MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009"

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 M72059

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tilivirastoon kuuluvien virastojen toimintakertomukset Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi (koko kirjanpitoyksikkö 440) Tilinpäätösanalyysi (MMM = Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviointilautakunta) Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintakertomus Johdon katsaus Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Allekirjoitus Maaseutuviraston toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi (talousarvion toteutuminen) Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Väärinkäytökset Allekirjoitus Talousarvion toteumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Liitetiedot Allekirjoitus Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

3 3 1. Tilivirastoon kuuluvien virastojen toimintakertomukset Maa- ja metsätalousministeriön tilivirastoon (440) kuuluvat ministeriön lisäksi Maaseutuvirasto (MAVI) ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike) sekä Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja Eläinlääkintävahinkojen arviointilautakunta. Ministeriön lisäksi tulosohjattujen virastojen (MAVI ja Tike) toimintakertomukset on esitetty tässä tiliviraston tilinpäätöksessä erikseen. Talousarviolain hyväksytyn muutoksen myötä tilivirastot muuttuivat kirjanpitoyksiköiksi. Jäljempänä tässä kertomuksessa on jo käytetty termiä kirjanpitoyksikkö.

4 4 1.1 Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus Johdon katsaus Vuonna 2009 viljasato oli erinomainen. Kolmen peräkkäisen hyvän viljasadon jälkeen olemme ylitarjontatilanteessa. Viljan hinta painui alhaiseksi, mikä romahdutti viljan tuotannon kannattavuuden. Viljasadot olivat globaalisti myös hyvät. EU:ssa koettiin erittäin vakava maitokriisi johtuen juuston ja maitojauheen ylituotannon tuonnista EUalueelle. Lamakin vaikutti kysyntään, mikä piti maidon tuottajahinnat edelleen pohjalukemissa. Syksyä kohden hinnat lähtivät hitaaseen nousuun. Suomessa maidon tuottajahintaa pudotettiin kahteen kertaan yhteensä noin 10 senttiä. Suomessa tuottajahinnat säilyivät kuitenkin kohtuullisella tasolla muihin EU-maihin verrattuna. Nauta-, sika- ja siipikarjan tuotanto hyötyivät jonkin verran alenevista tuotantopanoshinnoista. Päätös maatalouden kansallisesta tuesta vuodelle 2009 saavutettiin vaikeiden neuvottelujen jälkeen. Sika- ja siipikarjatuen muuttuminen tuotannosta irrotetuksi tueksi oli vaikea kaikille osapuolille. EU:ssa keskusteltiin keväällä maatalouspolitiikan uudistamisesta vuoden 2013 jälkeen ja syksyllä maaseututoimien uudistamisesta. Ministeriö julkaisi englanninkieliset esitteet Suomen tavoitteista CAP-uudistuksessa ja LFA-uudistuksessa toukokuussa epävirallisen neuvoston alla. Maatalouden tulo- ja kannattavuustyöryhmä etsi edelleen keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Työryhmän ehdotuksista toteutui polttoöljyn ja sähkön veronpalautuksen korotus kesäkuun alusta lukien. Lisäksi maatilojen verotukseen lisättiin mahdollisuus valita koko tulo ansiotulona vuoden 2010 verotuksesta alkaen. Mahdollisuus valtionlainojen korkovapautukseen laajennettiin niin, että sen voi saada myös taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Hallitus päätti tukea vakavissa vaikeuksissa olevia tiloja valmisteltavalla kertaluonteisella tuella. Myös tilusjärjestelyihin käytettiin varoja aikaisempaa enemmän. Maatilojen energianeuvontatoimet otettiin käyttöön ja sokerin tuotannon rakennerahaston toimia tehostettiin. Viljelijöille järjestettiin tulo- ja kannattavuusseminaareja. Kansallisen ruokastrategian valmistelua jatkettiin. Tausta-asiakirja kävi lausuntokierroksella ja strategiatyöryhmä aloitti toiminnan loppuvuodesta. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma jatkui. Luomualan yhteistyötä pyrittiin kehittämään edellyttämällä koko luomualalle yhteisen strategian laatimista koko ketjun yhteistyönä. Hallitus antoi eduskunnalle maaseutupoliittisen selonteon. Keskeinen linjaus on turvata maaseudun palveluja kehittämällä yhteispalvelupisteitä, turvaamalla peruspalvelut, kehittämällä elinkeinopalveluja sekä organisoimalla maaseudun kehittämistä uudella tavalla. Hallitus antoi eduskunnalle esityksen maatalouden tukihallinnon uudistamisesta. Esitys perustuu kuntien yhteistyöhön tukihallinnon järjestämisessä, mikä mahdollistaa myös muun maaseudun kehittämistoiminnan tehostamisen kuntien yhteistyönä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tukien hallinnon yksinkertaistamista pohdittiin Kari Kivikon työryhmässä. Työryhmän hyvät esitykset pyritään saamaan käytäntöön mahdollisimman pian. Hallitus linjasi Itämeri-politiikkaa selonteolla. Itämeri-asiat nousivat esille myös EU:n Itämeristrategian toimeenpanossa, jossa ministeriöllämme on koordinaatiovastuu. Aktiivista keskustelua käytiin ilmastopolitiikasta Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla. Hiilinielujen osalta Suomen on voitava hyödyntää nielujaan. Linjaus on auki, mutta pahin laskentavaihtoehto lienee poissuljettu valikoimasta.

5 Eläinten hyvinvointi nousi loppuvuodesta otsikoihin. Eläinlääkintähuoltolaki tuli voimaan; tavoitteena ovat terveydenhuoltosopimukset tiloilla. Resursseja, esim. 15 uutta läänineläinlääkärin virkaa tarkastuksiin, lisättiin. Tuotantoeläinten hyvinvointineuvottelukunta aloitti toiminnan ja eläinten hyvinvointi keskuksen avulla tehostettiin viranomaisten yhteistoimintaa. Avattavan investointihaun kriteerien määrittämiseksi ja eläinsuojelulain uudistamiseksi teetettiin laaja selvitys hyvinvointivaatimuksista eri EU-maissa. Puukauppa oli hiljaista vuoden 2009 aikana. Metsäteollisuus purki aikaisempia varastojaan hitaan kysynnän markkinatilanteessa. Verohuojennuksen pienentyessä vuoden vaihteessa kauppoja tehtiin runsaasti loppuvuodesta. Hyvä alkutalvi mahdollisti vaikeammille leimikoille pääsyn. Metsätalouden organisaatioita kehittävä työryhmä sai esityksen valmiiksi ja sen pohjalta käynnistettiin lakivalmistelu uudeksi metsäkeskuslaiksi. Metsänhoitoyhdistysten metsänhoitomaksun käyttöä selvitettiin yhdessä kilpailuviraston kanssa. Metsävaratietoryhmä sai työn päätökseen uudentyyppisen metsätiedon käyttöönottamiseksi, palvelemaan metsänomistajia ja alan toimijoita. Metsälain suppea uudistus, sisältäen perustuslain vaatimat muutokset, annettiin eduskunnalle. Metsähallituksen uudistamisesta käytiin laajaa julkista keskustelua. Työryhmä pohti liikelaitokselle vaihtoehtoja. Asia pistettiin uuteen valmisteluun vuoden lopulla tavoitteena säilyttää Metsähallitus nykyisenlaisena. EU:n neuvostossa saavutettiin yhteisymmärrys laittoman hakkuun ehkäisemiseksi. Kalatalouden osalta EU:ssa käytiin keskustelua uudesta kalastuspolitiikasta vihreän kirjan pohjalta. Kansallinen kalastuslain kokonaisuudistus edistyi laaja-alaisena työryhmätyönä. Työssä hahmoteltiin keskeiset linjattavat kysymykset. Torniojokeen asetettiin lohilaskuri, jolla saadaan kerättyä todellista tietoa lohen noususta tulevina vuosina. Rajajokineuvottelut saatiin päätökseen Ruotsin kanssa ja sitä koskeva lakiesitys annettiin eduskunnalle. Kalatalousohjelman rahoituksella käynnistettiin uusia investointihankkeita, mm. Kuusamon kalatalo. Petoeläimet aiheuttivat jälleen laajaa keskustelua. Vahinkomäärät erityisesti poronhoitoalueella ovat nousseet viime vuosina runsaasti kaikkien petojen yhteisvaikutuksena. Poronhoitoalueelle myönnettiin susilupia vahinkojen torjumiseksi, karhu- ja ilveslupia lisättiin merkittävästi. Jatkossa varoja pyritään kohdentamaan ennaltaehkäiseviin toimiin. Uusi riistavahinkolaki tuli voimaan, mikä alentaa vahinkojen omavastuuta ja kehittää porotalouden vahingon korvausperusteita. Hallilupia lisättiin, ongelma on lupien vajaakäyttö. Saimaan norpan suojelu oli paljon julkisuudessa vuoden aikana. Keväällä tehostettiin kalastusasetuksella suojelutoimia. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla linjattiin, että vapaaehtoisen sopimisen määrää nostetaan 2 3-kertaiseksi, km 2 :iin, mikä taso saavutettiinkin vuoden lopulla. Asetettiin seurantaryhmä arvioimaan norpan suojelua edistävien toimien vaikuttavuutta. Vesilain uudistamisesta saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys. Maaseudun vesiverkostoihin panostettiin merkittävästi varoja, mm. elvytys lisätalousarviossa. Hankkeita aikaistettiin. Energiapuun korjuu tehostui huomattavasti vuonna 2009, mikä kulutti myös kemera-varoja. Ministeriön investointiavustuksilla käynnistettiin biokaasulaitoksia eripuolilla maata. 5

6 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus (koko kirjanpitoyksikkö 440) Maaseudun kehittäminen Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2009: Maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla, maaseudun säilyminen kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijaintipaikkana ja asukkaiden työllistäjänä, harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottuminen, työllisyyden parantuminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistuminen. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A1: Toteuma: Tehostetaan maaseudun kehittämisen uusiin haasteisiin (ilmastonmuutos, uusiutuva energia, vesitalous ja biodiversiteetti) vaikuttamista Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa ja sitä toteuttavassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Seurataan ja arvioidaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutumista. Suomen maaseudun kehittämisstrategiaa tarkistettiin uusien haasteiden asiakokonaisuuden osalta sekä tehtiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan uusien haasteiden edellyttämät muutokset. Esitys sisälsi myös laajakaistahankkeet. Komissio hyväksyi ohjelmamuutosesityksen ensimmäisenä jäsenmaiden maaseudun kehittämisohjelmista. Maaseudun yritys- ja hankerahoituksen hakuprosessin hallinnollista taakkaa selvittänyt työryhmä sai selvityksensä valmiiksi joulukuussa Monet siinä esitetyistä ratkaisuehdotuksista ovat toimeenpantavissa vuoden 2010 aikana. Arvosana*: Hyvä (4) Ohjelman seuranta ja arviointi etenivät suunnitellusti. Valmisteltiin uusien haasteiden toteutumisen seurantaa. Tavoite A2: Varmistetaan ohjelmakauden maaseudun kehittämisohjelmien loppuun saattaminen (tavoite 1-ohjelmat ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelma sekä ELMA- ja POMO+-ohjelmat). Toteuma: Taloudellisen kehityksen nopean heikentymisen vuoksi Euroopan komissio esitteli elvytyssuunnitelman, jonka osana oli vanhan ohjelmakauden tukikelpoisuusajan jatkaminen. Tavoite 1-ohjelmien ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelman tukikelpoisuusaikaa jatkettiin vuoden 2008 lopusta asti. Näin ollen ohjelmien sulkemisen viimeistely siirtyi vuoden 2010 ensimmäiselle neljännekselle. Siten myös kansallisten ELMAja POMO+-ohjelmien loppuraportointi valmistuu vuonna 2010, sen jälkeen, kun EU-osarahoitteisten ohjelmien sulkeminen on valmistunut. Ministeriön ja Mavin yhteistyö ei kaikilta osin sujunut tavoitteen mukaan. Arvosana: 3 Tavoite A3: Toteuma: Valmistellaan VN:n maaseutupoliittinen selonteko tuloksellisesti. Hallitus hyväksyi selonteon toukokuussa Selonteon valmistelu nivoutui hyvin laaja-alaisesti laadittuun maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan. Selonteko sisältää runsaasti uusia teemoja ja painotuksia ja se annettiin eduskunnalle toukokuussa. Eduskunnan vastaus valmistuu alkuvuodesta Arvosana: 5 * Itsearvioinnissa käytetty arvosana-asteikko: 1 = heikko, 2 = välttävä, 3 = tyydyttävä, 4 = hyvä, 5 = erinomainen. Tavoitteet on asetettu tasolle 4 = hyvä.

7 7 Tavoite A4: Toteuma: Käynnistetään viidennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toimenpide-esitysten toteuttaminen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimesta. Kokonaisohjelma hyväksyttiin tammikuussa Ohjelman vastuuorganisaatiot ja -henkilöt on määritetty vuoden 2009 aikana. Neuvottelukierros ohjelman eteenpäin viemisestä aloitetaan 2010 eduskunnan selonteosta antaman kannanoton jälkeen. Neuvotteluissa käsitellään esityksiä ja sovitaan toimenpiteistä eri tahojen kanssa. Ohjelman ensimmäinen toteumamuistio laaditaan tilanteen mukaan vuonna Arvosana: 4 Maatalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2009: Maataloustuotannon jatkuminen koko Suomessa ja maatalouden kannattavuuden turvaaminen, kotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottaminen ja suomalaisen ruoan arvostuksen lisääminen, maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentäminen ja maatalousperäisen bioenergiatuotannon lisääminen. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A5: Toteuma: Selvitetään konkreettisia keinoja maatilojen kannattavuuden ja viljelijöiden tulokehityksen parantamiseksi. MMM:n sekä sen eri sidosryhmien yhteistyönä ja maatalouden tulo- ja kannattavuusryhmän useiden aloitteiden pohjalta on syntynyt mm. seuraavia toteutumassa olevia konkreettisia toimenpidekokonaisuuksia: Arvosana: 3 - Maatalouden investointi- ja aloittamistukien lisärahoitus - Tilusjärjestelyjen lisärahoitus - Valtionlainojen korkovapausperusteiden laajentaminen - Maataloudessa käytettävän polttoaineen ja sähkön valmisteveron palautuksen korottaminen - Pakollisen pääomatulo-osuuden poisto maatalouden verotuksesta - Tukikelpoisten pinta-alojen hallittu lisääminen vuosina 2007 ja Talouskriisiin liittyvän maatalouden tilapäisen kansallisen lisätuen käyttö vuonna EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten suorien tukien välitarkastuspäätösten (terveystarkastus) mukaiset kansalliset toimenpiteet - Modulaatiovarojen kohdennus maaseudun kehittämiseen (mm. vesiensuojelu, koulutus, investoinnit) - Lisäksi EU-jäsenmaat ovat päättäneet myöntää maitosektorille kriisilisätukea vuonna 2010 Toimenpiteistä huolimatta kannattavuus ei vielä ole merkittävästi parantunut. Tavoite A6: Toteuma: Jatketaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (terveystarkastus) valmistelua. Terveystarkastusratkaisun kansallisista linjauksista päätettiin kesäkuussa. Komissiolle toimitettiin Suomen ehdotus suorien tulotukien muutoksista heinäkuussa. Komissio pyysi joulukuussa lisäselvityksiä Suomen ehdotukseen. Arvosana: 4 Tavoite A7: Toteuma: Valmistellaan LFA-uudistuksen aluemäärittelykriteereitä, joilla varmistetaan koko Suomen säilyminen LFA-tuen piirissä. Tavoitteena on lisäksi, että LFA-tuen taso pysyy nykyisellä tasolla. Valmisteltiin vuoden 2009 aikana aluemäärittelykriteerien perusteella karttasimulaatiot. Simulaatio toimitettiin komissioon (määräaika tammikuun 2010 loppuun mennessä). Arvosana: 5

8 Tavoite A8: Toimitaan aktiivisesti maatalouden rakennetukien riittävän rahoituksen turvaamiseksi ja parannetaan siten maatalouden kannattavuusedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Toteuma: Maatilatalouden kehittämisrahaston rahoitustilannetta ovat helpottaneet vuodesta 2005 alkaen tehdyt budjettisiirrot ja valtioneuvoston kehyspäätöksessä sovitut siirrot. Vuosien 2007 ja 2008 talousarvioissa rahastoon siirrettiin yhteensä 171,84 milj. euroa. Vuoden 2009 talousarviossa ja II lisätalousarviossa rahastoon siirrettiin yhteensä 38,04 milj. euroa. Vuoden 2010 talousarviossa siirretään rahastoon 30,94 milj. euroa. Kehyspäätöksessä on sovittu 33,4 milj. euron siirrosta rahastoon vuonna Hallituskaudella siirretään rahastoon siten yhteensä 274,22 milj. euroa. Makeran oman tulovirran tyrehtyessä rahastoon tarvitaan edelleen merkittäviä vuosittaisia budjettisiirtoja tuotannon ylläpitämisen edellyttämien investointien rahoittamiseksi. Arvosana: 4 Valtion talousarvion momentille , maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki osoitettiin vuonna milj. euron myöntämisvaltuus. Yhdessä uusittujen valtuuksien kanssa valtuutta oli käytössä 384 milj. euroa. Lainoja myönnettiin 237 milj. euroa. Avustusvarojen ja korkotukilainojen myöntämisvaltuuden arvioidaan riittävän rakennetukien arvioituun tarpeeseen nähden vuoteen 2011 asti, jos edellä mainitut siirrot Makeraan toteutuvat. 8 Tavoite A9: Toteuma: Jatketaan elintarviketalouden laatustrategiatyötä (laatuketjutyötä) ja toteutetaan suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmaa. Laatustrategiatyö (laatuketjutoimet) on jatkunut aktiivisesti. Laatuketjusivusto ja toiminnan esittelyä mm. verkkolehden kautta on laajennettu ruotsinkieliseksi, on myös tiedotettu asiasta aktiivisesti. Jatkettu hankkeiden ja työryhmätyöskentelyn keinoin kansallisen laatujärjestelmän selvitystyötä. Valmisteltu laatustrategiatyön uudelleen organisointia. Mittareita suunniteltu edelleen; valmistelu jatkuu, kun uusi toimielin, elintarvikeketjun neuvottelukunta, on tehnyt strategian kehittämissuunnitelman. Arvosana: 4 Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma toimi menestyksekkäästi ja yhdisti ensi kerran kaikki ruoan parissa toimivat 7 ministeriötä. Vuoden aikana toteutettiin lukuisia toimenpiteitä, joilla vaikutettiin ohjelman kohderyhmiin, lapsiin ja nuoriin sekä perheisiin ja edistettiin ohjelman tavoitteita ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen kasvattamiseksi. Ohjelma toimi yhteistyössä politiikkaohjelmien sekä lukuisten edistämisorganisaatioiden kanssa. Jatkettu viljastrategian seurantaa ja valmisteltu vilja-alan yhteistyöryhmän toiminnan jatkoa huomioiden jäsenkyselyn vastaukset. Osallistuttu Kansallisen ruokastrategian valmisteluun (mm. käytännön järjestelyjä, lausuntoja). Tavoite A10: Vähennetään maataloustuotannon ravinnekuormitusta. Toteuma: Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuutta tehostettiin. Luonnonhoitopellot oli haettavana ensimmäisen kerran kevään tukihaussa. Ohjelmaan tehtiin muutoksia, joiden tavoitteena on tehostaa maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentämistä (monivaikutteisen kosteikon hoidon toteuttamisaluetta laajennettiin, kosteikon perustamisen tukitasoa nostettiin). Ravinnekuormituksen vähenemisnopeus ei ole kaikilta osin tavoitteen mukainen. Arvosana: 3

9 9 Tavoite A11: Lisätään bioenergian tuotantoa maaseudulla ja edistetään maatilojen energiatehokkuutta. Toteuma: Maatalouden investointitukea myönnettiin maatiloille vuonna 2009 noin 150:en uusiutuvan energian tuotantoon liittyvään investointiin. Hankkeiden yhteenlaskettu lämmöntuotantoteho oli noin 43 megawattia. Arvosana: 3,5 Vuoden 2009 alussa myönnettiin investointiavustusta (mom ) 16 maatilakokoluokkaa suuremmalle biokaasulaitokselle. Kolme hanketta on lähtenyt liikkeelle. Syöttötariffinvalmistelun epäselvä tilanne on hidastanut investointien alkamista. Valtakunnallinen bioenergian koordinaatiohanke käynnistyi vuoden 2009 alussa. Maatilojen energiaohjelma käynnistyi syyskuussa 2009 energiasuunnitelmien laatijoiden koulutuksella. Energiasuunnitelmien tukea koskeva asetus annettiin joulukuussa Tavoite A12: Vaikutetaan aktiivisesti pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanoon maataloudessa. Toteuma: Osallistuttu pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanoon ja seurantaan maatalouden osalta. Osaa strategian toimenpiteistä on aloitettu toteuttaa ja muita pyritty ottamaan huomioon politiikan valmistelussa. Arvosana: 3 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2009: eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä, eläinten hyvinvointi paranee, elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee, ja muuntogeenisten tuotteiden käyttöönotto on hallittua. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A13: Varmistetaan maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu. Toteuma: Hallituksen esitys lannoitevalmistelain muuttamisesta tyyppinimien hakemista koskevan päätöksentekomenettelyn osalta valmistui. EU-lainsäädännön täytäntöönpanon edellyttämiä muutoksia rehulakiin ja kasvinsuojeluainelakiin on valmisteltu samoin kuin kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallista ohjelmaa. Arvosana: 3 Tavoite A14: Huolehditaan muuntogeenisten lajikkeiden tuotannon, luomutuotannon ja tavanomaisesti jalostettujen lajikkeiden rinnakkaiselon edellytyksistä. Toteuma: Muuntogeenisten lajikkeiden viljelyyn varautumiseksi annettiin hallituksen esitys rinnakkaiselolaiksi. Arvosana: 4 Tavoite A15: Eläintauteja koskeva sääntely saatetaan vastaamaan uusia vaatimuksia. Toteuma: Eläintautilain kokonaisuudistusta jatkettiin ja annettiin hallituksen esitys laiksi eläintunnistusjärjestelmästä sekä aloitettiin vesiviljelylaitosten riskiperusteinen seuranta. Arvosana: 3

10 10 Tavoite A16: Varmistetaan eläinsuojeluvalvonnan toimivuus, kehitetään koe-eläintoiminnan vaihtoehtomenetelmiä ja jatketaan tuotantoeläinten hyvinvointistrategian toimeenpanoa. Toteuma: Eläinsuojeluvalvonnan EU- ja CAP-tarkastukset on toteutettu täysimääräisesti. Tuotantoeläinten hyvinvointineuvottelukunnan toiminta käynnistyi. Eläinten hyvinvointikeskus aloitti toimintansa. EU:n broilereiden suojelua koskevan direktiivin täytäntöönpanon valmistelua on jatkettu. Eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien tutkimusta on edelleen rahoitettu. Arvosana: 3 Tavoite A17: Zoonoosien ja elintarvikeriskien hallintaa parannetaan. Toteuma: Eduskunnalle annettavaa elintarviketurvallisuusselontekoa valmisteltiin. Pk-yritystyöryhmän ja lihatarkastusselvityksen ehdotuksista laadittiin toimenpideohjelma. Toimeenpantiin uudistunut yhteisön kuluttajainformaatiolainsäädäntö, ravitsemus- ja terveysväiteasetus sekä elintarvikeparannepaketti. Arvosana: 3 Kala-, riista- ja porotalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2009: kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti, elinkeinokalatalouden kannattavuus paranee, vapaa-ajan kalastuksen harjoittaminen tapahtuu kestävän käytön sallimissa rajoissa, kalavarojen hoito on tehokasta, tarpeeseen perustuvaa ja suunnitelmallista, rajoitetaan riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja, ja porotalouden kannattavuutta parannetaan ja mitoitetaan porolaidunten kestävän käytön mukaan. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A18: Ohjataan pyynnin säätelyä, laivaston mukauttamista ja valvontaa EY:n ja kansallisen lainsäädännön avulla. Toteuma: MMM:n asetuksin (7 kpl) on säädelty kilohailin ja turskan kalastusta ja valvottu sääntöjen noudattamista tarkastuksin merellä ja satamissa sekä pyyntiä ja saaliin purkua koskevien asiakirjojen ja VMS-järjestelmän (paikannusjärjestelmä) avulla. Kiintiöiden ylityksiä ei ollut. Arvosana: 5 Tavoite A19: Elinkeinokalatalouden kannattavuutta parannetaan edistämällä elinkeinokalatalouden toimintaohjelman toteuttamista. Toteuma: Toimintaohjelman avustuksina myönnettiin TE-keskuksista elinkeinokalatalouden kehittämiseen noin 19 milj. euroa. Arvosana: 4 Tavoite A20: Ohjataan vapaa-ajankalataloutta kansallisella lainsäädännöllä. Toteuma: Jatkettiin kalastuslain kokonaisuudistustyötä ja annettiin hankkeen väliraportti. Annettiin asetus eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla Saimaannorpan suojelemiseksi. Kalastuslakia muutettiin järjestöjen kalastusalue-edustajien osalta vastaamaan järjestökentän nykytilannetta ja kalastuksenhoitomaksuun tehtiin indeksitarkistus. Arvosana: 4 Tavoite A21: Tehostetaan kalavesien hoitotoimintaa ja hoidon ohjausta. Toteuma: Käynnistettiin kalatiestrategian laadinta. Osallistuttiin vesienhoitosuunnitelmien laadintaan. Kalavesien hoitotoimintaan kohdistettiin kalataloudellisia kunnostusmäärärahoja ja kalatalouden edistämismäärärahoja. Arvosana: 4

11 11 Tavoite A22: Metsästystä ja riistakantoja säännellään riistakantatietojen avulla. Toteuma: Annettiin pyyntiluvanvaraisten riistalajien metsästystä ohjaavat määräykset. Arvosana: 5 Tavoite A23: Riistataloudessa kehitetään riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estämistoimenpiteitä sekä rajoitetaan vahinkoa aiheuttavien riistaeläinkantojen kasvua ottaen huomioon sekä kansalliset tavoitteet että kansainväliset velvoitteet. Toteuma: Vahinkojen estämiseen ei ole voitu määrärahan riittämättömyyden vuoksi osoittaa varoja. Vahinkoa aiheuttavien riistalajien metsästystä on lisätty ja tätä kautta rajoitettu voimakkaasti näiden lajien kannan kasvua. Vahinkokehitykseen on pystytty puuttumaan. Arvosana: 4 Tavoite A24: Tuetaan porotalouden rakenteen ja kannattavuuden kehittymistä. Toteuma: Eläinkohtainen tukipäätös on annettu ja porotalouslainsäädäntöä on uudistettu. Paliskuntain yhdistyksen tulosohjauksessa on kiinnitetty huomiota tätä tukevaan neuvontaan. Arvosana: 5 Vesitalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2009: Tavoitteena on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä vesitalous. Vesistöjen ja niiden valuma-alueiden hoidossa tavoitteena on vesistöjen hyvä käytettävyys ja tila sekä riskien hallinta, Vesihuollon edistämisessä pyritään alueellisen yhteistyön, erityistilanteisiin varautumisen sekä maaseudun vesihuollon parantamiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi parannetaan tulvariskien hallintaa ja varautumista pitkäaikaiseen kuivuuteen. Näitä tukeva ministeriön tulostavoite toteutui seuraavasti: Tavoite A25: Sovitetaan yhteen kuivatustoimenpiteiden tukemisen periaatteita ja tavoitteita. Toteuma: Asiaa koskevaa raporttiluonnos on valmistunut ja siitä on saatu alueellisten ympäristökeskusten lausunnot. Niiden pohjalta muokattu raportti saatetaan MAO:n, MEO:n ja KRO:n kommentoitavaksi. Loppuraportin valmistuminen ja jatkotoimenpiteiden käynnistyminen siirtyy vuodelle Arvosana: 3 Tavoite A26: Valmistellaan hallituksen esitys tulvakorvausjärjestelmän uudistamiseksi. Toteuma: Luonnos hallituksen esitykseksi lakisääteisestä tulvavahinkojen korvausjärjestelmästä on valmis, mutta STM:n vastustavan kannan takia on virkamiesvalmisteluna MMM:n, STM:n ja VM:n kesken selvitetty mahdollisuuksia luoda rakennuksille ja irtaimistolle aiheutuvien tulvavahinkojen korvaamiseksi sellainen vapaaehtoisiin vahinkovakuutuksiin perustuva järjestelmä, joka tarjoaisi lakisääteistä tulvavakuutusta vastaavan riittävän kattavan korvaussuojan. Ratkaisumallista ja etenemistavasta sopiminen ministeritasolla siirtyy kuitenkin vuodelle Arvosana: 3

12 12 Tavoite A27: Laaditaan ehdotus pohjavesialueiden rajauksista aiheutuneiden ongelmien vähentämiseksi erityisesti marjan- ja hedelmänviljelyssä. Toteuma: Hankkeessa on selvitelty pohjavesialueita koskevia säädöksiä sekä pohjavesialueiden rajausten tarkistamistarvetta ja entistä kustannustehokkaampia menetelmiä pohjavesialueiden rajausten tarkistamiseen. Hanke on edennyt aikataulussa ja loppuraportti luovutetaan helmikuussa 2010, jonka jälkeen päätetään jatkotoimista. Hankkeen käytännön toteutuksesta on vastannut Hämeen ympäristökeskus yhdessä yhteistyökumppaneiden, mm. SYKE:n ja GTK:n kanssa. Arvosana: 4 Metsätalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2009: metsien puuntuotannollinen käyttöaste on korkea, metsien puuntuotannollinen tila on hyvä, metsien monimuotoisuus säilyy, ja metsätalouden kannattavuus säilyy korkealla tasolla. Näitä tukeva ministeriön tulostavoite toteutui seuraavasti: Tavoite A28: Toteutetaan kansallinen metsäohjelma 2015:a ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO). Toteuma: Ohjelmien toteutusta ja seurantaa jatkettiin suunnitellusti kansallisen metsäohjelman osalta maa- ja metsätalousministeriön koordinoimana ja METSO:n osalta yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Keskeisinä uusina KMO:n toimenpiteinä käynnistettiin metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke, metsätilojen koon kasvattamiseen ja rakenteen parantamiseen tähtäävä kehittämishanke, valmisteltiin metsälakiuudistuksen ensimmäinen vaihe ja jatkettiin mm. metsävaratietojärjestelmän ja korjuu- ja hoitoteknologioiden kehittämishankkeita. KMO-linjausten mukaisesti Kemera-rahoituksen ja metsäkeskusten valtionavun määrä nousivat. Toimintaympäristön muutosten vuoksi kansallisessa metsäohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on vaikeutunut. Ohjelman muutostarpeiden kartoittamiseksi käynnistettiin tulevaisuustyö ja ohjelman väliarviointi. Arvosana: 4 Tavoite A29: Kehitetään hallinnonalan metsäorganisaatioiden rakenteita. Toteuma: Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämistyön järjestämällä laajan sidosryhmäseminaarin helmikuussa Seminaarin jälkeen ministeriö asetti metsätalouden edistämisorganisaatioita koskevan kehittämishankkeen ajalle sekä sille johtoryhmän ja kolme työryhmää. Työryhmien väliraportit valmistuivat lokakuussa ja loppuraportit joulukuun alussa. Johtoryhmän loppuraportti valmistui asetetun määräajan puitteissa. Johtoryhmä teki useita ehdotuksia, jotka koskivat mm. edistämisorganisaatioiden uudelleenjärjestelyä, kilpailun lisäämistä metsäpalvelusektorilla, edistämisorganisaatioiden varojen käyttöä, metsäntutkimustiedon siirtoa sekä metsävaratiedon käsittelyä. Ehdotusten jatkovalmistelu jatkuu hankkeen loppuraportin mukaisesti. Arvosana: 4 Metsähallituksen organisaatiomallia selvitettiin valtiovarainministeriön asettamassa Valtion liikelaitosmallin soveltuvuus yhteismarkkinoilla -hankkeessa. Metsähallituksen organisaatiomallia ei ehditty saada hankkeessa valmiiksi, ja sen työstämistä jatketaan maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön toimesta. Metla valmisteli organisaatiouudistuksen, jonka tuloksena toiminta organisoitiin neljään alueyksikköön vuoden 2010 alusta. Samalla Metla otti käyttöön prosessijohtamisjärjestelmän. Metla on yhtenä jäsenenä kertomusvuonna asetuksella perustetussa Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä (LYNET), jonka toiminnan suunnitteluun se osallistui mm. esittämällä toimenpiteitä ja kehityshankkeita, joilla kehitetään ja organisoidaan tutkimuslaitosten yhteistyötä muun muassa yhteisiä tutkimusohjelmia, tilastotuotantoa ja tukipalveluita.

13 13 Tavoite A30: Vaikutetaan aktiivisesti pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanoon. Toteuma: Metsähakkeen käytön kasvu jatkui. Maa- ja metsätalousministeriö edisti metsähakkeen käyttöä lisäämällä valtiontukea nuorista metsistä saatavan metsähakkeen korjuuseen ja haketukseen. Kasvaneiden korjuumäärien vuoksi määräraha ja myöntämisvaltuus loppuivat kesken ja osa tukimaksatuksista jouduttiin siirtämään vuodenvaihteen yli. Arvosana: 4 Valtion lisääntyneen tukirahoituksen avulla yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden määrät kasvoivat. Tällä varmistetaan pitkäjänteisesti metsien kyky toimia hiilinieluina. Ilmasto- ja energiastrategian mukaiseen metsäkeskusten bioenergianeuvonnan vakinaistamiseen ei osoitettu tarvittavaa rahoitusta valtion talousarviossa. Tavoite A31: Tehostetaan metsäviestintää. Toteuma: Metsäosasto laati osaston viestintää ohjaavan Metsäosaston viestinnän periaatteet -julkaisun sekä siihen sisältyvän osaston viestintäsuunnitelman vuodelle 2009, jota toteutettiin. Metsäviestinnän painopisteinä olivat kansallisen metsäohjelman ja METSO-ohjelman viestintä. Metsäviestintää korostettiin myös metsäkeskusten tulossopimuksissa. Metsäviestintää tulee edelleen kehittää erityisesti suurten metsäpoliittisten uudistushankkeiden yhteydessä. Arvosana: 3 Tavoite A32: Vaikutetaan kansainväliseen metsäpolitiikkaan. Toteuma: Suomi on vaikuttanut maa- ja metsätalousministeriön johdolla aktiivisesti kansainväliseen metsäpolitiikkaan ja EU:n metsäasioiden hoitoon kansallisen metsäohjelman linjausten mukaisesti. Painopisteinä ovat olleet YK:n metsäfoorumi ja sen rahoitusneuvottelut, yleiseurooppalaisen metsäprosessin toimeenpano ja sen edelleen kehittäminen sekä kansainvälisten ilmastosopimusneuvotteluiden metsänieluja koskevat neuvottelut, joissa ei valitettavasti saavutettu kansainvälistä yhteisymmärrystä Kööpenhaminassa. Euroopan Unionin metsäasioissa keskeistä on ollut metsätoimintasuunnitelman toimeenpano, laittomien hakkuiden ja laittoman puutuotteiden markkinoille tulon vastaiset toimet, sekä uusiutuvien energialähteiden edistämistä koskeva direktiivi. Suomen tavoitteita EU:n metsäasioiden osalta on täsmennetty ja EU vaikuttamista on kehitetty. Kahdenvälinen metsäyhteistyö on ollut erityisen aktiivista Venäjän kanssa mm. metsähuippukokouksen muodossa. Arvosana: 4 Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2009: kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden, kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita ja niiden laaja ja monipuolinen käyttö yhteiskunnassa helpottaa kansalaisten arkea, tehostaa hallintoa ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä (tietovarantojen hyödyntämisessä hakukertojen kasvu vähintään 3 % edellisvuodesta), ja paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytettävissään menetelmiä ja palveluita, jotka mahdollistavat tehokkaan yhteiskäytön ja poistavat tarpeettoman päällekkäisen tiedonkeruun. Näitä tukeva ministeriön tulostavoite toteutui seuraavasti: Tavoite A33: Ohjataan kirjaamisasioiden siirtoa käräjäoikeuksilta Maanmittauslaitokselle. Toteuma: Kirjaamisasioiden siirtoa ohjattiin tehokkaasti. Työn tuloksena kirjaamisasioiden siirron edellyttämät käytännön toimenpiteet, kuten lainsäädännön valmistelu, tekniset järjestelmämuutokset ja muut hallinnolliset valmistelutyöt toteutuivat laadullisesti hyvinä annetuissa aikatauluissaan. Laki kirjaamisasioiden siirtämistä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (584/2009) vahvistettiin 24 päivänä heinäkuuta Arvosana: 5

14 Tavoite A34: Johdetaan INSPIRE-direktiivin toimeenpanoa. Toteuma: Direktiivin toimeenpanon edellyttämät säädökset valmistuivat laadullisesti hyvinä. Laki paikkatietoinfrastruktuurista (421/2009) vahvistettiin ja valtioneuvoston asetus (725/2009) annettiin Lisäksi hankkeen etenemistä ja hankkeen toteuttamista tukevan INSPIRE-verkoston toimintaa esiteltiin mm. paikkatietomarkkinoilla ja muissa julkisissa tilaisuuksissa. Arvosana: 5 14 Kestävä kehitys, luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristönsuojelu Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2009: luonnonvaroja käytetään uuteen tietoon perustuen aikaisempaa kestävämmin ja ympäristöhaitat vähentyvät, ilmasto- ja energiapolitiikan toimet taittavat kasvihuonekaasupäästöjä vähenevään suuntaan ja tieto nieluista, erityisesti maaperänieluista tarkentuu, vieraslajien aiheuttamia haittoja tunnistetaan valmisteltavan strategian pohjalta, suo- ja turvemaiden kokonaisvaltainen tarkastelu valmisteltavan strategian/ohjelman avulla luo paremman pohjan näiden luonnonvarojen käytölle. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A35: Toimeenpannaan ilmasto- ja energiastrategiaa maa- ja metsätalouden päästöjen ja nielujen osalta. Toteuma: Ilmastostrategian toimeenpano on käynnistynyt. Arvosana: 3 Tavoite A36: Valmistellaan kansallista vieraslajistrategiaa. Toteuma: Kansallisen vieraslajistrategian valmistelu on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Viisi alatyöryhmää on viimeistelemässä työtään. Arvosana: 4 Tavoite A37: Valmistellaan kansallista suo- ja turvemaiden strategiaa. Toteuma: Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian valmistelu on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Arvosana: 4 Tavoite A38: Toimeenpannaan biologista monimuotoisuutta koskevaa strategiaa ja kansallista toimintaohjelmaa Toteuma: Maa- ja metsätalousministeriö toimeenpanee toimintaohjelman mukaisia toimenpiteitä; seurataan laajan valtioneuvostotasoisen toimenpidetaulukon avulla. Toteutettiin myös arvio MMM:n toimien vaikuttavuudesta biologisen monimuotoisuuden edistämisessä. MMM:n biodiversiteettiryhmä seuraa toimeenpanoa. Arvosana: 4 Tavoite A39: Toimeenpannaan kansallista ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategiaa. Toteuma: Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian toimeenpanon arviointi on tehty. On koordinoitu ilmastonmuutoksen sopeutumien toimeenpanoa ja ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelma ISTOa. Arvosana: 4

15 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Siirtomenojen vaikuttavuutta on käsitelty momenteittain kokonaisuuksina (kokonaiskäyttö kirjanpitoyksiköstä riippumatta). Siirtomenomomentit: EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) käyttö euroa ja Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Ohjelmakauden alkupuolella on rahoituksellisesti vaikutettu erityisesti mikroyritysten perustamiseen ja kehittämiseen sekä koulutus-, tiedotus- ja innovaatiotoimien edistämiseen. Yritys- ja hanketukien vaikuttavuutta arvioidaan tarkemmin osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa , jota koskeva vuosiraportti toimitetaan komissiolle kesäkuun 2010 loppuun mennessä sekä jota koskeva väliarviointi toteutetaan vuoden 2010 aikana. Toiminnan tuloksellisuus: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa yritys- ja hanketukiin käytettävissä olevasta rahoituksesta myöntämisvaltuutta oli jaettu 44 % ja menoina oli toteutunut 10 % vuoden 2009 loppuun mennessä. Vuonna 2009 käytettävissä olevasta myöntämisvaltuudesta 266 milj. eurosta siirtyi 102 milj. euroa vuodelle 2010 (38 %). Sidotusta myöntämisvaltuudesta oli toteutunut 27 % menoina. Yritys- ja hanketukien rahoitus etenee ohjelmakautta vastaavasti. Siirtomenomomentti: Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotoista tukien osuudet ovat seuraavat: Kansallinen tuki noin 13 % EU-tulotuki on noin 13 % Ympäristötuki noin 8 % Luonnonhaittakorvaus noin 10 % Tuen merkitys maataloustulon kannalta on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin sen osuus tuotoista. Vuoden 2009 maataloustulon kokonaismäärän arvioidaan olevan hieman vuoden 2008 maataloustuloa suurempi. Tosin tulo aleni merkittävästi vuosien 2008 ja 2007 välillä. Maataloustuotannon määrä säilyi vuonna 2009 aiempien vuosien tasolla. Toiminnan tuloksellisuus: Maatalouden kansallista tukea maksettiin vuonna 2009 lähes kaikille tiloille. Vuonna 2009 kokonaistilamäärä oli noin tilaa. Vuoden 2009 tuotannolle tukea arvioidaan maksettavan noin 552 miljoonaa euroa, joka on hieman aiempia vuosia vähemmän. Siirtomenomomentti: EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: EU-tulotuki korvaa osittain maataloustuotteiden hallinnollisten hintojen alenemista. EU-markkinatukea (vienti- ja sisämarkkinatuet) käytetään EU komission avaamiin maataloustuotteiden vientitukijärjestelyihin, yksityisen varastoinnin tukeen ja muihin maataloustuotteiden markkinoita ohjaaviin toimenpiteisiin. Toiminnan tuloksellisuus: EU-tulotukea (noin 552 milj. euroa) maksettiin runsaalle tilalle. Tukea maksettiin hieman enemmän kuin edellisvuonna. EU-markkinatukea maksettiin yhteensä noin 24 milj. euroa eli lähes 50 % edellisvuotta enemmän. Syynä korotukseen oli komission tekemät lisäykset maitotuotteiden vientitukiin EU:n maitosektoria kohdanneen kannattavuuskriisin lieventämiseksi. Muita tuen käyttökohteita olivat EU:n koulumaito-ohjelma ja voin yksityinen varastointi.

16 16 Siirtomenomomentti: Maatalouden ympäristötuki, tuotantoeläinten hyvinvointituki ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa, josta MMM (tv 440) euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Ympäristötuen ja ei-tuotannollisten investointien vaikutukset maataloudesta aiheutuvan kuormituksen vähenemisessä näkyvät ravinteiden käyttömäärän vähentymisenä ja peltomaan ravinnepitoisuuksien kasvun taittumisena. Vaikutukset näkyvät viiveellä. Ympäristötuella ja ei-tuotannollisilla investoinneilla pyritään estämään myös maatalousympäristön monimuotoisuuden vähenemistä. Eläinten hyvinvointia edistävillä tuilla vaikutetaan eläinten hyvinvointiin ja eläinten terveydentilan kohentumiseen. Toiminnan tuloksellisuus: Ympäristötukea maksettiin yhteensä viljelijälle (vähentynyt vuodesta viljelijällä) 2,052 milj. hehtaarin alalle 350 milj. euroa. Eläinten hyvinvointia edistäviä tukia maksettiin tilalle 11,183 milj. euroa. Siirtomenomomentti: Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on varmistaa maan maatalouskäyttö epäsuotuisilla alueilla vaikuttaen siten elinkelpoisten maaseutuyhteisöjen säilymiseen, ylläpitää maaseutua sekä ylläpitää ja edistää kestäviä viljelyjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon erityisesti ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset. Toiminnan tuloksellisuus: Luonnonhaittakorvausta maksettiin viljelijälle (vähentynyt viljelijällä vuodesta 2008) 2,156 milj. hehtaarin alalle 420 milj. euroa. Siirtomenomomentti: Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Nykyinen luopumistukijärjestelmä on voimassa vuoden 2010 loppuun. Luopumistuella edistetään pellon siirtymistä jatkajalle tai toisten tilojen lisämaaksi. Maatalouden harjoittajien keski-ikä on noussut viimeisen 10 vuoden aikana. Pääasiallisena syynä tähän kehitykseen on ollut alkavien yrittäjien vähäinen määrä. Toisaalta tämä on mahdollistanut olemassa olevien tilojen rakennekehityksen. Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2009 luopumistuen myöntämistä koskeva ennakkopäätös tehtiin 461 tilalle. Vuonna 2007 voimaan astuneen nykyisen järjestelmän mukaista luopumistukea maksettiin vuonna luopujalle. Näistä sukupolvenvaihdoksen perusteella on luopunut 657, lisämaamyynnin perusteella 103 ja vielä vuonna 2007 mahdollisena luopumistapana olleen lisämaavuokrauksen perusteella 274 luopujaa. Poroluovutuksia oli 3 tapausta. Erilaisten maatalouden varhaiseläkejärjestelmien piirissä oli vuoden 2009 lopulla kaikkiaan noin henkilöä. Luopumistukia maksettiin vuonna 2009 noin 141,6 milj. euroa. Pellonmetsitystukea maksettiin 1,2 milj. euroa ohjelmakauden metsityksistä, joista viimeiset sitoumukset tehtiin vuonna Ohjelman viimeiset tulonmenetyskorvaukset tulevat maksettavaksi vuonna Ohjelman vuosittaisen tuen menekin arvio on tässä vaiheessa mahdollista tehdä kohtalaisen tarkasti.

17 17 Siirtomenomomentti: Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Korkotuella helpotetaan investoinneista tai tilanpidon aloittamisesta viljelijöille aiheutuvia pääomakustannuksia, mikä osaltaan edistää maatalouden rakenteen kehittymistä ja parantaa maatalouden kannattavuutta. Toiminnan tuloksellisuus: Korkotukilainojen myöntövaltuus oli 300 milj. euroa. Lainoja myönnettiin 234 milj. euroa. Myös vuonna 2008 lainoja myönnettiin poikkeuksellisen vähän. Taloustilanteen epävarmuus heijastui viljelijöiden investointihalukkuuteen. Vuonna 2009 korkotukea maksettiin kaikkiaan 31,875 milj. euroa, mikä on 19,256 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Korkotukimenojen aleneminen johtuu em. alhaisesta myönnöstä ja ennen kaikkea markkinakorkojen tason jyrkästä laskusta vuoden 2008 viimeisen neljänneksen kuluessa ja tason laskemisesta edelleen vuoden 2009 kuluessa. Vuoden 2009 lopussa korkotuettuja lainoja oli voimassa kappaletta ja niiden lainakanta eli jäljellä oleva pääoma oli milj. euroa. Lainakanta kasvoi vuoden 2009 kuluessa 29,040 milj. euroa. Siirtomenomomentti: Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 2 v) käyttö euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) varoin tuetaan maatalouden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista mm. tuotantokustannusten alentamista yrityskoon kasvua edistämällä. Makeran tehtävänä on turvata ja täydentää maatilatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen investointien rahoitusta sekä edistää niiden kehittämistä tarkoittavaa toimintaa. Toiminnan tuloksellisuus: Rahaston sidotuista menoista pääosan muodostavat rakennetukiavustuksiin osoitettavat varat. Vuonna 2009 rakennetukiavustuksia varten sidottiin yhteensä 101,4 milj. euroa. Tuettujen nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustukihankkeiden määrä oli 495 kappaletta. Investointiavustuspäätöksiä tehtiin noin kappaletta. Makeran rahoitustilannetta ovat helpottaneet vuodesta 2005 tehdyt budjettisiirrot. Vuosien talousarvioissa ja lisätalousarvioissa on rahastoon siirretty yhteensä 209,88 milj. euroa. Vuonna 2009 siirrosta toteutettiin 63,7 milj. euroa. Siirtomenomomentti: Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) käyttö euroa Tuloksellisuus ja arvio vaikuttavuudesta: Määrärahalla on Kansallinen metsäohjelma linjausten mukaisesti lisätty yksityismetsien hoitoa ja käyttöä metsien puuntuotannollisen tilan parantamiseksi ja puuston kasvun lisäämiseksi. Lisäksi määrärahalla on edistetty ilmasto- ja energiastrategiassa asetettujen metsähakkeen käytön lisäämistavoitteen ja metsien hiilinielun säilyttämistavoitteen saavuttamista. Asetetut vuositason työmäärätavoitteet saavutettiin pääosin hyvin. Määrärahalla toteutettujen töiden työllistävä vaikutus oli noin henkilötyövuotta. Tulos Tulos tavoitteesta, % Metsänuudistaminen, kulotus, terveyslannoitus, ha % Taimikon ja nuoren metsän hoito, pystykarsinta, ha % Energiapuun korjuu, k-m³ tavoitetta ei asetettu Energiapuun haketus, i-m³ tavoitetta ei asetettu Kunnostusojitus, ha % Metsätien perusparannus, km % Metsätien rakentaminen, km %

18 Toiminnallinen tehokkuus Hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuonna 2009: Tavoite B1: Toteuma: Valtionhallinnon rakennemuutoksiin, tuottavuuteen ja tehtävien alueellistamiseen liittyen ministeriön konserniohjausta kehitetään. ELY- ja AVI-virastojen valmistelutyöhön osallistuttiin. Työn vaatima yhteistyö ja ohjaus toimivat kohtuullisen hyvin. Arvosana: 3 Tavoite B2: Toteuma: Ministeriön toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan. Sovitaan niistä ministeriön tarkistetun tuottavuusohjelman toimenpiteistä, joita toteutetaan vuonna Suunnittelu- ja seuranta-asiakirjojen sisältöjä yhtenäistettiin ja asiakirjojen sähköistä käsittelyä kehitettiin. Taloushallintoprosesseja kehitettiin mm. siirtämällä tiliotteiden hyväksyntä palvelukeskukselle. Ministeriön määrärahapäätösten muotoa ja sisältöä yhtenäistettiin työn laadun tukemiseksi. Osastot päivittivät taloussäännön edellyttämät valvontakartoitukset. Arvosana: 3 Arvosana: 2 Osastot ja yksiköt laativat tammikuussa 2009 toiminnalliset suunnitelmat vuoteen 2013 saakka ja ehdotukset tuottavuuden parantamiseksi. Suunnittelun pohjalta kansliapäällikkö määritteli vuosina 2009/2010 toimeenpantavat kiireellisimmät tuottavuustoimenpiteet. Suunnitelmia ja ehdotuksia tarkistettiin edelleen vuoden 2010 alussa, minkä jälkeen tarkennetaan yksilöityjä ja yhteisiä toimenpiteitä ja sovitaan seurannasta. Hankintatoimen kehittäminen: Maa- ja metsätalousministeriön hankintatoimen keskitettyä kehittämistä on toteutettu toimintayksiköiden hankinnoista vastaavien perustason ja syventävällä hankintajuridisella koulutuksella. Tällä on parannettu yhtenäisiä hankintaprosesseja ja osaamista. Hankintastrategian ja ohjeistuksen laadinta on siirtynyt vuoden 2010 puolelle valtion konsernitason hankintastrategian valmistumisen ja hankintalainsäädännön uudistamisen voimaantulon jälkeen tehtäväksi. Tavoite B3: Toteuma: Päätetään ne korvaavat toimenpiteet, joita MMM:n tietopalvelukeskuksen ministeriölle tuottamien hallinnon tukipalveluiden loppuminen edellyttää. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) ministeriölle tuottamien hallinnon tukipalveluiden lakkaamisen vaikutuksista on laadittu alustava suunnitelma Suunnitelman käytännön totutusta selvitetään edelleen henkilöstö- ja hallintoyksikön toimesta yhteistyössä Tiken ja ministeriön toimintayksiköiden kanssa ottaen huomioon palveluiden tuottamisen ja hankinnan vaihtoehdot sekä käytettäviin resursseihin liittyvät ratkaisut. Palvelujen loppumisaika tarkentuu myöhemmin. Arvosana: 4 Tavoite B4: Toteuma: Vahvistetaan hallinnonalan tutkimusta osana valtion sektoritutkimusjärjestelmää. Valmisteltiin esitys valtioneuvoston asetukseksi luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymästä. Asetus hyväksyttiin valtioneuvostossa ja se tuli voimaan alkaen. Osallistuttiin aktiivisesti sektoritutkimuksen neuvottelukunnan kestävä kehitys -jaoston ja osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston hankkeiden suunnitteluun, rahoitukseen ja ohjaamiseen. Arvosana: 4

19 19 Muu toiminnallinen tehokkuus Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämisen tunnusluvut v. 2009: Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteutuma 2009 Tietotekniikan käyttökulut, Tietotekniikkainvestoinnit, Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus (MMM) Toiminnan taloudellisuuden ja tuottavuuden tunnuslukuina on seuraavissa taulukoissa esitetty mm. työajanseurantaan perustuva ministeriön toiminnan kustannusten ja henkilötyövuosien jakauma politiikkasektoreittain ja tehtävittäin. Tehtäväjako perustuu valtiovarainministeriön suositukseen. Toiminnan kustannuksiin (43,3 milj. euroa, mistä toimintamenomomentilta 28,3 milj. euroa ja muilta momenteilta 12,4 milj. euroa) sisältyy 2,6 milj. euroa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tuottamien maksuttomien palveluiden arvona sekä 0,02 milj. euroa pääomakuluja. Hallinnosta ja tukipalveluista aiheutuneet yleiskustannukset (8,8 milj. euroa) on laskennassa vyörytetty tehtäville ja politiikkasektoreille. Maa- ja metsätalousministeriön toteutunut henkilötyövuosimäärä oli Tahti-järjestelmän antaman tiedon mukaan 309, mistä toimintamenomomentilta palkattujen osuus oli 283 ilman teknisen avun henkilöitä. Toimintamenoista maksettu teknisen avun henkilöstö oli 12 henkilötyövuotta. Muiden momenttien määrärahasta maksettiin 13 henkilötyövuotta. Yhden henkilötyövuoden ero aiheutuu Tahtijärjestelmän raportointiin liittyvästä puutteista. Maa- ja metsätalousministeriön tuottavuusohjelman ja vuoden 2009 talousarvion momentin perusteella vuonna 2009 ministeriöstä tulee vähentää 6 henkilötyövuotta vastaava henkilöstö. Se oli otettu huomioon vuoden 2009 henkilötyövuosikiintiössä, mikä on 296. Tähän lukumäärään sisältyy 5 henkilötyövuotta vastaava ostopalvelu, joten varsinainen ministeriön henkilöstön määrää kuvaava kiintiö on 291 henkilötyövuotta. Tilinpäätöksen mukaan tavoitetta vastaava toteutuva henkilötyövuosimäärä on 283. Koska toteuma alitti kiintiön, ministeriö toteutti siten tuottavuusohjelman ja talousarvion mukaisen henkilöstövähennyksen vuonna 2009.

20 Taloudellisuuden tunnusluvut Maa- ja metsätalousministeriön kustannukset politiikkasektoreittain ja tehtävittäin v.2009 (1000 ) Tehtävä Politiikkasektori Maaseudun kehittäminen Maatalous Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Kala-, riista- ja porotalous Yhteensä v.2009 Yhteensä v Yhteensä v.2007 Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta Ministeriön hoitamat strategiset hallintoasiat Kansallisen lainsäädännön valmistelu ja seuranta EU:n lainsäädäntö ja muut EU:n hankkeet Kansainväliset tehtävät Hallinnonalan ohjaus sekä toiminnan ja talouden suunnittelu Ministeriön toimeenpano- ja erityistehtävät Kustannukset yhteensä Kustannukset v Kustannukset v *) Taloudellisuuslaskelma sisältää ministeriön oman toiminnan kulut sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) ministeriölle tuottamien palveluiden kustannukset, mutta ei maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan kustannuksia. Maa- ja metsätalousministeriön kustannukset politiikkasektoreittain ja tehtävittäin v.2009 (%) Politiikkasektori Maaseudun Maatalous kehittäminen Tehtävä Vesitalous Metsätalous Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Kala-, riista- ja porotalous Vesitalous Metsätalous Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Yhteensä v.2009 Yhteensä v.2008 Yhteensä v.2007 Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta 3,7 3,1 1,0 2,8 0,8 2,2 0,3 13,9 12,4 10,6 Ministeriön hoitamat strategiset hallintoasiat 2,0 1,4 0,7 2,1 0,6 2,8 0,2 9,8 9,2 7,9 Kansallisen lainsäädännön valmistelu ja seuranta 2,0 4,2 5,0 4,1 0,9 1,2 0,8 18,2 18,0 17,1 EU:n lainsäädäntö ja muut EU:n hankkeet 2,7 5,9 4,0 2,4 0,3 0,9 0,1 16,3 15,2 14,3 Kansainväliset tehtävät 3,6 5,7 2,0 1,4 0,4 2,6 0,2 15,9 14,6 16,1 Hallinnonalan ohjaus sekä toiminnan ja talouden suunnittelu 2,8 4,7 1,7 2,1 1,2 2,7 0,5 15,7 19,3 15,9 Ministeriön toimeenpano- ja erityistehtävät 5,0 1,7 0,5 2,1 0,0 0,8 0,1 10,2 11,4 17,8 Kustannukset yhteensä % 21,8 26,7 14,9 17,0 4,2 13,2 2,2 100 Kustannukset v.2008 % 16,4 26,7 17,1 19,5 3,9 14,6 1,9 100 Kustannukset v.2007 % 14,3 36,8 13,3 17,1 2,9 13,6 1,7 100

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 61 000 euroa. 2013 IV lisätalousarvio

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 510 000 euroa. S e l v i t y s o s a : 1.1.2015 toimintansa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017 19.9.2016 MMM / Ohjaus- ja talousyksikkö MMM:n määrärahaehdotus 2017 yhteensä 2 545 m (2 560 m /2016) 2 MMM:n määrärahaehdotus 2017 Hallinnonalalle

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Maaseudun kehittäminen 61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 euroa. S e

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

/041/2009 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN EDELLYTTÄMÄT TOIMENPITEET VUODELLE 2009

/041/2009 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN EDELLYTTÄMÄT TOIMENPITEET VUODELLE 2009 1(12) Päivämäärä Dnro 30.1.2009 294/041/2009 Maa- ja metsätalousministeriön osastot, erilliset yksiköt ja sisäinen tarkastus Viite: Asetus valtion talousarviosta 11 Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN EDELLYTTÄMÄT TOIMENPITEET VUODELLE 2010

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN EDELLYTTÄMÄT TOIMENPITEET VUODELLE 2010 1(11) Päivämäärä Dnro 20.1.2010 242/041/2010 Maa- ja metsätalousministeriön osastot, erilliset yksiköt ja sisäinen tarkastus Viite Asetus valtion talousarviosta 11 Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TULOSTAVOITTEET

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. (30.01, osa) Hallinto ja tutkimus 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2018

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2018 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2018 MMM/Ohjaus- ja talousyksikkö 25.9.2017 1 MMM:n hallinnonalan määrärahat ja tulot 2018 Määrärahat yht. 2 594 milj. (2 545 M / 2017) Tulot yht. 853 milj.

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

/06/2006

/06/2006 20.12.2006 5238/06/2006 Jakelun mukaan Viite Valtion talousarvio 2007 ja asetus valtion talousarviosta, 11 Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TOIMIALAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET SEKÄ HALLINNONALAN

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja tutkimus 21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000 euroa. Momentin perusteluja

Lisätiedot

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala

30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 01. EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot Momentille arvioidaan kertyvän 549 288 000 euroa. Tulojen kohdentamisperusteena ovat EU:n toimielimen varainhoitovuonna

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016 Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen tehtävänä

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

M94778 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010

M94778 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010 M94778 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kirjanpitoyksikköön kuuluvien virastojen toimintakertomukset 3 1.1 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Metsäpolitiikka arvioitavana

Metsäpolitiikka arvioitavana Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen 30.3.207 MÄÄRÄRAHAN JA MYÖNTÄMISVALTUUDEN OSOITTAMINEN PUUNTUOTANNON KESTÄVYYDEN TURVAAMISEEN VUONNA 2017 Valtion vuoden

Lisätiedot

S e l v i t y s o s a : Viitaten momentin perusteluihin tulokertymä supistuu menojen vähenemisen johdosta.

S e l v i t y s o s a : Viitaten momentin perusteluihin tulokertymä supistuu menojen vähenemisen johdosta. Osasto 12 SEKALAISET TULOT 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 01. EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot Momentilta vähennetään 19 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Viitaten momentin

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 MONIMUOTOISUUS MAATALOUDEN OHJAUKSESSA 5.4.2006 Tutkimusjohtaja Ilkka P. Laurila ilkka.p.laurila@mtt.fi Mitä pelloilla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tavoitteista tuloksiin 1 Maaseutuohjelman kolme strategista painopistettä Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti

Lisätiedot

02. Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU.dta. Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä euroa.

02. Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU.dta. Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä euroa. 02. Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU.dta Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 65 000 000 euroa. Selvitysosa: Lisäys johtuu ohjelmakauden 2014 2020 maatalouden ympäristökorvausten, luonnonmukaisen

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kirjanpitoyksikköön kuuluvien virastojen toimintakertomukset 3 1.1 Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen 28.3.2019 MÄÄRÄRAHAN JA MYÖNTÄMISVALTUUDEN OSOITTAMINEN PUUNTUOTANNON KESTÄVYYDEN TURVAAMISEEN VUONNA 2019 Valtion

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Maaseutuohjelman tulevaisuus Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi Maaseudun kehittäminen, maa- ja elintarviketalous Tampere 26.1.2018 Osastopäällikkö Minna-Mari Kaila Maa-

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioksi (teemana maataloustulo ja kannattavuus)

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioksi (teemana maataloustulo ja kannattavuus) MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Maatalousneuvos Esa Hiiva Valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston asiantuntijakuuleminen 2.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioksi (teemana maataloustulo

Lisätiedot

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,

Lisätiedot

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö MMM 16.5.2019 Esityksen sisältö CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet Vihreä arkkitehtuuri: Ehdollisuus I pilarin ekojärjestelmä

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot Momentilta vähennetään 963 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 141/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden interventiorahastosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalouden interventiorahastosta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Ajankohtaista tukipolitiikasta

Ajankohtaista tukipolitiikasta Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check

Lisätiedot

01. (30.90 ja 91) Hallinto

01. (30.90 ja 91) Hallinto 01. (30.90 ja 91) Hallinto S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joita hallinto tukee

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja tutkimus 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 3 060 000 euroa.

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset 1. Peruspääoman muutokset 63. Metsähallitus Metsähallituksen peruspääomaa voidaan korottaa 9,7 milj. eurolla, johon sisältyy liikelaitoksen sisäisinä siirtoina 15,1 milj. euron arvoisen omaisuuden siirto

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

HE 103/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 103/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 103/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin

Lisätiedot

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto Sisältö Ilmastolain suunnittelujärjestelmä ja sen tavoitteet Kansallinen

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja tutkimus 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 208 000 euroa. S

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala

30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 01. EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot Momentille arvioidaan kertyvän 535 888 000 euroa. Tulojen kohdentamisperusteena ovat EU:n toimielimen varainhoitovuonna

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö

Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima 21.8.2018 Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö Yli 70 % Suomen EU:lta saamasta rahamäärästä maaseudun ja maatalouden rahoituksen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Maakuntauudistuksesta sekä muuta ajankohtaista

Maakuntauudistuksesta sekä muuta ajankohtaista Maakuntauudistuksesta sekä muuta ajankohtaista Hanke- ja yritystukien koulutus 7.-8.2.2017 Hannu Linjakumpu Lapin ELY 9.2.2017 Ajankohtaista Ohjelmakausi 2014-20 lähenee puolta väliä Lapissa käänne parempaan

Lisätiedot

Rakennetukien kesäpäivät 2017 MMM:n ajankohtaiset. Mika Saari, Sanna Koivumäki

Rakennetukien kesäpäivät 2017 MMM:n ajankohtaiset. Mika Saari, Sanna Koivumäki Rakennetukien kesäpäivät 2017 MMM:n ajankohtaiset Mika Saari, Sanna Koivumäki Nykylainsäädäntö Rakennetukilaki (1476/2007) Rakennetukiasetukset, perusasetus (240/2015) kohdentamisasetus (241/2015) Ministeriön

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

HE 14/2018 VP: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAA KOSKEVAT LAKIEHDOTUKSET. Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa 22.3.

HE 14/2018 VP: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAA KOSKEVAT LAKIEHDOTUKSET. Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa 22.3. HE 14/2018 VP: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAA KOSKEVAT LAKIEHDOTUKSET Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa 22.3.2018 Hallitusneuvos Tanja Viljanen Maa- ja metsätalousministeriö 1 KESKEISET

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 16.4.2014 1 Uudistuksen taustaa Metsätalouden tukien uudelleenarviointi KMO 2015, Metsätalous ja energia-työryhmän

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 171/2011 Valtioneuvoston asetus. riistahallinnosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 171/2011 Valtioneuvoston asetus. riistahallinnosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2011 171/2011 Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Annettu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Maakuntien tehtäväsiirrot ja valtionhallinnon muutokset uudistuksen rakennuspalikat

Maakuntien tehtäväsiirrot ja valtionhallinnon muutokset uudistuksen rakennuspalikat Maakuntien tehtäväsiirrot ja valtionhallinnon muutokset uudistuksen rakennuspalikat VM/Kunta ja aluehallintoosasto Hallitusneuvos Ilkka Turunen Lainsäädäntöneuvos Sami Kouki Lainsäädäntöneuvos Jaska Siikavirta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot