Espoonkruunu Oy Vuosikertomus 2007

Transkriptio

1 Espoonkruunu Oy Vuosikertomus 2007

2 Espoonkruunu Oy kodikkaasti vuokralla Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus vuoteen Kiinteistöjen yhteistilojen siivous kilpailutettiin 4 Alalla pula koulutetusta työvoimasta jatkuu 4 Kiinteistöjen ikääntyminen ja huolimattomuus lisäävät kustannuksia 4 Sähkön konsernihankinnalla saatiin jopa viiden prosentin säästö 7 Espoonkruunulla on kiinteistökohtainen ympäristöohjelma 7 Espoon Kilon Nihtisiltaan valmistui kesällä uusi kiinteistö 7 Asumisneuvonta sai lisävoimaa 10 Palvelusta on edelleenkova kysyntää 10 Apua ja sopua arkeen Kotilo-projektin tuella 10 Ahjo uusi keskustelufoorumi 11 Toimintakertomus tilikaudelta Talous ja tunnusluvut 12 Palkat ja palkkiot 13 Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 14 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 14 Henkilöstö 14 Yrityksen ympäristövastuu 14 Hallinto 14 Tärkeät tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen 16 Ehdotus tuloksen käyttämisestä 17 Verksamhetsberättelse för räkenskapsperioden Ekonomi och nyckelta 18 Utvärdering av verksamhetens främsta risker och osäkerhet sfaktorer 19 Utvärdering av den kommande utvecklingen 19 Personal 19 Miljö 20 Väsentliga händelser erter räkenskapsperioden 20 Förslag till användning av resultet 21 2

3 Toimitusjohtajan katsaus vuoteen 2007 Kiitos myönteisestä palautteesta! Vuokra-asuntojen kysynnän kasvu jatkui vuonna Espoonkruunussa kehitys näkyi vaihtuvuuden pienenemisenä ja käyttöasteen kasvuna. Vuokra-asunnon hakijoiden määrä kasvoi jyrkästi ja ylitti Espoossa hakijan rajan. Vuosi oli Espoonkruunulle kaikin tavoin positiivinen. Budjetti toteutui suunnitellusti ja saavutimme tärkeimmän tavoitteemme, joka oli asiakastyytyväisyyden paraneminen. Asiakastyytyväisyystutkimus kertoo, että olemme onnistuneet aiempaa paremmin täyttämään asiakkaiden odotukset. Tutkimuksen mukaan asiakastyytyväisyys on parantanut edelliseen mittaukseen verrattuna. Edellisen kerran asiakastyytyväisyyttä tutkittiin ja mitattiin vuonna Vaikka tutkimus kertoo myönteisestä kehityksestä, panostamme jatkuvasti henkilökunnan osaamiseen, jotta pystymme jatkossa yhä paremmin täyttämään asiakkaiden vaatimukset. Positiivisesta kehityksestä kertoo myös imago- ja tunnettuustutkimus. Imago- ja tunnettuustutkimuksen mukaan Espoonkruunu tunnetaan alueella kilpailijoita paremmin. Yhtiön imagokin on kirkastunut edelliseen tutkimukseen verrattuna. Tutkimus tehtiin samoihin aikoihin asiakastyytyväisyystutkimuksen kanssa. Tutkimustulokset antavat hyvän pohjan toiminnan kehittämiseen. Toiminta on vakaalla ja pohjalla. Tutkimus vahvistaa, että valittu suunta on oikea. Tästä on hyvä jatkaa vahvistetun strategian mukaisesti. Omistajaohjauksen suuntaviivat selkenivät, kun Espoon kaupunki julkaisi konserniohjeen yhtiöiden hyvästä hallinnosta vuonna Valtion asuntopoliittiset linjaukset selkiytyivät. Valtioneuvoston asettama asuntopoliittinen työryhmä esitti vuoden lopulla toimenpideohjelman, joka painottui kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisedellytysten parantamiseen. Ohjelmaan sisältyi pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen aiesopimus. Sopimuksen tavoitteet asettavat kovan haasteen tonttituotannolle. Rakennusvalvonnan käytäntöjä tulisi myös muuttaa lupaprosessin nopeuttamiseksi. Vuokra-asunnon hakijoiden määrä on ollut edelleen kasvussa. Jo nyt näyttää siltä, että hallituksen asuntopoliittisen toimenpideohjelman tavoitteet eivät toteudu ainakaan vielä vuonna Tonttipula ja rahamarkkinoiden epävarmuus vaikuttavat vuokra-asuntotuotantoon. Inflaation nousu yli 3,5 prosenttiin nostaa aikaisempia vuosia enemmän rahoituskustannuksia ja sitä kautta vuokria. Valtioneuvoston päätös poistaa tulorajat myös kasvukeskusten aravaasunnoilta lisännee asunnonhakijamäärää entisestään. Espoon suosituimman vuokranantajan asema on saavutettu ahkeralla ja innostuneella työpanoksella, mistä parhaat kiitokset Espoonkruunu Oy:n sitoutuneelle ja ammattitaitoiselle henkilökunnalle. Haluan kiittää myös hallintoelimiä, yhteistyökumppaneita ja Espoon kaupungin virkamiehiä. Kiitos asukkaillemme, jotka viime kädessä ratkaisevat, miten olemme tehtävässämme onnistuneet! Esa Eichhorn 3

4 Kiinteistöjen yhteistilojen siivous kilpailutettiin Alalla pula koulutetusta työvoimasta jatkuu Kiinteistönhoidon kilpailuttamista jatkettiin kilpailuttamalla kiinteistöjen porras- ja muiden yhteistilojen siivous uusilla palvelu- ja tehtäväsisällöillä. Vuonna 2006 kilpailutettujen kiinteistöhuollon tarjoamat palvelut eivät ole kaikilta osin täyttäneet sopimuksen edellyttämää laatua. Espoonkruunun kanssa yhteistyössä toimivista huoltoyhtiöistä vain yksi selviytyi yhtiön :n näkökulmasta tyydyttävästi. Kiinteistöhuollon osalta tavoitteisiin pääsyä vaikeuttaa kova työvoimapula. Ammattitaitoisille talotekniikan ja energianhallinnan osaajille on kiinteistöhuollossa kysyntää. Kiinteistöhoidon palveluja tuottavat yritykset painivat vaihtuvuusongelmien parissa. Laadun ylläpitäminen edellyttää koulutuksen tuomaa osaamista ja työhön sitoutumista. Syksyllä 2007 sovitut palkankorotukset ovat jo lisänneet kiinteistöhoidon kustannuksia. Kiinteistöhuollon kustannuspaineita voimistaa alalle tehty kaksivuotinen sopimus. Palkankorotukset ja sopimuksien hinnantarkistus ovat jo johtaneet siihen, että SOL Palvelut Oy sanoi palvelusopimuksen irti, koska katsoi, ettei kykene suoriutumaan velvoitteistaan Espoonkruunun edellyttämällä tavalla. Vuoden 2008 kevään aikana kilpailutetaan Leppävaaran, Matinkylän ja Olarin kiinteistönhuolto. Espoonkruunussa huolto ja siivous hoidetaan ostopalvelujen avulla. Ostopalvelun ohella huollosta ja siivouksesta vastasi vuonna 2007 yksi työsopimussuhteessa oleva talonmies ja kolme työsopimussuhteista siivoojaa. Kiinteistöjen ikääntyminen ja huolimattomuus lisäävät kustannuksia Kunnossapitokustannukset ylittivät jälleen budjetoidun. Ennakoimattomien korjausten osuus jatkoi nousuaan. Asuntojen huolimaton käyttö, itse aiheutetut palot ja vesivuodot lisäävät turhaan korjauksia. Kun samanaikaisesti kiinteistöjen ikääntymisestä johtuvien elinkaarikorjausten ja ennakoimattomien korjaustenkin määrä nousi, kasvoi niihin käytetty rahoitus. Korjausten osuus hoitomenoista, aravavuokratalot 1,6 1,4 1,2 1,23 1,31 1,34 1,39 1,6 1 / m 2 / kk 0,8 0,6 0,4 0,

5 Hoitokulujen jakautuminen, kaikki yhteensä 4,20 /m 2 /kk 1,36 0,47 Henkil.- ja hallintok. Huolto yht. 0,66 Lämmitys Vesi ja jätevesi ,66 Sähkö Jätehuolto Vahinkovak. Vuokrat Kiinteistövero 0,20 0,08 0,44 Korjaukset 0,04 0,13 0,16 Hoitokulujen jakautuminen, tilinpäätös, kaikki yhteensä 32 % 11 % Henkil.- ja hallintok. Huolto yht. 16% Lämmitys Vesi ja jätevesi % Sähkö Jätehuolto Vahinkovak. Vuokrat Kiinteistövero 5 % 10 % Korjaukset 2 % 1 % 3 % 4 % 5

6 Rakennuskustannusten yleinen nousu vaikutti tähän omalta osaltaan. Nousua kuvaa rakennuskustannusindeksin 4,5 prosentin muutos vuoden aikana. Kustannuksista huolimatta kiinteistöjen ja asuntojen korjaaminen kannattaa. Asumisviihtyvyys paranee ja kiinteistö säilyttää arvonsa tai sen arvo nousee. Rakennusten lämmityksen osuus Suomen vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä on lähes kolmannes. Hiilidioksidi-päästöjen aiheuttama energiatehokkuuden vaatimus pakottaa energiankulutuksen pienentämiseen. Kiinteistön lämmön, sähkön ja veden kulutus aiheuttaa noin prosenttia ylläpitokustannuksista. Ilman järjestelmällistä kulutusseurantaa energiaa käyttäviin järjestelmiin pääsee helposti kehittymään vähitellen pahenevia, vaikeasti havaittavia vikoja, jotka lisäävät energiankulutusta ja ylläpitokustannuksia. Vuonna 2007 valmisteltu laki energiatodistuksesta astui voimaan Rakennuksen omistajan on hankittava energiatodistus silloin, kun rakennus tai sen osa otetaan käyttöön, myydään tai vuokrataan. Energiatodistuksessa ilmoitetaan se energiamäärä, joka tarvitaan rakennuksen tarkoitustaan vastaavaan käyttöön. Kaikissa rakennuksissa on oltava energiatodistus vuoden 2008 loppuun mennessä. Energiankulutuksen seuranta on lähtökohta tarkoituksenmukaiselle energiankäytölle. Lämmitysenergiankulutuksen normituksen tavoitteena on palvella rakennuksen energiankulutuksen seurantaa ja ohjata kohti energiatehokasta toimintaa. Lämpöenergian absoluuttinen kulutus on ollut merkittävästi aleneva. 6

7 Espoonkruunun asunnoissa energiaa ja vettä kulutetaan vähemmän kuin monissa muissa kiinteistöissä, vaikka energiasäästösopimuksen tavoitteita ei vielä ole täysin saavutettu. Energian ja veden kulutuksen osuus ylläpitokustannuksista on noin prosenttia. Sähkön konsernihankinnalla saatiin jopa viiden prosentin säästö Sähkönhankinta toteutettiin ensimmäisen kerran Espoon kaupungin konserni- hankintana eli niin sanottuna pörssikauppana. Vaikka sähkön pörssihinta olikin elokuussa ja syyskuussa 2007 huomattavan korkea, saavutettiin vuositasolla noin viiden prosentin kokonaissäästö verrattuna yleissähkötariffin tasoon. Sähkön kulutus pysyi edellisvuoden tasolla. Kulutus on vertailuarvoihin nähden kohtuullinen. Sähkö kallistuu myös tulevaisuudessa, joten kulutusta on syytä vähentää. Asuntokohtainen vedenmittaus vähentää veden kulutusta. Asuntokohtainen kulutuksenseuranta vähentää kulutusta keskimäärin jopa 14 prosenttia verrattuna kiinteistöihin, joissa on vain kiinteistökohtainen mittaus. Espoonkruunussa vettä on alettu arvostaa, mikä näkyy siinä, että veden kulutus on vähentynyt jo monta vuotta peräkkäin. Espoonkruunulla on kiinteistökohtainen ympäristöohjelma Espoonkruunu Oy on liittynyt asuinkiinteistöjen energiansäästösopimukseen (Aess). Sopimukseen liittyneet yhteisöt raportoivat kulutuksista ja säästötoimenpiteistä vuosittain. Sopimuksen tavoitteena on säästää energiaa vuoteen 2012 mennessä. Espoonkruunulla on yrityskohtainen ympäristöohjelma ja vuonna 2007 on laadittu malli kiinteistökohtaiselle ympäristöohjelmalle. Kiinteistökohtainen ympäristöohjelma painottaa eniten ympäristökuormitusta aiheuttavia tekijöitä: kulutusta ja jätekuormitusta. Kiinteistökohtaisen ohjelman malli pyritään viemään käytäntöön laatimalla kohdekohtaiset ohjelmat vuonna Ohjelmassa etsitään konkreettiset kohteet, joilla asioihin voidaan vaikuttaa kiinteistötasolla. Espoonkruunun kiinteistöjen veden, lämmön ja kiinteistösähkön kulutuksen seurantaa tehostetaan lisäämällä automaattista mittareiden luentaa. Kotitaloudet tuottavat noin 315 kiloa jätettä asukasta kohden vuodessa. Jokaisen yksittäisen asukkaan omat asumis- ja kulutustottumukset vaikuttavat jätteiden syntyyn. Jätteiden synnyn ehkäisyllä ja kierrätyksellä tuota määrää voi pienentää merkittävästi. Siihen on paljon mahdollisuuksia. Espoonkruunu pyrkii vaikuttamaan asenteisiin muun muassa ympäristöeksperttitoimintaan panostamalla. Jätehuoltoa tehostetaan. Espoonkruunu jäteastioiden määrää lisätään samanaikaisesti, kun jäteastioiden tyhjennysvälejä lyhennetään. Espoonkruunu kehittää jatkuvasti jätteiden ja jätekertymien seurantaa ja raportointia. Kiinteistöjen ympäristöeksperttien koulutusta on jatkettu. Jokaisessa kiinteistössä on mahdollista hakeutua asukaskokouksessa ympäristöekspertin tehtävään. Asuinkiinteistöissä voidaan keskitetysti vaikuttaa moniin ympäristöön liittyviin asioihin. Espoon Kilon Nihtisiltaan valmistui kesällä uusi kiinteistö Espoonkruunulla oli vuoden 2007 lopussa 262 kiinteistöä. Espoonkruunun asunnoissa asui lähes espoolaista. Vuoden 2007 aikana Espoonkruunulle valmistui yksi kiinteistö. Espoon Nihtisiltaan valmistui nelikerroksinen kerrostalo, jossa on 73 asuntoa. Yhtiö haluaa vastata pienten asuntojen kasvavaan kysyntään. Siksi Nihtisillan asunnot ovat pieniä kaksioita ja kolmioita. Espoonkruunu aloitti kahden kiinteistön rakennuttamisen. Espoon Peuramäenkujan rakennuttaminen alkoi maaliskuussa 2007 ja syyskuussa aloitettiin Espoon Lasilaaksossa Lasilaakso 2:n rakennuttaminen. Peuramäenkujalle valmistuu 80 asuntoa ja Lasilaaksoon 72 asuntoa. Kohteet valmistuvat vuoden 2008 aikana. 7

8 Aloitetut asunnot prosenttiosuuksina vuosina Yhden ja kahden hengen asuntojen prosenttiosuus 100% 5h+k 4h+k 3h+k 3h+kk 2h+k 2h+kk 1h+k 90% 80% 70% Lukumäärä 60% 50% 40% 30% 20% 10% Aloitetut asunnot vuosina h+k 4h+k 3h+k 3h+kk 2h+k 2h+kk 1h+k Lukumäärä

9 Asuntojen lukumäärä 2007 Arava 10-vuotisjatkoraj. Korkotuki Vapaarah Asuntojen, liiketilojen ja päiväkotien neliömäärät Liiketilat Päiväkodit Asunnot Asuntojen asukaspinta-ala 2007 Arava 10-vuotisjatkoraj. Korkotuki Vapaarah. 6222, , ,6 9

10 Asumisneuvonta sai lisävoimaa Palvelusta on edelleenkova kysyntää Asumisneuvonnan palvelujen kysyntä jatkui kovana. Asumisneuvonnan asiakastalouksien määrä väheni hieman edellisestä vuodesta. Vuonna 2006 asiakkaaksi pääsi 157 ruokakuntaa, vuonna 2007 uusia asiakasruokakuntia oli 150. Kaikkia apua haluavia ei vieläkään voitu ottaa asiakkaaksi. Asumisneuvonta siirtyi Espoonkruunuun ja neuvotteli 109 uutta maksusopimusta. Vanhatkin asiakkaat työllistivät asumisneuvontaa ja 32 vanhan asiakkaan kanssa tehtyjä sopimuksia tarkistettiin. Sopimukset tarkistetaan, kun ruokakunnan haetut etuudet tulevat maksuun, asiakas saa työtä tai maksuvara muuttuu halvempaan asuntoon muuton vuoksi. Vain kymmenessä tapauksessa todettiin, että edellytyksiä sopimuksen tekemiseen ja asumisen jatkamiseen ei löytynyt. Maksusopimuksista 21 sopimusta raukesi vuonna Vuonna 2006 rauenneita sopimuksia oli 32. Vuonna 2007 maksusopimusten yhteisarvo oli ,97 euroa. Vuonna 2006 sopimusten yhteisarvo oli euroa. Asumisneuvonnan maksusopimusten kautta Espoonkruunu sai perittyä vuokravelkoja euroa. Vuonna 2006 maksusopimusten kautta perittävää saatiin euroa. yhteistyö Kelan, Intrum Justitian, kaupungin asuntopalveluja edunvalvontayksiköiden, nuorten jälkihuollon työntekijöiden ja seurakuntien kanssa korostuu kun ratkaisuja ruokakunnan asumisen jatkamiseen etsitään. Apua ja sopua arkeen Kotilo-projektin tuella Suomen Pakolaisapu ry:n Kotilo-projekti jatkoi toimintaansa asukkaiden parissa. Suvelassa asukastila Olkkarin aukioloa lisättiin. Suvelassa työntekijät tukevat alueen asukkaiden arjessa pärjäämistä. Heiltä saa apua esimerkiksi viranomaisten kanssa asioimiseen samoihin kuin erilaisten hakemusten ja lomakkeiden täyttämiseen. Lähellä oleva apua madaltaa avun hakemisen kynnystä. Lähiapuun tukeudutaan myös silloin, kun tarvitaan opastusta tai neuvoa työnhakuun tai asumiseen. Lisäksi Kotilo järjesti retkiä ja monenlaista harrastustoimintaa. Toiminta on vetänyt niin suomalaisia kuin eri kielialueilta tulleita maahanmuuttajaperheitä. Ohjelmassa on Kaikkia asumisneuvojan asiakkaita uhkasi häätö. Erityisen merkittävää asumisen jatkamisen mahdollistaminen maksusopimuksen avulla oli niille 72 ruokakunnalle, joille käräjäoikeus oli jo tuominnut häädön. Toteutuneiden häätöjen määrä puolittui vuonna Häätöjen määrä jäi 120:een. Vuonna 2006 toteutui 211 häätöä. Euromääräisesti häätöön johtavat vuokravelat ovat pienentyneet perinnän tehostuttua sen jälkeen kun toiminta on siirretty Espoonkruunun omaksi toiminnaksi. Keskimääräinen vuokravelka Espoonkruunulle pieneni. Keskimääräinen vuokravelka asumisneuvojan asiakkaalla on ollut euroa vuonna Vuonna 2007 keskimääräinen velka oli euroa. Yhteistyöverkostojen luominen ja ylläpito on yksi tärkeimmistä edellytyksistä asumisneuvojan työn mahdollistamiseksi. Sosiaalityöntekijät ja velkaneuvonta ovat tärkeimmät yhteistyökumppanit mutta myös 10

11 Ahjo uusi keskustelufoorumi ollut muun muassa askartelua lapsille, ompeluryhmä naisille, suomenkielen tukiopetusta keskusteluryhmissä, läksyryhmiä koululaisille ja erilaisia keskusteluryhmiä. Pakolaisavun Kotilo projektin avulla on järjestetty pihaja talkootapahtumia sekä muun muassa kunnostettu talkoovoimin aitoja. Asukkaat voivat käyttää Olkkarissa tietokoneita ja lueskella sekä pelata pelejä tai vain viettää aikaa rupatellen. Yhteistyökumppaneina asukastilassa on toiminut mm. Pelastakaa Lapset ry ja seurakunta. Kotilo kehitti vuoden 2007 aikana myös työkaluja maahanmuuttajien koulutusta ja tiedottamista varten. Kuvallinen tiedottaminen pesuloihin ja saunatiloihin sekä roskistarrat auttavat saavuttamaan nekin asukkaat joilla lukutaito tai kielitaito on puutteellista. Lisäksi Kotilo käännätti asukastoimintaan liittyviä tekstejä eri kielille. Naapuruussovittelijoiden avulla Kotilo projekti on lisännyt ymmärrystä ja tietoa suomalaisesta asumiskulttuurista. Kotilo on osallistunut Espoonkruunun asukastilaisuuksien järjestämiseen ja tukenut asukastoimikuntien toimintaa taloissa, joissa asuu erityisen paljon maahanmuuttajia. Espoonkruunu on käyttänyt Kotilon kouluttamia naapuruussovittelijoita useissa naapuruusriitatilanteissa. Sovittelu on useimmiten johtanut pysyvään rauhaan naapurien kesken. Asukastoiminta toimi yhdeksän kiinteistöpiirin jaon mukaisesti ensimmäistä vuottaan. Ahjo aloitti toimintansa ja kokoontui vuoden 2007 aikana neljä kertaa. Ahjon tehtävänä on toimia asukkaiden ja yhtiön johtoryhmän keskustelufoorumina. Jokainen alueneuvosto valitsi oman asukasedustajansa keskuudestaan. Lisäksi Ahjon jäseniä ovat Espoonkruunu Oy:n johtoryhmän jäsenet. Asukaskoulutuksiin osallistui lähes 500 asukasta. Yhtiö järjesti asukkaille vuoden aikana 23 koulutustapahtumaa. Asukaskoulutuksiin osallistui 469 asukasta. Viihtyisä ympäristö toimivat yhteistilat tapahtuma keräsi suurimman yleisön. Tilaisuuteen osallistui 52 asukasta. Uutena tapahtuma järjestettiin asukasmessut. Asukasmessut järjestettiin kolme kertaa syksyn mittaan kolmessa eri kohteessa. Messuilla esiteltiin yhtiötä, yhteishallinnon tehtäviä ja asukastoimijoita. Sekä asukastoimijoita että Kotilon työntekijöitä oli avustamassa henkilökuntaa tilaisuuksien järjestämisessä. Tapahtumissa jaettiin myös tietoa paloturvallisuudesta havainnollisten esitysten avulla. Kotilo antaa monikulttuurisuuskoulutus myös Espoonkruunun henkilökunnalle. Koulutus Espoonkruunun henkilökunnalle suurimpien maahanmuuttajaryhmien kulttuuritaustoista on kasvattanut ymmärrystä ja poistanut väärinkäsityksiä kohtaamisissa maahanmuuttajien kanssa. Espoonkruunun edustaja on ollut mukana kehittämässä keinoja tuetun asumisen kehittämiseen ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa pyrkinyt löytämään keinoja asunnottomien asuttamiseen. Asiakkaille kerrotaan eri tavoin asumisesta ja osallistumisesta. Espoonkruunun asukaslehti Asukasviesti kertoo asumisesta Espoonkruunun asunnoissa. Lehden sivuilla käsitellään asumiseen liittyviä asioita myös yleisesti. Lehti ilmestyi viisi kertaa. Asiakkaat saivat myös Espoonkruunun Asukaskalenterin, jonka sivuilla annetaan tietoa hyvästä asumisesta pieninä tietoiskuina. Asukaskalenteri julkaistiin toista kertaa. 11

12 Espoonkruunu Oy Toimintakertomus tilikaudelta Talous ja tunnusluvut Espoonkruunu Oy on merkitty kaupparekisteriin Tilikaudella oli yhtiön toiminnan kahdeksas tilikausi. Espoonkruunu Oy on Espoon kaupungin 100 prosenttisesti omistama yhtiö. Yhtiön liikevaihto kasvoi 2,6 miljoonaa euroa eli kolme (3,0) prosenttia edellisestä tilikaudesta. Vuonna 2007 yhtiön liikevaihto oli 89,9 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma tilikauden päättyessä oli 846,9 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos Espoonkruunun avainluvut vuonna 2007 Luvut miljoonina euroina liikevaihto liikevoitto liikevoitto prosentteina tase omavaraisuusaste prosentteina henkilöstön määrä Koko yhtiön keskimääräiset kulutukset olivat seuraavat: veden kulutus 434 l/rm l/rm l/rm 3 -sähkön kulutus 5,10 kwh/ rm 3 5,20 kwh/ rm 3 5,10 kwh/ rm 3 -lämmön kulutus 46,8 kwh/ rm 3 46,30 kwh/ rm 3 46,50 kwh/ rm 3 Käyttöaste Käyttöaste prosentteina Vaihtuvuus prosentteina Tyhjät asunnot Hakijatilanne

13 toteutuu lähes budjetoidun mukaisena. Yhtiön talous on viimeiseltä kolmelta vuodelta kehittynyt alla olevan taulukon mukaisesti. Yhtiön likviditeettitilanne on pysynyt vakaana. Rakennusprojektien rakennusaikaisten korkokustannusten alentamiseksi on käytetty yhtiön kassavirtaa kuten aikaisempinakin vuosina. Vuokrasaatavat ovat edelleen suuret. Vuokrasaatavien määrä on kuitenkin saatu vähenemään euroa tilikauden aikana. Vuoden lopussa yhtiöllä oli 2,6 miljoonaa euroa vuokrasaatavia. Luottotappioita tilikaudella oli kirjattu euroa, mikä on 0,8 prosenttia liikevaihdosta. Vuokrasaatavat ovat 2,6 prosenttia liikevaihdosta. Vuokrasaatavien osuus liikevaihdosta on pienentynyt 0,6 prosenttiyksikköä. Perintä siirtyi yhtiön omana työnä tehtäväksi touko elokuun aikana. Perinnän siirtämisen uskotaan tuottavan tulosta saatavien pienentämisessä. Asuntojen käyttöaste ajalta oli 99,07 prosenttia. Asuntojen käyttöaste oli 0,07 prosenttiyksikköä budjetoitua suurempi. Tilikauden päättyessä yhtiöllä oli 84 tyhjää asuntoa. Käyttöasteen ja tyhjien asuntojen määrän kehitys näkyy alla olevasta taulukosta. Hakijoiden määrä ei tilikauden aikana pysyi suunnilleen samana. Pienistä asunnoista on edelleen kovin kysyntä. Kysyntään vastatakseen Espoonkruunu jatkaa uudistuotantonsa painottamista pienasuntoihin. Aloitettavat asunnot ovat keskimäärin 50 neliömetrin kokoisia. Tilikauden tulos on miljoonaa euroa. Tilikaudelle kirjattiin suunnitelman ylittäviä poistoja 2,944 miljoonaa euroa ja tehtyiin asuintalovaraus, jonka suuruus on 1,222 tuhatta euroa. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 2,1 miljoonaa euroa. Palkat ja palkkiot

14 Tilikaudella kirjattu fuusiovoitto, oli vuonna 2007 kirjattu virheellisesti. Oikaisu on kirjattu tilikaudella 2007 pienentämään yhtiön vapaata omaa pääomaa euroa. Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Merkittävin riski yhtiön toiminnalle on korkotason muutos. Yhtiöllä oli lainoja tilikauden päättyessä yhteensä 697 miljoonaa euroa. Riskiä korkotason muutoksesta on ennakoitu aikaisempien vuosien tapaan vuokranmäärityksen yhteydessä. Vuokratason vakaana pitäminen kalenterivuoden aikana on mahdollisista koronnousuista huolimatta olemassa olevan rahoituspuskurin avulla, jolla turvataan mahdollinen yhden (1) prosenttiyksikön koronnousun vaikutus. Lainasalkkuun sisältyvien riskien kartoittamiseksi ja niiden minimoimiseksi teetettiin tilikauden aikana rahoitusasemaanalyysi Kuntarahoitus Oy:llä. Rahoitusasema-analyysissä todettiin lainoihin liittyvien riskien olevan vähäiset ja suositeltiin menetelmiä tilanteen jatkuvaan seurantaan. Kiinteäkorkoisia lainoja yhtiöllä oli tilikauden päättyessä 16,6 prosenttia lainakannasta. Valtiokonttorilta olevien indeksisidonnaisten lainojen osuus koko lainakannasta oli 48,0 prosenttia. Lainojen keskikorko tilikaudella 2007 oli 3,77 prosenttia. Vuonna 2006 lainojen keskikorko oli 3.24 prosenttia. Kiinteäkorkoisia lainoja on käytetty yhtenä vakautta luovana keinona korkoriskin hallintaan. Korkoriskien hallinta on ollut kuluneen vuoden aikana hyvin haasteellista epävakaiden korkomarkkinoiden ja subprime kriisin johdosta. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Liikevaihdon odotetaan kasvavan noin 6,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuokriin kohdistuneet korotuspaineet toteutuivat vuokrien nousuna vuoden 2008 talousarviossa. Aikaisempina vuosina vuokrien korotuspaineita on hillitty kertyneillä ylijäämillä, mutta vuodelle 2008 ei niitä enää ollut merkittävästi käytettävissä. Henkilöstö Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 72 henkilöä. Henkilökunnan määrä kasvoi kolmella. Rakennuttamisesta aiheutuvat palkat ja palkkiot kohdistetaan rakennuskohteiden hankintahintaan, joten kirjanpidossa näkyvät palkat ja palkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin kokonaisuudessa maksetut palkat ja palkkiot. Espoonkruunun työsuojelutoimikunta on kokoontunut tilikauden aikana kolme kertaa. Työsuojelupäällikkönä on toiminut Katri Tattari ja työsuojeluvaltuutettuna Kimmo Heinonen. Varatyösuojeluvaltuutettuna on toiminut Jarkko Salejärvi. Espoonkruunun tasa-arvosuunnitelma päivitettiin tilikauden aikana. Merkittävä osa edellisen tasa-arvosuunnitelman tavoitteista oli toteutunut. Keväällä 2007 järjestettiin ilmapiirikysely, jonka pohjalta on perustettu projektiryhmä kehittämään työilmapiiriä. Lisäksi tilikauden aikana järjestettiin kaksi työhyvinvointipäivää. Yrityksen ympäristövastuu Yhtiö jatkaa asukkaille annettavaa energian säästöön ja kierrätykseen liittyvää koulutusta. Kiinteistökohtaisesti on koulutettu asukkaita energiaeksperttitoimintaan. Lisäksi laadittiin pohja vuoden 2008 aikana käyttöön otettaville kiinteistökohtaisille ympäristösuunnitelmille. Samalla aloitettiin tietojen keruu ympäristösuunnitelmia varten. Hallinto Yhtiön varsinainen yhtiökokous pidettiin ja ylimääräinen yhtiökokous Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävien asioiden lisäksi peruttiin ylimääräisen yhtiökokouksen tekemä päätös vararahastosta. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa Tuija Kalpalan varajäseneksi Satu Tuomikorven tilalle valittiin Herttaliisa Tuure. Yhtiön hallitus kokoontui tilikauden aikana yhdeksän kertaa. Hallituksen 12 jäsenestä viisi jäsentä varajäsenineen on valittu asukkaiden nimeämistä ehdokkaista. Yhtiön hallintoneuvosto kokoontui tilikauden aikana kolme kertaa. Hallintoneuvostoon kuuluu 25 jäsentä, joista 12 jäsentä on valittu yhtiön asukkaiden nimeämistä ehdokkaista. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Jouni Mykkänen ja varapuheenjohtajana Johannes Niska-Virta. Muut hallituksen jäsenet ovat olleet Mika Airinen, Tuija Kalpala, Kari Karjalainen, Atte Leino, Satu Linden, Ulla Päivärinta, Seppo Savolainen, Birgitta Sjölund ja Eero Teppola sekä ajalla 14

15 Kirsi Viitala ja alkaen Hannele Kerola. Hallituksen varajäseninä ovat toimineet Seppo Salovaara, Olli Puromies, Satu Tuomikorpi, Herttaliisa Tuure, Anneli Rönnberg, Juhani Parisaari, Varol Abdrahim, Maria Oesch-Feldt, Jarmo Ahokas, Pirkko Saarnio, Mauri Sauvola, Anna-Liisa Kivinen ja Yrjö Lyytinen. Hallintoneuvoston puheenjohtajana on toiminut Jaakko Mauriala, ensimmäisenä varapuheenjohtajana ajalla Yrjö Rossi ja Liisa Haverinen ja toisena varapuheenjohtajana Timo Tilli. Muut hallintoneuvoston jäsenet ovat olleet Ensio Hakkarainen, Sinikka Hyväkkä, Pasi Ojaniemi, Tuula Taipale, Pirkko Kuusela, Ulla Saloranta, Kaj Järvisalo, Helena Paimela, Monica Björkman, Jouko Pirttimäki, Mia Jokinen,Lauri Taipale, Sakari Sarmiola, Maria Nordenswan, Anu Heinänen, Kirsi Niskanen, Harry Jäntti, Inkeri Koponen, Veli Räty, Margit Nurminen, Tuija Savolainen ja Pentti Hämäläinen. Yhtiön tilintarkastajina ovat toimineet Tuokko Tilintarkastus Oy, KHT-yhteisö, vastuullisena tilintarkastajana Timo Tuokko, KHT sekä Tilintarkastusrengas Oy, vastuullisena tarkastajana Osmo Immonen KHT. Yhtiön toimitusjohtajana toimii varatuomari Esa Eichhorn. Yhtiön johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi, rakennuttaminen, varatoimitusjohtaja Markku Taponen, kiinteistöjen ylläpito; hallintojohtaja Katri Tattari, taloushallinto ja henkilöstö; asiakaspalvelupäällikkö Risto Konttinen vuokraus; hallintopäällikkö Merja Korvala, asukasdemokratia ja asumisneuvonta sekä viestintäpäällikkö Laura Castrén, viestintä. 15

16 Tärkeät tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Kaupunginvaltuuston talousarviossa tekemä päätös vuoden 2008 tuotantotavoitteen korottamisesta 200 asunnosta 300 asuntoon keskimäärin vuosittaiselle suunnittelukaudelle aiheutti yllätyksen. Investointiohjelmassa oli varauduttu 225 asunnon aloitukseen. Uuden tavoitteen edellyttämiä tontteja ei ole varattuna. Vuonna 2008 suunniteltu 225 asunnon aloitus toteutuu todennäköisesti vain 160 asunnon osalta. Yhden kohteen osalta aloitus on epävarmaa, mikä johtuu kunnallisteknisessä valmiudessa olevista puutteista. Samoista syistä ainakin yhden kohteen aloitus viivästyy. Näistä syistä kohteiden valmistumiset uhkaavat kasaantua eikä tavoitteena olevaan tasaiseen uusien asuntojen tarjontaan vuonna 2009 päästä. Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät pääkaupunkiseutua koskeva aiesopimus saattaa tulevina vuosina asettaa lisätavoitteita Espoonkruunulle. Erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen osoitettu avustus helpottaa näiden kohteiden tuotantoa. Yhtiön hallitus päätti kokouksessaan ottaa käyttöön etukortin yhtiön asukkaille. Eri yritysten kanssa neuvotellaan asiakasedusta, jotka Espoonkruunun asukkaat saavat etukorttia vastaan. Kortti otetaan käyttöön vuoden 2008 aikana. Lisäksi hallitus päätti ottaa käyttöön asukkaiden palkitsemisjärjestelmän, jossa palkitaan hyvästä asumisesta. Järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2009 alusta. Hallitus hyväksyi myös yhtiön viestintästrategian. Ylärivi vasemmalta: Esa Eicchorn Katri Tattari Laura Castrèn Alarivi vasemmalta: Risto Konttinen Merja Korvala Markku Taponen 16

17 Ehdotus tuloksen käyttämisestä Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja tilikauden tulos ,43 kirjataan tilille voitto/tappio edellisiltä tilikausilta. Edellä oleva tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Espoossa Jouni Mykkänen, puheenjohtaja Johannes Niska-Virta, varapuheenjohtaja Mika Airinen Herttaliisa Tuure Jarmo Ahokas Hannele Kerola Atte Leino Satu Linden Ulla Päivärinta Seppo Savolainen Birgitta Sjölund Eero Teppola Esa Eichhorn, toimitusjohtaja Espoossa Tuokko Tilintarkastus Oy, Timo Tuokko Tilintarkastusrengas Oy, Osmo Immonen 17

18 Verksamhetsberättelse för räkenskapsperioden Esbokronan Ab infördes i handelsregistret Räkenskapsperioden var den åttonde i bolagets verksamhet. Esbokronan Ab ägs till 100 procent av Esbo stad. Ekonomi och nyckelta Bolagets omsättning ökade med 2,6 miljoner euro, dvs. 3,0 procent jämfört med föregående räkenskapsperiod och uppgick till 89,9 miljoner euro. Balansräkningens slutsumma vid räkenskapsperiodens slut var 846,9 miljoner euro. Räkenskapsperiodens resultat utfaller nästan enligt det budgeterade. Bolagets ekonomi har under de tre senaste åren utvecklats enligt tabellen nedan. Bolagets likviditetssituation har förblivit stabil. För att få ner räntekostnaderna för pågående byggprojekt har bolaget använt sitt kassaflöde liksom tidigare år. Nivån på hyresfordringar är fortsättningsvis hög, men deras belopp har sjunkit med euro under räkenskapsperioden och är nu 2,6 miljoner euro. Som kreditförlust bokförs under räkenskapsperioden euro, dvs. 0,8 procent av omsättningen. Hyresfordringarna utgör 2,6 procent av omsättningen. Hyresfordringarnas andel av omsättningen har minskat med 0,6 procentenheter. Indrivningen har överförts till Esbokronan under maj-augusti och det antas leda till resultat i fråga om att reducera fordringarna Bostädernas användningsgrad var 99,07, dvs. 0,07 procentenheter mer än budgeterat. Vid räkenskapsperiodens slut hade Esbokronan 84 tomma bostäder. Utvecklingen av användningsgraden och antalet tomma bostäder visas i tabellen nedan. Talen i miljoner euro omsättning affärsvinst affärsvinst % balans soliditet % Användningsgrad % 99,1 98,6 99,6 omsättning % 15,74 18,1 15,9 tomma bostäder ansökarsituation

19 Ansökarsituationen har under räkenskapsperioden förblivit relativt stabil. Efterfrågan är fortfarande störst på små bostäder och för att svara på efterfrågan fortsätter Esbokronan att i nybyggnationen fokusera på små bostäder. Storleken på nya bostäder är i snitt 50 m 2. 7 var 3,77 procent. År 2006 var lånens medelränta 3,24 procent. Lån med fast ränta har använts för att öka stabiliteten vid hanteringen av ränterisken. Hanteringen av ränterisken har under det gångna året varit en ytterst krävande uppgift på grund av den instabila räntemarknaden och subprime-krisen. Räkenskapsperiodens resultat är -2,093 miljoner euro. Under räkenskapsperioden upptogs 2,944 miljoner euro som avskrivning som överskrider planen samt gjordes en bostadsreservering på euro. Resultat före bokslutsöverföringar var 2,1 miljoner euro. Den fusionsvinst som bokfördes under räkenskapsperioden visade sig under räkenskapsperiodens 2007 vara felaktigt bokförd. Korrigeringen bokförs under räkenskapsperioden 2007 som en minskning av bolagets fria egna kapital med euro. Utvärdering av verksamhetens främsta risker och osäkerhet sfaktorer Den främsta risken i bolagets verksamhet är en ändring av räntenivån. Bolaget hade vid räkenskapsperiodens slut lån på totalt 697 miljoner euro. Risken med en ändring av räntenivån hade i likhet med tidigare år föregripits i samband med bestämningen av hyrorna. Hyresnivån kan under kalenderåret hållas stabil trots eventuella räntehöjningar med hjälp av den existerande finansieringsbufferten genom vilken vi tryggar effekten av en eventuell höjning av räntan på en procentenhet. För kartläggning och minimering av de risker som ingår i låneportföljen gav bolaget under räkenskapsperioden i uppdrag åt Kuntarahoitus Oy att utföra en analys av Esbokronans finansieringsställning. Enligt analysen är de lånerelaterade riskerna små och Esbokronan fick rekommendationer om fortlöpande uppföljning av situationen. Bolagets lån med fast ränta utgjorde vid räkenskapsperiodens slut 16,6 procent av lånestocken. De indexbundna lånen från Statskontoret utgjorde 48,0 procent av hela lånestocken. Lånens medelränta under räkenskapsperioden 200 Utvärdering av den kommande utvecklingen Omsättningen väntas öka med ca 6,8 procent jämfört med föregående år. Trycket att höja hyrorna utföll som hyresstegringar i 2008 års budget. Tidigare år har trycket att höja hyrorna motverkats med influtet överskott, men 2008 stod sådant inte längre till buds i betydande utsträckning. Personal Bolaget hade under räkenskapsperioden i genomsnitt 72 anställda vilket innebär en ökning på tre personer. Utbetalda löner och arvoden har utvecklats enligt följande Löner och arvoden Löner och arvoden som hänför sig till bygguppdrag allokeras till byggobjektens anskaffningspris vilket innebär att nivån på de löner och arvoden som syns i bokföringen är lägre än faktiskt utbetalda löner och arvoden. Esbokronans arbetarskyddskommitté sammanträdde tre gånger under räkenskapsperioden. Arbetarskyddschef var Katri Tattari och arbetarskyddsfullmäktig Kimmo Heinonen. Vice arbetarskyddsfullmäktige var Jarkko Salejärvi. Esbokronans jämlikhetsplan uppdaterades under räkenskapsperioden. En betydande del av målen för den föregående jämlikhetsplanen hade genomförts. Våren

20 ordnades en klimatenkät utifrån vilken en projektgrupp tillsattes för att utveckla arbetsklimatet. Dessutom ordnades under räkenskapsperioden två rekreationsdagar. Miljö Utbildningen i energibesparing och återvinning för invånarna fortsatte. Fastighetsvis utbildades invånare för energiexpertverksamhet. Dessutom lades grunden för fastighetsvisa miljöplaner som tas i bruk 2008 och datainsamling för planerna inleddes. Förvaltning Bolagets ordinarie bolagsstämma hölls den 12 april 2007 och en extra bolagsstämma den 15 oktober Utöver de ärenden som behandlas på den ordinarie bolagsstämman återtogs ett beslut om reservfond som fattats på den extra bolagsstämman den 7 februari På den extra bolagsstämman valdes Herttaliisa Tuure till ersättare för Tuija Kalpala i stället för Satu Tuomikorpi. Bolagets styrelse sammanträdde under räkenskapsperioden nio gånger. Av styrelsens 12 medlemmar har fem medlemmar med ersättare valts bland kandidater som utnämnts av invånarna. Bolagets förvaltningsråd sammanträdde under räkenskapsperioden tre gånger. Till förvaltningsrådet hör 25 medlemmar av vilka 12 medlemmar har valts bland kandidater som utnämnts av invånarna. Styrelsens ordförande var Jouni Mykkänen och vice ordförande Johannes Niska-Virta. De övriga styrelsemedlemmarna var Mika Airinen, Tuija Kalpala, Kari Karjalainen, Atte Leino, Satu Linden, Ulla Päivärinta, Seppo Savolainen, Birgitta Sjölund och Eero Teppola samt under tiden Kirsi Viitala och från den 12 april 2007 Hannele Kerola. Ersättare i styrelsen var Seppo Salovaara, Olli Puromies, Satu Tuomikorpi, Herttaliisa Tuure, Anneli Rönnberg, Juhani Parisaari, Varol Abdrahim, Maria Oesch-Feldt, Jarmo Ahokas, Pirkko Saarnio, Mauri Sauvola, Anna-Liisa Kivinen och Yrjö Lyytinen. Förvaltningsrådets ordförande var Jaakko Mauriala, I vice ordförande under tiden Yrjö Rossi och Liisa Haverinen och II vice ordförande Timo Tilli. Övriga medlemmar i förvaltningsrådet var Ensio Hakkarainen, Sinikka Hyväkkä, Pasi Ojaniemi, Tuula Taipale, Pirkko Kuusela, Ulla Saloranta, Kaj Järvisalo, Helena Paimela, Monica Björkman, Jouko Pirttimäki, Mia Jokinen, Lauri Taipale, Sakari Sarmiola, Maria Nordenswan, Anu Heinänen, Kirsi Niskanen, Harry Jäntti, Inkeri Koponen, Veli Räty, Margit Nurminen, Tuija Savolainen och Pentti Hämäläinen. Bolagets revisorer var Tuokko Tilintarkastus Oy, CGRsammanslutning, ansvarig revisor Timo Tuokko, CGR samt Tilintarkastusrengas Oy, ansvarig revisor Osmo Immonen CGR. Bolagets verkställande direktör var vice häradshövding Esa Eichhorn. Till bolagets ledningsgrupp hörde verkställande direktör Esa Eichhorn, byggnadsuppdrag, vice verkställande direktör Markku Taponen, fastighetsunderhåll; förvaltningsdirektör Katri Tattari, ekonomiförvaltning och personal; kundtjänstchef Risto Konttinen, uthyrning; förvaltningschef Merja Korvala, invånardemokrati och boenderådgivning samt informationschef Laura Castrén, information. Väsentliga händelser erter räkenskapsperioden Stadsfullmäktiges budgetbeslut den 3 december 2007 om att produktionsmålet 2008 höjs från 200 till 300 bostäder i genomsnitt under den årliga planperioden innebar en överraskning. Investeringsprogrammet var avpassat för byggstart för 225 bostäder. Det finns inte så många reserverade tomter som det nya målet förutsätter. Den för 2008 planerade byggstarten för 225 bostäder genomförs sannolikt bara i fråga om 160 bostäder. I fråga om ett objekt är inledningen osäker på grund av brister i den kommunaltekniska beredskapen. Av samma orsak fördröjs inledningen av åtminstone ett objekt. På grund av dessa orsaker hotar det att bli en anhopning av färdigställda byggen och målet med ett jämnt utbud på nya bostäder uppnås inte Styrelsens bostadspolitiska program jämte intentionsavtal för huvudstadsregionen kan under de kommande åren medföra utökade målsättningar för Esbokronan. 20