Espoonkruunu Oy. Vuosikertomus Kuva: istockphoto.com/mevans

Transkriptio

1 Espoonkruunu Oy Vuosikertomus Kuva: istockphoto.com/mevans

2 Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus vuoteen Kiinteistöt... 4 Tiedon hallinta tulee tärkeämmäksi... 4 Uudisrakentamisen määrän lasku näkyy myös korjausurakoissa... 4 Hankintojen kehittämistä jatketaan... 4 Ympäristöasioihin ja kulutuksiin vaikutetaan arkipäivän tottumuksilla... 5 Toimintakertomus tilikaudelta Talous ja tunnusluvut Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Olennaiset tapahtumat tilinpäätöksen jälkeen ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Henkilöstö Hallinto Ehdotus tuloksen käyttämisestä Asumisneuvonta... 7 Kolme asumisneuvojaa... 7 Yhteisöllisyyttä, naapuruussopua ja osallistumista asukastoimintaan yritetään lisätä asukastapahtumien ja koulutusten avulla V-yhteistyöhanke... 8 Setlementti Onnenkenkä ry:n projekti Maahanmuuttajasta Naapuriksi... 8 Asukastoiminta... 9 Asukaskoulutus... 9 Asukasetukortti... 9 Verksamhetsberättelse för räkenskapsperioden Ekonomi och nyckeltal Utvärdering av verksamhetens främsta risker och osäkerhetsfaktorer Väsentliga händelser efter bokslutet och utvärdering av den sannolikt förestående utvecklingen Personal Miljö Förvaltning Förslag till användning av resultatet Kuva: Ursula Kuula 2

3 Toimitusjohtajan katsaus vuoteen 2008 Toimintaa ohjasi vuosiksi vahvistettu strategia. Taloudellisesti vuosi meni suunnitelmien mukaisesti. Tulos muodostui lievästi budjetoitua paremmaksi ja omavaraisuusaste parani 0,7 prosenttiyksiköllä. Maksuvalmius säilyi hyvällä tasolla. Syksyllä alkoi myös Suomessa olla näkyvissä maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksia. Omistusasuntotuotannon väheneminen lisäsi kilpailua ja alensi urakkahintoja uustuotannossa. Korkotason nopea lasku vanhoissa lainoissa helpottaa vuokrankorotuspaineita. Toisaalta uusien lainojen marginaalien kohoaminen vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan. Asuntojen kysyntä kasvoi ja käyttöaste pysyi 99 prosentin tasolla. Uusia asuntoja valmistui 152 kappaletta, mutta suunnitelmien mukaisten 225 asunnon rakentamisen aloittamisen esti puuttuva kunnallistekniikka ja osittain rakennuslupaprosessin hitaus. Vuoden aikana kehitettiin yhteistyömalli, joka koordinoi yhtiön sekä kaupungin prosessit siten, ettei vastaavaa tilannetta jatkossa synny. Asukkaiden edustajista ja yhtiön johtoryhmästä koostuvan yhteistyöelin AHJO:n toiminta kehittyi positiivisesti. Vuoden lopulla käynnistyi yhtiön hallinnon uudistushanke, joka jatkui kuluvan vuoden kesään saakka. Perusteellisen käsittelyn jälkeen yhtiöjärjestystä muutettiin siten, että hallintoneuvosto lakkasi ja hallituksen jäsenmäärä laski seitsemään. Samassa yhteydessä omistaja antoi kehotuksen asukashallinnon ja sitä koskevan yhteistoimintasäännöstön uusimiseksi siten, että toiminnan painopiste on talotasolla ja että hallituksen asukasjäsenehdokkaiden valinta tapahtuu asukastoimikuntien puheenjohtajien kokouksessa aikaisemman postivaalin asemesta. Vuosi oli haasteellinen, mutta tuloksekas. Parhaimmat kiitokset hallintoelinten jäsenille, yhteistyökumppaneille ja erityisesti hienosti suoriutuneelle henkilökunnalle. Esa Eichhorn Kuva: Jussi Helimäki 3

4 Kiinteistöt Tiedon hallinta tulee tärkeämmäksi Kiinteistötiedonhallinnassa on tapahtunut voimakasta kehitystä viime vuosien aikana. Yhtenäisen kiinteistötietojärjestelmän käyttöönoton myötä kaikki Espoonkruunun kiinteistöt ovat tulleet sähköisen huoltokirjan piiriin. Samalla kaikki asuntoihin ja kiinteistöihin kohdistuvat vikailmoitukset kirjataan huoltoyhtiöiden toimesta samaan järjestelmään. Suuren kiinteistökannan volyymeista kertoo jotain, että järjestelmään on tähän mennessä kirjautunut jo yli ilmoitusta. Kiinteistöjen kulutuksia seurataan ja raportoidaan tietojärjestelmän kautta. Samoin kunnossapidon ohjelmoinnissa, korjaushankkeiden läpiviemisessä ja tiedon dokumentoinnissa korjaushistoriaan hyödynnetään tietojärjestelmiä. Vaikka eteneminen tällä rintamalla on ollut nopeata, näyttää siltä että sähköisen tiedonhallinnan ja -välittämisen osalta kehitys kiinteistöalalla tulee jatkumaan voimakkaana myös tulevina vuosina. Uudisrakentamisen määrän lasku näkyy myös korjausurakoissa Viime vuosi oli poikkeuksellinen kiinteistöjen kunnossapidon kannalta. Alkuvuonna rakennusalan korkeasuhdanne näkyi urakkatarjousten määrän vähäisyytenä ja korkeahkoina tarjoushintoina. Vapaarahoitteisten asuntojen uudistuotannon pysähtymisen myötä urakoitsijoiden kiinnostus on lisääntynyt myös korjausrakentamiseen ja pienempiin hankkeisiin. Kunnossapidon urakkakilpailuissa saatiin syksyn myötä enemmän tarjouksia ja suhdannetilanteen muuttuminen näkyi myös tarjoushinnoissa. Hankintojen kehittämistä jatketaan Espoonkruunu hankkii pääosan kiinteistöpalveluista ostopalveluina kilpailuttamalla. Suurin osa hankinnoista kilpailutetaan itse hankintalain puitteissa. Hankintayhteistyötä Espoon kaupungin kanssa jatkettiin. Yhteistyön myötä on päästy hankkimaan muun muassa IV-suodattimia ja sähkötarvikkeita käyttäen hyväksi suuremman ostovolyymin tuomaa etua. Kevään 2008 aikana kilpailutettiin Leppävaaran, Matinkylän ja Olarin alueiden kiinteistönhuolto. Kilpailun myötä sopimushinnat nousivat, mutta kaikilla alueilla on myös huollon laatutaso noussut verrattuna aikaisempaan. Ostopalvelun ohella huollosta ja siivouksesta vastasi vuonna 2008 yksi työsopimussuhteessa oleva talonmies ja kolme työsopimussuhteista siivoojaa. Ostopalveluista kilpailutettiin muun muassa asuntojen muuttokorjaukset, kiinteistöjen putkikorjaukset sekä kodinkoneiden hankinta ja korjaukset. Kokonaisuutena kunnossapitokustannukset kuitenkin ylittivät budjetoidun. Erityisesti asuntokorjausten määrä oli kasvussa. Ylimääräisiä ja tarpeettomia kustannuksia aiheutuu asuntojen huolimattomasta hoitamisesta, vesivuodoista ja tulipaloista. Jatkossa tulee yhä tärkeämmäksi riittävä budjetointi, kun asuntojen vuokrattavuus ja kiinteistöjen arvon säilyminen halutaan varmistaa. Kiinteistöjen ikääntyessä eri rakennusosat edellyttävät säännöllistä kunnossapitämistä. Espoonkruunun kiinteistöjen keski-ikä on lähes 19 vuotta luvun alussa lisääntyi asuntokanta useana vuotena lähes tuhannen asunnon vuositahtia. Tämän kiinteistömassan tullessa kahdenkymmenen vuoden ikään, kunnossapidon ja siihen käytettävän rahan tarve kasvaa entisestään. Tulevina vuosina korjauksia täytyy tehdä nykyistä enemmän, jotta koko kiinteistökannan kunto saadaan pysymään nykyisellä tasolla. Panostamalla riittävästi jatkuviin korjauksiin saadaan myös parannettua asuntojen ja asuinympäristöjen viihtyisyyttä. Kuva: Sinituote Oy 4

5 Ympäristöasioihin ja kulutuksiin vaikutetaan arkipäivän tottumuksilla Espoonkruunulla on yrityskohtainen ympäristösuunnitelma. Suunnitelma on viety käytännön tasolle laatimalla vuoden 2008 aikana kiinteistökohtaiset ympäristösuunnitelmat. Suunnitelmien avulla on haettu kiinteistökohtaiset toimenpiteet, joilla voidaan vaikuttaa kiinteistöjen ympäristöasioihin. Ohjelmassa on keskitytty lämmitysenergian, vedenkulutuksen ja kiinteistösähkön käytön tehostamiseen. Ympäristöohjelman myötä myös jätteiden lajittelua pyritään parantamaan. Kaikilla ympäristöohjelman toimenpiteillä on myönteinen vaikutus ympäristöön ja samalla asumiskustannuksiin. Espoonkruunun ympäristöeksperttien koulutusta on jatkettu. Ekspertin tehtävänä on jakaa tietoa omassa kiinteistössään ja pyrkiä vaikuttamaan erityisesti asumistottumuksiin. Asumistottumuksissa on merkittävä säästöpotentiaali, koska veden käyttö ja jätteiden huolellinen lajittelu vaihtelevat paljon kiinteistöittäin. Suuressa kiinteistökannassa pienilläkin arkipäiväisillä muutoksilla voidaan saada suuria yhteisvaikutuksia. Eksperttitoimintaan on mahdollista hakeutua asukaskokouksessa. Koko yhtiön lämmönkulutus pysyi samalla tasolla verrattuna aikaisempaan vuoteen. Kiinteistösähkön osalta kulutus on ollut kasvussa jo useamman vuoden. Vedenkulutusta on saatu jo useampana vuotena vähennettyä. Yhtenä merkittävänä tekijänä on ollut asuntokohtainen vedenmittaus, joka on laajasti käytössä Espoonkruunun kiinteistöissä. Mittaus ohjaa vedensäästöön; asukkaan maksama vesilasku on sitä pienempi, mitä vähäisempää on kulutetun veden määrä. Samalla järjestelmä kohdistaa oikeudenmukaisesti käyttökustannuksia aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Syksyn aikana kaikille kiinteistöille laadittiin lain mukainen energiatodistus, jonka tulee olla nähtävänä asunnon vuokraamisen yhteydessä vuoden 2009 alusta. Todistuksessa on esitetty kunkin kiinteistön energialuokka. Todistuksen avulla pyritään herättämään käyttäjien mielenkiintoa energiankäytön tehostamiseen ja helpotetaan vertailua eri kiinteistöjen välillä. Korjausten osuus hoitomenoista /m 2 /kk 1,6 1,47 1,4 1,36 1,2 1,13 1,21 1,23 1,0 1,00 0,97 0,8 0,6 0,4 0,2 0,

6 Hoitokulujen jakautuminen 2008, kaikki yhteensä 4,50 /m²/kk 1,47 0,56 0,65 Henkilöstö- ja hallintokulut Huolto yhteensä Lämmitys Vesi ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset 0,18 0,75 0,09 0,04 0,14 0,18 0,45 Hoitokulujen jakautuminen 2008, tilinpäätös, kaikki yhteensä 33 % 12 % 14 % Henkilöstö- ja hallintokulut Huolto yht. Lämmitys Vesi ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset 4 % 17 % 2 % 1 % 3 % 4 % 10 % 6

7 Asumisneuvonta Kolme asumisneuvojaa Asumisneuvonta siirtyi Espoonkruunun omana työnä tehtäväksi vuoden 2008 alusta. Espoon kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen perusteella kaupunki maksaa puolet asumisneuvonnan aiheuttamista kustannuksista. Kaksi asumisneuvojaa aloitti työnsä tammikuussa ja kolmas palkattiin helmikuun puolivälin tienoilla. Asumisneuvonnan asiakastalouksien määrä nousi 235:een. Ruokakunnista 106 oli jo saanut häätötuomion tullessaan asumisneuvonnan asiakkaaksi tai sai häätötuomion prosessin aikana. Maksusopimukset pyritään tekemään mahdollisimman realistisiksi, jotta niiden kanssa on mahdollisuus onnistua. Edelliseltä vuodelta seurattavaksi siirtyneitä maksusopimuksia oli vuoden vaihteessa 2007/ kpl. Vuoden 2008 aikana 119 ruokakuntaa sai maksettua pois kokonaan velat, joista oli tehty sopimus. Keskimääräinen sovittu velkasaldo oli euroa. Yhteensä velkoja, joista tehtiin maksusopimus, oli euroa. Sosiaalitoimen kertasuorituksia velan lyhentämiseksi tuli normitoimeentulotuen maksuina euroa ja harkinnanvaraisena toimeentulotukena yhteensä euroa. Asiakkaiden itsensä maksettaviksi jäi euroa. Vuoden 2008 aikana maksusopimusten kautta saatiin perittyä euroa. Maksusopimuksista kaatui 14 kpl ja nämä ruokakunnat joutuivat muuttamaan asunnoistaan. Yhteisöllisyyttä, naapuruussopua ja osallistumista asukastoimintaan yritetään lisätä asukastapahtumien ja koulutusten avulla Suomen Pakolaisapu ry:n Kotilo-projekti jatkoi toimintaansa asukkaiden parissa. Suvelassa asukastila Olkkarin aukioloa lisättiin. Paikalla olevat työntekijät neuvoivat asiakkaita erilaisissa asumiseen ja työnhakuun liittyvissä asioissa ja auttoivat erilaisten hakemusten ja lomakkeiden täyttämisessä. Lisäksi Kotilo järjesti monenlaista harrastustoimintaa. Kotilo kehitti vuoden 2008 aikana myös työkaluja maahanmuuttajien koulutusta ja tiedottamista varten. Kuva: Kristina Nyholm 7

8 Kuva: Kristina Nyholm Kuvallinen tiedottaminen pesuloihin ja saunatiloihin sekä roskistarrat auttavat saavuttamaan nekin asukkaat joilla lukutaito tai kielitaito on puutteellista. Kotilo käännätti myös asukastoimintaan liittyviä tekstejä eri kielille. Kaikki Kotilon kehittämät ohjeet, tekstit ja lomakkeet ovat ilmaiseksi otettavissa käyttöön Pakolaisavun kotisivuilla. Kotilo on osallistunut Espoonkruunun asukastilaisuuksien järjestämiseen ja tukenut asukastoimikuntien toimintaa taloissa, joissa asuu merkittävä määrä maahanmuuttajia. Espoonkruunu on käyttänyt Kotilon kouluttamia naapuruussovittelijoita useissa naapuruusriitatilanteissa. Sovittelu on useimmiten johtanut pysyvään rauhaan naapurien kesken. Kotilon järjestämä koulutus Espoonkruunun henkilökunnalle suurimpien maahanmuuttajaryhmien kulttuuritaustoista on kasvattanut ymmärrystä ja poistanut väärinkäsityksiä kohtaamisissa maahanmuuttajien kanssa. Kotiloprojektin kolmas vuosi päättyi ja samalla se lopetti toimintansa Suvelan Olkkarissa. Ray myönsi joulukuussa avustuksen Kotilon jatkolle ja yhteistyö Espoonkruunun kanssa jatkuu. 4V-yhteistyöhanke 4V Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin on hanke, joka kehittää mahdollisuuksia kestävään, viihtyisään ja vastuulliseen kaupunkiasumiseen yhdessä asukkaiden, asuinkiinteistöjen, koulujen, päiväkotien ja yhdistysten kanssa. Hankkeen toiminta keskittyy Espoossa Leppävaaran, Suvelan ja Kirkkojärven alueille. 4V-hankkeen toteuttavat yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy. Vuosina hanke saa rahoitusta EU:lta Etelä-Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä tukevasta EAKR-ohjelmasta sekä kansallista rahoitusta Uudenmaan liitolta. Espoonkruunu Oy on yksi pääkaupunkiseudun vuokrataloyhtiöistä, joka on mukana hankkeessa. Espoonkruunu Oy:n edustaja osallistuu hankkeen ohjausryhmään ja useampi yhtiön työntekijöistä osallistuu hankkeen pääsuunnitteluryhmiin eli kiinteistö- ja asukasryhmään. Setlementti Onnenkenkä ry:n projekti Maahanmuuttajasta Naapuriksi Kolmivuotisen projektin tavoitteena on luoda monikulttuurisuuden ja yksilöllisyyden huomioiva asumisen ohjauksen ja opastuksen malli yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Espoonkruunun edustaja on projektin ohjausryhmän jäsen. Onnenkenkä vastaa Suvelan Olkkarin asukastoiminnasta 8

9 johon on palkattu kaksi työntekijää vuodelle Projekti on saanut RAY:n avustusta ja Espoonkruunu osallistuu myös rahoitukseen. Asukastoiminta Asukkaiden kokoukset pidettiin pääosin mennessä, joissa asukastoimikunnat saatiin valittua lähes kaikkiin taloihin. Ympäristöeksperttejä, turvallisuuspäälliköitä ja suojanhoitajia ei ole yrityksistä huolimatta vieläkään saatu valittua kaikkiin taloihin. Asukkaiden kokouksiin osallistuminen vaihteli taloittain. Yleisesti ottaen osallistumishalukkuus on hiipunut. Yhteistyöelin Ahjo kokoontui vuoden 2008 aikana viisi kertaa. Ahjon tehtävänä on toimia asukkaiden ja yhtiön johtoryhmän keskustelufoorumina. Jokainen alueneuvosto valitsi oman asukasedustajansa keskuudestaan. Lisäksi Ahjon jäseniä ovat Espoonkruunu Oy:n johtoryhmän jäsenet. Tapaamiset toisenakaan toimintavuonna eivät tuottaneet odotettua avointa keskustelua, jolla asukastoimintaa tai yhteistyötä olisi edistetty. Asukaskoulutus Yhtiö järjesti asukkaille vuoden aikana 20 koulutus- tai asukastapahtumaa. Asukaskoulutuksiin osallistui 265 asukasta. Suosituin tapahtumista oli keväällä järjestetty uudenlainen Kruunuviisu-niminen asukastapahtuma Karakallion monitoimitalossa. Tilaisuuteen osallistui noin 200 henkilöä. Syksyllä järjestettiin mittava Asukasmessutapahtuma Laureaammattikorkeakoulun tiloissa Leppävaarassa, joissa esiteltiin yhtiötä, yhteishallinnon tehtäviä ja asukastoimijoita. Paikalla oli myös joukko yrittäjiä esittelemässä tuotteitaan ja palvelujaan. Leppävaaran VPK ja Uudenmaan Pelastusliitto ry:n olivat kertomassa asumisturvallisuuteen liittyvistä asioista. Pihaalueella esiteltiin havainnollisesti alkusammutusta. Lisäksi paikalla oli kutsuttuna nimekkäitä luennoitsijoita sekä kaksi luottamushenkilöä. Aiheet liittyivät asumiseen Espoossa ja naapuruuteen. Espoonkruunun henkilökunta, asukasaktiivit sekä Suomen Pakolaisapu ry:n Kotilo-projektin henkilöstö olivat kiitettävästi mittavissa järjestelyissä mukana. Tilaisuus onnistui järjestelyjen osalta varsin hyvin. Asukkaita tilaisuudessa kävi noin 100. Määrä ei vastannut järjestäjien odotuksia. Asukasetukortti Etsimme uusia tapoja ylläpitää hyviä asiakassuhteita vakiintuneisiin asukkaisiimme. Tätä varten Espoonkruunu Oy teetti asukkailleen asukasetukortin, joka postitettiin syyskuussa kaikkiin talouksiin. Uudet asukkaat saavat kortin allekirjoitettuaan vuokrasopimuksen. Kortilla saa mukavia etuja ja alennuksia kodin ja vapaa-ajan hankintoihin liikeyrityksiltä ja yhteistyökumppaneilta. Asukasetukortti on talouskohtainen, joten kuka tahansa perheen jäsen voi käyttää sitä. Kortin edut ovat voimassa vuoden 2009 elokuun loppuun saakka. Elokuussa lähetetään uudet kortit jokaiseen asuntoon. Kuva: Kristina Nyholm 9

10 Espoonkruunu Oy, toimintakertomus tilikaudelta Espoonkruunu Oy on merkitty kaupparekisteriin Tilikausi oli yhtiön toiminnan yhdeksäs tilikausi. Espoonkruunu Oy on Espoon kaupungin 100-prosenttisesti omistama yhtiö. Talous ja tunnusluvut Yhtiön liikevaihto kasvoi 3,8 miljoonaa euroa eli 4,3 prosenttia edellisestä tilikaudesta ollen 96,6 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma tilikauden päättyessä oli 854,4 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos toteutuu lähes budjetoidun mukaisena. Yhtiön talous on viimeiseltä kolmelta vuodelta kehittynyt alla olevan taulukon mukaisesti. Espoonkruunun avainluvut vuonna 2008 Luvut miljoonina euroina liikevaihto 96,6 89,9 87,3 liikevoitto 31,7 27,2 24,4 liikevoitto prosentteina 32,8 30,3 28,0 tase 854,4 846,9 843,3 omavaraisuusaste prosentteina 16,8 16,1 15,8 Käyttöaste Käyttöaste prosentteina 99,0 99,1 98,6 Vaihtuvuus prosentteina 15,3 15,7 18,1 Tyhjät asunnot Hakijatilanne Yhtiön likviditeettitilanne on pysynyt vakaana. Rakennusprojektien rakennusaikaisten korkokustannusten alentamiseksi on käytetty yhtiön kassavirtaa kuten aikaisempinakin vuosina. Yhtiön rahavarat olivat tilikauden päättyessä 47,6 miljoonaa euroa, joista vuokravakuuksia ja -ennakoita oli yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. Espoonkruunu kerää rahavaroja voidakseen huolehtia vanhojen korkotukikohteiden lainojen lyhennyksistä suunnitelman mukaisesti. Vuosina on vanhojen korkotukikohteiden lyhennettävää lainapääomaa 77,0 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaan lainapääomasta lyhennetään vähintään 30 prosenttia ja loppuosa uudelleen rahoitetaan. Espoonkruunun maksuvalmiustavoite on hoitokulujen osalta 2,6 miljoonaa euroa ja pääomakulujen osalta 2,0 miljoonaa euroa, eli yhteensä 4,6 miljoonaa euroa. Vuokrasaamiset ovat edelleen korkealla tasolla, mutta niiden määrä laskee tasaisesti. Tilinpäätöshetkellä vuokrasaamisten määrä on 2,2 miljoonaa euroa (vuonna ,6 miljoonaa euroa). Luottotappioita on tilikaudella kirjattu euroa (vuonna euroa), mikä on 0,9 prosenttia (vuonna ,8 prosenttia) liikevaihdosta. Luottotappioiden määrän kasvu on seurausta hallituksen tilikauden aikana hyväksymästä luottotappioiden kirjaustavan muutoksesta, jonka seurauksena saatavat kirjataan entistä aikaisemmin. Kaikki luottotappioiksi kirjatut erät siirretään jälkiperintään. Vuokrasaatavat ovat 2,3 prosenttia liikevaihdosta (edellisenä vuonna 2,6 prosenttia). Vuokrasaatavien osuus liikevaihdosta on pienentynyt 0,3 prosenttiyksikköä. Asuntojen käyttöaste ajalta oli 99,0 ja toteutui budjetoidun mukaisesti. Tilikauden päättyessä Espoonkruunulla oli 58 tyhjää asuntoa. Käyttöasteen ja tyhjien asuntojen määrän kehitys näkyy käyttöastetaulukossa vasemmalla. Hakijoiden määrä on kasvanut tilikauden aikana. Suurimmillaan hakijoiden määrä oli elokuussa, jolloin hakijoita oli taloutta. Edelleen eniten on kysyntää pienistä asunnoista, mutta myös suurista asunnoista on aikaisempaa enemmän kysyntää. Vastatakseen kysyntään Espoonkruunu jatkaa uudistuotantonsa painottamista pienasuntoihin, mutta mukana on nyt myös isoja 5 huoneen asuntoja. Tilikauden tulos on noin euroa. Tilikaudella on tehty suunnitelman ylittäviä poistoja 3,1 miljoonaa euroa sekä asuintalovaraus suuruudeltaan 3,6 miljoonaa euroa. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 6,7 miljoonaa euroa. Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Merkittävin riski yhtiön toiminnalle on korkotason ja inflaation nousu. Yhtiön vuosimaksulainojen pääomakustannukset ovat riippuvaisia inflaation kehityksestä ja pääomakulut kasvavat inflaation kasvaessa. Inflaatiosidonnaisia lainoja oli tilikauden päättyessä yhteensä 328,4 miljoonaa euroa, joka on 47,1 prosenttia yhtiön koko lainakannasta. Yhtiöllä oli lainoja tilikauden päättyessä yhteensä 698 miljoonaa euroa. Riskiä korkotason muutoksesta on ennakoitu aikaisempien vuosien tapaan vuokranmäärityksen yhteydessä. 10

11 Kuva: Ursula Kuula Vuokratason vakaana pitäminen kalenterivuoden aikana on mahdollista koronnousuista huolimatta, rahoituspuskurin avulla turvataan mahdollinen prosenttiyksikön koronnousun vaikutus. Maailmantaloudessa ja erityisesti rahamarkkinoilla tapahtuneet muutokset ovat aiheuttaneet sen, että lainarahan saanti markkinoilta on vaikeutunut. Vielä vuoden 2008 aikana lainatarjouksia pyydettäessä kaikki rahalaitokset jättivät lainatarjouksen. Jo vuoden 2009 tammikuussa oli tilanne muuttunut siten, että kaikilta rahalaitoksilta ei saatu tarjousta. Samanaikaisesti uuden lainarahan korkomarginaali on jopa kaksinkertaistunut. Myös vanhojen lainojen osalta osa rahalaitoksista on käyttänyt mahdollisuutta nostaa korkomarginaalia kesken lainakauden ja ilmoittanut korkomarginaalien nostosta. Rahamarkkinoiden sulkeutuminen ja korkomarginaalin kohoaminen aiheuttaa uusia haasteita Espoonkruunulle uudiskohteiden ja peruskorjauskohteiden rahoittamisen suhteen. Tämä on haaste erityisesti tilanteessa, jossa yhtiön on tarkoitus kasvattaa uudistuotantonsa määrää. Olennaiset tapahtumat tilinpäätöksen jälkeen ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Liikevaihdon odotetaan kasvavan vuonna 2009 n. 6,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yleinen kustannustason nousu vaikutti myös vuoden 2009 vuokrien määritykseen. Vuoden 2009 tuloksen oletetaan olevan positiivinen. Vuoden 2009 aikana uusia asuntoja ei valmistu. 418 asunnon rakentaminen aloitetaan vuoden 2009 aikana. Rahamarkkinoiden yllättävät ja hallitsemattomat muutokset ovat aiheuttaneet yllätyksiä, ei pelkästään Suomen kansantaloudelle vaan maailmanlaajuisesti. Koska Espoonkruunulla on pitkäaikaista vierasta pääomaa yhteensä 698 miljoonaa euroa, on selvää, että maailmantalouden tilanne ja siitä seurannut epävakaus vaikuttaa myös olennaisesti yhtiön toimintaan. Espoonkruunulla on ns. vuosimaksulainoja yhteensä 328 miljoonaa euroa, joka on 47,1 prosenttia yhtiön koko lainakannasta. Näiden lainojen pääomakulut vuositasolla määräytyvät elinkustannusindeksin mukaisesti. Heinäkuun 2008 elinkustannusindeksi oli 4,4 prosenttia. Tämän perusteella määräytyi vuosimaksulainojen pääomakustannukset ajalle Näin ollen elinkustannusindeksin laskeminen kyseisen päivän jälkeen ei vaikuta Espoonkruunun vuoden 2009 vuosimaksulainojen pääomakuluihin. Muiden lainojen osalta korkotaso määräytyy kulloisenkin lainantarkistushetken korkotason mukaisesti. Vuokran- 11

12 määrityksessä on käytetty elokuussa 2008 vallinnutta korkotasoa. Koska korkotaso on elokuun jälkeen laskenut merkittävästi, on oletettavissa, että korkotaso ei toteudu budjetoidun suuruisena ja näin mahdollisesti syntyvä ylijäämä voidaan huomioida jatkossa vuokrien nousua hillitsevänä tekijänä. Toisaalta samanaikaisesti korkotason laskiessa ovat pankkien myöntämien lainojen korkomarginaalit kasvaneet merkittävästi edellisen vuoden tasosta. Nyt vallitseva tilanne rahamarkkinoilla asettaa yhtiön uudenlaisten haasteiden eteen. Henkilöstö Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 75 henkilöä, jossa on kasvua 3 henkilöä. Maksetut palkat ja palkkiot ovat kehittyneet seuraavasti: Palkat ja palkkiot Rakennuttamisesta aiheutuvat palkat ja palkkiot kohdistetaan rakennuskohteiden hankintahintaan, joten kirjanpidossa näkyvät palkat ja palkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin kokonaisuudessa maksetut palkat ja palkkiot. Espoonkruunun työsuojelutoimikunta on kokoontunut tilikauden aikana kolme kertaa. Työsuojelupäällikkönä on toiminut Katri Tattari ja työsuojeluvaltuutettuna Kimmo Heinonen. Ympäristö Syksyllä 2008 saatiin valmiiksi yksilölliset kiinteistökohtaiset ympäristöohjelmat. Ympäristöohjelmissa on määritelty kullekin kiinteistölle kulutustavoitteet vuosille sekä hahmoteltu keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Asukkaiden koulutusta energian säästöön ja kierrätykseen on jatkettu. Kiinteistökohtaisesti on koulutettu asukkaita energiaeksperttitoimintaan. Asukasviesti-lehdessä on koko vuoden pidetty esillä ympäristöasioita ja jaettu vinkkejä asumistottumusten ohjaamiseksi energiatehokkaampaan suuntaan. Hallinto Yhtiön varsinainen yhtiökokous pidettiin , jossa käsiteltiin varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäviksi kuuluvat asiat. Yhtiön hallitus kokoontui tilikauden aikana kymmenen kertaa. Hallituksen 12 jäsenestä viisi jäsentä varajäsenineen on valittu asukkaiden nimeämistä ehdokkaista. Yhtiön hallintoneuvosto kokoontui tilikauden aikana kaksi kertaa. Hallintoneuvostoon kuuluu 25 jäsentä, joista 12 jäsentä on valittu yhtiön asukkaiden nimeämistä ehdokkaista. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Jouni Mykkänen ja varapuheenjohtajana Johannes Niska-Virta. Muut hallituksen jäsenet ovat olleet Mika Airinen, Tuija Kalpala, Kari Karjalainen, Hannele Kerola, Atte Leino, Satu Linden, Ulla Päivärinta, Seppo Savolainen, Birgitta Sjölund ja Eero Teppola. Hannele Kerola ja Seppo Savolainen erosivat yhtiön hallituksen jäsenyydestä Hallituksen varajäseninä ovat toimineet Seppo Salovaara, Varol Abdrahim, Olli Puromies, Herttaliisa Tuure, Anneli Rönnberg, Juhani Parisaari, Maria Oesch-Feldt, Jarmo Ahokas, Pirkko Saarnio, Mauri Sauvola, Anna-Liisa Kivinen ja Yrjö Lyytinen. Anneli Rönnberg erosi tehtävästään ja Juhani Parisaari vastaavasti Hallintoneuvoston puheenjohtajana on toiminut Jaakko Mauriala ajalla , jolloin hän erosi tehtävästään. I varapuheenjohtajana ajalla toimi Liisa Haverinen alkaen hän on toiminut hallintoneuvoston puheenjohtajana. II varapuheenjohtajana ajalla on toiminut Timo Tilli alkaen hän on ollut hallintoneuvoston I varapuheenjohtaja. Muut hallintoneuvoston jäsenet ovat olleet Ensio Hakkarainen, Sinikka Hyväkkä, Pasi Ojaniemi, Tuula Taipale, Pirkko Kuusela, Ulla Saloranta, Kaj Järvisalo, Helena Paimela, Monica Björkman, Jouko Pirttimäki, Mia Jokinen, Lauri Taipale, Sakari Sarmiola, Maria Nordenswan, Anu Heinänen, Kirsi Niskanen, Harry Jäntti, Inkeri Koponen, Veli Räty, Margit Nurminen, Tuija Savolainen ja Pentti Hämäläinen. Yhtiön tilintarkastajina ovat toimineet Tuokko Tilintarkastus Oy, KHT-yhteisö, vastuullisena tilintarkastajana Timo Tuokko, KHT sekä Tilintarkastusrengas Oy, vastuullisena tarkastajana Osmo Immonen KHT. Yhtiön toimitusjohtajana toimii varatuomari Esa Eichhorn. Yhtiön johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi varatoimitusjohtaja Markku Taponen; kiinteistöjohtaja Jaakko Kammonen, kiinteistöjen ylläpito; hallintojohtaja Katri Tattari, taloushallinto ja henkilöstö; asiakaspalvelupäällikkö Risto Konttinen vuokraus; hallintopäällikkö Merja Korvala, asukasdemokratia ja asumisneuvonta sekä viestintäpäällikkö Laura Castrén, viestintä. 12

13 Ehdotus tuloksen käyttämisestä Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja tilikauden tulos 5.559,13 euroa kirjataan tilille voitto/tappio edellisiltä tilikausilta. Espoossa Jouni Mykkänen, puheenjohtaja Johannes Niska-Virta, varapuheenjohtaja Mika Airinen Tuija Kalpala Kari Karjalainen Atte Leino Satu Linden Ulla Päivärinta Birgitta Sjölund Eero Teppola Esa Eichhorn, toimitusjohtaja Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Espoossa Tuokko Tilintarkastus Oy Tilintarkastusrengas Oy Timo Tuokko, KHT Osmo Immonen, KHT Esa Eicchorn Katri Tattari Risto Konttinen Laura Castrèn Merja Korvala Markku Taponen Jaakko Kammonen Ilkka Saari 13

14 Verksamhetsberättelse för räkenskapsperioden Esbokronan Ab infördes i handelsregistret Räkenskapsperioden var den nionde i bolagets verksamhet. Esbokronan Ab ägs till 100 procent av Esbo stad. Ekonomi och nyckeltal Bolagets omsättning ökade med 3,8 miljoner euro, dvs. 4,3 procent jämfört med föregående räkenskapsperiod och uppgick till 96,6 miljoner euro. Balansens slutsumma vid räkenskapsperiodens slut var 854,4 miljoner euro. Räkenskapsperiodens resultat utfaller nästan enligt budgeten. Bolagets ekonomi har under de tre senaste åren utvecklats enligt tabellen nedan. Talen i miljoner euro Användningsgrad Omsättning 96,6 89,9 87,3 Affärsvinst 31,7 27,2 24,4 Affärsvinst % 32,8 30,3 28,0 Balans 854,4 846,9 843,3 Soliditet % 16,8 16,1 15, Användningsgrad % 99,0 99,1 98,6 Omsättning % 15,3 15,7 18,1 Tomma bostäder Ansökarsituation Hyresfordringarna är fortsättningsvis på en hög nivå men beloppet sjunker stadigt. Vid tidpunkten för bokslutet uppgår hyresfordringarna till 2,2 miljoner euro (2,6 miljoner euro år 2007). Kreditförlust bokfördes under räkenskapsperioden till euro ( euro år 2007) vilket är 0,9 procent av omsättningen (0,8 procent år 2007). Att kreditförlusterna ökar beror på den ändring av bokföring av kreditförluster som styrelsen har godkänt under räkenskapsperioden. Ändringen leder till att fordringar bokförs tidigare än förr. Alla poster som bokförts som kreditförluster har överförts till efterindrivning. Hyresfordringarna utgör 2,3 procent av omsättningen (2,6 procent föregående år). Hyresfordringarnas andel av omsättningen har minskat med 0,3 procentenheter. Bostädernas användningsgrad var 99,0 och utföll enligt budgeten. Vid räkenskapsperiodens slut hade Esbokronan 58 tomma bostäder. Utvecklingen av användningsgraden och antalet tomma bostäder visas i användningsgrad tabellen. Antalet ansökare har ökat under räkenskapsperioden. Antalet var störst i augusti då bostäder söktes av hushåll. Efterfrågan är fortfarande störst på små bostäder, men också stora bostäder efterfrågas mer än förr. För att svara på efterfrågan fortsätter Esbokronan att i nybyggnationen fokusera på små bostäder, men nu ingår också stora bostäder med fem rum. Räkenskapsperiodens resultat är ca euro. Under räkenskapsperioden upptogs 3,1 miljoner euro som avskrivning som överskrider planen samt gjordes en bostadsreservering på 3,6 miljoner euro. Resultat före bokslutsöverföringar var 6,7 miljoner euro. Bolagets likviditetssituation har hållits stabil. För att sänka byggprojektens räntekostnader under byggnadstiden har man använt bolagets eget kassaflöde liksom tidigare år. Bolagets tillgångar vid utgången av räkenskapsperioden var 47,6 miljoner euro av vilket hyresgarantier och förskottshyror utgjorde totalt 5,7 miljoner euro. Esbokronan samlar tillgångar för att kunna amortera lånen på gamla räntestödsobjekt enligt plan. Åren uppgår lånekapitalet för gamla räntestödsobjekt som ska amorteras till 77,0 miljoner euro. Enligt planen amorteras minst 30 procent av lånekapitalet och återstoden finansieras på nytt. Esbokronans målsättning är att likviditeten ska vara 2,6 miljoner euro i fråga om skötselkostnader och 2,0 miljoner euro i fråga om kapitalkostnader, dvs. totalt 4,6 miljoner euro. Utvärdering av verksamhetens främsta risker och osäkerhetsfaktorer Den främsta risken i bolagets verksamhet är en höjning av räntenivån och inflationen. Kapitalkostnaderna för bolagets annuitetslån är beroende av inflationsutvecklingen och kapitalkostnaderna ökar när inflationen ökar. De inflationsbundna lånen uppgick vid räkenskapsperiodens slut till totalt 328,4 miljoner euro vilket är 47,1 procent av bolagets hela lånestock. Bolaget hade vid räkenskapsperiodens slut lån på totalt 698 miljoner euro. Risken med en ändring av räntenivån hade i likhet med tidigare år föregripits i samband med bestämningen av hyrorna. Hyresnivån kan under kalenderåret hållas stabil 14

15 trots eventuella räntehöjningar med hjälp av den existerande finansieringsbufferten genom vilken vi tryggar effekten av en eventuell höjning av räntan på en procentenhet. Omställningarna i världsekonomin och särskilt på penningmarknaden har försvårat tillgången på lån på marknaden. År 2008 lämnade alla penninginstitut svar på begäran om anbud på lån. Redan i januari 2009 hade situationen förändrats så att alla penninginstitut inte längre gav anbud. Samtidigt hade räntemarginalen för nya lånemedel ökat upp till det dubbla. Också i fråga om gamla lån har en del av penninginstituten utnyttjat möjligheten att höja räntemarginalen mitt under låneperioden och varslat om höjning av räntemarginalerna. Att penningmarknaden stängs och räntemarginalen höjs medför nya utmaningar för Esbokronan i fråga om finansieringen av nybyggen och ombyggnadsprojekt. Det är en utmaning särskilt då bolaget har för avsikt att öka mängden nyproduktion. Väsentliga händelser efter bokslutet och utvärdering av den sannolikt förestående utvecklingen Omsättningen väntas 2009 öka med ca 6,8 procent jämfört med föregående år. Den allmänna stegringen av kostnadsnivå inverkade också på bestämningen av 2009 års hyror. Resultat för 2009 antas bli positivt. Å andra sidan har räntemarginalerna för de lån som bankerna beviljat i och med nedgången i räntenivå ökat betydligt jämfört med föregående års nivå. Den aktuella situationen på penningmarknaden ställer bolaget inför en ny typ av utmaningar. Personal Bolaget hade under räkenskapsperioden i genomsnitt 75 anställda vilket innebär en ökning på tre personer. Utbetalda löner och arvoden har utvecklats enligt följande: Löner och arvoden Löner och arvoden som hänför sig till bygguppdrag allokeras till byggobjektens anskaffningspris vilket innebär att nivån på de löner och arvoden som syns i bokföringen är lägre än faktiskt utbetalda löner och arvoden. Esbokronans arbetarskyddskommitté sammanträdde tre gånger under räkenskapsperioden. Arbetarskyddschef var Katri Tattari och arbetarskyddsfullmäktig Kimmo Heinonen. Under 2009 färdigställs inga nya bostäder. Byggandet av 418 bostäder inleds under De överraskande och okontrollerade förändringarna på penningmarknaden har medfört överraskningar, inte bara för Finlands nationalekonomi utan globalt. Eftersom Esbokronan har långfristigt främmande kapital på totalt 698 miljoner euro, är det klart att situationen i världsekonomin med påföljande instabilitet också inverkar väsentligt på bolagets verksamhet. Esbokronan har s.k. annuitetslån på totalt 328 miljoner euro vilket är 47,1 procent av bolagets hela lånestock. Kapitalkostnaderna på årsnivå för dessa lån bestäms enligt levnadskostnadsindex. I juli 2008 var levnadskostnadsindex 4,4 procent. Utifrån detta bestämdes kapitalkostnaderna för annuitetslånen för tiden Att levnadskostnadsindex sjönk efter det inverkar således inte på kapitalkostnaderna för Esbokronans annuitetslån I fråga om övriga lån bestäms räntenivån enligt räntenivån vid den aktuella tidpunkten för lånejustering. Hyrorna har bestämts enligt räntenivån i augusti Eftersom räntenivån efter augusti har sjunkit betydligt kan det antas att räntenivån inte utfaller enligt budgeterat belopp och således kan ett eventuellt överskott i fortsättningen beaktas som en faktor som dämpar hyreshöjningarna. Miljö Hösten 2008 fick de enskilda fastigheterna sina egna miljöprogram. I miljöprogrammen fastställs för varje fastighet förbrukningsmålen för samt uppskisseras metoder för att nå målen. Utbildningen i energibesparing och återvinning för invånarna fortsatte. Fastighetsvis utbildades invånare för energiexpertverksamhet. Tidningen Asukasviesti har hela året lyft fram miljöfrågor och delat ut tips om styrning av boendevanorna i en mer energieffektiv riktning. Förvaltning Bolagets ordinarie bolagsstämma hölls den 9 april 2008 och behandlade de ärenden som behandlas på den ordinarie bolagsstämman. Bolagets styrelse sammanträdde under räkenskapsperioden tio gånger. Av styrelsens 12 medlemmar har fem medlemmar med ersättare valts bland kandidater som utnämnts av invånarna. Bolagets förvaltningsråd sammanträdde under räkenskapsperioden två gånger. Till förvaltningsrådet hör 25 medlemmar av vilka 12 medlemmar har valts bland kandidater som utnämnts av invånarna. 15

16 Styrelsens ordförande var Jouni Mykkänen och vice ordförande Johannes Niska-Virta. De övriga styrelsemedlemmarna var Mika Airinen, Tuija Kalpala, Kari Karjalainen, Hannele Kerola, Atte Leino, Satu Linden, Ulla Päivärinta, Seppo Savolainen, Birgitta Sjölund och Eero Teppola. Hannele Kerola och Seppo Savolainen avgick från bolagets styrelse den 6 november Ersättare i styrelsen var Seppo Salovaara, Varol Abdrahim, Olli Puromies, Herttaliisa Tuure, Anneli Rönnberg, Juhani Parisaari, Maria Oesch-Feldt, Jarmo Ahokas, Pirkko Saarnio, Mauri Sauvola, Anna-Liisa Kivinen och Yrjö Lyytinen. Anneli Rönnberg avgick från uppdraget den 12 november 2008 och Juhani Parisaari den 13 november Förvaltningsrådets ordförande var Jaakko Mauriala från den 1 januari till den 6 november 2008, då han avgick från uppdraget. I vice ordförande under tiden var Liisa Haverinen. Från den 7 november 2008 har hon verkat som förvaltningsrådets ordförande. Timo Tilli har varit II vice ordförande under tiden Från den 7 november 2008 har han varit förvaltningsrådets I vice ordförande. Övriga medlemmar i förvaltningsrådet var Ensio Hakkarainen, Sinikka Hyväkkä, Pasi Ojaniemi, Tuula Taipale, Pirkko Kuusela, Ulla Saloranta, Kaj Järvisalo, Helena Paimela, Monica Björkman, Jouko Pirttimäki, Mia Jokinen, Lauri Taipale, Sakari Sarmiola, Maria Nordenswan, Anu Heinänen, Kirsi Niskanen, Harry Jäntti, Inkeri Koponen, Veli Räty, Margit Nurminen, Tuija Savolainen och Pentti Hämäläinen. Bolagets revisorer var Tuokko Tilintarkastus Oy, CGRsammanslutning, ansvarig revisor Timo Tuokko, CGR samt Tilintarkastusrengas Oy, ansvarig revisor Osmo Immonen CGR. Bolagets verkställande direktör var vice häradshövding Esa Eichhorn. Till bolagets ledningsgrupp hörde utöver verkställande direktören vice verkställande direktör Markku Taponen, fastighetsdirektör Jaakko Kammonen, fastighetsunderhåll; förvaltningsdirektör Katri Tattari, ekonomiförvaltning och personal; kundtjänstchef Risto Konttinen, uthyrning; förvaltningschef Merja Korvala, invånardemokrati och boenderådgivning samt informationschef Laura Castrén, information. Kuva: Jussi Helimäki 16

17 Kuva: Yrjö Klippi Förslag till användning av resultatet Styrelsen föreslår att ingen dividend utdelas och att räkenskapsperiodens resultat 5 559,13 euro bokförs på kontot vinst/förlust av tidigare räkenskapsperioder. Esbo den 26 februari 2009 Jouni Mykkänen, Ordförande Johannes Niska-Virta, vice ordförande Mika Airinen Tuija Kalpala Kari Karjalainen Atte Leino Satu Linden Ulla Päivärinta Birgitta Sjölund Eero Teppola Esa Eichhorn, verkställande direktör En revisionsberättelse har idag avgetts över granskningen. Esbo Tuokko Tilintarkastus Oy Tilintarkastusrengas Oy Timo Tuokko, CGR Osmo Immonen, CGR 17

18 Liiketoiminnan rahavirta Vuokrista saadut maksut , ,80 Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut , ,47 Maksut liiketoiminnan kuluista , ,48 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja , ,79 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista , ,20 Saadut korot liiketoiminnasta , ,70 Saadut osingot sijoituksista 9 928, ,00 Maksetut välittömät verot 0,00-99,78 Rahavirta ennen satunnaisia eriä , ,51 Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta ,97 0,00 Liiketoiminnan rahavirta A , ,51 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,09 Investoinnit muihin sijoituksiin 0, ,15 Investointien rahavirta B , ,24 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA: Rahastojen lisäys 0, ,00 Pitkäaikaisten lainojen nostot , ,83 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut , ,40 Rahoituksen rahavirta C , ,43 RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) , ,70 Rahavarat tilikauden alussa , ,60 Rahavarat tilikauden lopussa , , , ,70 18 Kuva: Jussi Helimäki

19 Tuloslaskelma LIIKEVAIHTO Vuokrat , ,92 Käyttökorvaukset , ,04 Liikevaihto yhteensä , ,96 Muut kiinteistön tuotot , ,80 Rakennuttamistuotot , ,00 Muut kiinteistön tuotot yht , ,80 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot , ,98 Eläkekulut , ,59 Muut henkilöstökulut , ,15 Henkilöstökulut yht , ,72 POISTOT JA ARVONALENNUKSET Poistot , ,00 Poistot ja arvonalennukset yht , ,00 MUUT KULUT Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto , ,79 Käyttö ja huolto , ,91 Ulkoalueiden huolto , ,92 Siivous , ,05 Luottotappiot ja muut oikaisuerät , ,18 Oikaisuerät yht , ,18 Rakennuttamisen kulut , ,95 Muut kiinteistön kulut 0,00 3,62 Muut kiinteistön kulut yht , ,33 LIIKEVOITTO/-TAPPIO , ,34 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Muut korko- ja rahoitustuotot , ,70 Korkokulut ja muut rahoituskulut , ,85 Rahoitustuotot ja kulut yht , ,15 SATUNNAISERÄT Satunnaiset tuotot ,97 0,00 Satunnaist erät yhteensä ,97 0,00 VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,19 Poistoeron muutos , ,26 Vapaaehtoisen varausten muutos , ,58 Välittömät verot 0,00-99,78 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO 5 559, ,43 Lämmitys , ,87 Vesi ja jätevesi , ,35 Sähkö ja kaasu , ,20 Jätehuolto , ,74 Vahinkovakuutukset , ,85 Vuokrat , ,96 Kiinteistövero , ,57 Korjaukset , ,98 Muut kulut yht , ,19 19 Kuva: Jussi Helimäki

20 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,48 Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 316,03 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,51 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet , ,97 Liittymismaksut , ,05 Rakennukset ja rakennelmat , ,90 Koneet ja kalusto , ,32 Muut aineelliset hyödykkeet , ,36 Enn.maksut ja muut kesker.hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Osakkeet ja osuudet Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet omistusyhteysyrityksissä , , , , , , , ,06 Muut osakkeet ja osuudet , ,99 Käyttöoikeudet , ,64 Osakkeet ja osuudet yhteensä , ,22 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,08 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Saamiset kiinteistön tuot/lyhytaik , ,66 Muut saamiset , ,12 Siirtosaamiset , ,72 Saamiset yhteensä , ,50 Rahat ja pankkisaamiset , ,30 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,80 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,88 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma , ,57 Ylikurssirahasto , ,81 Arvonkorotusrahasto , ,32 Vararahasto , ,22 Sijoitetun vapaan pääoman rahasto , ,00 Edellisten tilik. voitto/tappio , ,46 Tilikauden voitto/tappio 5 559, ,43 Oma pääoma yhteensä , ,03 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero , ,26 kertynyt poistoero , ,26 asuintalovaraus , ,14 asuintalovaraus , ,58 asuintalovaraus ,00 vapaaehtoiset varaukset , ,72 Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteenä , ,98 VIERAS PÄÄOMA Lainat rahoituslaitoksilta , ,66 Valtiokonttori, vuosimaksulainat , ,10 Valtiokonttori (vanhat aravat) , ,60 Pitkäaikaisten lainojen lyh.osa , ,48 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä , ,88 Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot , ,96 Ostovelat, lyhytaikaiset , ,91 Muut velat , ,09 Siirtovelat , ,03 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,99 Vieras pääoma yhteensä , ,87 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,88 20 Kuva: Jussi Helimäki

21 Investoinnit, lainojen lyhennykset ja nostetut uudet lainat Investoinnit Lainojen lyhennykset Nostetut uudet lainat Lainojen keskikorko 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 21

22 Lainajakauma ,2 % 11,0 % 10,1 % Vanhat korkotukilainat Uudet korkotukilainat Yhtenäislainat Vanhat aravalainat Muut lainat 0,6 % 47,1 % Lainajakauma % 11.1 % 8.3 % Vanhat korkotukilainat Uudet korkotukilainat Yhtenäislainat Vanhat aravalainat Muut lainat 0.6 % 48.0 % 22

23 Espoonkruunun puhelinpalvelu: (09) maanantai keskiviikko klo 9 12, perjantai klo 8 12 Vuokravalvonnan puhelinpalvelu: (09) maanantai torstai klo 12 16, perjantai klo Perinnän puhelinpalvelu: (09) maanantai torstai klo 12 15, perjantai klo Espoonkruunu asiakaspalvelu: Upseerinkatu 3 B, toinen kerros maanantai keskiviikko klo 13 15, torstai klo 13 17, perjantai klo 8 12 Espoon kaupungin Asuntopalveluyksikkö (Vuokra-asuntohakemukset): (09) ja (09) Arkisin klo Kuva: Kristina Nyholm