Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone. Valtteri Huhtamella. Timo Väisänen Veikko Väänänen

Transkriptio

1 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus Kokousaika klo 16:00-21:20 Kokouspaikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Jari Huotari puheenjohtaja Valtteri Huhtamella jäsen Heli Portti jäsen Maire Puikko jäsen Tanja Sanila jäsen Timo Väisänen jäsen Veikko Väänänen jäsen Muut saapuvilla olleet Anu Avaskari valtuuston puheenjohtaja Toini Sanila " I varapuheenjohtaja Marko Katajamaa " II varapuheenjohtaja Jyrki Hyttinen kunnanjohtaja, esittelijä Pentti Tarvainen hallintojohtaja, pöytäkirjan pitäjä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Asiat Pöytäkirjan tarkastustapa Pöytäkirja tarkastetaan kunnantalolla. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Jari Huotari puheenjohtaja Pentti Tarvainen pöytäkirjan pitäjä Pöytäkirjan tarkastusaika 2016 Allekirjoitukset Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Kunnantalolla arkistosihteerin virkahuoneessa Pentti Tarvainen hallintojohtaja

2 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus Kokousaika klo 16:00-21:20 Kokouspaikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Luettelo käsitellyistä asioista Otsikko Sivu 31 Viranhaltijain päätökset ja tiedoksi saatettavat asiat Inari 2020 kuntastrategian laatiminen Kunnanjohtajan koeajan päättyminen ja johtajasopimuksen mukaiset jatkotoimenpiteet 34 Saariselän kehittämisrahaston tositteiden ja laskujen hyväksyjät Vesa Pietikäisen oikaisuvaatimus palkka-asiamiehen päätöksestä Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille Yhteistyötoimikunnan toiminnan kehittäminen Kunnan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi 39 Lausunto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista 40 Pekka Pekkalan aloite Inarin Vuokra-asunnot Oy:n kiinteistöjen kattojen korjaamisen avustamisesta 41 Esitys Lapin ELY-keskukselle Inarin kirkonkylän liikenneympäristön parantamisesta 42 Kiveliöntien asemakaavan saneeraus Saariselän rinnealueen asemakaavan tonttijaon muutos / tonttirasite korttelissa 340 / hulevesien johtamissuunnitelma 44 Poikkeamislupahakemus: Saijets Sirkka Poikkeamislupahakemus: Erola Mervi Poikkeamislupahakemus: Jyrki ja Merja Puupponen Muut keskusteltavat asiat

3 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus Viranhaltijain päätökset ja tiedoksi saatettavat asiat KHALL 31 Ohessa on luettelo kunnanhallituksen päätösvallan siirto-oikeuden perusteella tehdyistä viranhaltijapäätöksistä. Päätökset ja asiakirjat ovat nähtävillä päätöksen tehneillä ja ilmoitusasiat kokoushuoneessa. Tiedoksi: Johtoryhmän muistio Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Norjan kanssa poroaitojen rakentamisesta ja kunnossapidosta. Kunta ei anna asiasta lausuntoa. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi 1. viranhaltijain tekemät päätökset ja päättää, että se ei KuntaL 51 :n mukaisessa tarkoituksessa käytä otto-oikeuttaan 2. muut luetellut asiat. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen. Toimeksi: Lisätietoja: hallinto-osasto / asiakirjapalvelu kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen, puh , hallintojohtaja Pentti Tarvainen, puh Kunnanhallitus piti hiljaisen hetken menehtyneen Ulla Kemppaisen muistolle ennen kokousta.

4 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus Inari 2020 kuntastrategian laatiminen 450/ /2015 KHALL 32 Kunnanjohtaja Kuntalain 37 mukaisesti kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Laki määrittelee selkeästi asiat, jotka strategiassa tulee ottaa huomioon. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Kuntastrategia tulee tarkistaa valtuustokausittain. Kuntien tehtävät ovat muuttumassa suuresti, mikäli sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hallituksen suunnittelemalla tavalla syntyvien maakuntien vastuulle alkaen. Samalla on tarkoitus uudistaa merkittävästi myös maakuntahallintoa ja valtion aluehallintoa ja valita suoralla vaalilla erilliset maakuntavaltuustot. Tehtävien siirron myötä varsin huomattava osa kunnan henkilöstöstä siirtyy uudelle organisaatiolle. Myös siirtyvien toimintojen käytössä olevat toimitilat siirtyvät tämänhetkisen linjauksen mukaisesti pois kunnalta, mutta siirron ehdoista ei ole tarkempaa tietoa. Toimitilat on kunnan toimesta kartoitettu. Kokonaisuutena järjestelyillä on huomattava vaikutus kunnan vastaiseen rooliin sekä myös kunnan talouteen, koska kunnille ei jää rahoitusvastuuta maakuntiin siirtyvistä tehtävistä, vaan ne rahoitetaan muulla tavoin. Sekä valtionosuusjärjestelmä että kunnallisverotus joudutaan uudistamaan melko perusteellisesti, mutta toistaiseksi ei muutoksista ole olemassa tarkempaa tietoa. Ensimmäisiä esityksiä rahoitusjärjestelystä odotetaan huhtikuussa. Kunnan tuleva rooli painottuu vahvasti varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen sekä teknisen infran rakentamiseen. Muutoksessa on painotettu kunnan roolia alueen elinvoimaisuuden kehittäjänä, ja laajasti ottaen kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Monien yksittäisten toimintojen osalta kuten mm. rakennusvalvonta ja ympäristöterveydenhoito ei vielä ole päätetty, kenen järjestämisvastuulle ne jatkossa kuuluvat. Inarin kunnan on omalta osaltaan valmistauduttava tuleviin muutoksiin ja laadittava kuntalain edellyttämä kuntastrategia. Strategiatyö on syytä tehdä huolellisesti ja suunnitella sen eteneminen siten, että odotettavissa oleviin muutoksiin voidaan reagoida valmistelun edetessä. Työhön on myös tarpeen osallistaa laajasti eri sidosryhmiä, jotta strategiasta saadaan uudessa tilanteessa toimintaa ja päätöksentekoa ohjaava työkalu. Kuntastrategian laatiminen on valmisteltu toteutettavaksi ohessa olevan aikataulun ja suunnitelman mukaisesti. Työ organisoidaan siten, että kunnanhallitus nimeää strategiaryhmän, joka vastaa prosessin toteuttamisesta suunnitelman mukaisesti ja ohjaa sitä tarpeen mukaan. Valtuusto osallistetaan

5 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus seminaarein ja kunnanhallitus pidetään ajantasalla säännöllisin tilannepäivityksin. Työn toteutuksesta vastaa kunnanjohtaja käyttäen käytännön tekemisessä apunaan strategiatyöskentelyn hallitsevaa konsulttia. Timo Suokka on kokouksessa esittelemässä asiaa. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää 1. käynnistää kuntastrategian laatimisen laaditun suunnitelman mukaisesti 2. valita strategiatyöryhmän jäseniksi kolme luottamushenkilöä sekä kunnanjohtajan, osastopäälliköt ja elinkeinojohtajan 3. ostaa Timo Suokolta strategiatyöhön liittyviä konsulttipalveluita tarjouksen mukaisesti eurolla. Kustannukset katetaan valtuuston käyttömenoista. Käsittely: Timo Suokko oli asiantuntijana klo Kokous keskeytettiin kuulemisen ajaksi. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen. Luottamushenkilöistä strategiatyöryhmään valittiin Anu Avaskari sekä Kari Akujärvi ja Veikko Väänänen. Toimeksi: Tiedoksi: Lisätietoja: kunnanjohtaja valitut, Timo Suokko, osastopäälliköt, taloussihteeri kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen, puh

6 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus Kunnanjohtajan koeajan päättyminen ja johtajasopimuksen mukaiset jatkotoimenpiteet 281/ /2015 KHALL 33 Kunnanjohtajan johtajasopimuksessa määritelty koeaika päättyy Sopimuksen mukaisesti kunnanjohtajan keskeisistä tehtävistä ja työn painopisteistä sovitaan ennen koeajan loppua. Työn edellytyksistä sisältäen roolit, työnjako, toimintavaltuudet, kuntaorganisaation toimivuus ja työn arviointi sekä kunnanjohtajan täydennys- ja jatkokoulutuksesta on määrä sopia erikseen toukokuun 2016 loppuun mennessä. Kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan välillä on tarpeen käydä keskustelu, jossa edellä mainitut asiat käydään läpi ja tämän vuoden tavoitteet määritettyä, jos virkasuhdetta halutaan molemminpuolisesti jatkaa. Kunnanhallitus päättää jatkotoimenpiteistä omalta osaltaan. Kunnanhallituksen puheenjohtaja selostaa asiaa kokouksessa. Käsittely: Kokous keskeytettiin kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan keskustelun ajaksi. Kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen poistui esteellisenä (intressijäävi) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kunnanhallituksen puheenjohtajan selostus: Kunnanhallitus päättää, että kunnanjohtajan virkasuhde jatkuu ja valtuuston ja hallituksen puheenjohtaja käyvät sopimuksen mukaiset keskustelut keskeisistä tehtävistä ja työn painopisteistä helmikuun loppuun mennessä. Kunnanjohtajan mahdollinen sivutoimilupapyyntö/-ilmoitus nykyisestä yhtiönsä toimitusjohtajuudesta/hallituksen puheenjohtajuudesta käsitellään em. keskusteluissa ja tuodaan kunnanhallituksen päätettäväksi toukokuun loppuun mennessä. liityen kuntajohtamissopimuksen kohtaan 2. Päätös: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti puheenjohtajan selostuksen pohjalta, että virkasuhde jatkuu ja valtuuston ja hallituksen puheenjohtaja käyvät sopimuksen mukaiset keskustelut keskeisistä tehtävistä ja työn painopisteistä helmikuun loppuun mennessä. Kunnanjohtajan mahdollinen sivutoimilupapyyntö/-ilmoitus nykyisestä yhtiönsä toimitusjohtajuudesta/hallituksen puheenjohtajuudesta käsitellään em. keskusteluissa ja tuodaan kunnanhallituksen päätettäväksi toukokuun loppuun mennessä liityen kuntajohtamissopimuksen kohtaan 2.

7 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus Toimeksi: Tiedoksi: Lisätietoja:

8 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Saariselän kehittämisrahaston tositteiden ja laskujen hyväksyjät 117/ /2014 KHALL 329 Hallintojohtaja Valtuusto perusti Saariselän kehittämisrahaston, johon kerättävillä pääomilla toteutetaan Saariselän alueen kunnallistekniikka. Saariselän kunnallistekniset työt ovat käynnistyneet ja ensimmäisiä laskuja tullee maksuun lähiaikoina. Saariselän kehittämisrahaston tositteiden ja laskujen hyväksyjiä ei ole vielä päätetty. Hallintojohtaja on avannut rahastolle erillisen pankkitilin kunnan tileihin. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää, että Saariselän kehittämisrahaston laskujen hyväksyjinä ovat kunnanjohtaja Reijo Timperi (sijainen hallintojohtaja Pentti Tarvainen) tai tekninen johtaja Arto Leppälä (sijainen maanrakennusmestari Kari Aalto) ja asiatarkastajina maarakennusmestari Kari Aalto (sijainen reittimestari Teemu Mikkola). Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Toimeksi: Tiedoksi: Lisätietoja: nimetyt taloussihteeri, Kuntien Taitoa Oy hallintojohtaja Pentti Tarvainen, puh KHALL 34 Hallintojohtaja Laskujen hyväksymispäätös on jäänyt uusimatta kunnanjohtajan vaihtuessa. Teknisen osaston osalta asiatarkastajan sijainen voisi olla myös hallintosihteeri Leila Passi. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää, että Saariselän kehittämisrahaston laskujen hyväksyjinä ovat kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen (sijainen hallintojohtaja Pentti Tarvainen) tai tekninen johtaja Arto Leppälä (sijainen maanrakennusmestari Kari Aalto) ja asiatarkastajina maarakennusmestari Kari Aalto (sijainen reittimestari Teemu Mikkola tai hallintosihteeri Leila Passi). Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen.

9 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Toimeksi: Tiedoksi: Lisätietoja: nimetyt laskujen hyväksyjät ja asiatarkastajat taloussihteeri, Kunnan Taitoa Oy hallintojohtaja Pentti Tarvainen, puh

10 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus Vesa Pietikäisen oikaisuvaatimus palkka-asiamiehen päätöksestä / /2014 KHALL 35 Kunnanjohtaja Vesa Pietikäinen on jättänyt kunnanhallitukselle oheisen oikaisuvaatimuksen palkka-asiamiehen päätöksestä ja pyytää, että kunnanhallitus ryhtyy määrittämään rakennustarkastajan tehtäväkohtaista palkkaa virkaehtosopimuksen mukaisesti. Olen pyytänyt palkka-asiamies Pentti Tarvaisen vastineen, joka on myös oheisena. Palkka-asiamies toteaa vastineessaan, että päätös perustuu TS-kehittämisryhmän ja kunnanhallituksen viime vuoden joulukuussa yksimielisesti hyväksymään Inarin kunnan teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisten palkkojen (TKP) arviointijärjestelmään ja sen kuvaukseen. TS-sopimuksen mukaisen TKP-arviointijärjestelmän uudistaminen ja soveltaminen on ollut pitkäaikainen ja hankala prosessi, jonka lopputulokseen ei olla kaikilta osin tyytyväisiä. Hallinto-oikeudessa on lisäksi vireillä valitus aiemmasta palkka-asiamiehen rakennustarkastajan palkkaa koskevasta päätöksestä. Vireillä olevaa riita-asiaa ei palkka-asiamiehen mukaan ole ratkaistu virkaehtosopimuksen vastaisesti kuten Vesa Pietikäinen oikaisuvaatimuksessaan esittää. Pääsääntöisesti virka- ja työehtosopimusten tulkintaan liittyvät asiat kuuluvat työtuomioistuimen toimivaltaan, mutta järjestäytymättömällä viranhaltijalla on KHO:n ennakkopäätöksen mukaan oikeus käsitellä asia hallintoriita-asiana. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää perusteettomana hylätä Vesa Pietikäisen oikaisuvaatimuksen. Anu Avaskari poistui esteellisenä (yleislausejäävi) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi siirtää asian käsittely siihen asti, kun hallintooikeuden ratkaisu vireillä olevaan valitukseen saadaan. Toimeksi: Tiedoksi: Lisätietoja: Vesa Pietikäinen hallintojohtaja Pentti Tarvainen, puh

11 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Yhteistyötoimikunta Kunnanhallitus Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille / /2016 YTTMK 9 Henkilöstösihteeri-suunnittelija Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa on päivitettävä vuosittain, jotta kunta saa anoa KELA:n korvausta työterveyshuollon kustannuksista. Esitys suunnitelmaksi on ohessa. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut ovat yhdessä työterveyshoitajien kanssa käyneet läpi tarvittavat päivitykset suunnitelmaan ja vuoden 2016 työpaikkakäyntien kohteet. Toimintasuunnitelman tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja - haittojen ehkäisy sekä työntekijöiden terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Suunnitelmassa on painotettu työterveyshuollon palautetilaisuuksissa useina vuosina esille nousseita asioita, esimerkiksi kuntotestausta ja työpaikkakohtaista ergonomiaohjausta fyysistä suorituskykyä vaativiin ammatteihin. Hallintojohtajan ehdotus: Yhteistyötoimikunta päättää esittää kunnanhallitukselle hyväksyttäväksi ohessa olevan työterveyshuollon toimintasuunnitelman vuosille Päätös: Yhteistyötoimikunta päätti esittää kunnanhallituksen hyväksyttäväksi ohessa olevan työterveyshuollon toimintasuunnitelman vuosille KHALL 36 Henkilöstösihteeri-suunnittelija Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa on päivitettävä vuosittain, jotta kunta saa KELA:n korvausta työterveyshuollon kustannuksista. Yhteistyötoimikunta on käsitellyt työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa kokouksessaan Suunnitelma on ohessa. Työpaikkakäyntien kohteet vuodelle 2016 ovat Sevettijärven koulu, Sevettijärven koltansaamen kielipesä, terveydenhoitajan työtilat Sevettijärven koululla, Ivalon kirjasto sekä Elinkeinot & kehitys Nordica. Muissa kunnan kohteissa on työterveyshuollon käynti toteutettu viimeisen viiden vuoden aikana, joka on tarkastusten suositus. Työpaikkaselvityksissä painotusta psykososiaalisen kuormituksen arviointiin, myös AVI painottaa tätä vuosina Muilta osin suunnitelma on päivitettäviä yhteystietoja

12 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Yhteistyötoimikunta Kunnanhallitus lukuun ottamatta samansisältöinen kuin edellinen suunnitelma vuosille Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy oheisen työterveyshuollon suunnitelman vuosille Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen. Toimeksi: Tiedoksi: Lisätietoja: henkilöstösihteeri-suunnittelija MedInari Oy henkilöstösihteeri-suunnittelija Anne-Marie Kalla, puh

13 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Yhteistyötoimikunta Kunnanhallitus Yhteistyötoimikunnan toiminnan kehittäminen 40/ /2016 YTTMK 10 Henkilöstösihteeri-suunnittelija Yhteistyötoimikunta osallistui lokakuussa 2015 kehittämistyöpajaan, jossa oli tarkoitus pohtia yhteistyötoimikunnan toimintaa. Henkilöstösihteeri - suunnittelija esittelee työpajassa esille tulleita toiveita kehittää yhteistyötoimikunnan kokouksia ja tiedottamista. Hallintojohtajan ehdotus: Yhteistyötoimikunta 1. merkitsee tiedoksi henkilöstösihteeri-suunnittelijan esityksen työpajan tuloksista 2. päättää uusista kokous- ja tiedottamistavoista Päätös: Yhteistyötoimikunta 1. merkitsi tiedoksi henkilöstösihteeri-suunnittelijan esityksen työpajan tuloksista 2. päätti uusista kokous- ja tiedottamistavoista seuraavasti: a) kokousten tiedottamisesta päätetään edellisen kokouksen lopussa b) seuraavan kokouksen paikasta keskustellaan kokouksessa c) jokainen jäsen tiedottaa sidosryhmiään d) jaetaan esimiehille yhteistyötoimikunnnan kokoonpano tulostettavaksi työpaikan seinälle e) esitetään esimiehille, että he käsittelisivät työpaikkakokouksissa yhteistyötoimikunnan asiat f) tiedotetaan esimiehiä, että esittelevät intran toimintaa/julkisella www-sivulla olevat henkilöstön sivut g) jokaisessa kokouksessa kuullaan työsuojelun ajankohtaiskatsaus 1. päätti esittää kunnanhallitukselle, että Inarin yhteistoimintasopimusta päivitetään niin, että yhteistyötoimikunta kokoontuisi neljä kertaa vuodessa ja lisäksi tarvittaessa. Sopimusta päivitettäisiin siis kohdan 4 Yhteistyötoimikunnan kokousmenettely osalta seuraavasti: Yhteistyötoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta vähintään kaksi kertaa neljännesvuosittain. neljä kertaa vuodessa ja lisäksi tarvittaessa.

14 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Yhteistyötoimikunta Kunnanhallitus KHALL 37 Henkilöstösihteeri-suunnittelija Yhteistyötoimikunta on pohtinut yhteistyötoimikunnan roolia ja kokoussekä tiedottamistapoja. Yhteistyötoimikunnassa on pohdittu sitä, että kokouksia voitaisiin pitää harvemmin ja näin saataisiin enemmän asioita käsiteltäväksi kerralla. Yhteistyötoimikunnan kokouksessa päätettiin esittää kunnanhallitukselle, että Inarin yhteistoimintasopimusta päivitetään niin, että yhteistyötoimikunta kokoontuisi neljä kertaa vuodessa ja lisäksi tarvittaessa. Sopimusta päivitettäisiin siis kohdan 4 Yhteistyötoimikunnan kokousmenettelyn osalta seuraavasti (uusi teksti kursiivilla) "Yhteistyötoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta vähintään kaksi kertaa neljännesvuosittain. neljä kertaa vuodessa ja lisäksi tarvittaessa. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy yksimielisesti yhteistyötoimikunnan esityksen muuttaa Inarin kunnan yhteistoimintasopimuksen tekstiä esitetyllä tavalla. "Yhteistyötoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta neljä kertaa vuodessa ja lisäksi tarvittaessa." Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen. Toimeksi: Tiedoksi: Lisätietoja: henkilöstösihteeri-suunnittelija Anne-Marie Kalla, puh

15 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus Kunnan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi 337/ /2015 KHALL 38 Hallintojohtaja Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt mm. Inarin kuntaan oheisen lausuntopyynnön luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi. Hallituksen esitys on ohessa. Lausuntoa pyydetään mennessä. Esityksen kunnan lausunnoksi ovat valmistelleet sivistysjohtaja Irja Seppänen ja päivähoidon johtaja Pirkko Saarela. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää antaa Inarin kunnan lausunnoksi luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi oheisen lausunnon. Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa. Jari Huotari esitti Veikko Väänäsen kannattamana lausuntoesityksen s. 2 olevannesa kolmannesta kappaleesta poistetaan ensimmäisen virkeen jälkeen virkkeet "Inarin kunta esittää, että varhaiskasvatuksen eli noin euroa kuukaudessa." ja lausunnon keskeisestä sisällöstä kohta 4. Äänetys Kjoht Jaa 3 Huotari Ei 6 Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen ja Huotarin ehdotuksen. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Toimeksi: Tiedoksi: Lisätietoja: hallinto-osasto / asiakirjapalvelu hallintojohtaja Pentti Tarvainen, puh

16 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus Lausunto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista 14/ /2016 KHALL 39 Tekninen johtaja Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointien päätavoitteena on tarkistaa aluevalikoima, arvoluokka sekä rajaukset vastaamaan uudistuneita toteuttamis- ja ohjausjärjestelmiä. Inventoinneissa keskitytään maaseudun kulttuurimaisemiin, erityisesti viljelymaisemiin, niihin liittyvään asutukseen, vanhaan tiestöön, kulttuuriperintöön sekä mahdollisesti jonkin muun alkutuotantoon liittyvän elinkeinon synnyttämiin maisemiin. Keskeistä ovat perinteisessä asussa säilyneet, elinvoimaiset, luonnoltaan ja kulttuuriperinnöltään monipuoliset alueet. Lapin tunturialueiden luonto- ja kulttuuriarvojen säilyttäminen edellyttää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan erityispiirteiden tunnistamista sekä alueenkäytön sovittamista yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on yleisesti nähtävillä välisenä aikana. Maisema-alueiden päivitysinventoinnin on tarkoitus korvata vuonna 1995 valtioneuvoston periaatepäätöksellä vahvistettu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamana valtakunnallisena inventointina. MRL 22 :n 2 momentin mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat asioita, joilla on aluerakenteen, alueiden käytön tai liikenne- ja energiaverkon kannalta maakunnallista laajempi merkitys: asioita, joilla on merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön; tai asioita joilla on valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Hallituksen esityksessä (HE 101/1998) on todettu, että kansallisen luonnonperinnön turvaamiseksi on tärkeimmät luonnonsuojeluohjelmat jo laadittu. Esityksen mukaan sellaisten luonnonarvojen turvaaminen, joita luonnonsuojeluohjelmissa ei ole käsitelty, saattaa olla perusteltua hoitaa kaavoituksen keinoin. Merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön voi kohdistua myös kansallismaisemiin, valtakunnallisesti merkittäviin maisemakokonaisuuksiin ja valtakunnallisesti tärkeisiin kulttuuriympäristöihin. Myös muinaisjäännökset saattavat kuulua tässä tarkoitettuun kulttuuriperintöön. Edelleen on todettu, että myös alueeltaan suppeissa kohteissa saattavat mm. rakennushistorialliset tai rakennustaiteelliset arvot taikka historialliseen tapahtumaan, perinteeseen tai kehityskulkuun liittyvät näkökohdat korostaa valtakunnallista merkittävyyttä. Hallituksen esityksessä on erikseen käsitelty valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja luonnonsuojelulain maisema-alueita koskevien säännösten suhdetta. Tältä osin on todettu, että valtakunnallisista

17 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus maisemansuojelun tavoitteista saattaa olla perusteltua päättää luonnonsuojelulain sijasta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden muodossa ja toteuttaa ne alueiden käytön suunnittelun keinoin. Maisemansuojelun tavoitteisiin on katsottu usein liittyvän sellaista erilaisten tarpeiden sovittamista, joka luontevasti soveltuu kaavoituksessa ratkaistavaksi. MRL 24 :n mukaan valtion viranomaisen tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueidenkäytön kannalta. Maakunnan suunnittelussa (maakuntakaava) ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. MRL 28 :n mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon.. MRL 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. MRL 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Edellä kerrotun perusteella valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat merkittävästi myös kunnallista maankäytönsuunnittelua. Nähtävillä oleva Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on luonnonsuojelulakia kevyempi ja joustavampi suojelun väline, koska maisemaan on katsottu usein liittyvän sellaista erilaisten tarpeiden sovittamista, joka luontevasti soveltuu kaavoituksessa ratkaistavaksi. Kunnallisista kaavoista tehtyjen valitusten ratkaisuihin valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla on useasti ollut ratkaiseva merkitys (KHO t.2387, KHO T145). Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi ei sisällä kokonaistarkastelua erilaisten suojelualueiden kerroksisuudesta eikä alueen kokonaissuojelun tasosta. Nyt esitetyt alueet Inarin kunnassa täydentävät tavoitteellisen kokonaissuojelun määrää ja laajuutta. Kartta kokonaissuojelun tasosta ja määrästä ohessa. Kaunispään tunturimaisemat (ohessa) Esitetty maisemansuojelualuerajaus rajoittuu idästä UK-kansallispuistoon, pohjoisessa ja lännessä metsätalousalueeseen ja etelässä Saariselän matkailualueeseen siten, että ehdotettu maisemansuojelualue ulottuu pitkälle rakennettuun ympäristöön. Maakuntakaavassa Saariselän matkailualue (RM) sisältää Kaunispään huipun ja laskettelukeskuksen kokonaisuudessaan. Kaunispäältä avautuva kaukomaisema on matkailullisesti merkittävä. Lähimaisema on pääosin rakennettu sisältäen lomarakennuksia ja laskettelukeskuksen rakenteita.

18 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus Alueen arvottamista tulee arvioida MRL 22 :n mukaisesti, eli onko esitetyllä Kaunispään maisema-alueella aluerakenteen, alueiden käytön tai liikenne- ja energiaverkon kannalta maakunnallista laajempi merkitys: asioita, joilla on merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön; tai asioita joilla on valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. MRL 22 :n perusteella voidaan arvioida, että Saariselän rakennetulla ympäristöllä ja laskettelualueen rakenteilla ei ole MRL 22 :n tarkoittamaa merkitystä. MRL 22 :n tarkoittamaa merkitystä saattaa olla kaukomaisemalla, joka avautuu Kaunispään huipulta. Edellä kerrotun perusteella ehdotetun maisemansuojelualueen rajausta tulisi muuttaa siten, että maakuntakaavassa matkailupalvelualueeksi (RM) merkitty alue rajataan ehdotetun maisemansuojelualueen ulkopuolelle. Kartta ohessa. Inarijärven ja Juutuanjoen maisemat (ohessa) Maakuntakaavassa Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (ma 5928) on merkitty Nukkumajoen alue. Otsamon, Juutuanjoen ja Nukkumapään alue on merkitty maakuntakaavassa merkinnällä (MU-1; Metsätalous- ja poronhoitovaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta). Inarijärvelle Juutuanvuonoon ei ole osoitettu erityistä merkintää (M-1; Metsätalous- ja poronhoitovaltainen alue). Yksittäiset kulttuurihistorialliset kohteet on merkitty pistemäisenä kohteina. Alueen arvottamista tulee arvioida MRL 22 :n mukaisesti, eli onko esitetyllä Inarijärven ja Juutuanjoen maisema-alueella aluerakenteen, alueiden käytön tai liikenne- ja energiaverkon kannalta maakunnallista laajempi merkitys: asioita, joilla on merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön; tai asioita joilla on valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. MRL 22 :n perusteella voidaan arvioida, että Juutuanvuonon rantamaisemalla ja rakennetulla ympäristöllä ei ole MRL 22 :n tarkoittamaa merkitystä. MRL 22 :n tarkoittamaa merkitystä saattaa olla Otsamon, Juutuanjoen, Nukkumajoen laakson alueilla. Juutuanvuonon alue edustaa normaalia kylämäisen asutusalueen järvinäkymää. Maisema-alue tulisi rajata maakuntakaavan MU-1 rajauksen mukaiseksi. Yksittäiset kohteet kuten pielpajärven kirkon pihapiiri tulee rajata suppeana erillisenä alueena. Kartta ohessa. Ukonjärven ja Myössäjärven maisemat (ohessa) Maakuntakaavassa alue on merkitty Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (Ma 5965). Lisäksi alue merkitty merkinnällä mv; Matkailun vetovoima-alue, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue. Lisäksi alueen länsiosa merkitty merkinnällä M-1; Metsä-

19 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus talous- ja poronhoitovaltainen alue ja alueen itäosa sisältyy Suojelualueeseen 3025 (Inarijärvi). Alueen itäosa sisältyy osittain myös Natura-alueeseen ja rantojensuojeluohjelman alueeseen. Pohjoisosasta alue sisältyy merkinnällä MU-1; Metsätalous- ja poronhoitovaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta). Vireillä olevassa Inarijärven yleiskaavassa Ukonjärven pohjoispäähän sekä Myössäjärven alueelle on suunniteltu matkailupalvelualueita. Alueen arvottamista tulee arvioida MRL 22 :n mukaisesti, eli onko esitetyllä Ukonjärven ja Myössäjärven maisema-alueella aluerakenteen, alueiden käytön tai liikenne- ja energiaverkon kannalta maakunnallista laajempi merkitys: asioita, joilla on merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön; tai asioita joilla on valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. MRL 22 :n perusteella voidaan arvioida, että Ukonjärven rakennetulla ympäristöllä ja Rahajärvenkaidan metsätalousalueella ei ole MRL 22 :n tarkoittamaa merkitystä. MRL 22 :n tarkoittamaa merkitystä saattaa olla kaukomaisemalla, joka avautuu valtatie neljältä Ukonjärven ylitse. Maiseman arvottamisessa tulee arvioida, onko maisema koko ehdotetulla alueella sellainen, että se täyttää MRL 22 :n vaatimukset, eikä riitä, että yksittäiset kohteet suojellaan rajatuilla aluemäärityksillä. Ehdotetusta maisema-alueesta merkittävin osa on valtatie neljältä avautuva järvimaisema, joka jo nykyisellään kuuluu Natura-alueeseen ja rantojensuojeluohjelman alueeseen. Ukonjärven länsirinteen maisemallinen merkittävyys korostuu lähinnä Ukonjärven eteläpään asutukselle, mutta maisemalla tuskin on MRL 22 :n edellyttämää valtakunnallista merkitystä toisin kuin Ukonjärven länsirannalta itään avautuvalla matkailumaisemalla saattaa olla. Perustelutekstissä mainitut yksittäiset kohteet sijoittuvat Myössäjärven alueelle sekä Ukonjärven itäpuolelle. Edellä kerrotun perusteella Ukonjärven eteläpuolen rakennetut alueet ja länsipuolen metsätalousmaa tulee jättää maisemarajauksen ulkopuolelle. Paatsjoen ja Nellimin vesistö- ja asutusmaisemat (ohessa) Maakuntakaavassa Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (ma 5932) on merkitty Nellimin kylä ja Nellimjärven koltta-asutus sekä lisäksi Sarmijärven koltta-asutus (ma 5931). Keskeinen osa on maakuntakaavassa merkinnällä (mk-1); Maaseudun kehittämisen kohdealue, jolla korostuu saamelaiskulttuuri. Lisäksi ehdotettuun maisemansuojelualueeseen sisältyy maakuntakaavassa M-1 merkittyjä alueita: Metsätalous- ja poronhoitovaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta). Inarijärvi on osoitettu merkinnällä S; Suojelualue.

20 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus Alueen arvottamista tulee arvioida MRL 22 :n mukaisesti, eli onko esitetyllä Inarijärven ja Juutuanjoen maisema-alueella aluerakenteen, alueiden käytön tai liikenne- ja energiaverkon kannalta maakunnallista laajempi merkitys: asioita, joilla on merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön; tai asioita joilla on valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Nellimin kylän, Nellimjärven ja Sarmijärven koltta-asutuksen voitaneen katsoa omaavan ainakin maakunnallisia maisemallisia arvoja, mutta Inarijärven suojelualue (S) ja maakuntakaavassa M-1 merkinnällä olevat alueet eivät täytä MRL 22 :n vaatimuksia. Maisema-alue tulee rajata maakuntakaavan Ma-rajausten mukaiseksi. Yksittäiset kohteet tulee rajata suppeana erillisenä alueena. Kartta ohessa. Iijärven ja Tsiuttajoen luontaiselinkeinomaisemat (ohessa) Maakuntakaavassa Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (ma 5964) on merkitty Tsiuttajoen poroerotuspaikka. Tsiuttajoen poroerotuspaikan ympäristöm-1; Metsätalous- ja poronhoitovaltainen alue. Lisäksi ehdotettu maisemansuojeluale muodostuu maakuntakaavassa erämaa-alueeksi (Se), Suojelualueeksi (S), luonnonsuojelualueeksi (SL) ja luontaistalousvaltaiseksi alueeksi merkitystä (Ms) alueesta. Alueen arvottamista tulee arvioida MRL 22 :n mukaisesti, eli onko esitetyllä Inarijärven ja Juutuanjoen maisema-alueella aluerakenteen, alueiden käytön tai liikenne- ja energiaverkon kannalta maakunnallista laajempi merkitys: asioita, joilla on merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön; tai asioita joilla on valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Ehdotettu maisemansuojelualue on perusteltu edustavana ja ainutlaatuisena esimerkkinä inarinsaamelaisesta luontaiselinkeinojen poronhoidon, kalastuksen, metsästyksen ja marjastuksen maisema-alueesta. Sevettijärven asutusmaisemat (ohessa) Maakuntakaavassa Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (ma 5959) on merkitty Sevettijärven kylä. Pääosa alueesta on maakuntakaavassa osoitettu merkinnällä (Ms; Luontaistalousvaltainen alue. Lisäksi alue on osoitettu merkinnällä mk-1; Maaseudun kehittämisen kohdealue, jolla korostuu saamelaiskulttuuri sekä merkinnällä mv; Matkailun vetovoima-alue, matkailun ja virkistyksen kohdealue. Alueen arvottamista tulee arvioida MRL 22 :n mukaisesti, eli onko esitetyllä Inarijärven ja Juutuanjoen maisema-alueella aluerakenteen, alueiden käytön tai liikenne- ja energiaverkon kannalta maakunnallista laajempi merkitys: asioita, joilla on merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön; tai asioita joilla on valtakunnallisesti merkittävä vaiku-

21 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus tus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Esityksen perusteluna on, että Sevettijärven kylä on maantieteellisesti että kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen koko Suomessa. Se on esimerkki Suomen valtion poikkeuksellisista asutustoimista toisen maailmansodan jälkeen. Kolttatilat jatkuvat noin 60 km pitkänä, harvana helminauhana Nitsijärven Suojanperältä Kirakkajärvelle saakka. Sevettijärvi on ainoa, elävä kolttasaamelaiskulttuurin keskuspaikka Suomessa ja koko maailmassa. Inarijokivarren vuotuismuuton maisemat (ohessa) Maakuntakaavassa Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (ma 5933) on merkitty Angelin kylä. Esitetyn alueen länsiosa on merkitty maakuntakaavassa merkinnällä SL; Luonnonsuojelualue. Lisäksi alueella on merkintä ek1; todennäköinen mineraalivarantoalue. Angelin kylän ympäristö on merkitty maakuntakaavassa merkinnällä M-1; Metsätalous- ja poronhoitovaltainen alue. Esitetyn alueen pohjoisosa maakuntakaavassa merkinnällä Ms; Luontaistalousvaltainen alue. Angeli-Tirro välisen tien varsi on osoitettu merkinnällä mk-1; Maaseudun kehittämisen kohdealue, jolla korostuu saamelaiskulttuuri. Alueen arvottamista tulee arvioida MRL 22 :n mukaisesti, eli onko esitetyllä Inarijärven ja Juutuanjoen maisema-alueella aluerakenteen, alueiden käytön tai liikenne- ja energiaverkon kannalta maakunnallista laajempi merkitys: asioita, joilla on merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön; tai asioita joilla on valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Esityksen perusteluna on esitetty, että Inarijokivarren maisemassa kuvastuu asutuksen historiallinen ulottuvuus. Nykyiset asuinpaikat sijaitsevat usein samoilla paikoilla kuin esihistoriallinen asutuskin. Inarijokivarren alue on ainutlaatuinen esimerkki jokivarressa tapahtuneesta, saamelaisten kesä- ja talvipaikkojen välillä tapahtuneesta vuotuismuutosta. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää lausuntonaan, että 1. esitetystä Kaunispään tunturimaisemat maisemansuojelualueesta rajataan maakuntakaavassa matkailupalvelualueeksi (RM) merkitty alue ehdotetun maisemansuojelualueen ulkopuolelle 2. esitetty Inarijärven ja Juutuanjoen maisemat maisemansuojelualue rajataan maakuntakaavan MU-1 rajauksen mukaiseksi ja yksittäiset kohteet merkitään erillisinä alueina kohdemerkinnöin 3. esitetystä Ukonjärven ja Myössäjärven maisemat alueesta rajataan ulkopuolelle Ukonjärven eteläpään rakennetut alueet sekä Ukonjärven länsirannan metsätalousalueet 4. esitetty Paatsjoen ja Nellimin vesistö- ja asutusmaisemat alue rajataan maakuntakaavan ma-rajausten mukaisesti. Yksittäiset kohteet voidaan merkitä kohdemerkinnöin

22 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus Iijärven ja Tsiuttajoen luontaiselinkeinomaisemat toteutetaan esityksen mukaisesti 6. Sevettijärven asutusmaisemat alue toteutetaan esityksen mukaisesti 7. Inarijokivarren vuotuismuuton maisemat alue toteutetaan esityksen mukaisesti. Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa. Käsittely: Arto Leppälä oli asiantuntijana klo Kokous oli keskeytyneenä kuulemisen ajan. Tanja Sanila poistui kuulemisen aikana klo ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä Eeva Harmanen tuli kokoukseen. Todettiin, että lausuntoa pyydetään mennessä. Päätös: Kunnanhallitus siirsi yksimielisesti asian seuraavaan kunnanhallituksen kokoukseen. Toivotaan selvitystä kokemuksista muilta alueilta. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Toimeksi: Tiedoksi: Lisätietoja: tekninen johtaja Arto Leppälä, puh Anu Avakari poistui asian käsittelyn jälkeen klo

23 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus Pekka Pekkalan aloite Inarin Vuokra-asunnot Oy:n kiinteistöjen kattojen korjaamisen avustamisesta 41/ /2016 KHALL 40 Hallintojohtaja Pekka Pekkala on toimittanut kunnanhallitukselle oheisen aloitteen Inarin Vuokra-asunnot Oy:n kiinteistöjen kattojen korjaamisen avustamisesta. Aloitteessaan hän esittää, että Inarin kunta varaisi budjettiin rahaa kattojen korjaamiseen. Aloite koskee Inarin Vuokra-asunnot Oy:n kiinteistöjä, joten aloite kuuluu Inarin Vuokra-asunnot Oy:n käsiteltäväksi. Kunnan talousarvioon ei ole varattu erillistä määrärahaa Inarin Vuokra-asunnot Oy:n kiinteistöjen korjaamiseen eikä yhtiö ole sellaista kunnalta hakenut. Jossain tapauksissa kunta on osallistunut osakepääomasijoituksina. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää 1. ilmoittaa aloitteen tekijälle, että kunnan budjettiin ei ole varattu määrärahoja Inarin Vuokra-asunnot Oy:n kiinteistöjen kattojen korjaamiseen 2. toimittaa aloitteen Inarin Kiinteistöt Oy:lle 3. toteaa aloitteen kunnan osalta loppuun käsitellyksi. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen. Tiedoksi: Lisätietoja: Inarin Kiinteistöt Oy, Pekka Pekkala hallintojohtaja Pentti Tarvainen, puh

24 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus Esitys Lapin ELY-keskukselle Inarin kirkonkylän liikenneympäristön parantamisesta 54/ /2016 KHALL 41 Tekninen johtaja Kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja ja tekninen johtaja ovat tavanneet Lapin ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurin tulosalueen johtajan Jaakko Ylinamman. Muistio kokouksesta ohessa. Muistion kohdassa 3. on keskusteltu Inarin kirkonkylän liikenneympäristön parantamisesta. Inarin kirkonkylän keskustassa poikittainen liikenne valtatien ylitse on jäsentymätöntä johtuen siitä, että keskusta on yhtä liittymää. Lisäksi kaavatieliittymät ovat rapautuneet ja vaativat osittain myös uutta toteuttamistapaa. Muistiossa on todettu myös tarve Kittiläntien risteyksen liikenneturvallisuuden parantamisesta sekä tarve tien rakentein hidastaa pohjoisesta tulevan liikenteen nopeuksia. Tekninen osasto on varautunut valtatien ja kaavateiden liittymien parantamissuunnitteluun Inarin kirkonkylässä sekä satamanlahden visuaalisen ilmeen parantamiseen. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää Lapin ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurin vastuualueelle yhteistyötä Inarin kirkonkylän keskustan liikenneympäristön parantamiseksi muistiossa esitetyin periaattein. Arto Leppälä oli asiantuntijana klo Kokous oli keskeytyneenä kuulemisen ajan. Kjoht muutettu päätösehdotus: Myös etelän puolen liikenteen hidastaminen on tarpeen. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen ja ehdotuksen muutoksen. Toimeksi: Tiedoksi: Lisätietoja: tekninen johtaja Lapin ELY-keskus tekninen johtaja Arto Leppälä, puh

25 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kiveliöntien asemakaavan saneeraus 505/ /2014 KHALL 454 Tekninen johtaja Tekninen lautakunta on päättänyt käynnistää Kaunispään asemakaavan muuttamisen Kiveliöntien ja valtatie 4:n välisen EV-alueen kaavoittamisen yrittäjäpohjaisiksi pieniksi liiketonteiksi. Teknisen lautakunnan päätökset ohessa. Kaavoitustehtävä on tilattu JKMM-Arkkitehdeiltä. Kaavaluonnos ohessa. Hallintosäännön muutoksella kaavaprosessin aloittamisesta ja periaatteista päättäminen Saariselän yleiskaavan alueella kuuluu nykyisin kunnanhallituksen toimialaan. Inarin kunnan ja Laatumaan edustajien tapaamisessa on käsitelty myös Kiveliöntien asemakaavan muuttamista. Kokouksessa sovittiin, että Laatumaa laatii kirjallisen kannanoton Kiveliöntien asemakaavan muutoksesta. Muistio ohessa. Laatumaa on jättänyt sähköpostitse kannanottonsa kaavamuutokseen. Sähköposti ohessa. Laatumaan tavoitteen mukainen asemakaavaluonnos ohessa. Inarin kunnan ja Laatumaan edustajien tapaamisessa on jälleen käsitelty Kiveliöntien asemakaavan muuttamista. Muistio ohessa. Oheisessa sähköpostissa Laatumaa esittää alueelle kahta uutta tonttia. Kaavoitustehtävän tavoitteiden supistuttua merkittävästi alkuperäisestä tehtäväannosta, kaava-alueen rajausta on syytä tarkastella uudelleen turhien selvitysten välttämiseksi. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää, että - kaavamuutos laaditaan vain Saariselän eteläisen kiertoliittymän ja huoltoasematontin väliselle alueelle - asemakaavamuutoksessa osoitetaan kaksi yritystonttia. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen. Toimeksi: Tiedoksi: Lisätietoja: tekninen johtaja, kaavoitusinsinööri MH, Laatumaa tekninen johtaja Arto Leppälä, puh KHALL 42 Tekninen johtaja

26 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kaavaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä Kaavaluonnos ohessa. Kaavaluonnoksesta on pyydetty lausunto usealta eri taholta. Lausuntopyyntö ohessa. Kaavaluonnoksesta on antanut lausuntonsa Lapin ELY-keskus, Lapin liitto, Museovirasto, Sodankylän kunta, Inarin kunnan ympäristöyksikkö, Metsähallitus ja Inarin Lapin Vesi Oy. Lausunnot ohessa. Kaavaehdotuksesta ei jätetty yhtään kannanottoa. Asemakaavaluonnoksessa on osoitettu kaksi liiketonttia, joissa molemmissa on rakennusoikeutta 1600 k-m² k². Metsähallitus on esittänyt lausunnossaan, että alue jaettaisiin kolmeen tonttiin, joiden rakennusoikeus on n k-m² / tontti. Perusteluna on, että suurille rakennusoikeuksille ei ole odotettavissa kysyntää. Esitys pienemmistä tonteista on perusteltu, koska Saariselän keskustassa on tyhjillään tontteja, joiden rakennusoikeus on useita tuhansia neliömetrejä. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää, että kaavaehdotuksessa osoitetaan kolme noin 1000 k-m² tonttia metsähallituksen lausunnon mukaisesti. Kaavaluonnoksesta annetut lausunnot huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Käsittely: Arto Leppälä oli asiantuntijana klo Kokous oli keskeytyneenä kuulemisen ajan. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen. Toimeksi: Tiedoksi: Lisätietoja: tekninen johtaja, kaavoitusinsinööri tekninen johtaja Arto Leppälä, puh

27 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Saariselän rinnealueen asemakaavan tonttijaon muutos / tonttirasite korttelissa 340 / hulevesien johtamissuunnitelma 270/ /2015 KHALL 269 Liite 2 Tekninen johtaja Saariselän rinnealueen kunnallistekniikkaa ollaan parhaillaan toteuttamassa. Rinnealueen asemakaavoissa hulevesien hallinta on yksi vaativimpia tehtäviä. Rinnealueen asemakaavassa hulevesien johtaminen on onnistunut kaavateknisesti kohtuullisesti lukuunottamatta korttelia 340. Kortteli muodostuu kahdesta rinteen suuntaisesta pitkästä tontista, jotka mahdollistavat 1600 k-m² rakentamista molemmat. Yläpuolisessa tontissa rakennusmassa on jaettu kahdeksi kokonaisuudeksi, mutta alemmassa tontissa on yksi yhtenäinen rakennusalue. Kartta liitteenä nro 2. Kortteliin 340 johtaa Lupukka -niminen katualue. Katualueen pituusleikkaus on itään laskeva, eli hulevedet kertyvät Lupuuka -nimisen katualueen kääntöpaikalle. Kääntöpaikalta hulevedet on suunniteltu johdettavan tonttien 1 ja 2 välistä rajaa laskettelualueelle. Ongelman muodostaa se, että korkeuseroista johtuen tonttien 1 ja 2 rajalla hulevesi viemäri tulisi sijoittaa syvimmällään usean metrin syvyyteen, mikä tarkoittaisi tonttien lähimaiseman tuhoutumista. Hulevesien luontainen kulkusuunta olisi tontin 340/1 poikki alarinteeseen. Asemakaavassa tämä hulevesien purkusuunta voidaan toteuttaa joko tonttirasitteena tai muodostamalla tontista 340/1 kaksi rakennuspaikkaa, jotka myydään erikseen. Hulevesien purkuputki muodostaisi tonteille luontevan rajan. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus suostuu tontin 340/1 jakamiseen hulevesien johtamisen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Lopulliset suunnitelmat tulee hyväksyttää kunnanhallituksella. Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Toimeksi: Lisätietoja: tekninen johtaja tekninen johtaja Arto Leppälä, puh

28 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus KHALL 43 Liite 1 Tekninen johtaja Destia Oy on laatinut maastoon mukautuvan suunnitelman hulevesien johtamisesta kivetettyä ojaa myöten tontin 340/1 kautta alarinteeseen. Kartta liitteenä 1. Tontti on Saariselkä Oy:n omistuksessa. Käsittely: Arto Leppälä oli asiantuntijana klo Kokous oli keskeytyneenä kuulemisen ajan. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy esitetyn hulevesien johtamissuunnitelman. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen. Toimeksi: Tiedoksi: Lisätietoja: tekninen johtaja tekninen johtaja Arto Leppälä, puh

29 Inarin kunta Pöytäkirja 3/ Kunnanhallitus Poikkeamislupahakemus: Saijets Sirkka 36/ /2016 KHALL 44 Liite 2 Tekninen johtaja Sirkka Saijets hakee poikkeamislupaa rakentaakseen 182 k-m² suuruisen omakotitalon talousrakennuksineen tilalle Syvälahti Hakija omistaa 1/5 osaa tilasta, jonka pinta-ala on 71,67 ha. Kartta liitteenä 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaan Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan lomaasutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske: 1) maa- ja metsätalouden tai kalatalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista; 2) maanpuolustuksen tai rajavalvonnan tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista; 3) merenkulun tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista; 4) olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista; eikä 5) olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai vähäistä laajentamista. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n mukaan Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tässä laissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Kunta ei kuitenkaan saa myöntää poikkeusta, kun kysymys on: 1)uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; ( /134) 2) vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tonttitai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta; 3) poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä; tai 4) poikkeamisesta 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. Poikkeamisen 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa voi myöntää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Maankäyttö- ja rakennuslain 172 :n mukaan Poikkeamisen edellytykset