Uusi varhaiskasvatuslaki voimassa alkaen keskeiset uudistukset

Transkriptio

1 Uusi varhaiskasvatuslaki voimassa alkaen keskeiset uudistukset Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen (1 ) Varhaiskasvatuksen määrittely (1 ) Kymmenen uutta tavoitelausetta varhaiskasvatukselle (2 a ) Säädetään ryhmäkoosta (5 a ) Varhaiskasvatusympäristö ja toimintavälineet (6 ) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadintavelvoite (7 a ) Lapsen ja huoltajien osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista (7 b ) Opetushallituksesta asiantuntijavirasto (9 ) Varhaiskasvatussuunnitelmasta normi ja paikallisen suunnitelman laadintavelvoite (9 ja 9 a ) Varhaiskasvatuksen arvioinnista (9 b ) Yhteistyövelvoite (11 e )

2 Tässä laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen. Tätä lakia sovelletaan kunnan, kuntayhtymän sekä muun palvelujen tuottajan järjestämään varhaiskasvatukseen, jota annetaan päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. VIHDIN VASU Varhaiskasvatus on vuorovaikutusta, joka tapahtuu lapsen eri elämänpiireissä. Sen tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Nämä ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä ja kehitystasolla olevilla lapsilla. Ne muodostavat lapsen arkipäivässä eheän ja jakamattoman kokonaisuuden. Näkemys tästä kokonaisuudesta ohjaa kasvattajan toimintaa.

3 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia VIHDIN VASU - Ikäkausipedagogiikka tarkoittaa Vihdin kunnan varhaiskasvatuksessa sitä, että toiminta suunnitellaan siten, että se tukee kunkin ikäkauden kehitysvaihetta. - Lapsen henkilökohtainen hyvinvointi turvataan kunnioittamalla lapsen yksilöllisyyttä ja ainutkertaisuutta. - lapsi saa myönteisiä kokemuksia kehityksestään, toimiessaan ja leikkiessään sosiaalisessa yhteisössä. Lisäksi huomioidaan lapsen kulttuuritausta sekä yksilölliset, persoonalliset ja kehitykselliset tarpeet.

4 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista VIHDIN VASU - Työntekijä uskoo lapsen kasvuun ja oppimiseen. Myönteinen ja turvallinen kasvatusilmapiiri luo oppimisen iloa. - Lapset ja perheet kohdataan yhdenvertaisina. - Keskeinen tekijä lapsen itsenäisyyteen tähtäävässä pedagogiikassa on lapsen tukeminen oppimaan oppimisessa. - Oppimisen ilo syntyy oivalluksista, ihmettelystä ja yhteisistä kokemuksista toisten lasten ja aikuisten kanssa. Lasta kannustetaan osallistumaan, kyselemään ja tekemään omia ratkaisuja. - Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma ja jokaisella on oma yksilöllinen tapansa sekä aikansa omaksua asioita.

5 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset VIHDIN VASU - Lapselle ominainen tapa toimia ja niihin perustuva varhaiskasvatuspedagogiikka pyrkii edistämään lapselle mielekästä ja yksilöllistä varhaiskasvatusta sekä ohjaa kasvattajayhteisön tapaa toimia lasten kanssa. - On tärkeää, että lapselle rakentuu myönteinen kuva itsestään oppijana. - Työntekijä uskoo lapsen kasvuun ja oppimiseen. Myönteinen ja turvallinen kasvatusilmapiiri luo oppimisen iloa. - Oppimisen ilo syntyy oivalluksista, ihmettelystä ja yhteisistä kokemuksista toisten lasten ja aikuisten kanssa.

6 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö VIHDIN VASU - Varhaiskasvatusympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista ympäristöä. - Kasvattajan tehtävänä on muokata oppimisympäristöä lapsen kehitystä ja kasvua tukevaksi. - Oppimisympäristöä rakennettaessa tulee ottaa huomioon turvallisuus ja lapselle ominainen tapa toimia. - Psyykkinen ympäristö muodostuu hoitopaikassa vallitsevasta ilmapiiristä. Rauhallinen ja kiireetön tunnelma luo lapselle turvallisuutta ja hyvinvointia. - Sosiaalinen ympäristö koostuu vuorovaikutussuhteista lasten, kasvattajan ja vanhempien välillä. Kasvattajan vastuulla on huolehtia vuorovaikutussuhteiden toimivuudesta ja hänen tehtävänään on toimia mallina vuorovaikutustilanteissa.

7 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä VIHDIN VASU - Pienryhmätoiminnalla tarkoitetaan lapsiryhmän jakamista pienempiin ryhmiin päivän aikana. Toiminnan tavoitteena on lapsen perusturvallisuuden, tunne-elämän ja vuorovaikutustaitojen tukeminen. - Kasvattaja auttaa lasta liittymään osaksi pienryhmää ja sen kautta myöhemmin myös osaksi suurempaa ryhmää. - Tärkeänä pidetään kuulemiseen, kunnioitukseen ja luottamukseen perustuvaa vuoropuhelua. Kunnioitus on läsnä kaikissa vuorovaikutustilanteissa niin lasten kuin aikuisten välillä.

8 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa VIHDIN VASU - Vihdin kunta järjestää monipuolisia varhaiskasvatuspalveluja joustavasti vihtiläisten lapsiperheiden tarpeisiin vastaten. Tavoitteena on mahdollistaa lapselle hyvä ja huoleton arki huomioiden hänen ainutkertaisuutensa. - Osallisuus luo pohjan yhteisöllisyydelle. - Kasvattajan tulee kohdata ja kuulla lasta, että lapsi voisi tulla yhteisönsä jäseneksi. - Tärkeää on yhteistyö vanhempien kanssa ja kunnioittaa perheen vakaumuksia. Kasvattajan tehtävänä onkin yhdessä lapsen kanssa perehtyä lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen, tapoihin ja käytäntöihin. - Suvaitsevaisuus - Monikulttuurisuuskasvatuksen avulla voidaan käsitellä erilaisuutta ja vähentää ennakkoluuloja. - Kasvattajan tehtävänä on lapsen oman kulttuurin tuntemuksen tukeminen. - Kasvattajan täytyy huomioida lasten kieli- ja kulttuuritaustat kasvatusta ja opetusta suunniteltaessa.

9 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä VIHDIN VASU - Varhaiskasvatuksessa toteutetaan kolmiportaisen tuen mallia; yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tavoitteena on varhainen ja oikein ajoitettu puuttuminen. - Kasvattajan tehtävänä on havainnoida ja dokumentoida lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Näistä havainnoistaan hän keskustelee yhdessä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehdessä. - vanhempien kanssa sovitaan yhdessä mahdollisista kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä tuen tarpeista. - Tärkeää on suhtautua kunnioittavasti eri ihmisten näkemyksiin. - Jos yleinen tuki ei ole lapselle riittävää niin lastentarhanopettaja tai perhepäivähoidossa alueellinen erityislastentarhanopettaja tekee lapsesta pedagogisen arvion - Vihdissä kunta on jaettu päivähoitoalueisiin, kullakin alueella toimii oma alueellinen erityislastentarhanopettaja. - Oppilashuoltotyön käsikirjasta, Hyvän oppimisen polku Vihdissä löytyy tarkemmat oppi-lashuollon tavoitteet ja tehtävät. Lisäksi siinä on kuvattu oppilashuolto-organisaatio Vihdissä sekä kolmiportaisen tuen toteuttaminen.

10 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen VIHDIN VASU - Pienryhmätoiminnalla tarkoitetaan lapsiryhmän jakamista pienempiin ryhmiin päivän aikana. Toiminnan tavoitteena on lapsen perusturvallisuuden, tunne-elämän ja vuorovaikutustaitojen tukeminen. - Arjessa vahvistetaan toiset huomioon ottavia toimintatapoja ja luodaan lapselle turvallisia ihmissuhteita. - Päivähoitoikäisillä lapsilla kestävä kehitys tarkoittaa konkreettisia asioita, kuten kavereista huolehtimista - Toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen tarkoittaa sitä, että jokainen lapsi oppii ottamaan huomioon muita ja välittämään toisista. Vuoro-vaikutustaitojen harjoittelu ja empaattisuuden osoittaminen ovat tärkeä osa varhaiskasvatuksen arkea. Kasvattajan tulee havainnoida sitä, miten lapsi toimii vertaisryhmässä, miten lapsi suhtautuu itseensä ja toisiin ihmisiin sekä miten lapsen kasvuympäristö huomioi lapsen yksilöllisyyden ja lapsen kasvun sosiaalisuuteen. - Kasvattajalta vaaditaankin tarkkaavaisuutta huomata ja reagoida lapsen kontaktialoitteisiin ja näin rohkaista lapsen halua vuorovaikutukseen. Aikuisten tulisi toiminnassaan huomioida, että lapsen sosiaalisen vuorovaikutuksen kaksi perustarvetta ovat: saada ilmaista itseään sekä tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi. - Ensiarvoisen tärkeää on kasvattajan antama käyttäytymisen malli lapselle. Aikuisella tulee olla kunnioittava työtapa ja hänen tulee jatkuvasti pohtia omaa toimintaansa, puhetapaansa sekä asennetta työhönsä. - Kasvattajan on oltava toiminnassaan johdonmukainen ja jokaisen on sitouduttava sovittuun toimintatapaan, että lapsi ja hänen perheensä kokee tulleensa kohdelluksi oikeudenmukaisesti. Tämä vaatii kasvattajayhteisöltä jatkuvaa keskustelua kasvatusperiaatteista ja käytänteistä..

11 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin VIHDIN VASU - Lapsen osallisuus - Lapsen itsenäisyyden asteittainen lisääminen tarkoittaa sitä, että edellytystensä mukaisesti lapsi osaa huolehtia itsestään, läheisistään sekä tehdä päätöksiä ja valintoja. - Keskeinen tekijä lapsen itsenäisyyteen tähtäävässä pedagogiikassa on lapsen tukeminen oppimaan oppimisessa

12 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä VIHDIN VASU - Vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä kaikissa päivähoitoyksiköissä toimitaan kasvatuskumppanuuden periaatteita noudattaen. - Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja kasvattajien tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät vanhempien oman lapsensa tuntemus ja työntekijän asiantuntemus. - Jokaiselle lapselle tehdään varhaiskasvatussuunnitelma, jota päivitetään puolivuosittain. Varhaiskasvatussuunnitelma on lapsen tarina, jonka avulla hänen kasvuaan ja kehitystään seurataan yhdessä vanhempien kanssa. - Kasvattajan tehtävänä on havainnoida lasta ja lapsen kehitystä tietoisesti ja systemaattisesti. Näin hän kykenee vanhempien kanssa käytävässä vuoropuhelussa välittämään oman ymmärryksensä ja tietämyksensä lapsesta. Vanhemmat ovat lapsensa asiantuntijoita. Lapsen suunnitelmaan kirjataan vanhempien ja kasvattajien yhteinen näkemys.

13 Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia.

14 Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys.

15 Laadittava kaikille päiväkodissa tai perhepäivähoidossa oleville lapsille Suunnitelmaan on lain mukaan kirjattava - tavoitteet varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla - toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. - lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava vähintään kerran vuodessa

16 Lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen on toimintayksikössä järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin

17 Valtioneuvosto hyväksyi asetusmuutoksen, jolla muutetaan päiväkodeissa kolme vuotta täyttäneiden lasten ja hoito- ja kasvatustehtävissä olevien henkilöiden välistä mitoitusta. Nykyisen seitsemän lapsen sijasta päiväkodissa tulee olla yksi hoito- ja kasvatustehtävissä oleva henkilö kahdeksaa lasta kohden. Alle 3-vuotiaiden lasten henkilöstömitoitusta ei muutettu.

18 - yhden lapsen lisäys kasvattajaa kohti kuulostaa vähäiseltä, mutta kolmen lapsen lisäys ryhmässä on paljon suurempi asia - tarvitaan lisää sänkyjä, lokerikkoja (eli vaatekaappeja), ruokasaliin pöytiä ja tuoleja jne. - kaksi kattausta ei enää riitä, vaan nykyisiä ruokailuaikojen kestoja täytyy venyttää, jotta kaikki lapset ehtisivät syödä. Tällä on puolestaan vaikutus keittiön toimintaan. - lapsen yksilöllinen huomiointi haasteellisuus ja vuorovaikutuskontaktien määrän lisääntymisen vuoksi lapsen stressitaso saattaa nousta - pienryhmätoiminta ei enää ole niin pientä - lasten määrän lisääntyminen sekä sisällä että ulkona lisää turvallisuusriskiä - tutkimukset osoittavat, että ryhmäkoko korreloi lasten sairastavuuden kanssa - onko enää kasvattajalla aikaa, taitoa ja mahdollisuutta havaita ja puuttua varhaisessa vaiheessa lapsen kasvua ja kehitystä estäviin / uhkaaviin asioihin - hyvin tehdyn varhaiskasvatustyön tulos näkyy siinä, että menot eivät kasva kouluun siirryttäessä (vrt. erityisopetus, lastensuojelu, erilaiset terapiat ) - äänekkäät ja vauhdikkaat lapset kyllä tulee huomatuksi, mutta entä hiljaiset ja rauhalliset - päästäänkö varhaiskasvatuslain tavoitteisiin mitä, jos ei päästä - vaikka kuinka yritimme miettiä positiivisia asioita ja mahdollisuuksia, niitä emme pystyneet löytämään

19 Jokaisella lapsella oikeus saada varhaiskasvatusta 20h/viikko (ei osallistumispakkoa) Pidempiaikaiseen tai kokopäiväiseen palveluun oikeus tarpeen mukaan (matala kynnys ) Oikeus esiopetuksen jälkeiseen täydentävään toimintaan ainoastaan niillä joilla oikeus laajempaan kuin 20h/vko varhaiskasvatukseen Kunnan järjestettävä 20h/vko vähintään kahdella tavalla: osapäiväisenä ja osaviikkoisena Päiväkoti ei saa vaihtua ilman vanhempien suostumusta muuttuneissa tilanteissa

20 - lapsen kannalta on merkitystä sillä, miten 20 h viikossa tapahtuu - parempi olisi 4 h päivittäin kuin pidemmät päivät muutamana päivänä - toiminta on usein projektiluonteista ja lapsi pysyy koko ajan mukana missä mennään - kaverisuhteet vahvistuvat - säännöllisyys luo lapselle turvaa, jatkuvuutta ja ennustettavuutta - varhainen puuttuminen ja tarvittavien tukitoimien antaminen mahdollistuu lapsen kannalta paremmin - erikseen muodostettavat ns. puolipäiväryhmät antaa toiminnallisesti hyvän lähtökohdan. Lisäksi kasvattajia voi tarvittaessa siirtää helposti sijaistamaan muihin ryhmiin oman ryhmän lähdettyä pois. - päiväkodinjohtajalle tuleva arviointi siitä, milloin päivähoitorajoituksen piirissä oleva lapsi tarvitsee ja hyötyy kehityksellisestä syystä kokopäiväpaikan, tuo omat haasteensa johtajalle - tarvitaan yhteiset näkemykset, ohjeet ja käytänteet, jotta perheet ja lapset eivät joudu eriarvoiseen asemaan

21 Subjektiivisen oikeuden muuttaminen -> vaikutukset esim. asiakasmaksuihin ( , käsittelyssä) Päivähoitomaksujen korottaminen -> tavoiteltu vaikutus +54M 2017 alkaen ( , tulossa?) Mahdollistetaan kunnille toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoito maksullisena kerhotoimintana (2017)

22 Päiväkotitilat neliöt ok ilmamäärät ok toinen vanhemmista kotona alle 3v rymät yli 3 v ryhmät pelkän esiopetuksen ryhmät muuta yhteensä lapsia 1/7 muutos 1/8 Enäranta X Huhmarnummi X X Pajuniitty X X vuorohoito 18 Kuoppanummi X (13) 2 erityisryhmää eo + eritysiryhmät 12 Alexandra Hiidenranta X Luontola Nummenselkä Ojakkala X X Lankila X X Metsäpolku X X (13) 1 pienennetty ryhmä eo + pienennetty 15 Pappilanpelto Myrskylänmäki X X tyhjää ryhmätilaa Otalampi X X (13) eo 15 Haimoo X X Vihtijärvi 1 21 (yli 3v) Vanjärvi kasvattajaa 35 (yli 3v) ryhmää joissa lapsilukua voi kasvattaa = 123 lasta 14 ryhmää joissa lapsilukua ei voi kasvattaa neliöistä tai ilmastoinnista johtuen

23 Työntekijä 1 6:30-14:00 24 lasta (6:00-13:21) Työntekijä 2 8:00-15:39 Työntekijä 3 9:21-17:00 3 työntekijää paikalla 9:21-14:00 välisen ajan