MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011"

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kirjanpitoyksikköön kuuluvien virastojen toimintakertomukset Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi (koko kirjanpitoyksikkö 440) Tilinpäätösanalyysi (MMM = Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviointilautakunta) Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintakertomus Johdon katsaus Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Maaseutuviraston toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi (talousarvion toteutuminen) Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitus 142

3 3 1. Kirjanpitoyksikköön kuuluvien virastojen toimintakertomukset Maa- ja metsätalousministeriön kirjanpitoyksikköön (440) kuuluivat vuonna 2011 ministeriön lisäksi Maaseutuvirasto (MAVI) ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike) sekä Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja Eläinlääkintävahinkojen arviointilautakunta. Ministeriön lisäksi tulosohjattujen virastojen (MAVI ja Tike) toimintakertomukset on esitetty tässä kirjanpitoyksikön tilinpäätöksessä erikseen.

4 4 1.1 Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus Johdon katsaus Vuotta 2011 leimasi yleinen epävarmuus kansainvälisessä toimintaympäristössä. Maailmantalouden epävakaat talousnäkymät heijastuivat sekä maatalous- että metsätuotteiden hintatasoihin. Talouskasvun hidastuminen sekä Suomessa että maailmalla lisäsi tarvetta valtiontalouden tasapainottamiseen. Hallituksen muodostamisen pitkittyminen puolestaan hidasti usean poliittista linjausta vaativan asian etenemistä vaalien jälkeen. Uuden hallituksen aloitettua ministeriössä käynnistettiin ripeästi hallitusohjelman ruokapolitiikkaan ja metsätalouteen kohdistuneiden linjausten mukaiset toimenpiteet. Kansalaisten kiinnostus ruokaan jatkui vahvana. Ruuan alkuperästä ja tuotantotavasta haluttiin lisää tietoa. Lähi- ja luomuruuan kysyntä jatkui vahvana ja ministeriö loi edellytyksiä tähän kysyntään vastaamiselle. Pieniin elintarvikeyrityksiin kohdistuvia vaatimuksia lievennettiin, jotta niiden toimintaedellytykset paranisivat. EU:ssa hyväksyttiin kuluttajainformaatiota koskevat esitykset, jotka mahdollistavat entistä selkeämmin tuotteiden alkuperän merkinnän. Maatalouspolitiikan osalta koko vuoden keskeisin painopiste oli EU:n maatalouspolitiikan uudistamiseen vaikuttaminen. Komission lokakuussa antama esitys sisälsi Suomen tavoittelemat epäsuotuisten alueiden tukijärjestelmän parannukset sekä nykyisen tasoisen mahdollisuuden tuotantoon sidottuihin tukiin. Ministeriön pitkäjänteisen vaikuttamistyön jälki näkyi esityksissä. Euroopan Parlamentin vahvistunut rooli päätöksenteossa lisäsi ministeriön toimintaa parlamentin jäsenten suuntaan. Työ uudistuksen parissa jatkuu vielä vuosina 2012 ja Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan uudistamista koskevat esitykset saatiin komissiosta kesäkuussa. Tavoitteena on siirtyä nykyistä kestävämpään kalastuspolitiikkaan. Komissio antoi myös esityksen Itämeren alueen lohenhoitosuunnitelmaksi, jolla pyritään parantamaan Itämeren lohikantojen tilaa. Molemmista esityksistä käytiin aktiivista keskustelua muiden jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kanssa. Kansallista lohipolitiikkaa koskeva keskustelu jatkui vilkkaana. Ministeriö järjesti yhteistyökumppaneille seminaarin, jossa pohdittiin keinoja asian ratkaisemiseksi. Vaelluskalojen kannan parantamiseen tähtäävän kalatiestrategian valmistelu saatiin päätökseen. Pitkään valmisteilla ollut kalastusoppaita koskeva esitys annettiin eduskunnalle. Kalastuslain kokonaisuudistuksen laajapohjainen uudistaminen jatkui kolmatta vuotta työryhmässä. Saimaannorpan suojelutyötä tehostettiin kieltämällä verkkokalastus alkukesästä vapaaehtoisen rajoitusalueen ulkopuolella. Metsäsektorilla saatiin pitkään valmisteilla ollut metsäkeskusuudistus päätökseen. Eduskunnan hyväksyttyä asiaa koskevan esityksen päätettiin toimeenpanoon liittyvistä kysymyksistä, kuten Metsäkeskuksen sijaintipaikasta. Metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen laitettiin vireille. Metsälain uudistamistyössä etsittiin mahdollisuuksia vähentää metsänomistajiin kohdistuvaa säätelyä. Eduskunta hyväksyi Suomen riistakeskusta koskevan lainsäädännön ja keskuksen toiminta käynnistettiin. Keskeiselle sijalle keskuksen työssä nostettiin petopolitiikan hallinta. Keskustelu Suomen suurpetopolitiikasta jatkui vilkkaana. Norjan ja Ruotsin kanssa solmittiin suurpetoja koskeva yhteistyösopimus. Ministeriön sektoritutkimuslaitosten yhteistyötä tehostettiin. Samalla käynnistettiin toimipaikkaverkoston kehittäminen. Maa- ja metsätalousministeriö nimesi ELY-keskusten ehdotusten pohjalta merkittävät vesistö- ja meritulvariskialueet, joille lähivuosien aikana laaditaan tulvariskien hallintasuunnitelmat. Samassa yhteydessä ministeriö asetti myös tulvaryhmät yhteistyöelimiksi merkittäville tulvariskialueille. Vuosi 2011 oli uuden Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission ensimmäinen toimintavuosi. Tornion ja

5 Haaparannan nimeäminen merkittäviksi tulvariskikohteiksi ovat osoitus Suomen ja Ruotsin yhteistyön toimivuudesta. 5

6 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus (koko kirjanpitoyksikkö 440) Arvosanojen arviointiperusteet: - Tavoitteen arvosana-oletus on 4; eli jos tavoite on saavutettu > arvosana 4. - Mikäli asetettua tavoitetta ei ole, arvioidaan toteutuma suhteessa objektiiviseen maksamiin. 1 Heikko (= toimenpidettä ei ole aloitettu tai ei toteutunut lainkaan) 2 Välttävä 3 Tyydyttävä 4 Hyvä (= toimenpide toteutui asetetun tavoitteen mukaisesti) 5 Erinomainen (= toimenpide toteutui asetettua tavoitetta selvästi paremmin) Maaseudun kehittäminen Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: Maaseutu säilyy asuttuna ja elinvoimaisena, maaseutu säilyy kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä sekä harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehitys muuttuu tasapainoiseksi, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A1: Seurataan ja arvioidaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamista sekä varmistetaan maaseudun nuoriin aikuisiin ja maaseutualueiden elämänlaatuun liittyvän teemavuoden onnistuminen. Toteutuma: Ohjelman seuranta toteutui suunnitelmien mukaan. Arvioinnin toteutusta jatkettiin suunnitelman mukaisesti. Arvioinnin osalta MMM esitti kehitysehdotuksia, koska ohjelmakauden ajaksi laadittu jatkuva arviointi (sisältäen väli- ja jälkiarvioinnin sekä vuosiraportit) ei ole sisällöltään vastannut MMM:n tilausta. Maaseudun nuoriin aikuisiin ja maaseutualueiden elämänlaatuun liittyvä kampanja onnistui ja se sai näkyvyyttä valtakunnallisessa mediassa ja teeman toteutustavat herättivät kansainvälistäkin kiinnostusta. Arvosana: 4 Tavoite A2: Toteutuma: Käynnistetään vuonna 2014 alkavan EU-osarahoitteisen maaseudun kehittämisohjelman valmistelu. Uuden ohjelmakauden valmistelutyöryhmät ja useat alatyöryhmät aloittivat uuden ohjelman toimenpiteiden suunnittelun. Neuvoston työryhmätyö ja siihen liittyvä kansallinen valmistelu käynnistyivät suunnitelmien mukaisesti. Arvosana: 4 Tavoite A3: Vahvistetaan poikkihallinnollista maaseutupolitiikkaa toteuttamalla valtioneuvoston maaseutupoliittista selontekoa ja maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa sekä kehittämällä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaa. Toteutuma: Valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon ja maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttaminen on edennyt suunnitelman mukaisesti. MMM:n tilaama Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ulkopuolinen arviointi valmistui Sen ehdotuksia aletaan työstää YTR:n työn kehittämiseksi. Arvosana: 3

7 7 Maatalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: maataloustuotannon ja elintarvikeketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen ja tuotannon jatkuminen koko Suomessa, kotimaisen elintarvikeketjun ja erityisesti kuluttajien arvojen ja odotusten huomioon ottaminen elintarviketuotannossa, maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen; ja maatalousperäisen bioenergiatuotannon lisääminen. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A4: Toteutuma: Vaikutetaan EU:n maatalouspolitiikan ja LFA-aluejaon uudistukseen siten, että suomalaisen maatalouden toimintaedellytykset säilyvät. Valmistelutyö on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Arvosana: 4 Tavoite A5: Toteutuma: Selvitetään konkreettisia keinoja maatilojen kannattavuuden ja viljelijöiden tulokehityksen parantamiseksi. Maatalouden viljelijätukijärjestelmiä sovellettiin aiempien vuosien tapaan. Määrärahojen tasossa ja yksikkötukien tukitasoissa ei tapahtunut merkittävää muutosta. Arvosana: 4 Maatalouden kannattavuustyöryhmä päätti työnsä loppukeväästä Työryhmä loi useita ehdotuksia maatalouden kannattavuutta tukevista toimenpiteistä. Maatalouden kannattavuuden parantamiseen tähtäävää tutkimusta ja kehittämishankkeita tuettiin Maatilatalouden kehittämisrahaston ja EU:n osarahoittamien maaseudun kehittämisohjelmien varoin. Tavoite A6: Toteutuma: Huolehditaan maatalouden taloudellisten toimintaedellytysten säilymisestä koko maassa mm. riittävillä taloudellisilla kannustimilla. Maatalouden viljelijätukijärjestelmää sovellettiin aiempien vuosien tapaan. Maatalouden energiaveron palautukseen hallitusohjelmassa sovittu leikkaus 18 milj. euroa peruttiin osana vuoden 2011 syksyllä saavutettua raamisopimusta. Arvosana: 4 Vuonna 2011 otettiin käyttöön tuotantosidonnaisina tukina EU:n peltokasvien tuotantopalkkio öljy- ja viljakasveille sekä teuraskaritsan laatupalkkio. Siementuotannon sekä ruoka- ja ruokateollisuusperunatuotannon strategiat valmistuivat. Niissä haettiin alan menestystekijöitä muuttuvassa toimintaympäristössä. Strategian ehdotusten mukaisesti käynnistettiin siementuotannon sekä ruoka- ja ruokateollisuusperunan kehittämishankkeita. Toteutettiin sika- ja siipikarjatalouden kehittämishankkeiden toisen vaiheen hankehaku. Tavoite A7: Toteutuma: Sovelletaan maatalouden ympäristöasioita käsittelevien tutkimusten tuloksia ja suosituksia käytäntöön sekä lisätään tuensaajien ja suuren yleisön tietoisuutta tutkimustuloksista. Tutkimustuloksia on hyödynnetty uuden kauden valmistelutyöryhmissä toimenpiteiden suunnittelussa. Tutkimuksista on järjestetty seminaareja (mm. Hyötylanta, Tarveke, TEHO) ja tuloksia on tuotu esiin viranomaisille suunnatuilla neuvottelupäivillä. Ympäristö2010 -teemavuoden kiertueen tilaisuudet jatkuivat vuoden 2011 viljelijätukihaun aikana. Arvosana: 4

8 8 Tavoite A8: Toteutuma: Käynnistetään valtioneuvoston ruokapoliittisen selonteon toimeenpano. Toimeenpano on lähtenyt liikkeelle suunnitellun mukaisesti. Ruokaketjun toimenpideohjelman avulla osaltaan toimeenpannaan ruokapoliittista selontekoa. Arvosana: 4 Tavoite A9: Toteutuma: Lisätään bioenergian tuotantoa maaseudulla ja edistetään maatilojen energiatehokkuutta. Vuosina myönnettiin investointiavustusta (mom ) yhteensä 23 maatilakokoluokkaa suuremmalle biokaasulaitokselle. Niistä 16 hankkeesta, joille avustus on myönnetty vuonna 2009, 6 hanketta on käynnistynyt (näistä 1 on valmistunut ja kolme on lähes valmiita). Hankkeista 8 on rauennut vuoden 2012 alkuun mennessä. Hankkeista, joille avustus on myönnetty vuoden 2010 lopussa tai 2011 alussa (yhteensä 7), kolme on käynnistynyt. Momentti ei ole vuoden 2012 talousarviossa. Arvosana: 3 Maatilamittakaavan biokaasulaitosten rakentamiseen on mahdollista myöntää tukea maatalouden investointirahoituksen kautta. Vuosina hakemuksia ei kuitenkaan ole juuri tullut. Vain yksi hanke on saanut rahoituspäätöksen tänä aikana. Tukimahdollisuudesta huolimatta biokaasulaitosten rakentamisen kannattavuus ei näytä riittävän houkuttelevalta aiheutuviin kustannuksiin nähden. Maatilojen siirtymistä uusiutuvaan energiaan tuettiin myöntämällä investointitukea biopolttoainetta käyttävien lämpökeskusten rakentamiseen. Myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman eri toimintalinjoilta rahoitettiin bioenergia-alan investointeja maaseudun mikroyrityksissä sekä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Valtakunnallisessa bioenergian koordinaatiohankkeessa luotiin bioenergiatiedon verkkopalvelu. Jatkettiin bioenergiatiedon verkkopalvelun (bioenergiatieto.fi) toteuttamista. Maatilojen energiaohjelmaan on tähän mennessä liittynyt noin 200 tilaa. Näistä hieman yli puolet on teettänyt energiasuunnitelman. Myös investointiavustusten tukiehdoilla kohdistetaan investointeja energiatehokkuutta parantaviin investointeihin. Tavoite A10: Vaikutetaan aktiivisesti pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanoon maataloudessa. Toteutuma: Osa ilmasto- ja energiastrategian toimenpiteistä on käynnistetty ja muita on pyritty ottamaan huomioon politiikan valmistelussa. Maataloudelle asetettua 13 prosentin kasvihuonekaasupäästövähennystavoitetta vuodelle 2020 mennessä on vaikea saavuttaa. Tämän hetkisen tiedon perusteella mahdollisia toimenpidevaihtoehtoja näyttäisi olevan vähän ja nekin osin merkitsisivät maataloustuotannon määrän alentumista. Lisäksi vähennystavoitteen asettamisen jälkeen maatalouden päästöjä koskevat ilmastoskenaariot ovat muuttuneet niin, että tavoitteeseen pääseminen on vaikeutunut entisestään. Arvosana: 2

9 9 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä, eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan, elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A11: Vahvistetaan kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä ja keskitetään valvontaa. Toteutuma: Uusi kasvinsuojeluainelaki tuli voimaan Lain nojalla annettavien asetusten valmistelu eteni niin, että asetukset laitettiin lausunnolle alkuvuodesta Lainsääsäännön muutokset keskittyivät paljolti kasvinsuojeluaineiden kestävään käyttöön. Kasvinsuojeluaineiden valvonta on keskitetty TUKES:iin vuoden 2011 alusta. Arvosana: 4 Tavoite A12: Kehitetään valvontaa ja varautumista vaarallisten kasvintuhoojien varalta. Toteutuma: Lainvalmistelu on aloitettu loppuvuodesta 2011 kolmen korvausvaihtoehdon pohjalta. Nykyisen korvausjärjestelmän hyviä puolia ja kehittämistarpeita on selvitetty riskinhallinnan kehittämistyötä varten tilatussa selvityksessä. Myös nykylainsäädännön tarjoamia mahdollisuuksia omavalvontaan on selvitetty. Arvosana: 3 Tavoite A13: Eläintautien sääntely vastaa uusia vaatimuksia. Toteutuma: HE eläintautilain kokonaisuudistamiseksi valmistui ja kaksi ministeriön asetusta EU:n sivutuoteasetuksen toimeenpanemiseksi annettiin. Arvosana: 4 Tavoite A14: Uudistetaan eläinsuojelu- ja koe-eläinlainsäädäntöä, edistetään vaihtoehtomenetelmien käyttöä tutkimuksessa, kehitetään eläinten hyvinvoinnin arviointia parantaen samalla valvonnan toimivuutta. Toteutuma: HE eläinsuojelulain muuttamiseksi ja VNas broilereiden hyvinvoinnista annettiin, HE koeeläinlain uudistamiseksi, HE eläinsuojelulain muuttamiseksi ja VNas EU:n eläinten lopetusta koskevan asetuksen toimeenpanemiseksi ovat valmisteilla, turkiseläinten suojelua koskeva asetus annettiin VNas:na, sikojen suojelua koskeva asetus valmisteltiin, seura- ja harrastuseläinten neuvottelukunta toimii, eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien tutkimusta rahoitettiin edelleen ja eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen taustaselvityksiä ja kyselyitä toteutettiin. Arvosana: 4 Tavoite A15: Osallistutaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintalain toimeenpanoon. Toteutuma: Aluehallintovirastojen arvion mukaan yhteistoiminta-alueita on 2013 alussa 65 eikä valtioneuvoston päätöksiä alueista tarvita. Arvosana: 5 Tavoite A16: Toimeenpannaan elintarvikelainsäädännön uudistus. Toteutuma: Eduskunta hyväksyi voimaan tulleen elintarvikelain muutoksen (352/2011). Annettiin muutokseen liittyen kaksi valtioneuvoston ja neljä maa- ja metsätalousministeriön asetusta. Arvosana: 4 Tavoite A17: Tehostetaan zoonoosien ja mikrobilääkeresistenssin torjuntaa. Toteutuma: Zoonoosikeskuksen toiminta on vakiinnutettu. Uusittu salmonellavalvontaohjelmia koskevia asetuksia sekä osallistuttu unionitason valmisteluun.

10 10 Arvosana: 3 Tavoite A18: Uudistetaan lääkkeidenluovutusta koskevaa lainsäädäntöä. Toteutuma: Hallituksen esityksen valmistelu on jatkunut aikataulun mukaisesti neuvottelemalla mm. sidosryhmien ja STM:n kanssa. Arvosana: 4 Tavoite A19: Toimeenpannaan elintarviketurvallisuusselonteon tavoitteita. Toteutuma: Selonteon tavoitteista on laadittu toimenpideohjelma, jota on käsitelty elintarvikeneuvottelukunnassa. Arvosana: 3 Kala-, riista- ja porotalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti, elinkeinokalatalous on kannattavaa, vapaa-ajan kalastuksen suosio säilyy ja se tuottaa sosiaalista ja taloudellista hyötyä, suunnitelmallisella hoidolla ylläpidetään kalavarat geneettisesti monimuotoisina ja tuottavina, uhanalaista saimaannorppaa suojellaan asianmukaisin kalastusrajoituksin, turvataan riistakantojen elinvoimaisuus ja rajoitetaan riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja, ja porotalouden kannattavuus paranee ja poromäärät mitoitetaan laidunten kestävän käytön mukaan. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A20: Järjestetään kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito. Toteutuma: Pyynnille määritellyt kiintiöt pyydettiin suurimmaksi osaksi lukuun ottamatta Pohjanlahden silakkaa ja molempia lohikantoja. Arvosana: 3 Tavoite A21: Ohjataan pyynnin säätelyä, laivaston mukauttamista ja valvontaa EY:n ja kansallisen lainsäädännön avulla. Toteutuma: Kiintiöityjen kalavarojen käytön ohjaamiseksi annettiin 10 ministeriön asetusta, 1 valtioneuvoston asetus ja yksi Tasavallan Presidentin asetus. Suomen saamia kiintiöitä ei ylitetty. Rekisteröidyn laivaston kapasiteetti (vetoisuus ja koneteho) jaettiin valtioneuvoston asetuksella. Merikalastusta valvottiin tarkastuksin merellä ja satamissa. Kalastusalukset (>15 m) on varustettu satelliittiseurantalaittein (VMS), saaliiden purkamisten ja ensikäden kaupan valvonta perustui asiakirjojen tarkastuksiin. LIS-kalastuksen valvonnassa ohjeistettiin Uudenmaan ELY-keskusta, jonka erikoistumistehtäväksi sanottu valvonta oli määrätty. Arvosana: 3 Tavoite A22: Varmistetaan elinkeinokalatalouden toimintaedellytykset ja tuetaan alan kannattavuutta. Toteutuma: Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelmaa ja siihen liittyviä sektoristrategioita toteutettiin. Toimintaohjelman määrärahoista oli vuoden loppuun mennessä sidottu n. 70 % ja maksettu n. 50 %. Arvosana: 2

11 11 Tavoite A23: Luodaan edellytykset kestävälle vapaa-ajan kalastukselle sekä kiinnostavien ja monipuolisten kalastusmahdollisuuksien tuottamiselle. Toteutuma: Käynnistettiin vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian laatiminen kahdella Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen järjestämällä työpajalla (kestävä kalastus, vapaa-ajan kalatalouden hyvinvointivaikutukset). Jatkettiin neuvotteluita Norjan ja sidosryhmien kanssa Tenon sopimusneuvotteluiden jatkamiseksi ja järjestettiin asiaan liittyen Suomen ja Norjan ministereiden tapaaminen. Arvosana: 3 Tavoite A24: Edistetään kalakantojen geneettisen monimuotoisuuden säilymistä. Huolehditaan kalakantojen säilyttämisestä ja heikentyneiden kantojen vahvistamisesta. Toteutuma: Saatiin valmiiksi kehittämisryhmän ehdotus kansalliseksi kalatiestrategiaksi. Kohdistettiin kunnostusmäärärahoja vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseen. Arvosana: 2 Tavoite A25: Saimaannorpan suojelu otetaan huomioon kalastuksen järjestämisessä. Toteutuma: Valmisteltiin valtioneuvoston asetukset kalastuksen rajoittamiseksi saimaannorpan suojelemiseksi. Osallistuttiin saimaannorpan suojelustrategian laadintaan. Jatkettiin saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän työtä ja annettiin vuoden 2012 tulostavoitteeksi kalastukseen liittyvän tiedostussuunnitelman laatiminen saimaannorpan sivusaaliskuolleisuuden vähentämiseksi. Arvosana: 3 Tavoite A26: Metsästystä ja riistakantoja säännellään riistakantatietojen perusteella. Toteutuma: Annettiin ministeriön asetukset karhun, ilveksen, suden, euroopanmajavan, saukon, hallin ja itämerennorpan suurimmiksi sallituiksi saalismääriksi. Asetukset perustuivat RKTL:n kantaarvioihin. Annettiin metsäkanalintujen ja metsähanhen metsästystä rajoittavat asetukset, jotka perustuivat kesän riistakolmioaineistoihin. Tässä onnistuttiin erityisen hyvin, sillä aiemmin käytettiin edellisen vuoden tietoja. Arvosana: 4 Tavoite A27: Kehitetään riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estämistoimenpiteitä sekä rajoitetaan vahinkoa aiheuttavien riistaeläinkantojen kasvua ottaen huomioon sekä kansalliset tavoitteet että kansainväliset velvoitteet. Toteutuma: Karhun ja ilveksen metsästystä lisättiin huomattavasti vahinkojen vähentämiseksi. Itämerennorpan metsästystä lisättiin samasta syystä. Susikannan heikko tilanne ei antanut mahdollisuutta samaan. Hirvikannan verotusta on lisätty. Hirvivahingot ovat kääntyneet hyvin laskuun. Suurpetojen aiheuttamien vahinkotapausten määrä on myös vähentynyt. Korvaussummat ovat kuitenkin aiempia vuosia korkeammat johtuen poronlihan hinnan kasvusta. Vahinkojen ennaltaehkäisyssä SRVA-toiminta oli onnistunutta, mutta aitamateriaalien hankintaan ei määrärahojen niukkuuden vuoksi voitu osoittaa varoja. Arvosana: 3 Tavoite A28: Tuetaan porotalouden rakenteen ja kannattavuuden kehittymistä. Toteutuma: Eläinkohtainen tuki myönnettiin. Porotaloudessa karjakoko on kasvanut ja poronlihan hinta on noussut. Nämä tekijät tukevat kannattavuuden kehittymistä. Suurpetokannat verottavat porokarjoja paikoin voimakkaasti, mikä heikentää näiden paliskuntien tilannetta. Riistavahinkolaki on kuitenkin tältä osin onnistunut, sillä se korvaa aiempaa kattavammin suurpetojen aiheuttamat vahingot, koska korvauksen määrään vaikuttaa poronlihan hinnan kehitys. Myös vasahävikki järjestelmä ja erityisen merkittävien porovahinkojen erityinen järjestelmä ovat osoittautuneet toimiviksi. Arvosana: 2

12 12 Vesitalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: Vesitalous on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää, vesistöjen käytettävyys ja tila sekä riskien hallinta ovat hyvät, parannetaan varautumista erityistilanteisiin kuten tulvariskeihin ja pitkäaikaiseen kuivuuteen, parannetaan maaseudun vesihuoltoa. Näitä tukeva ministeriön tulostavoite toteutui seuraavasti: Tavoite A29: Edistetään pohjavesialueiden rajojen tarkistamista. Toteutuma: ELY-keskuksissa valmistui 19 pohjavesialueiden rajoja tarkentavaa selvitystä. Arvosana: 4 Tavoite A30: Parannetaan tietoisuutta patojen aiheuttamasta tulvavaarasta. Toteutuma: Tietoa patojen sortuman aiheuttaman tulvan vaara-alueesta on viety osaksi tulvariskien hallinnan tulvavaarakarttoja. Arvosana: 4 Metsätalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: Metsien puuntuotannollinen käyttöaste on korkea, metsien puuntuotannollinen tila on hyvä, metsien monimuotoisuus säilyy, ja metsätalouden kannattavuus paranee. Näitä tukeva ministeriön tulostavoite toteutui seuraavasti: Tavoite A31: Käynnistetään tarkistetun Kansallisen metsäohjelman ja METSO-ohjelman toimeenpano. Toteutuma: Tarkistetun Kansallisen metsäohjelman (KMO) toimeenpano käynnistyi suunnitellusti. Ohjelman toimenpiteistä on laadittu toimenpideohjelma, jossa määritellään toimenpiteiden vastuutahot, toteuttajat ja aikataulu. Vuonna 2011 keskeisenä KMO:n toimenpiteenä toteutettiin metsäkeskusorganisaation uudistaminen, metsätilatyöryhmän puitteissa erityisesti yhteismetsätoiminnan edistämistoimenpiteitä ja neuvontamateriaalin tuottaminen metsäomaisuuden hallintaan sekä puumarkkinatyöryhmän puitteissa puukaupan hintainformaation tarkentamisja hintaindeksien kehittämistoimenpiteet. Metsälain uudistamista valmisteltiin työryhmissä ja metsäalan tutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseksi aloitettiin useita toimenpiteitä. Alueelliset metsäohjelmat tarkistettiin vuoden loppuun mennessä. Tehtiin tiivistä yhteistyötä TEM:n Metsäalan strategisen ohjelman kanssa puun jatkojalostukseen perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn edistämisessä. Arvosana: 4 METSO-ohjelman toimeenpano jatkui yhteistyössä YM:n ja sidosryhmien kanssa. Tavoite A32: Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen. Toteutuma: Metsälainsäädäntöön tehtävien muutosten valmistelua jatkettiin. MMM asetti metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen -jatkotyöryhmän. Jatkotyöryhmä jatkaa metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamista vuonna 2010 selvittäneen työryhmän työtä. Jatkotyöryhmän tulee mennessä tehdä esitys metsälakiin ja sen nojalla annettavaan valtioneuvoston asetukseen tehtävistä muutoksista. Arvosana: 4

13 13 Tavoite A33: Toteutetaan ilmasto- ja energiapolitiikkaa metsäsektorilla. Toteutuma: Pienpuun energiakäytön edistämiseksi valmisteltiin HE laiksi pienpuun energiatuesta. Eduskunta hyväksyi lain (101/2011) tammikuussa EU-komission notifiointikäsittelystä johtuen uusi tukijärjestelmä ei kuitenkaan tullut voimaan vuonna Pienpuun energiakäytön edistämistä jatkettiin Kemera-tuella. Arvosana: 4 Kemera-tukea maksettiin nuoren metsän hoidon yhteydessä suoritettuun energiapuun korjuuseen ja haketukseen yhteensä 18,8 milj. euroa. Lisäksi määrärahan loppumisen vuoksi tukimaksatuksia siirtyi 4,3 milj. euron edestä vuodelle Tuen avulla energiapuuta korjattiin 1,9 milj. kuutiometriä ja haketettiin 2,9 milj. irtokuutiometriä. Haketusmäärä oli lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Tavoite A34: Metsähallituksen organisaatiouudistus. Toteutuma: Metsähallituksen organisaatiouudistuksen valmistelua jatkettiin yhteistyössä YM:n kanssa. Toimintamallia koskevien linjausten yhteensovittaminen on vienyt arvioitua enemmän aikaa. Arvosana: 3 Tavoite A35: Metsäkeskusuudistuksen toimeenpanon käynnistys ja ohjaus. Toteutuma: Suomen metsäkeskus aloitti toimintansa suunnitellusti vuoden 2012 alusta lukien. Maa- ja metsätalousministeriössä keskeisiä uudistuksen toimeenpanoon liittyviä tehtäviä uudistuksen koordinointi ja ohjaus, säädösvalmistelu (laki Suomen metsäkeskuksesta (418/2011)), metsäkeskuksen keskusyksikön sijoituspäätöksen valmistelu, metsäkeskuksen johtokunnan nimeäminen, metsäkeskuksen tulossopimuksen valmistelu, metsäkeskuksen omaisuusjärjestelyjen valmistelu. MMM asetti organisaatiouudistuksen valmistelua ja koordinointia varten ohjausryhmän, jonka toimikausi päättyi vuoden 2011 lopussa. Arvosana: 5 Tavoite A36: Toteutetaan tukijärjestelmien uudistus (pienpuun energiatuki ja Kemera). Toteutuma: Eduskunta hyväksyi vuoden 2011 helmikuussa lain pienpuun energiatuesta (101/2011). Pienpuun energiatuen notifiointikäsittelystä johtuen tukijärjestelmä ja uusi Kemera-laki (544/2007) eivät tulleet voimaan vuoden 2011 aikana. Arvosana: 3 Tavoite A37: Vaikutetaan aktiivisesti EU:n ja muun eurooppalaisen metsäyhteistyön tulevaisuuden määrittämiseen. Toteutuma: Suomen aloitteesta käynnistettiin EU:n metsästrategian uudistamistyö ja vaikutettiin aktiivisesti siihen, että EU:n metsiä koskevat politiikat olisivat keskenään entistä johdonmukaisempia. Suomi toimi avainasemassa, kun Euroopan metsäministerikonferenssi päätti yleiseurooppalaisen metsäyhteistyön (Forest Europe) jatkosta sekä Euroopan metsäsopimusneuvotteluiden käynnistämisestä. Lisäksi Suomi on vaikuttanut aktiivisesti YK:n alueellisten metsäjärjestöjen Euroopan talouskomission (UNECE) ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) työn uudelleen suuntaamiseen. Sisällöllisenä painopisteenä on ollut metsäsektorin roolin korostaminen siirryttäessä kohti vihreää biopohjaista taloutta. Arvosana: 5

14 14 Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden, turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus, kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita, ja paikkatietoa keräävät ja ylläpitävät organisaatiot varmistavat tiedon tehokkaan yhteiskäytön ja sen, että päällekkäistä tiedonkeruuta ei tapahdu. Näitä tukeva ministeriön tulostavoite toteutui seuraavasti: Tavoite A38: Selvitetään kolmiulotteisten kiinteistöjen hallintaan liittyviä juridisia kysymyksiä ja teknistoiminnallisia vaikutuksia. Toteutuma: Juridisia kysymyksiä koskeva selvitys valmistui alkuvuodesta ja teknistoiminnallisia vaikutuksia koskeva selvitys eteni suunnitellusti. Arvosana: 4 Tavoite A39: Edistetään kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä. Toteutuma: Johdettiin paikkatietoasiain neuvottelukuntaa, toimittiin INSPIRE-direktiivin kansallisena yhteystahona ja toteutettiin kansallista paikkatietostrategiaa. Arvosana: 4 Kestävä kehitys, luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristönsuojelu Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: Luonnonvaroja käytetään uuteen tietoon perustuen aikaisempaa kestävämmin ja ympäristöhaitat vähentyvät, ilmasto- ja energiapolitiikan toimet taittavat kasvihuonekaasupäästöjä vähenevään suuntaan ja tieto nieluista, erityisesti maaperänieluista tarkentuu, haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja tunnistetaan ja torjutaan valmisteltavan strategian pohjalta, soiden ja turvemaiden kestävää käyttöä edistetään valmisteltavan, kokonaisvaltaisen strategian pohjalta. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A40: Toimeenpannaan ilmasto- ja energiastrategiaa maa- ja metsätalouden päästöjen ja nielujen osalta. Toteutuma: Ilmasto- ja energiastrategian toimenpiteistä osa on käynnistetty maa- ja metsätalouden osalta. Metsäenergian käyttöä on lisätty ja metsänielun koko turvattu. Tutkimusta on kohdennettu maa- ja metsätalouden kasvihuonekaasutaseiden epävarmuuksien pienentämiseen. Maatalouden osalta tämän hetkisen tiedon perusteella mahdollisia toimenpidevaihtoehtoja näyttäisi olevan vähän ja nekin osin merkitsisivät maataloustuotannon määrän alentumista. Arvosana: 4 Tavoite A41: Toimeenpannaan kansallista vieraslajistrategiaa. Toteutuma: Työryhmän ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi valmistui maaliskuussa ja laaja lausuntokierros päättyi kesäkuussa. Strategian toimeenpano käynnistettiin erityisesti viestinnän osalta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen valmistelu kansallisesta vieraslajistrategiasta käynnistettiin. Arvosana: 3

15 15 Tavoite A42: Valmistellaan kansallista suo- ja turvemaiden strategiaa. Toteutuma: Työryhmän ehdotus soiden ja turvemaiden strategiaksi valmistui helmikuussa. Lausuntokierroksen mukaan on valmisteltu valtioneuvoston periaatepäätöstä. Arvosana: 5 Tavoite A43: Toimeenpannaan biologista monimuotoisuutta koskevaa strategiaa ja kansallista toimintaohjelmaa Toteutuma: Asetettiin uudelleen luonnon monimuotoisuutta koskevien asioiden MMM:n koordinaatioryhmä, jossa strategian ja toimintaohjelman toimeenpanoa seurattiin. Useissa toimintaohjelman toimenpiteiden toimeenpanossa MMM:n vastuualueella oli edistytty. Osallistuttiin aktiivisesti luonnon monimuotoisuutta koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen valmisteluun koskien strategian ja toimintaohjelman tarkistamista. Arvosana: 4 Tavoite A44: Toimeenpannaan kansallista ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategiaa. Toteutuma: Ilmastonmuutoksen sopeutumisen tutkimusohjelma (ISTO) päättyi ja ohjelman loppuarviointiraportti valmistui joulukuussa Maa- ja metsätalousministeriön oma sopeutumisen toimintaohjelma valmistui huhtikuussa Koordinoitiin eri ministeriöiden ilmastonmuutoksen sopeutumistoimia. Arvosana: Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Siirtomenojen vaikuttavuutta on käsitelty momenteittain kokonaisuuksina (kokonaiskäyttö kirjanpitoyksiköstä riippumatta). Siirtomenomomentit: EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) ja käyttö euroa Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Ohjelman toteutus on ollut tehokasta. Yritysrahoituksen avulla on ohjelmakauden aikana toteutettu yli yrityksen investointi-, kehittämis- tai aloittamishanketta, joista yli on rahoitettu paikallisen toimintaryhmän kautta. Koulutus- ja kehittämishankehakemuksia on hyväksytty noin 3 700, mistä noin paikallisten toimintaryhmien rahoituksella. Uusia hankkeita on käynnistetty 540 milj. eurolla, josta 150 milj. eurolla vuonna Yritysrahoituksen osuus kokonaisuudesta on noin 197 milj. euroa ja kehittämishankerahoituksen noin 343 milj. euroa. Toiminnan tuloksellisuus: Tuloksena on maaseudun elinkeinojen monipuolistuminen, uusien yritysten käynnistyminen, yritysten liikevaihdon ja menestyksen parantuminen, matkailutulojen kasvu sekä maaseudulla asumisen edellytysten paraneminen monin tavoin. Vuoden 2011 aikana rahoitettiin ensimmäiset maaseudun laajakaistahankkeet, joilla parannetaan harvaan asutun maaseudun saavutettavuutta. Tuloksia mitataan hankekohtaisilla tulos- ja tuotosindikaattoreilla. Vuotta 2011 koskevat indikaattoritiedot on saatavilla vuoden 2012 maaliskuussa.

16 16 Siirtomenomomentti: Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä sekä osaltaan turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Kansallisten tukien osuus vuoden 2010 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli vajaat 13 %. Tuen merkitys maataloustulon kannalta on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin sen osuus tuotoista. Maataloustulon kokonaismäärän arvioidaan alenevan vuoden 2010 maataloustulosta. Maataloustuotannon määrä säilyi aiempien vuosien tasolla. Toiminnan tuloksellisuus: Maatalouden kansallista tukea maksettiin lähes kaikille tiloille. Tukea hakeneita tiloja oli yhteensä noin tilaa. Vuoden 2011 tuotannolle tukea arvioidaan maksettavan noin 559 miljoonaa euroa, mikä on aiempia vuosia vähemmän. Siirtomenomomentti: EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi maataloutta tuetaan EU-tulotuella. Siihen kuuluvien suorien tukien ehtona on mm. ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien vaatimusten eli ns. täydentävien ehtojen noudattaminen. EU-tulotukien osuus vuoden 2010 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli runsaat 12 %. EU-markkinatukea (vienti- ja sisämarkkinatuet) käytetään EU komission avaamiin maataloustuotteiden vientitukijärjestelyihin, yksityisen varastoinnin tukeen ja muihin maataloustuotteiden markkinoita ohjaaviin toimenpiteisiin. Toiminnan tuloksellisuus: EU-tulotukea maksettiin runsaalle tilalle yhteensä noin 539 milj. euroa, mikä oli n. 9 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Modulaatioprosentti nousi edellisvuodesta yhdellä prosenttiyksiköllä ja oli 9 %. Pidätys tehtiin ennen tuen maksamista suoraan yli euron tuista. EU-markkinatukea maksettiin yhteensä noin 10 milj. euroa eli 48 % edellisvuotta vähemmän. Maidolle ei myönnetty vientitukea v Muita tuen käyttökohteita olivat mm. EU:n koulumaito-ohjelma sekä voin ja sianlihan yksityinen varastointi. Siirtomenomomentti: Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja eituotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa, josta MMM (kpy 440) euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Ympäristötukien tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi niin, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, maatalouden luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurimaisemien säilyminen turvataan sekä tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimuksen (MYTVAS 3) väliraportin mukaan maatalouden typpi- ja fosforikuormitus on vähentynyt. Maatalouden ympäristötuki on vaikuttanut merkittävästi tähän kehitykseen. Maatalouden ympäristötuen osuus vuoden 2010 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli runsaat 8 %. Eläinten hyvinvointia edistävien tukien tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kohentuminen sekä tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Ei-tuotannollisia investointeja ovat monivaikutteisen kosteikon perustaminen sekä arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen. Monivaikutteisilla kosteikoilla edistetään vesiensuojelua maatalouden voimakkaasti kuormittamilla vesistö- ja rannikkoalueilla, parannetaan linnuston elinolosuhteita ja palautetaan peltoalueilta kuivatustoimenpiteiden myötä hävinneitä elinympäristöjä ja lisätään purovesistöjen merkitystä eliöstön kulkureitteinä. Samalla edistetään riista-, kala- ja raputaloutta ja maaseutumaiseman hoitoa. Arvokkaiden perinnebiotooppien tavoitteena on maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen kunnostamalla perinnebiotoopeilla esiintyvää monipuolista kasvillisuutta ja eläimistöä sekä pitkäaikaiseen maankäyttöön liittyvää maaseudun kulttuuriperintöä ja maisemallisten arvojen parantaminen. Toiminnan tuloksellisuus: Maatalouden ympäristötukia maksettiin n tilalle ja eläinten hyvinvointia edistäviä tukia n tilalle. EU:n osuus momentin menoista oli n. 103 milj. euroa.

17 Siirtomenomomentti: Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on varmistaa maan maatalouskäyttö epäsuotuisilla alueilla vaikuttaen siten elinkelpoisten maaseutuyhteisöjen säilymiseen, ylläpitää maaseutua sekä ylläpitää ja edistää kestäviä viljelyjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon erityisesti ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset. Luonnonhaittakorvauksen osuus vuoden 2010 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli vajaat 10 %. Toiminnan tuloksellisuus: Luonnonhaittakorvausta maksettiin n tilalle. EU:n osuus momentin menoista oli n. 118 milj. euroa. Siirtomenomomentti: Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Luopumistuella edistetään pellon siirtymistä jatkajalle tai toisten tilojen lisämaaksi. Maatalouden harjoittajien keski-ikä on noussut 1990-luvun puolivälistä lähtien noin neljällä vuodella nykyiseen 51 vuoteen. Pääasiallisena syynä tähän kehitykseen on ollut alkavien viljelijöiden vähäinen määrä. Toisaalta tämä on mahdollistanut olemassa olevien tilojen rakennekehityksen. Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2011 luopumistuen myöntämistä koskeva ennakkopäätös tehtiin 259 tilalle. Poroluovutuksia oli 2 tapausta. Vuonna 2011 käyttöönotetun luopumistukijärjestelmän piiriin on vuoden 2011 loppuun mennessä tullut yhteensä 259 tilaa ja 349 luopujaa. Näistä sukupolvenvaihdoksen perusteella on luopunut 167, lisämaamyynnin perusteella 34 ja lisämaavuokrauksen perusteella 146 luopujaa. Poroluovutusten nojalla on luopumistuen piiriin tullut 2 luopujaa. Erilaisten maatalouden varhaiseläkejärjestelmien piirissä oli vuoden 2011 lopulla kaikkiaan noin henkilöä. Vuonna 2011 maksettiin eläkemuotoisten luopumisjärjestelmien etuuksia kaikkiaan 115,57 milj. euroa, josta vuodesta 1995 lähtien myönnettyjä luopumistukia oli 72,19 milj. euroa. Vuonna 2011 maksettiin vuonna 1999 päättyneen pellonmetsitysohjelman metsityksestä aiheutuvia tulonmenetyskorvauksia 0,1 milj. euroa (EU:n osuus euroa ja kansallinen osuus euroa). Ohjelman viimeiset tulonmenetyskorvaukset tulevat maksettaviksi vuonna Siirtomenomomentti: Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Määräraha käytettiin alueellisten metsäkeskusten (13 kpl) ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakiin (1474/1995) perustuvien tehtävien rahoittamiseen. Metsäkeskukset ja Tapio hoitavat metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, niiden monimuotoisuuden säilyttämistä sekä metsätalouden edistämistä koskevia tehtäviä. Lisäksi metsäkeskukset valvovat metsätaloutta koskevien lakien noudattamista. Metsäkeskukset myöntävät kemera-tukea yksityismetsissä tehtäville metsänhoito- ja perusparannustöille sekä energiapuun korjuuseen ja haketukseen. Vuonna 2011 toiminnan vaikuttavuutta lisäävistä toimenpiteistä keskeisiä olivat organisaatiouudistukseen valmistautuminen (metsäkeskukset ja osa Tapiosta yhdistyivät vuoden 2012 alusta lukien Suomen metsäkeskukseksi), alueellisen metsävaratiedon kattavuuden ja ajantasaisuuden parantaminen, uusien sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen ja käyttöön ottaminen, alueellisen metsäohjelman päivitys yhdessä sidosryhmien kanssa. Toiminnan tuloksellisuus: Määrärahalla metsäkeskukset toteuttivat v seuraavia toimenpiteitä (v tulokset eivät vielä selvillä): - alueellisen metsävaratiedon keruumäärä hehtaaria - henkilökohtaisen neuvonnan määrä henkilöä - metsäkeskusten järjestämille kursseille osallistuneiden määrä henkilöä - metsäkeskusten käsittelemien metsänkäyttöilmoitusten määrä kpl - metsäkeskusten käsittelemien taimikon perustamisilmoitusten määrä kpl - metsäkeskusten tekemien kemera-tukipäätösten määrä kpl - metsäkeskusten tekemien maastotarkastusten lukumäärä

18 18 Siirtomenomomentti: Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Määrärahalla tuettiin kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla (1094/1996) yksityismetsissä tehtyjä metsänhoito- ja perusparannustöitä, energiapuun korjuuta ja haketusta sekä toimintaa tukevaa kokeilu- ja selvityshankkeita. Tuettavilla töillä turvataan metsien hyvä kasvukunto, uusiutuvan energian käytölle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja metsien tuottamat ilmastohyödyt. Toimenpiteet ovat osa Kansallinen metsäohjelma 2015:n toteutusta. Valtion tuki kattaa noin kolmasosan yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden kokonaiskustannuksista ja se toimii kannustimena ja metsänhoidon korkean tason turvaajana. Tukitaso nousee maan pohjoisosia kohti, ja sillä tasataan hankkeiden yksityistaloudellista kannattavuutta maan eri osissa. Toiminnan tuloksellisuus: Määrärahaa oli käytettävissä yhteensä 82,280 milj. euroa, joten määräraha käytettiin täysimääräisesti. Määrärahan loppumisen vuoksi vuodelle 2012 siirtyi tukimaksatuksia yhteensä noin 17 milj. euron edestä. Töille asetetut suoritetavoitteet eivät toteutuneet kaikissa työlajeissa, koska pienpuun energiatukijärjestelmän voimaantulon viivästymisen takia energiapuun korjuun ja haketuksen tukemista jatkettiin Kemera-tukijärjestelmästä ja tukirahoitusta jouduttiin kohdistamaan niihin ennalta arvioitua enemmän. Valtion tukemien metsänhoito- ja perusparannustöiden suora työllisyysvaikutus oli vuonna 2011 yhteensä noin htv:n suuruinen. Työlaji/työlajiryhmä Käytetty tuki, milj. euroa Suoritetavoite Tulos Tulos tavoitteesta, % Nuoren metsän hoito, pystykarsinta 28, ha 1) ha 1) 103 Energiapuun korjuu haketus 13,6 5,2 ei asetettu ei asetettu 1,9 milj. k-m 3 2,9 milj. i-m Metsänuudistaminen, juurikäävän 14, ha 2) ha 2) 92 torjunta, terveyslannoitus, kulotus Metsäteiden rakentaminen perusparannus 1,3 9,8 235 km km 177 km 1 681km Kunnostusojitus 9, ha ha 87 Kokeilu- ja selvitystoiminta 0,3 ei asetettu - - 1) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen pinta-alan. 2) Ei sisällä juurikäävän torjunnan pinta-alaa

19 Toiminnallinen tehokkuus Hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuonna 2011: Toiminnallinen tehokkuus Ministeriön toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan. Tavoite B1: Toteutuma: Ministeriön toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan. Vuoden 2011 kuluessa on ministeriön yhteisiä toimintatapoja kehitetty ja annettu seuraavat koko ministeriötä koskevat ohjeet: - varhaisen välittämisen ohje - etätyöohje - liukuvan työajan käytön ehtoja koskeva ohje - työajan seurantaa koskeva ohjeistus uuden työajanleimausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä - matkustusohje, joka tuli voimaan uuden M2-matkahallintajärjestelmän käyttöön oton kanssa - virkamiesharjoittelua komissiossa koskeva ohje. Arvosana: 4 Henkilökortti yhdistettiin Väestörekisterikeskuksen antamaan virkakorttiin, joka muutettiin kuvalliseksi kortiksi. Muutos toteutetaan sitä mukaan, kun henkilö tarvitsee uuden virkakortin. Muutos lisää osaltaan toimitilaturvallisuutta. Yhteistyössä Palkeiden kanssa työstettiin ohje palkkioiden käsittelystä ministeriössä. Ohje tuli voimaan M2-matkahallintojärjestelmä on otettu käyttöön. Tehtiin selvitys maa- ja metsätalousministeriön voimavarojen johtamis- ja seurantajärjestelmän kehittämistarpeista (valmistui ). Järjestetty videoneuvottelujen käyttöön liittyvää koulutusta. Tavoite B2: Toteutuma: Kevennetään tuki- ja korvausjärjestelmiä mahdollisuuksien mukaan tavoitteena sekä julkisen hallinnon että tuen saajan hallinnollisen työn keventäminen ja selkeyttäminen. Metsäkeskuksilla (v alusta lukien Suomen metsäkeskus) on käytössä sähköisiä asiointipalveluita (taimikon perustamisilmoitus, metsänkäyttöilmoitus ja Kemera-rahoitushakemus). Sähköisesti saapuneiden ilmoitusten ja hakemusten määrä kasvoi vuonna Arvosana: 4 Maataloussektorilla käytössä olevien tukijärjestelmien toimeenpano jatkuu aiemmin tehtyjen linjausten mukaisesti, jolloin mahdollisuudet olennaiseen tukijärjestelmien yksinkertaistamiseen ja hallinnollisen taakan vähentämiseen ovat vähäiset. Vuodesta 2014 alkaen uudistuvien tukijärjestelmien suunnittelussa on keskeisesti esillä tarve yksinkertaistaa tukijärjestelmiä ja vähentää hallinnollista taakkaa Tavoite B3: Toteutuma: Hallinnonalan sektoritutkimusta kohdennetaan Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin. Rahoitettiin neuvottelukunnan jaostojen käynnistämiä hankkeita, jotka liittyvät mm. Itämeren suojelun ja ilmastopolitiikan tietotarpeisiin. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla ja LYNET-yhteenliittymällä on ollut merkittävä rooli neuvottelukunnan ohjelmien ja hankkeiden toteutuksessa. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta lakkautettiin keväällä Arvosana: 4

20 20 Tavoite B4: Toteutuma: Hyödynnetään valtiokonsernin palveluja mahdollisimman täysimääräisesti. a) Valmistaudutaan valtion talous- ja henkilöstöhallinnon Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottoon Käyttöönoton valmistautumisen aloitus on viivästynyt, koska Kieku-tietojärjestelmän suunniteltu käyttöönottoaika on siirtynyt maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osalta vuodelta 2013 vuodelle Arvosana: - b) TILHA -järjestelmän käyttöönotto Toteutuma: Otettu käyttöön TILHA-järjestelmä. Järjestelmän puutteellisuuden vuoksi järjestelmän käyttö on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Arvosana: 2 c) IT-toimintojen kehittäminen Toteutuma: Ministeriö on vuoden 2011 alusta lukien hankkinut kaikki tarvitsemansa tietotekniset peruspalvelut Valtion IT-palvelukeskukselta (VIP). Arvosana: 4 d) Kirjanpitoyksikön jakamisen valmistelu Toteutuma: Kirjanpitoyksikkö jakamista valmisteltuun sekä virastojen ja Palkeiden yhteisessä selvitysryhmässä sekä Maaseutuviraston osalta laajasti myös erikseen. Uudet kirjanpitoyksiköt aloittivat ilman suuria ongelmia. Arvosana: 4 e) Uuden matkahallintajärjestelmän käyttöönoton valmistelu Toteutuma: Otettu käyttöön uusi matkahallintojärjestelmä. Järjestelmän käyttö ajoittui kiireiseen aikaan vuoden lopulla, minkä vuoksi ohjeistus- ja koulutustyötä siirtyi runsaasti vielä vuodelle Arvosana: 3 f) Otetaan käyttöön uusi kehys- ja budjetointijärjestelmä Toteutuma: Uusi kehys- ja budjetointijärjestelmä Buketti otettiin käyttöön talousyksikössä vuoden 2011 joulukuussa, kun siihen vietiin maa- ja metsätalousministeriön kehysehdotus vuosille Maa- ja metsätalousministeriön sisäinen ohjeistus ja koulutus ohjelmalle on suunniteltu toteutettavaksi alkuvuodesta Arvosana: 3 Tavoite B5: Toteutuma: Varmistetaan, että valtion aluehallinnossa toimialan tehtävissä toteutetaan tuottavuustoimenpiteitä ja että tehtäviin kohdistetaan riittävät voimavarat. Ministeriö on strategisessa suunnittelussa sekä yhdessä hallinnonalan virastojen kanssa toiminnallisessa tulosohjauksessa pyrkinyt vaikuttamaan aluehallinnon tehtävien kohdentamiseen ja kehittämiseen vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Arvosana: 4 Tavoite B6: Toteutuma: Parannetaan MMM:n valmiutta ja hallinnonalan varautumista kriisi- ja häiriötilanteisiin. MMM:n valmiussuunnitelma vuodelle 2012 on valmisteltu ja vahvistettu. Yhteydenpitoa MMM:n hallinnonalan virastoihin on kehitetty suunnitelman mukaan. Arvosana: 4

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

M94778 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010

M94778 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010 M94778 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kirjanpitoyksikköön kuuluvien virastojen toimintakertomukset 3 1.1 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIR- JANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIR- JANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIR- JANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus 3 1.1. Johdon katsaus 3 1.2 Vaikuttavuus 4 1.3 Toiminnallinen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen SISÄLLYS Maanmittauslaitoksen esittely Hallinnon järjestelmät johtamisen tukena Vaikuttava

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset Muistio maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemiseen 6.10.2015 Maa- ja metsätalousministeriö, luonnonvaraosasto Neuvotteleva virkamies Heikki Piiparinen METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma

Lisätiedot

01. (30.90 ja 91) Hallinto

01. (30.90 ja 91) Hallinto 01. (30.90 ja 91) Hallinto S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joita hallinto tukee

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Kuopio 7.10.2014 Sanna Koivumäki Ruokaosasto/ Maaseudun kehittämisyksikkö Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 9.10.2014 Ruokaosaston tehtäväalueen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Jouni Tammi Luonnonvaraosasto Sisältö Rakennettujen vesistöjen hoidon kehittäminen yhteistyö kalaja

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 M72059 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tilivirastoon kuuluvien virastojen toimintakertomukset 3 1.1 Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217 RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Biotalouden värisuora

Biotalouden värisuora Maankuivatuksen ajankohtaiset asiat Salaojituksen neuvottelupäivät 10-11..015, Jyväskylä Ville Keskisarja, MMM Biotalouden värisuora KIERTOTALOUS Vihreä biotalous Mahdollisuudet suuriin teollisiin investointiin:

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 ylitarkastaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriö Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 24.11.2005 Hki, Messukeskus EU

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

CAP 2014-2020 tilannekatsaus

CAP 2014-2020 tilannekatsaus CAP 2014-2020 tilannekatsaus Valtiosihteeri Risto Artjoki, MMM 3. helmikuuta 2014 1 Yhteisen maatalouspolitiikan supervuosi -13 Rahoituskehykset helmikuussa 2013 CAP-uudistus kesäkuussa 2013 Lainsäädäntötekstit

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Kannattavuuden käsite kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot