M94778 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "M94778 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010"

Transkriptio

1 M94778 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kirjanpitoyksikköön kuuluvien virastojen toimintakertomukset Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi (koko kirjanpitoyksikkö 440) Tilinpäätösanalyysi (MMM = Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviointilautakunta) Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintakertomus Johdon katsaus Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Maaseutuviraston toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi (talousarvion toteutuminen) Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitus 146

3 3 1. Kirjanpitoyksikköön kuuluvien virastojen toimintakertomukset Maa- ja metsätalousministeriön kirjanpitoyksikköön (440) kuuluvat ministeriön lisäksi Maaseutuvirasto (MAVI) ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike) sekä Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja Eläinlääkintävahinkojen arviointilautakunta. Ministeriön lisäksi tulosohjattujen virastojen (MAVI ja Tike) toimintakertomukset on esitetty tässä kirjanpitoyksikön tilinpäätöksessä erikseen.

4 4 1.1 Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus Johdon katsaus Vuonna 2010 maa- ja metsätalousministeriö juhli 150-vuotista toimintaansa. Luonnonvara-alan ja biotalouden merkityksestä sekä ilmastonmuutoksesta keskusteltiin vilkkaasti vuoden aikana. Väestön kasvu ja ilmastonmuutoksen eteneminen korostavat luonnonvarasektorin merkitystä tulevaisuudesta. Vuodelle 2010 oli leimallista maataloustuote- ja tuotantopanosmarkkinoiden epävakaus, joka heikensi maatalouden kannattavuutta. Maatalouden kannattavuuden parantamiseksi etsittiin keinoja. Vuonna 2010 mm. maksettiin väliaikaista kriisitukea taloudellisissa vaikeuksissa oleville tiloille ja tuettiin maatalouden kannattavuuden parantamiseen tähtäävää tutkimusta ja kehittämishankkeita. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta valmisteltiin. Vuonna 2010 keskeinen osa-alue valmistelussa oli Suomen tarpeiden ja näkökantojen välittäminen komission ja muiden jäsenvaltioiden tietoon. Saimme loppuvuodesta julkaistuun komission tiedonantoon mukaan kaikki Suomen keskeiset tavoitteet. Työ yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen parissa jatkuu pitkälle seuraavan hallituskauden puolelle. Elintarvikeketjun edistämiseksi asetettiin elintarvikeketjun neuvottelukunta. Niin kansallisesti kuin EU:n tasolla pyritään kehittämään elintarvikeketjun yhteistoimintaa. Yhtenä keskeisenä tavoitteena oli tuottajien neuvotteluaseman parantaminen ja elintarvikeketjun läpinäkyvyyden lisääminen. Ruokastrategiatyötä jatkettiin vuoden 2010 aikana. Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltiin Ruokastrategiatyöryhmän esityksen pohjalta ruokapoliittinen selonteko. Selonteossa korostettiin toimia, joiden avulla ruokasektorista tulee tulevaisuuden kasvuala. Eduskunnalle annetussa elintarviketurvallisuusselonteossa puolestaan tarkasteltiin Suomen elintarviketurvallisuuden tilaa ja kehittämistä koko elintarvikeketjun näkökulmasta. Luomualaa kannustettiin järjestäytymään. Myös ruokapoliittisessa selonteossa esitettiin toimia, joiden avulla suomalaista luomutuotantoa pystytään edistämään. Uusiutuvan energian edistämiseksi maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltiin pienpuun energiatuki. Kansallisen suostrategian ja vieraslajistrategian valmistelu oli loppusuoralla vuonna Ilmastonmuutokseen varautumista palvelevaa säädösten uudistumista jatkettiin saattamalla voimaan uusi lainsäädäntö tulvariskien hallinnasta. Hallitus antoi myös esityksen tulvavahinkojen korvausjärjestelmän uudistamisesta. Tarkoituksena on, että rakennuksille ja niissä olevalle irtaimistolle aiheutuvat tulvavahingot korvataan siirtymäkauden jälkeen yksityisistä vahinkovakuutuksista. Suomen ja Ruotsin välinen uusi rajajokisopimus tuli voimaan. Työskentelyä tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämiseksi jatkettiin. Eläinten hyvinvointitukea kehitettiin edelleen. Myös lemmikkieläinten hyvinvointiin kiinnitettiin huomiota, sillä vuonna 2010 annettiin valtioneuvoston asetus seura- ja harraste-eläinten neuvottelukunnasta. Harvaan asutun maaseudun tilaa pohtinut työryhmä sai työnsä valmiiksi ja esitti uusia verokeinoja ja kannustimia harvaan asutulle maaseudulle. Byrokratian karsimista jatkettiin. Maaseudun yritystukien hallinnoinnin yksinkertaistamisesta valmistui selvitys. Selvitystyön esitysten perusteella kevennettiin tuenhakijoille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Myös maataloustukien sekä pienten ja keskisuurten elintarvikeyritysten byrokratiaa vähennettiin. Kalastuslain kokonaisuudistus oli laajapohjaisessa valmistelussa vuonna Saimaannorpan suojelua jatkettiin yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Päätavoitteena oli kieltää verkkokalastus huhti-kesäkuun aikana vapaaehtoisin sopimuksin.

5 Uusi riistavahinkojen korvausjärjestelmä saatiin käyttöön, kun vuoden 2010 aikana annettiin uuden riistavahinkolain nojalla alemmanasteiset säädökset. Riistakeskusta koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle. Myös petopolitiikka ja petojen määrän kasvu puhutti paljon vuoden 2010 aikana. Ministeriössä oli vuonna 2010 vireillä ja saatettiin päätökseen useita metsäpoliittisia hankkeita: metsäkeskusuudistuksesta annettiin hallituksen esitys, jolla fuusioidaan 13 nykyistä metsäkeskusta valtakunnalliseksi Suomen metsäkeskukseksi. Muutoksella vahvistetaan metsäkeskuksen roolia elinkeinotoiminnan kehittämisessä. Myös metsäkeskusten metsätietojärjestelmiä koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle. Metsien käsittelyä monipuolistetaan uudistamalla metsälainsäädäntöä ja suosituksia. Lisäksi puumarkkinoiden toimivuutta edistettiin erillisessä työryhmässä. Yhteistyössä saatiin aikaan kattava puun hintatietojärjestelmä puulajeittain. Myös Metsähallituksen toimintamallin uudistamistyö aloitettiin. 5

6 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus (koko kirjanpitoyksikkö 440) Maaseudun kehittäminen Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2010: Maaseutu säilyy asuttuna ja elinvoimaisena. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A1: Toteuma: Toteutetaan maaseutupoliittista erityisohjelmaa ja kokonaisohjelmaa sekä laaditaan maaseutupoliittisen selonteon toimenpideohjelma. Maaseutupoliittista erityisohjelmaa ja kokonaisohjelmaa on toteutettu suunnitellun mukaisesti. Erityisohjelman loppuraportti valmistuu alkuvuodesta Maaseutupoliittista periaatepäätöstä valmisteltiin yhteistyössä TEM:n kanssa, jolla on vastuu aluekehityslain mukaisesti periaatepäätöksen esittelystä. Periaatepäätöksen oli tarkoitus sisältää maaseutupoliittisen selonteon toimenpideohjelma, mutta tammikuun 2011 luonnoksesta se oli jätetty pois. Valtioneuvoston antaman periaatepäätöksen loppuvalmistelu on tehty yksin TEM:ssä. MMM:n harvaan asutun maaseudun erityiskysymyksiä pohtiva työryhmä luovutti raporttinsa Toimenpide-ehdotusten jatkokeskusteluun ei kuitenkaan saatu poliittista sitoutumista eikä työ ole edennyt. Ensimmäinen maaseutukatsaus on valmisteilla ja se valmistuu aikataulun mukaan talvella YTR:n toimintatapojen kokonaisarviointi on käynnistynyt. Arvosana*: Erityisohjelma ja kokonaisohjelma 4 ja selonteon toimenpideohjelma 1. Tavoite A2: Seurataan ja arvioidaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamista. Toteuma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuosiraportti toimitettiin määräajassa ( ) komissioon. Komissio hyväksyi raportin, mutta kiinnitti huomiota toimintalinjojen 1, 3 ja 4 indikaattoreiden analyysin puuttumiseen. Maaseutuvirastolla on ollut vaikeuksia tiedon toimittamisessa mm. henkilöstön suuren vaihtuvuuden johdosta. Kehittämistyö on kuitenkin meneillään ja vuoden 2010 vuosiraporttiin pyritään saamaan materiaalia analyysin pohjaksi. Arvosana: 4 Työryhmä esitti vuoden 2009 lopulla 34 muutostoimenpidettä hankerahoituksen hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Valtaosa niistä on toteutettu valtioneuvoston asetusten ja toimeenpanon muutoksilla. Muutoksia koskevat asetukset tulivat voimaan mennessä, minkä jälkeen Mavi on tehnyt tarvittavat muutokset lomakkeisiin ja ohjeisiin. Tietojärjestelmämuutokset toteutettiin vuoden 2010 aikana. Muutokset on käsitelty myös ELYille ja toimintaryhmille suunnatuissa koulutuksissa. Toimintalinjan 2 vaikuttavuutta seurantaan erillisellä tutkimuksella (Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus, MYTVAS). Hallinnon sisäisillä toimilla on varmistettu, että ohjelman lisävaroja pystytään seuraamaan komission edellytysten mukaisesti. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman väliarviointiraportti toimitettiin komissioon Maa- ja metsätalousministeriö ei ole vielä hyväksynyt väliarviointiraporttia siinä esiintyvien puutteiden vuoksi. * Itsearvioinnissa käytetty arvosana-asteikko: 1 = heikko, 2 = välttävä, 3 = tyydyttävä, 4 = hyvä, 5 = erinomainen. Tavoitteet on asetettu tasolle 4 = hyvä.

7 7 Maatalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2010: maataloustuotannon ja elintarvikeketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen ja tuotannon jatkuminen koko Suomessa, kotimaisen elintarvikeketjun ja erityisesti kuluttajien arvojen ja odotusten huomioon ottaminen elintarviketuotannossa, maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen; ja maatalousperäisen bioenergiatuotannon lisääminen. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A3: Toteuma: Selvitetään konkreettisia keinoja maatilojen kannattavuuden ja viljelijöiden tulokehityksen parantamiseksi. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ns. terveystarkastuksen mukaiset ensimmäiset tukimuutokset otettiin käyttöön. EU-nautatuet korvattiin uudella, aiempaa enemmän Etelä-Suomeen painottuvalla nautapalkkiolla ja Etelä-Suomessa otettiin käyttöön uusi lypsylehmäpalkkio. Arvosana: 4 EU-säädökset mahdollistivat väliaikaisen kansallisen tuen maksamisen taloudellisissa vaikeuksissa oleville tiloille. Velkaantuneimmille ja äskettäin tuotantorakennuksiin investoineille maatiloille maksettiin kyseistä tukea kertaluonteisesti noin 22 milj. euroa kansallisen tuen valtuuden puitteissa. Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltiin lakiehdotus maatalouden tuottaja- ja toimialaorganisaatioista. Lakiehdotus antaisi mahdollisuuksia tuottajien ja alan yhteistoiminnan lisäämiseen. Lakiehdotus ei todennäköisesti etene tällä hallituskaudella. Maaseutuelinkeinojen rahoituslain mukaisten lainojen vähimmäiskoron määräaikaista alentamista koskeva hallituksen esitys hyväksyttiin eduskunnassa. Voimaantulo vaatii EU:n komission hyväksynnän. Voimaantulo on epävarmaa. Maatalouden kannattavuuden parantamiseen tähtäävää tutkimusta ja kehittämishankkeita tuettiin Maatilatalouden kehittämisrahaston ja EU:n osarahoittamien maaseudun kehittämisohjelmien varoin. Tavoite A4: Vaikutetaan komission LFA-uudistukseen siten, että Suomen kannat on otettu huomioon ja että koko Suomi säilyy LFA-tuen piirissä. Toteuma: Tammikuussa 2010 toimitettiin komissiolle uudistuksen valmistelun edellyttämät karttasimulaatiot. Kevään aikana LFA-uudistusta käsiteltiin useissa neuvoston työryhmissä sekä käytiin kahdenvälisiä neuvotteluja komission kanssa. LFA-uudistus on osa käynnissä olevaa uuden ohjelmakauden valmistelua. Suomen kantojen huomioon otto selviää tulevina vuosina. Arvosana: 4

8 8 Tavoite A5: Toteuma: Uudistetaan elintarviketalouden laatustrategiatyötä (laatuketjutyötä) ja jatketaan laatustrategian sekä suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman toteuttamista. Osallistutaan kansallisen ruokastrategian valmisteluun ja EU:n maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatupolitiikan uudistamiseen. Elintarvikeketjun neuvottelukunta aloitti toimintansa. Laatustrategiatyö on jatkunut aktiivisena, strategian uudistamistyö aloitettiin. Laatuketjun haun painopisteet määriteltiin. Strategian uudistamistyö aloitettiin. Se asemoidaan ruokastrategiaan ja ruokaselontekoon. Mittarien kehitystyötä ei tehty, koska strategiatyö on kesken. Arvosana: 5 Toteutettiin suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman toimia. Vilja-alan yhteistyöryhmä asetettiin uudelle kolmivuotistoimintakaudelle. Julkaistiin Huomisen ruoka -esitys kansalliseksi ruokastrategiaksi. Esityksen pohjalta valmisteltiin valtioneuvoston ruokapoliittinen selonteko yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Selonteko annettiin eduskunnalle lokakuussa. Osallistuttiin EU:n maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatupolitiikan uudistamiseen. Tavoite A6: Toteuma: Sovelletaan ympäristötuen seurantatutkimusten tuloksia ja suosituksia käytäntöön. Vuoden 2010 aikana valmistui useita seurantatutkimuksia ja selvityksiä, joiden tuloksia käytetään ympäristötuen kehittämiseen. MYTVAS 3 väliraportti valmistui toukokuussa ja HYÖTY- LANTA-loppuraportti joulukuussa TEHO-hankkeen loppuraportti valmistuu alkuvuodesta 2011 ja Matti Vanhasen johdolla toimiva ravinteiden kierrätysselvitys maaliskuussa Tarveke-hankkeessa selvitellään tarjouskilpailun mahdollisuuksia maatalouden ympäristön suojeluun. Arvosana: 4 Komission suosituksen mukaan ohjelmakauden loppuvuosina ympäristötukea ei enää muuteta. Seurantatutkimusten tuloksia voidaan hyödyntää siten vasta seuraavalla ohjelmakaudella, jonka valmistelu käynnistetään vuoden 2011 alussa. Tavoite A7: Toteuma: Lisätään suuren yleisön sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta tukea saavien sekä potentiaalisten tuensaajien tietoisuutta ohjelman toimenpiteiden ympäristövaikutuksista. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuoden erityisteemana oli ympäristö, minkä puitteissa tuotiin esiin keinoja maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämiseen sekä maaseudun luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpitämiseen ja hoitoon järjestämällä eri puolilla Suomea tilaisuuksia sekä suurelle yleisölle että viljelijöille ja maaseudun asukkaille. Tilaisuuksissa paneuduttiin alueiden omien ympäristökysymysten ratkaisemiseen ja niihin osallistui yhteensä henkeä. Arvosana: 4 Ympäristöteema oli esillä myös seminaareissa (yhteensä n. 260 osallistujaa), messuilla ja sidosryhmien järjestämissä tilaisuuksissa. Maaseutugaalassa jaettiin palkinnot Parhaat käytännöt -kilpailun voittajille. Ministeriö toteutti yhdessä 4H-liitto kanssa 4 6-luokkalaisille suunnatun koulukampanjan. Teemavuodesta saatu palaute on ollut myönteistä ja konkreettisena tuloksena esimerkiksi kosteikkoja on perustettu aktiivisesti. Suunnittelussa ja toteutuksessa oli mukana laaja joukko alan toimijoita.

9 9 Tavoite A8: Lisätään bioenergian tuotantoa maaseudulla ja edistetään maatilojen energiatehokkuutta. Toteuma: Vuoden 2009 alussa myönnettiin investointiavustusta (mom ) 16 maatilakokoluokkaa suuremmalle biokaasulaitokselle. Kolme hanketta on lähtenyt liikkeelle, joista yksi on valmistunut. Haastava taloustilanne ja syöttötariffinvalmistelun epäselvä tilanne ovat hidastaneet investointien alkamista. Kesällä 2010 järjestettiin uusi hakukierros ja avustusta ollaan myöntämässä seitsemälle laitoshankkeelle. Arvosana: 3 Maatilamittakaavan biokaasulaitosten rakentamiseen on mahdollista myöntää tukea maatalouden investointirahoituksen kautta. Vuonna 2010 ei myönteisiä tukipäätöksiä tehty. Valtakunnallinen bioenergian koordinaatiohanke päättyi vuoden 2010 lopussa. Hankeen jatko on valmistelussa. Maatilojen energiaohjelmaan on tähän mennessä liittynyt hieman yli sata tilaa (tavoite oli tilaa). Vuoden aikana on koulutettu energiasuunnittelijoita ja osalle ohjelmaan liittyneistä tiloista on tehty valtion tukemia energiasuunnitelmia. Tavoite A9: Toteuma: Vaikutetaan aktiivisesti pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanoon maataloudessa. Osa ilmasto- ja energiastrategian toimenpiteistä on käynnistetty ja muita on pyritty ottamaan huomioon politiikan valmistelussa. Arvosana: 3 Maatalouden investointirahoituksen kautta on mahdollista myöntää tukea maatilojen uusiutuvaa energiaa hyödyntävien energialaitosten rakentamiseen. Myönteisten tukipäätösten määrä oli edellisten vuosien tasolla (noin 120 kpl). Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2010: eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä, eläinten hyvinvointi paranee, elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A10: Maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä. Toteuma: Rehustrategian vaikutusten arviointi ja päivitys valmistuivat. Rehuvälitteistä salmonellaa koskeva lainsäädäntö valmistuu helmikuussa Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön ohjelma valmistui. Kemikaalivalvonnan keskittämisen yhteydessä valmisteltiin kasvinsuojeluaineita koskevien tehtävien siirto TUKESiin Arvosana: 4 Tavoite A11: Eläintautien sääntely vastaa uusia vaatimuksia. Toteuma: Eläintautien kokonaisuudistusta jatkettiin ja valmisteltiin kansallista sivutuoteasetusta EU-säädösten etenemisen aikataulussa. Arvosana: 3

10 10 Tavoite A12: Uudistetaan eläinsuojelulainsäädäntöä, edistetään vaihtoehtomenetelmien käyttöä tutkimuksessa, kehitetään eläinten hyvinvoinnin arviointia ja korostetaan hyvinvoinnin merkitystä parantaen samalla valvonnan toimivuutta. Toteuma: Hallituksen esitys eläinsuojelulain muuttamisesta annettiin. Valmisteltiin VN:n asetus broilereiden hyvinvoinnista. Eläinlajikohtaiset eläinten hyvinvointia koskevat asetukset annettiin VN:n asetuksina lukuun ottamatta sikoja ja turkiseläimiä. HE rikoslain 17 :n muuttamiseksi eläinsuojelurikkomusten rangaistusten tiukentamiseksi ja HE eläintenpitokiellon selventämiseksi annettiin. Lisäksi tehtiin näiden edellyttämät teknisluontoiset muutokset eläinsuojelulakiin, lakiin eläinten kuljetuksesta ja koe-eläinlakiin. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta ja hyvinvointikeskus toimivat ja eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien tutkimusta on rahoitettu edelleen. Arvosana: 3 Tavoite A13: Osallistutaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintalain toimeenpanoon. Toteuma: Ministeriö on käsitellyt kunnilta saadut vastaukset yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Osallistuttu kuntaneuvotteluihin, jotka jatkuvat keväällä Arvosana: 4 Tavoite A14: Lihantarkastuksen toimivuus varmistetaan ja kustannukset hallitaan. Toteuma: Asiaa koskeva työryhmäehdotus sekä selvityshenkilöraportti valmistuivat. Ministeriössä laadittiin hallituksen esitys (293/2010), johon lihantarkastusta koskevat muutokset sisältyivät. Määräraha on varattu valtion talousarvioon. Arvosana: 3 Tavoite A15: Tehostetaan zoonoosien torjuntaa. Toteuma: Zoonoosistrategian uudistaminen on käynnistetty. Uusitut kana-, broileri- ja kalkkunasalmonellavalvonta-asetukset tulivat voimaan helmikuussa Uudistettavat nautojen ja sikojen salmonellavalvontaa koskevat asetukset ovat olleet lausuntokierroksella Arvosana: 3 Tavoite A16: Käynnistetään Elintarviketurvallisuusviraston toiminnan arviointi. Toteuma: Arviointi on edennyt aikataulun mukaisesti. Arvosana: 4 Kala-, riista- ja porotalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2010: kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti, elinkeinokalatalouden kannattavuus paranee, vapaa-ajan kalastuksen suosio säilyy ja se tuottaa sosiaalista ja taloudellista hyötyä, suunnitelmallisella hoidolla ylläpidetään kalavarat geneettisesti monimuotoisina ja tuottavina, rajoitetaan riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja, ja kehitetään porotalouden kannattavuutta ja poromäärät mitoitetaan laidunten kestävän käytön mukaan. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A17: Ohjataan pyynnin säätelyä, laivaston mukauttamista ja valvontaa EY:n ja kansallisen lainsäädännön avulla. Toteuma: MMM:n asetuksin (10 kpl) säädeltiin silakan, kilohailin ja turskan kalastusta ja valvottiin sääntöjen noudattamista tarkastuksin merellä ja satamissa, pyyntiä VMS-järjestelmän (paikannusjärjestelmä) sekä saaliin purkua ja ensikäden kauppaa asiakirjojen (kalastuspäiväkirja, purkutodistus, sähköinen myynti-ilmoitus) avulla. Kiintiöitä ei ylitetty. Arvosana: 5

11 11 Tavoite A18: Varmistetaan elinkeinokalatalouden toimintaedellytykset ja tuetaan alan kannattavuutta. Toteuma: Kertomusvuonna maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi ammattikalastuksen sekä kalakaupan ja jalostuksen kansalliset toimintaohjelmat, joissa määritetään kullekin sektorille tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet, joilla asetetut tavoitteet pyritään saavuttamaan. Euroopan kalatalousrahastoon liittyvän toimintaohjelman nojalla tuettiin elinkeinon investointi- ja kehittämishankkeita, erityisenä painopisteenä alkutuotannon edellytysten kehittäminen. Arvosana: 4 Tavoite A19: Luodaan edellytykset kestävälle vapaa-ajan kalastukselle sekä kiinnostavien ja monipuolisten kalastusmahdollisuuksien tuottamiselle. Toteuma: Kalastuslain kokonaisuudistus -hanke eteni ja valvontasäädöksiä koskeva hallituksen esitys saatettiin eduskunnan käsittelyyn. Myös uhanalaisen eläimen suojelemiseksi esim. saimaannorpan vuoksi tehtävät kalastusrajoitussäädökset mahdollistava hallituksen esitys kalastuslain muuttamiseksi annettiin eduskunnalle ja saatettiin eduskunnan hyväksymässä muodossa voimaan. Vapaa-ajankalastuksen kehittämisstrategiaa ja valtakunnallista kalastusmatkailun kehittämisen toimenpideohjelmaa toteutettiin tulosohjauksen ja kehittämishankkeiden avulla. Suomen ja Norjan välille aikaansaatiin yhteisymmärryssopimus Tenon kalantutkimusyhteistyöstä. Arvosana: 4 Tavoite A20: Edistetään kalakantojen geneettisen monimuotoisuuden säilymistä. Huolehditaan kalakantojen säilyttämisestä ja heikentyneiden kantojen vahvistamisesta. Toteuma: Jatkettiin kansallisen kalatiestrategian ja siihen liittyvän taustaselvityksen laadintaa ja edistyttiin työssä hyvin. Kohdennettiin määrärahoja virtavesien kunnostustoimintaan, jolla tuettiin vesienhoitosuunnitelmien toteuttamista. Tutkimuslaitokselle annettiin tulostavoite rakennettujen vesistöjen kalataloudellisen hyödyntämisen tutkimusohjelman käynnistämiseen sekä muita kalakantojen säilyttämiseen ja vahvistamiseen liittyviä tavoitteita. Arvosana: 4 Tavoite A21: Metsästystä ja riistakantoja säännellään riistakantatietojen avulla. Toteuma: Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut suurimmat sallitut saalismäärät pyyntiluvanvaraisille lajeille. Susikannan taantuminen on huomioitu. Karhu- ja ilveskannan kasvua on pyritty tasaamaan aiempaa suuremmilla saalismäärillä. Hirvikanta on pienentynyt. Arvosana: 4 Tavoite A22: Kehitetään riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estämistoimenpiteitä sekä rajoitetaan vahinkoa aiheuttavien riistaeläinkantojen kasvua ottaen huomioon sekä kansalliset tavoitteet että kansainväliset velvoitteet. Toteuma: Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn on pystytty osoittamaan aiempaa enemmän avustusta. Karhujen ja ilvesten aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi on lisätty metsästystä. Hirvien aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi on ylläpidetty voimakasta verotusta erityisesti Pohjois-Suomessa. Suurpetojen sekä hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen määrä on kääntynyt laskuun. Arvosana: 4 Tavoite A23: Tuetaan porotalouden rakenteen ja kannattavuuden kehittymistä. Toteuma: Rakennetta ja kannattavuutta on tuettu porotalouden eläinkohtaisen tuen avulla. Porotalouden kannattavuus on eteläistä poronhoitoaluetta lukuun ottamatta parantanut. Eteläisen poronhoitoalueen suurpetojen aiheuttamaan ongelmaan on puututtu parantamalla suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmää. Maksetut korvaukset ovat nousseet, vaikka vahinkojen määrä on kääntynyt laskuun. Arvosana: 4

12 12 Vesitalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2010: Tavoitteena on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä vesitalous. Vesistöjen ja niiden valuma-alueiden hoidossa tavoitteena on vesistöjen hyvä käytettävyys ja tila sekä riskien hallinta, Vesihuollon edistämisessä pyritään alueellisen yhteistyön, erityistilanteisiin varautumisen sekä maaseudun vesihuollon parantamiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi parannetaan tulvariskien hallintaa ja varautumista pitkäaikaiseen kuivuuteen. Näitä tukeva ministeriön tulostavoite toteutui seuraavasti: Tavoite A24: Uudistetaan ministeriön vesivarastrategia. Toteuma: Strategian luonnos valmistui tehdyn sidosryhmäyhteistyön pohjalta. Arvosana: 4 Tavoite A25: Valmistellaan ehdotukset vesihuoltolain tarkistamiseksi. Toteuma: Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportti valmistui Raportista on saatu lausuntopalaute. Ehdotukset työstetään hallituksen esityksen muotoon vuonna 2011 sen jälkeen, kun raportissa tarkoitetut selvityshankkeet on toteutettu. Arvosana: 4 Tavoite A26: Käynnistetään tulvariskien hallintaa koskevan kansallisen lainsäädännön täytäntöönpano. Toteuma: Koordinointiryhmä on asetettu ohjaamaan ja seuraamaan lainsäädännön toimeenpanoa. Tulvariskien arviointityö etenee aikataulussa. Arvosana: 5 Metsätalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2010: metsien puuntuotannollinen käyttöaste on korkea, metsien puuntuotannollinen tila on hyvä, metsien monimuotoisuus säilyy, ja metsätalouden kannattavuus säilyy. Näitä tukeva ministeriön tulostavoite toteutui seuraavasti: Tavoite A27: Kansallinen metsäohjelma 2015:n tarkistaminen. Toteuma: Kansallinen metsäohjelma tarkistettiin toimintaympäristön muutoksia vastaavaksi suunnitellussa aikataulussa. Tarkistuksessa otettiin myös huomioon vuonna 2010 suoritetun ohjelman väliarvioinnin tulokset. VN hyväksyi periaatepäätöksenä tarkistetun ohjelman joulukuussa Arvosana: 5 Tavoite A28: Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) vaikutusten väliarviointi. Toteuma: Ohjelman väliarvio valmistui kesäkuussa Väliarvion mukaan ohjelma on lisännyt merkittävästi yhteistyötä ohjelman parissa työskentelevien tahojen välillä. Vuorovaikutus on parantunut myös maanomistajien ja ohjelman parissa työskentelevien tahojen välillä. Ohjelma on lisäksi lisännyt maanomistajien suojelumyönteisyyttä ja aktiivisuutta luonnonsuojelun päätöksenteossa. Kehittämiskohteiksi väliarvioinnissa todetaan viestintä maanomistajien suuntaan sekä ohjelman riittävien resurssien varmistaminen Arvosana: 4

13 Tavoite A29: Metsähallituksen, metsätalouden edistämisorganisaatioiden ja metsälain uudistukset. Toteuma: Metsähallituksen toimintamallin ja organisaation valmistelua jatkettiin. Valmistelusta vastanneen ministerityöryhmän linjauksen mukaisesti uusi Metsähallitus toimisi yhtenäisenä, maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön tulosohjaamana julkisoikeudellisena laitoksena. Linjausten perusteella laaditaan uusi laki Metsähallituksesta vuoden 2011 aikana. Arvosana: 4 Hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi Suomen metsäkeskuksesta. Eduskunta hyväksyi lain helmikuussa Nykyisistä 13 metsäkeskuksesta muodostetaan vuoden 2012 alusta lukien valtakunnallinen metsäkeskus, johon siirretään myös osa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tehtävistä. Tapio tulee jatkamaan metsätalouden kehittämis- ja asiantuntijaorganisaationa, joka tuottaa palveluita sekä maa- ja metsätalousministeriölle että muille tahoille. Tarkoituksena on organisoida Tapion toiminta vuoden 2014 loppuun mennessä valtion kokonaan omistamaksi yhtiöksi. Metsälakiin tehtiin perustuslaista johtuvia valtuussäännöksiä koskevia täydennyksiä ja täsmennyksiä. Lisäksi metsän uudistushakkuun jälkeisiä taimikon perustamisen määräaikoja ja taloudellisesti kasvatuskelpoisen taimikon määrittelyä tarkennettiin. Tehdyt muutokset ovat ensimmäinen vaihe metsien käsittelyn monipuolistamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Toista vaihetta valmisteltiin metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen -työryhmässä, joka jätti raporttinsa tammikuussa 2011, ja jonka perusteella metsälaki uudistetaan v Tavoite A30: Edistetään Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden saavuttamista. Toteuma: Metsähakkeen käytön lisäämiseksi maa- ja metsätalousministeriö valmisteli lain pienpuun energiatuesta. Eduskunta hyväksyi lain joulukuussa Tukijärjestelmä tulee voimaan sen jälkeen, kun Euroopan komissio on sen hyväksynyt. Arvosana: 4 Tavoite A31: Vaikutetaan kansainväliseen metsäpolitiikkaan ja EU:n metsäasioiden hoitoon. Toteuma: Vaikuttamista kohdennettiin YK:n ilmastosopimusneuvotteluihin erityisesti metsänielujen laskentatavan osalta. Cancunin ilmastoneuvotteluissa saavutettiin lisäksi kansainvälinen yhteisymmärrys kehitysmaiden metsäkadon vastaisista toimista. Biodiversiteettisopimuksen neuvotteluissa vaikutettiin useaan metsiä koskeviin päätöksiin. Yleiseurooppalaisessa metsäprosessissa jatkettiin Euroopan metsäsopimusneuvottelujen mahdollista käynnistämistä. Arvosana: 4 EU:n metsäasioiden osalta määriteltiin Suomen linjauksia ja toimittiin niiden pohjalta aktiivisesti mm. EU:n metsästrategian ja toimintaohjelman uudistamisessa, metsätaloustoimenpiteiden roolista osana tulevaa EU:n maaseudun kehittämispolitiikkoja, metsien rooli ilmastonmuutoksessa, metsien EU:n rooli energia- ja ilmastopaketissa sekä puutuotteiden julkiset hankinnat. Lisäksi neuvoteltiin EU:n asetus laittomien hakkuiden vastaisiksi lisätoimiksi. Suomen kansallisen koordinaation vahvistamiseksi perustettiin EU:n metsäjaosto. Yhteistyötä jäsenmaiden ja muiden toimijoiden kesken on tiivistetty. 13

14 14 Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2010: kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden, käsittelemällä kiinteistöjen kirjaamisasiat tehokkaasti, asianosaisten oikeuden turvaavalla tavalla, turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus, kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita ja niiden laaja ja monipuolinen käyttö yhteiskunnassa helpottaa kansalaisten arkea, tehostaa hallintoa ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä (tietovarantojen hyödyntämisessä hakukertojen kasvu vähintään 3 % edellisvuodesta), ja paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytettävissään menetelmiä ja palveluita, jotka mahdollistavat tehokkaan yhteiskäytön ja poistavat tarpeettoman päällekkäisen tiedonkeruun. Näitä tukeva ministeriön tulostavoite toteutui seuraavasti: Tavoite A32: Ohjataan ja seurataan paikkatietoinfrastruktuurista annetun lain (421/2009) toimeenpanoa. Toteuma: Asetettiin paikkatietoasiain neuvottelukunta toimikaudeksi Neuvottelukunta kokoontui kolme kertaa. Maanmittauslaitoksen vastuulle kuuluvista tukipalveluista sovittiin tulossopimuksessa ja niiden toimeenpanoa seurattiin säännöllisissä seurantakokouksissa. Arvosana: 4 Tavoite A33: Toimitaan INSPIRE-direktiivissä tarkoitettuna yhteystahona. Toteuma: Toimitettiin komissiolle ensimmäinen INSPIRE-direktiivin toimenpanoa koskeva raportti ja toimeenpanon seurantatieto direktiivin ja toimeenpanosääntöjen mukaisesti. Valmisteltiin ja osallistuttiin INSPIRE-hallintokomitean kokouksiin. Välitettiin toimeenpanoon liittyvää tietoa komission ja kansallisten toimijoiden kesken. Arvosana: 4 Kestävä kehitys, luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristönsuojelu Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2010: luonnonvaroja käytetään uuteen tietoon perustuen aikaisempaa kestävämmin ja ympäristöhaitat vähentyvät, ilmasto- ja energiapolitiikan toimet taittavat kasvihuonekaasupäästöjä vähenevään suuntaan ja tieto nieluista, erityisesti maaperänieluista tarkentuu, vieraslajien aiheuttamia haittoja tunnistetaan valmisteltavan strategian pohjalta, suo- ja turvemaiden kokonaisvaltainen tarkastelu valmisteltavan strategian/ohjelman avulla luo paremman pohjan näiden luonnonvarojen käytölle. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A34: Toimeenpannaan ilmasto- ja energiastrategiaa maa- ja metsätalouden päästöjen ja nielujen osalta. Toteuma: Ilmasto- ja energiastrategiaa maa- ja metsätalouden päästöjen ja nielujen osalta on toimeenpantu suunnitellusti. Arvosana: 4 Tavoite A35: Valmistellaan kansallista vieraslajistrategiaa. Toteuma: Kansallinen vieraslajistrategia on valmis ja kansalaisten kuultavana. Arvosana: 4

15 15 Tavoite A36: Valmistellaan kansallista suo- ja turvemaiden strategiaa. Toteuma: Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia on valmis, ja luovutetaan ministerille Arvosana: 5 Tavoite A37: Toimeenpannaan biologista monimuotoisuutta koskevaa strategiaa ja kansallista toimintaohjelmaa Toteuma: Biologista monimuotoisuutta koskevaa strategiaa ja kansallista toimintaohjelmaa on toimeenpantu suunnitellusti. Arvosana: 4 Tavoite A38: Toimeenpannaan kansallista ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategiaa. Toteuma: Kansallista ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategiaa on toimeenpantu suunnitellusti. Arvosana: 4

16 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Siirtomenojen vaikuttavuutta on käsitelty momenteittain kokonaisuuksina (kokonaiskäyttö kirjanpitoyksiköstä riippumatta). Siirtomenomomentit: EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) ja käyttö euroa Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Ohjelman toteutus on ollut tehokasta. Yritysrahoituksen avulla on kauden aikana toteutettu yli yrityksen investointi-, kehittämis- tai aloittamishanketta. Hakemuksia on käsitelty yhteensä yli 7 000, joista lähes on vastaanotettu paikallisessa kehittämisryhmässä. Koulutus- ja kehittämishankehakemuksia on hyväksytty noin 2 500, mistä noin paikallisten toimintaryhmien rahoituksella. Uusia hankkeita on käynnistetty 394 milj. eurolla, josta vuonna ,3 milj. euroa. Toiminnan tuloksellisuus: Tuloksena on maaseudun elinkeinojen monipuolistuminen, uusien yritysten käynnistyminen, yritysten liikevaihdon ja menestyksen parantuminen, matkailutulojen kasvu sekä maaseudulla asumisen edellytysten paraneminen monin tavoin. Tuloksia mitataan hankekohtaisilla tulos- ja tuotosindikaattoreilla. Vuotta 2010 koskevat indikaattoritiedot on saatavilla vuoden 2011 maaliskuussa. Siirtomenomomentti: Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotoista tukien osuudet ovat seuraavat: Kansallinen tuki noin 14 % EU-tulotuki on noin 13 % Ympäristötuki noin 8 % Luonnonhaittakorvaus noin 10 % Tuen merkitys maataloustulon kannalta on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin sen osuus tuotoista. Maataloustulon kokonaismäärän arvioidaan olevan vuoden 2009 maataloustuloa alempi. Maataloustuotannon määrä säilyi aiempien vuosien tasolla. Toiminnan tuloksellisuus: Maatalouden kansallista tukea maksettiin lähes kaikille tiloille. Tukea hakeneita tiloja oli yhteensä noin tilaa. Vuoden 2010 tuotannolle tukea arvioidaan maksettavan noin 586 miljoonaa euroa, mikä on aiempia vuosia enemmän. Summaa kohotti erityisesti kertaluontoinen maidon väliaikainen lisätuki (22 milj. euroa).

17 17 Siirtomenomomentti: EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: EU-tulotuki korvaa osittain maataloustuotteiden hallinnollisten hintojen alenemista. EU-markkinatukea (vienti- ja sisämarkkinatuet) käytetään EU komission avaamiin maataloustuotteiden vientitukijärjestelyihin, yksityisen varastoinnin tukeen ja muihin maataloustuotteiden markkinoita ohjaaviin toimenpiteisiin. Toiminnan tuloksellisuus: EU-tulotukea maksettiin runsaalle tilalle yhteensä noin 548 milj. euroa, mikä oli n. 4 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Ns. maidon kriisitukea maksettiin kertaluonteisesti noin 4,7 milj. euroa. Momentti sisältää myös lypsylehmäpalkkion ennakon maksun, jota on rahoitettu kansallisin varoin 2,8 milj. eurolla. Modulaatioprosentti nousi edellisvuodesta yhdellä prosenttiyksiköllä ja oli 8 %. Pidätys tehtiin ennen tuen maksamista suoraan yli euron tuista. EU-markkinatukea maksettiin yhteensä noin 10 milj. euroa eli 48 % edellisvuotta vähemmän. Syynä vähennykseen oli maitotuotteiden vientituen poistaminen käytöstä loppuvuodesta. Komissio katsoi, ettei EU:n maitosektoria kohdanneen kannattavuuskriisin lieventäminen vaatinut enää vientitukea. Muita tuen käyttökohteita olivat mm. EU:n koulumaito-ohjelma ja voin yksityinen varastointi. Siirtomenomomentti: Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja eituotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa, josta MMM (kpy 440) euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Ympäristötukien tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi niin, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, maatalouden luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurimaisemien säilyminen turvataan sekä tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimuksen (MYTVAS 3) väliraportin mukaan maatalouden typpi- ja fosforikuormitus on vähentynyt. Maatalouden ympäristötuki on vaikuttanut merkittävästi tähän kehitykseen. Eläinten hyvinvointia edistävien tukien tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kohentuminen sekä tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Ei-tuotannollisia investointeja ovat monivaikutteisen kosteikon perustaminen sekä arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen. Monivaikutteisilla kosteikoilla edistetään vesiensuojelua maatalouden voimakkaasti kuormittamilla vesistö- ja rannikkoalueilla, parannetaan linnuston elinolosuhteita ja palautetaan peltoalueilta kuivatustoimenpiteiden myötä hävinneitä elinympäristöjä ja lisätään purovesistöjen merkitystä eliöstön kulkureitteinä. Samalla edistetään riista-, kala- ja raputaloutta ja maaseutumaiseman hoitoa. Toiminnan tuloksellisuus: Maatalouden ympäristötukia maksettiin tilalle ja eläinten hyvinvointia edistäviä tukia tilalle. EU:n osuus momentin menoista oli n. 100 milj. euroa. Siirtomenomomentti: Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on varmistaa maan maatalouskäyttö epäsuotuisilla alueilla vaikuttaen siten elinkelpoisten maaseutuyhteisöjen säilymiseen, ylläpitää maaseutua sekä ylläpitää ja edistää kestäviä viljelyjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon erityisesti ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset. Toiminnan tuloksellisuus: Luonnonhaittakorvausta maksettiin tilalle. EU:n osuus momentin menoista oli n. 117 milj. euroa.

18 18 Siirtomenomomentti: Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Luopumistuella edistetään pellon siirtymistä jatkajalle tai toisten tilojen lisämaaksi. Maatalouden harjoittajien keski-ikä on noussut 1990-luvun puolivälistä lähtien noin 3,5 vuodella nykyiseen 50 vuoteen. Pääasiallisena syynä tähän kehitykseen on ollut alkavien viljelijöiden vähäinen määrä. Toisaalta tämä on mahdollistanut olemassa olevien tilojen rakennekehityksen. Toiminnan tuloksellisuus: Luopumistuen myöntämistä koskeva ennakkopäätös tehtiin 382 tilalle. Porotilaluovutuksia oli 5 tapausta. Vuonna 2007 käyttöönotetun luopumistukijärjestelmän piiriin on vuoden 2010 loppuun mennessä tullut yhteensä tilaa ja luopujaa. Näistä sukupolvenvaihdoksen perusteella on luopunut 1 934, lisämaamyynnin perusteella 400 ja lisämaavuokrauksen perusteella 274 luopujaa. Porotilaluovutusten nojalla on luopumistuen piiriin tullut 16 luopujaa. Erilaisten maatalouden varhaiseläkejärjestelmien piirissä oli vuoden 2010 lopulla kaikkiaan noin henkilöä. Luopumistukia maksettiin noin 132,73 milj. euroa. Pellonmetsitystukea maksettiin noin 0,7 milj. euroa ohjelmakauden metsityksistä. Ohjelman viimeiset tulonmenetyskorvaukset tulevat maksettaviksi vuonna Siirtomenomomentti: Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Korkotuella helpotetaan investoinneista tai tilanpidon aloittamisesta viljelijöille aiheutuvia pääomakustannuksia, mikä osaltaan edistää maatalouden rakenteen kehittymistä ja parantaa maatalouden kannattavuutta. Toiminnan tuloksellisuus: Korkotukilainojen myöntövaltuus oli noin 447,2 milj. euroa, josta edelliseltä vuodelta siirtynyttä käyttämättä jäänyttä valtuutta oli noin 147,2 milj. euroa. Lainoja myönnettiin noin 235,2 milj. euroa eli suurin piirtein saman verran kuin vuonna Muun muassa taloustilanteen epävarmuus on heijastunut viljelijöiden investointihalukkuuteen. Korkotukea maksettiin kaikkiaan noin 13,9 milj. euroa, mikä on 17,9 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Korkotukimenojen aleneminen johtuu ennen kaikkea markkinakorkojen tason jyrkästä laskusta vuoden 2008 viimeisestä neljänneksestä lähtien ja tason säilymisestä edelleen matalana vuoden 2010 aikana. Vuoden lopussa korkotuettuja lainoja oli voimassa kappaletta ja niiden lainakanta eli jäljellä oleva pääoma oli milj. euroa. Lainakanta kasvoi vuoden 2010 kuluessa 20,4 milj. euroa.

19 19 Siirtomenomomentti: Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Määrärahalla tuettiin kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla (1094/1996) yksityismetsissä tehtyjä metsänhoito- ja perusparannustöitä, energiapuun korjuuta ja haketusta sekä näitä tukevaa kokeilu- ja selvitystoimintaa. Valtio tukemat toimenpiteet ovat yksityismetsätaloudellisesti kannattamattomia, mutta yhteiskunnan näkökulmasta tärkeitä puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi. Toimenpiteet ovat osa Kansallinen metsäohjelma 2015:n toteutusta. Tuloksellisuus ja arvio vaikuttavuudesta: Määrärahaa oli käytettävissä yhteensä 80,280 milj. euroa, joten määräraha käytettiin täysimääräisesti. Töille asetetut suoritetavoitteet eivät aivan toteutuneet kaikissa työlajeissa, koska ennalta arvaamattomista myrsky- ja myyrätuhoista aiheutuneisiin metsänuudistamistöihin jouduttiin käyttämään arvioitua enemmän tukirahoitusta. Valtion tukemien metsänhoito- ja perusparannustöiden suora työllisyysvaikutus oli vuonna 2010 yhteensä yli htv:n suuruinen. Työlaji/työlajiryhmä Käytetty tuki, milj. euroa Suoritetavoite Tulos Tulos tavoitteesta, % Nuoren metsän hoito, pystykarsinta 28, ha 1) ha 1) 92 Energiapuun korjuu haketus 14,5 3,0 ei asetettu ei asetettu 2,1 milj. k-m 3 1,7 milj. i-m Metsänuudistaminen 2) 11, ha ha 103 Juurikäävän torjunta 2,7 ei asetettu ha - Metsäteiden rakentaminen perusparannus 1,3 9,3 243 km km 221 km km Kunnostusojitus 9, ha ha 89 Kokeilu- ja selvitystoiminta 0,2 ei asetettu - - 1) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen pinta-alan. 2) Sisältää työlajit: metsänuudistaminen, terveyslannoitus ja kulotus.

20 Toiminnallinen tehokkuus Hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuonna 2010: Toiminnallinen tehokkuus Ministeriön toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan. Tavoite B1: Toteuma: Ministeriön toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan. Tiken tuottamat palvelut muutettiin vuoden 2011 alusta lukien asiakasrahoitteisiksi, mikä ohjaa toimintaa paremmin asiakkaiden tarpeisiin perustuvaksi. Perustettiin asiakasohjausryhmä Tiken tuottamia palveluja varmistamaan. Arvosana: 3 Ministeriö tilasi ulkopuoliselta palveluntuottajalta selvityksen Tiken tuottamien hallinnon tukipalveluiden uudelleenjärjestelystä tilanteessa, jossa Tike ei niitä enää tuota. Tarkistetun aikataulun mukaan sovittiin, että muutoksia ei tehdä vielä vuonna Ainoastaan kuriiripalvelut on siirretty ulkopuolisen palveluntuottajan hoidettavaksi. Ministeriössä tehtiin ELY- ja AVI-ohjauksen järjestämis- ja vakiinnuttamistyötä. ELY-ohjaukseen liittyvä MMM:n työryhmä perustettiin Ministeriön tuottavuusohjelma tarkistettiin osastojen esitysten perusteella. Valtion konsernihankkeisiin liittyviä uusia tietojärjestelmiä ei otettu käyttöön vielä vuonna 2010 poikkeuksena kohdassa B3 olevat VIP-palvelut. Toimintatapojen muutostarpeita koskevat selvitykset aloitetaan vuonna Ministeriön uusi hankintaohjesääntö tuli voimaan lukien. Hankintaohjesääntö on toteutettu ottaen huomioon vahvistettu valtion konsernitason hankintastrategia. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä toimintamenosäästöistä asetettiin virastoille useita toiminnan tehostamiseen liittyviä tavoitteita. Päätöksessä edellytetty 8 % matkamenojen vähennys 2011 mennessä toteutui ministeriössä jo vuoden 2010 osalta. Periaatepäätöksen pohjalta tehtävä myyntilaskujen sähköistämisprojekti aloitettiin vuoden 2010 loppupuolella. Ostolaskujen osalta edellytetty sähköistäminen on ministeriön osalta jo suoritettu. Verkkopalkka otettiin käyttöön kesäkuussa 2010 Tavoite B2: Toteuma: Hallinnonalan virastojen tuottavuusohjelmat tarkistetaan hyväksytyn valtiontalouden kehyspäätöksen johdosta. Vuotta 2010 koskeviin tulossopimuksiin sisällytettiin virastojen tuottavuusohjelmien sisältö ja tarvittavat tuottavuustoimenpiteet. Arvosana: 4 Tavoite B3: Toteuma: Uudistetaan maa- ja metsätalousministeriön työasemat. Ministeriön työasemat vaihdettiin uusiin ja palvelutoimittajaksi tuli Tiken sijasta VIP (Valtion yhteinen IT-palvelukeskus). Hanke viivästyi pahasti, muutoksen aikana laitteiden ja sovellusten käytettävyys häiriintyi tehtävien hoitoa haittaavalla tavalla. Asetettuja työasemajärjestelmän laatu- ja toimivuustavoitteita ei ole saavutettu täysin vieläkään. Arvosana: 2

21 21 Tavoite B4: Toteuma: Määritellään maa- ja metsätalousministeriön tietoturvallisuuden ja tietoteknisen varautumisen vaatimustasot. Vaatimustasojen perustana oleva valtioneuvoston asetus tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681/2010) astui voimaan luultua myöhemmin vasta Valtiovarainministeriö antoi asetuksen soveltamisohjeen Ministeriö laati asetus- ja ohjeluonnosten perusteella alustavan arvion ministeriön tietoturvallisuuden tilanteesta ja tietoturvallisuuden turvallisuuden perustason saavuttamisen edellyttämistä toimenpiteistä. Ministeriön valmiussuunnittelun ja -harjoitusten yhteydessä on erikseen arvioitu ICT-varautumisen tasoa ja kriittisiä kohtia. Tavoitteen toteuttamista jatketaan vuonna Arvosana: 3 Tavoite B5: Toteuma: Vahvistetaan hallinnonalan tutkimusta osana valtion sektoritutkimusjärjestelmää. LYNET-yhteenliittymälle on asetettu ohjausryhmä. Tutkimuslaitosten tulosohjauksen yhdenmukaisuutta on kehitetty sekä ministeriön sisällä että MMM:n ja YM:n välillä. Arvosana: 4 MMM on osallistunut sektoritutkimuksen neuvottelukunnan ja jaostojen työhön aktiivisesti. Osaaminen, työ ja hyvinvointijaostossa valmistui kaksi laajaa esiselvitystä. Näiden pohjalta valittiin jatkovalmisteluun aihe "Eri kuluttajaryhmille kohdentuvien ohjauskeinojen kokonaisvaltainen tarkastelu liittyen ravitsemukseen, terveyteen ja kestäviin elintarvikevalintoihin", jota rahoittavat useat ministeriöt (MMM, TEM, OKM, STM). Hanke alkaa vuoden 2011 alkupuolella. Muu toiminnallinen tehokkuus Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämisen tunnusluvut: Toteuma 2008 Toteutuma 2009 Toteutuma 2010 Tietotekniikan käyttökulut, Tietotekniikkainvestoinnit,

22 Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus (MMM) Toiminnan taloudellisuuden ja tuottavuuden tunnuslukuina on seuraavissa taulukoissa esitetty mm. työajanseurantaan perustuva ministeriön toiminnan kustannusten ja henkilötyövuosien jakauma politiikkasektoreittain ja tehtävittäin. Tehtäväjako perustuu valtiovarainministeriön suositukseen. Toiminnan kustannuksiin (36,6 milj. euroa, mistä toimintamenomomentilta 28,8 milj. euroa ja muilta momenteilta 5,9 milj. euroa) sisältyy 1,9 milj. euroa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tuottamien maksuttomien palveluiden arvona sekä 0,03 milj. euroa pääomakuluja. Hallinnosta ja tukipalveluista aiheutuneet yleiskustannukset (8,2 milj. euroa) on laskennassa vyörytetty tehtäville ja politiikkasektoreille. Kustannuslaskennan tuloksiin on vaikuttanut se, että vuoden 2010 osalta ei kustannuksiin ole enää luettu yhteisrahoitteisen toiminnan osuuksia toisille valtion virastoille. Lisäksi maaseudun kehittämisen teknisen avun muuttuneet kirjausmenettelyt ovat vaikuttaneet kustannuslaskelmien tuloksiin. Maa- ja metsätalousministeriön toteutunut henkilötyövuosimäärä oli Tahti-järjestelmän antaman tiedon mukaan 311, mistä toimintamenomomentilta palkattujen osuus oli 284 ilman teknisen avun henkilöitä ja yliopistojen rahoittamaa osuutta harjoittelijoiden palkkauksesta. Toimintamenoista maksettu teknisen avun henkilöstö oli 12 henkilötyövuotta ja harjoittelijoiden yliopistojen rahoittama osuus 3 henkilötyövuotta. Muiden momenttien määrärahasta maksettiin 12 henkilötyövuotta. Ministeriössä omassa seurannassa on yhden henkilötyövuoden ero Tahti-järjestelmään verrattuna johtuen Tahtijärjestelmän erilaisesta laskentatavasta mutta tässä tilinpäätöksessä on käytetty Tahti-järjestelmän lukuja. Maa- ja metsätalousministeriön tuottavuusohjelman ja vuoden 2010 talousarvion momentin perusteella vuonna 2010 ministeriöstä tulee vähentää 5 henkilötyövuotta vastaava henkilöstö. Se oli otettu huomioon vuoden 2010 henkilötyövuosikiintiössä, mikä on 291. Tähän lukumäärään sisältyy 5 henkilötyövuotta vastaava ostopalvelu, joten varsinainen ministeriön henkilöstön määrää kuvaava kiintiö on 286 henkilötyövuotta. Tilinpäätöksen mukaan tavoitetta vastaava toteutuva henkilötyövuosimäärä on 284. Koska toteuma alitti kiintiön, ministeriö toteutti siten tuottavuusohjelman ja talousarvion mukaisen henkilöstövähennyksen vuonna 2010.

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kirjanpitoyksikköön kuuluvien virastojen toimintakertomukset 3 1.1 Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 M72059 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tilivirastoon kuuluvien virastojen toimintakertomukset 3 1.1 Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

01. (30.90 ja 91) Hallinto

01. (30.90 ja 91) Hallinto 01. (30.90 ja 91) Hallinto S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joita hallinto tukee

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIR- JANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIR- JANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIR- JANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus 3 1.1. Johdon katsaus 3 1.2 Vaikuttavuus 4 1.3 Toiminnallinen

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 920/03.03.00/2016 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset Vuoden 2015 ympäristösopimusten (2014-2020) toisen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen SISÄLLYS Maanmittauslaitoksen esittely Hallinnon järjestelmät johtamisen tukena Vaikuttava

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.fi Esityksen sisältö: Maatilojen energiaohjelman esittely tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217 RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

23.4.2009 Ahvenanmaan osallistuminen EU-asioiden käsittelyyn sekä maakunnan mahdollisuudet vaikuttaa niihin OM

23.4.2009 Ahvenanmaan osallistuminen EU-asioiden käsittelyyn sekä maakunnan mahdollisuudet vaikuttaa niihin OM Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston, jotka hyväksyttiin 9..20 Kataisen hallituskaudella voimassa oleviksi 9..20 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 Pääministeri Kataisen hallituskaudella voimassa olevat

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011 Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011 Tiina Pullola MMM Elintarvike- ja terveysosasto Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö 1 Neuvottelukunnan tehtävät

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Ajankohtaista tukipolitiikasta

Ajankohtaista tukipolitiikasta Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Yritysten hallinnollinen taakka Yritysten hallinnollisella taakalla tarkoitetaan lainsäädännön

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 2 MTK:n organisaatio 2010 3 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset Muistio maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemiseen 6.10.2015 Maa- ja metsätalousministeriö, luonnonvaraosasto Neuvotteleva virkamies Heikki Piiparinen METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Jouni Tammi Luonnonvaraosasto Sisältö Rakennettujen vesistöjen hoidon kehittäminen yhteistyö kalaja

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot