MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011"

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kirjanpitoyksikköön kuuluvien virastojen toimintakertomukset Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi (koko kirjanpitoyksikkö 440) Tilinpäätösanalyysi (MMM = Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviointilautakunta) Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintakertomus Johdon katsaus Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Maaseutuviraston toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi (talousarvion toteutuminen) Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitus 142

3 3 1. Kirjanpitoyksikköön kuuluvien virastojen toimintakertomukset Maa- ja metsätalousministeriön kirjanpitoyksikköön (440) kuuluivat vuonna 2011 ministeriön lisäksi Maaseutuvirasto (MAVI) ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike) sekä Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja Eläinlääkintävahinkojen arviointilautakunta. Ministeriön lisäksi tulosohjattujen virastojen (MAVI ja Tike) toimintakertomukset on esitetty tässä kirjanpitoyksikön tilinpäätöksessä erikseen.

4 4 1.1 Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus Johdon katsaus Vuotta 2011 leimasi yleinen epävarmuus kansainvälisessä toimintaympäristössä. Maailmantalouden epävakaat talousnäkymät heijastuivat sekä maatalous- että metsätuotteiden hintatasoihin. Talouskasvun hidastuminen sekä Suomessa että maailmalla lisäsi tarvetta valtiontalouden tasapainottamiseen. Hallituksen muodostamisen pitkittyminen puolestaan hidasti usean poliittista linjausta vaativan asian etenemistä vaalien jälkeen. Uuden hallituksen aloitettua ministeriössä käynnistettiin ripeästi hallitusohjelman ruokapolitiikkaan ja metsätalouteen kohdistuneiden linjausten mukaiset toimenpiteet. Kansalaisten kiinnostus ruokaan jatkui vahvana. Ruuan alkuperästä ja tuotantotavasta haluttiin lisää tietoa. Lähi- ja luomuruuan kysyntä jatkui vahvana ja ministeriö loi edellytyksiä tähän kysyntään vastaamiselle. Pieniin elintarvikeyrityksiin kohdistuvia vaatimuksia lievennettiin, jotta niiden toimintaedellytykset paranisivat. EU:ssa hyväksyttiin kuluttajainformaatiota koskevat esitykset, jotka mahdollistavat entistä selkeämmin tuotteiden alkuperän merkinnän. Maatalouspolitiikan osalta koko vuoden keskeisin painopiste oli EU:n maatalouspolitiikan uudistamiseen vaikuttaminen. Komission lokakuussa antama esitys sisälsi Suomen tavoittelemat epäsuotuisten alueiden tukijärjestelmän parannukset sekä nykyisen tasoisen mahdollisuuden tuotantoon sidottuihin tukiin. Ministeriön pitkäjänteisen vaikuttamistyön jälki näkyi esityksissä. Euroopan Parlamentin vahvistunut rooli päätöksenteossa lisäsi ministeriön toimintaa parlamentin jäsenten suuntaan. Työ uudistuksen parissa jatkuu vielä vuosina 2012 ja Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan uudistamista koskevat esitykset saatiin komissiosta kesäkuussa. Tavoitteena on siirtyä nykyistä kestävämpään kalastuspolitiikkaan. Komissio antoi myös esityksen Itämeren alueen lohenhoitosuunnitelmaksi, jolla pyritään parantamaan Itämeren lohikantojen tilaa. Molemmista esityksistä käytiin aktiivista keskustelua muiden jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kanssa. Kansallista lohipolitiikkaa koskeva keskustelu jatkui vilkkaana. Ministeriö järjesti yhteistyökumppaneille seminaarin, jossa pohdittiin keinoja asian ratkaisemiseksi. Vaelluskalojen kannan parantamiseen tähtäävän kalatiestrategian valmistelu saatiin päätökseen. Pitkään valmisteilla ollut kalastusoppaita koskeva esitys annettiin eduskunnalle. Kalastuslain kokonaisuudistuksen laajapohjainen uudistaminen jatkui kolmatta vuotta työryhmässä. Saimaannorpan suojelutyötä tehostettiin kieltämällä verkkokalastus alkukesästä vapaaehtoisen rajoitusalueen ulkopuolella. Metsäsektorilla saatiin pitkään valmisteilla ollut metsäkeskusuudistus päätökseen. Eduskunnan hyväksyttyä asiaa koskevan esityksen päätettiin toimeenpanoon liittyvistä kysymyksistä, kuten Metsäkeskuksen sijaintipaikasta. Metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen laitettiin vireille. Metsälain uudistamistyössä etsittiin mahdollisuuksia vähentää metsänomistajiin kohdistuvaa säätelyä. Eduskunta hyväksyi Suomen riistakeskusta koskevan lainsäädännön ja keskuksen toiminta käynnistettiin. Keskeiselle sijalle keskuksen työssä nostettiin petopolitiikan hallinta. Keskustelu Suomen suurpetopolitiikasta jatkui vilkkaana. Norjan ja Ruotsin kanssa solmittiin suurpetoja koskeva yhteistyösopimus. Ministeriön sektoritutkimuslaitosten yhteistyötä tehostettiin. Samalla käynnistettiin toimipaikkaverkoston kehittäminen. Maa- ja metsätalousministeriö nimesi ELY-keskusten ehdotusten pohjalta merkittävät vesistö- ja meritulvariskialueet, joille lähivuosien aikana laaditaan tulvariskien hallintasuunnitelmat. Samassa yhteydessä ministeriö asetti myös tulvaryhmät yhteistyöelimiksi merkittäville tulvariskialueille. Vuosi 2011 oli uuden Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission ensimmäinen toimintavuosi. Tornion ja

5 Haaparannan nimeäminen merkittäviksi tulvariskikohteiksi ovat osoitus Suomen ja Ruotsin yhteistyön toimivuudesta. 5

6 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus (koko kirjanpitoyksikkö 440) Arvosanojen arviointiperusteet: - Tavoitteen arvosana-oletus on 4; eli jos tavoite on saavutettu > arvosana 4. - Mikäli asetettua tavoitetta ei ole, arvioidaan toteutuma suhteessa objektiiviseen maksamiin. 1 Heikko (= toimenpidettä ei ole aloitettu tai ei toteutunut lainkaan) 2 Välttävä 3 Tyydyttävä 4 Hyvä (= toimenpide toteutui asetetun tavoitteen mukaisesti) 5 Erinomainen (= toimenpide toteutui asetettua tavoitetta selvästi paremmin) Maaseudun kehittäminen Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: Maaseutu säilyy asuttuna ja elinvoimaisena, maaseutu säilyy kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä sekä harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehitys muuttuu tasapainoiseksi, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A1: Seurataan ja arvioidaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamista sekä varmistetaan maaseudun nuoriin aikuisiin ja maaseutualueiden elämänlaatuun liittyvän teemavuoden onnistuminen. Toteutuma: Ohjelman seuranta toteutui suunnitelmien mukaan. Arvioinnin toteutusta jatkettiin suunnitelman mukaisesti. Arvioinnin osalta MMM esitti kehitysehdotuksia, koska ohjelmakauden ajaksi laadittu jatkuva arviointi (sisältäen väli- ja jälkiarvioinnin sekä vuosiraportit) ei ole sisällöltään vastannut MMM:n tilausta. Maaseudun nuoriin aikuisiin ja maaseutualueiden elämänlaatuun liittyvä kampanja onnistui ja se sai näkyvyyttä valtakunnallisessa mediassa ja teeman toteutustavat herättivät kansainvälistäkin kiinnostusta. Arvosana: 4 Tavoite A2: Toteutuma: Käynnistetään vuonna 2014 alkavan EU-osarahoitteisen maaseudun kehittämisohjelman valmistelu. Uuden ohjelmakauden valmistelutyöryhmät ja useat alatyöryhmät aloittivat uuden ohjelman toimenpiteiden suunnittelun. Neuvoston työryhmätyö ja siihen liittyvä kansallinen valmistelu käynnistyivät suunnitelmien mukaisesti. Arvosana: 4 Tavoite A3: Vahvistetaan poikkihallinnollista maaseutupolitiikkaa toteuttamalla valtioneuvoston maaseutupoliittista selontekoa ja maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa sekä kehittämällä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaa. Toteutuma: Valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon ja maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttaminen on edennyt suunnitelman mukaisesti. MMM:n tilaama Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ulkopuolinen arviointi valmistui Sen ehdotuksia aletaan työstää YTR:n työn kehittämiseksi. Arvosana: 3

7 7 Maatalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: maataloustuotannon ja elintarvikeketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen ja tuotannon jatkuminen koko Suomessa, kotimaisen elintarvikeketjun ja erityisesti kuluttajien arvojen ja odotusten huomioon ottaminen elintarviketuotannossa, maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen; ja maatalousperäisen bioenergiatuotannon lisääminen. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A4: Toteutuma: Vaikutetaan EU:n maatalouspolitiikan ja LFA-aluejaon uudistukseen siten, että suomalaisen maatalouden toimintaedellytykset säilyvät. Valmistelutyö on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Arvosana: 4 Tavoite A5: Toteutuma: Selvitetään konkreettisia keinoja maatilojen kannattavuuden ja viljelijöiden tulokehityksen parantamiseksi. Maatalouden viljelijätukijärjestelmiä sovellettiin aiempien vuosien tapaan. Määrärahojen tasossa ja yksikkötukien tukitasoissa ei tapahtunut merkittävää muutosta. Arvosana: 4 Maatalouden kannattavuustyöryhmä päätti työnsä loppukeväästä Työryhmä loi useita ehdotuksia maatalouden kannattavuutta tukevista toimenpiteistä. Maatalouden kannattavuuden parantamiseen tähtäävää tutkimusta ja kehittämishankkeita tuettiin Maatilatalouden kehittämisrahaston ja EU:n osarahoittamien maaseudun kehittämisohjelmien varoin. Tavoite A6: Toteutuma: Huolehditaan maatalouden taloudellisten toimintaedellytysten säilymisestä koko maassa mm. riittävillä taloudellisilla kannustimilla. Maatalouden viljelijätukijärjestelmää sovellettiin aiempien vuosien tapaan. Maatalouden energiaveron palautukseen hallitusohjelmassa sovittu leikkaus 18 milj. euroa peruttiin osana vuoden 2011 syksyllä saavutettua raamisopimusta. Arvosana: 4 Vuonna 2011 otettiin käyttöön tuotantosidonnaisina tukina EU:n peltokasvien tuotantopalkkio öljy- ja viljakasveille sekä teuraskaritsan laatupalkkio. Siementuotannon sekä ruoka- ja ruokateollisuusperunatuotannon strategiat valmistuivat. Niissä haettiin alan menestystekijöitä muuttuvassa toimintaympäristössä. Strategian ehdotusten mukaisesti käynnistettiin siementuotannon sekä ruoka- ja ruokateollisuusperunan kehittämishankkeita. Toteutettiin sika- ja siipikarjatalouden kehittämishankkeiden toisen vaiheen hankehaku. Tavoite A7: Toteutuma: Sovelletaan maatalouden ympäristöasioita käsittelevien tutkimusten tuloksia ja suosituksia käytäntöön sekä lisätään tuensaajien ja suuren yleisön tietoisuutta tutkimustuloksista. Tutkimustuloksia on hyödynnetty uuden kauden valmistelutyöryhmissä toimenpiteiden suunnittelussa. Tutkimuksista on järjestetty seminaareja (mm. Hyötylanta, Tarveke, TEHO) ja tuloksia on tuotu esiin viranomaisille suunnatuilla neuvottelupäivillä. Ympäristö2010 -teemavuoden kiertueen tilaisuudet jatkuivat vuoden 2011 viljelijätukihaun aikana. Arvosana: 4

8 8 Tavoite A8: Toteutuma: Käynnistetään valtioneuvoston ruokapoliittisen selonteon toimeenpano. Toimeenpano on lähtenyt liikkeelle suunnitellun mukaisesti. Ruokaketjun toimenpideohjelman avulla osaltaan toimeenpannaan ruokapoliittista selontekoa. Arvosana: 4 Tavoite A9: Toteutuma: Lisätään bioenergian tuotantoa maaseudulla ja edistetään maatilojen energiatehokkuutta. Vuosina myönnettiin investointiavustusta (mom ) yhteensä 23 maatilakokoluokkaa suuremmalle biokaasulaitokselle. Niistä 16 hankkeesta, joille avustus on myönnetty vuonna 2009, 6 hanketta on käynnistynyt (näistä 1 on valmistunut ja kolme on lähes valmiita). Hankkeista 8 on rauennut vuoden 2012 alkuun mennessä. Hankkeista, joille avustus on myönnetty vuoden 2010 lopussa tai 2011 alussa (yhteensä 7), kolme on käynnistynyt. Momentti ei ole vuoden 2012 talousarviossa. Arvosana: 3 Maatilamittakaavan biokaasulaitosten rakentamiseen on mahdollista myöntää tukea maatalouden investointirahoituksen kautta. Vuosina hakemuksia ei kuitenkaan ole juuri tullut. Vain yksi hanke on saanut rahoituspäätöksen tänä aikana. Tukimahdollisuudesta huolimatta biokaasulaitosten rakentamisen kannattavuus ei näytä riittävän houkuttelevalta aiheutuviin kustannuksiin nähden. Maatilojen siirtymistä uusiutuvaan energiaan tuettiin myöntämällä investointitukea biopolttoainetta käyttävien lämpökeskusten rakentamiseen. Myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman eri toimintalinjoilta rahoitettiin bioenergia-alan investointeja maaseudun mikroyrityksissä sekä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Valtakunnallisessa bioenergian koordinaatiohankkeessa luotiin bioenergiatiedon verkkopalvelu. Jatkettiin bioenergiatiedon verkkopalvelun (bioenergiatieto.fi) toteuttamista. Maatilojen energiaohjelmaan on tähän mennessä liittynyt noin 200 tilaa. Näistä hieman yli puolet on teettänyt energiasuunnitelman. Myös investointiavustusten tukiehdoilla kohdistetaan investointeja energiatehokkuutta parantaviin investointeihin. Tavoite A10: Vaikutetaan aktiivisesti pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanoon maataloudessa. Toteutuma: Osa ilmasto- ja energiastrategian toimenpiteistä on käynnistetty ja muita on pyritty ottamaan huomioon politiikan valmistelussa. Maataloudelle asetettua 13 prosentin kasvihuonekaasupäästövähennystavoitetta vuodelle 2020 mennessä on vaikea saavuttaa. Tämän hetkisen tiedon perusteella mahdollisia toimenpidevaihtoehtoja näyttäisi olevan vähän ja nekin osin merkitsisivät maataloustuotannon määrän alentumista. Lisäksi vähennystavoitteen asettamisen jälkeen maatalouden päästöjä koskevat ilmastoskenaariot ovat muuttuneet niin, että tavoitteeseen pääseminen on vaikeutunut entisestään. Arvosana: 2

9 9 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä, eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan, elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A11: Vahvistetaan kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä ja keskitetään valvontaa. Toteutuma: Uusi kasvinsuojeluainelaki tuli voimaan Lain nojalla annettavien asetusten valmistelu eteni niin, että asetukset laitettiin lausunnolle alkuvuodesta Lainsääsäännön muutokset keskittyivät paljolti kasvinsuojeluaineiden kestävään käyttöön. Kasvinsuojeluaineiden valvonta on keskitetty TUKES:iin vuoden 2011 alusta. Arvosana: 4 Tavoite A12: Kehitetään valvontaa ja varautumista vaarallisten kasvintuhoojien varalta. Toteutuma: Lainvalmistelu on aloitettu loppuvuodesta 2011 kolmen korvausvaihtoehdon pohjalta. Nykyisen korvausjärjestelmän hyviä puolia ja kehittämistarpeita on selvitetty riskinhallinnan kehittämistyötä varten tilatussa selvityksessä. Myös nykylainsäädännön tarjoamia mahdollisuuksia omavalvontaan on selvitetty. Arvosana: 3 Tavoite A13: Eläintautien sääntely vastaa uusia vaatimuksia. Toteutuma: HE eläintautilain kokonaisuudistamiseksi valmistui ja kaksi ministeriön asetusta EU:n sivutuoteasetuksen toimeenpanemiseksi annettiin. Arvosana: 4 Tavoite A14: Uudistetaan eläinsuojelu- ja koe-eläinlainsäädäntöä, edistetään vaihtoehtomenetelmien käyttöä tutkimuksessa, kehitetään eläinten hyvinvoinnin arviointia parantaen samalla valvonnan toimivuutta. Toteutuma: HE eläinsuojelulain muuttamiseksi ja VNas broilereiden hyvinvoinnista annettiin, HE koeeläinlain uudistamiseksi, HE eläinsuojelulain muuttamiseksi ja VNas EU:n eläinten lopetusta koskevan asetuksen toimeenpanemiseksi ovat valmisteilla, turkiseläinten suojelua koskeva asetus annettiin VNas:na, sikojen suojelua koskeva asetus valmisteltiin, seura- ja harrastuseläinten neuvottelukunta toimii, eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien tutkimusta rahoitettiin edelleen ja eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen taustaselvityksiä ja kyselyitä toteutettiin. Arvosana: 4 Tavoite A15: Osallistutaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintalain toimeenpanoon. Toteutuma: Aluehallintovirastojen arvion mukaan yhteistoiminta-alueita on 2013 alussa 65 eikä valtioneuvoston päätöksiä alueista tarvita. Arvosana: 5 Tavoite A16: Toimeenpannaan elintarvikelainsäädännön uudistus. Toteutuma: Eduskunta hyväksyi voimaan tulleen elintarvikelain muutoksen (352/2011). Annettiin muutokseen liittyen kaksi valtioneuvoston ja neljä maa- ja metsätalousministeriön asetusta. Arvosana: 4 Tavoite A17: Tehostetaan zoonoosien ja mikrobilääkeresistenssin torjuntaa. Toteutuma: Zoonoosikeskuksen toiminta on vakiinnutettu. Uusittu salmonellavalvontaohjelmia koskevia asetuksia sekä osallistuttu unionitason valmisteluun.

10 10 Arvosana: 3 Tavoite A18: Uudistetaan lääkkeidenluovutusta koskevaa lainsäädäntöä. Toteutuma: Hallituksen esityksen valmistelu on jatkunut aikataulun mukaisesti neuvottelemalla mm. sidosryhmien ja STM:n kanssa. Arvosana: 4 Tavoite A19: Toimeenpannaan elintarviketurvallisuusselonteon tavoitteita. Toteutuma: Selonteon tavoitteista on laadittu toimenpideohjelma, jota on käsitelty elintarvikeneuvottelukunnassa. Arvosana: 3 Kala-, riista- ja porotalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti, elinkeinokalatalous on kannattavaa, vapaa-ajan kalastuksen suosio säilyy ja se tuottaa sosiaalista ja taloudellista hyötyä, suunnitelmallisella hoidolla ylläpidetään kalavarat geneettisesti monimuotoisina ja tuottavina, uhanalaista saimaannorppaa suojellaan asianmukaisin kalastusrajoituksin, turvataan riistakantojen elinvoimaisuus ja rajoitetaan riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja, ja porotalouden kannattavuus paranee ja poromäärät mitoitetaan laidunten kestävän käytön mukaan. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A20: Järjestetään kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito. Toteutuma: Pyynnille määritellyt kiintiöt pyydettiin suurimmaksi osaksi lukuun ottamatta Pohjanlahden silakkaa ja molempia lohikantoja. Arvosana: 3 Tavoite A21: Ohjataan pyynnin säätelyä, laivaston mukauttamista ja valvontaa EY:n ja kansallisen lainsäädännön avulla. Toteutuma: Kiintiöityjen kalavarojen käytön ohjaamiseksi annettiin 10 ministeriön asetusta, 1 valtioneuvoston asetus ja yksi Tasavallan Presidentin asetus. Suomen saamia kiintiöitä ei ylitetty. Rekisteröidyn laivaston kapasiteetti (vetoisuus ja koneteho) jaettiin valtioneuvoston asetuksella. Merikalastusta valvottiin tarkastuksin merellä ja satamissa. Kalastusalukset (>15 m) on varustettu satelliittiseurantalaittein (VMS), saaliiden purkamisten ja ensikäden kaupan valvonta perustui asiakirjojen tarkastuksiin. LIS-kalastuksen valvonnassa ohjeistettiin Uudenmaan ELY-keskusta, jonka erikoistumistehtäväksi sanottu valvonta oli määrätty. Arvosana: 3 Tavoite A22: Varmistetaan elinkeinokalatalouden toimintaedellytykset ja tuetaan alan kannattavuutta. Toteutuma: Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelmaa ja siihen liittyviä sektoristrategioita toteutettiin. Toimintaohjelman määrärahoista oli vuoden loppuun mennessä sidottu n. 70 % ja maksettu n. 50 %. Arvosana: 2

11 11 Tavoite A23: Luodaan edellytykset kestävälle vapaa-ajan kalastukselle sekä kiinnostavien ja monipuolisten kalastusmahdollisuuksien tuottamiselle. Toteutuma: Käynnistettiin vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian laatiminen kahdella Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen järjestämällä työpajalla (kestävä kalastus, vapaa-ajan kalatalouden hyvinvointivaikutukset). Jatkettiin neuvotteluita Norjan ja sidosryhmien kanssa Tenon sopimusneuvotteluiden jatkamiseksi ja järjestettiin asiaan liittyen Suomen ja Norjan ministereiden tapaaminen. Arvosana: 3 Tavoite A24: Edistetään kalakantojen geneettisen monimuotoisuuden säilymistä. Huolehditaan kalakantojen säilyttämisestä ja heikentyneiden kantojen vahvistamisesta. Toteutuma: Saatiin valmiiksi kehittämisryhmän ehdotus kansalliseksi kalatiestrategiaksi. Kohdistettiin kunnostusmäärärahoja vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseen. Arvosana: 2 Tavoite A25: Saimaannorpan suojelu otetaan huomioon kalastuksen järjestämisessä. Toteutuma: Valmisteltiin valtioneuvoston asetukset kalastuksen rajoittamiseksi saimaannorpan suojelemiseksi. Osallistuttiin saimaannorpan suojelustrategian laadintaan. Jatkettiin saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän työtä ja annettiin vuoden 2012 tulostavoitteeksi kalastukseen liittyvän tiedostussuunnitelman laatiminen saimaannorpan sivusaaliskuolleisuuden vähentämiseksi. Arvosana: 3 Tavoite A26: Metsästystä ja riistakantoja säännellään riistakantatietojen perusteella. Toteutuma: Annettiin ministeriön asetukset karhun, ilveksen, suden, euroopanmajavan, saukon, hallin ja itämerennorpan suurimmiksi sallituiksi saalismääriksi. Asetukset perustuivat RKTL:n kantaarvioihin. Annettiin metsäkanalintujen ja metsähanhen metsästystä rajoittavat asetukset, jotka perustuivat kesän riistakolmioaineistoihin. Tässä onnistuttiin erityisen hyvin, sillä aiemmin käytettiin edellisen vuoden tietoja. Arvosana: 4 Tavoite A27: Kehitetään riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estämistoimenpiteitä sekä rajoitetaan vahinkoa aiheuttavien riistaeläinkantojen kasvua ottaen huomioon sekä kansalliset tavoitteet että kansainväliset velvoitteet. Toteutuma: Karhun ja ilveksen metsästystä lisättiin huomattavasti vahinkojen vähentämiseksi. Itämerennorpan metsästystä lisättiin samasta syystä. Susikannan heikko tilanne ei antanut mahdollisuutta samaan. Hirvikannan verotusta on lisätty. Hirvivahingot ovat kääntyneet hyvin laskuun. Suurpetojen aiheuttamien vahinkotapausten määrä on myös vähentynyt. Korvaussummat ovat kuitenkin aiempia vuosia korkeammat johtuen poronlihan hinnan kasvusta. Vahinkojen ennaltaehkäisyssä SRVA-toiminta oli onnistunutta, mutta aitamateriaalien hankintaan ei määrärahojen niukkuuden vuoksi voitu osoittaa varoja. Arvosana: 3 Tavoite A28: Tuetaan porotalouden rakenteen ja kannattavuuden kehittymistä. Toteutuma: Eläinkohtainen tuki myönnettiin. Porotaloudessa karjakoko on kasvanut ja poronlihan hinta on noussut. Nämä tekijät tukevat kannattavuuden kehittymistä. Suurpetokannat verottavat porokarjoja paikoin voimakkaasti, mikä heikentää näiden paliskuntien tilannetta. Riistavahinkolaki on kuitenkin tältä osin onnistunut, sillä se korvaa aiempaa kattavammin suurpetojen aiheuttamat vahingot, koska korvauksen määrään vaikuttaa poronlihan hinnan kehitys. Myös vasahävikki järjestelmä ja erityisen merkittävien porovahinkojen erityinen järjestelmä ovat osoittautuneet toimiviksi. Arvosana: 2

12 12 Vesitalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: Vesitalous on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää, vesistöjen käytettävyys ja tila sekä riskien hallinta ovat hyvät, parannetaan varautumista erityistilanteisiin kuten tulvariskeihin ja pitkäaikaiseen kuivuuteen, parannetaan maaseudun vesihuoltoa. Näitä tukeva ministeriön tulostavoite toteutui seuraavasti: Tavoite A29: Edistetään pohjavesialueiden rajojen tarkistamista. Toteutuma: ELY-keskuksissa valmistui 19 pohjavesialueiden rajoja tarkentavaa selvitystä. Arvosana: 4 Tavoite A30: Parannetaan tietoisuutta patojen aiheuttamasta tulvavaarasta. Toteutuma: Tietoa patojen sortuman aiheuttaman tulvan vaara-alueesta on viety osaksi tulvariskien hallinnan tulvavaarakarttoja. Arvosana: 4 Metsätalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: Metsien puuntuotannollinen käyttöaste on korkea, metsien puuntuotannollinen tila on hyvä, metsien monimuotoisuus säilyy, ja metsätalouden kannattavuus paranee. Näitä tukeva ministeriön tulostavoite toteutui seuraavasti: Tavoite A31: Käynnistetään tarkistetun Kansallisen metsäohjelman ja METSO-ohjelman toimeenpano. Toteutuma: Tarkistetun Kansallisen metsäohjelman (KMO) toimeenpano käynnistyi suunnitellusti. Ohjelman toimenpiteistä on laadittu toimenpideohjelma, jossa määritellään toimenpiteiden vastuutahot, toteuttajat ja aikataulu. Vuonna 2011 keskeisenä KMO:n toimenpiteenä toteutettiin metsäkeskusorganisaation uudistaminen, metsätilatyöryhmän puitteissa erityisesti yhteismetsätoiminnan edistämistoimenpiteitä ja neuvontamateriaalin tuottaminen metsäomaisuuden hallintaan sekä puumarkkinatyöryhmän puitteissa puukaupan hintainformaation tarkentamisja hintaindeksien kehittämistoimenpiteet. Metsälain uudistamista valmisteltiin työryhmissä ja metsäalan tutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseksi aloitettiin useita toimenpiteitä. Alueelliset metsäohjelmat tarkistettiin vuoden loppuun mennessä. Tehtiin tiivistä yhteistyötä TEM:n Metsäalan strategisen ohjelman kanssa puun jatkojalostukseen perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn edistämisessä. Arvosana: 4 METSO-ohjelman toimeenpano jatkui yhteistyössä YM:n ja sidosryhmien kanssa. Tavoite A32: Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen. Toteutuma: Metsälainsäädäntöön tehtävien muutosten valmistelua jatkettiin. MMM asetti metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen -jatkotyöryhmän. Jatkotyöryhmä jatkaa metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamista vuonna 2010 selvittäneen työryhmän työtä. Jatkotyöryhmän tulee mennessä tehdä esitys metsälakiin ja sen nojalla annettavaan valtioneuvoston asetukseen tehtävistä muutoksista. Arvosana: 4

13 13 Tavoite A33: Toteutetaan ilmasto- ja energiapolitiikkaa metsäsektorilla. Toteutuma: Pienpuun energiakäytön edistämiseksi valmisteltiin HE laiksi pienpuun energiatuesta. Eduskunta hyväksyi lain (101/2011) tammikuussa EU-komission notifiointikäsittelystä johtuen uusi tukijärjestelmä ei kuitenkaan tullut voimaan vuonna Pienpuun energiakäytön edistämistä jatkettiin Kemera-tuella. Arvosana: 4 Kemera-tukea maksettiin nuoren metsän hoidon yhteydessä suoritettuun energiapuun korjuuseen ja haketukseen yhteensä 18,8 milj. euroa. Lisäksi määrärahan loppumisen vuoksi tukimaksatuksia siirtyi 4,3 milj. euron edestä vuodelle Tuen avulla energiapuuta korjattiin 1,9 milj. kuutiometriä ja haketettiin 2,9 milj. irtokuutiometriä. Haketusmäärä oli lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Tavoite A34: Metsähallituksen organisaatiouudistus. Toteutuma: Metsähallituksen organisaatiouudistuksen valmistelua jatkettiin yhteistyössä YM:n kanssa. Toimintamallia koskevien linjausten yhteensovittaminen on vienyt arvioitua enemmän aikaa. Arvosana: 3 Tavoite A35: Metsäkeskusuudistuksen toimeenpanon käynnistys ja ohjaus. Toteutuma: Suomen metsäkeskus aloitti toimintansa suunnitellusti vuoden 2012 alusta lukien. Maa- ja metsätalousministeriössä keskeisiä uudistuksen toimeenpanoon liittyviä tehtäviä uudistuksen koordinointi ja ohjaus, säädösvalmistelu (laki Suomen metsäkeskuksesta (418/2011)), metsäkeskuksen keskusyksikön sijoituspäätöksen valmistelu, metsäkeskuksen johtokunnan nimeäminen, metsäkeskuksen tulossopimuksen valmistelu, metsäkeskuksen omaisuusjärjestelyjen valmistelu. MMM asetti organisaatiouudistuksen valmistelua ja koordinointia varten ohjausryhmän, jonka toimikausi päättyi vuoden 2011 lopussa. Arvosana: 5 Tavoite A36: Toteutetaan tukijärjestelmien uudistus (pienpuun energiatuki ja Kemera). Toteutuma: Eduskunta hyväksyi vuoden 2011 helmikuussa lain pienpuun energiatuesta (101/2011). Pienpuun energiatuen notifiointikäsittelystä johtuen tukijärjestelmä ja uusi Kemera-laki (544/2007) eivät tulleet voimaan vuoden 2011 aikana. Arvosana: 3 Tavoite A37: Vaikutetaan aktiivisesti EU:n ja muun eurooppalaisen metsäyhteistyön tulevaisuuden määrittämiseen. Toteutuma: Suomen aloitteesta käynnistettiin EU:n metsästrategian uudistamistyö ja vaikutettiin aktiivisesti siihen, että EU:n metsiä koskevat politiikat olisivat keskenään entistä johdonmukaisempia. Suomi toimi avainasemassa, kun Euroopan metsäministerikonferenssi päätti yleiseurooppalaisen metsäyhteistyön (Forest Europe) jatkosta sekä Euroopan metsäsopimusneuvotteluiden käynnistämisestä. Lisäksi Suomi on vaikuttanut aktiivisesti YK:n alueellisten metsäjärjestöjen Euroopan talouskomission (UNECE) ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) työn uudelleen suuntaamiseen. Sisällöllisenä painopisteenä on ollut metsäsektorin roolin korostaminen siirryttäessä kohti vihreää biopohjaista taloutta. Arvosana: 5

14 14 Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden, turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus, kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita, ja paikkatietoa keräävät ja ylläpitävät organisaatiot varmistavat tiedon tehokkaan yhteiskäytön ja sen, että päällekkäistä tiedonkeruuta ei tapahdu. Näitä tukeva ministeriön tulostavoite toteutui seuraavasti: Tavoite A38: Selvitetään kolmiulotteisten kiinteistöjen hallintaan liittyviä juridisia kysymyksiä ja teknistoiminnallisia vaikutuksia. Toteutuma: Juridisia kysymyksiä koskeva selvitys valmistui alkuvuodesta ja teknistoiminnallisia vaikutuksia koskeva selvitys eteni suunnitellusti. Arvosana: 4 Tavoite A39: Edistetään kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä. Toteutuma: Johdettiin paikkatietoasiain neuvottelukuntaa, toimittiin INSPIRE-direktiivin kansallisena yhteystahona ja toteutettiin kansallista paikkatietostrategiaa. Arvosana: 4 Kestävä kehitys, luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristönsuojelu Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: Luonnonvaroja käytetään uuteen tietoon perustuen aikaisempaa kestävämmin ja ympäristöhaitat vähentyvät, ilmasto- ja energiapolitiikan toimet taittavat kasvihuonekaasupäästöjä vähenevään suuntaan ja tieto nieluista, erityisesti maaperänieluista tarkentuu, haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja tunnistetaan ja torjutaan valmisteltavan strategian pohjalta, soiden ja turvemaiden kestävää käyttöä edistetään valmisteltavan, kokonaisvaltaisen strategian pohjalta. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A40: Toimeenpannaan ilmasto- ja energiastrategiaa maa- ja metsätalouden päästöjen ja nielujen osalta. Toteutuma: Ilmasto- ja energiastrategian toimenpiteistä osa on käynnistetty maa- ja metsätalouden osalta. Metsäenergian käyttöä on lisätty ja metsänielun koko turvattu. Tutkimusta on kohdennettu maa- ja metsätalouden kasvihuonekaasutaseiden epävarmuuksien pienentämiseen. Maatalouden osalta tämän hetkisen tiedon perusteella mahdollisia toimenpidevaihtoehtoja näyttäisi olevan vähän ja nekin osin merkitsisivät maataloustuotannon määrän alentumista. Arvosana: 4 Tavoite A41: Toimeenpannaan kansallista vieraslajistrategiaa. Toteutuma: Työryhmän ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi valmistui maaliskuussa ja laaja lausuntokierros päättyi kesäkuussa. Strategian toimeenpano käynnistettiin erityisesti viestinnän osalta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen valmistelu kansallisesta vieraslajistrategiasta käynnistettiin. Arvosana: 3

15 15 Tavoite A42: Valmistellaan kansallista suo- ja turvemaiden strategiaa. Toteutuma: Työryhmän ehdotus soiden ja turvemaiden strategiaksi valmistui helmikuussa. Lausuntokierroksen mukaan on valmisteltu valtioneuvoston periaatepäätöstä. Arvosana: 5 Tavoite A43: Toimeenpannaan biologista monimuotoisuutta koskevaa strategiaa ja kansallista toimintaohjelmaa Toteutuma: Asetettiin uudelleen luonnon monimuotoisuutta koskevien asioiden MMM:n koordinaatioryhmä, jossa strategian ja toimintaohjelman toimeenpanoa seurattiin. Useissa toimintaohjelman toimenpiteiden toimeenpanossa MMM:n vastuualueella oli edistytty. Osallistuttiin aktiivisesti luonnon monimuotoisuutta koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen valmisteluun koskien strategian ja toimintaohjelman tarkistamista. Arvosana: 4 Tavoite A44: Toimeenpannaan kansallista ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategiaa. Toteutuma: Ilmastonmuutoksen sopeutumisen tutkimusohjelma (ISTO) päättyi ja ohjelman loppuarviointiraportti valmistui joulukuussa Maa- ja metsätalousministeriön oma sopeutumisen toimintaohjelma valmistui huhtikuussa Koordinoitiin eri ministeriöiden ilmastonmuutoksen sopeutumistoimia. Arvosana: Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Siirtomenojen vaikuttavuutta on käsitelty momenteittain kokonaisuuksina (kokonaiskäyttö kirjanpitoyksiköstä riippumatta). Siirtomenomomentit: EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) ja käyttö euroa Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Ohjelman toteutus on ollut tehokasta. Yritysrahoituksen avulla on ohjelmakauden aikana toteutettu yli yrityksen investointi-, kehittämis- tai aloittamishanketta, joista yli on rahoitettu paikallisen toimintaryhmän kautta. Koulutus- ja kehittämishankehakemuksia on hyväksytty noin 3 700, mistä noin paikallisten toimintaryhmien rahoituksella. Uusia hankkeita on käynnistetty 540 milj. eurolla, josta 150 milj. eurolla vuonna Yritysrahoituksen osuus kokonaisuudesta on noin 197 milj. euroa ja kehittämishankerahoituksen noin 343 milj. euroa. Toiminnan tuloksellisuus: Tuloksena on maaseudun elinkeinojen monipuolistuminen, uusien yritysten käynnistyminen, yritysten liikevaihdon ja menestyksen parantuminen, matkailutulojen kasvu sekä maaseudulla asumisen edellytysten paraneminen monin tavoin. Vuoden 2011 aikana rahoitettiin ensimmäiset maaseudun laajakaistahankkeet, joilla parannetaan harvaan asutun maaseudun saavutettavuutta. Tuloksia mitataan hankekohtaisilla tulos- ja tuotosindikaattoreilla. Vuotta 2011 koskevat indikaattoritiedot on saatavilla vuoden 2012 maaliskuussa.

16 16 Siirtomenomomentti: Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä sekä osaltaan turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Kansallisten tukien osuus vuoden 2010 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli vajaat 13 %. Tuen merkitys maataloustulon kannalta on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin sen osuus tuotoista. Maataloustulon kokonaismäärän arvioidaan alenevan vuoden 2010 maataloustulosta. Maataloustuotannon määrä säilyi aiempien vuosien tasolla. Toiminnan tuloksellisuus: Maatalouden kansallista tukea maksettiin lähes kaikille tiloille. Tukea hakeneita tiloja oli yhteensä noin tilaa. Vuoden 2011 tuotannolle tukea arvioidaan maksettavan noin 559 miljoonaa euroa, mikä on aiempia vuosia vähemmän. Siirtomenomomentti: EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi maataloutta tuetaan EU-tulotuella. Siihen kuuluvien suorien tukien ehtona on mm. ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien vaatimusten eli ns. täydentävien ehtojen noudattaminen. EU-tulotukien osuus vuoden 2010 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli runsaat 12 %. EU-markkinatukea (vienti- ja sisämarkkinatuet) käytetään EU komission avaamiin maataloustuotteiden vientitukijärjestelyihin, yksityisen varastoinnin tukeen ja muihin maataloustuotteiden markkinoita ohjaaviin toimenpiteisiin. Toiminnan tuloksellisuus: EU-tulotukea maksettiin runsaalle tilalle yhteensä noin 539 milj. euroa, mikä oli n. 9 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Modulaatioprosentti nousi edellisvuodesta yhdellä prosenttiyksiköllä ja oli 9 %. Pidätys tehtiin ennen tuen maksamista suoraan yli euron tuista. EU-markkinatukea maksettiin yhteensä noin 10 milj. euroa eli 48 % edellisvuotta vähemmän. Maidolle ei myönnetty vientitukea v Muita tuen käyttökohteita olivat mm. EU:n koulumaito-ohjelma sekä voin ja sianlihan yksityinen varastointi. Siirtomenomomentti: Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja eituotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa, josta MMM (kpy 440) euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Ympäristötukien tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi niin, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, maatalouden luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurimaisemien säilyminen turvataan sekä tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimuksen (MYTVAS 3) väliraportin mukaan maatalouden typpi- ja fosforikuormitus on vähentynyt. Maatalouden ympäristötuki on vaikuttanut merkittävästi tähän kehitykseen. Maatalouden ympäristötuen osuus vuoden 2010 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli runsaat 8 %. Eläinten hyvinvointia edistävien tukien tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kohentuminen sekä tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Ei-tuotannollisia investointeja ovat monivaikutteisen kosteikon perustaminen sekä arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen. Monivaikutteisilla kosteikoilla edistetään vesiensuojelua maatalouden voimakkaasti kuormittamilla vesistö- ja rannikkoalueilla, parannetaan linnuston elinolosuhteita ja palautetaan peltoalueilta kuivatustoimenpiteiden myötä hävinneitä elinympäristöjä ja lisätään purovesistöjen merkitystä eliöstön kulkureitteinä. Samalla edistetään riista-, kala- ja raputaloutta ja maaseutumaiseman hoitoa. Arvokkaiden perinnebiotooppien tavoitteena on maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen kunnostamalla perinnebiotoopeilla esiintyvää monipuolista kasvillisuutta ja eläimistöä sekä pitkäaikaiseen maankäyttöön liittyvää maaseudun kulttuuriperintöä ja maisemallisten arvojen parantaminen. Toiminnan tuloksellisuus: Maatalouden ympäristötukia maksettiin n tilalle ja eläinten hyvinvointia edistäviä tukia n tilalle. EU:n osuus momentin menoista oli n. 103 milj. euroa.

17 Siirtomenomomentti: Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on varmistaa maan maatalouskäyttö epäsuotuisilla alueilla vaikuttaen siten elinkelpoisten maaseutuyhteisöjen säilymiseen, ylläpitää maaseutua sekä ylläpitää ja edistää kestäviä viljelyjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon erityisesti ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset. Luonnonhaittakorvauksen osuus vuoden 2010 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli vajaat 10 %. Toiminnan tuloksellisuus: Luonnonhaittakorvausta maksettiin n tilalle. EU:n osuus momentin menoista oli n. 118 milj. euroa. Siirtomenomomentti: Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Luopumistuella edistetään pellon siirtymistä jatkajalle tai toisten tilojen lisämaaksi. Maatalouden harjoittajien keski-ikä on noussut 1990-luvun puolivälistä lähtien noin neljällä vuodella nykyiseen 51 vuoteen. Pääasiallisena syynä tähän kehitykseen on ollut alkavien viljelijöiden vähäinen määrä. Toisaalta tämä on mahdollistanut olemassa olevien tilojen rakennekehityksen. Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2011 luopumistuen myöntämistä koskeva ennakkopäätös tehtiin 259 tilalle. Poroluovutuksia oli 2 tapausta. Vuonna 2011 käyttöönotetun luopumistukijärjestelmän piiriin on vuoden 2011 loppuun mennessä tullut yhteensä 259 tilaa ja 349 luopujaa. Näistä sukupolvenvaihdoksen perusteella on luopunut 167, lisämaamyynnin perusteella 34 ja lisämaavuokrauksen perusteella 146 luopujaa. Poroluovutusten nojalla on luopumistuen piiriin tullut 2 luopujaa. Erilaisten maatalouden varhaiseläkejärjestelmien piirissä oli vuoden 2011 lopulla kaikkiaan noin henkilöä. Vuonna 2011 maksettiin eläkemuotoisten luopumisjärjestelmien etuuksia kaikkiaan 115,57 milj. euroa, josta vuodesta 1995 lähtien myönnettyjä luopumistukia oli 72,19 milj. euroa. Vuonna 2011 maksettiin vuonna 1999 päättyneen pellonmetsitysohjelman metsityksestä aiheutuvia tulonmenetyskorvauksia 0,1 milj. euroa (EU:n osuus euroa ja kansallinen osuus euroa). Ohjelman viimeiset tulonmenetyskorvaukset tulevat maksettaviksi vuonna Siirtomenomomentti: Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Määräraha käytettiin alueellisten metsäkeskusten (13 kpl) ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakiin (1474/1995) perustuvien tehtävien rahoittamiseen. Metsäkeskukset ja Tapio hoitavat metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, niiden monimuotoisuuden säilyttämistä sekä metsätalouden edistämistä koskevia tehtäviä. Lisäksi metsäkeskukset valvovat metsätaloutta koskevien lakien noudattamista. Metsäkeskukset myöntävät kemera-tukea yksityismetsissä tehtäville metsänhoito- ja perusparannustöille sekä energiapuun korjuuseen ja haketukseen. Vuonna 2011 toiminnan vaikuttavuutta lisäävistä toimenpiteistä keskeisiä olivat organisaatiouudistukseen valmistautuminen (metsäkeskukset ja osa Tapiosta yhdistyivät vuoden 2012 alusta lukien Suomen metsäkeskukseksi), alueellisen metsävaratiedon kattavuuden ja ajantasaisuuden parantaminen, uusien sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen ja käyttöön ottaminen, alueellisen metsäohjelman päivitys yhdessä sidosryhmien kanssa. Toiminnan tuloksellisuus: Määrärahalla metsäkeskukset toteuttivat v seuraavia toimenpiteitä (v tulokset eivät vielä selvillä): - alueellisen metsävaratiedon keruumäärä hehtaaria - henkilökohtaisen neuvonnan määrä henkilöä - metsäkeskusten järjestämille kursseille osallistuneiden määrä henkilöä - metsäkeskusten käsittelemien metsänkäyttöilmoitusten määrä kpl - metsäkeskusten käsittelemien taimikon perustamisilmoitusten määrä kpl - metsäkeskusten tekemien kemera-tukipäätösten määrä kpl - metsäkeskusten tekemien maastotarkastusten lukumäärä

18 18 Siirtomenomomentti: Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Määrärahalla tuettiin kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla (1094/1996) yksityismetsissä tehtyjä metsänhoito- ja perusparannustöitä, energiapuun korjuuta ja haketusta sekä toimintaa tukevaa kokeilu- ja selvityshankkeita. Tuettavilla töillä turvataan metsien hyvä kasvukunto, uusiutuvan energian käytölle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja metsien tuottamat ilmastohyödyt. Toimenpiteet ovat osa Kansallinen metsäohjelma 2015:n toteutusta. Valtion tuki kattaa noin kolmasosan yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden kokonaiskustannuksista ja se toimii kannustimena ja metsänhoidon korkean tason turvaajana. Tukitaso nousee maan pohjoisosia kohti, ja sillä tasataan hankkeiden yksityistaloudellista kannattavuutta maan eri osissa. Toiminnan tuloksellisuus: Määrärahaa oli käytettävissä yhteensä 82,280 milj. euroa, joten määräraha käytettiin täysimääräisesti. Määrärahan loppumisen vuoksi vuodelle 2012 siirtyi tukimaksatuksia yhteensä noin 17 milj. euron edestä. Töille asetetut suoritetavoitteet eivät toteutuneet kaikissa työlajeissa, koska pienpuun energiatukijärjestelmän voimaantulon viivästymisen takia energiapuun korjuun ja haketuksen tukemista jatkettiin Kemera-tukijärjestelmästä ja tukirahoitusta jouduttiin kohdistamaan niihin ennalta arvioitua enemmän. Valtion tukemien metsänhoito- ja perusparannustöiden suora työllisyysvaikutus oli vuonna 2011 yhteensä noin htv:n suuruinen. Työlaji/työlajiryhmä Käytetty tuki, milj. euroa Suoritetavoite Tulos Tulos tavoitteesta, % Nuoren metsän hoito, pystykarsinta 28, ha 1) ha 1) 103 Energiapuun korjuu haketus 13,6 5,2 ei asetettu ei asetettu 1,9 milj. k-m 3 2,9 milj. i-m Metsänuudistaminen, juurikäävän 14, ha 2) ha 2) 92 torjunta, terveyslannoitus, kulotus Metsäteiden rakentaminen perusparannus 1,3 9,8 235 km km 177 km 1 681km Kunnostusojitus 9, ha ha 87 Kokeilu- ja selvitystoiminta 0,3 ei asetettu - - 1) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen pinta-alan. 2) Ei sisällä juurikäävän torjunnan pinta-alaa

19 Toiminnallinen tehokkuus Hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuonna 2011: Toiminnallinen tehokkuus Ministeriön toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan. Tavoite B1: Toteutuma: Ministeriön toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan. Vuoden 2011 kuluessa on ministeriön yhteisiä toimintatapoja kehitetty ja annettu seuraavat koko ministeriötä koskevat ohjeet: - varhaisen välittämisen ohje - etätyöohje - liukuvan työajan käytön ehtoja koskeva ohje - työajan seurantaa koskeva ohjeistus uuden työajanleimausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä - matkustusohje, joka tuli voimaan uuden M2-matkahallintajärjestelmän käyttöön oton kanssa - virkamiesharjoittelua komissiossa koskeva ohje. Arvosana: 4 Henkilökortti yhdistettiin Väestörekisterikeskuksen antamaan virkakorttiin, joka muutettiin kuvalliseksi kortiksi. Muutos toteutetaan sitä mukaan, kun henkilö tarvitsee uuden virkakortin. Muutos lisää osaltaan toimitilaturvallisuutta. Yhteistyössä Palkeiden kanssa työstettiin ohje palkkioiden käsittelystä ministeriössä. Ohje tuli voimaan M2-matkahallintojärjestelmä on otettu käyttöön. Tehtiin selvitys maa- ja metsätalousministeriön voimavarojen johtamis- ja seurantajärjestelmän kehittämistarpeista (valmistui ). Järjestetty videoneuvottelujen käyttöön liittyvää koulutusta. Tavoite B2: Toteutuma: Kevennetään tuki- ja korvausjärjestelmiä mahdollisuuksien mukaan tavoitteena sekä julkisen hallinnon että tuen saajan hallinnollisen työn keventäminen ja selkeyttäminen. Metsäkeskuksilla (v alusta lukien Suomen metsäkeskus) on käytössä sähköisiä asiointipalveluita (taimikon perustamisilmoitus, metsänkäyttöilmoitus ja Kemera-rahoitushakemus). Sähköisesti saapuneiden ilmoitusten ja hakemusten määrä kasvoi vuonna Arvosana: 4 Maataloussektorilla käytössä olevien tukijärjestelmien toimeenpano jatkuu aiemmin tehtyjen linjausten mukaisesti, jolloin mahdollisuudet olennaiseen tukijärjestelmien yksinkertaistamiseen ja hallinnollisen taakan vähentämiseen ovat vähäiset. Vuodesta 2014 alkaen uudistuvien tukijärjestelmien suunnittelussa on keskeisesti esillä tarve yksinkertaistaa tukijärjestelmiä ja vähentää hallinnollista taakkaa Tavoite B3: Toteutuma: Hallinnonalan sektoritutkimusta kohdennetaan Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin. Rahoitettiin neuvottelukunnan jaostojen käynnistämiä hankkeita, jotka liittyvät mm. Itämeren suojelun ja ilmastopolitiikan tietotarpeisiin. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla ja LYNET-yhteenliittymällä on ollut merkittävä rooli neuvottelukunnan ohjelmien ja hankkeiden toteutuksessa. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta lakkautettiin keväällä Arvosana: 4

20 20 Tavoite B4: Toteutuma: Hyödynnetään valtiokonsernin palveluja mahdollisimman täysimääräisesti. a) Valmistaudutaan valtion talous- ja henkilöstöhallinnon Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottoon Käyttöönoton valmistautumisen aloitus on viivästynyt, koska Kieku-tietojärjestelmän suunniteltu käyttöönottoaika on siirtynyt maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osalta vuodelta 2013 vuodelle Arvosana: - b) TILHA -järjestelmän käyttöönotto Toteutuma: Otettu käyttöön TILHA-järjestelmä. Järjestelmän puutteellisuuden vuoksi järjestelmän käyttö on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Arvosana: 2 c) IT-toimintojen kehittäminen Toteutuma: Ministeriö on vuoden 2011 alusta lukien hankkinut kaikki tarvitsemansa tietotekniset peruspalvelut Valtion IT-palvelukeskukselta (VIP). Arvosana: 4 d) Kirjanpitoyksikön jakamisen valmistelu Toteutuma: Kirjanpitoyksikkö jakamista valmisteltuun sekä virastojen ja Palkeiden yhteisessä selvitysryhmässä sekä Maaseutuviraston osalta laajasti myös erikseen. Uudet kirjanpitoyksiköt aloittivat ilman suuria ongelmia. Arvosana: 4 e) Uuden matkahallintajärjestelmän käyttöönoton valmistelu Toteutuma: Otettu käyttöön uusi matkahallintojärjestelmä. Järjestelmän käyttö ajoittui kiireiseen aikaan vuoden lopulla, minkä vuoksi ohjeistus- ja koulutustyötä siirtyi runsaasti vielä vuodelle Arvosana: 3 f) Otetaan käyttöön uusi kehys- ja budjetointijärjestelmä Toteutuma: Uusi kehys- ja budjetointijärjestelmä Buketti otettiin käyttöön talousyksikössä vuoden 2011 joulukuussa, kun siihen vietiin maa- ja metsätalousministeriön kehysehdotus vuosille Maa- ja metsätalousministeriön sisäinen ohjeistus ja koulutus ohjelmalle on suunniteltu toteutettavaksi alkuvuodesta Arvosana: 3 Tavoite B5: Toteutuma: Varmistetaan, että valtion aluehallinnossa toimialan tehtävissä toteutetaan tuottavuustoimenpiteitä ja että tehtäviin kohdistetaan riittävät voimavarat. Ministeriö on strategisessa suunnittelussa sekä yhdessä hallinnonalan virastojen kanssa toiminnallisessa tulosohjauksessa pyrkinyt vaikuttamaan aluehallinnon tehtävien kohdentamiseen ja kehittämiseen vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Arvosana: 4 Tavoite B6: Toteutuma: Parannetaan MMM:n valmiutta ja hallinnonalan varautumista kriisi- ja häiriötilanteisiin. MMM:n valmiussuunnitelma vuodelle 2012 on valmisteltu ja vahvistettu. Yhteydenpitoa MMM:n hallinnonalan virastoihin on kehitetty suunnitelman mukaan. Arvosana: 4

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN EDELLYTTÄMÄT TOIMENPITEET VUODELLE 2010

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN EDELLYTTÄMÄT TOIMENPITEET VUODELLE 2010 1(11) Päivämäärä Dnro 20.1.2010 242/041/2010 Maa- ja metsätalousministeriön osastot, erilliset yksiköt ja sisäinen tarkastus Viite Asetus valtion talousarviosta 11 Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TULOSTAVOITTEET

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

/06/2006

/06/2006 20.12.2006 5238/06/2006 Jakelun mukaan Viite Valtion talousarvio 2007 ja asetus valtion talousarviosta, 11 Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TOIMIALAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET SEKÄ HALLINNONALAN

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIR- JANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIR- JANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIR- JANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus 3 1.1. Johdon katsaus 3 1.2 Vaikuttavuus 4 1.3 Toiminnallinen

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja tutkimus 21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000 euroa. Momentin perusteluja

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Maaseudun kehittäminen 61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 euroa. S e

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217 RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien

Lisätiedot

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Jouni Tammi Luonnonvaraosasto Sisältö Rakennettujen vesistöjen hoidon kehittäminen yhteistyö kalaja

Lisätiedot

Tulosohjausverkoston tapaaminen Pasi Valli

Tulosohjausverkoston tapaaminen Pasi Valli MMM:n hallinnonalan tulosohjauksen pilotointi 2013-2014 Hallinnonalan strategian jalkauttaminen tulosohjauksen avulla Tulosohjausverkoston tapaaminen 25.11.2013 Pasi Valli MMM:n hallinnonalan tulosohjauksen

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

01. (30.90 ja 91) Hallinto

01. (30.90 ja 91) Hallinto 01. (30.90 ja 91) Hallinto S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joita hallinto tukee

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Uuden lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen,

Lisätiedot

02. Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU.dta. Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä euroa.

02. Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU.dta. Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä euroa. 02. Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU.dta Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 65 000 000 euroa. Selvitysosa: Lisäys johtuu ohjelmakauden 2014 2020 maatalouden ympäristökorvausten, luonnonmukaisen

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen 12.2.2016 Arviointi tukee toiminnan kehittämistä Arviointi on väline toiminnan kehittämiseen ei tarkastus tai arvostelu. Ohjelman

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 74/06 Dnro 3644/01/2006 8.9.2006 Voimassaoloaika 13.9.2006 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999, muut. 44/2000) 11 4 mom.

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala

30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 01. EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot Momentille arvioidaan kertyvän 549 288 000 euroa. Tulojen kohdentamisperusteena ovat EU:n toimielimen varainhoitovuonna

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Maataloustukijärjestelmät. Toni Uusimäki 2016 Lähteet: ja Hakupäivä 23.3.

Maataloustukijärjestelmät. Toni Uusimäki 2016 Lähteet:  ja  Hakupäivä 23.3. Maataloustukijärjestelmät Toni Uusimäki 2016 Lähteet: http://mmm.fi/maataloustuet ja http://europa.eu/pol/agr/index_fi.htm Hakupäivä 23.3.2016 Maatalous kuuluu EU:n toimivaltaan Viljelijätukien kokonaisuus

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat Minna Hanski, MMM Inarijärven seurantaryhmän kokous 18.9.2014 Saariselkä 1 MMM:n rooli Inarijärvi-asioissa ELY-keskusten, SYKEn ja RKTL:n (jatkossa

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 27.2.2017 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. (30.01, osa) Hallinto ja tutkimus 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot Momentilta vähennetään 963 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa

Lisätiedot

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset: MÄÄRÄYS Pvm 13.6.2014 Dnro 3641/54/2014 Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 13 3 mom., 15 2 mom. ja 18 2 mom. Vastaavat EU-säännökset:

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

HE 179/2016 Kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttaminen

HE 179/2016 Kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttaminen HE 179/2016 Kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttaminen Eduskuntakäsittely Maa- ja metsätalousvaliokunta 27.10.2016 Risto Lampinen / Harri Kukka Maa- ja metsätalousministeriö / Luonnonvaraosasto

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä. Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1.

Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä. Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1. Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1.2017 1 MMM:n toimialan aluehallinnon ja kuntien tehtävät maakuntiin Hallituksen

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

Kemeralain uudistaminen

Kemeralain uudistaminen Kemeralain uudistaminen Soiden maankäytön tulevaisuuden näkymät seminaari 25.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö 1) Uudistuksen taustaa 2) Tavoitteet 3) Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö KIRKAS SUUNTA JA IHMISTEN VOIMA PÄIVIEN TEEMA: LAIN TAVOITTEET YHTEISTYÖSSÄ KUMPPAANUUDEN

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pääkohdat 1. Monivaikutteinen maatalous ja politiikkaohjaus 2. Nykyinen maatalouspolitiikka

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot