TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI RAAHEN SEUDUN OSAHANKE LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI RAAHEN SEUDUN OSAHANKE LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI RAAHEN SEUDUN OSAHANKE LOPPURAPORTTI Karita Pesonen, Leena Mikkola-Riekkinen, Liisa Rasi

2 2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Raahen seutukunnan alueella Terveempi Pohjois-Suomi hanke Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahanke TOIMINTA TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI RAAHEN SEUDUN OSAHANKKEESSA Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät ja hyvinvointiyön koordinointi Hyvinvointikertomukset Kansalais- ja palveluntuottajakysely Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisprosessien kuvaaminen Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden osaamisen kehittäminen Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) menetelmän käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamisen kehittäminen Kunta-järjestö-yhteistyö, yhdistysten hyvät käytännöt Toimintamallien käyttöönotto ja kehittäminen Tiedottaminen Kuntalaisten aktivointi: yleisöluennot ja tapahtumat Medianäkyvyys ARVIOINTI Arviointikokoukset ja -lomakkeet Tulevaisuuden muistelussa tuotettu visio TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Kannen kuva: Riikka Holappa

3 3 TIIVISTELMÄ Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeen tarkoituksena oli kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita sekä johtamis- ja toimintamalleja ja lisäksi tukea päätöksentekijöiden ja muiden toimijoiden hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyön osaamista ja toteuttamista. Osahanketta hallinnoi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Hankkeen aikana perustettiin seutukunnan kuntiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät. Johtoryhmien keskeisenä tehtävänä oli vastata hyvinvointikertomuksen laadinnasta ja sen pohjalta tehdyistä nostoista kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaan. Hankkeen ajan seutukunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmän tehtäviä hoiti Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeen projektiryhmä, joka laati kuntien kertomusten yhteenvetona seutukunnan hyvinvointikertomuksen. Paperisen hyvinvointikertomuksen pohjalta syntyi koordinaatiohankkeen ja Kanerva-Kaste-hankkeen yhteistyönä sähköinen hyvinvointikertomus ( ). Hankkeen päätyessä Vihannin, Raahen ja seutukunnan hyvinvointikertomukset on saatettu sähköiseen muotoon. Hankkeen päättyessä syksyllä 2011 muodostetaan seutukunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä, jossa on edustus kaikista kunnista, eri hallinnonaloilta, työvoimahallinnosta, oppilaitoksista, kolmannelta sektorilta, yrityksistä ja hyvinvointikuntayhtymästä. Lisäksi yhtymähallitukselle on esitetty kuntayhtymään perustettavaksi suunnittelijan tehtävä, jossa on keskeistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seudullinen koordinointi. Projektihenkilöstö kuvasi Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeen aikana kehitetyt kunnallisen ja seutukunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisprosessit QPR Process Guide mallinnusohjelmalla, ja ne on tallennettu KuntaIT:n Prosessipankkiin (http://prosessipankki.qpr.com). Valtuustoille ja viranhaltijajohdolle suunnatut kuntakohtaiset Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) ja STO-Ennakointi -koulutukset järjestettiin vuosina Jatkotyöskentelyssä menetelmää käytettiin Vihannissa matalan kynnyksen toimintamallin käyttöönoton valmistelussa ja työnsuunnittelijan toimenkuvan rakentamisessa yhdessä työllisyystoimikunnan kanssa, Siikajoella päivähoitovaihtoehtojen ja kustannusten vertailussa, Pyhäjoella kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä perhepalveluiden tilavaihtoehtojen tarkastelussa. Eri hallinnonalojen henkilöstölle järjestettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutusta: elintaparyhmien ohjaajille videovälitteinen työnohjauksellinen valmennus, varhaiskasvatuksen ja ruokapalvelujen henkilöstölle Sapere ruokakasvatusmenetelmän koulutus ja sivistys- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle mini-interventiokoulutus. Yhteistyössä sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kanssa järjestettiin kuntien ja järjestöjen avoimet yhteistyökokoukset otsikolla Hyvinvoiva ja Terve kunta. Yhteistyön jatkon turvaamiseksi hyvinvointikuntayhtymä nimeää yhdyshenkilöt, joiden tehtävänä on pitää tiivistä yhteistyötä alueen järjestöihin ja yhdistyksiin. Lisäksi järjestetään kunta-järjestö -yhteistyötapaamiset vuosittain. Osahanke tuki uusien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamallien kehittämistä ja muissa hankkeissa kehitettyjen mallien käyttöönottoa seutukunnan alueella, esimerkkinä Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen ja Kotiapu Kissankello. Kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi ja oman vastuunoton herättämiseksi järjestettiin yleisöluentoja ja osallistuttiin erilaisiin tapahtumiin. Hankkeen itsearvioinnit tehtiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien kokousten yhteydessä keväällä Arvioinnin perusteella voidaan todeta, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien toiminta on tehnyt työtä suunnitelmallisemmaksi, ennakkoarviointimenetelmien käyttö on vasta alussa, ammattihenkilöstön työn painopistettä pitäisi siirtää enemmän korjaavasta ennaltaehkäisevään suuntaan ja heidän osaamista pitäisi hyödyntää nykyistä paremmin. Keskeisiä haasteita jatkossa ovat uusien toimintatapojen vieminen käytäntöön, hyvin alkaneen toiminnan saaminen pysyväksi, laajan toimijajoukon sitoutuminen, kuntalaisten vastuunotto sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien itseohjautuvuus.

4 4 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 1.1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Raahen seutukunnan alueella Raahen seudun muodostavat Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin kunnat. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä vastaa näiden kuntien yhteensä asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista lukuun ottamatta varhaiskasvatusta ja ympäristöterveydenhuoltoa. Alueella on pitkät perinteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työllä. Kuntayhtymässä on toiminut terveyden edistämisen työryhmä ja terveyden edistämisen yhdyshenkilö jo 1980-luvulta alkaen, ja kuntayhtymässä on ollut mm. perusterveydenhuollossa harvinainen, terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn painottuva ravitsemusterapeutin virka vuodesta Hyvinvointikuntayhtymä kuuluu Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:hyn ja kuntayhtymän kirurgian ylilääkäri on nimetty Health Promoting Hospitals -verkoston kansainväliseen hallitukseen. Seutukunnassa ja kuntayhtymässä on kehitetty useita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä Raahen seutukunta on ainoana seutukuntana Suomessa vastuuttanut hyvinvointityön koordinointivastuun alueen kuntajohtajalle. Vihannin kunnanjohtaja on nimitetty aluekeskusohjelman aikana seutukunnalliseksi hyvinvointiministeriksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiat ovat kuitenkin jääneet kunnissa ja kuntayhtymässä irrallisiksi. Raahen seudun kunnat ja hyvinvointikuntayhtymä lähtivät mukaan Terveempi Pohjois-Suomi hankkeeseen tavoitteenaan saada hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen systemaattiseksi toiminnaksi ja osaksi kuntien ja kuntayhtymän palveluprosesseja ja normaalia toimintaa Terveempi Pohjois-Suomi hanke Terveempi Pohjois-Suomi eli TerPS-hanke ( ) oli Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelma Kasteeseen kuulunut hankekokonaisuus. Keskeisimpänä tavoitteena oli kehittää kuntien ja alueiden hyvinvointijohtamista, pysyviä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita sekä luottamushenkilöiden ja ammattihenkilöstön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamista. TerPS kuului myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman kärkihankkeisiin, joiden tarkoituksena oli ohjelman toimeenpanon käynnistäminen (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2008). Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoiman hankkeen toimialueeseen kuuluivat Pohjois-Pohjanmaan maakunta ja Kainuun maakunta-kuntayhtymä. Lisäksi mukana oli Lapin maakuntaan kuuluva Posion kunta. TerPS muodostui kuudesta osahankkeesta ja niitä koordinoivasta koordinaatiohankkeesta, joissa pyrittiin vaikuttamaan hyvinvointirakenteiden eri osa-alueisiin (kuvio 1). Tämä loppuraportti koskee X-osahanketta. Hankekokonaisuuden ja muiden osahankkeiden loppuraportit löytyvät osoitteesta

5 5 Kuvio 1. Hyvinvointirakenteiden määritelmä (THL 2010A) ja Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen osahankkeiden kohdistuminen kyseisiin rakenteisiin Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahanke Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeen tarkoituksena oli kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita sekä johtamis- ja toimintamalleja ja lisäksi tukea päätöksentekijöiden ja muiden toimijoiden terveydenedistämistyön osaamista ja toteuttamista. Osahanketta hallinnoi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Kokonaistalousarvio oli e, josta omarahoitusosuus oli e. Hankkeen toimintaa ohjaamaan nimettiin moniammatillinen projektiryhmä, johon kuuluivat Alatalo Minna Raahen seudun hyvinvointiky, hoitotyön johtaja Aunola Eija Raahen seudun hyvinvointiky hallituksen jäsen, Vihannin kunta Heikkinen Irma Siikajoen kunta, perusturvajohtaja / Raahen seudun hyvinvointiky, tulosaluejohtaja Honkala Virpi Raahen seudun hyvinvointiky, ylilääkäri, terveyden edistämisen työryhmän puheenjohtaja Kallunki Hannu Raahen seudun hyvinvointiky:n johtaja, puheenjohtaja Kantola Esko Siikajoen kunta, valtuuston 1. varapuheenjohtaja Kenakkala Anita Raahen seudun TE-toimiston johtaja Laitila Maija Raahen kaupunki, vanhuspalvelujohtaja / Raahen seudun hyvinvointiky, tulosyksikköjohtaja Lukinmaa Niina Raahen Psyyke ry, toiminnanohjaaja Mattila Ritva Raahen kaupunki, sivistyspalvelukeskuksen johtaja Pahkala Matti Raahen seudun hyvinvointiky, hallituksen jäsen, Pyhäjoen kunta, kunnanhallituksen puheenjohtaja Silvennoinen Olli Vihannin kunta, kunnanrakennusmestari Tornberg Antti Pyhäjoen kunta, perusturvajohtaja / Raahen seudun hyvinvointiky, tulosaluejohtaja Projektipäälliköksi palkattiin Vihannin kunnanjohtaja, seutukunnan hyvinvointiministeri Leena Mikkola- Riekkinen (40% työajalla). Projektityöntekijöiksi valittiin Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymästä ehkäisevän työn yhdyshenkilö, ylihoitaja Liisa Rasi ja ravitsemusterapeutti Karita Pesonen, jotka toimivat osa-aikaisina (50-60% työajalla). Menetelmäosaamista hankittiin ostopalveluna Raahen aikuiskoulutuskeskukselta. Kouluttajana toimi menetelmäasiantuntija Maija Marjaniemi.

6 6 Raahen seudun osahankkeella oli kaksi päätavoitetta: 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittäminen ja vahvistaminen 2. Luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamisen kehittäminen Tulostavoitteiksi hankkeen päättyessä asetettiin seuraavat: - hanke on edistänyt hyvinvointisopimuksen toteutumista Raahen seudun kunnissa ja hyvinvointikuntayhtymässä - alueella on toimivat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen rakenteet - hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö on vastuutettu ja riittävästi resursoitu - strategisen, taktisen ja operatiivisen tason toimijat ovat ottaneet ennakointimenetelmiä käyttöön (STO ennakointi-osaaminen ja ihmisiin koskevien vaikutusten arviointi (IVA) -osaaminen) - toimintaa, keinoja ja toimintatapoja organisoiva hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattorityö on vastuutettu - syrjäytymisen ehkäisyyn, elintapojen ja liikuntatottumusten parantamiseen sekä kansantautien ehkäisyyn on piloteissa kehitetty uusia ja tehokkaita toimintamalleja (eri osahankkeiden tulosten levittäminen) - alueella kehitettyjen uusien poikkihallinnollisten, moniammatillisten toimintamallien juurruttaminen käytäntöön sekä niihin liittyvä lisäkoulutus on varmistettu 2. Toiminta Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeessa 2.1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät ja hyvinvointiyön koordinointi Hankkeen aikana perustettiin seutukunnan kuntiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät, joiden runkona oli kunnan johtoryhmä ja jota täydennettiin kunnissa tarpeen mukaan mm. kolmannen sektorin ja yritysten edustajilla. Lähtökohtana oli, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaikkien hallintokuntien vastuulla, ei pelkästään sosiaali- ja terveystoimen. Alueen kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien kokoonpanot on esitetty kuvioissa 2-5. Johtoryhmien tehtäviksi määriteltiin valtakunnallisen mallin (THL 2010A) ja voimaan tulleen Terveydenhuoltolain mukaan - kehittää kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seuranta- ja raportointijärjestelmää - vastata hyvinvointikertomuksen valmistelusta - vastata hyvinvoinnin strategisten tavoitteiden määrittelystä kuntastrategiaan - huolehtia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamisen varmistamisesta - koordinoida kunnassa ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia (IVA) - valmistella alueelliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sopimukset ja vastaa kunnan osalta alueellisesta yhteistyöstä - seurata ja arvioida hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteutumista kunnassa ja raportoida väestön terveyden ja hyvinvoinnin kehityksestä ja palvelujärjestelmän toimivuudesta valtuustolle ja viranhaltijajohdolle

7 7 Kuvio 2. Raahen kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä Kuvio 3. Pyhäjoen kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä Kuvio 4. Siikajoen kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä

8 8 Kuvio 5. Vihannin kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä Hankkeen aikana Raahen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä kokoontui 6 kertaa, Pyhäjoen ryhmä 4 kertaa, Siikajoen ryhmä 5 kertaa ja Vihannin ryhmä 9 kertaa. Hankkeen ajan seutukunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmän tehtäviä hoiti Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeen projektiryhmä. Projektiryhmällä oli hankkeen aikana 11 kokousta. Hankkeen päättyessä syksyllä 2011 muodostetaan seutukunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä, jossa on edustus kaikista kunnista, eri hallinnonaloilta, työvoimahallinnosta, oppilaitoksista, kolmannelta sektorilta, yrityksistä ja hyvinvointikuntayhtymästä. Seutukunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmän tehtäviksi on hankkeen aikana muotoutunut - laatia seutukunnallinen hyvinvointikertomus ottaen huomioon kuntien hyvinvointikertomuksissa esiin nostetut painopistealueet - koordinoida osaamisen kehittämistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä - linjata, mihin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hankkeisiin lähdetään mukaan ja on tietoinen muistakin seutukunnassa meneillään olevista hankkeista - toimia omalta osaltaan asiantuntijana ohjelmien, suunnitelmien ja strategioiden laadinnassa - seurata ja arvioida seutukunnan väestön hyvinvointia ja hyvinvointisuunnitelmien toteuttamista sekä raportoida yhtymähallitukselle ja kuntien johtoryhmille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteista, toimenpiteistä ja tuloksista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksen (THL 2010A) mukaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella tulee olla hyvinvointisuunnittelija tai koordinaattori, joka voi olla pienessä kunnassa osa-aikainen ja suuremmissa kunnissa ja yhteistoiminta-alueella kokopäiväinen. Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa toimen perustamista suositeltiin asukkaan väestöpohjalle. Hankkeen aikana hyvinvointisuunnittelijan tehtäviä hoiti Raahen seudulla osahankkeen projektihenkilöstö. Hankkeen päättyessä hyvinvointikuntayhtymän hallitukselle esitetään kuntayhtymään perustettavaksi hyvinvointisuunnittelijan tai koordinaattorin tehtävä, jonka haltija on - kunta- ja aluekohtaisen hyvinvointiseurantatiedon kokoaja, arvioija ja tiedottaja - asiantuntija alueen kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmissä tukien hyvinvointirakenteiden ja ohjausjärjestelmien toimivuutta - seutukunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmän sihteeri - seutukunnallisen hyvinvointikertomuksen päivittäjä, kuntien yhteinen yhteyshenkilö - alueellinen IVA (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin) -asiantuntija ja kouluttaja-tutor - alueellisten hyvinvointiohjelmien paikallinen asiantuntija - alueen yhteyshenkilö muihin sidosryhmiin (esim. maakunnan hyvinvointiohjelman laajennettu koordinaatioryhmä, sairaanhoitopiirin ja terveyden edistämisen yksikön yhteistyö, maakunnallisen ja kansallinen seuranta- ja arviointijärjestelmän sekä kansallisen yhteistyön (THL) verkostot) - kuntien tuki kansallisten terveyden- ja hyvinvointiohjelmien toimeenpanossa yhteistyössä AVI:n kanssa

9 Hyvinvointikertomukset Terveydenhuoltolain (2010) mukaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, ja sen lisäksi on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomuksella tarkoitetaan kunnassa eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatimaa tiivistä katsausta kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Se on hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työväline ja se toimii kunnan strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä (THL 2011). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos oli luonut mallin paperisen hyvinvointikertomuksen rakenteesta. Mallin mukaan hyvinvointikertomus rakentuu seuraavista asiakokonaisuuksista: Tausta, tarkoitus ja tavoitteet Väestön hyvinvoinnin, terveydentilan ja palvelujen kuvaus Yhteenveto vahvuuksista ja kehittämiskohteista Johtopäätökset Viesti strategiatyöhön (THL 2011). Paperista hyvinvointikertomusta testattiin Terveempi Pohjois-Suomi hankkeessa. Raahen seudun osahankkeen alueella kokeilukunta oli Vihanti. Saatujen kokemusten pohjalta paperiset kertomukset laadittiin myös seutukunnan muihin kuntiin sekä seutukunnan alueelle. Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät vastasivat kertomusten laadinnasta projektihenkilöstön avustuksella. Seutukunnallisen kertomuksen laati Raahen seudun osahankkeen projektiryhmä. Hankkeen päättymiseen mennessä valtuustojen hyväksymät hyvinvointikertomukset löytyvät alla olevista linkeistä: Raahe: Pyhäjoki -> Valtuuston pöytäkirja Vihanti: Raahen seutukunnan hyvinvointikertomus, joka hyväksyttäväksi hankkeen päättyessä: esitetään hyvinvointikuntayhtymän hallitukselle Paperisen hyvinvointikertomuksen pohjalta syntyi koordinaatiohankkeen ja Kanerva-Kaste-hankkeen yhteistyönä sähköinen hyvinvointikertomus (www.hyvinvointikertomus.fi). Sähköinen kertomus aikatauluttaa hyvinvointikertomuksen tekemistä liittää sen osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. Sähköinen kertomus sisältää tunnuslukua (indikaattoria), jotka on jaoteltu elämänkaarimallin mukaan. Sähköinen työväline hakee luvut automaattisesti sen jälkeen, kun kunnan tai palvelualueen nimi on kirjoitettu. Raahen seudun osahankkeessa paperisia hyvinvointikertomuksia ollaan muuttamassa sähköisiksi. Hankkeen päätyessä Vihannin, Raahen ja seutukunnan hyvinvointikertomukset on saatettu sähköiseen muotoon Kansalais- ja palveluntuottajakysely Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa kehitettiin hyvinvoinnin kokonaisarviointimallia yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja muiden toimijoiden kanssa. Osana arviointimallin kehittämistä tehtiin Vihannissa keväällä 2010 kansalais- ja palveluntuottajakysely, jolla kartoitettiin kuntalaisten hyvinvointia sekä lähipalveluiden toimivuutta ja kehittämistarpeita. Kuntalaisia koskeva

10 10 tutkimus tehtiin sekä internet- että postikyselynä, joka osoitettiin 1000 henkilölle. Vastausprosentti oli 41,9. Vastaajien keski-ikä oli 59 vuotta ja naisten osuus vastanneista oli 54%. Palveluntuottajille suunnattu kysely lähetettiin 967 Vihannin kunnan ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän työntekijälle. Kunnan työntekijöiden vastausprosentti oli 31 ja kuntayhtymän 21. Tutkimuksen mukaan vihantilaiset kokivat hyvinvointinsa parhaina osa-alueina turvallisuuden, ihmissuhteet, elinympäristön ja asumisviihtyvyyden. Heikoimmiksi koettiin koulutusmahdollisuudet ja vaikutusmahdollisuudet omaa elämää koskevissa palveluissa. Elintavoissa eniten muutostarvetta arvioitiin olevan liikunnan sekä kasvisten, marjojen ja hedelmien syönnin lisäämisessä. Sosiaalipalveluissa parhaiten toimiviksi arvioitiin perhepalvelut ja ikääntyneiden laitospalvelut. Terveyspalveluissa tyytyväisiä oltiin mm. äitiys- ja lastenneuvolan, seniorineuvolan ja laboratorion palveluihin. Tyytymättömyyttä aiheutti mm. lääkäriaikojen vaikea saatavuus. Muista palveluista kiitosta saivat mm. apteekki-, pankki-, posti- ja kauppapalvelut. Oman hyvinvoinnin turvaamisessa tärkeimpinä pidettiin omaa ja perheen apua sekä terveyspalveluita. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin Vihannin kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmälle sekä luottamushenkilöjohdolle, hyvinvointikuntayhtymän johtoryhmälle ja tiedotusvälineiden edustajille Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisprosessien kuvaaminen Projektihenkilöstö kuvasi Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeen aikana kehitetyt kunnallisen ja seutukunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisprosessit QPR Process Guide mallinnusohjelmalla, ja ne on tallennettu KuntaIT:n Prosessipankkiin (http://prosessipankki.qpr.com). Kuviossa 6 on esitetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisprosessit toimintamallitasolla, josta näkyy prosessien jakautuminen osaprosesseiksi. Osaprosessien kuvaus prosessin kulku tasolla on nähtävissä pdf-tiedostona Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän internetsivuilta

11 11 Kuvio 6. Kunnallisen ja seutukunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisprosessit toimintamallitasolla 2.5. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden osaamisen kehittäminen Kuntien valtuustoille ja viranhaltijajohdolle järjestettiin hankkeen aikana kaksi koulutuskierrosta (taulukko 1). Ensimmäiset koulutukset järjestettiin vuosina Projektipäällikkö esitteli valtuustojen kokousten yhteydessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ohjaavaa lainsäädäntöä ja ohjelmia, hankkeen tavoitteita, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita kunnassa sekä hyvinvointityön vaikuttavuutta. Kuntakohtaiset Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) ja STO-Ennakointi -koulutukset järjestettiin vuosina yhteistyössä Raahen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Vihannissa koulutusmallia testattiin koordinaatiohankkeen kanssa. Raahen koulutus oli koordinaatiohankkeen järjestämä, ja sinne oli kutsuttu myös osahankkeen projektiryhmä ja hyvinvointikuntayhtymän hallitus. Koulutuksista kerättiin palautteet, joiden yhteenveto on kuviossa 7. Taulukko 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamisen sekä ennakkoarviointimenetelmien koulutukset kuntien valtuustoille Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeessa TerPS-hankkeen, lainsäädännön ja HYTE-rakenteiden esittely Terveempiä rakenteita - terveempiä kuntalaisia koulutus (IVA-koulutus) Pyhäjoki osall osall. Raahe osall * 26 osall. Siikajoki osall osall. Vihanti osall * 22 osall. * yhteistyössä koordinaatiohankkeen kanssa

12 12 Koulutuksen tarpeellisuus Koulutuksen laatu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnassa kaikkien hall.alojen vastuulla IVA-menetelmän soveltuvuus päätöksenteon valmisteluun Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Kuinka varmasti pystytte käyttämään IVAmenetelmää Kuvio 7. Yhteenveto Terveempiä rakenteita - terveempiä kuntalaisia koulutuksen palautteesta, vastausten keskiarvot asteikolla 1 (huonoin) 5 (paras) 2.6. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) menetelmän käyttöönotto Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on prosessi, jossa arvioidaan ennalta päätöksen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Arvioinnin kohteena voi olla hanke, suunnitelma, ohjelma tai mikä tahansa muu päätös. IVA yhdistää aiemmin erilliset terveysvaikutusten arvioinnin (TVA) ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin (SVA) sekä eri väestöryhmittäiset ja sektorikohtaiset ennakkoarvioinnit. (THL 2010B). Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen yhtenä tavoitteena oli saada IVA koulutuksen avulla aktiivisesti käytössä olevaksi hyvinvointijohtamisen työvälineeksi. Edellisessä luvussa mainittujen Terveempiä rakenteita terveempiä kuntalaisia koulutusten lisäksi menetelmän käyttöön ottoa tuettiin monin tavoin. Hankkeen alussa Oulun lääninhallitus järjesti yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa Terveyserotiedon ja ihmisiin kohdistuvan ennakkoarvioinnin käyttö kuntasuunnittelussa ja - päätöksenteossa - koulutuspäivän Raahessa Tilaisuuteen kutsuttiin seutukunnan alueen luottamushenkilöitä, viranhaltijoita ja muita toimijoita, ja siihen osallistui 60 henkilöä. Projektihenkilöstö osallistui koordinaatiohankkeen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämään IVA-tutoreiden koulutukseen Tavoitteena oli, että koulutuksen käyneet henkilöt toimivat jatkossa IVA-tutoreina ja kouluttajina omalla alueellaan. Luottamushenkilöt ja viranhaltijat opettelivat IVA-menetelmän käyttöä Terveempiä rakenteita terveempiä kuntalaisia koulutuksissa ja osaamisen syventämiseksi IVA-työskentelyä jatkettiin kunnissa päätöksentekoon tulevissa asioissa menetelmäasiantuntija Maija Marjaniemen tuella. Vihannissa menetelmää käytettiin matalan kynnyksen toimintamallin, malliaseman käyttöönoton valmistelussa ja työnsuunnittelijan toimenkuvan rakentamisessa yhdessä työllisyystoimikunnan kanssa. Siikajoella IVAtyöskentelyä käytettiin päivähoitovaihtoehtojen ja kustannusten vertailussa, Pyhäjoella kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä perhepalveluiden tilavaihtoehtojen tarkastelussa. Raportti menetelmävalmennuksista on tämän loppuraportin liitteenä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän internetsivuilla Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamisen kehittäminen Terveempi Pohjois-Suomi koordinaatiohankkeessa kartoitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen, ohjaamisen ja toteuttamisen koulutus- ja kehittämistarpeita. Tutkimus tehtiin Webropol-kyselyllä, ja Raahen seudulta siihen vastasi 31 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista ja 14 esimiestä. Vastanneet kokivat tarvitsevansa mm. lisätietoja

13 13 työhyvinvoinnista, psyykkisestä hyvinvoinnista, elintavoista, vaikuttavuudesta ja käytännön malleista sekä vuorovaikutus- ja ryhmäohjaustaitoja. Suurimpana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tukevana vahvuutena pidettiin osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä ja pahimpana uhkana resurssipulaa. Raahen seudun osahankkeessa painopisteenä oli luottamushenkilöiden osaamisen kehittäminen, mutta myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille järjestettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutusta. Hankkeen alussa järjestettiin tietoiskuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja hankkeesta sosiaali ja terveydenhuollon eri ammattiryhmille ja seutukunnan moniammatillisille työryhmille. Yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Terveyden edistämisen yksikön kanssa järjestettiin talvella elintaparyhmien (tupakka-, painonhallinta- ja diabeteksen ehkäisyryhmien) ohjaajille videovälitteinen työnohjauksellinen valmennus, johon sisältyi kuusi kokoontumiskertaa. Kouluttajana toimi psykologi Olavi Haataja KoulutusAvain Oy:sta. Ohjauksessa käytiin läpi haasteellisia ryhmiä ja tilanteita ohjaajien toiveiden mukaan. Videovälitteinen työnohjauksellinen valmennus onnistui käytännössä hyvin. Se vaati kuitenkin etukäteistyötä, kuten materiaaleihin tutustumista, ja hyviä teknisiä välineitä. Ryhmässä koettiin, että työnohjaajan olisi pitänyt olla ensimmäisellä kerralla mukana ryhmässä paikan päällä. Osa valmennuksen aloittaneesta 12 ryhmänohjaajasta keskeytti, mikä hidasti osallistujien ryhmäytymistä. Valmennuksen jälkeen toivottiin lisää koulutusta ohjauksesta ja motivoivasta haastattelusta. Varhaiskasvatuksen ja ruokapalvelujen henkilöstölle järjestettiin Sapere ruokakasvatusmenetelmän koulutus syksyllä Sapere on ranskassa kehitetty, alakoululaisten lasten ruoka- ja ravitsemuskasvatukseen suunnattu opetusmenetelmä, jota on sovellettu Jyväskylässä varhaiskasvatukseen. Koulutuksessa käsiteltiin lasten ravitsemuksen ja ruokakasvatuksen haasteita, ruokakasvatusta arjessa, varhaiskasvatussuunnitelmassa ja asenteissa sekä Sapere-menetelmän perusteita ja käytännön esimerkkejä. Kouluttajana toimi lastentarhanopettaja, projektikoordinaattori Aila Koistinen. Osallistujia oli yhteensä 123. Palautekyselyssä 88 % vastaajista arvioi koulutuksen vastanneen tavoitteita ja odotuksia kiitettävästi tai erittäin hyvin. Päihdetyöryhmä Verkon kanssa järjestettiin syksyllä 2011 mini-interventiokoulutus eri hallinnonalojen työntekijöille, jotka asiakastyössään kohtaavat päihteitä käyttäviä nuoria tai aikuisia. Toinen koulutuspäivä oli tarkoitettu alle 18-vuotiaiden kanssa töitä tekeville ja toinen päivä niille, jotka työssään kohtaavat täysi-ikäisiä asiakkaita. Koulutuksessa käsiteltiin mini-interventiota (lyhytneuvontaa) työmenetelmänä ja vahvistettiin sen käyttöä tiedollisesti ja taidollisesti. Osallistujia oli yhteensä 89. Palautteen mukaan 77% vastaajista arvioi koulutuksen vastanneen tavoitteita ja odotuksia kiitettävästi tai erittäin hyvin. Terveempi Pohjois-Suomi Oulun Eteläisen osahanke järjesti syksyllä 2011 yhteistyössä Sydänliiton kanssa Pieni päätös päivässä painonhallintaryhmän ohjaajakoulutuksen. Raahen seudulta koulutukseen osallistui yksi sairaanhoitaja Kunta-järjestö-yhteistyö, yhdistysten hyvät käytännöt Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa tehtiin yhdessä sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kanssa esiselvitys, jolla luotiin kuvaa kuntien ja järjestöjen yhteistyön lähtökohdista, mahdollisuuksista ja tavoitteista Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Selvitystyöhön liittyen järjestettiin myös Raahen seudulla kuntien ja järjestöjen avoimet yhteistyökokoukset otsikolla Hyvinvoiva ja Terve kunta. Tilaisuuksissa keskusteltiin paikallisesta järjestötoiminnasta sekä terveyden edistämisen yhteistyön mahdollisuuksista ja kehittämisestä. Pyhäjoen järjestötapaaminen oli ja siihen osallistui 17 henkilöä. Vihannissa vastaava tilaisuus oli (osallistujia 17), Raahessa (osallistujia 28) ja Siikajoella (osallistujia 17). Lisäksi keväällä 2011 järjestettiin Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän, kunnallisen hyvinvointityön ja sosiaali- ja terveysalan järjestökentän yhteistyöiltapäivä, 2 työkokousta. Tilaisuuksissa tehtyjen ryhmätöiden yhteenvetona voidaan todeta, että järjestöt odottavat kunnilta mm. - maksuttomia / edullisia kokoontumistiloja - työvoimaresurssia: tukea tiedottamiseen, paperitöiden hoitamiseen esim. työllistämiskysymyksissä - säännöllistä yhteydenpitoa, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden vierailuja - eri järjestöjen ja kunnan yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia - tukea liikuntaharrastuksiin: esim. senioripassi, liikuntatilojen maksuton käyttö

14 14 - rahallista tukea toimintaan Kunnat puolestaan odottavat järjestöiltä - kuntien palvelutuotantoa tukevaa toimintaa: lapsi- ja nuorisotyö, perheet, ikäihmiset - kuntalaisten osallisuuden tukemista ja aktivointia - omalta osaltaan syrjäytymisen ehkäisyä - järjestökentän keskinäisen yhteistyön tiivistämistä ja aktiivisuutta kuntaan päin Kunta-järjetöyhteistyötilaisuukssa kerättiin lomakkeen avulla tietoa yhdistysten ja järjestöjen hyvistä toimintamalleista ja käytännöistä. Täytettyjä lomakkeita palautui 32 kpl. Valtaosa malleista tuli Vihannista. Malleista 11 käsitteli liikuntaan liittyvää toimintaa, 5 ryhmätoimintaa, 4 kulttuuritoimintaa ja tapahtumia, 9 yhdistysten tarjoamaa toimintaa ja 3 yhdistysten tarjoamia palveluja. Yhteistyön jatkon turvaamiseksi hyvinvointikuntayhtymä on päättänyt nimetä yhdyshenkilöt, joiden tehtävänä on pitää tiivistä yhteistyötä alueen järjestöihin ja yhdistyksiin. Lisäksi on päätetty järjestää kuntakohtaiset kunta-järjestö-yhteistyötapaamiset säännöllisesti vuosittain. Yhdistysten ja järjestöjen antaman palautteen perusteella päätettiin järjestää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutusilta järjestötoimijoille Illan tavoitteena oli tarjota ideoita ja työkaluja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen yhdistysten ja järjestöjen toiminnassa. Tilaisuuteen osallistui 34 henkilöä, ja palautteen antajista 85% arvioi tilaisuuden vastanneen tavoitteita ja odotuksia kiitettävästi tai erittäin hyvin Toimintamallien käyttöönotto ja kehittäminen Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeessa tuettiin uusien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamallien kehittämistä ja muissa hankkeissa kehitettyjen mallien käyttöönottoa seutukunnan alueella. Näitä malleja olivat Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen, Kotiapu Kissankello, kouluterveyskyselyjen tulosten esittely vanhempainilloissa, Sapere ruokakasvatusmenetelmä ja miniinterventio. Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen on vuonna kehitetty kuntien, puolustusvoimien ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyömalli, jonka tarkoituksena on tarjota tukea nuorille miehille kutsunnoissa ja palveluksen keskeytyessä. Kaikille kutsunnanalaisille tarjotaan tilaisuus hakeutua tukipalveluun, jota toteuttavat tehtävään koulutetut ohjaajat. Ohjaajat ovat kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleviä alansa ammattilaisia ja tukipalvelu on osa heidän perustyötään. Varusmiespalveluksen keskeyttäville miehille ja naisille sosiaalikuraattori tarjoaa tukipalvelua ja tekee halukkaille lähetteen kotikunnan ohjaajalle. Tukipalvelussa asiakas saa oman nimetyn ohjaajan, tukea elämäntilanteen selvittelyssä, apua parhaiden ratkaisujen löytämiseen ja tietoa palveluista. Yhdessä ohjaajan kanssa asiakas voi käydä läpi ajankohtaisia asioitaan, jotka liittyvät esimerkiksi opiskeluun, asumiseen, ihmissuhteisiin ja terveyteen. Toimintamalli otettiin käyttöön Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen tuella. Syksyllä 2010 järjestettiin Raahessa Aikalisä-ohjaajien koulutustilaisuus, johon osallistui seutukunnan alueelta 12 sosiaali- ja terveydenhuollon, nuorisotoimen ja työvoimahallinnon ammattilaista. Syksyllä 2010 tukipalvelua tarjottiin Pyhäjoen ja Raahen kutsunnoissa. Keväällä 2011 Oulussa järjestettyyn ohjaajakoulutukseen osallistui 4 uutta ohjaajaa. Ohjaajakoulutusta täydennettiin keväällä 2011 tutustumiskäynnillä Lapin Ilmatorjuntarykmenttiin ja Lapin Lennostoon Rovaniemellä sekä syksyllä 2011 Pohjois-Suomen Time Out! toimijoiden tapaamispäivällä Kainuun prikaatissa. Syksyllä 2011 tukipalvelua tarjotaan kutsuntojen yhteydessä kaikissa seutukunnan kunnissa. Kotiapu Kissankello Vihannin kuntaan tarvittiin sosiaalisen työllistämisen ja hyvinvoinnin edistämisen malli, koska pitkäaikaistyöttömille työnhakijoille ja vaikeasti työllistyville ei ollut kunnassa riittävästi soveltuvia matalan kynnyksen työpaikkoja.

15 15 Työ- ja elinkeinotoimiston ja hyvinvointikuntayhtymän aikuissosiaalityön verkostoyhteistyönä asiakkaalle tehdään aktivointisuunnitelma ja otetaan tarvittaessa yhteyttä kunnan työnsuunnittelijaan. Kunnan lähiverkoston yhteistyöllä asiakkaan kanssa etsitään hänelle sopiva vaihtoehto työllistymiseen tai koulutusja oppimispolkuihin. Toimintaan osallistuva pitkäaikaistyötön osallistuu lähtötilanteen kartoitukseen, henkilökohtaistamiseen ja tarvittavaan työtehtävien edellyttämään lisävalmennukseen. Tavoitteena on henkilökohtainen oppimis ja työllistymispolku kuntouttavasta työtoiminnasta palkkatyöhön tai ammattiopintoihin. Kotiapu Kissankellosta asiakkaat saavat tarpeidensa mukaisesti apua maksua vastaan mm. siivoukseen, ruoanvalmistukseen, lastenhoitoon ja tietokoneen käyttöön. Nämä prosessit ovat Kotiapu Kissankellon ohjaajan ja kunnan työnsuunnittelijan vastuulla. Kotiapu Kissankellon toiminnan käynnistyminen on edistänyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön vaikuttavuutta palveluissa ja toimijoissa. Kotiapuasiakkaiden omatoimisuus ja vastuunotto omasta hyvinvoinnista on lisääntynyt. Kissankello-toimintaan osallistuvien työntekijöiden osaaminen ja elämän hallinta on vahvistunut. Kotiapu Kissankellon prosessi vastuutahoineen on mallinnettu REA-työkalulla ja se on nähtävissä Innokyläinternetsivustolla osoitteessa Kouluterveyskyselyjen tulosten käsittely vanhempainilloissa Raahen seutukunnan alueella tehdään kouluterveyskyselyt joka toinen vuosi parittomina vuosina. Hyvinvointikuntayhtymän lapsi- ja perhepalveluiden tulosalue ostaa tulokset kuntien käyttöön. Tuloksia on aiemmin esitelty vanhemmille satunnaisesti. Tämän takia kyselyjen tuloksia ei ole hyödynnetty juuri mitenkään. Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen myötä kehitettiin toimintamalli, jossa nuorisotoimen edustaja esitteli kyselyjen tulokset vanhempainillassa ja samalla vanhemmille ja opettajille pidettiin tietoiskuja ravinnosta ja liikunnasta. Hankkeen aikana vuoden 2009 tuloksia esiteltiin koulujen vanhempainilloissa Vihannissa, Siikajoella ja Raahessa. Osassa kouluista kyselyjen tulokset oli jo ehditty esitellä aiemmin. Vuoden 2011 kouluterveyskyselyjen tuloksia mennään esittelemään kouluille syksyllä keväällä Tilaisuuksissa pyrittiin haastamaan eri toimijat yhteisvastuullisesti löytämään keinot esille nousseiden ongelmien korjaamiseen. Tämä työ on vielä kesken. Sapere -ruokakasvatusmenetelmä Lasten ruokakasvatuksen haasteita ovat mm. kasvisten ja hedelmien niukka käyttö, makeiden ruokien lisääntynyt kulutus ylipaino sekä erilaiset syömispulmat. Sapere ruokakasvatusmenetelmän avulla saadaan lapset aistien avulla tutkimisen, kokemusten ja elämysten kautta oppimaan uusia asioita ruuasta, ruokaaineista ja niiden valmistuksesta. Näin pyritään vaikuttamaan lasten ruokatottumuksiin ja vähentämän ennakkoluuloja uusia ruoka-aineita kohtaan. Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahanke tuki menetelmän käyttöönottoa alueen kuntien varhaiskasvatuksessa järjestämällä aiheeseen liittyvän koulutuksen. Koulutus oli aivan hankkeen loppuvaiheessa, joten seurantatietoa menetelmän käyttöönotosta ei vielä hankkeen päättyessä ole. Mini-interventio Mini-interventio on lyhyt neuvonta, jossa pyritään tukemaan asiakasta alkoholin käytön vähentämisessä silloin, kun käyttö on runsasta, mutta siitä ei ole vielä ehtinyt aiheutua mainittavia haittoja. Hoito sisältää alkoholin kulutuksen kartoittamisen, neuvonnan ja mahdollisesti muutaman seurantakäynnin. Hankkeessa tuettiin menetelmän käytön lisäämistä ja vahvistamista seutukunnan alueella järjestämällä yhteistyössä päihdetyöryhmä Verkon kanssa menetelmään liittyvä koulutus. Koulutus toteutettiin vasta aivan hankkeen loppuvaiheessa, joten toimintamalli ei ole ehtinyt vielä juurtua käytäntöön.

16 Tiedottaminen Terveempi Pohjois-Suomi koordinaatiohanke vastasi valtakunnallisesta ja maakunnallisesta viestinnästä. Maaliskuusta 2009 alkaen Raahen seudun osahankkeen projektipäällikkö huolehti paikallisesta viestinnästä tiedottamalla hankkeen käynnistymisestä eri tilaisuuksissa ja paikallismedioissa. Jatkossa hankkeesta tiedotettiin koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa kuntien johtoryhmille ja valtuustoille, moniammatillisille työryhmille, järjestöille ja yhdistyksille. Projektiryhmän ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien kanssa viestintää hoidettiin pääasiassa sähköpostitse. Projektiryhmän muistiot ja hankkeen tiedotteet olivat esillä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän internetsivuilla. Tiedotuskanavana käytettiin myös koordinaatiohankkeen -sivustoa. Hankkeen aikana hyvinvointikuntayhtymän internetsivut (osoitteessa uudistettiin ja niissä tuotiin aiempaa enemmän esille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemaa sekä kuntalaisille että viranhaltijoille ja ammattihenkilöille. Myös Vihannin kunnan internetsivuille linkitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tietoutta. Osahankkeen tilannekatsauksia esiteltiin koordinaatiohankkeen työryhmä 1:n, projektiryhmän ja ohjausryhmän sekä maakunnan hyvinvointiohjelman laajennetun koordinaatioryhmän kokouksissa. Länsi- Suomen aluehallintovirastolle ja sosiaali- ja terveysministeriölle laadittiin koordinaatiohankkeesta ja osahankkeista kolme väliraporttia ja loppuraportti. Koordinaatiohanke ja osahankkeet olivat esillä maakunnallisesti ja valtakunnallisesti useissa koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa kuten Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointifoorumissa, Pohjois-Suomen alueellisilla hyvinvointi- ja terveyspäivillä, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimuksen seuranta aluekierroksella, Terveydenhuoltolain aluekierroksella, TerveSOS-messuilla ja Kuntamarkkinoilla. Väestölle tiedotettiin hankkeesta eri tapahtumissa, ja tapahtumien kautta hanke sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teema saivat julkisuutta paikallislehdistössä Kuntalaisten aktivointi: yleisöluennot ja tapahtumat Yleisöluentoja ja muita tapahtumia järjestettiin hankkeen aikana kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi ja oman vastuunoton herättämiseksi sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansanliikkeen aikaansaamiseksi. Yleisömäärältään suurin tapahtuma oli psykologi Pirkko Lahden luento aiheesta Jaksaminen ja hyvinvointi. Kaksi samansisältöistä tilaisuutta pidettiin Päiväluennolle osallistui noin 200 henkilöä ja iltaluennolle 100 henkilöä. Terveelliseen ravintoon ja muihin elintapoihin sekä Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeeseen liittyviä ryhmätilaisuuksia ja yleisöluentoja pidettiin hankkeen aikana yhteensä 29. Luentotilaisuuksia järjestettiin kaikissa seutukunnan kunnissa ja ne olivat eläkeläis- ja potilasyhdistysten, seurakuntien, työpaikkojen ja hyvinvointikuntayhtymän järjestämiä. Lisäksi Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahanke oli esillä kuudessa messutapahtumassa ja teemapäivässä (nuorille suunnatut Tsäänssi-messut, Maailman diabetespäivä, apteekin järjestämä painonhallintatapahtuma, Käsihygieniapäivä, Terveempi Vihanti tapahtuma sekä Vihannin markkinat). Saadun palautteen mukaan luennot, keskustelut, jaossa ollut materiaali ja eri tilaisuuksissa esillä ollut rasva- ja sokerinäyttely pysähdyttivät kansalaisia miettimään omia elintapojaan, terveyttään ja hyvinvointiaan Medianäkyvyys Hanke sai kohtalaisesti näkyvyyttä paikallislehdissä. Lehdet uutisoivat hankkeen etenemisestä sekä hankkeen järjestämistä koulutuksista, luennoista ja muista tilaisuuksista. Projektihenkilöstön oman mediaseurannan mukaan hankkeesta julkaistiin juttuja lähes kaikissa paikallislehdissä ja kuntatiedotteissa. Juttuja oli vuosien aikana yhteensä ainakin 17 kpl.

17 17 Aiheita olivat mm. Terveen elämän metsästystä (hanke-esittely Pyhäjoen valtuustossa), Hyvinvoinnin kansalaiskysely Vihantiin ja Haapavedelle (kuntalaiskyselyn ennakkotiedote), Itsekurilla ja kotikonsteilla (kuntalaisen oma esimerkki elintapamuutoksista), Kaikki nuoret töihin (hyvinvointikertomuksissa tavoitteena nollatoleranssi nuorisotyöttömyyteen) ja Työkalu parempaan vointiin (Raahen hyvinvointikertomus). 3. Arviointi 3.1. Arviointikokoukset ja -lomakkeet Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät ja projektiryhmä arvioivat Terveempi Pohjois- Suomi Raahen seudun osahanketta helmi-maaliskuussa 2011 järjestetyissä arviointikokouksissa. Ryhmien jäseniä pyydettiin ennen kokousta täyttämään Oulun Eteläisen osahankkeessa laadittu arviointilomake. Siinä arvioitiin numeerisesti asteikolla 1-5 hankkeen etenemistä, hyvinvointikertomustyötä, luottamushenkilöiden koulutusta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän työskentelyä, hankkeesta tiedottamista ja projektihenkilöstön toimintaa. Sanallista palautetta pyydettiin hankkeen saavutuksista, hanketta edesauttaneista ja vaikeuttaneista tekijöistä sekä tulevaisuuden haasteista. Projektiryhmän lomakkeessa kysyttiin lisäksi vastuunjaosta, budjetin toteutumisesta, projektiryhmän ja koordinaatiohankkeen toiminnasta. Arviointikokouksissa käytiin keskustellen läpi samoja teemoja. Projektihenkilöstö teki muistiinpanot kokouksissa käydyistä keskusteluista. Lomakkeen täytti 28 kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien jäsentä sekä 5 projektiryhmän jäsentä. Järjestettyihin viiteen arviointikokoukseen osallistui projektihenkilöstön lisäksi yhteensä 36 henkilöä. Kahdessa arviointikokouksessa ei voitu ajanpuutteen vuoksi käydä läpi kaikkia suunniteltuja kysymyksiä. Kuviossa 8 on esitetty kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien ja projektiryhmän numeeriset vastaukset. Parhaat pistemäärät annettiin projektihenkilöstön sitoutumisesta, hankkeen aikataulun toteutumisesta ja tiedottamisesta. Alimman pistemäärän sai luottamushenkilöiden koulutus. Kysymyksen yhteistyöstä muiden hankkeiden kanssa oli 17 henkilöä valinnut vaihtoehdon En osaa sanoa. Kuvio 8. Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien jäsenten vastausten keskiarvot Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeen itsearviointilomakkeen numeerisiin kysymyksiin (asteikolla 1 huonoin 5 paras)

18 18 Itsearviointilomakkeiden vastauksista ja arviointikokouksissa käydyistä keskusteluista tiivistettiin vastaukset Raahen seudun osahankkeen arviointisuunnitelmassa esitettyihin kysymyksiin: 1. Miten kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät toimivat? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät ovat toimineet tavoitteellisesti hyvinvointikertomustyön osalta. Johtoryhmien työ on saanut aikaa keskustelua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asioista ja tehnyt työtä suunnitelmallisemmaksi. Mutta työ on vasta alussa. On tärkeää seurata, mitä vaikutuksia työllä on. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät olivat tyytyväisimpiä hyvinvointikertomustyöhön. Omaan työhön kaivataan edelleen lisää konkretiaa ja hyvä toimivia malleja. Johtoryhmät ovat tiedostaneet, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on kaikkien hallintokuntien vastuulla, mutta kokonaisuus ei ole hahmottunut, vaan asiat nähdään pieninä osasina ja sektorikohtaisesti. Kuntien heikko taloudellinen tilanne vaikuttaa osaltaan johtoryhmien sitoutumiseen hyvinvointityöhön. 2. Miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiatyö on viety käytäntöön? Raahessa, Siikajoella ja Vihannissa hyvinvointikertomuksessa esitetyt tavoitteet on nostettu osaksi kuntastrategiaa sekä kunnan toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Vuoden 2012 talousarviota laadittaessa ensimmäistä kertaa pystytään konkreettisesti arvioimaan hyvinvointikertomukseen kirjattujen asioiden toteutumista ja suunnitelman päivittämistarvetta. 3. Miten IVA ja STO-Ennakointi -menetelmiä käytetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvässä päätöksenteossa? Ennakkoarviointimenetelmiä käytetään vaihtelevasti, keskimäärin niiden käytön osaaminen on heikkoa. Menetelmien käyttöä pidetään kuitenkin tärkeänä laajakantoisissa päätöksissä, mutta menetelmistä tarvitaan vielä lisää koulutusta. Menetelmiä voitaisiin hyödyntää laajemmin esim. kuntien ja kylien yhteistyössä siten, että yhdessä arvioitaisiin päätöksentekoon tulevien asioiden positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. Ennakkoarviointimenetelmät nähdään työläinä käyttää, ja niiden aktiiviseen käyttöön saaminen vaatii asennemuutosta. 4. Mikä on ammattihenkilöiden osaaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvissä asioissa? Ammattihenkilöiden osaamisen tasoa ei ole hankkeessa mitattu. Painopistettä pitäisi siirtää enemmän korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään suuntaan. Tämä vaatii asennemuutosta ja resurssien oikeaa kohdentamista. Osaamista on, mutta sitä ei osata hyödyntää riittävästi. Hankkeen aikana on sovittu, että sairaanhoitopiirin Terveyden edistämisen yksikkö ottaa vastuun ammattilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuksesta jatkossa. 5. Miten on onnistuttu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen levittämisessä? Hyvien käytäntöjen levittäminen on vasta alkuvaiheessa. Muita arviointikokouksissa esille tulleita asioita: Tiedottaminen: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmille, luottamushenkilöille ja henkilöstölle on tiedotettu, mutta kuntalaisille tiedottamista olisi voinut olla enemmän. Tiedottamisessa on käytetty monia kanavia. Hankkeen etenemistä edesauttaneet tekijät: Hankkeen etenemistä ovat edesauttaneet projektihenkilöstön, projektiryhmän ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien sitoutuneisuus.

19 19 Hankkeen etenemistä vaikeuttaneet tekijät: Hankkeen etenemistä ovat vaikeuttaneet ajan puute, rahan puute ja sitoutumattomuus. Jo hankevalmistelun aikana alueen toimijat olisi pitänyt saada sitoutumaan käynnistyvään hankkeeseen paremmin. Haasteet jatkossa: Keskeisiä haasteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työlle jatkossa ovat uusien toimintatapojen vieminen käytäntöön, hyvin alkaneen toiminnan saaminen pysyväksi, laajan toimijajoukon sitoutuminen, kuntalaisten vastuunotto, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien itseohjautuvuus, taloudellinen tilanne, henkilöstön jaksaminen, ajan puute sekä hyvinvointi- ja terveysasioiden jatkuva esillä pitäminen Tulevaisuuden muistelussa tuotettu visio Hankkeen loppuvaiheessa, , järjestettiin seminaari hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisesta Raahen seudulla. Tilaisuuteen kutsuttiin Pyhäjoen, Raahen, Siikajoen ja Vihannin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien jäsenet, kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajisto sekä Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeen projektiryhmä. Seminaarin tavoitteena oli muodostaa yhteinen näkemys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen juurruttamisesta osaksi jokapäiväistä toimintaa. Tilaisuuteen osallistui 36 henkilöä. Seminaarissa projektipäällikkö Leena Mikkola-Riekkinen esitteli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita Raahen seudulla ja terveyden edistämisen suunnittelija Annikki Aitoaho hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistä Kainuussa. Lopuksi visioitiin tulevaisuutta Tulevaisuuden muistelu menetelmällä. Muistelua ohjasivat yliopettaja Hilkka Honkanen ja TtT, yliopettaja Arja Veijola Oulun seudun ammattikorkeakoulusta. TtT, Alla on poimintoja tulevaisuuden muistelussa tuotetutusta visiosta sekä toimista, joilla siihen päästään. Vuonna 2017 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisessa ja rakenteissa ollaan tyytyväisiä seuraaviin asioihin: - hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen rakenteet ja käytännöt ovat hyvät - hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä on integroitunut osaksi normaalia johtamista - hallintokuntien yhteistyö on saumatonta - hyvinvointikertomus on saatu osaksi normaalia toimintaa johtanut rohkeisiin ratkaisuihin - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on juurrutettu kaikkeen päätöksentekoon - luottamushenkilöt (myös uudet) on koulutettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamiseen - IVA-menetelmä on käytössä - Raahen seutu tunnetaan positiivisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen imagosta Vuonna 2017 Raahen seudulla väestön hyvinvointi ja terveys: - hyvinvointia edistäviä asioita on sisäistetty väestötasolla - kuntalaiset ovat aktiivisia liikkumaan - sydän- ja verisuonitaudit ja diabetes ovat vähentyneet huomattavasti - Raahen seutukunnassa ei ole yhtään alle 25-vuotiasta työtöntä - kuntalaiset ovat heränneet vastuunottoon omassa terveydessä ja hyvinvoinnissa - ihmisten hyvinvointi on ykkösasia - huostaanotot ovat puolittuneet vuodesta laitossijoitukset ovat minimaalisia verrattuna vuoteen työttömyys ja syrjäytyminen ovat vähentyneet Alueella ja kunnissa tehtiin: - yhteistyötä on tehty poikkihallinnollisesti sekä mm. järjestöjen kanssa

20 20 - on otettu mallia toisilta - on juurrutettu hyviä käytäntöjä - sitoutettiin kolmas sektori ja yritykset - otettiin käyttöön sähköinen hyvinvoinnin ja terveyden arviointimalli - kun päästiin vauhtiin, kuntapäättäjät ja virkamiehet tekivät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä joka päivä - rutiinien muuttaminen on ollut suuri haaste - tavoitteet ovat olleet riittävän pieniä - tavoitteellinen ajattelu lisääntyi ja arjen pienet teot kirkastuivat - yhteistyö ja tiedottaminen paranivat - kuntatiedotteissa motivoitiin kuntalaisia kovasti 4. Toimenpide-ehdotukset Hankkeessa on kehitetty toimiva malli, joka käsittää hyvinvointijohtoryhmät, hyvinvointikertomukset, jatkuvan koulutuksen, ennakkoarviointimenetelmien käytön ja eri toimijoiden välisen yhteistyön. Hankkeen aikana kävi selväksi, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden juurruttamisessa kunnan ja kuntayhtymän pysyväksi rakenteeksi on vielä työtä. Eri toimijoiden vastuuttaminen niin johdon kuin henkilöstön osalta vaatii asioiden esillä pitämistä jatkuvasti. Seudullinen hyvinvointisuunnittelijaresurssi on välttämätön, jotta edellä mainitut asiat voivat juurtua käytäntöön. Yhteenvetona projektista voidaan todeta, että seuraavat toimenpiteet tarvitaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan saamiseksi osaksi jokapäiväistä toimintaa 1. Kuntiin perustetut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät jatkavat pysyvänä rakenteena hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä itsenäisesti 2. Hyvinvointikertomustyö etenee kunnan vuosikellon mukaan, tavoitteet huomioidaan kunnan toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa 3. IVA-ennakkoarviointimenetelmä otetaan aktiiviseen käyttöön 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät huolehtivat osaamisen varmistamisesta 5. Seutukunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden johtoryhmä perustetaan ja vastuut määritellään 6. Alueelle palkataan kokopäiväinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelija 7. Käyttöön otettuja hyviä toimintamalleja juurrutetaan alueelle LÄHTEET Pohjois-Pohjanmaan liitto Pidämme huolta toisistamme, itsestämme ja ympäristöstämme. Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointiohjelma Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisu A:47. Ohjelman internetisuvt luettavissa osoitteessa: Terveydenhuoltolaki 2010 (1326/2010). Luettavissa osoitteessa: THL 2010A. Johtaminen tukee hyvinvoivaa ja terveyttä kuntaa - Tukiaineistoa kuntajohdolle. Hyvinvoiva ja terve kunta -sarja. Luettavissa osoitteessa: THL 2010B. Mitä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Internet-sivut. Luettavissa osoitteessa: THL Hyvinvointikertomus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Internet-sivut. Luettavissa osoitteessa:

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Sähköinen hyvinvointikertomus hyvinvoinnin edistämisessä Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari 1.11.2012 Oulu Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Tuula Kokkonen Inkerelli

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2113 Eija Takalokastari 12.09.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kittilän kunnan sähköinen hyvinvointikertomus 3. Tavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Hyvinvointivastuun jakautuminen tulevassa sote -rakenteessa Asukkaat/asiakkaat Kunnat Yhteinen tietovaranto -asukkaiden

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista

Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista HYVINVOINTIFOORUMI 21.08.2014 Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn kuntien osaprojekti Tuula Löf 1 Hyvinvointiryhmät Perustettu ryhmiä Olemassa olleiden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemi 22.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN 3.4.2013 Terveempi Pohjois-Suomi 2, Kainuun osahanke Sari Marita Ikäheimo Kainuun sosiaali ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus 3 Toiminta ajatus

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Hankejohtaja Anne Niska

Hankejohtaja Anne Niska Hankejohtaja Anne Niska Anne.niska@ppshp.fi 0405899214 Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen toiminta-alue Allekirjoittajina yht. 18 kuntaa ja kokonaisbudjetti n. 3.8 milj. Mitä Terveempi Pohjois- Suomi (=TerPS)

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 TerPS2 - SH - 2013-2014 1 Kuinka edetään Osio 1. Osio 2. Osio 3. taustoitusta,

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA

HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA Ylitarkastaja Sini Männistö, Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen neuvottelukunnan kokous 4.12.2015 3.12.2015 1 TAUSTAA Kunnilla velvollisuus

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään?

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Seinäjoki kehittämispäällikkö Jaana Markkula

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa ja sähköisen hyvinvointikertomuksen malli 12.5.2011 Lapin johtavien lääkäreiden päivät Tuula Kokkonen Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa

Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa 26.9.2011 Lapin PaKasteen ohjausryhmä Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen Inkerelli

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Terveyden edistämisen neuvottelukunta 9.10.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Sisältö Lainsäädäntöperusta Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2012

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista HYVINVOINTIKERTOMUS kuntajohtamisen työväline, joka tukee hyvinvoinnin näkökulmien kytkemistä toiminnan ja talouden suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin, 225 kuntaa käyttää auttaa tarkastelemaan hyvinvointia

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Terveempi Pohjois-Suomi. Raahen seudun osahankkeen toimintasuunnitelma 1.4.2009 31.10.2011

Terveempi Pohjois-Suomi. Raahen seudun osahankkeen toimintasuunnitelma 1.4.2009 31.10.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeen toimintasuunnitelma 1.4.2009 31.10.2011 0 SISÄLTÖ 1. HANKKEEN TAUSTAA 1.1. Terveempi Pohjois-Suomi 1.2. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointi 1.2.1. Oulun Eteläisen

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12

Lisätiedot

haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke

haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke www.terps.fi 1 Terveempi Pohjois-Suomi2 Koordinaatio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hankeaika 1.3.2012-31.10.2014 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Terveempi Pohjois Suomi2

Terveempi Pohjois Suomi2 MISTÄ TULEN? Terveempi Pohjois Suomi2 Hankeaika 1.3.2012 31.10.2014 Kokonaisbudjetti 3 066 667 e Koordinaatio Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Osahankkeet (yht. 64 kuntaa) 1. Kainuun maakunta ky (8

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke

Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke www.terps.fi 1 Terveempi Pohjois Suomi2 Koordinaatio Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hankeaika 1.3.2012 31.10.2014 Kokonaisbudjetti 3 066 667 e Osahankkeet

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010

Sähköinen hyvinvointikertomus. - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 Sähköinen hyvinvointikertomus - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 Tekijät Sini Peteri Päivämäärä 16.8-30.10.2010 lisää tähän oman kuntasi vaakuna Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 30.3.2017 - Taru Koivisto Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Järjestämissopimusten toteutuminen strategisten painopisteiden näkökulmasta Sähköiset palvelut ja etäasiointi Perhepalvelut: Omahoitopalvelut,

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Jyväskylä

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Jyväskylä TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Jyväskylä 13.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto 11.1.2013 Kunnan hyvinvointijohtaminen Kuntalaki 1 : Kunta

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus. kuntajohtamisen välineenä Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL

Hyvinvointikertomus. kuntajohtamisen välineenä Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL Hyvinvointikertomus kuntajohtamisen välineenä 31.8.2016 Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL 1 MAHDOLLISUUKSIEN ROSKIS Ruttaa paperi ja heitä roskikseen. Saat nousta seisomaan, mutta älä liiku paikaltasi.

Lisätiedot