JOHDANTO 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 16 TULOSLASKELMA 17 RAHOITUSLASKELMA 18 TULOSLASKELMA (LIIKELAITOKSISTA MERKITÄÄN AINOASTAAN TUOTTO) 19

Transkriptio

1 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 16 TULOSLASKELMA 17 RAHOITUSLASKELMA 18 TULOSLASKELMA (LIIKELAITOKSISTA MERKITÄÄN AINOASTAAN TUOTTO) 19 KÄYTTÖTALOUS 20 KAUPUNGINHALLITUS 20 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 33 TARKASTUSLAUTAKUNTA 34 TERVEYDENHUOLTO JA ERIKOISSAIRAANHOITO 35 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS 43 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 45 SOSIAALILAUTAKUNTA 48 PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA 67 KULTTUURILAUTAKUNTA 85 LIIKUNTALAUTAKUNTA 95 TEKNINEN LAUTAKUNTA 99 LIIKELAITOKSET 109 PIETARSAAREN VESI 110 SATAMAHALLITUS 119 ENERGIALAITOS 124 INVESTOINNIT 135

2 JOHDANTO Kaupunginvaltuusto hyväksyy ennen vuoden loppua Pietarsaaren kaupungin seuraavan kalenterivuoden talousarvion. Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelma hyväksytään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Taloussuunnitelma käsittää kolme tai useamman vuoden (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Kaupunginvaltuusto vahvistaa talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Pietarsaaren kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on voimaan tulleen Kuntalain 65 :n mom. 2:n muutoksen mukaan päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä (edellisvuosien yli/alijäämä) ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Valtuuston asema kansan valitsemana ja ylimpänä päättävänä elimenä on ratkaisevan tärkeä toiminnan tavoitteiden asettamisessa. Valtuusto osoittaa koko suunnittelukauden tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat. Talousarvion, taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen rakenne muotoillaan siten, että ne ovat kaikilta osin vertailukelpoiset. TALOUDELLINEN TAUSTA Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriö julkisti suhdanne-ennusteensa heinäkuun lopussa. Ministeriö laski kuluvan vuoden tuotannon kasvuennustetta kahteen prosenttiin. Myös muut ennuslaitokset ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita keväällä esitetyistä paperiteollisuuden työseisokkien johdosta. Kokonaistuotannon kasvu on kuitenkin vauhdittumassa loppuvuodesta. Tänä vuonna kansantuote kasvaa noin 2 prosenttia. Näkemykset ensi vuoden talouskehityksestä eroavat julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan, mutta yleisesti ottaen tuotannon kasvun arvioidaan olevan tätä vuotta nopeampaa jo senkin vuoksi, että vertailutaso on tänä vuonna alhainen. Kokonaistuotanto kasvaa vuonna 2006 valtiovarainministeriön ennusteen mukaan runsaat kolme prosenttia. Kuluttajahintojen nousuvauhti on ollut Suomessa edelleen hidasta joskin hieman nopeutumassa. Kotimaiset inflaatiopaineet ovat olleet toistaiseksi melko vähäiset muun muassa kaupan lisääntyneen kilpailun johdosta. Toteutettu alkoholijuomaveron alennus laski osaltaan kuluttajahintoja. Korkotason lievä aleneminen on myös vaikuttanut samaan suuntaan. Kuluttajahintaindeksiä on nostanut tänä vuonna öljyn kallistuminen. Kuluttajahintaindeksi kohoaa keskimäärin prosentin tänä vuonna. Ensi vuonna kuluttajahintaindeksin ennustetaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 1,5 %. Inflaatio nopeutuu varsinkin, jos kustannuspaineet alkavat purkautua ja korkotaso nousee. Työttömyysaste on ollut viime vuosina yhdeksän prosentin tuntumassa. Valtiovarainministeriö arvioi työttömyysasteen alenevan kuluvana vuonna kahdeksaan prosenttiin. Hallituksen yksi keskeinen tavoite, eli työllisyysasteen kohoaminen, on toteutunut hyvin hitaasti. Työllisyysasteen on tänä vuonna arvioitu kohoavan 68 prosenttiin. Työttömyysasteen arvioidaan pienenevän vuonna 2006 puolisen prosenttiyksikköä. Työllisyyden kohoaminen riippuu palvelualojen työllistämismahdollisuuksien ohella myös muiden yritysten kysyntänäkymistä ja kannattavuuskehityksestä. 1

3 KUNTIEN TALOUSTILANNE Ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuosikate oli 1,3 miljardia euroa vuonna 2004 ja heikkeni edellisvuodesta 277 miljoonalla eurolla, eli 17,5 prosenttia. Vuosikate kattoi poistoista vain 79 prosenttia, vuotta aikaisemmin 98 prosenttia. Myös lainakanta ja nettovelka kasvoivat voimakkaasti, lainakanta 18 prosenttia ja nettovelka 46 prosenttia. Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä oli 142 ja kasvoi yli kaksinkertaiseksi edellisestä vuodesta. Rahoitusosuudet ja myyntitulot vähenivät 17 prosentilla. Tämä lisäsi lainanoton ja kassavarojen käyttöä investointien rahoittamiseen. Vuonna 2006 kunnallisveron tilitysten arvioidaan lisääntyvän runsaat kolme prosenttia. Veropohja kasvaa palkkasumman kasvun myötä juuri tämän verran. Ensi vuodeksi kunnallisverotuksessa ei ole odotettavissa taloudellisesti kovin merkittäviä veroperustemuutoksia, joskin esimerkiksi sairasvakuutuksen rahoitukseen liittyvä päivärahamaksun vähennyskelpoisuus pienentää jonkin verran kuntien verotuloja. Samaan suuntaan vaikuttaa metsäverouudistus. Toisaalta vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vähennyskelpoisuuden muuttuminen lisää kuntien verotuloja. Kuntien valtionosuudet ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti. Pääosan kasvusta selittävät verovähennysten kompensaatiot, joita on toteutettu vuosina Tänä vuonna kuntien tuloslaskelman mukaiset käyttötalouden valtionosuudet ovat 5,14 miljardia euroa. Vuonna 2006 vastaavat valtionosuudet ovat 5,51 miljardia euroa. Kasvu selittyy muun muassa työmarkkinatukiuudistukseen ja sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen liittyvillä kompensaatioilla, indeksikorotuksella, valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksella sekä eräillä panostuksilla kansallisiin terveys- ja sosiaalihankkeisiin. Pietarsaaren taloustilanne Työllisyys Työttömyys on pysynyt Pietarsaaressa ja sen seudulla suunnilleen ennallaan vuoden 2004 vastaavaan aikaan verrattuna. Työttömyys oli Pietarsaaressa 9,0 % syyskuussa 2005 sen oltua vastaavaan aikaan 8,8 % vuonna 2004, ja seutukunnalla 6,2 % vastaavan luvun oltua vuotta aikaisemmin 6,3 %. Pietarsaaressa oli työttömiä yhteensä 829 syyskuussa 2005, ja heistä 101 oli alle 25-vuotiaita ja 245 pitkäaikaistyötöntä. Kaupunki suhtautuu vakavasti rakenteelliseen työttömyyteen, seuraa suhdannekuvan muutoksia ja pyrkii omalta osaltaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä siten, että heillä säilyy oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Tämän tahdon ilmauksena talousarvioon on varattu 0,9 milj. euroa (brutto) työllistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi kaupunki on valmis tarkistamaan määrärahoja vuoden 2006 aikana, jos siihen työllisyystilanteen huonontumisen vuoksi osoittautuu olevan tarvetta. 2

4 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i % Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, % Väestönkehitys Melkein 10 vuoden ajan vähentyneen väkimäärän jälkeen kaupungin asukkaiden määrä lisääntyi 36 henkilöllä vuonna Pietarsaaren asukasmäärä oli Syntyvien enemmyys on vuosisadan vaihteen jälkeen lähes lakannut (+ 22 henkilöä v. 2004). Kokonaismuuttonetto, joka muodostuu sekä maan sisäisestä että maiden välisestä muutosta, ja joka tavallisesti on ollut negatiivinen, oli vuonna 2004 positiivinen nettomuuton selvän lisäyksen (+ 73 henkilöä) vuoksi. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, mutta alueiden välinen muutto riippuu paljolti koulutusmahdollisuuksien ja työpaikkojen tarjonnasta. Siksi kaupungin panostukset yhä offensiivisempaan elinkeinopolitiikkaan, mm. seudun muiden kuntien kanssa yhteistyössä aluekeskusohjelman välityksellä, ovat äärimmäisen tärkeitä alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samassa tarkoituksessa kaupungin on voitava tarjota laadukkaita kuntapalveluja, joista kaukokatseinen asunto- ja tonttipolitiikka on kärkipäässä. Elokuuhun 2005 mennessä väestönkehitys osoittaa 28 henkilön lisäystä (elok. 2004: + 12). Tammikuusta elokuuhun 2005 ulottuvalla jaksolla syntyneitä oli 131, kun vastaava luku oli 137 vuonna

5 Befolkningsförändring i Jakobstad Väestönmuutos Pietarsaaressa TALOUSARVIO 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA Tulokehitys syntyneet födda kuolleet döda kuntien välinen tulomuutto inflyttning kuntien välinen lähtömuutto utflyttning kokonaismuutos totalförändring Verotulot Kaupungin verotulot muodostuvat kunnan tuloverosta, yhteisöverotulo-osuudesta ja kiinteistöverosta. Tuloveron, siis ansiotuloista maksettavan veron, arvioidaan lisääntyvän 3 % vuodesta 2005 vuoteen 2006 ja yhtä paljon myös suunnittelukaudella eli palkkojen lisäyksen verran. Tulovero on laskettu 19,25 %:iin korotetun veroäyrin pohjalta koko suunnittelukaudella. Lisäksi on huomioitu 0,7 milj. euron menetys vuonna 2006 kevään 2005 paperialan työselkkauksen vuoksi. Kiinteistövero on pidetty suunnittelukaudella ennallaan lukuun ottamatta voimalaitosten kiinteistöveroa, joka on laskettu 2,5 %:n veroäyrin mukaan vuodesta 2006 lähtien. Yritysten tulokset vaikuttavat suoraan yhteisöveron kehitykseen, ja Pietarsaaressa siihen vaikuttaa paljolti UPM-Kymmenen kehitys. Vaikka UPM-Kymmenen tuloksen odotetaan parantuvan tulevina vuosina, se näkyy kaupungin yhteisöverossa vasta parin vuoden kuluttua. Kaupungin vuoden 2006 yhteisövero-osuus lasketaan kahden viimeksi toimitetun verotuksen, siis vuosien 2003 ja 2004 verotuksen keskiarvona. Vuoden 2006 yhteisöveroa on vähennetty UPM-Kymmenen viime vuosina huonontuneen tuloksen vuoksi vuoden 2005 talousarvion 5,5 milj. eurosta 4,5 milj. euroon vuonna 2006, ja sen jälkeen sitä on lisätty 3,3 % vuonna 2007 ja 4 % vuonna 2008 Kuntaliiton laatiman ennusteen mukaan. 4

6 Pietarsaaren verotulot vuonna 2006 arvioidaan yhteensä 58,4 milj. euroksi, ja kunnallisveron osuus siitä 87,4 %:ksi eli 51 milj. euroksi, yhteisöveron osuus 7,7 %:ksi eli 4,5 milj. euroksi ja kiinteistöveron osuus 4,9 %:ksi eli 2,8 milj. euroksi BS-2001-TP BS-2002-TP BS-2003-TP BS-2004-TP BU-2005-TA Progn.2005 BU-2006-TA EP-2007-TS EP-2008-TS Kommunalskatt-Kunnallisvero Samfundsskatt-Yhteisövero Fastighetsskatt-Kiinteistövero Valtionosuudet Vuoden 2006 valtionosuuksiin tehdään 2,4 %:n indeksitarkistus, joka on 75 % todellisesta kustannuskehityksestä. Lisäksi maksetaan vuoden 2006 osuus valtion ja kuntien välisestä kustannusjaon tarkistuksesta eri yksikköhintojen korotuksena. Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ensimmäinen vaihe tulee voimaan Sen seurauksena otetaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden uutena määräytymisperusteena käyttöön vammaiskerroin. Lisäksi erillinen lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä korvataan uudella lastensuojelun tarvetta kuvaavalla lastensuojelukertoimella. Opetus- ja kulttuuritoimessa pelkistetään perusopetuksen valtionosuuden perusteena käytettävien yksikköhintojen laskentatapaa ja muutetaan yksikköhinnan eri määräytymistekijöiden painoarvoa. Kunnan kouluverkko, eli koulujen lukumäärä ja koko otetaan yksikköhinnassa jatkossa huomioon vain harvimmin asutuissa kunnissa ja saaristokunnissa. Uutena perusopetuksen valtionosuuden porrastusperusteena otetaan käyttöön vieraskielisten oppilaiden määrä. Kirjastojen osalta luovutaan valtionosuuden perusteena käytettävien yksikköhintojen laskemisesta asutusrakenneryhmittäin ja siirrytään yhteen yksikköhintaan. Vapaata sivistystyötä koskeva lakimuutosehdotus on valmisteltu erikseen talousarviolakina. Siihen sisältyy ehdotus kansalaisopistojen asutusrakenneryhmityksen poistamisesta. Myös verontasauksen laskennassa tapahtuu muutamia muutoksia. Voimalaitoskunnissa tasauksessa käytetään voimalaitosprosentin sijasta yleistä kiinteistöveroprosenttia. 5

7 Työmarkkinatukiuudistuksesta johtuvien menetysten kompensoimiseksi tasausrajaa nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksen aiheuttamien veromenetysten kompensoimiseksi tasausrajaa korotetaan vielä 0,5 prosenttiyksikköä ja tasausvähennyksen 40 prosentin raja muutetaan 37 prosentiksi. BS-04-TP BU-05-TA BU-06-TA EP-07-TS EP-08-TS Skatteinkomster totalt-verotulot yhteensä * Kommunalskatt-Kunnallisvero * Samfundsskatt-Yhteisövero * Fastighetsskatt-Kiinteistövero Statsandelar totalt-valtionosuudet yhteensä * Skatteutjämning-Verontasaus * Statsandelar-Valtionosuudet Skattefinansiering-Verorahoitus Työmarkkinatukiuudistus Hallituksen tavoitteena on uudistaa työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusta. Ehdotus sisältää kuntien kannalta kaksi merkittävää muutosta. Täysin uutena tehtävänä kuntien on osallistuttava työmarkkinatuen rahoitukseen. Kunnat rahoittaisivat puolet työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää tukea saaneille. Valtion ja kuntien välinen rahoitusosuus lasketaan kuntakohtaisesti. Tällä hetkellä valtio vastaa kokonaisuudessaan työmarkkinatuen rahoituksesta. Tarkoitus on, että uudistuksista aiheutuvat lisäkustannukset kompensoidaan kunnille siten, että uudistus olisi kuntien kannalta kustannusneutraali. Kustannusneutraalisuus on tavoitteena sekä valtion ja kuntien kesken että kuntien keskinäisessä kustannusten uusjaossa. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan Tässä yhteydessä on tarkoitus muuttaa työttömyysturvalakia siten, että velvollisuus osallistua kuntouttavaan työtoimintaan laajennetaan koskemaan myös 25 vuotta täyttäneitä työmarkkinatukeen oikeutettuja. Kunnille tuleva korvaus kuntouttavan työtoiminnan toimintapäiviltä on euroa /päivä. Korvaukseen ei tiettävästi ole tulossa korotusta. Työmarkkinatuen rahoitusta muutetaan siten, että työmarkkinatukea yli 500 päivää passiivisesti saaneiden henkilöiden työmarkkinatukikustannukset jaetaan tasan kuntien ja valtion kesken. Aktiivitoimiin osallistuvan tuen saajan kustannuksista vastaisi kuitenkin valtio. Jos tuen saaja kieltäytyy aktiivitoimista, hän menettää työmarkkinatuen ja saa siltä ajalta toimeentulotukea. Tammikuun 2005 tilaston perusteella olisi kaupungin osuus yli 500 päivää passiivistä tukea saaneiden kustannuksista euroa. 6

8 Toimeentulotuen rahoitusta ja rakennetta on tarkoitus muuttaa siten, että toimeentulotuki irrotetaan valtionosuusjärjestelmästä ja toimeentulotukeen määritellään normitettu osuus, jonka kustannukset jakautuvat tasan valtion ja kuntien kesken. Myös toimeentulotukimenoihin tuleva valtionosuus lasketaan kuntakohtaisesti. Työmarkkinatuki rahoitetaan uuden normitetun toimeentulotuen menoihin perustuvan valtionosuuden lisäksi myös lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia ja korottamalla verontasauksen tasausrajaa yhdellä prosenttiyksiköllä. Lopullinen kuntakohtainen tasaus tehdään yleisen valtionosuuden kautta. Syksyllä 2004 alkanutta yhteispalveluhanke Introa laajennetaan aluehankkeeksi, jolle laaditaan kiinteät toimintamuodot. TE-keskus ja alueen kunnat rahoittavat hankkeen puoliksi kumpikin. Matalapalkkatuki Hallitus on esittänyt lakia työnantajalle maksettavasta tilapäisestä matalapalkkatuesta vuosiksi Ehdotuksen mukaan työnantajalla on oikeus matalapalkkatukeen, jos hän on palkannut 55 vuotta täyttäneen työntekijän, jonka kuukausipalkka kokoaikatyöstä on euroa. Pietarsaaren osalta tuki on euroa ja se on huomioitu talousarviossa. Toimintatuotot ja kustannukset Toimintatuotot lisääntyvät 3,6 % vuonna Osa tästä lisäykset johtuu normitetun toimeentulotuen valtionosuuden kirjaamisesta käyttötuottoihin ja matalapalkkatukeen. Myös liikelaitosten tuotot lisääntyvät. Toimintakustannukset lisääntyvät 5,4 % vuonna Osa tästä lisäyksestä on työmarkkinatuen kustannuksia. Lisäksi kasvavat terveydenhuoltokustannukset 1,3 milj. euroa vuoden 2005 talousarvioon verrattuna ja myös sosiaalitoimessa ja päivähoito- ja koulutustoimessa on suuria kustannuslisäyksiä. Myös energialaitoksen ostoenergian kustannukset lisääntyvät päästökaupan vuoksi. Vuoden 2006 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma rakentuvat seuraaville olettamuksille/lähtökohdille: palkkakustannukset lisääntyvät 2,5 % (ei opettajat) opettajien palkkakustannusten arvioidaan kasvavan 4,5 % (kehys 3,1 %) henkilösivukulut kasvavat 0,39 % (ei opettajat) opettajien henkilösivukulut lisääntyvät 0,8 % valtionosuuksiin tehdään 2,4 %:n inflaatiotarkistus (75 % täydestä summasta). Lisäksi maksetaan vuoden 2006 osuus kustannusten tarkistuksesta. Rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ensimmäinen vaihe tulee voimaan lukien. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudessa otetaan käyttöön vammais- ja lastensuojelukerroin (korvaa entisen lastensuojelun suurten kustannusten tasoitusrahaston). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti on 33,32 vuonna Perusopetuksen 7

9 valtionosuudessa tapahtuu huomattavia muutoksia oppilaskohtaisen yksikköhinnan laskennassa. Lisäksi otetaan käyttöön uusi tekijä, joka on äidinkieleltään vieraskielisten oppilaiden määrä. Kirjastojen ja kansalaisopistojen yksikköhinnoissa luovutaan asutusrakenteeseen perustuvasta ryhmittelystä ja lisäksi yleiskulttuurin valtionosuutta pienennetään. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta muutetaan siten, että voimalaitoskunnissa käytetään tasausta laskettaessa yleistä kiinteistöveroprosenttia voimalaitosprosenttimäärän sijasta. Lisäksi tarkistetaan tasausrajaa 91,5 %:iin (ennen 90 %) ja tasausvähennys on 37 % (ennen 40 %) tasausrajan ylittävistä laskennallisista verotuloista. kunnallisveron arvioidaan lisääntyvän 3 % verrattuna vuoden 2005 odotettuun tulokseen. Lisäksi on huomioitu tuloveroprosentin korotus 0,75 %:lla 19,25 %:iin. Tuon lisäyksen lisäksi on huomioitu myös 0,7 milj. euron otaksuttu menetys paperiselkkauksen vuoksi. Yhteisöveron odotetaan vähenevän 18 % verrattuna vuoden 2005 talousarvioon. Kaupungin osuuden laskentavuodet ovat nyt 2003 ja 2004, joten UPM:n vuoden 2003 tulos vaikuttaa yhä. Kiinteistöverotuloja on vähennetty 0,1 milj. euroa vuonna 2004 toteutuneen kiinteistöveron pohjalta, mutta lisäksi on huomioitu voimalaitosten kiinteistöveroäyrin korotus 2,5 %:iin, mikä lisää kiinteistöveroa eurolla. talous- ja henkilöstöhallintoa ja asiainhallintaa koskeva organisaationmuutos on huomioitu, samoin talouspäällikön palkkaaminen rahatoimistoon. Lisäksi on huomioitu hankkeenvetäjän palkkaaminen hankkeeseen Elävä kaksikielisyys. Määrärahojen muutokset ovat yhteensä 0,43 milj. euroa, ja ne on siirretty sosiaalilautakunnalta, päivähoito- ja koulutuslautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta kaupunginhallitukselle euroa kuukaudessa ansaitseville 55 vuotta täyttäneille maksettava matalapalkkatuki on huomioitu. Kokonaistuki on Pietarsaaren osalta vuositasolla. Malmin terveydenhuoltoalue on ilmoittanut alustavasti, että kaupungin maksuosuudet olisivat 21,9 milj. euroa, mutta Vaasan sairaanhoitopiirin osalta on maksuosuuksista tehty arvio lastensuojelurahaston lakkauttaminen, jonka nettovaikutus vähentää käyttötalousarvion tuloja 0,285 milj. euroa työmarkkinatuki lisää käyttömenoja normitettuun toimeentuloturvaan saadaan menokohtaista valtionosuutta ( ), joka on 50 % maksetusta toimeentulotuesta sosiaalilautakunnalle oli kehyksessä myönnetty määräraha kolmea uutta virkaa varten. Talousarvioehdotuksessa on 2 virkaa lastensuojeluhankkeen Tukea lapsiperheen arkeen (Fantti-hanke) jatkamiseen. Kotipalveluhenkilöstön työaikojen muuttaminen siten, että lounas nautitaan omalla ajalla, vapauttaisi voimavaroja 3 4 henkilötyövuotta vastaavasti koska Jungmanin koulu selviytyy kasvavan oppilasmäärän vuoksi toiminnasta yksikköhinnan rajoissa, ei vierailta kunnilta peritä ylimääräistä maksua (päivähoito- ja koulutuslautakunnan tulot vähenevät 0,247 milj. euroa) päivähoito- ja koulutuslautakunnan talousarvioehdotukseen sisältyvät sekä koulurakenteiden muutokset että ruokapalvelun tehostaminen tekninen lautakunta sai kehykseen 0,1 milj. euron lisämäärärahan kiinteistöjen pienehköön kunnossapitoon liikelaitosten tuottovaatimus on 5 % peruspääomasta kauden aikana jatketaan hallinnon ja palvelutuotannon tehostamista. Kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen lopullinen tulos tulee selviämään suunnitelmakaudella. 8

10 Määrärahoihin on lisäksi tehty seuraavat leikkaukset: Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen määrärahaa on vähennetty 0,05 milj. euroa Sosiaalilautakunnan määrärahaa on vähennetty 0,045 milj. eurolla (Kårkulla) Päivähoito- ja koulutuslautakunnan määrärahaa on korotettu euroa (sisäinen vuokra) Liikuntalautakunnan nettomäärärahaa on vähennetty 6000 euroa netto Teknisen lautakunnan määrärahaa on vähennetty 0,15 milj. euroa. Tekninen lautakunta ottaa kantaa leikkauskohteisiin talousarvion hyväksymisen jälkeen. Lisäksi on huomioitu korjaukset, jotka johtuvat siitä, ettei Pursisalmen ja Choraeuksen kouluilla ole vuokralaisia lukien. Kaupunginhallitus pienensi omaa määrärahaansa 0,094 milj. eurolla käsitellessään asiaa. Investoinnit Lautakuntien talousarvioehdotuksien nettoinvestoinnit olivat määrältään 14,4 milj. euroa vuonna Nykyisessä ehdotuksessa ovat nettoinvestoinnit 11,99 milj. euroa. Kaupungin omat nettoinvestoinnit ovat 7,5 milj. euroa, ja niistä ruotsinkielisen lukion 3,7 milj. euron netto on suurin menoerä. Kunnallistekniikkaan investoidaan lisäksi 1,75 milj. euroa ja linja-autoasemaan 0,6 milj. euroa, ja talo-osasto saa 1,1 milj. euroa kunnossapitoinvestointeihin. Liikelaitosten investoinnit ovat yhteensä 4,49 milj. euroa vuonna Vuonna 2007 ovat nettoinvestoinnit 11,84 milj. euroa, ja vuonna 2008 ne ovat 10,0 milj. euroa. Vuosikate on 4,7 milj. euroa vuonna 2006, 5,8 milj. euroa vuonna 2007 ja 6,1 milj. euroa vuonna 2008, mikä investointien suuruuden huomioiden johtaa velkakantaan, joka on 60,5 milj. euroa, eli euroa asukasta kohden sen oltua euroa asukasta kohden vuonna Kaupunki maksaa korkokustannuksina 1,9 milj. euroa vuonna 2008 nykyisellä korkotasolla. 9

11 PIETARSAARI TULEVAISUUDEN KAUPUNKI Pietarsaaren kaupungin strategiasuunnitelma vuosiksi Kaupunginvaltuusto hyväksyi Pietarsaaren kaupungin strategiasuunnitelman vuosiksi Eri lautakunnat ovat laatineet vuoden 2004 aikana osastrategiansa, jotka perustuvat kaupungin strategiasuunnitelmalle. Nuo osastrategiat ovat muodostaneet niiden tavoitteiden perustan, jotka eri lautakunnat ovat vahvistaneet omalle toimialalleen, vaikka niitä ei vielä ole hyväksytty lautakunnissa. Kaupungin toiminta-ajatus rakentuu niille asioille strategiatyön aikana esiin tulleille asioille ja kaupungin historialle ja sen perinteille. PIETARSAAREN KAUPUNGIN TOIMINTA-AJATUS Pietarsaari on hyvinvoivan alueen elinvoimainen keskus, kaksikielinen merenrantakaupunki, joka mahdollistaa asukkaidensa osallisuuden, turvallisuuden ja elämänlaadun sekä luo taloudelliset edellytykset hyviin palveluihin ja viihtyisään asumiseen innostavassa kaupunkimaisessa ympäristössä. Näin takaamme edelleen hyvinvointimme ja luomme pietarsaarelaisen identiteetin, jossa korostuvat arvomme usko, toivo ja rakkaus. PIETARSAAREN KAUPUNGIN VISIO VUODEKSI 2015 PIETARSAARI - TULEVAISUUDEN KAUPUNKI Pietarsaari - on houkutteleva teollisuus-, merenranta- ja puutarhakaupunki, jossa on maan parhaat palvelut kaikenikäisille niin ruotsiksi kuin suomeksi - on dynaaminen ja yritysystävällinen kaupunki Pohjanmaalla - on lasten ja nuorten tulevaisuuden kaupunki - on hyvinvoivan alueen keskus, jolla on kehittyneet alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot. Pietarsaaren kaupungin visiossa vuodeksi 2015 konkretisoidaan 10 strategista tavoitetta: 1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita Pietarsaarelaiset saavat kaikki tarvitsemansa palvelut. Palvelu annetaan nopeasti (lyhyet odotusajat) sekä tehokkaasti (toimiva palvelu). Palvelujen laatu on korkea ja tuottaminen on kustannustehokasta. Kaupungilla on vastuu palvelujen järjestämisestä ja se voi tuottaa palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa, yksityisenä ostopalveluna tai kolmannen sektorin tuottamana. Vertailtaessa kansallisesti palvelujen tarjontaa ja asukkaiden tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin, on Pietarsaari parhaiden joukossa. 10

12 2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet Pietarsaaren kaupungin kehittäminen ja rakentaminen on prosessi, jossa kaupunkilaisten yhteisyys muodostuu ja jossa ihmisten välinen vuorovaikutus toteutuu. Jokaisella kaupunkilaisella on siinä oma roolinsa ja heillä on oikeus ja velvollisuus vaikuttaa elinolosuhteisiinsa yksilöinä ja yhteisöön kuuluvina. Viihtyisä tarkoittaa esteettisen viehättävyyden lisäksi ennen kaikkea jatkuvia onnistumisen elämyksiä kotiutumisen prosessissa. Yhteisöllisyyden voimistuessa ja kotiutumisen jatkuessa pietarsaarelaisten yhteisvastuu kasvaa. Kaupunkiympäristö on tärkeä osa pietarsaarelaisten identiteettiä. Julkiset tilat ja liikenneympäristö ovat yhteistä omaisuutta ja niiden laatu, siisteys ja toimivuus lisäävät turvallisuutta. 3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus- ja kulttuurikaupunki Pietarsaaressa koulutus on kaikilla asteilla korkeatasoista ja persoonallisuutta kehittävää. Koulutus antaa oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, jatko-opinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä toteutuu tarjoamalla monipuolisia koulutuspalveluja, hyödyntämällä kaksikielisyyttä ja kaupunkiympäristön rikasta kulttuuritarjontaa ja tekemällä läheistä yhteistyötä seudun elinkeinoelämän kanssa sekä kansainvälisiä yhteyksiä hyödyntäen. Toisen asteen koulutus on vahvistunut ja kehittynyt. Jakobstads gymnasiumin ja musiikkikoulutuksen yhteistyö on tiivistä ja lukioiden yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on lisääntynyt ja kehittynyt. Lukioiden mahdollisuudet erikoistua houkuttelevat opiskelijoita muualta maasta. Ammatillisesta koulutuksesta vastaavat Pietarsaaressa, Kokkolassa ja Vaasassa toimivat kuntayhtymät. Ammatillinen koulutus tukee seudun elinkeinorakennetta. Pietarsaaressa järjestettävä ammattikorkeakoulutasoinen koulutus on vahvistunut ja monipuolistunut. Kaksikielinen ammattikorkeakoulukoulutus on laajentunut myös veneteollisuuden alalle aikaisempien matkailu-, kansainvälisen kaupan - ja turkisalan lisäksi. Suomenruotsalainen musiikkikoulutus on keskittynyt Pietarsaareen. Yliopistotasoinen opiskelu on mahdollista runsaan suomen- ja ruotsinkielisen koulutustarjonnan ansiosta. Päävastuun tästä koulutuksesta kantavat Åbo Akademi ja Kokkolan yliopistokeskus. Åbo Akademin barnpedagogiska institutionen vahvistaa Pietarsaaren asemaa korkeakoulukaupunkina. Pietarsaaren pitkät perinteet aikuiskoulutuksen osalta jatkuvat ja niitä on kehitetty elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Pietarsaaressa on monipuolista kulttuuritarjontaa kaikenikäisille. Kulttuuritarjonnassa heijastuvat kaupungin pitkät kulttuuriperinteet sekä kaksikielisyys. Hyvä yhteistyö eri seurojen ja yhdistysten kanssa on vaikuttanut erityisesti lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen kehittymiseen ja lisääntymiseen. 11

13 4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille Turvallinen yhteiskunta luo lapsille ja nuorille hyvät edellytykset kasvaa onnellisiksi ja vastuuntuntoisiksi aikuisiksi. Pietarsaari tarjoaa tämän turvallisuuden pikkukaupunkiympäristössä ja hyvin toimivissa päiväkodeissa ja kouluissa. Arvioitaessa turvallisuutta ja muita hyvinvointitekijöitä on Pietarsaari maan parhaiden joukossa. 5. Pietarsaaren talous on tasapainossa Tasapainoinen talous tarkoittaa sitä, että kaupunki pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna pystyy rahoittamaan toimintansa ja investointinsa omin varoin. Tasapainoinen talous on edellytys sille, että muut strategiset tavoitteet toteutuvat. Toimintamenot ovat tasapainossa tulojen (verot) kanssa. Palvelutuotanto on tehokasta kustannuksiin nähden. Kaupungin veropohja on laajentunut, koska kaupungin vetovoimaisuus on lisääntynyt niin kaupunkiin muuttaneiden kuin tänne asettuneiden yritystenkin vaikutuksesta. Voidaksemme säilyttää tasapainoisen talouden on meidän pystyttävä reagoimaan nopeasti suurimpien tulolähteiden (verot, valtionosuudet) muutoksiin. Tätä varten olemme kehittäneet toimintamalleja, joiden avulla voimme seurata toimintaa, mikäli määrärahat nopeasti vähenevät. 6. Pietarsaaren kaupunki on houkutteleva, uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö Pietarsaaren kaupungin harjoittama henkilöstöpolitiikka lisää henkilöstön työtyytyväisyyttä. Kaupungin henkilöstö haluaa ja osaa toimia tehokkaasti kaupungin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupungin henkilöstö on osaavaa ja osallistuvaa. Henkilöstön hyvinvointi sekä ulospäin välittyvät viestit vaikuttavat mielikuvaan kaupungista hyvänä työnantajana, millä on merkitystä myös uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Tunne työsuhteesta on turvallinen ja työtehtävien suorittamisessa on mahdollisuus spontaanisuuteen ja luovuuteen. Ilmapiiri työpaikoilla on positiivinen ja kannustava ja lisää edelleen halua parantaa työpanosta. Tyypillistä Pietarsaaren kaupungin työpaikoille on kunnioitus, oikeudenmukaisuus ja ihmisen arvostaminen. Toimiva työpaikkademokratia on kuvaavaa kaupungin työpaikoille. 7. Pietarsaaren imago on myönteinen Pietarsaari on koonnut voimansa muovatakseen toimintaympäristöään asukkaidensa ja yksityisen elinkeinoelämän tarpeiden mukaan siten, että on edelleenkin houkuttelevampaa ja mielekkäämpää toimia ja asua Pietarsaaressa verrattuna muihin paikkakuntiin. Pietarsaari toimii tietoisesti näin luodakseen hyvää tahtoa (goodwill), ja edesauttaakseen sitä, että yleinen mielikuva Pietarsaaresta niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla on myönteinen. Yksi parhaimmista yhteisistä nimittäjistä on tässä yhteydessä läheisyys. 12

14 8. Pietarsaari toimii seudun keskuspaikkana yhteistyössä muiden kuntien kanssa Pietarsaari on seudun luonnollinen keskuspaikka. Pietarsaari on yhdessä seudun muiden kuntien kanssa saanut aikaan seudullisen strategian siitä, mitkä asiat hoidetaan yhteistyössä niin, että koko seutu menestyy. Muilta osin kukin kunta tekee omat ratkaisunsa ja päättää siitä miten se palvelunsa järjestää. Pietarsaaren seudun menestys riippuu tietoisuudesta, että kunnilla on kohtalonyhteys, näkemys siitä, että yhteistyö on onnistumisen edellytys. Seudulle on luotu yhteistyöverkosto, joka tunnistaa ja sopii yhteisistä hankkeista. Pietarsaarella on merkittävä rooli hankkeiden tunnetuksi tekemisessä ja toteuttamisessa. 9. Pietarsaari tukee yrittäjyyttä ja vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen tapahtuu pääosin elinkeinokeskus Concordian kautta. Poikkeuksena tästä ovat yhtä kuntaa koskevat asiat, jotka liittyvät yritysten toimitiloihin, maapolitiikkaan ja suoriin yritystukiin. Alueen koulutustarjontaa on monipuolistettu siten, että se vastaa paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Yritysten ja koulutuslaitosten yhteistyö on hedelmällistä. Yhteistyö ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistojen kanssa on tärkeää. Vene- ja muoviteollisuus sekä elintarviketeollisuus ovat yhdessä metsäteollisuuden kanssa alueen keihäänkärjet. Pietarsaari toimii aktiivisesti myös pienen ja keskisuuren yritystoiminnan tukemisessa ja kehittämisessä. 10. Pietarsaari toimii aktiivisesti erilaisissa verkostoissa. Verkostoissa toimimisessa on kysymys informaatiosta, kehittämisestä ja edunvalvonnasta. Ulkoisten verkostojen osalta on tehty verkostokartoitus. Verkostokartoitus on analyysi siitä, mikä ja minkälainen kontaktiverkko on koko kaupungin näkökulmasta. Verkostokartoitus on saatettu organisaatiossa kaikkien tietoon. Verkostokartoitus helpottaa kaupungin edunvalvontaa mm. eri viranomaisiin. Pietarsaaren kaupungille on laadittu konsernistrategia ja tavoitteet. Konsernistrategiassa määritellään pelisäännöt, ohjausjärjestelmä ja tavoitteet niiden kuntayhtymien ja yhtiöiden osalta, joissa kaupunki on mukana. Konsernistrategiassa määritellään myös ne tavoitteet, joita kaupungilla on ulkoisen verkostojen osalta. 13

15 PIETARSAAREN KAUPUNGIN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Kriittisten menestystekijöiden määrittely Visiosta ja toiminta-ajatuksesta on johdettu Pietarsaaren kaupungin kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevasti organisaation menestymiseen. Kriittisten menestystekijöiden on oltava strategisesti tärkeitä ja organisaation on samalla pystyttävä vaikuttamaan niihin omilla toimenpiteillään. Kriittiset menestystekijät vastaavat kysymykseen, missä asioissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee vision suuntaan. Kriittisiä menestystekijöitä määriteltäessä on asiaa tarkasteltu neljästä eri näkökulmasta: vaikuttavuus, uudistuminen, prosessit ja rakenteet sekä resurssit ja talous. Näkökulmien sisältö voidaan määritellä seuraavalla tavalla: Vaikuttavuus (kansalaisen ja poliittisen päätöksentekijän näkökulma) Vaikuttavuus tarkoittaa kaupungin perimmäisen tarkoituksen mukaisia aikaansaannoksia ja tuloksia. Näitä tuloksia a) kaupunkilaiset äänestäjinä, veronmaksajina ja asiakkaina, b) elinkeinoelämä ja yhteisöt kaupungin sidosryhminä ja yhteistyökumppaneina odottavat. Uudistuminen (työyhteisön ja henkilöstön näkökulma) Uudistuminen tarkoittaa kaupungin ja sen henkilöstön kykyä irrottautua vanhasta ja toimia uudella tavalla, jotta kaupunki kykenee paremmin toteuttamaan vaikuttavuutta koskevat tavoitteensa käytettävissä olevilla resursseilla. Prosessit ja rakenteet (organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulma) Prosessinäkökulma edustaa sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa. Mitkä ovat ne prosessit, organisaatiot, vuorovaikutussuhteet ja järjestelmät, joiden kautta päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? Resurssit ja talous(resurssien hallinnan ja talouden näkökulma) Resursseilla tarkoitetaan voimavaroja, jotka varmistavat suorituskyvyn ja vaikuttavuuden strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Minkälaisella resurssien hankkimisella, kohdentamisella ja käytöllä päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? 14

16 Pietarsaaren kaupungin kriittiset menestystekijät VAIKUTTAVUUS 1. Palveluiden saatavuus ja laatu 2. Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys ja turvallisuus 3. Aktiivinen elinkeinopolitiikka 4. Seudullinen kilpailukyvyn parantaminen 5. Myönteinen ulkoinen kuva 6. Tiivis yhdyskuntarakenne UUDISTUMINEN 7. Tavoitteellinen johtajuus 8. Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö 9. Palvelujärjestelmien uudistaminen VISIO JA TOI- MINTA-AJATUS PROSESSIT JA RAKENTEET 10. Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio 11. Sujuva päätöksentekoprosessi RESURSSIT JA TALOUS 12. Tasapainoinen talous 13. Onnistunut henkilöstön rekrytointi 14. Omistajaohjaus Tulevan suunnitelmakauden tavoitteiden yksityiskohtaisempi esittely on itse kunkin lautakunnan kohdalla. 15

17 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 16

18 EXTERNA UTGIFTER O Bokslut Budget Budget INKOMSTER EURO ULKOISET MENOT JA TULOT Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio STADSSTYRELSEN UTG - MENOT KAUPUNGINHALLITUS INK - TULOT NETTO CENTRALVALNÄMNDEN UTG - MENOT KESKUSVAALILAUTAKUNTA INK - TULOT NETTO REVISORER UTG - MENOT TILINTARKASTAJAT INK - TULOT NETTO HÄLSO-O SJUKVÅRD UTG - MENOT TERVEYDEN- JA INK - TULOT SAIRAANHOITO NETTO MELLERSTA Ö:BOTTENS o J:STADSOMR.RÄDDNINGSVERK UTG - MENOT KESKIPOHJMAAN ja P:SAAREN INK - TULOT ALUEEN PELASTUSLAITOS NETTO MILJÖ- och BYGGNADSNÄMNDEN UTG - MENOT YMPÄRISTÖ- ja RAKENNUSLAUTAKU INK - TULOT NETTO SOCIALNÄMNDEN UTG - MENOT SOSIAALILAUTAKUNTA INK - TULOT NETTO DAGVÅRDS- O UTBILDNINGSNÄMNDEN UTG - MENOT PÄIVÄHOITO- JA INK - TULOT KOULUTUSLAUTAKUNTA NETTO KULTURNÄMNDEN UTG - MENOT KULTTUURI- INK - TULOT LAUTAKUNTA NETTO IDROTTSNÄMNDEN UTG - MENOT URHEILULAUTAKUNTA INK - TULOT NETTO TEKNISKA NÄMNDEN UTG - MENOT TEKNINEN LAUTAKUNTA INK - TULOT NETTO TOTALT UTG - MENOT YHTEENSÄ INK - TULOT NETTO JAKOBSTADS VATTEN UTG - MENOT PIETARSAAREN VESI INK - TULOT NETTO HAMNSTYRELSEN UTG - MENOT SATAMAHALLITUS INK - TULOT NETTO ENERGIVERKS STYRELSEN UTG - MENOT ENERGIALAITOKSEN HALLITUS INK - TULOT NETTO UTG - MENOT TOTALT-YHTEENSÄ INK - TULOT NETTO

19 TULOSLASKELMA 17

20 RESULTATRÄKNINGSDEL-TULOSLASKELMA (1 000 EURO) BS-04 Stfm Stfm Bu-2005-Ta 2005 BU-2006-TA EP-2007-TS Tp-04 KV Kaup.valt. EP TS Verksamhetens intäkter-toimintatulot Verksamhetens kostnader-toimintakulut Verksamhetens netto-toiminnan netto varav/josta: Hälso o sjukvård-terveyden-ja sairaanhoito Socialväsendet-Sosiaalitoimi Dagvårds- o utbildningsväsendet-päivähoito- ja koulutustoi Tekniska verket-tekninen virasto Övriga-Muut Jakobstads Vatten-Pietarsaaren Vesi Energiverket-Energialaitos Hamnen-Satama VERKSAMHETSBIDRAG-TOIMINTAKATE Skatteinkomster-Verotulot Statsandelar-Valtionosuudet Skattefinansiering-Verorahoitus Ränteintäkter-Korkotuotot Övriga finansiella intäkter-muut rahoitustuotot Räntekostnader-Korkokulut Övriga finansiella kostnader-muut rahoituskulut Skadefonden-Vahinkorahasto ÅRSBIDRAG-VUOSIKATE Avskrivningar på anläggningstillgångar Käyttöomaisuuden poistot Extra ordinära intäkter-satunnaiset tuotot 680 Extra ordinära kostnader-satunnaiset kulut RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT- TILIKAUDEN TULOS Ökn/minskn. av fonder-rahastojen lisäys/vähennys 5 RÄK.PERIODENS ÖVER/UNDERSKOTT- TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Förändring verksamhetsnetto-toimintakatteen muutos 5,02 % 3,50 % 6,46 % 2,58 % 3,23 % Förändring skattefinansiering-verorahoituksen muutos 1,13 % 1,89 % 7,78 % 4,04 % 3,66 % Årsbidrag euro/inv-vuosikate euro/asukas Årsbidrag (Hela landet)-vuosikate (Koko maa) 211* Årsbidrag i % av avskrivningar J:stad-P:saari 89 % 65 % 82 % 97 % 99 % Vuosikate % poistoista Hela landet-koko maa 79%*

21 RAHOITUSLASKELMA 18

22 FINANSIERINGSKALKYL - RAHOITUSLASKELMA (1 000 EURO) BS Bu-2006-Ta EP-2007-TS EP-2008-TS TP BU-TA Stfm-Kv DEN EGENTLIGA VERKSAMHETENS OCH INVESTERINGARNAS KASSAFLÖDE - VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Årsbidrag-Vuosikate Extraordinära poster-satunnaiset erät 680 Korrektivposter(Försäljningsvinster/förluster på anläggningstillg.)-korjauserät (Käyttöomaisuuden myyntivoitot/tappiot) -327 Korrektivposter (Avsättningar för pensioner)-korjauserät(eläkevaraus) -152 Korrektivposter (Avsättningar för avstjälpningsplats)- Internt tillförda medel-tulorahoitus Investeringar i AT-KO investoinnit Finansieringsandelar för anläggningstillångar -Rahoitusosuudet KO inv.menoihin Försäljningsinkomster AT - KO:n myyntitulot Investeringar - netto - Investoinnit A NETTOKASSAFLÖDE FÖR DEN EGENT.VERKSAMH. O INVEST A VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA FINANSIERINGENS KASSAFLÖDE -RAHOITUKSEN KASSAVIRTA Utlåning-Antolainat Minskning av utlåning-antolainojen vähennys Ökning av utlåning-antolainojen lisäys Förändringar av lånebestånd-lainakannan muutos Ökning långfristiga lån-pitkäaikaisten lainojen lisäys Minskning långfristiga lån-pitkäaikaisten lainojen vähennys Förändring av eget kapital - Oman pääoman muutos Övriga förändringar av likviditeten B FINANSIERINGENS NETTOKASSAFLÖDE - RAHOITUKSEN NETTOKASSAVIRTA A+B FÖRÄNDRINGAR I KASSAMEDEL - KASSAVAROJEN MUUTOS Skuldbörda-Lainakanta Euro/invånare-Euro/asukas Hela landet-koko maa euro/asukas 1172* Investeringars inkomstfinansiering J:stad-P:saari 45 % 34 % 39 % 49 % 60 % Invest. tulorahoitus % Hela landet -Koko maa Investeringar netto/inv J:stad-P:saari Investoinnit netto/asukas (Hela landet-koko maa) 386*

23 TULOSLASKELMA (Liikelaitoksista merkitään ainoastaan tuotto) 19

24 RESULTATRÄKNINGSDEL-TULOSLASKELMA (1 000 EURO) Affärsverken endast i form av avkastningen - Liikelaitoksista merkitään ainoastaan tuotto BS-TP BS-TP BS-TP BU-TA Stfm-Kv EP-TS EP-TS Verksamhetens intäkter-toimintatulot Verksamhetens kostnader-toimintakulut Verksamhetens netto-toiminnan netto varav/josta: Hälso o sjukvård-terveyden-ja sairaanhoito Socialväsendet-Sosiaalitoimi Utbildningsväsendet-Koulutustoimi Tekniska verket-tekninen virasto Övriga-Muut J:stads Vatten-P:saaren Vesi Energiverket-Energialaitos Hamnen-Satama VERKSAMHETSBIDRAG-TOIMINTAKATE Skatteinkomster-Verotulot Statsandelar-Valtionosuudet Skattefinansiering-Verorahoitus Ränteintäkter-Korkotuotot Övriga finansiella intäkter-muut rahoitustuotot Jakobstads Vatten-Pietarsaaren Vesi avkastn-tuotto Energiverkets avkastning-energialaitoksen tuotto Hamnens avkastning-satamalaitoksen tuotto Räntekostnader-Korkokulut Övriga finansiella kostnader-muut rahoituskulut ÅRSBIDRAG-VUOSIKATE Avskrivningar på anläggningstillgångar Käyttöomaisuuden poistot RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT- TILIKAUDEN TULOS Ökn/minskn. av fonder-rahastojen lisäys/vähennys 5 RÄK.PERIODENS ÖVER/UNDERSKOTT- TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Årsbidrag/inv-Vuosikate/asukas

25 KÄYTTÖTALOUS KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Hallinto- ja talousasiat Asioiden valmistelu kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle Kaupungin toiminnan ja taloudenhoidon yleissuunnittelu Talousarvion ja -suunnitelman valmistelu ja toimeenpano Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinta Arkistointitoiminta Kuluttajaneuvonta Henkilöstöasiat Tietotekniikkastrategia Asuntoasiat Edunvalvontapalvelut Kehittämisyksikkö KAUPUNGINKANSLIA TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkanslia vastaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen yleisistä sihteeri-, valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä, avustaa kaupunginjohtajaa ja huolehtii asiahallinnosta. Kaupunginkansliaan kuuluvat myös kaupunginlakimies, keskusarkisto, kaupungin kielenkääntäjät, puhelinvaihde ja offset. Yleisen edunvalvonnan, velkaneuvonnan, kuluttajaneuvonnan ja sosiaaliasiamiehen toiminnat kuuluvat myös kaupunginkansliaan. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Ensisijaisesti sosiaalikeskuksen, päivähoito- ja koulutusviraston ja teknisen viraston asiainhallinnan yhteensovittaminen toteutetaan lähtien. TAVOITE Kaupunginkanslian tavoitteena on vastata laadukkaasta asiainhallinnasta, joka on nopeaa, joustavaa ja kustannustehokasta siten, että saapunut asia kirjataan ja toimitetaan edelleen saapumispäivänä, että se valmistellaan ja viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn 1 kuukauden kuluessa (lausunnot pyydetyssä määräajassa) ja päätös tehdään kaupunginvaltuustossa 1 vuoden kuluessa. 20

26 RAHATOIMISTO TOIMINTA-AJATUS: Rahatoimisto hoitaa ja valmistelee kaupungin taloushallintoon kuuluvat asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Päivähoito- ja koulutusviraston ja sosiaalikeskuksen talouspäälliköt siirtyivät syksyllä 2005 hyväksytyllä johtosääntömuutoksella rahatoimistoon. Samalla perustettiin myös yksi talouspäällikön virka, jonka haltija ainakin aluksi työskentelee lähinnä teknisellä sektorilla. Myös kolme kirjanpitäjää siirrettiin teknisestä virastosta rahatoimistoon. Vuonna 2006 tullaan edelleen kiinnittämään erityistä huomiota sähköisen laskujenkäsittelyn toteuttamiseen ja hankintatoimintojen kehittämiseen. Tämä työ tehdään yhdessä eri hallintokuntien ja varsinkin kehittämisyksikön kanssa. UUDISTUMINEN 7. Tulospainotteinen johtajuus Tavoite Tavoitetaso 2006 Arviointi (Tilinpäätös 2006) Toteutuma/toimenpide Osavuosiraporttien kehittäminen Kaikkien yksiköiden osavuosiraportteihin sisältyy myös tavoiteseuranta Henkilöstön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelut 1 kerta / vuosi / työntekijä PROSESSIT JA RAKENTEET 10. Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite Tavoitetaso 2005 Arviointi (Tilinpäätös 2006) Toteutuma/toimenpide Sähköisen laskujenkäsittelyn käyttöönotto Vähintään 90 % kaupungin toimintayksiköistä käsittelee laskuja sähköisesti 21

27 HENKILÖSTÖASIAT TOIMINTA-AJATUS Kaupungin henkilöstötoimisto haluaa harjoittaa henkilöstöpolitiikkaa, joka luo sellaiset työolot, henkilöstösuhteet ja asenteet, että henkilöstö tuntee tyytyväisyyttä työssään ja sekä haluaa että pystyy työskentelemään tehokkaasti saavuttaakseen kaupungin tavoitteet. TOIMINTATAVOITTEET Yleinen henkilöstöpoliittinen toiminta: - noudattaa kaupungin henkilöstöstrategian periaatteita; - käsittelee henkilöstöasiat johdonmukaisesti ja suunnitelman mukaan - pitää yllä aktiivista yhteistyötä työnantaja- ja työntekijäpuolen kesken - pyrkii hyödyntämään olemassa olevat henkilöstövarat yhteisymmärryksessä - pyrkii kohottamaan henkilöstön työmotivaatiota - harjoittaa oikeudenmukaista ja kannustavaa palkkapolitiikkaa. Työsuojelu: - kaikki kaupungin työntekijät voivat tehdä työtään ergonomisesti oikein ja turvallisesti terveellisessä ja viihtyisässä työympäristössä - jokainen tuntee työpaikkansa vaaratekijät siten, että ne voidaan vähimmäistää - työterveyshuollon ehkäisevä toiminta ja sairaanhoito edistävät henkilöstön terveyttä Tyky-toiminta = henkilöstön työkyvyn ylläpitämistoimintaa. Toiminta perustuu valtuuston hyväksymään Tyky-ohjelmaan ja vuotuiseen Tyky-suunnitelmaan. - Sairaudesta ja tapaturmista johtuva poissaolo vähimmäistetään. - Työpaikkojen sosiaaliset suhteet ovat kunnossa ja työntekijöiden työkyky on hyvä (terveys, toimintakyky, osaaminen ja motivaatio). - Luodaan pysyvä asennemuutos siten, että tykystä muodostuu osa tavanomaista toimintaa. Henkilöstökoulutus: Henkilöstötoimisto johtaa kaupungin työntekijöiden henkilöstökoulutusta. Kaupungin kehittämisosasto avustaa suunnittelussa, hankinnoissa ja järjestelyissä. Kaikki työntekijät osallistuvat henkilöstökoulutukseen vähintään joka toinen vuosi. Koulutuksen avulla tahdotaan - kehittää henkilöstön ammattitaitoa, työkykyä ja työmotivaatiota - lisätä työntekijöiden valmiutta palvelun laadun parantamiseen - kannustaa työntekijöitä kehittämään omaa ja työyhteisönsä työtä - lisätä poliitikkojen ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta. Työllistämistoiminta: - Suurin osa määrärahasta käytetään työllistämiseen kunnallisella työllistämistuella. - Yhteispalveluhanke Introa, joka alkoi syksyllä 2004, laajennetaan seudulliseksi hankkeeksi, jonka on tarkoitus saada vakiintuneet muodot. TE-keskus ja alueen kunnat jakavat hankkeen rahoituksen puoliksi. - Työllisyystilanteen muuttuessa huomattavasti kaupungilla on oltava mahdollisuus muuttaa joustavasti työllistämistoimintaansa. 22

28 Kestävän kehityksen toimintatavoite Henkilöstötoimiston panostukset kestävään kehitykseen koskevat lähinnä sosiaalisesti kestävää kehitystä. Henkilöstöpolitiikan tavoitteena on mm. hyvän terveyden ja yleisen viihtyvyyden sekä hyvien ihmissuhteiden vaaliminen. TUNNUSLUVUT Kaupungin työntekijöitä (henkilötyövuodet) Vuosi Määrä Sairauspoissaolot ja tapaturmat Vuosi Sair.poissa- Sair.poissaolop. Tapa- Tapat., Tapat. taajuus* olopäiviä keskim./työnt. turmia korvausp. Pietarsaari Muut kunnat , , , , , *tapaturmia/miljoona työtuntia Työttömiä Vuosi/kk Määrä % Naisia Nuoria Pitkäai- Kaupungin työllistämisyht. kaistyött. kustannukset, netto/vuosi 1999/ , / , / , / , / , / , / , (talousarvio) Keskushallinnon organisaatiomuutos muuttaa henkilöstötoimiston työntekijämäärää lukien (+ 5). Yhtään työllistämismäärärahaan sidottua työntekijää ei ole huomioitu. 23