TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI RAAHEN SEUDUN OSAHANKE LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI RAAHEN SEUDUN OSAHANKE LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI RAAHEN SEUDUN OSAHANKE LOPPURAPORTTI Karita Pesonen, Leena Mikkola-Riekkinen, Liisa Rasi

2 2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Raahen seutukunnan alueella Terveempi Pohjois-Suomi hanke Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahanke TOIMINTA TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI RAAHEN SEUDUN OSAHANKKEESSA Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät ja hyvinvointiyön koordinointi Hyvinvointikertomukset Kansalais- ja palveluntuottajakysely Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisprosessien kuvaaminen Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden osaamisen kehittäminen Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) menetelmän käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamisen kehittäminen Kunta-järjestö-yhteistyö, yhdistysten hyvät käytännöt Toimintamallien käyttöönotto ja kehittäminen Tiedottaminen Kuntalaisten aktivointi: yleisöluennot ja tapahtumat Medianäkyvyys ARVIOINTI Arviointikokoukset ja -lomakkeet Tulevaisuuden muistelussa tuotettu visio TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Kannen kuva: Riikka Holappa

3 3 TIIVISTELMÄ Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeen tarkoituksena oli kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita sekä johtamis- ja toimintamalleja ja lisäksi tukea päätöksentekijöiden ja muiden toimijoiden hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyön osaamista ja toteuttamista. Osahanketta hallinnoi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Hankkeen aikana perustettiin seutukunnan kuntiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät. Johtoryhmien keskeisenä tehtävänä oli vastata hyvinvointikertomuksen laadinnasta ja sen pohjalta tehdyistä nostoista kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaan. Hankkeen ajan seutukunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmän tehtäviä hoiti Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeen projektiryhmä, joka laati kuntien kertomusten yhteenvetona seutukunnan hyvinvointikertomuksen. Paperisen hyvinvointikertomuksen pohjalta syntyi koordinaatiohankkeen ja Kanerva-Kaste-hankkeen yhteistyönä sähköinen hyvinvointikertomus ( ). Hankkeen päätyessä Vihannin, Raahen ja seutukunnan hyvinvointikertomukset on saatettu sähköiseen muotoon. Hankkeen päättyessä syksyllä 2011 muodostetaan seutukunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä, jossa on edustus kaikista kunnista, eri hallinnonaloilta, työvoimahallinnosta, oppilaitoksista, kolmannelta sektorilta, yrityksistä ja hyvinvointikuntayhtymästä. Lisäksi yhtymähallitukselle on esitetty kuntayhtymään perustettavaksi suunnittelijan tehtävä, jossa on keskeistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seudullinen koordinointi. Projektihenkilöstö kuvasi Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeen aikana kehitetyt kunnallisen ja seutukunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisprosessit QPR Process Guide mallinnusohjelmalla, ja ne on tallennettu KuntaIT:n Prosessipankkiin (http://prosessipankki.qpr.com). Valtuustoille ja viranhaltijajohdolle suunnatut kuntakohtaiset Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) ja STO-Ennakointi -koulutukset järjestettiin vuosina Jatkotyöskentelyssä menetelmää käytettiin Vihannissa matalan kynnyksen toimintamallin käyttöönoton valmistelussa ja työnsuunnittelijan toimenkuvan rakentamisessa yhdessä työllisyystoimikunnan kanssa, Siikajoella päivähoitovaihtoehtojen ja kustannusten vertailussa, Pyhäjoella kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä perhepalveluiden tilavaihtoehtojen tarkastelussa. Eri hallinnonalojen henkilöstölle järjestettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutusta: elintaparyhmien ohjaajille videovälitteinen työnohjauksellinen valmennus, varhaiskasvatuksen ja ruokapalvelujen henkilöstölle Sapere ruokakasvatusmenetelmän koulutus ja sivistys- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle mini-interventiokoulutus. Yhteistyössä sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kanssa järjestettiin kuntien ja järjestöjen avoimet yhteistyökokoukset otsikolla Hyvinvoiva ja Terve kunta. Yhteistyön jatkon turvaamiseksi hyvinvointikuntayhtymä nimeää yhdyshenkilöt, joiden tehtävänä on pitää tiivistä yhteistyötä alueen järjestöihin ja yhdistyksiin. Lisäksi järjestetään kunta-järjestö -yhteistyötapaamiset vuosittain. Osahanke tuki uusien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamallien kehittämistä ja muissa hankkeissa kehitettyjen mallien käyttöönottoa seutukunnan alueella, esimerkkinä Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen ja Kotiapu Kissankello. Kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi ja oman vastuunoton herättämiseksi järjestettiin yleisöluentoja ja osallistuttiin erilaisiin tapahtumiin. Hankkeen itsearvioinnit tehtiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien kokousten yhteydessä keväällä Arvioinnin perusteella voidaan todeta, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien toiminta on tehnyt työtä suunnitelmallisemmaksi, ennakkoarviointimenetelmien käyttö on vasta alussa, ammattihenkilöstön työn painopistettä pitäisi siirtää enemmän korjaavasta ennaltaehkäisevään suuntaan ja heidän osaamista pitäisi hyödyntää nykyistä paremmin. Keskeisiä haasteita jatkossa ovat uusien toimintatapojen vieminen käytäntöön, hyvin alkaneen toiminnan saaminen pysyväksi, laajan toimijajoukon sitoutuminen, kuntalaisten vastuunotto sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien itseohjautuvuus.

4 4 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 1.1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Raahen seutukunnan alueella Raahen seudun muodostavat Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin kunnat. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä vastaa näiden kuntien yhteensä asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista lukuun ottamatta varhaiskasvatusta ja ympäristöterveydenhuoltoa. Alueella on pitkät perinteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työllä. Kuntayhtymässä on toiminut terveyden edistämisen työryhmä ja terveyden edistämisen yhdyshenkilö jo 1980-luvulta alkaen, ja kuntayhtymässä on ollut mm. perusterveydenhuollossa harvinainen, terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn painottuva ravitsemusterapeutin virka vuodesta Hyvinvointikuntayhtymä kuuluu Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:hyn ja kuntayhtymän kirurgian ylilääkäri on nimetty Health Promoting Hospitals -verkoston kansainväliseen hallitukseen. Seutukunnassa ja kuntayhtymässä on kehitetty useita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä Raahen seutukunta on ainoana seutukuntana Suomessa vastuuttanut hyvinvointityön koordinointivastuun alueen kuntajohtajalle. Vihannin kunnanjohtaja on nimitetty aluekeskusohjelman aikana seutukunnalliseksi hyvinvointiministeriksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiat ovat kuitenkin jääneet kunnissa ja kuntayhtymässä irrallisiksi. Raahen seudun kunnat ja hyvinvointikuntayhtymä lähtivät mukaan Terveempi Pohjois-Suomi hankkeeseen tavoitteenaan saada hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen systemaattiseksi toiminnaksi ja osaksi kuntien ja kuntayhtymän palveluprosesseja ja normaalia toimintaa Terveempi Pohjois-Suomi hanke Terveempi Pohjois-Suomi eli TerPS-hanke ( ) oli Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelma Kasteeseen kuulunut hankekokonaisuus. Keskeisimpänä tavoitteena oli kehittää kuntien ja alueiden hyvinvointijohtamista, pysyviä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita sekä luottamushenkilöiden ja ammattihenkilöstön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamista. TerPS kuului myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman kärkihankkeisiin, joiden tarkoituksena oli ohjelman toimeenpanon käynnistäminen (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2008). Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoiman hankkeen toimialueeseen kuuluivat Pohjois-Pohjanmaan maakunta ja Kainuun maakunta-kuntayhtymä. Lisäksi mukana oli Lapin maakuntaan kuuluva Posion kunta. TerPS muodostui kuudesta osahankkeesta ja niitä koordinoivasta koordinaatiohankkeesta, joissa pyrittiin vaikuttamaan hyvinvointirakenteiden eri osa-alueisiin (kuvio 1). Tämä loppuraportti koskee X-osahanketta. Hankekokonaisuuden ja muiden osahankkeiden loppuraportit löytyvät osoitteesta

5 5 Kuvio 1. Hyvinvointirakenteiden määritelmä (THL 2010A) ja Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen osahankkeiden kohdistuminen kyseisiin rakenteisiin Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahanke Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeen tarkoituksena oli kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita sekä johtamis- ja toimintamalleja ja lisäksi tukea päätöksentekijöiden ja muiden toimijoiden terveydenedistämistyön osaamista ja toteuttamista. Osahanketta hallinnoi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Kokonaistalousarvio oli e, josta omarahoitusosuus oli e. Hankkeen toimintaa ohjaamaan nimettiin moniammatillinen projektiryhmä, johon kuuluivat Alatalo Minna Raahen seudun hyvinvointiky, hoitotyön johtaja Aunola Eija Raahen seudun hyvinvointiky hallituksen jäsen, Vihannin kunta Heikkinen Irma Siikajoen kunta, perusturvajohtaja / Raahen seudun hyvinvointiky, tulosaluejohtaja Honkala Virpi Raahen seudun hyvinvointiky, ylilääkäri, terveyden edistämisen työryhmän puheenjohtaja Kallunki Hannu Raahen seudun hyvinvointiky:n johtaja, puheenjohtaja Kantola Esko Siikajoen kunta, valtuuston 1. varapuheenjohtaja Kenakkala Anita Raahen seudun TE-toimiston johtaja Laitila Maija Raahen kaupunki, vanhuspalvelujohtaja / Raahen seudun hyvinvointiky, tulosyksikköjohtaja Lukinmaa Niina Raahen Psyyke ry, toiminnanohjaaja Mattila Ritva Raahen kaupunki, sivistyspalvelukeskuksen johtaja Pahkala Matti Raahen seudun hyvinvointiky, hallituksen jäsen, Pyhäjoen kunta, kunnanhallituksen puheenjohtaja Silvennoinen Olli Vihannin kunta, kunnanrakennusmestari Tornberg Antti Pyhäjoen kunta, perusturvajohtaja / Raahen seudun hyvinvointiky, tulosaluejohtaja Projektipäälliköksi palkattiin Vihannin kunnanjohtaja, seutukunnan hyvinvointiministeri Leena Mikkola- Riekkinen (40% työajalla). Projektityöntekijöiksi valittiin Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymästä ehkäisevän työn yhdyshenkilö, ylihoitaja Liisa Rasi ja ravitsemusterapeutti Karita Pesonen, jotka toimivat osa-aikaisina (50-60% työajalla). Menetelmäosaamista hankittiin ostopalveluna Raahen aikuiskoulutuskeskukselta. Kouluttajana toimi menetelmäasiantuntija Maija Marjaniemi.

6 6 Raahen seudun osahankkeella oli kaksi päätavoitetta: 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittäminen ja vahvistaminen 2. Luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamisen kehittäminen Tulostavoitteiksi hankkeen päättyessä asetettiin seuraavat: - hanke on edistänyt hyvinvointisopimuksen toteutumista Raahen seudun kunnissa ja hyvinvointikuntayhtymässä - alueella on toimivat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen rakenteet - hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö on vastuutettu ja riittävästi resursoitu - strategisen, taktisen ja operatiivisen tason toimijat ovat ottaneet ennakointimenetelmiä käyttöön (STO ennakointi-osaaminen ja ihmisiin koskevien vaikutusten arviointi (IVA) -osaaminen) - toimintaa, keinoja ja toimintatapoja organisoiva hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattorityö on vastuutettu - syrjäytymisen ehkäisyyn, elintapojen ja liikuntatottumusten parantamiseen sekä kansantautien ehkäisyyn on piloteissa kehitetty uusia ja tehokkaita toimintamalleja (eri osahankkeiden tulosten levittäminen) - alueella kehitettyjen uusien poikkihallinnollisten, moniammatillisten toimintamallien juurruttaminen käytäntöön sekä niihin liittyvä lisäkoulutus on varmistettu 2. Toiminta Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeessa 2.1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät ja hyvinvointiyön koordinointi Hankkeen aikana perustettiin seutukunnan kuntiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät, joiden runkona oli kunnan johtoryhmä ja jota täydennettiin kunnissa tarpeen mukaan mm. kolmannen sektorin ja yritysten edustajilla. Lähtökohtana oli, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaikkien hallintokuntien vastuulla, ei pelkästään sosiaali- ja terveystoimen. Alueen kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien kokoonpanot on esitetty kuvioissa 2-5. Johtoryhmien tehtäviksi määriteltiin valtakunnallisen mallin (THL 2010A) ja voimaan tulleen Terveydenhuoltolain mukaan - kehittää kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seuranta- ja raportointijärjestelmää - vastata hyvinvointikertomuksen valmistelusta - vastata hyvinvoinnin strategisten tavoitteiden määrittelystä kuntastrategiaan - huolehtia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamisen varmistamisesta - koordinoida kunnassa ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia (IVA) - valmistella alueelliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sopimukset ja vastaa kunnan osalta alueellisesta yhteistyöstä - seurata ja arvioida hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteutumista kunnassa ja raportoida väestön terveyden ja hyvinvoinnin kehityksestä ja palvelujärjestelmän toimivuudesta valtuustolle ja viranhaltijajohdolle

7 7 Kuvio 2. Raahen kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä Kuvio 3. Pyhäjoen kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä Kuvio 4. Siikajoen kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä

8 8 Kuvio 5. Vihannin kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä Hankkeen aikana Raahen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä kokoontui 6 kertaa, Pyhäjoen ryhmä 4 kertaa, Siikajoen ryhmä 5 kertaa ja Vihannin ryhmä 9 kertaa. Hankkeen ajan seutukunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmän tehtäviä hoiti Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeen projektiryhmä. Projektiryhmällä oli hankkeen aikana 11 kokousta. Hankkeen päättyessä syksyllä 2011 muodostetaan seutukunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä, jossa on edustus kaikista kunnista, eri hallinnonaloilta, työvoimahallinnosta, oppilaitoksista, kolmannelta sektorilta, yrityksistä ja hyvinvointikuntayhtymästä. Seutukunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmän tehtäviksi on hankkeen aikana muotoutunut - laatia seutukunnallinen hyvinvointikertomus ottaen huomioon kuntien hyvinvointikertomuksissa esiin nostetut painopistealueet - koordinoida osaamisen kehittämistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä - linjata, mihin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hankkeisiin lähdetään mukaan ja on tietoinen muistakin seutukunnassa meneillään olevista hankkeista - toimia omalta osaltaan asiantuntijana ohjelmien, suunnitelmien ja strategioiden laadinnassa - seurata ja arvioida seutukunnan väestön hyvinvointia ja hyvinvointisuunnitelmien toteuttamista sekä raportoida yhtymähallitukselle ja kuntien johtoryhmille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteista, toimenpiteistä ja tuloksista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksen (THL 2010A) mukaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella tulee olla hyvinvointisuunnittelija tai koordinaattori, joka voi olla pienessä kunnassa osa-aikainen ja suuremmissa kunnissa ja yhteistoiminta-alueella kokopäiväinen. Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa toimen perustamista suositeltiin asukkaan väestöpohjalle. Hankkeen aikana hyvinvointisuunnittelijan tehtäviä hoiti Raahen seudulla osahankkeen projektihenkilöstö. Hankkeen päättyessä hyvinvointikuntayhtymän hallitukselle esitetään kuntayhtymään perustettavaksi hyvinvointisuunnittelijan tai koordinaattorin tehtävä, jonka haltija on - kunta- ja aluekohtaisen hyvinvointiseurantatiedon kokoaja, arvioija ja tiedottaja - asiantuntija alueen kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmissä tukien hyvinvointirakenteiden ja ohjausjärjestelmien toimivuutta - seutukunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmän sihteeri - seutukunnallisen hyvinvointikertomuksen päivittäjä, kuntien yhteinen yhteyshenkilö - alueellinen IVA (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin) -asiantuntija ja kouluttaja-tutor - alueellisten hyvinvointiohjelmien paikallinen asiantuntija - alueen yhteyshenkilö muihin sidosryhmiin (esim. maakunnan hyvinvointiohjelman laajennettu koordinaatioryhmä, sairaanhoitopiirin ja terveyden edistämisen yksikön yhteistyö, maakunnallisen ja kansallinen seuranta- ja arviointijärjestelmän sekä kansallisen yhteistyön (THL) verkostot) - kuntien tuki kansallisten terveyden- ja hyvinvointiohjelmien toimeenpanossa yhteistyössä AVI:n kanssa

9 Hyvinvointikertomukset Terveydenhuoltolain (2010) mukaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, ja sen lisäksi on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomuksella tarkoitetaan kunnassa eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatimaa tiivistä katsausta kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Se on hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työväline ja se toimii kunnan strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä (THL 2011). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos oli luonut mallin paperisen hyvinvointikertomuksen rakenteesta. Mallin mukaan hyvinvointikertomus rakentuu seuraavista asiakokonaisuuksista: Tausta, tarkoitus ja tavoitteet Väestön hyvinvoinnin, terveydentilan ja palvelujen kuvaus Yhteenveto vahvuuksista ja kehittämiskohteista Johtopäätökset Viesti strategiatyöhön (THL 2011). Paperista hyvinvointikertomusta testattiin Terveempi Pohjois-Suomi hankkeessa. Raahen seudun osahankkeen alueella kokeilukunta oli Vihanti. Saatujen kokemusten pohjalta paperiset kertomukset laadittiin myös seutukunnan muihin kuntiin sekä seutukunnan alueelle. Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät vastasivat kertomusten laadinnasta projektihenkilöstön avustuksella. Seutukunnallisen kertomuksen laati Raahen seudun osahankkeen projektiryhmä. Hankkeen päättymiseen mennessä valtuustojen hyväksymät hyvinvointikertomukset löytyvät alla olevista linkeistä: Raahe: Pyhäjoki -> Valtuuston pöytäkirja Vihanti: Raahen seutukunnan hyvinvointikertomus, joka hyväksyttäväksi hankkeen päättyessä: esitetään hyvinvointikuntayhtymän hallitukselle Paperisen hyvinvointikertomuksen pohjalta syntyi koordinaatiohankkeen ja Kanerva-Kaste-hankkeen yhteistyönä sähköinen hyvinvointikertomus (www.hyvinvointikertomus.fi). Sähköinen kertomus aikatauluttaa hyvinvointikertomuksen tekemistä liittää sen osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. Sähköinen kertomus sisältää tunnuslukua (indikaattoria), jotka on jaoteltu elämänkaarimallin mukaan. Sähköinen työväline hakee luvut automaattisesti sen jälkeen, kun kunnan tai palvelualueen nimi on kirjoitettu. Raahen seudun osahankkeessa paperisia hyvinvointikertomuksia ollaan muuttamassa sähköisiksi. Hankkeen päätyessä Vihannin, Raahen ja seutukunnan hyvinvointikertomukset on saatettu sähköiseen muotoon Kansalais- ja palveluntuottajakysely Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa kehitettiin hyvinvoinnin kokonaisarviointimallia yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja muiden toimijoiden kanssa. Osana arviointimallin kehittämistä tehtiin Vihannissa keväällä 2010 kansalais- ja palveluntuottajakysely, jolla kartoitettiin kuntalaisten hyvinvointia sekä lähipalveluiden toimivuutta ja kehittämistarpeita. Kuntalaisia koskeva

10 10 tutkimus tehtiin sekä internet- että postikyselynä, joka osoitettiin 1000 henkilölle. Vastausprosentti oli 41,9. Vastaajien keski-ikä oli 59 vuotta ja naisten osuus vastanneista oli 54%. Palveluntuottajille suunnattu kysely lähetettiin 967 Vihannin kunnan ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän työntekijälle. Kunnan työntekijöiden vastausprosentti oli 31 ja kuntayhtymän 21. Tutkimuksen mukaan vihantilaiset kokivat hyvinvointinsa parhaina osa-alueina turvallisuuden, ihmissuhteet, elinympäristön ja asumisviihtyvyyden. Heikoimmiksi koettiin koulutusmahdollisuudet ja vaikutusmahdollisuudet omaa elämää koskevissa palveluissa. Elintavoissa eniten muutostarvetta arvioitiin olevan liikunnan sekä kasvisten, marjojen ja hedelmien syönnin lisäämisessä. Sosiaalipalveluissa parhaiten toimiviksi arvioitiin perhepalvelut ja ikääntyneiden laitospalvelut. Terveyspalveluissa tyytyväisiä oltiin mm. äitiys- ja lastenneuvolan, seniorineuvolan ja laboratorion palveluihin. Tyytymättömyyttä aiheutti mm. lääkäriaikojen vaikea saatavuus. Muista palveluista kiitosta saivat mm. apteekki-, pankki-, posti- ja kauppapalvelut. Oman hyvinvoinnin turvaamisessa tärkeimpinä pidettiin omaa ja perheen apua sekä terveyspalveluita. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin Vihannin kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmälle sekä luottamushenkilöjohdolle, hyvinvointikuntayhtymän johtoryhmälle ja tiedotusvälineiden edustajille Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisprosessien kuvaaminen Projektihenkilöstö kuvasi Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeen aikana kehitetyt kunnallisen ja seutukunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisprosessit QPR Process Guide mallinnusohjelmalla, ja ne on tallennettu KuntaIT:n Prosessipankkiin (http://prosessipankki.qpr.com). Kuviossa 6 on esitetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisprosessit toimintamallitasolla, josta näkyy prosessien jakautuminen osaprosesseiksi. Osaprosessien kuvaus prosessin kulku tasolla on nähtävissä pdf-tiedostona Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän internetsivuilta

11 11 Kuvio 6. Kunnallisen ja seutukunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisprosessit toimintamallitasolla 2.5. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden osaamisen kehittäminen Kuntien valtuustoille ja viranhaltijajohdolle järjestettiin hankkeen aikana kaksi koulutuskierrosta (taulukko 1). Ensimmäiset koulutukset järjestettiin vuosina Projektipäällikkö esitteli valtuustojen kokousten yhteydessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ohjaavaa lainsäädäntöä ja ohjelmia, hankkeen tavoitteita, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita kunnassa sekä hyvinvointityön vaikuttavuutta. Kuntakohtaiset Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) ja STO-Ennakointi -koulutukset järjestettiin vuosina yhteistyössä Raahen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Vihannissa koulutusmallia testattiin koordinaatiohankkeen kanssa. Raahen koulutus oli koordinaatiohankkeen järjestämä, ja sinne oli kutsuttu myös osahankkeen projektiryhmä ja hyvinvointikuntayhtymän hallitus. Koulutuksista kerättiin palautteet, joiden yhteenveto on kuviossa 7. Taulukko 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamisen sekä ennakkoarviointimenetelmien koulutukset kuntien valtuustoille Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeessa TerPS-hankkeen, lainsäädännön ja HYTE-rakenteiden esittely Terveempiä rakenteita - terveempiä kuntalaisia koulutus (IVA-koulutus) Pyhäjoki osall osall. Raahe osall * 26 osall. Siikajoki osall osall. Vihanti osall * 22 osall. * yhteistyössä koordinaatiohankkeen kanssa

12 12 Koulutuksen tarpeellisuus Koulutuksen laatu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnassa kaikkien hall.alojen vastuulla IVA-menetelmän soveltuvuus päätöksenteon valmisteluun Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Kuinka varmasti pystytte käyttämään IVAmenetelmää Kuvio 7. Yhteenveto Terveempiä rakenteita - terveempiä kuntalaisia koulutuksen palautteesta, vastausten keskiarvot asteikolla 1 (huonoin) 5 (paras) 2.6. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) menetelmän käyttöönotto Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on prosessi, jossa arvioidaan ennalta päätöksen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Arvioinnin kohteena voi olla hanke, suunnitelma, ohjelma tai mikä tahansa muu päätös. IVA yhdistää aiemmin erilliset terveysvaikutusten arvioinnin (TVA) ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin (SVA) sekä eri väestöryhmittäiset ja sektorikohtaiset ennakkoarvioinnit. (THL 2010B). Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen yhtenä tavoitteena oli saada IVA koulutuksen avulla aktiivisesti käytössä olevaksi hyvinvointijohtamisen työvälineeksi. Edellisessä luvussa mainittujen Terveempiä rakenteita terveempiä kuntalaisia koulutusten lisäksi menetelmän käyttöön ottoa tuettiin monin tavoin. Hankkeen alussa Oulun lääninhallitus järjesti yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa Terveyserotiedon ja ihmisiin kohdistuvan ennakkoarvioinnin käyttö kuntasuunnittelussa ja - päätöksenteossa - koulutuspäivän Raahessa Tilaisuuteen kutsuttiin seutukunnan alueen luottamushenkilöitä, viranhaltijoita ja muita toimijoita, ja siihen osallistui 60 henkilöä. Projektihenkilöstö osallistui koordinaatiohankkeen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämään IVA-tutoreiden koulutukseen Tavoitteena oli, että koulutuksen käyneet henkilöt toimivat jatkossa IVA-tutoreina ja kouluttajina omalla alueellaan. Luottamushenkilöt ja viranhaltijat opettelivat IVA-menetelmän käyttöä Terveempiä rakenteita terveempiä kuntalaisia koulutuksissa ja osaamisen syventämiseksi IVA-työskentelyä jatkettiin kunnissa päätöksentekoon tulevissa asioissa menetelmäasiantuntija Maija Marjaniemen tuella. Vihannissa menetelmää käytettiin matalan kynnyksen toimintamallin, malliaseman käyttöönoton valmistelussa ja työnsuunnittelijan toimenkuvan rakentamisessa yhdessä työllisyystoimikunnan kanssa. Siikajoella IVAtyöskentelyä käytettiin päivähoitovaihtoehtojen ja kustannusten vertailussa, Pyhäjoella kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä perhepalveluiden tilavaihtoehtojen tarkastelussa. Raportti menetelmävalmennuksista on tämän loppuraportin liitteenä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän internetsivuilla Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamisen kehittäminen Terveempi Pohjois-Suomi koordinaatiohankkeessa kartoitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen, ohjaamisen ja toteuttamisen koulutus- ja kehittämistarpeita. Tutkimus tehtiin Webropol-kyselyllä, ja Raahen seudulta siihen vastasi 31 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista ja 14 esimiestä. Vastanneet kokivat tarvitsevansa mm. lisätietoja

13 13 työhyvinvoinnista, psyykkisestä hyvinvoinnista, elintavoista, vaikuttavuudesta ja käytännön malleista sekä vuorovaikutus- ja ryhmäohjaustaitoja. Suurimpana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tukevana vahvuutena pidettiin osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä ja pahimpana uhkana resurssipulaa. Raahen seudun osahankkeessa painopisteenä oli luottamushenkilöiden osaamisen kehittäminen, mutta myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille järjestettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutusta. Hankkeen alussa järjestettiin tietoiskuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja hankkeesta sosiaali ja terveydenhuollon eri ammattiryhmille ja seutukunnan moniammatillisille työryhmille. Yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Terveyden edistämisen yksikön kanssa järjestettiin talvella elintaparyhmien (tupakka-, painonhallinta- ja diabeteksen ehkäisyryhmien) ohjaajille videovälitteinen työnohjauksellinen valmennus, johon sisältyi kuusi kokoontumiskertaa. Kouluttajana toimi psykologi Olavi Haataja KoulutusAvain Oy:sta. Ohjauksessa käytiin läpi haasteellisia ryhmiä ja tilanteita ohjaajien toiveiden mukaan. Videovälitteinen työnohjauksellinen valmennus onnistui käytännössä hyvin. Se vaati kuitenkin etukäteistyötä, kuten materiaaleihin tutustumista, ja hyviä teknisiä välineitä. Ryhmässä koettiin, että työnohjaajan olisi pitänyt olla ensimmäisellä kerralla mukana ryhmässä paikan päällä. Osa valmennuksen aloittaneesta 12 ryhmänohjaajasta keskeytti, mikä hidasti osallistujien ryhmäytymistä. Valmennuksen jälkeen toivottiin lisää koulutusta ohjauksesta ja motivoivasta haastattelusta. Varhaiskasvatuksen ja ruokapalvelujen henkilöstölle järjestettiin Sapere ruokakasvatusmenetelmän koulutus syksyllä Sapere on ranskassa kehitetty, alakoululaisten lasten ruoka- ja ravitsemuskasvatukseen suunnattu opetusmenetelmä, jota on sovellettu Jyväskylässä varhaiskasvatukseen. Koulutuksessa käsiteltiin lasten ravitsemuksen ja ruokakasvatuksen haasteita, ruokakasvatusta arjessa, varhaiskasvatussuunnitelmassa ja asenteissa sekä Sapere-menetelmän perusteita ja käytännön esimerkkejä. Kouluttajana toimi lastentarhanopettaja, projektikoordinaattori Aila Koistinen. Osallistujia oli yhteensä 123. Palautekyselyssä 88 % vastaajista arvioi koulutuksen vastanneen tavoitteita ja odotuksia kiitettävästi tai erittäin hyvin. Päihdetyöryhmä Verkon kanssa järjestettiin syksyllä 2011 mini-interventiokoulutus eri hallinnonalojen työntekijöille, jotka asiakastyössään kohtaavat päihteitä käyttäviä nuoria tai aikuisia. Toinen koulutuspäivä oli tarkoitettu alle 18-vuotiaiden kanssa töitä tekeville ja toinen päivä niille, jotka työssään kohtaavat täysi-ikäisiä asiakkaita. Koulutuksessa käsiteltiin mini-interventiota (lyhytneuvontaa) työmenetelmänä ja vahvistettiin sen käyttöä tiedollisesti ja taidollisesti. Osallistujia oli yhteensä 89. Palautteen mukaan 77% vastaajista arvioi koulutuksen vastanneen tavoitteita ja odotuksia kiitettävästi tai erittäin hyvin. Terveempi Pohjois-Suomi Oulun Eteläisen osahanke järjesti syksyllä 2011 yhteistyössä Sydänliiton kanssa Pieni päätös päivässä painonhallintaryhmän ohjaajakoulutuksen. Raahen seudulta koulutukseen osallistui yksi sairaanhoitaja Kunta-järjestö-yhteistyö, yhdistysten hyvät käytännöt Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa tehtiin yhdessä sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kanssa esiselvitys, jolla luotiin kuvaa kuntien ja järjestöjen yhteistyön lähtökohdista, mahdollisuuksista ja tavoitteista Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Selvitystyöhön liittyen järjestettiin myös Raahen seudulla kuntien ja järjestöjen avoimet yhteistyökokoukset otsikolla Hyvinvoiva ja Terve kunta. Tilaisuuksissa keskusteltiin paikallisesta järjestötoiminnasta sekä terveyden edistämisen yhteistyön mahdollisuuksista ja kehittämisestä. Pyhäjoen järjestötapaaminen oli ja siihen osallistui 17 henkilöä. Vihannissa vastaava tilaisuus oli (osallistujia 17), Raahessa (osallistujia 28) ja Siikajoella (osallistujia 17). Lisäksi keväällä 2011 järjestettiin Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän, kunnallisen hyvinvointityön ja sosiaali- ja terveysalan järjestökentän yhteistyöiltapäivä, 2 työkokousta. Tilaisuuksissa tehtyjen ryhmätöiden yhteenvetona voidaan todeta, että järjestöt odottavat kunnilta mm. - maksuttomia / edullisia kokoontumistiloja - työvoimaresurssia: tukea tiedottamiseen, paperitöiden hoitamiseen esim. työllistämiskysymyksissä - säännöllistä yhteydenpitoa, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden vierailuja - eri järjestöjen ja kunnan yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia - tukea liikuntaharrastuksiin: esim. senioripassi, liikuntatilojen maksuton käyttö

14 14 - rahallista tukea toimintaan Kunnat puolestaan odottavat järjestöiltä - kuntien palvelutuotantoa tukevaa toimintaa: lapsi- ja nuorisotyö, perheet, ikäihmiset - kuntalaisten osallisuuden tukemista ja aktivointia - omalta osaltaan syrjäytymisen ehkäisyä - järjestökentän keskinäisen yhteistyön tiivistämistä ja aktiivisuutta kuntaan päin Kunta-järjetöyhteistyötilaisuukssa kerättiin lomakkeen avulla tietoa yhdistysten ja järjestöjen hyvistä toimintamalleista ja käytännöistä. Täytettyjä lomakkeita palautui 32 kpl. Valtaosa malleista tuli Vihannista. Malleista 11 käsitteli liikuntaan liittyvää toimintaa, 5 ryhmätoimintaa, 4 kulttuuritoimintaa ja tapahtumia, 9 yhdistysten tarjoamaa toimintaa ja 3 yhdistysten tarjoamia palveluja. Yhteistyön jatkon turvaamiseksi hyvinvointikuntayhtymä on päättänyt nimetä yhdyshenkilöt, joiden tehtävänä on pitää tiivistä yhteistyötä alueen järjestöihin ja yhdistyksiin. Lisäksi on päätetty järjestää kuntakohtaiset kunta-järjestö-yhteistyötapaamiset säännöllisesti vuosittain. Yhdistysten ja järjestöjen antaman palautteen perusteella päätettiin järjestää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutusilta järjestötoimijoille Illan tavoitteena oli tarjota ideoita ja työkaluja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen yhdistysten ja järjestöjen toiminnassa. Tilaisuuteen osallistui 34 henkilöä, ja palautteen antajista 85% arvioi tilaisuuden vastanneen tavoitteita ja odotuksia kiitettävästi tai erittäin hyvin Toimintamallien käyttöönotto ja kehittäminen Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeessa tuettiin uusien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamallien kehittämistä ja muissa hankkeissa kehitettyjen mallien käyttöönottoa seutukunnan alueella. Näitä malleja olivat Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen, Kotiapu Kissankello, kouluterveyskyselyjen tulosten esittely vanhempainilloissa, Sapere ruokakasvatusmenetelmä ja miniinterventio. Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen on vuonna kehitetty kuntien, puolustusvoimien ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyömalli, jonka tarkoituksena on tarjota tukea nuorille miehille kutsunnoissa ja palveluksen keskeytyessä. Kaikille kutsunnanalaisille tarjotaan tilaisuus hakeutua tukipalveluun, jota toteuttavat tehtävään koulutetut ohjaajat. Ohjaajat ovat kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleviä alansa ammattilaisia ja tukipalvelu on osa heidän perustyötään. Varusmiespalveluksen keskeyttäville miehille ja naisille sosiaalikuraattori tarjoaa tukipalvelua ja tekee halukkaille lähetteen kotikunnan ohjaajalle. Tukipalvelussa asiakas saa oman nimetyn ohjaajan, tukea elämäntilanteen selvittelyssä, apua parhaiden ratkaisujen löytämiseen ja tietoa palveluista. Yhdessä ohjaajan kanssa asiakas voi käydä läpi ajankohtaisia asioitaan, jotka liittyvät esimerkiksi opiskeluun, asumiseen, ihmissuhteisiin ja terveyteen. Toimintamalli otettiin käyttöön Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen tuella. Syksyllä 2010 järjestettiin Raahessa Aikalisä-ohjaajien koulutustilaisuus, johon osallistui seutukunnan alueelta 12 sosiaali- ja terveydenhuollon, nuorisotoimen ja työvoimahallinnon ammattilaista. Syksyllä 2010 tukipalvelua tarjottiin Pyhäjoen ja Raahen kutsunnoissa. Keväällä 2011 Oulussa järjestettyyn ohjaajakoulutukseen osallistui 4 uutta ohjaajaa. Ohjaajakoulutusta täydennettiin keväällä 2011 tutustumiskäynnillä Lapin Ilmatorjuntarykmenttiin ja Lapin Lennostoon Rovaniemellä sekä syksyllä 2011 Pohjois-Suomen Time Out! toimijoiden tapaamispäivällä Kainuun prikaatissa. Syksyllä 2011 tukipalvelua tarjotaan kutsuntojen yhteydessä kaikissa seutukunnan kunnissa. Kotiapu Kissankello Vihannin kuntaan tarvittiin sosiaalisen työllistämisen ja hyvinvoinnin edistämisen malli, koska pitkäaikaistyöttömille työnhakijoille ja vaikeasti työllistyville ei ollut kunnassa riittävästi soveltuvia matalan kynnyksen työpaikkoja.

15 15 Työ- ja elinkeinotoimiston ja hyvinvointikuntayhtymän aikuissosiaalityön verkostoyhteistyönä asiakkaalle tehdään aktivointisuunnitelma ja otetaan tarvittaessa yhteyttä kunnan työnsuunnittelijaan. Kunnan lähiverkoston yhteistyöllä asiakkaan kanssa etsitään hänelle sopiva vaihtoehto työllistymiseen tai koulutusja oppimispolkuihin. Toimintaan osallistuva pitkäaikaistyötön osallistuu lähtötilanteen kartoitukseen, henkilökohtaistamiseen ja tarvittavaan työtehtävien edellyttämään lisävalmennukseen. Tavoitteena on henkilökohtainen oppimis ja työllistymispolku kuntouttavasta työtoiminnasta palkkatyöhön tai ammattiopintoihin. Kotiapu Kissankellosta asiakkaat saavat tarpeidensa mukaisesti apua maksua vastaan mm. siivoukseen, ruoanvalmistukseen, lastenhoitoon ja tietokoneen käyttöön. Nämä prosessit ovat Kotiapu Kissankellon ohjaajan ja kunnan työnsuunnittelijan vastuulla. Kotiapu Kissankellon toiminnan käynnistyminen on edistänyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön vaikuttavuutta palveluissa ja toimijoissa. Kotiapuasiakkaiden omatoimisuus ja vastuunotto omasta hyvinvoinnista on lisääntynyt. Kissankello-toimintaan osallistuvien työntekijöiden osaaminen ja elämän hallinta on vahvistunut. Kotiapu Kissankellon prosessi vastuutahoineen on mallinnettu REA-työkalulla ja se on nähtävissä Innokyläinternetsivustolla osoitteessa Kouluterveyskyselyjen tulosten käsittely vanhempainilloissa Raahen seutukunnan alueella tehdään kouluterveyskyselyt joka toinen vuosi parittomina vuosina. Hyvinvointikuntayhtymän lapsi- ja perhepalveluiden tulosalue ostaa tulokset kuntien käyttöön. Tuloksia on aiemmin esitelty vanhemmille satunnaisesti. Tämän takia kyselyjen tuloksia ei ole hyödynnetty juuri mitenkään. Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen myötä kehitettiin toimintamalli, jossa nuorisotoimen edustaja esitteli kyselyjen tulokset vanhempainillassa ja samalla vanhemmille ja opettajille pidettiin tietoiskuja ravinnosta ja liikunnasta. Hankkeen aikana vuoden 2009 tuloksia esiteltiin koulujen vanhempainilloissa Vihannissa, Siikajoella ja Raahessa. Osassa kouluista kyselyjen tulokset oli jo ehditty esitellä aiemmin. Vuoden 2011 kouluterveyskyselyjen tuloksia mennään esittelemään kouluille syksyllä keväällä Tilaisuuksissa pyrittiin haastamaan eri toimijat yhteisvastuullisesti löytämään keinot esille nousseiden ongelmien korjaamiseen. Tämä työ on vielä kesken. Sapere -ruokakasvatusmenetelmä Lasten ruokakasvatuksen haasteita ovat mm. kasvisten ja hedelmien niukka käyttö, makeiden ruokien lisääntynyt kulutus ylipaino sekä erilaiset syömispulmat. Sapere ruokakasvatusmenetelmän avulla saadaan lapset aistien avulla tutkimisen, kokemusten ja elämysten kautta oppimaan uusia asioita ruuasta, ruokaaineista ja niiden valmistuksesta. Näin pyritään vaikuttamaan lasten ruokatottumuksiin ja vähentämän ennakkoluuloja uusia ruoka-aineita kohtaan. Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahanke tuki menetelmän käyttöönottoa alueen kuntien varhaiskasvatuksessa järjestämällä aiheeseen liittyvän koulutuksen. Koulutus oli aivan hankkeen loppuvaiheessa, joten seurantatietoa menetelmän käyttöönotosta ei vielä hankkeen päättyessä ole. Mini-interventio Mini-interventio on lyhyt neuvonta, jossa pyritään tukemaan asiakasta alkoholin käytön vähentämisessä silloin, kun käyttö on runsasta, mutta siitä ei ole vielä ehtinyt aiheutua mainittavia haittoja. Hoito sisältää alkoholin kulutuksen kartoittamisen, neuvonnan ja mahdollisesti muutaman seurantakäynnin. Hankkeessa tuettiin menetelmän käytön lisäämistä ja vahvistamista seutukunnan alueella järjestämällä yhteistyössä päihdetyöryhmä Verkon kanssa menetelmään liittyvä koulutus. Koulutus toteutettiin vasta aivan hankkeen loppuvaiheessa, joten toimintamalli ei ole ehtinyt vielä juurtua käytäntöön.

16 Tiedottaminen Terveempi Pohjois-Suomi koordinaatiohanke vastasi valtakunnallisesta ja maakunnallisesta viestinnästä. Maaliskuusta 2009 alkaen Raahen seudun osahankkeen projektipäällikkö huolehti paikallisesta viestinnästä tiedottamalla hankkeen käynnistymisestä eri tilaisuuksissa ja paikallismedioissa. Jatkossa hankkeesta tiedotettiin koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa kuntien johtoryhmille ja valtuustoille, moniammatillisille työryhmille, järjestöille ja yhdistyksille. Projektiryhmän ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien kanssa viestintää hoidettiin pääasiassa sähköpostitse. Projektiryhmän muistiot ja hankkeen tiedotteet olivat esillä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän internetsivuilla. Tiedotuskanavana käytettiin myös koordinaatiohankkeen -sivustoa. Hankkeen aikana hyvinvointikuntayhtymän internetsivut (osoitteessa uudistettiin ja niissä tuotiin aiempaa enemmän esille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemaa sekä kuntalaisille että viranhaltijoille ja ammattihenkilöille. Myös Vihannin kunnan internetsivuille linkitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tietoutta. Osahankkeen tilannekatsauksia esiteltiin koordinaatiohankkeen työryhmä 1:n, projektiryhmän ja ohjausryhmän sekä maakunnan hyvinvointiohjelman laajennetun koordinaatioryhmän kokouksissa. Länsi- Suomen aluehallintovirastolle ja sosiaali- ja terveysministeriölle laadittiin koordinaatiohankkeesta ja osahankkeista kolme väliraporttia ja loppuraportti. Koordinaatiohanke ja osahankkeet olivat esillä maakunnallisesti ja valtakunnallisesti useissa koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa kuten Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointifoorumissa, Pohjois-Suomen alueellisilla hyvinvointi- ja terveyspäivillä, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimuksen seuranta aluekierroksella, Terveydenhuoltolain aluekierroksella, TerveSOS-messuilla ja Kuntamarkkinoilla. Väestölle tiedotettiin hankkeesta eri tapahtumissa, ja tapahtumien kautta hanke sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teema saivat julkisuutta paikallislehdistössä Kuntalaisten aktivointi: yleisöluennot ja tapahtumat Yleisöluentoja ja muita tapahtumia järjestettiin hankkeen aikana kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi ja oman vastuunoton herättämiseksi sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansanliikkeen aikaansaamiseksi. Yleisömäärältään suurin tapahtuma oli psykologi Pirkko Lahden luento aiheesta Jaksaminen ja hyvinvointi. Kaksi samansisältöistä tilaisuutta pidettiin Päiväluennolle osallistui noin 200 henkilöä ja iltaluennolle 100 henkilöä. Terveelliseen ravintoon ja muihin elintapoihin sekä Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeeseen liittyviä ryhmätilaisuuksia ja yleisöluentoja pidettiin hankkeen aikana yhteensä 29. Luentotilaisuuksia järjestettiin kaikissa seutukunnan kunnissa ja ne olivat eläkeläis- ja potilasyhdistysten, seurakuntien, työpaikkojen ja hyvinvointikuntayhtymän järjestämiä. Lisäksi Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahanke oli esillä kuudessa messutapahtumassa ja teemapäivässä (nuorille suunnatut Tsäänssi-messut, Maailman diabetespäivä, apteekin järjestämä painonhallintatapahtuma, Käsihygieniapäivä, Terveempi Vihanti tapahtuma sekä Vihannin markkinat). Saadun palautteen mukaan luennot, keskustelut, jaossa ollut materiaali ja eri tilaisuuksissa esillä ollut rasva- ja sokerinäyttely pysähdyttivät kansalaisia miettimään omia elintapojaan, terveyttään ja hyvinvointiaan Medianäkyvyys Hanke sai kohtalaisesti näkyvyyttä paikallislehdissä. Lehdet uutisoivat hankkeen etenemisestä sekä hankkeen järjestämistä koulutuksista, luennoista ja muista tilaisuuksista. Projektihenkilöstön oman mediaseurannan mukaan hankkeesta julkaistiin juttuja lähes kaikissa paikallislehdissä ja kuntatiedotteissa. Juttuja oli vuosien aikana yhteensä ainakin 17 kpl.

17 17 Aiheita olivat mm. Terveen elämän metsästystä (hanke-esittely Pyhäjoen valtuustossa), Hyvinvoinnin kansalaiskysely Vihantiin ja Haapavedelle (kuntalaiskyselyn ennakkotiedote), Itsekurilla ja kotikonsteilla (kuntalaisen oma esimerkki elintapamuutoksista), Kaikki nuoret töihin (hyvinvointikertomuksissa tavoitteena nollatoleranssi nuorisotyöttömyyteen) ja Työkalu parempaan vointiin (Raahen hyvinvointikertomus). 3. Arviointi 3.1. Arviointikokoukset ja -lomakkeet Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät ja projektiryhmä arvioivat Terveempi Pohjois- Suomi Raahen seudun osahanketta helmi-maaliskuussa 2011 järjestetyissä arviointikokouksissa. Ryhmien jäseniä pyydettiin ennen kokousta täyttämään Oulun Eteläisen osahankkeessa laadittu arviointilomake. Siinä arvioitiin numeerisesti asteikolla 1-5 hankkeen etenemistä, hyvinvointikertomustyötä, luottamushenkilöiden koulutusta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän työskentelyä, hankkeesta tiedottamista ja projektihenkilöstön toimintaa. Sanallista palautetta pyydettiin hankkeen saavutuksista, hanketta edesauttaneista ja vaikeuttaneista tekijöistä sekä tulevaisuuden haasteista. Projektiryhmän lomakkeessa kysyttiin lisäksi vastuunjaosta, budjetin toteutumisesta, projektiryhmän ja koordinaatiohankkeen toiminnasta. Arviointikokouksissa käytiin keskustellen läpi samoja teemoja. Projektihenkilöstö teki muistiinpanot kokouksissa käydyistä keskusteluista. Lomakkeen täytti 28 kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien jäsentä sekä 5 projektiryhmän jäsentä. Järjestettyihin viiteen arviointikokoukseen osallistui projektihenkilöstön lisäksi yhteensä 36 henkilöä. Kahdessa arviointikokouksessa ei voitu ajanpuutteen vuoksi käydä läpi kaikkia suunniteltuja kysymyksiä. Kuviossa 8 on esitetty kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien ja projektiryhmän numeeriset vastaukset. Parhaat pistemäärät annettiin projektihenkilöstön sitoutumisesta, hankkeen aikataulun toteutumisesta ja tiedottamisesta. Alimman pistemäärän sai luottamushenkilöiden koulutus. Kysymyksen yhteistyöstä muiden hankkeiden kanssa oli 17 henkilöä valinnut vaihtoehdon En osaa sanoa. Kuvio 8. Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien jäsenten vastausten keskiarvot Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeen itsearviointilomakkeen numeerisiin kysymyksiin (asteikolla 1 huonoin 5 paras)

18 18 Itsearviointilomakkeiden vastauksista ja arviointikokouksissa käydyistä keskusteluista tiivistettiin vastaukset Raahen seudun osahankkeen arviointisuunnitelmassa esitettyihin kysymyksiin: 1. Miten kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät toimivat? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät ovat toimineet tavoitteellisesti hyvinvointikertomustyön osalta. Johtoryhmien työ on saanut aikaa keskustelua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asioista ja tehnyt työtä suunnitelmallisemmaksi. Mutta työ on vasta alussa. On tärkeää seurata, mitä vaikutuksia työllä on. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät olivat tyytyväisimpiä hyvinvointikertomustyöhön. Omaan työhön kaivataan edelleen lisää konkretiaa ja hyvä toimivia malleja. Johtoryhmät ovat tiedostaneet, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on kaikkien hallintokuntien vastuulla, mutta kokonaisuus ei ole hahmottunut, vaan asiat nähdään pieninä osasina ja sektorikohtaisesti. Kuntien heikko taloudellinen tilanne vaikuttaa osaltaan johtoryhmien sitoutumiseen hyvinvointityöhön. 2. Miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiatyö on viety käytäntöön? Raahessa, Siikajoella ja Vihannissa hyvinvointikertomuksessa esitetyt tavoitteet on nostettu osaksi kuntastrategiaa sekä kunnan toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Vuoden 2012 talousarviota laadittaessa ensimmäistä kertaa pystytään konkreettisesti arvioimaan hyvinvointikertomukseen kirjattujen asioiden toteutumista ja suunnitelman päivittämistarvetta. 3. Miten IVA ja STO-Ennakointi -menetelmiä käytetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvässä päätöksenteossa? Ennakkoarviointimenetelmiä käytetään vaihtelevasti, keskimäärin niiden käytön osaaminen on heikkoa. Menetelmien käyttöä pidetään kuitenkin tärkeänä laajakantoisissa päätöksissä, mutta menetelmistä tarvitaan vielä lisää koulutusta. Menetelmiä voitaisiin hyödyntää laajemmin esim. kuntien ja kylien yhteistyössä siten, että yhdessä arvioitaisiin päätöksentekoon tulevien asioiden positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. Ennakkoarviointimenetelmät nähdään työläinä käyttää, ja niiden aktiiviseen käyttöön saaminen vaatii asennemuutosta. 4. Mikä on ammattihenkilöiden osaaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvissä asioissa? Ammattihenkilöiden osaamisen tasoa ei ole hankkeessa mitattu. Painopistettä pitäisi siirtää enemmän korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään suuntaan. Tämä vaatii asennemuutosta ja resurssien oikeaa kohdentamista. Osaamista on, mutta sitä ei osata hyödyntää riittävästi. Hankkeen aikana on sovittu, että sairaanhoitopiirin Terveyden edistämisen yksikkö ottaa vastuun ammattilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuksesta jatkossa. 5. Miten on onnistuttu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen levittämisessä? Hyvien käytäntöjen levittäminen on vasta alkuvaiheessa. Muita arviointikokouksissa esille tulleita asioita: Tiedottaminen: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmille, luottamushenkilöille ja henkilöstölle on tiedotettu, mutta kuntalaisille tiedottamista olisi voinut olla enemmän. Tiedottamisessa on käytetty monia kanavia. Hankkeen etenemistä edesauttaneet tekijät: Hankkeen etenemistä ovat edesauttaneet projektihenkilöstön, projektiryhmän ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien sitoutuneisuus.

19 19 Hankkeen etenemistä vaikeuttaneet tekijät: Hankkeen etenemistä ovat vaikeuttaneet ajan puute, rahan puute ja sitoutumattomuus. Jo hankevalmistelun aikana alueen toimijat olisi pitänyt saada sitoutumaan käynnistyvään hankkeeseen paremmin. Haasteet jatkossa: Keskeisiä haasteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työlle jatkossa ovat uusien toimintatapojen vieminen käytäntöön, hyvin alkaneen toiminnan saaminen pysyväksi, laajan toimijajoukon sitoutuminen, kuntalaisten vastuunotto, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien itseohjautuvuus, taloudellinen tilanne, henkilöstön jaksaminen, ajan puute sekä hyvinvointi- ja terveysasioiden jatkuva esillä pitäminen Tulevaisuuden muistelussa tuotettu visio Hankkeen loppuvaiheessa, , järjestettiin seminaari hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisesta Raahen seudulla. Tilaisuuteen kutsuttiin Pyhäjoen, Raahen, Siikajoen ja Vihannin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien jäsenet, kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajisto sekä Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeen projektiryhmä. Seminaarin tavoitteena oli muodostaa yhteinen näkemys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen juurruttamisesta osaksi jokapäiväistä toimintaa. Tilaisuuteen osallistui 36 henkilöä. Seminaarissa projektipäällikkö Leena Mikkola-Riekkinen esitteli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita Raahen seudulla ja terveyden edistämisen suunnittelija Annikki Aitoaho hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistä Kainuussa. Lopuksi visioitiin tulevaisuutta Tulevaisuuden muistelu menetelmällä. Muistelua ohjasivat yliopettaja Hilkka Honkanen ja TtT, yliopettaja Arja Veijola Oulun seudun ammattikorkeakoulusta. TtT, Alla on poimintoja tulevaisuuden muistelussa tuotetutusta visiosta sekä toimista, joilla siihen päästään. Vuonna 2017 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisessa ja rakenteissa ollaan tyytyväisiä seuraaviin asioihin: - hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen rakenteet ja käytännöt ovat hyvät - hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä on integroitunut osaksi normaalia johtamista - hallintokuntien yhteistyö on saumatonta - hyvinvointikertomus on saatu osaksi normaalia toimintaa johtanut rohkeisiin ratkaisuihin - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on juurrutettu kaikkeen päätöksentekoon - luottamushenkilöt (myös uudet) on koulutettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamiseen - IVA-menetelmä on käytössä - Raahen seutu tunnetaan positiivisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen imagosta Vuonna 2017 Raahen seudulla väestön hyvinvointi ja terveys: - hyvinvointia edistäviä asioita on sisäistetty väestötasolla - kuntalaiset ovat aktiivisia liikkumaan - sydän- ja verisuonitaudit ja diabetes ovat vähentyneet huomattavasti - Raahen seutukunnassa ei ole yhtään alle 25-vuotiasta työtöntä - kuntalaiset ovat heränneet vastuunottoon omassa terveydessä ja hyvinvoinnissa - ihmisten hyvinvointi on ykkösasia - huostaanotot ovat puolittuneet vuodesta laitossijoitukset ovat minimaalisia verrattuna vuoteen työttömyys ja syrjäytyminen ovat vähentyneet Alueella ja kunnissa tehtiin: - yhteistyötä on tehty poikkihallinnollisesti sekä mm. järjestöjen kanssa

20 20 - on otettu mallia toisilta - on juurrutettu hyviä käytäntöjä - sitoutettiin kolmas sektori ja yritykset - otettiin käyttöön sähköinen hyvinvoinnin ja terveyden arviointimalli - kun päästiin vauhtiin, kuntapäättäjät ja virkamiehet tekivät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä joka päivä - rutiinien muuttaminen on ollut suuri haaste - tavoitteet ovat olleet riittävän pieniä - tavoitteellinen ajattelu lisääntyi ja arjen pienet teot kirkastuivat - yhteistyö ja tiedottaminen paranivat - kuntatiedotteissa motivoitiin kuntalaisia kovasti 4. Toimenpide-ehdotukset Hankkeessa on kehitetty toimiva malli, joka käsittää hyvinvointijohtoryhmät, hyvinvointikertomukset, jatkuvan koulutuksen, ennakkoarviointimenetelmien käytön ja eri toimijoiden välisen yhteistyön. Hankkeen aikana kävi selväksi, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden juurruttamisessa kunnan ja kuntayhtymän pysyväksi rakenteeksi on vielä työtä. Eri toimijoiden vastuuttaminen niin johdon kuin henkilöstön osalta vaatii asioiden esillä pitämistä jatkuvasti. Seudullinen hyvinvointisuunnittelijaresurssi on välttämätön, jotta edellä mainitut asiat voivat juurtua käytäntöön. Yhteenvetona projektista voidaan todeta, että seuraavat toimenpiteet tarvitaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan saamiseksi osaksi jokapäiväistä toimintaa 1. Kuntiin perustetut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät jatkavat pysyvänä rakenteena hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä itsenäisesti 2. Hyvinvointikertomustyö etenee kunnan vuosikellon mukaan, tavoitteet huomioidaan kunnan toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa 3. IVA-ennakkoarviointimenetelmä otetaan aktiiviseen käyttöön 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät huolehtivat osaamisen varmistamisesta 5. Seutukunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden johtoryhmä perustetaan ja vastuut määritellään 6. Alueelle palkataan kokopäiväinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelija 7. Käyttöön otettuja hyviä toimintamalleja juurrutetaan alueelle LÄHTEET Pohjois-Pohjanmaan liitto Pidämme huolta toisistamme, itsestämme ja ympäristöstämme. Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointiohjelma Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisu A:47. Ohjelman internetisuvt luettavissa osoitteessa: Terveydenhuoltolaki 2010 (1326/2010). Luettavissa osoitteessa: THL 2010A. Johtaminen tukee hyvinvoivaa ja terveyttä kuntaa - Tukiaineistoa kuntajohdolle. Hyvinvoiva ja terve kunta -sarja. Luettavissa osoitteessa: THL 2010B. Mitä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Internet-sivut. Luettavissa osoitteessa: THL Hyvinvointikertomus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Internet-sivut. Luettavissa osoitteessa:

PÖYTÄKIRJA. Aika 7.12.2009 klo 10.00 11.20 Paikka Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, 5. kerroksen neuvottelutila

PÖYTÄKIRJA. Aika 7.12.2009 klo 10.00 11.20 Paikka Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, 5. kerroksen neuvottelutila 0 PÖYTÄKIRJA PROJEKTIRYHMÄN KOKOUS 2/2009 Terveempi Pohjois-Suomi -hanke Raahen osahanke Aika 7.12.2009 klo 10.00 11.20 Paikka Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, 5. kerroksen neuvottelutila Läsnä Alatalo

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011 Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Sisällysluettelo Johdanto 3 Kemin kaupungin työskentelyjakson

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Terveempi Pohjois-Suomi Raahen alueen osahanke / Raahen aakk:n toteuttamat ennakoivat STO- ja IVA menetelmävalmennukset

Terveempi Pohjois-Suomi Raahen alueen osahanke / Raahen aakk:n toteuttamat ennakoivat STO- ja IVA menetelmävalmennukset Raahen aikuiskoulutuskeskus Oy Maija Marjaniemi, menetelmäasiantuntija Rautaruukintie 35 92100 Raahe RAPORTTI TOTEUTUKSESTA 22.9.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Raahen alueen osahanke / Raahen aakk:n toteuttamat

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Posio 24.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Terveempi Pohjois-Suomi. Raahen seudun osahankkeen toimintasuunnitelma 1.4.2009 31.10.2011

Terveempi Pohjois-Suomi. Raahen seudun osahankkeen toimintasuunnitelma 1.4.2009 31.10.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahankkeen toimintasuunnitelma 1.4.2009 31.10.2011 0 SISÄLTÖ 1. HANKKEEN TAUSTAA 1.1. Terveempi Pohjois-Suomi 1.2. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointi 1.2.1. Oulun Eteläisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi Arja Väänänen, Hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin kaupunki, arja.vaananen(at)mikkeli.fi

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointijohtaminen. haasteita ja mahdollisuuksia

Kunnan hyvinvointijohtaminen. haasteita ja mahdollisuuksia Kunnan hyvinvointijohtaminen haasteita ja mahdollisuuksia 1 Kunnan olemassaolon kolmikanta 14.5.2013 etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma Hyvinvoinnin edistämisen kolmikanta kunnassa 14.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntamarkkinat 10.9.2014 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Ehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa kustannuksiin Esimerkki: Kuinka

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

5.11.2010. b) Koordinaatio. a) Kehittäminen. Hyvien rakenne- ja toimintamallien pilotointi ja levitys. Sanna Salmela Ville Koskimäki

5.11.2010. b) Koordinaatio. a) Kehittäminen. Hyvien rakenne- ja toimintamallien pilotointi ja levitys. Sanna Salmela Ville Koskimäki Sanna Salmela Ville Koskimäki a) Kehittäminen b) Koordinaatio hyvinvointirakenteet & HyTEtyökalut seuranta- ja arviointijärjestelmä koulutus viestintä esiselvitys Hyvien rakenne- ja toimintamallien pilotointi

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Uusi sähköinen päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin työväline. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 9.6. Maria Salenius Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Uusi sähköinen päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin työväline. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 9.6. Maria Salenius Erityisasiantuntija Kuntaliitto Uusi sähköinen päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin työväline Kunta-alan hyvinvointiseminaari 9.6. Maria Salenius Erityisasiantuntija Kuntaliitto Kuntapäättäjät ovat tehneet kautta aikain useinkin kuntalaisten

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

On laadittu seuraavanlainen hakuilmoitus: Virka täytetään vakituisesti.

On laadittu seuraavanlainen hakuilmoitus: Virka täytetään vakituisesti. 130 05.11.2012 48 11.02.2013 104 08.04.2013 111 06.05.2013 Perusturvajohtajan virkavaali Khall 05.11.2012 130 On laadittu seuraavanlainen hakuilmoitus: 1.2.2012 alkaen. kunnan johtoryhmän jäsen. Perusturvajohtaja

Lisätiedot

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Alueellinen ja valtakunnallinen kehittämistoiminta ja hankkeet Oulunkaaren kehittämistoiminta Perustuu Oulunkaaren strategiaan, palvelujen järjestämissuunnitelmaan

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 Voimaa verkostoista Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 2 17.3.2014 Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation organisaatio Koordinaatio taso

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 TEAviisari 2013 Seinäjoki Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 www.thl.fi/teaviisari Kuntajohdon kyselyn tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Miten kuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyötä kehitetään? Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli, Itä-Suomen AVI, 5.9.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13 Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 Valtuustoaloite: Koulutusta ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2014. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen

Sosiaalibarometri 2014. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen Sosiaalibarometri 2014 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen Ajankohtaista tietoa paikallistason asiantuntijoilta Valtakunnallisesti kattava kokonaistutkimus Tehty vuosittain

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot