaitteistoa, jotta riittävä tuotantotaso saadaan turvatuksi pitkällä tähtäimellä. Murskausta lukuun ottamatta tuotantoprosessien ylösajo on sujunut suunnitelmien mukaisesti. Louhintakapasiteettimme on ylittänyt tarpeen huhtikuussa 2008 tapahtuneen louhinnan aloittamisen jälkeen, ja teollisen mittakaavan biokasaliuotus on toiminut, kuten pilottivaiheen tuloksen perusteella ennakoitiin. Lisäksi metallien talteenottolaitoksemme on jo ensimmäisistä tuotantoeristä lähtien tuottanut myyntilaatuista nikkeliä, ja prosessia optimoidaan edelleen. Koska osasimme alusta asti odottaa joitain alkuvaikeuksia ylösajovaiheessa, olimme suunnitelleet ylösajon tapahtuvan Malmin ensiräjäytys
11
12 Toimitusjohtajan katsaus maltillisella aikataululla, jotta odottamattomien ongelmien selvittämiselle jäisi riittävästi aikaa. Ylösajon jatkuessa joudumme todennäköisesti vastaamaan myös uusiin haasteisiin, mutta uskomme pysyvämme kehityskäyrällä, joka johtaa yli nikkelitonnin vuosituotantoa kohti vuonna Rahoitus kunnossa huolimatta finanssi- ja hyödykemarkkinoiden haastavasta tilanteesta Huolimatta rahoitusmarkkinoiden epävakaudesta yhtiö laski liikkeelle toukokuussa 85 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan suotuisilla ehdoilla, jollaisia ei sen jälkeen ole ollut mahdollista saada. Vuoden 2008 aikana nostettiin kokonaisuudessaan myös 320 Yhdysvaltain dollarin projektilaina, josta allekirjoitettiin sopimus jo ennen yhtiön toukokuun 2007 listautumisantia. Heikkenevistä metallin hinnoista huolimatta kaikkia lainan sopimusvelvoitteita kyettiin noudattamaan. Vaikka strategiaamme kuuluukin, että kannamme nikkelin hinnan vaihteluiden tuomat riskit, olimme onnekkaita joutuessamme suojaamaan osan vuosien nikkelin ja sinkin tuotannostamme projektilainan ehtona. Tämänhetkisessä markkinailmastossa tonnia suojattua nikkeliä keskihinnalla Yhdysvaltain dollaria tonnilta on erinomainen asia, ja suojausten kokonaismäärä itsessään tarjoaa mainion taloudellisen puskurin tulevalle kahdelle vuodelle siinä tapauksessa, että metallien hinnat eivät parane nykyisestä tasostaan. Vuoden lopun lähestyessä perusmetallimarkkinoihin liittyen ei juuri kuultu hyviä uutisia. Ruostumattoman teräksen heikko kysyntä ja varastojen purku pitivät nikkelin ja sinkin hinnat verrattain alhaisina. Kysynnän huononemisen ja alhaisten hintojen takia useat tuottajat ilmoittivat leikkaavansa tuotantoaan merkittävästi ja lykkäävänsä uusia projekteja. Tämän vuosikertomuksen julkaisuun mennessä noin 30 prosenttia maailman Talvivaaran tuotantolaitoksia. nikkelituotannosta on ajettu alas. Kestää luultavasti jonkin aikaa ennen kuin useiden maiden jakamat tukipaketit alkavat vaikuttaa kulutukseen ja hyödykkeiden hintoihin. Kun hinnat kääntyvät lopulta nousuun, Talvivaara on matalien tuotanokustannustensa ja kasvavien tuotantomääriensä ansiosta erinomaisissa asemissa hyötyäkseen muutoksesta. Henkilöstö ja turvallisuus edelleen keskiössä Tarkasteltavan kauden aikana tapahtunut henkilöstön kasvu on merkki kehityksestämme: vuoden alussa Talvivaaran palveluksessa oli 64 henkilöä, mutta vuoden lopussa määrä oli kivunnut 239:ään. Talvivaara koulutti itse suurimman osan uusista työntekijöistä. Vuoden toisella puoliskolla pätevän työvoiman saatavuus parani lähialueilla tapahtuneiden teollisuustoimintojen lakkautuksien takia. Kiireisimmässä rakennusvaiheessa kaivostyömaalla työskenteli lähes ihmistä. Huolimatta urakoitsijoiden suuresta määrästä ja tiukasta rakennusaikataulusta poissaoloihin johtaneiden loukkaantumisten määrä alitti selvästi rakennus- ja kaivosalan keskiarvot. Haluan lopuksi kiittää sydämestäni Talvivaaran henkilökuntaa, konsultteja, neuvonantajia ja osakkaita heidän erinomaisesta työstään ja uskollisesta tuestaan kuluneen vuoden aikana. Pekka Perä Toimitusjohtaja 10
13 Markkinakatsaus Nikkelin tarjonta Nikkeliä louhitaan eri puolilla maailmaa kahdentyyppisistä esiintymistä: sulfidisista esiintymistä, kuten Talvivaara, ja lateriittisista esiintymistä. Yli puolet maailman nykyisestä nikkelituotannosta, noin 1,6 miljoonaa tonnia, tulee sulfidisista esiintymistä. Rikkaiden sulfidisten varantojen ehtyessä painopiste kuitenkin siirtyy lateriittisiin malmeihin, joiden hyödyntäminen on yleensä sulfidisia kalliimpaa. Vaikka maailman nikkelikaivosten tuotanto oli vuonna 2008 vähäisempää kuin edeltävänä vuonna, se säilyi silti varsin korkealla tasolla maailmanlaajuisesta talouskriisistä huolimatta. Kuluneen vuoden aikana Venäjä säilytti paikkansa suurimpana nikkelintuottajana tonnin vuosituotannollaan, vaikka tuotantoleikkausten seurauksena sen osuus koko maailman tuotannosta putosi noin 17 prosenttiin. Kanada pysytteli niin ikään toiseksi suurimpana nikkelintuottajana tonnin tuotannollaan. Sen tuotanto väheni ainoastaan tonnia verrattuna vuoden 2007 tasoon. Nikkelin maailmanlaajuisen tarjonnan ja kysynnän tasapainottaminen Tärkeimpiin nikkelijohdannaistuotteisiin lukeutuvat värimetalliseokset, joissa nikkeli on yhdistettynä kromiin, kobolttiin, molybdeeniin ja volframiin tai alumiiniin ja titaaniin, erilaiset ilmailuteollisuuden käyttämät superseokset, ladattavat akut, katalyytit, kolikot ja metallipinnoitteet. Maailmanlaajuinen nikkelin kysyntä määräytyy kuitenkin enimmäkseen ruostumattoman teräksen tuotannon perusteella, sillä lähes kaksi kolmannesta maailman nikkelintuotannosta käytetään teräksen seosaineeksi. Ruostumattoman teräksen tuotannosta taas noin puolet menee rakennus-, elintarvike ja kuljetusteollisuuden käyttöön, joihin kaikkiin yleinen taloustilanne vaikuttaa suoraan. Maailmanlaajuisen kasvun supistuminen, joka laukesi luottokuplan puhjettua syksyllä 2008, voimistui entisestään vuoden loppua kohden. Pankkisektorin alaskirjausten aalto, luottopula, omaisuuserien arvon alentuminen ja kasvava työttömyyden uhka saivat aikaan yhteisvaikutuksen, joka heikensi kuluttajien luottamusta ja saattoi tuotanto-, sijoitus- ja kulutustoiminnan jyrkkään alamäkeen vuoden 2008 lopulla. Tämä johti vuoden viimeisellä neljänneksellä myös metallin ja teräksen kysynnän nopeaan heikkenemiseen kaikkialla maailmassa, myös Kiinassa. Useiden perusmetallien, kuten nikkelin, hinta putosikin alemmaksi kuin vuosiin. Vuoden 2008 lopulla ruostumattoman teräksen tuotantoa leikattiin entistä raskaammalla kädellä tuottajien Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa reagoidessa heikkenevään kysyntään. Korealainen ruostumattoman teräksen valmistaja POSCO julkisti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä 30 prosentin leikkaukset tuotantotasoihinsa. Samaan aikaan kiinalaiset tuottajat ilmoittivat lyhyen tähtäimen jopa 50 prosentin leikkauksista. Myös japanilainen Nippon Steel ilmoitti vähentävänsä Hikarin tehtaansa tuotantoa prosenttia lokakuun 2008 ja maaliskuun 2009 välillä. Yhdysvaltalainen AK Steel puolestaan julkisti laajat leikkaussuunnitelmat ja tuotti vuonna prosenttia vähemmän ruostumatonta terästä kuin vuonna Leikkaukset lisättiin lukuihin, jotka sisälsivät jo kaksinumeroisen pudotuksen maailman ruostumattoman teräksen tuotannossa verrattuna vuosien 2006 ja 2007 tasoihin. Eurooppalaisista tuottajista Outokumpu raportoi ruostumattoman teräksen toimitustensa pysyneen edellisvuoden tasolla noin 1,4 miljoonassa tonnissa. ArcelorMittalin neljännen vuosineljänneksen toimituksissa puolestaan näkyi 14 prosentin lasku kolmanteen neljännekseen verrattuna. Heikkenevästä kysynnästä huolestuneet nikkelin tuottajat ovat reagoineet ripeästi markkinoiden tilaan. Vale on lykännyt Onca Puman ja Goron projekteja ja pidentänyt ylösajovaiheita merkittävästi aiemmin suunnitellusta. BHP Billitonin miljardien dollarien arvoinen Ravensthorpe-projekti on pantu jäihin, ja monia muita hankkeita, kuten Sherritin Ambatovy-projektia, arvioidaan uudelleen. Lisäksi useat vuonna 2008 tehdyt leikkaukset jäävät todennäköisesti voimaan myös vuodelle Alhaiset hinnat ovat vaikuttaneet eritoten ferronikkelin tuotantoon. Esimerkiksi Venäjällä sen tuotanto on lopetettu lähes kokonaan. Vastaavasti Anglo American on sulkenut Loma de Niquel - kaivoksen toistaiseksi, ja Xstrata on tällä erää lopettanut Dominikaanisessa Tasavallassa sijaitsevan Falcondon kaivoksen toiminnan. Kiinan nikkelipitoisen raakaraudan tuotanto on myös vähentynyt merkittävästi. Edes matalakustannuksisia Maailman nikkelituotanto, -varannot ja -varantopohja (tonnia) Lähde: US Geological Survey Summaries, tammikuu 2009 Kaivosten tuotanto Varannot Varanto pohja Yhdysvallat Australia Botswana Brasilia Kanada Kiina Kolumbia Kuuba Dominikaaninen tasavalta Kreikka Indonesia Uusi-Kaledonia Filippiinit Venäjä Etelä-Afrikka Venezuela Zimbabwe Muut maat Maailma yht. (pyöristetty)
14 Markkinakatsaus sulfidisia esiintymiä hyödyntävät tuottajat eivät ole selvinneet kolhuitta: esim. Norilsk Nickel lopetti toiminnan avolouhoksellaan Kuolan niemimaalla. Kaiken kaikkiaan vuoden 2009 nikkelituotantoon on tähän mennessä julkistettu ennennäkemättömät tonnin leikkaukset, jotka vastaavat noin 28 prosenttia vuodelle 2009 ennustetusta 1,5 miljoonan tonnin tuotannosta. Leikkausten uskotaan tasapainottavan markkinoiden kysyntää ja tarjontaa. Muilla nikkeliä tuotannossaan hyödyntävillä sektoreilla näkymät eivät ole sen valoisampia: talouskriisillä on ollut voimakas vaikutus koko autoteollisuuteen ja myös hybridimoottoreilla varustettujen ajoneuvojen tuotantoon, joissa nikkelihybridiakkuja käytetään laajalti. Mitä tulee superseoksiin, suuret lentoyhtiöt ovat hiljattain tehneet tilauksia pienempikulutuksista lentokoneista ja vaikuttaneet näin positiivisesti nikkelipohjaisten superseosten kysyntään. Lisäksi vuoden 2008 korkeiden energiahintojen seurauksena useissa teollisuusmaissa on vireillä suunnitelmia uusien ydin- ja tuulivoimaloiden rakentamiseksi. Tämä suuntaus vaikuttanee positiivisesti austeniittisen ruostumattoman teräksen, muiden nikkeliä sisältävien seosten ja nikkelipohjaisten akkujen ja paristojen kysyntään. Maailmantalouden ahdingosta seuranneiden toimenpiteiden lisäksi nikkelin hintaan vaikutti osaltaan myös ko. omaisuuslajin hylkäävien spekulatiivisten sijoittajien suuri määrä. Vuoden 2008 hyödykehintojen korjausten mittakaava ja yhdenmukaisuus ovat osoitus siitä, että markkinoilla ei juuri tehty eroa eri hyödykkeiden välillä. Tämä viittaa siihen, että omaisuusluokka hylättiin kokonaan ja tarkemmin erittelemättä sen sijaan, että olisi vertailtu laman odotettavissa olevia vaikutuksia eri hyödykkeiden arvostustasoihin. Nikkeli Nikkelin hinta on heikentynyt tasaisesti vuoden 2007 puolen välin ennätyshintoja seuranneiden 18 kuukauden aikana. Joulukuussa 2008 Lontoon metallipörssin (London Metal Exchange) noteeraus 99,8 prosenttiselle nikkelille oli keskimäärin dollaria tonnilta ($4,50/pauna), joka oli 62 prosenttia joulukuun 2007 hintakeskiarvoa alempi. Nikkelin kysynnän romahdus vuoden viimeisellä neljänneksellä pudotti sen hinnan ennätyksellisen alas. Pohja saavutettiin 4. lokakuuta, kun hinta laski dollariin tonnilta ($4/pauna). Taloudellisilla elvytyspaketeilla, joita on otettu käyttöön useimmissa länsimaissa sekä Kiinassa vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 alussa, odotetaan olevan suotuisa vaikutus hintoihin vuonna 2010 ja siitä eteenpäin, sillä merkittävän osan tukipaketeista odotetaan kohdentuvan infrastruktuuriprojekteihin, jotka hyödyntävät nikkeliä sisältävän teräksen kaltaisia hyödykkeitä. Jo nyt pääosin Kiinassa on havaittavissa merkkejä siitä, että teräksen ja nikkelin kohdalla varastojen purku on vaihtumassa varastojen keräämiseksi. Nopeita tai merkittäviä hintakorjauksia tuskin on kuitenkaan odotettavissa. Sinkki Sinkki kuuluu neljään yleisimpään maailman teollisuuden käyttämään metalliin yhdessä raudan, alumiinin ja kuparin kanssa. Sinkin tärkein käyttökohde on metallien ruostesuojaus. Galvanointi, joka tarkoittaa raudan tai teräksen suojaamista korroosiota vastaan, on yleisin sen ruostesuojaussovelluksista. Sinkkiä käytetään myös merivedelle altistuvien metallien katodiseen suojaamiseen. Messinki on yleisesti käytetty sinkin seos, jossa kuparia on sekoitettu 3 45 prosenttiseen sinkkiin riippuen messingin tyypistä. Messinki on normaalisti taottavampaa ja kestävämpää kuin kupari ja sen korroosionkestävyys on parempi. Nämä ominaisuudet tekevät siitä käyttökelpoisen metallin viestintälaitteissa, erilaisissa metalliosissa, soittimissa ja venttiileissä. Vuonna 2008 sinkin kysynnässä ja tarjonnassa tapahtui paljolti nikkelin kehitystä vastaava romahdus. Sinkin hinta seurasi myös varsin tarkasti nikkelin hinnan kehitystä: keskiarvo oli noin dollaria/tonni ($0,85/pauna), vuoden alin hinta joulukuussa dollaria/tonni ($0,47/pauna) ja vuoden korkein hinta maaliskuussa dollaria/tonni ($1,27/pauna). Tähän mennessä vuoden 2009 sinkin tuotantoa on leikattu maailmanlaajuisesti noin 1,7 miljoonaa tonnia, joka on noin 13,3 prosenttia kaudelle ennustetusta 12,8 miljoonan tonnin tuotannosta. Koboltti Koboltti on väriltään harmaa, ferromagneettinen metalli, joka luonnossa esiintyy usein yhdessä nikkelin kanssa sekä sulfidisina että lateriittisina esiintyminä. Koboltin ominaisuudet ovat samankaltaiset kuin nikkelin, joten myös sitä käytetään ilmailuteollisuuden superseosten valmistuksessa sekä lisäksi magneettisissa seoksissa, karbideissa, katalyyteissä ja ladattavissa akuissa. Koboltin radioaktiivisia isotooppeja käytetään lääketieteessä ja sädehoidossa. Koboltin markkinat eivät myöskään säästyneet hintojen pudotuksilta huolimatta jatkuvista vajeista tuotannosta ja aika ajoin lähes olemattomasta markkinalikviditeetistä. Koboltin hinnat putosivat maaliskuun huippulukemasta 52,5 dollaria/pauna joulukuun alun 12,5 dollarin paunahintaan. Kupari Kuparia on perinteisesti louhittu esiintymistä, joissa se on esiintynyt puhtaana metallina, mutta nykyään sitä erotetaan myös Talvivaaran kaltaisista sulfidisista monimetalliesiintymistä. Kuparia käytetään pääasiassa kuparilangan, kaapeleiden ja erilaisten seosmetallien, kuten messingin, valmistuksessa. Kuparin kysyntää määräävä ominaisuus on sen sähkönjohtokyky. Vuonna 2008 kuparin käteishinta vaihteli heinäkuun dollarin ja vuoden lopun dollarin tonnihinnan välillä. Alkuvuodesta 2009 hinta on elpynyt hieman ja on pysytellyt dollarin tonnihinnan yläpuolella (helmikuu 2009). 12
15 Nikkelin hinta, USD/tonni Lähde: Reuters /01/ /08/ /03/2009 Sinkin hinta, USD/tonni /01/ /08/ /03/2009 Kuparin hinta, USD/tonni /01/ /08/ /03/2009 Koboltin hinta, USD/pauna /01/ /08/ /03/
16 Liiketoimintakatsaus SUURTEN MITTASUHTEIDEN KAIVOS Talvivaaran tärkein omaisuus ja yhtiön toiminnan keskipiste on Sotkamossa sijaitseva Talvivaaran kaivos. Mineraalivarannot ovat kahdessa, Kuusilampi- ja Kolmisoppi-nimisessä monimetalliesiintymässä, jotka nykyisten arvioiden mukaan sisältävät yhteensä miljoonaa tonnia malmia. Malmioita louhitaan suurina avolouhoksina, joissa sivukiven ja malmin suhde on hyvin edullinen. Malmista saadaan päätuotteena nikkeliä ja sivutuotteina sinkkiä, kuparia ja kobolttia. Kaivosalue on noin 60 neliökilometrin laajuinen. Alueesta noin kolmannes tullaan kaivostoiminnan aikana rakentamaan. Tällä hetkellä rakennettuun alueeseen kuuluu 25 kilometriä kaivosalueen teitä, noin kuutiometriä rakennuksia ja suojarakenteita sekä vedenhallintajärjestelmä, johon voi varastoida suuria vesimääriä ja jonka avulla voi kierrättää yli kuutiometriä liuoksia tunnissa. Noin 14 neliökilometrin verran rakennetusta alueesta on kasausalustoja, käyttövesialtaita ja muita rakenteita, jotka eristetään huolellisesti ympäristöstä tiivistettyjen maakerrosten, bentoniittimattojen ja yhteen hitsattujen muovikalvojen avulla. Nämä rakenteet ovat hyvin samankaltaisia ongelmajätekaatopaikoilla käytettävien rakenteiden kanssa, ja niiden tarkoituksena on varmistaa, että metallipitoisia liuoksia ei vuoda lähiympäristön maaperään eikä pohja- tai pintavesiin. Toiminnallisesta näkökulmasta on myös tärkeää, että arvometalleja sisältäviä liuoksia ei joudu hukkaan. Perustusten huolellista rakentamista koskevat ympäristön suojeluun liittyvät ja taloudelliset kannusteet tukevat tässä yhteydessä toisiaan. Talvivaara käyttää metallien malmista erottamiseen energiatehokasta ja ympäristöä suhteellisen hyvin säästävää biokasaliuotusmenetelmää. Tämä teknologia perustuu malmin liuottamiseen bakteerien ja veden avulla. Prosessissa hyödynnettävät bakteerit ovat Talvivaaran alueella luonnollisesti esiintyviä kantoja. Biokasaliuotus tapahtuu 8-10 metriä korkeissa kasoissa, joiden pohjaalan mitat, noin x 800 metriä, kuvaavat osaltaan toiminnan laajamittaisuutta. 14
17 Kuljettimia seulomon ja murskaamon välillä.
18 Liiketoimintakatsaus Talvivaaran myyntituotteet ovat metallisulfideja, jotka saostetaan kemiallisesti biokasaliuotusprosessin tuottamasta metallipitoisesta liuoksesta. Metallisulfidit, jotka ovat karkeita jauheita, myydään jalostuslaitoksille jatkojalostettaviksi edelleen metalleiksi. Päätuotteensa, nikkelikobolttisekasulfidin myynnistä Talvivaara on tehnyt ensimmäistä kymmentä tuotantovuotta koskevan myyntisopimuksen Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kanssa. Kaivoksen tuotanto alkoi vaiheittain vuoden 2008 aikana niin, että louhinta alkoi huhtikuussa ja murskaus, kasaus sekä malmin biokasaliuotus heinäkuussa. Tuotantoprosessin viimeinen vaihe, kiinteiden metallisulfidien talteenotto biokasaliuoksesta, käynnistyi lokakuussa. Ensimmäinen nikkelisulfiditoimitus Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle tapahtui helmikuussa Nykyisten tuotantosuunnitelmien mukaan täydellä kapasiteetilla toimivan kaivoksen tuotannon odotetaan olevan tonnia nikkeliä, tonnia sinkkiä, tonnia kobolttia ja tonnia kuparia vuodessa. Merkittävin osa yhtiön liikevaihdosta odotetaan saatavan nikkelistä, jonka osuudeksi arvioidaan noin 75 prosenttia kaivoksen koko toiminta-ajalta kertyvistä tuotoista. Sinkin osuuden tuotoista odotetaan olevan noin 15 prosenttia ja koboltin sekä kuparin kummankin noin 5 prosenttia. Viimeisten kahden vuoden aikana tehtyjen geologisten tutkimusten ansiosta Talvivaaran tiedossa olevat mineraalivarannot ovat lähes kolminkertaistuneet siitä, kun tuotantosuunnitelmasta päätettiin osana kaivoshankkeen teknistaloudellista kannattavuusselvitystä maaliskuussa Siksi tuotantosuunnitelma on uudelleenarvioitavana suurempien mineraalivarantojen kannalta, ja tuotantokapasiteetin suurentamista harkitaan. Tähän mennessä tehtyjen selvitysten perusteella yhtiö uskoo, että kapasiteetin lisäämiseen tarvittavat luvat voidaan saada, ja että kapasiteetin lisäys on taloudellisesti ja teknisesti mahdollista. Mahdollisen laajennuksen odotetaan myös edelleen vahvistavan Talvivaaran asemaa yhtenä maailman johtavista nikkelikaivoksista sekä koon, kustannusetehokkuuden että pitkälle kehitetyn ja ympäristöä säästävän teknologian käytön kannalta. Ympäristölupa; maarakennus Tasauslouhinta Louhinta Materiaalin käsittely Metallin talteenotto Aloitettu aikataulussa Projektista toimivaksi kaivokseksi Vuonna 2008 Talvivaaran kaivoshanke muuttui projektista toimivaksi kaivokseksi. Vuoden aikana toteutuivat rakennusprojektin intensiivisimmät vaiheet, jotka työllistivät lähes aliurakoitsijoiden työntekijää asennustöiden huippukuukausina loppukesällä ja syksyn alkupuolella. Tämän mittavan ja monitahoisen ponnistuksen myötä hanke saavutti kaikki toiminnalliset välitavoitteensa projektiaikataulun mukaisesti, mikä mahdollisti tuotantoprosessien vaiheittaisen käynnistämisen alkaen huhtikuussa tehdystä ensimmäisestä malminräjäytyksestä. Joitakin viimeisistä rakennus- ja asennustöistä jää tehtäväksi vuosien 2009 ja 2010 aikana, minkä jälkeen koko projektin työllistämisvaikutukseksi kaivoksen täysitehoisesti toimivaksi saattamiseen arvioidaan henkilötyövuotta. Hankkeen tärkeimpiä osaprojekteja olivat irtomaiden poisto malmion päältä ja tasauslouhinnat tuotannollisen louhinnan valmisteluvaiheina sekä liuotuskasojen perustusten, allasrakenteiden ja infrastruktuurin rakentamiseen liittyneet maarakennustyöt. Kriittisiä osaprojekteja olivat niin ikään biokasaliuotuksessa ja metallin talteenottotoiminnoissa tarvittavien vesijärjestelmien rakentaminen, tehdas-, toimisto- ja varastorakennusten sekä erilaisten palvelualueiden rakentaminen sekä tuotantolaitteiden ja niihin liittyvien sähkö- ja automaatiojärjestelmien asentaminen. Pääedellytykset hankkeen välitavoitteiden saavuttamiseen aikataulun mukaisesti olivat tärkeiden tuotantolaitteiden saanti ajoissa ja niiden asentamisen onnistuminen. Tiukan aikataulun vuoksi mekaanisia, sähköteknisiä ja automaatioasennustöitä sekä useimpien suurten laitteistojen kokoonpanotöitä tehtiin samanaikaisesti kesäkuukausien aikana, mikä teki projektinhallinnasta ja henkilöstön hankinnasta haasteellisia tehtäviä. Toisin kuin useimmat vastaavassa tilanteessa olevat ns. juniorikaivosyhtiöt Talvivaara päätti johtaa suurta rakennusprojektia omin voimin käyttämättä projektin yleisjohdosta vastaavaa urakoitsijaa. Koska yhtiöllä on palveluksessaan ryhmä kokeneita kaivostoiminnan ja projektinhallinnan asiantuntijoita, se pystyi suunnittelemaan projektin ja johtamaan sitä tehokkaasti sekä näin osoittamaan valitun strategian onnistuneeksi saavuttamalla kaikki välitavoitteet suunnitellussa aikataulussa. Tuotannon ylösajo Vuoden 2008 aikana aloitetun tuotannon ylösajo jatkuu vaiheittain koko vuoden 2009 ajan. Täyden mittakaavan tuotannolle suunnitellut nikkelin ja sinkin tuotantomäärät on tavoitteena saavuttaa vuoden 2010 alkupuolella. Koska kupari ja koboltti liukenevat malmista nikkeliä ja sinkkiä hitaammin, niitä tuotetaan kaupallisesti merkittäviä määriä vasta vuodesta 2011 alkaen. Tuotannon ylösajon ensimmäiset kuukaudet ovat sujuneet louhinnan, biokasaliuotuksen ja metallien talteenoton osalta suunnitellusti. Koska biokasaliuotusprosessin toimivuus tuotantomittakaavassa on aina koettu Talvivaaran tuotantoprosessin avainriskiksi, yhtiölle on ollut erityisen myönteistä todeta, että prosessi 16
19 toimii tuotantomittakaavan mukaisessa kasassa hyvin samalla tavalla kuin pilottikasasta saatujen tulosten perusteella on ennakoitu. Sekä pilottikasan tulosten että tuotantokasan ensimmäisten kuukausien kokemusten perusteella voidaan ennakoida, että malmin nikkelistä saadaan talteen 80 prosenttia alle18 kuukaudessa. Tuotantovaiheista malmin murskaamisessa on ensimmäisten toimintakuukausien aikana ilmennyt ongelmia, joiden vuoksi biokasaan on kertynyt budjetoitua määrää vähemmän malmia. Tämän vuoksi metallien talteenottoon käytettävissä olevan metallipitoisen liuoksen määrä on ollut odotettua pienempi vuoden 2008 viimeisten kuukausien ja alkuvuoden 2009 aikana. Tämän viivästyksen vuoksi yhtiö joutui pienentämään vuoden 2009 tuotantotavoitteensa tonniksi nikkeliä ja tonniksi sinkkiä. Vuoden 2010 ja sitä seuraavien vuosien alkuperäiset Kasteluputkien asennusta bioliuotuskasalla. tuotantotavoitteet pysyvät kuitenkin voimassa. Muutoksia, joilla murskauspiirin teho pyritään saamaan tuotantotavoitteen mukaiseksi, tehtiin vuoden 2008 viimeisen neljänneksen kuluessa, ja niitä on jatkettu vuoden 2009 alkupuolella. Muutostöiden avulla on päästy lähemmäs laitteiston nimelliskapasiteettia, mutta Talvivaara on siitä huolimatta päättänyt hankkia lisää murskauskapasiteettia, joka odotetaan saatavan käyttöön kesän 2009 loppupuolella. Näin varmistetaan kapasiteetin riittävyys pitkällä tähtäimellä ja helpotetaan vuoden 2009 tuotantotavoitteiden saavuttamista. Jo metallien talteenottolaitoksen ensimmäiset tuotantoajot ovat tuottaneet laadultaan myyntikelpoisia nikkeli- ja sinkkisulfideja, ja ensimmäiset myyntitoimitukset ovat tapahtuneet helmikuussa Prosessien optimointia jatketaan tuotannon ylösajon aikana. Infrastruktuuri Kansainvälisessä vertailussa Suomessa sijaitseva kaivos saa kuljetusten ja energiahuollon osalta merkittäviä toiminnallisia etuja valmiista infrastruktuurista. Yli kahden miljoonan tonnin materiaalimäärän kuljettaminen vuodessa kaivokseen tai pois kaivoksesta sen toimiessa täystehoisesti on kuitenkin logistinen haaste, joka on edellyttänyt parannusten ja täydennysten suunnittelemista ja tekemistä kuljetusväyliin, jotka olivat käytettävissä ennen Talvivaaran kaivoksen rakentamista. Infrastruktuurin parantamisessa määrääviä tekijöitä ovat olleet turvallisuus, energia- ja kustannustehokkuus sekä kuljetusten vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön. Vuoden 2008 tärkein infrastruktuurihanke oli Murtomäen ja Talvivaaran välinen 25 kilometrin rautatieyhteys, jonka urakoitsijana on toiminut VR-Rata. Ratahanke eteni koko vuoden aikataulun ja budjetin mukaisesti, ja rataa käytettäneen rutiinikuljetuksiin jo kesällä Suomen eduskunnan kesäkuussa 2007 tekemän budjettipäätöksen mukaisesti Suomen valtio korvaa rautatien kustannuksista Talvivaaralle enintään 40 miljoonaa euroa kaksivuotiskautena edellyttäen, että ratayhteyttä käytetään kaivoksen ensisijaisena kuljetusväylänä. Suomen valtion maksettua budjetoidun summan kokonaan rautatien omistusoikeus siirtyy Ratahallintokeskukselle, ja rautatiestä tulee osa maan rataverkkoa. Kuljetusinfrastruktuuria kehitettiin myös parantamalla kaivosalueen itäpuolista alueellista tietä sekä kaivosalueen läpi itä-länsisuunnassa kulkevaa paikallistietä ja siirtämällä ne osittain uuteen paikkaan. Talvivaaran länsipuolella olevalta Vuolijoen sähköasemalta kaivosalueelle johtava 43 kilometrin pituinen sähkölinja otettiin käyttöön tammikuussa Linja kytkee kaivoksen suoraan maan kantaverkkoon. Kaivospiirin pohjoisosassa olevasta Kolmisoppi-järvestä kaivokseen prosessivedenottoa varten rakennettu putkilinja otettiin käyttöön aikataulun mukaisesti, ja se on ollut käytössä heinäkuusta 2008 lukien. Toinen vedenottoyhteys noin 20 kilometriä Talvivaaran pohjoispuolella 17
20 18
21 Nainen ratissa! Kiviauton kuljettaja Suvi-Tuuli Juntunen. Suvi-Tuuli Juntusen työpäivä kiviauton kuljettajana alkaa auton kunnon tarkistamisella ja tankkauksella. Erityistä huomiota täytyy kiinnittää auton renkaisiin, koska ne ovat kovimmassa kulutuksessa. Renkaat eivät ainakaan maallikolta jää vaille huomiota, sillä niiden läpimitta on 3,5 metriä. Kuljetan murskattua malmia avolouhokselta välivarastoon. Yhteen kuormaan mahtuu kerrallaan kiloa malmia. Parhaina päivinä ehdin kuljettaa 30 kuormaa. Ison koneen kuljettaminen vaatii paitsi itseluottamusta myös tarkkuutta. Kaivosalueella käy melkoinen huiske, eivätkä tietkään ole aina mitoitettuja suurimpia koneita varten. Oman lisänsä liikenteeseen tuovat alueelle ajoittain pyrkivät hirvet. Työ on tiimityötä: muiden kiviautonkuljettajien lisäksi Juntunen työskentelee yhdessä kaivinkoneen- ja pyöräkoneenkuljettajien, työnjohtajan ja huollon kanssa. Meillä on täällä paljon hyviä tyyppejä ja tekemisen meininki. Vaikka hän on Talvivaaran palkkalistoilla ainoa kiviautoa kuljettava nainen, ei nainen kiviauton ratissa ole mikään harvinaisuus. Eri urakoitsijoiden palveluksessa heitä on kaivoksella kymmenkunta. Maailmalla naiskuljettajat ovat arkipäivää ja haluttuja työntekijöitä, sillä he kohtelevat autoja helläkätisemmin kuin miehet tämä näkyy säästöinä autojen huolto- ja korjauskustannuksissa. Juntunen on kotoisin Sotkamon lähiseudulta Kuhmon Haukilahdesta, ja kun hän kuuli Talvivaaran kaivoshankkeesta, hän halusi palata kotiseudulleen. Olen täällä varmasti vielä vuosienkin kuluttua. Haluan kouluttaa itseäni edelleen ja uskon uramahdollisuuksiini täällä. Talvivaara on kasvava yritys ja monen mahdollisuuden paikka. 19
22 Liiketoimintakatsaus sijaitsevasta Nuasjärvestä on suunniteltu rakennettavaksi vuoden 2010 jälkeen. Verkottunut toimintamalli Yhtiön alkuvaiheista vuonna 2004 alkaen Talvivaara on noudattanut aktiivisesti verkottuvaa liiketoimintamallia, jossa luodaan läheisiä yhteistyökumppanuussuhteita tavarantoimittajien ja teknologiantarjoajien kanssa. Tämän strategian avulla Talvivaara on saanut yhteydet suureen joukkoon eri alojen huippuasiantuntijoita, joiden osaamisalat vaihtelevat mikrobiologiasta hydrometallurgiaan. Tämän verkoston jäsenten yhteisen osaamisen ansiosta on ollut mahdollista nopeuttaa kehittämisaikataulua olennaisesti siitä, mikä olisi ollut toimintaansa aloittavan yhtiön omin voimavaroin saavutettavissa. Vuonna 2008 yhteistyö useiden Talvivaaran pitkäaikaisten yhteistyökumppanien kanssa jatkui. Yksi esimerkki tuottoisasta kumppanuudesta on Talvivaaran prosessityöntekijöiden kouluttaminen OMG Kokkola Chemicalsin tuotantolaitoksissa. Tämän järjestelyn ansiosta harjoittelijat pääsivät tarkkailemaan ja käyttämään prosesseja, jotka ovat suuressa määrin samanlaisia kuin Talvivaaran metallien talteenottolaitoksessa käytettävät prosessit. Koulutus antoi harjoittelijoille korvaamattoman arvokasta kokemusta. Toinen jo etabloitunut ja menestyksellinen yhteys on luotu Tampereen teknillisen yliopiston kanssa, joka on ollut Talvivaaran tärkeä tutkimuskumppani biokasaliuotuksen kehittämisessä. Merkittävää tukea yhteisiin tutkimushankkeisiin on saatu Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukselta, Tekesiltä. Liiketoiminnan kehittäminen Talvivaaran tavoitteena on profiloitua kasvuyhtiöksi, joka pystyy havaitsemaan ja hyödyntämään myös Talvivaaran nykysuunnitelman mukaisen kaivoshankkeen toiminta-alueen ulkopuolelle syntyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Yhtiön strategian mukaisesti tällaisia mahdollisuuksia voivat olla esimerkiksi Talvivaaran alueen toimintojen laajentaminen, biokasaliuotusteknologian hyödyntäminen muissa esiintymissä, projekti- tai yritysostot ja metallien talteenottolaitoksen käyttäminen muiden kuin Talvivaaran oman liuotusprosessin raaka-ainevirtojen käsittelemiseen tai nyt suunniteltuun tuotantoon kuulumattomien metallien saostamiseen. Ensisijainen liiketoiminnan kehittämiskohde vuoden 2008 aikana oli mangaanin erottaminen Talvivaaran omasta, biokasaliuotuksen tuloksena saatavasta liuoksesta, jossa sitä tiedetään olevan yhtä suuria määriä kuin nikkeliä. Mangaanimetallin ja mangaanioksidin elektrolyyttistä talteenottoa tutkittiin yhdessä Outokumpu Oyj:n kanssa toteutetussa projektissa, jonka tutkimus ja kehitystyö jatkuu vuonna Vaikka tulokset ovat olleet teknisesti lupaavia, ja mangaanintuotanto näyttää myös taloudellisesti vahvalta hankkeelta, varsinaisen tuotannon edellyttämiä investointeja on lykätty vuoden 2008 loppupuolella ja vuoden 2009 alussa taloudessa ja rahoitusmarkkinoilla vallinneen vaikean tilanteen vuoksi. Toisena liiketoiminnan kehittämismahdollisuutena yhtiö on harkinnut autoklaavien hankkimista Talvivaaran ulkopuolisista lähteistä peräisin olevien, vaativien monimetallirikasteiden alkuliuotukseen. Liuotetut metallit jatkokäsiteltäisiin Talvivaaran metallien talteenottolaitoksessa, ja niistä valmistettaisiin hyvälaatuisia metallisulfideja kaivoksen muiden tuotteiden ohella. Sopivien rikasteiden rahtivalmistajana käsittelemisen sijasta Talvivaara harkitsisi mieluummin ryhtymistä osakkaaksi hankkeisiin, joiden tuottamia rikasteita se käsittelee. Mangaanituotannon 20
23 tavoin myös autoklaavi-intestointeja on toistaiseksi lykätty. Vuonna 2009 Talvivaara jatkaa mangaanin talteenottoteknologioiden kehittämistä ja autoklaavihankinnan toteuttamiskelpoisuuden arviointia erityisesti sopivien rikasteiden saatavuuden kannalta. Yhtiö saattaa harkita myös yritysostomahdollisuuksia ja Talvivaaran kaivoksen tuotannon laajentamismahdollisuuksia mikäli hankkeen rahoitus on hyväksyttävin ehdoin järjestettävissä. Jatkuva sitoutuminen hankkeeseen markkinatilanteen vaikeudesta huolimatta Maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä ja talouden tilan huonontumisesta huolimatta Talvivaara jatkaa tuotannon ylösajoa täyden kapasiteetin mukaiseen määrään suunnitelman mukaisesti. Nikkelin tällä hetkellä vallitsevan alhaisen hintatason ja rajallisen kysynnän vuoksi monia muita nikkelikaivoksia on sen sijaan vuoden 2008 loppupuolella ja vuoden 2009 alussa suljettu ja lukuisia kaivoshankkeita peruttu tai lykätty. Toiminnan ylösajovaiheessa Talvivaaran tuotannon yksikkökustannukset ovat suhteellisen suuret, koska louhintaja murskauskustannukset ovat alkuvaiheessa metallisulfidien tuotantomäärään nähden suhteettoman suuret. Liuotuskasan koon kasvaessa ja metallisulfidituotannon lisääntyessä louhinnan ja murskauksen suhteellinen osuus kustannuksista pienenee ja tuotannon yksikkökustannukset kokonaisuudessaan alenevat. Kun suunnitellun jatkuvan tuotantovolyymin mukaiset tuotantomäärät saavutetaan, Talvivaara ennakoi tuotantokustannustensa olevan kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyiset ja toiminnan olevan kannattavaa myös nikkelin nykyisellä hinnalla, joka on noin dollaria tonnilta. Yhtiön päätavoite vuodelle 2009 on täyden tuotantovolyymin saavuttaminen tulevina kuukausina. Talvivaaran liiketoimintaan liittyvät riskit ja epävarmuustekijät Kaivostoimintaan sisältyvät luontaiset riskit Nikkelin, koboltin, sinkin ja kuparin louhinta on osa Talvivaaran perusliiketoimintaa. Kaivostoiminnassa on riskejä ja vaaratekijöitä, joista moniin yhtiö ei pysty vaikuttamaan. Tällaisia riskejä ovat muun muassa ympäristöä koskevat vaaratekijät (mahdolliset metallien, ympäristölle haitallisten aineiden tai vaarallisten kemikaalien päästöt), teolliseen toimintaan liittyvät ja mekaaniset onnettomuudet, työnseisaukset, tulipalot, räjähdykset, mahdollisesti vastaan tulevat epätavalliset ja odottamattomat geologiset muodostumat, sortumat, tulvat, maanvieremät, sähkökatkot ja ankarien sääilmiöiden aiheuttamat energiansaannin lyhytaikaiset keskeytymiset. Tällaiset tapahtumat voivat huonontaa hyödynnettävien mineraalien ominaisuuksia tai tehdä niistä käyttökelvottomia, vaurioittaa tai tuhota tuotantolaitoksia, aiheuttaa fyysisen vamman tai kuoleman, ympäristövahingon, tuotannon vähentymisen ja viiveitä kaivoksen toiminnassa, omaisuuden arvonalennuksia, rahallisia menetyksiä ja mahdollisen oikeudellisen vastuun. Vaikka riskejä minimoivia turvatoimia on tehty ja tehdään jatkuvasti, edes huolellisen riskien arvioinnin, kokemuksen ja tietämyksen avulla ei välttämättä pystytä poistamaan kaikkia riskejä ja vaaratekijöitä. Vaikka Talvivaara-yhtiöllä on voimassa kattavuudeltaan asianmukaiset vakuutukset, vastuut saattavat ylittää vakuutussopimusten ylärajat. Tällöin yhtiölle syntyvät kustannukset voivat olla niin suuria, että ne haittaavat liiketoimintaa merkittävästi ja huonontavat Talvivaara- 21
Talvivaaran Hallintojohtaja Tapio Ikonen. Kaivososakeyhtiö Oyj
Talvivaaran Hallintojohtaja Tapio Ikonen Kaivososakeyhtiö Oyj Kaivosteollisuudesta elinvoimaa Kainuuseen Toukokuu 2009 DISCLAIMER The following information contains, or may be deemed to contain, forward-looking
LisätiedotOsavuosikatsaus II/05
Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin
LisätiedotTerrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja
Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q4 2016 Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja nikkeli sinkki koboltti Jatkojalostajat Valmistajat 2 »Pääkohdat Q4:llä LOKA MARRAS JOULU Primäärialueen 3. lohkon kasaaminen valmistuu
LisätiedotTalvivaara lyhyesti. Euroopan suurimmat sulfidiset nikkeliesiintymät. 340 Mt mineraalivaranto. Tuotannon arvo MEUR 6 700 (@ USD 4/lb)
Talvivaaran kaivoshanke Vesa Kainulainen Vuorimiespäivät 24.3.2006 2 Sisältö Talvivaara lyhyesti Nikkelimarkkinat Talvivaara maailman luokan esiintymä Tuotannollinen toiminta Koetoiminta Kaivos- ja metalliteollisuusklusteri
LisätiedotTammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj
Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden
Lisätiedot»Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja
»Osavuosikatsaus Q4 2017 Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja 24.1.2018 »Yhteiskunnan monet trendit tukevat metallien käyttöä Kestävyys Kierrätettävyys Energian tuotanto ja varastointi Liikenteen sähköistäminen
LisätiedotTALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET
TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET 30.9.2014 1. H1 2014 lyhyesti 2. Tuotantopäivitys 3. Vesien hallinta 4. Luvitus ja oikeudelliset prosessit 5. Toiminnalliset ja markkinanäkymät
LisätiedotTalvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Toukokuu 2009 Talvivaara lyhyesti Kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, jonka päätuotteet ovat nikkeli ja sinkki Kaivoksen toiminta-ajaksi arvioitu yli 60
Lisätiedot»Osavuosikatsaus Q Q Joni Lukkaroinen Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja toimitusjohtaja VAIHDA KUVA
»Osavuosikatsaus»Osavuosikatsaus Q4 2018 Q4 2018 Joni Lukkaroinen Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja toimitusjohtaja 21.2.2019 21.2.2019 22.2.2019 VAIHDA KUVA »Tärkeimmät tapahtumat Vuoden 2018 liikevaihto
LisätiedotTALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ
TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ Vuosikertomus 2009 Kehittyvä kaivos Sisällysluettelo Visio ja strategia...4 Talvivaara lyhyesti...6 Vuosi 2009 lyhyesti...8 Hallituksen puheenjohtajan katsaus...10 Toimitusjohtajan
LisätiedotTuotantopäivitys 07.4.2011
Tuotantopäivitys 07.4.2011 DISCLAIMER The following information contains, or may be deemed to contain, forward-looking statements (as defined in the U.S. Private Securities Litigation Reform Act of 1995).
LisätiedotOsavuosikatsaus II/2006
Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen
LisätiedotOsavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj
Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Kannattava kasvu jatkui tammi-kesäkuussa milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 438,8 320,9 + 37 Liikevoitto 37,1 14,1
LisätiedotTalvivaaran merkintäoikeusanti 18. 3. 5. 4. 2013
Talvivaaran merkintäoikeusanti 18. 3. 5. 4. 2013 www.talvivaara.com /anti2013 Toimintaohjeet Yleiskuvaus Merkintäoikeusannissa yhdellä (1) vanhalla Talvivaaran osakkeella saa merkitä kuusi (6) uutta Talvivaaran
LisätiedotTalvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin
Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea
LisätiedotQ tammi-maaliskuu. Liiketoimintakatsaus
Q1 2018 tammi-maaliskuu Liiketoimintakatsaus DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2018 Detection Technology Q1: Myynti käynnistyi hitaasti, hyvä kannattavuus Tammi-maaliskuu
LisätiedotAhlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015
Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu
Lisätiedot»Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja
»Osavuosikatsaus Q3 2017 Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja 25.10.2017 Nikkeli Koboltti Sinkki Jatkojalostajat Valmistajat »Metallien kysyntä kasvaa modernissa yhteiskunnassa Energian tuotanto ja varastointi
LisätiedotTilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009
Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0
LisätiedotTILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2008
11.2.2009 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2008 Tapani Kiiski toimitusjohtaja Markkinatilanne jatkuu vaikeana Vaneriteollisuuden markkinatilanne heikentyi voimakkaasti toisella vuosipuoliskolla Markkinatilanne oli Pohjois-Amerikassa
LisätiedotSmart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi
Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Toimitusjohtaja Juha Näkki 11.2.2015 Toimintaympäristö vuonna 2014 Vuosi 2014 oli haastava konepajateollisuuden yrityksille lähes koko
LisätiedotSuhangon kaivoshanke. Gold Fields Arctic Platinum Oy Ranua
Gold Fields Arctic Platinum Oy 22.5.2013 Ranua Gold Fields Arctic Platinum Oy (GFAP) Toiminnanharjoittaja Helsinkiin rekisteröity yhtiö; toimisto Rovaniemellä osoitteessa Ahjotie 7. GFAP:n omistaa täysin
LisätiedotTalvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj. Talvivaara seuraava suuri nikkelin tuottaja
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Talvivaara seuraava suuri nikkelin tuottaja Pekka Perä, toimitusjohtaja Helsinki 30.3.2009 Talvivaara lyhyesti Kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, jonka
LisätiedotTulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen
Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja
LisätiedotAhlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006
Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus. Roeland Baan
Toimitusjohtajan katsaus Roeland Baan Olla vuoteen 2020 mennessä ruostumattoman teräksen johtaja, joka luo alan parhaan arvon olemalla asiakassuuntaunut ja tehokas. 1. Asiakkaat 2. Osakkeenomistajat 3.
LisätiedotPuolivuositulos January 1 June 30. Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja Metso
Puolivuositulos 2018 January 1 June 30 Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja 26.7.2018 Tulevaisuutta koskevat arviot Tähän katsaukseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin
LisätiedotEnsimmäisen neljänneksen tulos
2018 Ensimmäisen neljänneksen tulos 25.4.2018 Tulevaisuutta koskevat arviot Tähän katsaukseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät kannanotot ovat tulevaisuutta koskevia arvioita.
LisätiedotQ3/2018 tulos. Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja Metso
Q3/2018 tulos Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja 26.10.2018 Tulevaisuutta koskevat arviot Tähän katsaukseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät kannanotot
LisätiedotTalvivaara yksi maailman suurimmista nikkelikaivoksista
Talvivaara yksi maailman suurimmista nikkelikaivoksista Sijoitus-Invest 17.11.2010 Saila Miettinen-Lähde CFO DISCLAIMER The following information contains, or may be deemed to contain, forward-looking
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010
Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74
LisätiedotTaloudellinen katsaus maaliskuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta
Taloudellinen katsaus 2009 1. maaliskuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö 1. KONEen kilpailukyvyn kehittäminen 2. Taloudellinen kehitys 3. Markkinakehitys 4. Kehitysohjelmat 5. Markkinanäkymät
Lisätiedot»Liiketoimintakatsaus. »Tammi kesäkuu tammi kesäkuu Joni Lukkaroinen. Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja
»Liiketoimintakatsaus tammi kesäkuu 2019»Tammi kesäkuu 2019 Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen 26.7.2019 toimitusjohtaja 26.7.2019 1 »Tammi kesäkuu lyhyesti Matalat metallien hinnat ja sinkin
LisätiedotYhtiökokous 19.4.2011
Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon
Lisätiedot» TERRAFAME OY OSAVUOSIKATSAUS Q4 2017
» TERRAFAME OY OSAVUOSIKATSAUS Q4 2017 Terrafame Oy, +358 20 7130 800 Talvivaarantie 66, 88120 Tuhkakylä, Finland Domicile: Sotkamo, Reg. No 2695013-5 2 (6) Terrafamen liikevaihto yli kaksinkertaistui
Lisätiedot»Tammi maaliskuu Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja
»Tammi maaliskuu 2019 Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja 26.4.2019 1 »Tammi maaliskuu lyhyesti Liikevaihto 81,0 miljoonaa euroa. Käyttökate 11,3 miljoonaa euroa. Liikevoitto 2,8 miljoonaa euroa. Nikkelituotanto
LisätiedotKaivosseminaari Kokkola 4. Kesäkuuta 2010/Leif Rosenback
Kaivosseminaari Kokkola 4. Kesäkuuta 2010/Leif Rosenback DISCLAIMER The following information contains, or may be deemed to contain, forward-looking statements (as defined in the U.S. Private Securities
Lisätiedot» Osavuosikatsaus Q vakiinnuttaminen jatkuivat. Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja Kuva vaihtoon. Kuva ja otsikko vaihdettava
Kuva: Juhani Viitanen» Osavuosikatsaus Q1 2018 Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja 2.5.2018 Kuva vaihtoon» Ylösajo» Tuotannon ja toiminnan ylösajo jatkui vakiinnuttaminen jatkuivat Kuva ja otsikko vaihdettava
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT
Ennen kaikkea kaivos KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT 2 Kaivostoiminnan näkymät q Hintojen pudotus ohi, metallien ja mineraalien hintataso vakiintuneella tasolla, ja hienoista kasvua näkyvissä. q Tuotanto ja
LisätiedotHONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00
HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan
LisätiedotSmart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani
Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut
Lisätiedottammi syyskuu Liiketoimintakatsaus
2017 Q3 tammi syyskuu Liiketoimintakatsaus DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2017 Detection Technology Q3: Lääketieteen sovellukset kasvuajurina Heinä-syyskuu 2017 lyhyesti
LisätiedotKamux puolivuosiesitys
Kamux puolivuosiesitys 1.1. 30.6.2017 24.8.2017 Kamuxin kannattava kasvu jatkui strategian mukaisesti 1. Strategia kasvaa Euroopan johtavaksi käytettyjen autojen vähittäiskaupan ketjuksi toimii Jälleen
LisätiedotTilinpäätös 1.1.-31.12.2010
Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n
LisätiedotOsavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007. Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj
Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Tulos yli kaksinkertaistui milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 684,6 500,9 + 37 Liikevoitto 63,1 28,6 + 121 Voitto
LisätiedotLehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla
Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain
LisätiedotLIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016
Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointi
Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-
LisätiedotKONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2013
Uusi KONE UltraRope -teknologia nostaa rakennukset uusiin korkeuksiin. KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2013 Innovatiivinen KONE UltraRope tulee mullistamaan korkeiden rakennusten suunnittelu- ja
LisätiedotSmart way to smart products Etteplan Q1: Merkittävä tulosparannus
Etteplan Q1: Merkittävä tulosparannus Toimitusjohtaja Juha Näkki 7.5.2015 Markkinakatsaus 1-3/2015 Vuosi 2015 käynnistyi joulun lomakauden jälkeen hitaasti. Suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin
LisätiedotOsavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 23.10.2008
Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 23.10. 2 Hyvä liiketoiminnan tulos ja vahva bruttokate heinä-syyskuussa Milj. EUR 2007 Muutos-% Liikevaihto 318,1 245,9 + 29,4 Bruttokate,
LisätiedotTerrafame tänään. Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja. Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja Terrafame Oy
Terrafame tänään Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja Terrafame Oy Tuotanto-YVAn yleisötilaisuus 4.9.2017 Osavuosikatsaus Q1 2017 Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja 27.4.2017 Nikkeli Koboltti Sinkki Jatkojalostajat
LisätiedotOsavuosikatsaus
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2010 28.10.2010 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinatilanne ennallaan Liiketoimintaympäristö: Yleisestä talouden taantumasta johtuen rakentamisen ja kuljetusvälineteollisuuden
LisätiedotOriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014
Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan
LisätiedotTalvivaara aikoo hakea listautumista Lontoon pörssin päälistalle
Tätä tiedotetta ei saa julkistaa, jakaa tai levittää suoraan tai välillisesti Yhdysvalloissa, Australiassa, Kanadassa tai Japanissa eikä Australian, Kanadan tai Japanin kansalaisille ja asukkaille. Tämä
LisätiedotFortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012
Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset
LisätiedotAhlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta
Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22
LisätiedotKONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta
KONEen tilinpäätös 2009 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2009: Edelleen hyvää kehitystä liikevoitossa ja rahavirrassa Q4/2009 Q4/2008 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos
LisätiedotQ1/2019 tulos. Pekka Vauramo, Toimitusjohtaja Eeva Sipilä, Talous- ja rahoitusjohtaja Metso
Q1/2019 tulos Pekka Vauramo, Toimitusjohtaja Eeva Sipilä, Talous- ja rahoitusjohtaja 25.4.2019 Tulevaisuutta koskevat arviot Tähän katsaukseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät
LisätiedotKONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja
KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2012 19. heinäkuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q2 2012: Vahva kehitys jatkui Q2/2012 Q2/2011 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset
LisätiedotYhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström
Yhtiökokous Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström 1 Keskeiset asiat vuonna 2005 MacGREGORin osto ja integrointi Cargotec listautui 1.6.2005 Cargotecille valittiin uusi hallitus 12.7.2005 43,4 milj. osaketta
LisätiedotSmart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani
Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 29.10.2014 Toimintaympäristö 7-9/2014 Kysyntätilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuosineljännekseen
LisätiedotAhlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008
Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien
LisätiedotTeollinen kaivostoiminta
Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,
LisätiedotQ1 osavuosikatsaus tammi maaliskuu Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen
Q1 osavuosikatsaus tammi maaliskuu 2009 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeistä tammi maaliskuussa 2009 Haastava markkinaympäristö MacGREGORin vakaa suoritus jatkui Huoltoliiketoiminnan liikevaihto
LisätiedotALUETALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
ALUETALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Lähtötietoa aluetalousarviointia varten 30.7.2018 YLEISTIETOA SAKATIN HANKKEESTA AA Sakatti Mining Oy (Anglo American Plc:n tytäryhtiö) suunnittelee Sodankylässä sijaitsevan
LisätiedotKamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2018
Kamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 218 23.8.218 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Talousjohtaja Tapio Arimo Sisältö Puolivuosikatsaus 218 Q2/218 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät ja taloudelliset
LisätiedotFortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu
Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma
LisätiedotSuhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo
ELOKUU 18 Uusimaa on noussut selvästi tavanomasta paremmaksi Tuotanto ja myynti kasvavat yleisesti Henkilökunnan määrä on noususuunnassa, ammattityövoimasta pulaa 31 %:lla alasta himmenivät hieman kesän
LisätiedotOsavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja
Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007 Jan Lång Toimitusjohtaja Hyvä toimintaympäristö Euroopassa, heikko markkinatilanne USA:ssa jatkuu Uponorin tuotteiden kysyntä vilkasta Vahvaa kehitystä
LisätiedotMetson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja
Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-
LisätiedotTilinpäätös Tammi joulukuu
Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua
LisätiedotTURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA Konsernin kehitys
TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2004- Konsernin kehitys Turkistuottajat Oyj järjesti katsauskauden 1.9.2004- aikana neljä huutokauppaa. Huutokaupoissa ja katsauskauden aikana tapahtuneessa
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotYhtiökokous 15. Huhtikuuta 2010
Yhtiökokous 15. Huhtikuuta 2010 2009 tärkeimmät tapahtumat Ensimmäinen nikkelituotetoimitus Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle helmikuussa Sivulistaus Helsingin pörssiin toukokuussa Menestyksellinen 82.7m
LisätiedotQt Group Oyj PUOLIVUOSIKATSAUS
Qt Group Oyj PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1.2017 30.6.2017 10.8.2017 Q2/2017 Keskeiset tapahtumat Kasvu Kasvustrategian toteutus etenee suunnitellusti Vuosineljänneskohtainen liikevaihdon kasvun heilahtelu on ollut
LisätiedotTaloudelliset tavoitteet ja tulos
Taloudelliset tavoitteet ja tulos Kannattavuus Tavoite keskimäärin Voitto ennen veroja, milj. euroa 3,9 38,6 5,2 76,5 13,2 Sijoitetun pääoman tuotto, % 22,4 26,9 31,9 42,4 45,4 2, Tuotto Tulos/osake, euroa,355,45,58,88
LisätiedotKamux tilinpäätöstiedote 2018
Kamux tilinpäätöstiedote 218 1.3.219 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Talousjohtaja Tapio Arimo Sisältö Vuosikatsaus 218 Q4 ja 218 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät ja taloudelliset tavoitteet Yhteenveto
Lisätiedot2017 Q4 ja koko vuoden tulos. 1. tammikuuta 31. joulukuuta 2017
2017 Q4 ja koko vuoden tulos 1. tammikuuta 31. joulukuuta 2017 Tulevaisuutta koskevat arviot Tähän katsaukseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät kannanotot ovat tulevaisuutta koskevia
LisätiedotFortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012
Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22
LisätiedotEtteplan Q2/2013: Kysyntätilanne jatkui haastavana
Etteplan Q2/2013: Kysyntätilanne jatkui haastavana Toimitusjohtaja Juha Näkki 15.8.2013 Toimintaympäristö Q2/2013 Etteplanin keskeisten asiakkaiden tilauskannat olivat katsauskaudella keskimäärin laskusuunnassa.
LisätiedotTilinpäätös
Tilinpäätös 1.1.-31.12.2016 15.2.2017 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Liiketoimintaympäristö Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden suunta epävarma Rakentamisen aktiviteetti alhaisella tasolla kaikilla
LisätiedotAhlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta
Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Juho Erkheikki Talousviestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Sijoitus Invest 2015 11.11.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava
LisätiedotQ tammi-syyskuu. Liiketoimintakatsaus
Q3 2018 tammi-syyskuu Liiketoimintakatsaus DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2018 Detection Technology Q3: Hyvä tulos, lääketieteen sovellukset kirittivät kasvuun Heinä-syyskuu
LisätiedotE tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki
E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu
LisätiedotEdistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen
Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Kalle Härkki EVP, President Minerals Processing Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Outotec lyhyesti Liikevaihto
LisätiedotOsavuosikatsaus
29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.
LisätiedotKONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja
KONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS 2005 27. tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Strategia KONE tuo asiakkailleen kilpailuetua innovatiivisilla palveluillaan ja ratkaisuillaan. Samalla KONEen tuotteet
LisätiedotOsavuosikatsaus II/04. Myönteinen markkinakehitys jatkui huhti-kesäkuussa
Osavuosikatsaus II/4 5.8.24 Jyrki Juusela, toimitusjohtaja stainless copper technology Myönteinen markkinakehitys jatkui huhti-kesäkuussa Ruostumattoman teräksen ja kuparituotteiden kysyntä pysyi hyvänä
LisätiedotTapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 24.4.2009
Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 24.4.2009 2 Hyvä tulos haasteellisessa markkinatilanteessa milj. EUR Q1 2009 Q1 2008 Muutos % Viim. 12 kk 2008 Liikevaihto 231,6 225,6 2,7 1 224,0 1 217,9 Bruttokate
LisätiedotOsavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies
Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies 30.10.2008 Q1-Q3/2008 ja Q3/2008 lyhyesti Q1-Q3/2008 lyhyesti Konsernin toimintojen uudelleenjärjestely on saatu pääosin päätökseen ja keskitymme pääliiketoimintamme
LisätiedotSijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja
Sijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Keskeiset asiat 1-6/2011 Suunnittelupalveluiden kysynnän kasvu jatkui. Liikevaihto jatkoi kasvuaan. Liikevoitto oli vertailukauden tasolla
LisätiedotAhlstrom Oyj Varsinainen yhtiökokous 2009
Ahlstrom Oyj Varsinainen yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus 25.3.2009 Jan Lång Johtoryhmä Jan Lång Risto Anttonen Jari Mäntylä Gustav Adlercreutz Jean-Marie Becker Tommi Björnman Diego Borello Daniele
LisätiedotKONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja
KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0
LisätiedotHeikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj
Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen
LisätiedotKamux osavuosikatsaus
Kamux osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2017 23.11.2017 Kamuxin kasvu vauhdittui alkuvuodesta 1. Kasvu vauhdittui jatkamme matkaamme strategiamme mukaisesti Euroopan johtavaksi käytettyjen autojen vähittäiskaupan
LisätiedotOsavuosikatsaus III/2006
Osavuosikatsaus III/2006 23.10.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Kolmas neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Kolmannen neljänneksen tulos Tulosnäkymät 2 23.10.2006 Juha
LisätiedotOsavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015
Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon
LisätiedotQ3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja
Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.
LisätiedotSmart way to smart products. Kysyntä parani katsauskauden lopussa
Etteplan Q1/2014: Kysyntä parani katsauskauden lopussa Toimitusjohtaja Juha Näkki 7.5.2014 Toimintaympäristö Q1/2014 Euroopassa vuosi 2014 käynnistyi odotetusti heikossa kysyntätilanteessa. Katsauskauden
Lisätiedot