Vuosikertomus FinFami Etelä-Pohjanmaa ry on mielenterveysomaisten alueyhdistys.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2014 FinFami Etelä-Pohjanmaa ry on mielenterveysomaisten alueyhdistys."

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2014

2 Sisältö: sivu Sisältö sivu 1. Yhdistyksen toiminta-ajatus ja arvot 3 2. Toimintaympäristö ja toiminnan painopistealueet vuonna Toimintaympäristö Painopistealueet vuonna Prosessinäkökulma toiminta vuonna Viestintä Seutukunnallinen omaistyö Edunvalvonta ja vaikuttaminen Vertaistuki- ja vapaaehtoistoiminta Kuntoutus - ja virkistystoiminta omaisille Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä projekti VIOLA- Voimaa ikääntyneen omaisen liikkumiseen ja arkeen- hanke Jäsenistö, hallitus, henkilöstö ja vapaaehtoiset Resurssit Talous Toimitilat ja kalusto Yhteistyö Toiminnan vaikutusten arviointi Asiakastulokset ja prosessien sujuvuus Henkilöstötulokset Talouden toteutuma 27 Liitteet Liite 1: Mielenterveyskuntoutuja/-potilaan omaisen/läheisen varhaisen tuen prosessikuvaus 29 Liite 2: Yhteistyötahomme Etelä-Pohjanmaalla 30 Liite 3: TYHY-suunnitelma Liite 4: Työntekijöiden tilastot vuodelta

3 1. Yhdistyksen toiminta-ajatus, arvot ja omaistyön teoreettinen malli 3 FinFami Etelä-Pohjanmaa ry on vertaisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuva kansalaisjärjestö, jota koordinoivat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja joka on Etelä-Pohjanmaan alueella toimiva mielenterveysomaisten keskusliiton FinFami ry:n jäsenyhdistys. Tavoitteena on ylläpitää ja kehittää alueellista omaistoimintaa Etelä-Pohjanmaan 18 kunnassa. Toiminnassa toteutetaan ja koordinoidaan alueellista omaistyötä ja siten edistetään mielenterveysomaisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on kaikkien perheenjäsenten huomioiminen ja tukeminen sairastamisprosessin eri vaiheissa silloin, kun joku perheestä sairastaa psyykkisesti. Yhdistys toimii myös omaisten edunvalvojana jakamalla kohderyhmätietoa sekä vaikuttamalla yleiseen asennoitumiseen mielenterveysasioissa. Omaislähtöisyys ja yhteistyö ovat kaiken toiminnan perusta. Yhdistyksen toiminnassa omainen on keskiössä. Omaiset ovat mukana toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa sekä arvioinnissa. Toiminnassa on mukana myös alan ammattilaisia, jotka työnsä tai oman kokemuksensa pohjalta haluavat olla edistämässä omaisten asemaa. Yhdistyksen jäseninä ovat yksittäiset henkilöt, perheet ja erilaiset yhteisöt. ARVOT Kansalaisjärjestölähtöisyys Toimintamme perustuu omaislähtöisyyteen. Vapaaehtoisuus ja vertaistuki ovat tärkeimmät voimavaramme. Rohkaisemme osallistumaan järjestötoimintaan. Kunnioitus Kunnioitamme toisiamme yksilöinä ja yhdistyksinä. Toimimme oikeudenmukaisesti. Luottamus Olemme luotettavia ja rehellisiä. Toimimme reilusti. Lämpö Toimimme inhimillisesti ja olemme läsnä. Välitämme hyvinvointia. Omaisjärjestötyö voimaannuttaa. Vaikuttavuus Omaisjärjestötyö on vaikuttavaa ja vastuullista. Olemme ketterä ja toimimme taloudellisesti. Vaikutamme viisaasti. Uskallus Omaisjärjestötyössä toteutuu luovuus ja innovatiivisuus. Tuomme rohkeasti esiin mielenterveysomaisten näkökulmia ja tuemme omaisia olemaan avoimia.

4 virkistys,vertaistuki, liikunta arjessa mukana

5 2. Toimintaympäristö ja painopistealueet vuonna Toimintaympäristö Yhdistyksen toiminta-alue noudattelee Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin aluetta, jossa on pinta-alaa neliökilometriä, kuntia 18 ja asukkaita noin

6 FinFami Etelä-Pohjanmaan ry toimii viidellä eri Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin seutukunnalla. Seinäjoen seudulla Seinänaapurikuntien alueella asuu lähes puolet Etelä-Pohjanmaan asukkaista eli noin asukasta. Yli asukkaan kaupunkeja tai kuntia on 7. Järviseutu asukasluku noin Alajärvi Evijärvi Lappajärvi Vimpeli Härmänmaa asukasluku noin Kauhava Lapua Seinänaapurit asukasluku noin Ilmajoki Jalasjärvi Kurikka Seinäjoki Suupohja asukasluku noin Isojoki Kauhajoki Karijoki Teuva Kuusiokunnat asukasluku noin Alavus Kuortane Soini Ähtäri Noin joka viidennellä suomalaisella on hoitoa tai huomiota vaativa mielenterveysongelma. Jokaisella ongelmasta kärsivällä on 2-3 omaista, joiden elämään sairaus vaikuttaa. Suhteutettuna Etelä-Pohjanmaan väestöön Etelä-Pohjanmaalla voi arvioida olevan psyykkisesti sairastuneita noin ja heillä omaisia noin henkilöä. Omaistutkimuksen mukaan ainakin noin 40% omaisista kärsii itse masennuksesta, mikä on kaksin-kolminkertainen valtaväestöön verrattuna. 2.2 Painopistealueet vuonna Järjestön tunnettuuden lisääminen 2. Yhteistyön tehostaminen 3. Hyvien käytäntöjen vahvistaminen

7 3. Prosessinäkökulma toiminta vuonna Viestintä 2014 Yleistä sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä ja tiedonkulusta Viestintä tukee yhdistyksen tavoitteiden saavuttamista viestinnän keinoin. Viestintä vastaa sekä sisäisiin että ulkoisiin tiedotustarpeisiin. FinFami Etelä-Pohjanmaa ry:n pääviestit vuonna 2014 olivat tavoitteiden mukaiset: Psykiatristen potilaiden omaiset tarvitsevat tukea. Omaisten tukeminen on osa Etelä-Pohjanmaan alueen mielenterveyspalvelua. Yhdistyksen toiminta tähtää näihin tavoitteisiin monipuolisesti: koulutus, tiedotus ja julkaisutoiminta, omaisten edunvalvonta, vertaisryhmätoiminta, omaisneuvonta, terveyskurssit ym. virkistystoiminta, yhteistyö mielenterveystyötä tekevän virallisen tahon ja eri järjestöjen kanssa sekä kokeilutoiminta ja tutkimustyö. Yhdistyksen viestinnän pääpainopistealue seuraavan toimintakauden aikana on nimenmuutosprosessin lanseeraaminen. Viestinnän keinoja olivat olemassa olevat viestintäkanavat kuten sähköpostiringit, yhteistyöpalaverissa yhdistyksen toiminnasta tiedottaminen, verkkosivut, facebook, jäsentiedote, Labyrintti, mediatiedottaminen, vapaaehtoistoiminnan käsikirja, tapahtumat ja tilaisuuksien järjestäminen tai tapahtumissa mukana oleminen. Viestintätyöryhmä kokoontui kaksi kertaa vuonna Viestinnän tuloksien arvioinnissa kiinnitettiin huomiota pääviestien läpimenoon ja niiden sävyyn. Sisäisen viestinnän kehittämisen suuntaa seurattiin hallituksen kokouksissa, syys- ja kevätseminaareissa ja henkilökuntapalavereissa. Viestinnän onnistumista arvioitiin myös nettisivujen kävijämäärän sekä kohderyhmiltä saadun palautteen perusteella. Mediaseurannan avulla saatiin tietoa omaisasian ja yhdistyksen tunnettuudesta ja esimerkiksi edunvalvontaa koskettavista teemoista. Tärkeimmät viestintään liittyvät tapahtumat/tapaamiset otettiin mukaan yhdistyksen vuosikelloon. Vierailut Viestinnän tueksi tarvitaan ajantasaista tietoa Etelä-Pohjanmaan alueiden tilanteesta. Vuonna 2014 koottiin yhteen joka seutukunnassa omaistoimikunta, joissa tavattiin alueiden yhteistyötahoja ja omaisia ja tutustuttiin alueiden omaistyöstä vastaaviin työntekijöihin ja vapaaehtoisiin kartoittaen alueiden tarpeita omaisasioissa.

8 Yhteistyö Keskusliiton ja muiden omaisyhdistysten kanssa Tehtiin yhteistyötä Keskusliiton ja muiden alueyhdistysten kanssa ja tiedotettiin erityisesti sellaisista hyvistä käytännöistä, joita yhdistys on kehittänyt sekä itse että yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Toimiva viestintä lisää vaikuttavuutta omaisasioissa, hyvien käytäntöjen leviämisen mahdollisuutta sekä yhteistyötä niillä kohdin, missä se on luontevaa ja järkevää. 8 Verkkosivut, jäsentiedote ja sosiaalinen media Yhdistyksen kotisivut pidettiin ajan tasalla ja lisättiin tarpeellista tietoa ajankohdan ja palautteen perusteella. Kävijämäärää seurattiin. Keskusliiton sähköistä Leija- lehteä luettiin, jota kautta saatiin tietoa keskusliiton ajankohtaisista asioista ja meille tärkeitä tietoja esim. kokoontumisista ja koulutuksista. Samoin seurattiin myös muiden yhdistysten jäsenpostia, joka yhdistykseen tulee tiedoksi joka puolelta Suomea, jotta voitiin pysyä ajan tasalla Suomen omaiskentässä, voitiin suhteuttaa oman alueen tilannetta paremmin ja saatiin vinkkejä hyvistä käytännöistä. Labyrintti-lehdessä julkaistiin aineistoa Etelä-Pohjanmaan omaisasioista ja vastattiin niihin toiveisiin, joita Labyrintti-lehden toimituksesta päin tuli alueelle niissä kohdin, missä se palveli omaisia ja yhteistyötahoja ja joissa yhdistyksellä oli annettavaa/tiedotettavaa. Labyrintti-lehti tilattiin jokaiselle jäsenmaksun maksaneelle jäsenelle/yhteistyötaholle. Oma jäsentiedote ilmestyi kolme kertaa ja sen sisältöä kehitettiin aluelähtöisesti. Yhdistys on facebookissa, jossa tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Fanimäärää pyrittiin kasvattamaan. Keskusliiton keskustelupalstalle on linkki- alueen omaiset voivat osallistua keskusteluun siellä. Osallistuttiin Keskusliiton viestintävalmiuksia vahvistavaan koulutukseen. Mediatiedottaminen Vuoden 2014 toimintakauden yhtenä tavoitteena oli omaistyön, omaisten arjen sekä palvelujärjestelmästä saatujen kokemusten esiin nostaminen Etelä-Pohjanmaan alueen mediassa. Mediatiedottamista tehtiin suunnitelmallisesti ja levitettiin mm. keskusliiton kannanottoja alueella. Tarkoituksena oli vahvistaa yhdistyksen asemaa alueella tunnettuna asiantuntijatahona, jolla on oma selkeästi profiloitunut paikkansa järjestösektorin mielenterveystyön kentässä. Tapahtumat Järjestämällä koulutustapahtumia ja osallistumalla yhteistyössä järjestettäviin järjestö- hyvinvointi-, omaishoitaja- /omaistapahtumiin yhdistys teki tavoitteitaan ja toimintaansa tunnetuksi, nosti keskusteluun mielenterveysomaisia koskevia ajankohtaisia aiheita sekä loi yhteyksiä muihin yhteistyö- ja sidosryhmiin. Ilonan päivän eli mielenterveysomaisten valtakunnallisen päivän yhteydessä järjestetiin alueellisia tapahtumia ja pyrittiin nostamaan esiin mielenterveyskuntoutujien omaisten asemaan liittyviä ajankohtaisia asioita, erityisesti omaisten voimavarojen tukemiseen tähtääviä kannanottoja. Oltiin mukana valtakunnallisen teeman Omaisilla on oikeus saada tietoa esiin nostamisessa.

9 Vastuut ja resurssit Viestintä ja tiedottaminen sisältyy kaikkien Etelä-Pohjanmaan alueen yhdistyksen omaistyöntekijöiden toimenkuvien sisälle toimenkuvan mukaisin painotuksin. Viestintäsuunnitelman toteutus kuuluu kaikille yhdistyksen toiminnassa mukana olevalle työntekijöille, hallitukselle ja vapaaehtoisille omaistyöntekijöiden koordinoimana. Jokainen vaikuttaa yhdistyksestä muodostuvaan järjestökuvaan ja sitä kautta sen maineeseen. Viestinnän tukena yhdistyksessä toimii viestintätyöryhmä, johon kuuluvat toiminnanjohtaja, omaisneuvoja, hallituksen edustaja sekä kutsuttuna tai kuultavana myös muita tarpeen mukaan. Ryhmää koordinoi toiminnanjohtaja. Viestinnän painopistealueet 2014 toteutuivat osittain yhdistyksen tunnettuutta lisättiin Etelä-Pohjanmaalla, jota tehtii nimenmuutoksen lanseerauksen yhteydessä tuotettiin tietoa ja levitettiin sitä omaisiin liittyvissä asioissa. Tähän liittyi valtakunnallisen teeman Omaisten oikeus saada tietoa esiinnostaminen lehden tuottaminen joka talouteen siirtyi vuodelle 2015 Muita konkreettisia toimenpiteitä 2014 esitteiden uusimisen suunnittelu ja osittainen toteuttaminen heti nimenmuutoksen jälkeen hankittujen mainostarvikkeiden levittäminen tapahtumista tehtiin erillinen esite ja niitä levitettiin kotisivuilla, sähköpostitse, postitse, käteen, ilmoitustauluilla kolme jäsenkirjettä, joissa yhteenveto tulevista tapahtumista tiedotettiin järjestöpalstoilla maakunnallisissa ja paikallisissa lehdissä sekä saatiin muutama artkkeli omaisasioista kolme artikkelia Labyrintti-lehteen päivitettiin kotisivuja säännöllisesti tiedotettiin ryhmissä, tapahtumissa, yhteistyöpalavereissa ja suullisesti tiedotettiin omaistoimikunnissa 9

10 3.2 Seutukunnallinen omaistyö 10 Tavoite: Jokaisella seutukunnalla toimii vähintään yksi omaisryhmä ja omaistoimikunta. Keinot: Seutukunnallista omaistoimintaa vahvistettiin alueellisella omaistoimikunta-työskentelyllä. Omaistoimikunnat kokoontuivat seuraavasti: Järviseudun omaistoimikunta Alajärven Alvariinissa 6.5., Härmänmaan omaistoimikunta Kauhavan Yrittäjäopistolla 20.5., Suupohjan ja Kurikan omaistoimikunta Kurikan Pitkässä Jussissa 3.9. sekä Seinäjoen seudun omaistoimikunta Marttilan tallissa Mukaan kutsuttiin omaisedustajia, omaiskokemusasiantuntija, hallituksen jäsenet alueelta, yhteyshenkilöitä alueen psykiatriselta osastolta tai psykiatrian poliklinikoilta/päivätoiminnasta, alueen asumispalveluyksiköistä, seurakunnista, perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta sekä alueen muista mielenterveys- ja omaishoitajayhdistyksistä. Omaistoimikunta suunnitteli omaistoimintaa alueelle. Arviointi: Muistiot omaistoimikuntien kokoontumisista 3.3 Edunvalvonta ja vaikuttaminen Tavoite: 1. Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry on alueellisesti toimiva ja tunnettu omaisjärjestö mielenterveystyön kentällä Etelä-Pohjanmaan alueella. 2. Yhteistyössä E-P mielenterveystoimijoiden kanssa välitetään tietoa omaisten tilanteesta sekä kehitetään hyviä, omaiset huomioon ottavia ja omaisten osallisuutta ja voimaantumista lisääviä käytäntöjä alueellisesti. Tavoitteena on lisätä mielenterveyteen liittyvien asioiden avointa käsittelyä yhteiskunnassa sekä tuoda omaisten näkemyksiä ja kokemuksia esille eri toiminta-alueille. Kehitetään ja ylläpidetään menetelmiä, joiden avulla tuetaan omaisten hyvinvointia, jaetaan tietoa, vaikutetaan asenteisiin ja toimitaan omaisten edunvalvojina Etelä-Pohjanmaalla.

11 Keinot: 1. Jatkettiin omaisten ohjausta ja neuvontaa omaisten tapaamisten kautta, puhelimitse, kotikäynnein ja muun yhteydenpidon muodossa. Omaisten tapaamisille alueilla järjestettiin mahdollisuuksia. Pyrittiin näillä keinoin kartoittamaan omaisen avun ja tuen tarve, tarjoamaan ammatillista ja vertaistukea. Ohjattiin tarvittaessa myös muiden tahojen avun piiriin. 2. Järjestettiin vapaaehtoisille ja vertaishenkilöille tapaamisia ja koulutusta. 3. Jatkettiin yhteistyötä psykiatristen yksikköjen ja poliklinikoiden sekä perusterveydenhuollon kanssa potilaiden omaisten ja läheisten tukemisessa. Koulutettuja ja koulutuksessa olevia kokemusasiantuntijoita hyödynnettiin viemällä omaisnäkökulmaa heidän kanssaan ja välityksellään eteenpäin. 4. Tehtiin ja kehitettiin verkostoyhteistyötä alueen Omaishoitajat ja Läheiset yhdistysten, Terveyden Edistämisenverkoston ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Yhteisiä verkostotapaamisia pidettiin säännöllisesti muutaman kerran vuodessa ja niissä suunniteltiin yhteisten ja toistemme asiakkaiden tukemisen muotoja kunkin yhteistyötahon toimintaan kuuluvalla tavalla. 5. Järjestettiin tiedottavia ja teemallisia omaisteniltoja ja tapahtumia sekä yhdistyksen omana toimintana että yhteistyössä mielenterveyskeskusten ja psykiatrian poliklinikoiden sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. 6. Toimittiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa, lähinnä opiskelijoiden eriasteisten opinnäytetöiden yhteydessä sekä opiskelijoiden käytännön harjoittelujen kenttänä. Esiteltiin yhdistyksen toimintaa eri opiskelijaryhmille. 7. Yhdistyksessä toimi edunvalvontatyöryhmä, joka koordinoi edunvalvontaan liittyvää toimintaa yhdistyksessä. 11 Arviointi: Määrällinen arviointi: Tilastot tapahtumista (tapaamisten ja tapahtumien määrät ja osallistujamäärät) Laadullinen sisäinen ja ulkoinen arviointi: Muistiot ja raportit yhteistyöneuvotteluista Palautteet toiminnasta (kyselyt, arvioinnit ) ja niiden käsittely

12 Toteutuma: Taulukko 1. Tuki ja kohderyhmätiedon jakaminen ajanjaksolla Toiminta määrät osallistujat määrät osallistujat määrät osallistujat 1 Omaisneuvonta tapaamiset 2 Omaiscafe Puhelut Jäsentiedotteet Yhteistyö tapaamiset Yhdistyksen Esittelyt/koulutukset eri yhteyksissä 7 Yhdistyksen järjestämät koulutuspäivät 8 Jäsenmäärä Joissakin tapaamisissa on ollut mukana useampia omaisia. Vartu-projektin puitteissa omaisneuvonta loppui. 3 Omaisneuvontapuheluja on kirjattu 25. Nämä ovat olleet pidempiä tukipuheluita, joiden lisäksi on lukuisia lyhyempiä omaiskontakteja puhelimitse. 4 Jäsentiedotteita lähetettiin 3 kertaa yhdistyksen jäsenille ja yhteistyökumppaneille. Lisäksi yhdistyksen esitteitä jaettiin vuoden 2014 aikana kaikissa esittelytilaisuuksissa ja luennoilla. 5 Yhteistyötahojen kanssa kokoontumisia kirjattiin 79 kertaa. Toimihenkilöt ovat olleet mukana alueen eri hankkeissa ja työryhmissä (Omaishoitajaverkosto, Terveyden edistäminen-työryhmät, Voimaa arkeen- suunnitteluryhmissä) Yhteistyökokoontumisia on ollut lisäksi mm. päärahoittaja RAY:n, johtoryhmän, kirjanpitäjän, Mikevan, psykiatrian poliklinikoiden sekä Vaasan ja Tampereen omaisyhdistysten kanssa. 6. ja 7 työntekijöiden tilastoinnin pohjalta osallistujamäärä yhdistyksen esittelyissä ja järjestämillä koulutuspäivillä Vuoden alussa henkilöjäseniä oli 406 ja yhteisöjä 126, yhteensä 532 jäsentä vuoden 2013 lopussa. Jäsenmäärä oli vuoden 2014 lopussa 546, joista henkilöjäseniä 420 ja yhteyshenkilö-/yhteisöjäseniä 126.

13 3.4 Vertaistukiryhmä- ja vapaaehtoistoiminta 13 Tavoite: Toiminnalla tuetaan omaisten hyvinvointia ja elämänlaatua sekä toimitaan omaisten vertaisuuden, osallisuuden ja voimaantumisen mahdollistamiseksi Keinot: 1. Yhdistyksellä oli vuonna 2014 alueellisesti kattava omaistenryhmäverkosto. Tavoitteiden mukaisesti toteutettiin kohdennettuja vertaistukiryhmiä kuten ensitietoryhmä sekä Vertti- ryhmä. Huomioitiin eri ikäisten ja erilaiset omaisena olemisen tuen tarpeet ja myös alueellisesti erilaiset yhteisöllisen toiminnan tarpeet. 2. Omaisille suunnattu Prospect-vertaistukiryhmämalli on EUFAMIN (Eurooppalaisten omaisjärjestöjen liitto) kehittämä ryhmämalli, jonka omaisille suunnattu ryhmämalli huomioi omaisten omat, erilliset tarpeet, parantaa heidän itsetuntoaan, edesauttaa jaksamista, tukee elämänhallinnan ottamista omiin käsiin ja parantaa omaisten elämänlaatua (Lähde: Omaisten Prospect-koulutusohjelma, Eufamin tuottama ohjaajan käsikirja 2003.) Omaisjärjestöjen tavoitteena on levittää Prospect-vertaistukiryhmämalli laajalti valtakunnallisesti käytetyksi mielenterveyspotilaiden omaisten tukemisen malliksi ja yhdistys vastaa tästä työstä Etelä-Pohjanmaan alueella. Vuoden 2014 aikana kokoontui yksi Prospect-ryhmä ja yksi ProspectPlus-ryhmä Seinäjoella. 3. Toteutetaan vapaaehtois- ja vertaistukiryhmätoimintaa yhteistyössä alueen psykiatristen yksiköiden sekä muiden sidosryhmien kanssa. Esimerkkinä Käsillä tekemisen iloa - ryhmä toteutetaan yhteistyössä E-P:n käsi-ja taideteollisuus ry:n ja Lakeuden Omaishoitajat ry:n kanssa. Myös miesten toiminnallinen omaisryhmä toteutetaan yhdessä Lakeuden Omaishoitajat ry:n kanssa. Järviseudun Omaishoitajien kanssa järjestettiin keilaryhmätoimintaa. 4. Yhdistyksessä oli mukana vapaaehtoisia omaisryhmien ohjaajina ja vertaistukihenkilöinä. Muutamia vapaaehtoisia saatiin lisää erilaisiin toimintoihin. Vapaaehtoistoiminnan käsikirja ohjaa yhdistyksen vapaaehtois-toimintaa. Arviointi: Määrällinen: Tilastot omaisryhmistä ja muista vapaaehtoistoiminnoista Laadullinen: Ryhmiin osallistujien palautteet

14 Toteutuma: Taulukko 2. Ryhmätoiminnot 14 Toiminto määr osall.hlöt määr osall.hlöt määr osall.hlöt Vertaistukiryhmät Omaisten illat Vertaistukiryhmiä kokoontui vuoden aikana 10 eri ryhmää (yhteensä noin 80 kertaa). Ryhmiin osallistui yhteensä keskimäärin seitsemän omaista/kerta, kaikenkaikkiaan 560 omaista. Ryhmät: Seinäjoen omaisryhmä, Prospect- ryhmä, ProspectPlus ryhmä sekä Järviseudun ryhmä, Lapuan ryhmä, Alavuden ryhmä ja Kauhajoen ryhmä. Lisäksi miesten toiminnallinen ryhmä sekä käsillä tekemisen ryhmä. Kokoontumiset pääsääntöisesti 1krt/kk, kesätauko kesä-heinä- ja elokuussa. Noin puolessa ryhmäkerroista ohjaajana toimi vertaisohjaaja yksinään. Omaisten illoissa osallistujia keskimäärin 11/tapaaminen kolme kertaa. 3.5 Kuntoutus - ja virkistystoiminta omaisille Tavoite: Toiminnalla tuetaan perheiden arjessa selviytymistä ja virkistäytymistä sekä edistetään omaisten hyvinvointia ja voimaantumista. Toteutetaan ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä vertaistuen avulla, joka suunnataan koko alueen omaisille. Toteutetaan osittain yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Perheiden sekä omaisten ja kuntoutujien mahdollisuutta osallistua yhdessä tuetaan järjestämällä ohjelmaa ja tapahtumia perheille sekä omaisille ja kuntoutujille yhdessä. Virkistystilaisuudet: 1. Omaisryhmien kevätretket ja yhteinen kevätretki Vaasan saaristoon: 3retkeä x 15= 45 hlöä 2. Vapaaehtoisten koulutus ja virkistystapahtumat: 2 x 10 hlöä= 20 hlöä 3. Omaisten pikkujoulu Seinäjoella 30 hlöä 4. Omaishoitajien virkistyspäivä Seinäjoella 50 hlöä 5. Mielekästä meininkiä-tapahtuma Seinäjoella 200 hlöä 6. Jouluhartaus Törnävän sairaalan kappelissa 22 hlöä 7. Omaisten retket: kevät- ja syyskaudella 2014 (Heureka ja Levi/Pallas): 46 hlöä

15 Voimavarakurssit: 8. Yhteistyössä Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n kanssa voimavarakurssi Kivitipussa syksyllä 2014 viiden vuorokauden terveyslomana 15 hlöä 9. Yhteistyössä alueen omaishoitaja- järjestöjen kanssa järjestetään omaisille ja omaishoitajille omaisten virkistysviikonloppu Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n kautta 15 hlöä 10. Erityislasten vanhempien virkistysviikonloppu yhteistyössä Lakeuden omaishoitajien kanssa Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n kautta Kivitipussa 15 hlöä 11. Touhutalotapahtuma Kohti Verttiä lapsiperheille 15 hlöä 12. Vertti-kurssi perheille, joissa vanhemmalla mielenterveydellisiä ongelmia Kuortaneen Urheiluopistolla 20hlöä Liikunta: 13. Liikuntaedut omaisille: kuntosali, uinti ja keilaus: arviolta 500 käyntikertaa 15 Arviointi: Tilastot tapahtumista ja palautteet osallistujilta Toteutuma: Taulukko 3. Virkistys ja kuntoutustoiminta Toiminto määrät osallistujat määrät osallistujat määrät osallistujat Virkistystilaisuudet Retket Voimavarakurssit Liikunta

16 3.6 Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä projekti ( ) 16 Tavoite: Projektissa kehitetään omaisille varhaistuen malli yhteistyössä Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ja Etelä- Pohjanmaa ry:n sekä Pohjanmaa-hankkeessa mukana olevien yhteistyötahojen kanssa. Ajatuksena on, että Omaiset mielenterveys-työn tukena Tampere ry toimii kiinteässä yhteistyössä Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Omaiset mielen-terveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa ry tekee yhteistyötä E-P sairaanhoitopiirin sekä E-P alueen sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Projektin tuotoksena syntyy Omaistyön hyviä käytäntöjä julkisella sektorilla -julkaisu yhteistyössä Omaiset mielenterveystyön tukena Keskusliiton kanssa. Keinot: Etelä-Pohjanmaan omaistyön koordinaattori toimii yhteistyössä E-P:n sairaanhoitopiirin psykiatrian avohoidon kanssa. Projekti on aloitettu Seinäjoen alueelta vuonna Vuosi 2014, projektin viides vuosi Hyvät käytännöt - malli valmistui. Mallia levitettiin alueellisesti ja valtakunnallisesti. Vaikutettiin kuntien päättäjiin ja tavoiteltiin mielenterveys- ja päihdestrategioihin yhdistettäväksi alueelliset omaisten huomioimisen suunnitelmat. Toimintaa keskitettiin Etelä- Pohjanmaalla sairaanhoitopiirin päättäjiin kohdennettuun vaikuttamistyöhön, jolla saavutettiin pysyvän omaisneuvojatoiminnan aloittaminen Törnävän sairaalan ryhmätoiminnoissa. Arviointi: Projektin E-P:n alueen johtoryhmän ja muiden yhteistyöpalaverien muistiot Muu arviointi arviointisuunnitelman mukaisesti Vuoden 2014 toimintakertomus ja projektin loppuraportti RAY:lle Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n toimesta

17 VIOLA- Voimaa ikääntyvän omaisen liikkumiseen ja arkeen- hanke ( ) Hankkeen päämäärä, tavoitteet ja konkreettisia toimenpiteitä Tavoitteena on tehostetusti tukea 65+ikäisten kotona asuvien omaisten hyvinvointia, joiden läheinen on sairastunut psyykkisesti ja jotka ovat vaarassa väsyä ja masentua, Seinäjoella ja kahtena viimeisenä vuonna myös muualla Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Tavoitteena on löytää ne tavat, joilla yhdistys kolmannen sektorin matalan kynnyksen toimijana yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kotihoidon, seurakunnan diakoniapalvelun, liikuntatoimen ja Ikäkeskuksen kanssa on tukemassa kohderyhmää heidän arjessaan. Hankkeen kahtena viimeisenä vuonna tukea on tarkoitus tarjota myös muualla Etelä-Pohjanmaan alueella iäkkäiden omaisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi sellaisten kuntien/ kaupunkien ja seurakuntien kanssa, jotka ovat halukkaita lähtemään tämäntyyppiseen yhteistyöhön. Työmuoto siis pilotoidaan Seinäjoen alueella kahtena ensimmäisenä vuonna, jonka jälkeen hankkeen toimintatapa on riittävästi jalostunut laajennettavaksi muualle Etelä- Pohjanmaan alueelle, siis yhdistyksen toiminta-alueelle. Hankkeen toiminnalla pyritään takaamaan alueellinen tasavertaisuus, eli vertaistukea on tarjolla ikääntyneille omaisille kotiin ja vertaistukitoimintaa lähelle asuinpaikkakunnasta tai julkisesta liikenteestä yms. seikoista riippumatta. Tavoitteena on, että kohderyhmästä tavoitettujen ikäihmisten hyvinvointi lisääntyy: tietoisuus omahoidosta paranee, liikkuminen ja vertaistuki lisääntyy. Konkreettisia toimenpiteitä: Hankkeessa työtapana on hyvinvointitapaamisten ja niiden perusteella suunniteltujen tukimuotojen sekä seurannan tyyppinen tukitoiminta yhteistyössä Seinäjoen kaupungin vanhustenhuollon ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä vertaistukitoiminta. Ajatuksena yleisluonteisesti on ennaltaehkäisevä mielenterveystyö sekä sairastuneiden omaisten/omaishoitajien tukeminen, sillä psyykkisesti sairastuneiden omaiset ovat yhdistyksen pääkohderyhmä. Hankkeen tarkoituksena on tehdä työparityyppistä yhteistyötä kotihoidon kanssa. Pääpaino kodinhoitajan tai kotisairaanhoitajan työssä on varsinaisen kodinhoidon asiakkaan eli sairastuneen hoito ja tukeminen. Hankkeen tarjoamaa tukea tarvitsevat erityisesti ne iäkkäät omaiset ja omaishoitajat, jotka eivät jaksa tai voi lähteä kotoa. Siksi palvelun tulee suuntautua ennen kaikkea kotiin päin. Tällaiseen tukitarpeeseen hyvinvointitapaaminen ja sen jälkeinen vertaistuellinen toiminta tarjoaa ratkaisua. Ikäihmisten depressioryhmälle on Seinäjoen kaupungissa tarvetta. Projektin puitteissa ollaan mukana käynnistämässä ikäihmisten depressioryhmätoimintaa.

18 Tehostettua tukea tarvitsevat erityisesti ne ikääntyvät omaiset, joiden toimintakyky on alentunut läheisen tai oman sairastumisen johdosta. He tarvitsevat henkistä tukea ja kohtaamista niin, että he voisivat kokea saavansa ymmärrystä ja konkreettisia keinoja toimintakykynsä paranemisen suuntaan. Hyvinvointitapaaminen ja sen jälkeinen työskentely tähtää siihen. Työtavan tarkoituksena on tukea psyykkistä ja kognitiivista toimintakykyä mielialaa hoitamalla sekä puhumalla, ajattelemalla, muistelemalla ja suunnittelemalla. Tarkoituksena on tuoda liikkuminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen toiminnalliseksi osaksi omaisen arkea. Lisäksi on tarkoitus kartoittaa ja luoda mahdollisuuksia toimia vuorovaikutuksessa toisten kanssa sekä antaa ja saada vertaistukea. Hanke aloitetaan Seinäjoelta, sillä iäkkäiden osuus on runsaasti kasvamaan päin nimenomaan Seinäjoen alueella, sillä iäkkäitä muuttaa runsaasti maakunnasta Seinäjoelle. Koska yhdistyksen tärkeimpiin arvoihin kuuluu alueellinen tasapuolisuus, hankkeen avulla löydettyjä hyviä käytäntöjä levitetään myös maakuntaan kahden viimeisen vuoden aikana. Hankkeen alussa kehitetään mittarit, seurataan ja tutkitaan projektin tuloksia ja vaikuttavuutta koko projektin ajan. Käytännön toteutus ja painopistealueet vuonna 2014: Hankittiin projektiin tarvittavat työvälineet omaiskamarille ikääntyneiden omaistyöntekijää varten. Palkattiin ikääntyvien omaistyöntekijä. Täsmennettiin hankesuunnitelma ja hankkeen toteuttamiseen liittyvät käytännön asiat. Koottiin projektiin ohjausryhmä ikääntyvien kohtaamiseen ja kotihoitoon sekä vertaistukeen perehtyneistä käytännön työn tekijöistä sekä johtoryhmä mukana olevien yhteistyötahojen johtavista henkilöistä. Lisäksi koottiin työryhmä ikääntyneistä omaisista kommentoimaan hankkeen etenemistä. Suunniteltiin ja kehitettiin hyvinvointilomake. Suunniteltiin ikääntyvien omaisten vertaisryhmätoimintaa, seniorikahvila, teemaryhmä- ja liikuntaryhmätoimintaa. Aloitettiin huolellisen suunnittelun jälkeen käytännön toiminta suunnitelmien pohjalta. Aloitettiin toiminnan tulosten ja vaikutusten arviointi ja dokumentointi. Hankkeessa toteutettava arviointi ja tutkimus 2014 Määrällistä ja laadullista arviointia: Tilastoitiin hyvinvointitapaamisten määrä ja sisältö. Suoritettiin sisäistä arviointia ja kehitettiin hyvinvointikartoitusta ja sitä seuraavaa omaistukitoimintaa sen mukaisesti. Arvioitiin prosessin toimivuutta ja tehtiin muutamia muutoksia prosessiin, joka kuvattiin kaavion muotoon. Arvioinnin avulla lisätään ymmärrystä projektin toimintamuotojen välittömistä tuloksista ja myös pitkän tähtäimen vaikutuksista. Eloisa Ikä- verkoston arviointi otettiin hankkeen käyttöön. 18

19 4. Jäsenistö, hallitus, henkilöstö ja vapaaehtoiset 19 Jäsenistö: Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry:n jäsenrekisterissä oli henkilöä ja 126 yhteisöä. Hallitus: Yhdistyksen hallinnosta ja taloudesta vastaa puheenjohtaja ja hallitus, jossa on 5 jäsentä ja kullakin jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Jokaisesta viidestä seutukunnasta on hallituksessa kaksi edustajaa, joista vähintään toinen on omainen. Hallituksen sihteerinä toimii toiminnanjohtaja, kokouksia oli seitsemän vuonna Hallitus valitsi johtoryhmäksi hallituksen puheenjohtajan, hallituksen varapuheenjohtajan ja toiminnanjohtajan. Työryhmiä oli kaksi: viestintä- ja edunvalvontatyöryhmä. Järjestettiin kaksi suunnitteluseminaaria: kevät ja syysseminaarit, joihin kutsuttiin kaikki hallituksen jäsenet ja työntekijät. Kevään seminaarin aiheena olivat yhdistyksen toimintaan ja sen arviointiin liittyvät asiat ja syksyn seminaarin aiheena yhdistyksen tulevaisuus ja toimintastrategiat tulevalle vuodelle. Henkilöstö: toiminnanjohtaja Päivi Penttilä, omaisneuvoja Simo Lamminsivu, omaisten vapaaehtoistoiminnan kehittäjä Sarika Kivimäki (30.4.saakka), omaistyön koordinaattori Päivi Ojanen, alkaen lisäksi Sirpa Paukku vasemmalta oikealle: Simo, Sarika, Päivi P, Päivi O ja Sirpa

20 20 Tavoite: Sitoutunut, motivoitunut ja hyvin jaksava henkilöstö, jolla on ammatilliset valmiudet omaistyön toteuttamiseen ja kehittämiseen toimenkuviensa mukaisesti. Yhdistyksen yleistoiminnassa työskenteli Ak-avustuksen puitteissa toiminnanjohtaja ja omaisneuvoja. Omaisten kohdennetun tuen ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisprojektissa työskenteli omaisten vapaaehtoistoiminnan kehittäjä huhtikuun loppuun saakka. VIOLA-projektissa työskenteli ikääntyvien omaistyöntekijä huhtikuusta 2014 alkaen. Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä - projektissa työskenteli omaistyön koordinaattori Etelä- Pohjanmaan alueella (Tampereen alueella kaksi työntekijää). RAY- avustus myönnettiin Vartu-projektille Tampereen omaisyhdistyksen kautta. Omaistyön koordinaattori vastasi projektin toteuttamisesta Etelä-Pohjanmaalla toimenkuvansa ja projektisuunnitelman mukaisesti. Toiminnanjohtaja vastaa yhdistyksen yleisistä rakenteista ja toiminnasta, toiminnan ja talouden vuosittaisesta sunnittelusta, henkilöstöhallinnosta sekä toimenkuvansa mukaisista muista tehtävistä, kuten yhteistyön koordinoimisesta ja toteuttamisesta seutukunnallisen omaistoimikuntatyöskentelyn ja muun yhteistyön kautta. Omaisneuvoja vastaa omaistoiminnasta koko Etelä-Pohjanmaan alueen omaisille, sen suunnittelusta ja toteuttamisesta, jäsentiedottamisesta sekä jäsenrekisteristä sekä toimenkuvansa mukaisista muista tehtävistä, kuten edunvalvontatyöstä. Hankkeiden työntekijät vastaavat toimenkuvansa ja projektisuunnitelmiensa mukaisesti projekteista. Keinot: 1. Toiminnanjohtaja kävi kehityskeskustelut henkilöstön kanssa tammikuussa Hallituksen puheenjohtaja kävi kehityskeskustelun toiminnanjohtajan kanssa helmikuussa Näiden avulla arvioitiin yhdessä henkilöstön osaaminen, jaksaminen ja työhön sitoutuminen. 2. Työyhteisön toimivuutta, työryhmätyöskentelyä ja tiedonkulkua toteutettiin viikkopalavereilla, joita oli 30 vuonna 2014 ja yhteisen verkkokalenterin avulla. Työaikakirjanpito hoidettiin työaikavelhon avulla. 3. Työntekijät osallistuivat 2 x vuodessa hallituksen kanssa suunnitteluseminaariin.

21 4. Henkilöstölle mahdollistettiin tarpeen mukainen koulutus ja työnohjaus. Koulutus lisää työntekijöiden motivaatiota ja jaksamista. Myös työnohjaus, johon kaikilla on mahdollisuus, tukee työssä jaksamista ja vahvistaa tiimityöskentelyä sekä jokaisen yksilöllisten työskentelytapojen kehittymistä ja yhteensovittamista. 5. Henkilöstölle järjestettiin työkykyä ylläpitävää toimintaa TYHY-suunnitelman mukaisesti. Myötätunto- ym. uupumisen riski on olemassa tällaisessa ihmisten tukemiseen tähtäävässä järjestötyössä, minkä johdosta henkilöstön työhyvinvointiin kiinnitettiin erityistä huomiota ottamalla jaksamiseen liittyvät kysymykset esiin viikkopalavereissa, huolehtimalla työympäristön viihtyvyydestä ja huomioimaan työhyvinvointiseikat kaikessa toiminnassa TYHYsuunnitelman mukaisesti. (liite) 21 Vapaaehtoiset: Vapaaehtoiset osallistuivat ryhmien ohjaukseen, vertaistoimintaan, omaiskokemusasiantuntija- ja kokemuskouluttajatoimintaan sekä muuhun toimintaan erilaisissa muissa tapahtumissa. Vapaaehtoistoiminnan sisällöstä ja kestosta sovittiin jokaisen vapaaehtoisen kanssa erikseen. Vapaaehtoistoimintaa toteutettiin siten, että rekrytoitiin ja koulutettiin voimaantuneita omaisia vapaaehtoisiksi: ryhmänohjaajiksi, kahvilaemänniksi/isänniksi, tukihenkilöiksi, puhelintukitoimintaan ym. vapaaehtoistehtäviin kaikkien omaistyöntekijöiden toimesta vapaaehtoistoiminnan käsikirjan ohjaamalla tavalla. Vapaaehtoisrekisterissä olevien tilanne vapaaehtoistoiminnan suhteen kartoitettiin vuoden 2014 aikana. Arviointi: Kirjalliset palautteet ( seminaarit, kokousten ja hallitustyöskentelyn toimivuuskyselyt ) Kehityskeskustelut ( kirjalliset yhteenvedot ) Vuosittaiset henkilöstötilinpäätökset Vapaaehtoistoiminnan lomakkeet

22 5. Resurssit Talous Yhdistyksen toiminnan rahoitus perustui RAY:lta omaistoiminnan alueelliseen toteuttamiseen ja kehittämiseen myönnettyyn 135 tuhannen euron kohdennettuun toiminta-avustukseen. Omaisten kohdennetun tuen ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisprojekti jatkui huhtikuun loppuun edelliseltä vuodelta siirtyneen avustuksen turvin. VIOLA- Voimaa ikääntyneen omaisen liikkumiseen ja arkeen- projekti rahoitettiin 70 tuhannen euron RAYprojektiavustuksella vuodelle 2014, jota avustusta nostettiin 60 tuhatta euroa vuonna Omaistyö osaksi mielenterveys- ja päihdetyötä- projektin rahoitusta on hakenut Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, jonka kanssa on solmittu molempien yhdistysten roolit ja työnjaot määrittelevä yhteistyösopimus. Yhdistyksen omaa rahoitusta olivat jäsenmaksutuotot sekä esitemyynti tms. muut tuotot. Myös omaisten maksamat osanottomaksut olivat merkittävä tulonlähde. Näiden lisäksi saatiin erityisliikunnan kohdeavustusta, osallistuttiin marketin joulupaketointiin saaden siitä tuloja sekä saatiin opiskelijoiden ohjauspalkkioita sosiaali- ja terveysalan harjoittelijoiden harjoittelujaksoilta yhdistyksessä. Saatiin lapsiomaistoimintaan avustusta Päivänkakarat- hankkeelta. Yhdistyksen kirjanpidon hoiti edelleen Tilitoimisto Hautala ky ja auktorisoituna tilintarkastajana toimii Hannu Paunikallio. 5.2 Toimitilat ja kalusto Yhdistyksen keskuspaikkana toimi 113 m2 vuokratila, joka on nimetty omaiskamariksi, keskellä Seinäjokea, osoitteessa Kauppakatu 11 A4. Yhteistilojen lisäksi toimitiloissa on kolme erillistä työhuonetta, keittiö ja saniteettitilat. Seinäjoen toimitiloissa kokoontuvat Seinäjoen alueen omaisryhmät, omaisten kahvihetket, hallituksen kokoukset, henkilökuntakokoukset sekä omaisten tapaamisia, omaiskoulutuksia ja yhteistyötapaamisia. Toimitiloja voidaan tarjota myös yhteistyötahojen kokoustiloiksi pientä korvausta vastaan. Omaiskamarin kalusto on luetteloitu. Peruskalusto on kunnossa.

23 5.3 Yhteistyö 23 Yhdistyksen toiminnassa noudatetaan valtakunnallisia omaistyön linjauksia ja toimitaan yhteistyössä keskusliiton ja muiden omaisyhdistysten kanssa. Työntekijät ja myös hallituksen jäsenet sekä vapaaehtoistyössä ja kokemusasiantuntijoina toimivat omaiset osallistuivat valtakunnallisiin kokouksiin, koulutukseen ja yhteisiin tapaamisiin. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosyksikkö ja alueen kunnalliset mielenterveyskeskukset (Seinäjoen seutu ja Alavuden seutu ) olivat tärkeimmät yhteistyötahot. Myös perusterveydenhuolto sekä seurakunnat olivat tärkeitä yhteistyötahoja. Alueen muiden mielenterveysalan yhdistyksien ja yritysten, kriisikeskus Mobilen sekä kuntien sosiaalitoimen kanssa tehtiin ja kehitettiin yhteistyötä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen palvelualan oppilaitoksen (Sedu) eri yksiköiden kanssa tehtiin yhteistyötä järjestämällä koulutushankkeita, tiedottamista, opinnäytetöitä ja tutkimustöitä. Yhdistyksessä toimi myös terveyden ja sosiaalialan opiskelijoita käytännön työharjoittelussa ja opiskeluun liittyvissä tehtävissä vuonna 2014 mm. yhdeksän viikon hallinnon harjoittelussa. Vaikutettiin oppilaitosten edustajiin, jotta sairastuneiden omaiset ja läheiset huomioidaan opetussuunnitelmissa. Lakeuden omaishoitajat ry:n ja Järviseudun Omaishoitajat ry:n kanssa tehtiin yhteistyötä yhteistyösopimusten mukaisesti. Seinäjoella toimivan omaishoitajaverkoston kanssa toteutettiin yhteistyötä omaishoidon kehittämisessä ja omaishoitajien tukemisessa. Vuoden 2014 aikana tehtiin edelleen yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa projektin Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä yhteydessä sekä kokemusasiantuntija- koulutuksen tiimoilla. Yhdistyksen toiminnanjohtaja on toiminut Pohjanmaa/Välittäjä-hankkeen alueellisen ohjausryhmän jäsenenä. Yhteistyökumppanit liitteessä 2. Yhteistyötapaamisia oli paljon (ks. työntekijöiden tilastot).

24 6. Toiminnan vaikutusten arviointi 24 Tavoite: Vuoden 2014 aikana jatketaan ja kehitetään eri toiminta-alueille luotujen tulostavoitteiden arviointia ja seurantaa omaislähtöisesti. Arvioidaan millaista vaikutusta/tuloksia yhdistyksen toiminnassa on saatu aikaan ja millä kustannuksilla. Keinot: 1. Arvioitiin, millaisia asiakastuloksia on saavutettu: määrälliset tilastot, asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatu kyselyillä. 2. Arvioitiin ydinpalveluprosessien sujuvuutta, laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sisäisellä arvioinnilla. Kirjattiin toteutuneet osallistujamäärät, tapahtuman sisältö ja toteutuneet kulut. Omaisneuvonnan arviointia tehtiin käyttämällä Vartu-projektissa kehitettyjä arviointipohjia. 3. Jatkettiin henkilöstön aikaansaannoskyvyn arviointia: tehtiin henkilöstötilinpäätös, arvioitiin ammatillisen osaamisen tilannetta, työkykyisyyttä, jaksamista ja viihtymistä työssä ja työympäristössä kehityskeskusteluissa sekä henkilökuntapalavereissa. 4. Arvioitiin hallituksen työskentelyä kirjallisella palautelomakkeella (pitkittäistutkimus) 5. Jäsenrekisteritietoja analysoitiin osana arviointia jäsenmäärän kasvun, osallistumisprosentin ja alueellisen jakautuvuuden osalta vuonna Yleinen vaikutusten seuranta: Yhdistyksen hallitus ja työntekijät pitivät yhteisiä seminaareja kaksi kertaa, joissa arvioitiin perustehtävän toteutumista ja toiminnan kehittymistä suhteessa taloudellisiin ja aineellisiin resursseihin sekä yhdistyksen perustehtävään. Vuonna 2014 käytettiin edelleen keskusliiton luomia omaistyön laadun arviointimenetelmiä. 8. Vuosittaisissa RAY- raportoinneissa sekä yhdistyksen vuosikertomuksessa ja tilinpäätöksessä kootaan yhteen vuoden määrälliset, laadulliset ja taloudelliset tulokset.

25 6.1 Asiakastulokset ja prosessien sujuvuus 25 Jäseneksi on liittynyt vuoden 2014 aikana 19 uutta henkilöä ja jäsenyyden jättäneitä oli 7 henkilöä. Omaiset ovat osallistuneet aktiivisesti erilaisiin yhdistyksen järjestämiin tilaisuuksiin, joita vuoden 2014 aikana oli useita ja joihin osallistui suuri määrä omaisia ja yhteistyökumppaneita: esim. yhdistyksen luentoihin ja esittelyihin sekä koulutuspäiville ja omaisten iltoihin (ks. tilasto s.12). Asiakkailta on koottu palautetta säännöllisesti eri tapahtumien ja palvelujen yhteydessä sekä jäsenkyselyllä. Palautteet ovat olleet kirjallisia ja suullisia. Palautetta ja toiveita on hyödynnetty tulevan toiminnan suunnittelussa. Vuoden 2014 aikana omaisten vertaistukiryhmätoimintaa kehitettiin edelleen omaisten toiveiden pohjalta sekä palautteiden avulla. Vertaisryhmän ohjaajina omaisneuvojan koordinoimissa omaisryhmissä sekä muina vapaaehtoisina toimi vuoden 2014 aikana yhteensä noin parikymmentä vapaaehtoista. Ryhmiin ja omaisten iltoihin osallistui sopiva määrä omaisia (ks. tilasto s.14). Omaisille tarjottiin edelleen mahdollisuutta matalan kynnyksen tapaamisiin ja yhteydenottoihin (ks.tilastot s.12). Puhelinaikojen ja ajanvarausperiaatteella toimivan omaisneuvontatoiminnan sekä kotikäyntien kehittäminen ja toteuttaminen todettiin edelleen tarpeelliseksi. Omaisneuvonnoissa omaistyöntekijöiden käytössä oli lomake itsearviointiin ja muistilistaksi käsitellyistä aiheista omaisneuvontatapaamisen aikana. Omaisneuvontaa toteuttivat pääasiassa omaisneuvoja ja toiminnanjohtaja vuonna Joissakin omaisneuvontatapaamisissa oli mukana Veturi-vertaiseksi ilmoittautunut omainen. Virkistys- ja kuntoutustapahtumiin osallistui sopivasti omaisia (ks.tilasto s.15).

26 Toimitilojen siivoojana on työskennellyt Eskoon kehitysvammalaitoksen toimintakeskuksen avotyötoiminnan kautta löydetty työntekijä yhtenä päivänä viikossa. Kotisivujen päivittämisessä on ollut apuna avotyössä osatyökykyinen henkilö Etelä- Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen kautta sekä loppuvuonna työkokeilussa ollut henkilö. Vuoden 2014 alussa saatettiin Omaisten kohdennetun tuen sekä vapaaehtoistoiminnan kehittäminen projekti loppuun ja tehtiin loppuraportti RAY:lle. Projetin lopun raportointi vuoden 2013 vuosikertomuksessa. VIOLA-hanke aloitettiin huhtikuussa projektisuunnitelman mukaisesti, raportti s Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä projektia jatkettiin Etelä-Pohjanmaan alueella projektisuunnitelman mukaisesti, josta lyhyesti sivulla

27 6.2 Henkilöstötulokset 27 Vuonna 2014 omaisyhdistyksessä työskenteli toiminnanjohtaja Päivi Penttilä, omaisneuvoja Simo Lamminsivu, omaistyön koordinaattori Päivi Ojanen (Tampereen yhdistyksen rahoittamana, lähiesimiestyö E-P:n omaisyhdistyksestä), omaisten vapaaehtoistoiminnan kehittäjänä Sarika Kivimäki saakka ja ikääntyvien omaistyöntekijä Sirpa Paukku lähtien. Yhdistys on mahdollistanut kaikille toimihenkilöille täydennyskoulutusta kunkin työtehtävien mukaisesti. Koulutuksia, joihin omaistyöntekijä on osallistunut, on ollut 54 liitteenä olevien tilastojen mukaan. Henkilöstökokouksia on ollut 30 kertaa vuonna Sisällöllisesti ne ovat tukeneet työntekijöiden toimintaa yhdistyksen perustehtävän käytännön toteuttamiseen. Henkilöstön kanssa käytiin kehityskeskustelut suunnitelman mukaan. Kaikkien työntekijöiden yhteinen tyky- päiviä järjestettiin keväällä ja syksyllä. Laadittiin vuodelle 2014 tyhy-suunnitelma, jota noudatettiin (liitteenä). Henkilökohtaisia työnohjauskertoja on ollut keskimäärin neljä/työntekijä ja koko työyhteisön ryhmätyönohjauksia oli kaksi kertaa vuoden 2014 aikana. Koko henkilöstöllä oli sairaspoissaoloja vuoden 2014 aikana 79 päivää, johon määrään sisältyy yhden työntekijän leikkauksesta johtuva 28 päivän ja toisen työntekijän 34 päivän sairaspoissaolot. Koko henkilöstö on osallistunut hallituksen kanssa kevät- ja syysseminaareihin, joissa on voitu paneutua yhdistyksen toiminnan suunnitteluun ja laadunarviointiin. Hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja sekä johtoryhmä ovat tavanneet säännöllisesti ja tarvittaessa.

28 6.3. Talouden toteutuma 28 Kaiken kaikkiaan vuoden 2014 kirjanpidollinen tulos on ,68 eur, kun seuraavalle vuodelle siirtyvä RAY-Ak- avustus on eur ja VIOLA-hankkeen seuraavalle vuodelle siirtyvä RAY-Ckavustus on eur. Varsinaisen toiminnan tuottoja olivat RAY- avustukset ,02 ja varainhankinnan tuotot 2 106,39 eur. Henkilöstökulut olivat talouden suurin menoerä: yhteensä ,82 eur (Ak+ 2 x Ck). Muita menoja ilman poistoja oli kaiken kaikkiaan ,91 eur (Ak+2 x Ck). Vuoden aikana välitilinpäätöstä arvioitiin ja esitettiin hallitukselle elokuussa ja lokakuussa.

29 vaitiolovelvollisuus Mielenterveyskuntoutuja/-potilaan omaisen/läheisen varhaisen tuen prosessikuvaus 29 (huoli puheeksi = omaisen/läheisen varhaisen tuen tarpeen havaitseminen ja puheeksi ottaminen) omainen/läheinen omainen tarvitsee tukea omainen pärjää ilman tukea Mielenterveyskuntoutuja/-potilas nimeää omaisensa/läheisensä Tuo esiin huolensa ja tarpeensa peruspalvelut /erikoissairaanhoidon palvelut kuntien Internet-sivut ja FinFami Etelä-Pohjanmaa ry muut palvelut: muut mielenterveysyhdistykset ja järjestöt, seurakunnat, muut järjestöt ja tahot esim. Kela, päihdepalvelut huoli puheeksi huoli puheeksi huoli puheeksi huoli puheeksi Omaisen/läheisen tapaaminen, joka on mahdollisimman systemaattinen osa kunkin tahon hoitoa/palvelua (mahdollisesti useamman kerran): 1. omaisen tilanteen kartoitus sekä henkinen tuki 2. palveluohjaus: tietoa kunkin tahon omista tukimuodoista ja omaisyhdistyksen tarjoamasta tuesta (esitteet) omainen tekee päätöksen tuen tarpeestaan Potilaan ja omaisen yhteinen tukeminen esim. sopeutumisvalmennuskurssit Omainen saa tukea hoitotaholta esim. verkostotyö, perhetyön menetelmät, omaisten ryhmät, omaisten illat, depressiohoitajan tuki Ensitieto ryhmät Vertaisryhmät Omainen saa tukea muista palveluista Virkistys-, voimavarayms. kurssit Kokemusasiantuntijana Omainen tukee muita omaisia vertaisohjaajana, puhelinringissä, tapaamisissa tai/ja vapaaehtoistehtävissä Palveluopas mielenterveysasiakkaan omaiselle ja läheiselle Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien alueella: Arjen Avuksi.

30 E-P:n kaupungit ja kunnat esim. kotihoito Seurakunnat: diakoniatyö, järjestetään yhteisiä tapahtumia te lat Seinäjoen ammattikorkeakoulu» yhteistyöhankkeet» opinnäytetyöt» harjoittelupaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Muut mielenterveysyhdistykset ja -järjestöt Järjestötalo» tukihenkilövälitys, tapahtumat, verkostoyhteistyö Lakeuden omaishoitajat ry, Järviseudun omaishoitajat ja läheiset ry, Omaishoitajaverkosto» yhteisten toimintojen järjestäminen esim. virkistyspäivät omaishoitajille ammattikorkeakoulujen tiloissa sekä toiminnalliset ryhmät ja virkistysviikonloput omaishoitajille YHTEISTYÖTAHOMME Mielenterveysomaisten keskusliitto- FinFami ry sekä muut alueelliset omaisyhdistykset Suomessa FinFami Etelä-Pohjanmaa ry Vapaaehtoisuuden pohjalta toimiva kansalaisjärjestö, joka on Mielenterveysomaisten keskusliiton- FinFami ry:n jäsenjärjestö. Yhdistys toimii omaistyön asiantuntijaorganisaationa Etelä-Pohjanmaalla viidellä seutukunnalla (Seinäjoen seutu, Härmänmaa, Järviseutu, Kuusiokunnat ja Suupohja) Väestöpohja alueella n. 200 tuhatta asukasta Omaislähtöisyys on toimintamme sydän Perusterveydenhuolto - terveyskeskusten depressiohoitajat - Alavuden terveyskeskuksen alaisuudessa psykiatriset yksiköt Alavudella ja Kuortaneella - Jalasjärven terveyskeskuksen alainen mielenterveys yksikkö» Mukana Terveydenedistämisen työryhmässä Pohjanmaa-/Välittäjä-hanke - mielenterveystyön kehittäminen omaisten näkökulmasta esim. palveluopas, omaisia mukana kokemusasiantuntijakoulutuksessa ja myöhemmin -ringissä TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 Sosiaalitoimi 30» konsultointia mol. puolin» omaisia ohjataan palvelujen piiriin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian toimintayksiköt Avohoitopalvelut - viidellä seutukunnalla Sairaalapalvelut - akuuttipsyk. vastuualue - poliklinikat - kuntouttavan psyk. vastuualue» yht.työ hoitojärj. kehittäminen Psykiatrian toiminta-alueen yht. - Huomioi Lapset pkl - kirjasto Hankkeet Lasten- ja nuorisopsyk. toimintayks.» molemmin puolin ohjaus palveluihin Seinäjoen kaupunki Ikäkeskus» ryhmätoimintojen, te tojen järjestäminen, omaisten ohjaaminen mol.puolin E-P:n sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry» omaistenillat» neuvontaa ja ohjausta molemmin puolin Kuntoutusyksiköt mielenterveyskuntoutujille: Mikeva, KomianKranni ym

31 31 1. TYHY-TYÖRYHMÄ V. 2014: Työhyvinvointi (TYHY-)- ryhmään kuuluvat yhdistyksen kaikki työntekijät: Päivi Penttilä, Päivi Ojanen, Simo Lamminsivu ja Sarika Kivimäki. Tyhy- työryhmä kokoontui henkilökuntapalaverin yhteydessä ja teki yhteisen TYHY-suunnitelman vuodelle 2014 edellisen vuoden tyhy- suunnitelmarunkoon. 2. PALAVERIT JA TIEDON KULKU: henkilökuntapalaverit pääasiassa maanantaisin. yhteinen verkkokalenteri (google-kalenteri), johon jokainen merkitsee vastuualueensa tapahtumat, tapaamisensa yms. kausisuunnittelupäivä kaksi viikkoa ennen jäsentiedotteen painamista. kehityskeskustelut kerran vuodessa. hallituksen ja henkilökunnan yhteinen suunnitteluseminaari keväällä ja syksyllä Johtoryhmän kokous ennen hallituksen kokouksia. Palaverien lisäksi tiedon kulku mm. suullisesti, sähköpostilla, puhelimitse ja tekstiviestein! Jokainen huolehtii tiedottamisesta. 3. TYHY-TOIMINNAN BUDJETTI: Yleistoiminnan talousarviossa on varattu 2000 TYHYtoimintaan (sisältää työnohjauksen). Projektien budjetissa TYHY-toimintaan n. 1000eur/v. Vuosisuunnitelmaan on kirjattu henkilöstön tyhyasioiden osalta seuraavaa: Tavoite henkilöstön osalta: Sitoutunut, motivoitunut ja hyvin jaksava henkilöstö, jolla on ammatilliset valmiudet omaistyön toteuttamiseen ja kehittämiseen toimenkuviensa mukaisesti. Keinot: Toiminnanjohtaja käy kehityskeskustelut henkilöstön kanssa vuosittain. Hallituksen puheenjohtaja käy kehityskeskustelun toiminnanjohtajan kanssa. Näiden avulla suunnitellaan ja arvioidaan henkilöstön osaaminen, jaksaminen ja työhön sitoutuminen. Työyhteisön toimivuutta, työryhmätyöskentelyä ja tiedonkulkua toteutetaan viikkopalavereilla ja yhteisen verkkokalenterin avulla. Työaikakirjanpito hoidetaan työaikavelhon avulla. Työntekijät osallistuvat 2 x vuodessa hallituksen kanssa suunnitteluseminaariin.

32 Henkilöstölle mahdollistetaan tarpeenmukainen koulutus ja työnohjaus. Koulutus lisää työntekijöiden motivaatiota ja jaksamista. Myös työnohjaus tukee työssä jaksamista ja vahvistaa tiimityöskentelyä sekä jokaisen yksilöllisten työskentelytapojen kehittymistä ja yhteensovittamista. Henkilöstölle järjestetään työkykyä ylläpitävää toimintaatyhy-suunnitelman mukaisesti. Myötätuntoym. uupumisen riski on ilmeinen tällaisessa järjestö- /auttamistyössä, minkä johdosta henkilöstön työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota ottamalla jaksamiseen liittyvät kysymykset esiin viikkopalavereissa, huolehtimalla työympäristön viihtyvyydestä ja huomioimaan työhyvinvointiseikat kaikessa toiminnassa TYHY- suunnitelman mukaisesti.(liite) Alla olevassa kuvassa havainnollisesti kuvattu sitä, mitkä kaikki asiat vaikuttavat työkykyyn: 32 Seuraavilla sivuilla varsinainen työhyvinvointisuunnitelma Excel-taulukkomuodossa.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Päivitetty hankesuunnitelma 2016

Päivitetty hankesuunnitelma 2016 1 Päivitetty hankesuunnitelma 2016 VIOLA- Voimaa ikääntyvän omaisen liikkumiseen ja arkeen 2014-2017 2 1. Projektin taustaa Iäkkäillä ihmisillä tarkoitetaan hankkeessa vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF 1 UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTAVUODEN YLEISNÄKYMÄT JA -TAVOITTEET Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU

Lisätiedot

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja OmaisOiva-toiminta 2017 Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja Toiminta-alue ja yhteistyöverkosto Toiminta-alue: Espoon ja Kauniainen Länsi-Uudenmaan suurimmat kunnat: Kirkkonummi, Raasepori, Inkoo, Hanko

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Etelä-Pohjanmaan muutosagentti VTM Anneli Saarinen

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Etelä-Pohjanmaan muutosagentti VTM Anneli Saarinen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 Etelä-Pohjanmaan muutosagentti VTM Anneli Saarinen Iäkkäille ja omaisille yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /17.2.2015

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /17.2.2015 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /17.2.2015 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 7 ryhmältä

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Riitta Mykkänen-Hänninen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Kouluttaja, työnohjaaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Julkaisut: Riitta Mykkänen-Hänninen:

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry

TOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry Yhdistyksen päämäärät Uusien jäsenien hankkiminen ja sisarien aktivoiminen toimintaan Sisarten keskinäinen arvostava yhteistyö Yhdistyksen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 151 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain 19.10.2016 Järjestöt kärkihankkeissa ja omaishoidon palveluiden kehittämisessä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1 Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma 2016, sivu 2/10 Sisällysluettelo 1 LYHYESTI - TOIMINTAVUODEN PAINOPISTEET... 3 2 LOUNAIS-SUOMEN SYLI ry... 3 3 TUKIPALVELUT... 4 3.1 Vertaistukitoiminta...

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Toimintakertomus. vuodelta 2015

Toimintakertomus. vuodelta 2015 Toimintakertomus vuodelta 2015 31.12.2015 Kanta-Hämeen TOIMINTAKERTOMUS 1/8 JOHDANTO Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry. on valtakunnallisen kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö Aivoliitto ry:n jäsenyhdistys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 Tikkurilan Taitoluisteluklubi ry 12.4.2016 2 TIKKURILAN TAITOLUISTELUKLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki KAMPA III seminaari Kokkola 24.10.2011 Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys 1 Kansalaistoiminnan

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

TLP -kliinikoiden luento- ja Mervi Kuparinen Hilkka RäisR Veli-Matti Saarinen

TLP -kliinikoiden luento- ja Mervi Kuparinen Hilkka RäisR Veli-Matti Saarinen TLP -kliinikoiden luento- ja yhteistyöpäiv ivä,, Seinäjoki 7.10.009 Mervi Kuparinen Hilkka RäisR isänen Veli-Matti Saarinen Päivän n ohjelma 9.00 Päivän n avaus ja esittäytymiskierros, ajankohtaista, mikä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

SATAKUMMI - Satakunnan lapsiomaisten kummitoiminnan yhteistyöryhmä

SATAKUMMI - Satakunnan lapsiomaisten kummitoiminnan yhteistyöryhmä SATAKUMMI - Satakunnan lapsiomaisten kummitoiminnan yhteistyöryhmä Toimijat Satakunnan Syöpäyhdistys MLL, Satakunnan piiri FinFami Satakunta ry Satakunnan sairaanhoitopiiri Porin seurakuntayhtymä Satakunnan

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA KUNTA: Leppävirta PVM: 12.1.2017 LUONNOS YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENET Satu Portimo, personal trainer Terho Happonen, Leppävirran Viri Riitta Räisänen, Varkauden seudun

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana. Aluevastaava Matti Mäkelä

Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana. Aluevastaava Matti Mäkelä Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana Aluevastaava Matti Mäkelä YHDISTYKSEN PERUSTEHTÄVÄ OMAISHOITOPERHEIDEN TAVOITTAMINEN OMAISHOITOPERHEIDEN TUKEMINEN YHDISTYS OMAISHOIDON KEHITTÄJÄNÄ, EDUNVALVONTA Miten

Lisätiedot

Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki

Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki 16 paikallista työkokousta Peruspalveluliikelaitos Jytan jäsenkunnissa: Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli Kokkolassa

Lisätiedot

Toimintakeskus Mielenmaja on Mikkelin kaupungin psykososiaalisten palveluiden yksikkö, joka tukee mielenterveyskuntoutujien

Toimintakeskus Mielenmaja on Mikkelin kaupungin psykososiaalisten palveluiden yksikkö, joka tukee mielenterveyskuntoutujien Toimintakeskus Mielenmaja on Mikkelin kaupungin psykososiaalisten palveluiden yksikkö, joka tukee mielenterveyskuntoutujien kuntoutumista ja arjessa selviämistä, järjestäen erimuotoista päivätoimintaa

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi

Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi 20.10.2014 Pori Satakunnan muistikoordinaattorien, -hoitajien ja -yhdyshenkilöiden tapaaminen Minna Rosendahl, aluejohtaja Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi

Lisätiedot

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi Sosiaali- ja terveyslautakunta 24 24.05.2016 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi SOSTER 24 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot