Lausunto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Lausunto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista 14/ /2016 KHALL 39 Tekninen johtaja Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointien pääta voit tee na on tarkistaa aluevalikoima, arvoluokka sekä rajaukset vas taamaan uudistuneita toteuttamis- ja ohjausjärjestelmiä. Inventoinneissa kes kity tään maaseudun kulttuurimaisemiin, erityisesti viljelymaisemiin, niihin liit ty vään asutukseen, vanhaan tiestöön, kulttuuriperintöön sekä mah dol lises ti jonkin muun alkutuotantoon liittyvän elinkeinon synnyttämiin mai semiin. Keskeistä ovat perinteisessä asussa säilyneet, elinvoimaiset, luon noltaan ja kulttuuriperinnöltään monipuoliset alueet. Lapin tunturialueiden luon to- ja kulttuuriarvojen säilyttäminen edellyttää valtakunnallisten alueiden käyt tö ta voit tei den mukaan erityispiirteiden tunnistamista sekä alu eenkäy tön sovittamista yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kes toky vyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on ylei ses ti nähtävillä välisenä aikana. Maisema-alueiden päivi tys in ven toin nin on tarkoitus korvata vuonna 1995 valtioneuvoston pe ri aate pää tök sel lä vahvistettu valtakunnallisesti arvokkaiden mai se ma-aluei den inventointi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamana val takun nal li se na inventointina. MRL 22 :n 2 momentin mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kos ke vat asioita, joilla on aluerakenteen, alueiden käytön tai liikenne- ja ener gia ver kon kannalta maakunnallista laajempi merkitys: asioita, joilla on merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön; tai asioi ta joilla on valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kes tävyy teen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ym pä ris tö hait to jen välttämiseen. Hallituksen esityksessä (HE 101/1998) on todettu, että kansallisen luon nonpe rin nön turvaamiseksi on tärkeimmät luonnonsuojeluohjelmat jo laadittu. Esi tyk sen mukaan sellaisten luonnonarvojen turvaaminen, joita luon non suoje lu oh jel mis sa ei ole käsitelty, saattaa olla perusteltua hoitaa kaa voi tuk sen keinoin. Merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- ja luon non pe rin töön voi kohdistua myös kansallismaisemiin, valtakunnallisesti merkittäviin mai sema ko ko nai suuk siin ja valtakunnallisesti tärkeisiin kult tuu ri ym pä ris töi hin. Myös muinaisjäännökset saattavat kuulua tässä tarkoitettuun kult tuu ri pe rintöön. Edelleen on todettu, että myös alueeltaan suppeissa kohteissa saat ta vat mm. rakennushistorialliset tai rakennustaiteelliset arvot taikka his to rial liseen tapahtumaan, perinteeseen tai kehityskulkuun liittyvät nä kö koh dat

2 korostaa valtakunnallista merkittävyyttä. Hallituksen esityksessä on erikseen käsitelty valtakunnallisten aluei den käyttö ta voit tei den ja luonnonsuojelulain maisema-alueita koskevien säännösten suh det ta. Tältä osin on todettu, että valtakunnallisista maisemansuojelun tavoit teis ta saattaa olla perusteltua päättää luonnonsuojelulain sijasta val takun nal lis ten alueidenkäyttötavoitteiden muodossa ja toteuttaa ne alueiden käy tön suunnittelun keinoin. Maisemansuojelun tavoitteisiin on katsottu usein liittyvän sellaista erilaisten tarpeiden sovittamista, joka luontevasti sovel tuu kaavoituksessa ratkaistavaksi. MRL 24 :n mukaan valtion viranomaisen tulee toiminnassaan ottaa huomi oon val ta kun nal li set alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden to teut ta mis ta ja arvioida toi men pi teen sä vaikutuksia aluerakenteen ja alueidenkäytön kan nal ta. Maa kun nan suunnittelussa (maakuntakaava) ja muussa alueiden käy tön suunnittelussa on huo leh dit ta va valtakunnallisten aluei den käyt tö tavoit tei den huomioon ottamisesta si ten, että edistetään niiden toteuttamista. MRL 28 :n mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset aluei den käyt tö ta voit teet otettava huomioon.. MRL 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huo mi oon siten kuin siitä edellä säädetään. MRL 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeus vai kut tei nen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä sää detään. Edellä kerrotun perusteella valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet oh jaavat merkittävästi myös kunnallista maankäytönsuunnittelua. Nähtävillä oleva Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on luon non suo je lu la kia kevyempi ja joustavampi suojelun väline, koska mai semaan on katsottu usein liittyvän sellaista erilaisten tarpeiden sovittamista, jo ka luontevasti soveltuu kaavoituksessa ratkaistavaksi. Kunnallisista kaavoista tehtyjen valitusten ratkaisuihin valtakunnallisilla aluei den käyt tö ta voit teil la on useasti ollut ratkaiseva merkitys (KHO t.2387, KHO T145). Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi ei sisäl lä kokonaistarkastelua erilaisten suojelualueiden kerroksisuudesta eikä alu een kokonaissuojelun tasosta. Nyt esitetyt alueet Inarin kunnassa täy dentä vät tavoitteellisen kokonaissuojelun määrää ja laajuutta. Kartta ko ko naissuo je lun tasosta ja määrästä ohessa. Kaunispään tunturimaisemat (ohessa) Esitetty maisemansuojelualuerajaus rajoittuu idästä UK-kansallispuistoon,

3 poh joi ses sa ja lännessä metsätalousalueeseen ja etelässä Saariselän mat kailu alu ee seen siten, että ehdotettu maisemansuojelualue ulottuu pitkälle raken net tuun ympäristöön. Maakuntakaavassa Saariselän matkailualue (RM) si säl tää Kaunispään huipun ja laskettelukeskuksen kokonaisuudessaan. Kaunis pääl tä avautuva kaukomaisema on matkailullisesti merkittävä. Lä hi maise ma on pääosin rakennettu sisältäen lomarakennuksia ja las ket te lu kes kuksen rakenteita. lä Kaunispään maisema-alueella aluerakenteen, alueiden käytön tai liiken ne- ja energiaverkon kannalta maakunnallista laajempi merkitys: asioita, joilla on merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- ja luon non pe rintöön; tai asioita joilla on valtakunnallisesti merkittävä vaikutus eko lo gi seen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ym pä ris töhait to jen välttämiseen. MRL 22 :n perusteella voidaan arvioida, että Saariselän rakennetulla ympä ris töl lä ja laskettelualueen rakenteilla ei ole MRL 22 :n tarkoittamaa mer ki tys tä. MRL 22 :n tarkoittamaa merkitystä saattaa olla kau ko mai semal la, joka avautuu Kaunispään huipulta. Edellä kerrotun perusteella eh dote tun maisemansuojelualueen rajausta tulisi muuttaa siten, että maa kun takaa vas sa matkailupalvelualueeksi (RM) merkitty alue rajataan ehdotetun mai se man suo je lu alu een ulkopuolelle. Kartta ohessa. Inarijärven ja Juutuanjoen maisemat (ohessa) tär keäk si alueeksi (ma 5928) on merkitty Nukkumajoen alue. Otsamon, Juutuan jo en ja Nukkumapään alue on merkitty maakuntakaavassa mer kin näl lä (MU-1; Metsätalous- ja poronhoitovaltainen alue, jolla on erityistä ul koi lun ohjaamistarvetta). Inarijärvelle Juutuanvuonoon ei ole osoitettu eri tyis tä merkintää (M-1; Metsätalous- ja poronhoitovaltainen alue). Yk sit täi set kulttuurihistorialliset kohteet on merkitty pistemäisenä kohteina. MRL 22 :n perusteella voidaan arvioida, että Juutuanvuonon ran ta mai semal la ja rakennetulla ympäristöllä ei ole MRL 22 :n tarkoittamaa mer ki tystä. MRL 22 :n tarkoittamaa merkitystä saattaa olla Otsamon, Juu tuan jo en, Nukkumajoen laakson alueilla. Juutuanvuonon alue edus taa normaalia ky lämäi sen asutusalueen järvinäkymää.

4 Maisema-alue tulisi rajata maakuntakaavan MU-1 rajauksen mukaiseksi. Yk sit täi set kohteet kuten pielpajärven kirkon pihapiiri tulee rajata suppeana eril li se nä alueena. Kartta ohessa. Ukonjärven ja Myössäjärven maisemat (ohessa) Maakuntakaavassa alue on merkitty Kulttuuriympäristön ja maiseman vaa limi sen kannalta tärkeäksi alueeksi (Ma 5965). Lisäksi alue merkitty mer kinnäl lä mv; Matkailun vetovoima-alue, matkailun ja virkistyksen ke hit tä mi sen kohdealue. Lisäksi alueen länsiosa merkitty merkinnällä M-1; Met sä ta lousja poronhoitovaltainen alue ja alueen itäosa sisältyy Suojelualueeseen 3025 (Inarijärvi). Alueen itäosa sisältyy osittain myös Natura-alueeseen ja ran tojen suo je lu oh jel man alueeseen. Pohjoisosasta alue sisältyy merkinnällä MU-1; Metsätalous- ja poronhoitovaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun oh jaa mis tar vet ta). Vireillä olevassa Inarijärven yleiskaavassa Ukonjärven pohjoispäähän sekä Myös sä jär ven alueelle on suunniteltu matkailupalvelualueita. lä Ukonjärven ja Myössäjärven maisema-alueella aluerakenteen, aluei den käytön tai liikenne- ja energiaverkon kannalta maakunnallista laa jem pi merkitys: asioita, joilla on merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- ja MRL 22 :n perusteella voidaan arvioida, että Ukonjärven rakennetulla ympä ris töl lä ja Rahajärvenkaidan metsätalousalueella ei ole MRL 22 :n tarkoit ta maa merkitystä. MRL 22 :n tarkoittamaa merkitystä saattaa olla kauko mai se mal la, joka avautuu valtatie neljältä Ukonjärven ylitse. Maiseman arvottamisessa tulee arvioida, onko maisema koko ehdotetulla alu eel la sellainen, että se täyttää MRL 22 :n vaatimukset, eikä riitä, että yksit täi set kohteet suojellaan rajatuilla aluemäärityksillä. Ehdotetusta maisema-alueesta merkittävin osa on valtatie neljältä avautuva jär vi mai se ma, joka jo nykyisellään kuuluu Natura-alueeseen ja ran to jen suoje lu oh jel man alueeseen. Ukonjärven länsirinteen maisemallinen merkittävyys korostuu lähinnä Ukon jär ven eteläpään asutukselle, mutta maisemalla tuskin on MRL 22 :n edel lyt tä mää valtakunnallista merkitystä toisin kuin Ukonjärven län si ran nalta itään avautuvalla matkailumaisemalla saattaa olla. Perustelutekstissä mainitut yksittäiset kohteet sijoittuvat Myössäjärven alueel le sekä Ukonjärven itäpuolelle. Edellä kerrotun perusteella Ukonjärven eteläpuolen rakennetut alueet ja länsi puo len metsätalousmaa tulee jättää maisemarajauksen ulkopuolelle.

5 Paatsjoen ja Nellimin vesistö- ja asutusmaisemat (ohessa) tär keäk si alueeksi (ma 5932) on merkitty Nellimin kylä ja Nellimjärven kolt ta-asu tus sekä lisäksi Sarmijärven koltta-asutus (ma 5931). Keskeinen osa on maakuntakaavassa merkinnällä (mk-1); Maaseudun ke hittä mi sen kohdealue, jolla korostuu saamelaiskulttuuri. Lisäksi ehdotettuun mai se man suo je lu alu ee seen sisältyy maakuntakaavassa M-1 merkittyjä alueita: Metsätalous- ja poronhoitovaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaa mis tar vet ta). Inarijärvi on osoitettu merkinnällä S; Suojelualue. Nellimin kylän, Nellimjärven ja Sarmijärven koltta-asutuksen voitaneen katsoa omaavan ainakin maakunnallisia maisemallisia arvoja, mutta Ina ri jär ven suojelualue (S) ja maakuntakaavassa M-1 merkinnällä olevat alueet ei vät täytä MRL 22 :n vaatimuksia. Maisema-alue tulee rajata maakuntakaavan Ma-rajausten mukaiseksi. Yk sittäi set kohteet tulee rajata suppeana erillisenä alueena. Kartta ohessa. Iijärven ja Tsiuttajoen luontaiselinkeinomaisemat (ohessa) tär keäk si alueeksi (ma 5964) on merkitty Tsiuttajoen poroerotuspaikka. Tsiut ta jo en poroerotuspaikan ympäristöm-1; Metsätalous- ja po ron hoi to valtai nen alue. Lisäksi ehdotettu maisemansuojeluale muodostuu maa kun ta kaavas sa erämaa-alueeksi (Se), Suojelualueeksi (S), luonnonsuojelualueeksi (SL) ja luontaistalousvaltaiseksi alueeksi merkitystä (Ms) alueesta. Ehdotettu maisemansuojelualue on perusteltu edustavana ja ainutlaatuisena esi merk ki nä inarinsaamelaisesta luontaiselinkeinojen poronhoidon, ka lastuk sen, metsästyksen ja marjastuksen maisema-alueesta.

6 Sevettijärven asutusmaisemat (ohessa) tär keäk si alueeksi (ma 5959) on merkitty Sevettijärven kylä. Pääosa alu ees ta on maakuntakaavassa osoitettu merkinnällä (Ms; Luontaistalousvaltainen alue. Lisäksi alue on osoitettu merkinnällä mk-1; Maaseudun kehittämisen koh de alue, jolla korostuu saamelaiskulttuuri sekä merkinnällä mv; Mat kailun vetovoima-alue, matkailun ja virkistyksen kohdealue. Esityksen perusteluna on, että Sevettijärven kylä on maantieteellisesti että kult tuu ri his to rial li ses ti ainutlaatuinen koko Suomessa. Se on esimerkki Suomen valtion poikkeuksellisista asutustoimista toisen maailmansodan jälkeen. Kolttatilat jatkuvat noin 60 km pitkänä, harvana helminauhana Nit sijär ven Suojanperältä Kirakkajärvelle saakka. Sevettijärvi on ainoa, elävä kolt ta saa me lais kult tuu rin keskuspaikka Suomessa ja koko maailmassa. Inarijokivarren vuotuismuuton maisemat (ohessa) tär keäk si alueeksi (ma 5933) on merkitty Angelin kylä. Esitetyn alueen länsi osa on merkitty maakuntakaavassa merkinnällä SL; Luonnonsuojelualue. Li säk si alueella on merkintä ek1; todennäköinen mineraalivarantoalue. Ange lin kylän ympäristö on merkitty maakuntakaavassa merkinnällä M-1; Metsä ta lous- ja poronhoitovaltainen alue. Esitetyn alueen pohjoisosa maa kun takaa vas sa merkinnällä Ms; Luontaistalousvaltainen alue. Angeli-Tirro vä lisen tien varsi on osoitettu merkinnällä mk-1; Maaseudun kehittämisen kohde alue, jolla korostuu saamelaiskulttuuri. Esityksen perusteluna on esitetty, että Inarijokivarren maisemassa kuvastuu asu tuk sen historiallinen ulottuvuus. Nykyiset asuinpaikat sijaitsevat usein sa moil la paikoilla kuin esihistoriallinen asutuskin. Inarijokivarren alue on ai nut laa tui nen esimerkki jokivarressa tapahtuneesta, saamelaisten kesä- ja tal vi paik ko jen välillä tapahtuneesta vuotuismuutosta.

7 Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää lausuntonaan, että 1. esitetystä Kaunispään tunturimaisemat maisemansuojelualueesta ra ja taan maakuntakaavassa matkailupalvelualueeksi (RM) merkitty alue eh do tetun maisemansuojelualueen ulkopuolelle 2. esitetty Inarijärven ja Juutuanjoen maisemat maisemansuojelualue ra jataan maakuntakaavan MU-1 rajauksen mukaiseksi ja yksittäiset kohteet mer ki tään erillisinä alueina kohdemerkinnöin 3. esitetystä Ukonjärven ja Myössäjärven maisemat alueesta rajataan ul kopuo lel le Ukonjärven eteläpään rakennetut alueet sekä Ukonjärven län siran nan metsätalousalueet 4. esitetty Paatsjoen ja Nellimin vesistö- ja asutusmaisemat alue rajataan maa kun ta kaa van ma-rajausten mukaisesti. Yksittäiset kohteet voidaan mer ki tä kohdemerkinnöin 5. Iijärven ja Tsiuttajoen luontaiselinkeinomaisemat toteutetaan esityksen mu kai ses ti 6. Sevettijärven asutusmaisemat alue toteutetaan esityksen mukaisesti 7. Inarijokivarren vuotuismuuton maisemat alue toteutetaan esityksen mukai ses ti. Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa. Käsittely: Tekninen johtaja oli paikalla asiantuntijana klo Kokous kes key tet tiin kuulemisen ajaksi. Tanja Sanila poistui kokouksesta kuulemisen aikana klo ja hänen henki lö koh tai nen varajäsenensä Eeva Harmanen saapui kokoukseen. Todettiin, että lausuntoa pyydetään mennessä. Anu Avakari poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo Päätös: Kunnanhallitus siirsi yksimielisesti asian seuraavaan kunnanhallituksen ko kouk seen. Toivotaan selvitystä kokemuksista muilta alueilta. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Toimeksi: Lisätietoja: tekninen johtaja tekninen johtaja Arto Leppälä, puh