Pääjohtaja Kari Wihlmanin avauspuheenvuoro Trafi Ilma seminaarissa

Transkriptio

1 1 Pääjohtaja Kari Wihlmanin avauspuheenvuoro Trafi Ilma seminaarissa Hyvät naiset ja herrat! Tervetuloa Trafin Ilma seminaariin. Meillä on tänään arvovaltaisia ja mielenkiintoisia puhujia sekä tukku kiinnostavia aiheita. Uskonkin, että edessämme on erittäin mielenkiintoinen päivä ilmailun ajankohtaisten aiheiden parissa. Hallitustunnustelija Juha Sipilän viime viikolla puolueille esittämissä kysymyksissä on paljon trafilaisille tuttuja ja tärkeitä asioita. Olemme strategiassamme esimerkiksi omalta osaltamme jo sitoutuneet normien purkuun ja sääntelyn keventämiseen sekä ilmastotavoitteisiin. Myös digitalisaation edistäminen on Trafille tärkeä asia. Fiksu sääntely ja digitalisaatio ovat olleet keskiössä koko liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Haluankin tässä nostaa aivan erityisesti esille liikenne- ja viestintäministeriössä tehdyn työn lainsäädännön keventämiseksi, josta vuoden alussa voimaan astunut tietoyhteiskuntakaari on hyvä esimerkki. Sen myötä sähköisen viestinnän sääntely uudistui perusteellisesti. Uudistus on tarkoittanut samaan aikaan sekä sääntelyn keventämistä että tiettyjen vaatimusten kiristämistä, jotta kilpailun ja palveluiden kehittymistä voidaan tukea ja ohjata suomalaisilla viestintämarkkinoilla. Myös liikennesektorilla on tarvetta vastaavanlaiselle lainsäädännön kokonaistarkastelulle. Tänä päivänä kukaan tuskin kyseenalaistaa liikennejärjestelmänäkökulman tarpeellisuutta liikennepolitiikassa. Uudempi asia on sen sijaan tiedon ja viestinnän merkittävä rooli liikennepolitiikan osana. Tulevaisuudessa onkin panostettava etenkin viestintäverkkojen ja liikenneinfran yhteentoimivuuteen. Jotta liikennejärjestelmän kehittäminen voi jatkua suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, on jatkettava liikenteen ja viestinnän yhteisellä tiellä. Trafin rooli liikenteen viranomaisena on tarkastella liikennejärjestelmää kokonaisuutena. Tähän kokonaisuuteen kuuluu olennaisena osana tieto, jonka rooli ns. viidentenä liikennemuotona on jo vakiintunut. Myös tiedon valtaväylän on oltava kunnossa ja käyttäjälleen turvallinen. Viranomainen mahdollistaa myös sopivalla sääntelyllä - älykäs liikkuminen tarvitsee älykästä sääntelyä. Yksi Sipilän kysymyksistä puolueille koski kansainvälisen ilmastopolitiikan kirjausta hallitusohjelmaan. Näkemyksemme mukaan kaikkien liikennemuotojen tulee vähentää kasvihuone-kaasupäästöjään, mutta kansainvälisen merenkulun päästötavoitteista ja keinoista tulee päättää globaalisti Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMOssa ja ilmailun osalta Kansainvälisessä siviiliilmailujärjestössä ICAOssa. Tärkeä ilmastokysymys on myös korkean teknologian uusiutuvien liikenne-polttonesteiden aseman vahvistamiseen.

2 2 Lentoliikenteellä on suuri merkitys Suomen kilpailukyvylle ja toimivalle liikennejärjestelmälle. Alkuvuodesta valmistuneen lentoliikennestrategian mukaan Suomen lentoliikenteen, matkailun, vientiteollisuuden ja muun elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä huolehditaan yhteistyöjärjestelyjen, verkostoitumisen ja markkinoinnin avulla. Suomen lentoasemaverkoston kannattavuuden ja laajan reittiliikenneverkoston säilyttämiseksi on keskeistä turvata Helsinki- Vantaan lentoaseman kilpailukyky. Ilmailusektorilla on ollut vaiherikas vuosi tai itse asiassa useampikin. Itämeren yllä on ollut poikkeuksellisen vilkasta liikennettä, lisäksi miehittämättömät ilma-alukset ovat kovasti tapetilla ja Suomessa toteutettiin viime vuonna todella mittava ilmatilan kokonaisuudistus. Viime aikoina on myös tapahtunut poikkeuksellisia onnettomuuksia, täällä meillä pahimpana Jämijärven vuoden takainen kahdeksan ihmishenkeä vaatinut onnettomuus. Kaupallisen liikenteen puolella onnettomuuksia on tapahtunut mm. Tyynellä valtamerellä ja Ukrainassa sekä nyt viimeisimpänä Germanwingsin tragedia. Kokonaisuutena tarkastellen kuolonuhreja vaatineita onnettomuuksia oli kuitenkin viime vuonna ennätysvähän, yhteensä 21 tapausta, mutta kuolonuhrien määrä nousi 990:een, yli kolminkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Näistä surullisista luvuista huolimatta lentäminen on edelleen turvallisin tapa matkustaa. Vuonna 2014 kaupallisessa lentoliikenteessä matkusti yli 3,3 miljardia matkustajaa 33 miljoonalla lennolla. Meillä Suomessa keskustelu lentoliikenteen turvallisuudesta on Jämijärven onnettomuuden jälkeen painottunut etenkin harrasteilmailun turvallisuuteen. Jämijärven onnettomuuden jälkimainingeissa käynnistynyt harrasteilmailun turvallisuuden kehittämisprojekti on hyvä esimerkkinä viranomaisen ja toimijoiden välisestä, uudenlaisesta, yhdessä tekemisen mallista. Osana tätä projektia on myös jatkettava keskustelua harrasteilmailun hyväksyttävästä riskitasosta. Turvallisuus ei muodostu ainoastaan määräyksistä, vaan myös ihmisten ja organisaatioiden toiminnasta, asenteista ja kulttuurista. Niin harraste- kuin myös kaupallisessa ilmailussa korostuu toimijoiden oma vastuu toiminnan turvallisuudesta. Toimiva turvallisuusjohtamisjärjestelmä luo myös toimintaedellytyksen organisaation tehokkaalle ja tulokselliselle toiminnalle. Myös Trafi kehittää omaa viranomaistoimintaansa riski- ja toimintaperusteisesti vastaamaan ajan vaatimia muutoksia. Tällä haluamme myös tukea ilmailun toimijoiden oman toiminnan kehittämisestä. Ilmailun kansainvälisyydestä johtuen myös muualla kuin Suomessa tapahtuva kehitys ja esimerkiksi onnettomuudet, vaativat usein nopeaa reagointia myös Trafilta. Meidän on oltava valmiita vaikuttamaan kansainvälisillä foorumeilla ja pidettävä suomalaiset toimijat tietoisina myös kansainvälisestä kehityksestä ja vaatimuksista.

3 Toisin kuin monessa muussa liikennemuodossa, ilmailussa on toimivat markkinat. Kilpailu eri tasoilla - globaalilla, eurooppalaisella ja alueellisella tasolla - jatkunee kiristyvänä. Eurooppalaisten lentoyhtiöiden suhtautuminen markkinoiden liberalisointiin tähtäävään OPEN SKIES periaatteeseen jakaa lentoyhtiöitä ja eurooppalaisten lentoyhtiöiden etujärjestö, joka on ollut vahva vaikuttaja ilmailualalla, näyttää hajoavan. Tämä asettaa Trafille lisää paineita omalta osaltaan huolehtia suomalaisten toimijoiden toimintaedellytyksistä. Lentoliikenne käytännössä Euroopan sisäiset lennot kuuluvat jo nykyisin EU:n päästökauppajärjestelmään. ICAO tavoittelee kansainvälisen lentoliikenteen hiilineutraalia kasvua vuodesta 2020 eteenpäin. Keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ovat mm. uusi lentokoneteknologia, biopolttoaineet ja erilaiset taloudelliset ohjauskeinot. Tämän saavuttamiseksi on tärkeää, että lentoliikenteelle saataisiin maailmanlaajuinen päästöjen vähennystavoite, jossa ovat tasapuolisesti mukana kaikki alan toimijat. Trafin asiantuntijat valmistautuvat parhaillaan yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa ICAOn ensi vuoden yleiskokoukseen, jossa asiaa käsitellään. 3 Hyvä kuulijat! Trafin toimintaa ohjaa visio vastuullisesta liikenteestä. Toimimme sen puolesta, että yhteiskunnassa ihmiset, tavarat ja tieto kulkevat turvallisesti, kestävästi ja sujuvasti. Liikennejärjestelmän tehtävä on tuottaa palveluja, hyvinvointia ja kilpailukykyä yhteiskunnalle. Kasvualustana näille palveluille toimii liikenteen tieto, jonka luomat mahdollisuudet tulevat ohjaamaan toimintaamme yhä enemmän. Digitaalisuus tukee koko liikennesektorin kehittymistä ja innovoi uudenlaiseen tekemiseen sekä synnyttää uutta liiketoimintaa ja liikenteen palveluita. Trafin rooli viranomaisena on etsiä uudenlaisia liikenteen tiedon hankintatapoja ja avata tietoa entistä laajemmin avoimeen käyttöön. Haluan lyhyesti vilauttaa muutamia liikenteen tunnuslukuja. Kuten huomaatte Trafin näkökulmasta eri liikennemuotojen volyymit eroavat toisistaan huomattavasti. Siinä missä ajoneuvorekisterissä on viisi miljoonaa ajoneuvoa, on ilma-aluksia Ilmailun lupakirjoja on vajaa 8 000, sen sijaan merenkulun pätevyyksiä on ja ajokortteja jo lähes 4 miljoonaa. Trafi saa vain 23% rahoituksestaan suoraan valtion budjetista. Loput kerätään erilaisina valvonta-, rekisteröinti- ja muina maksuina. Trafia sitoo valtion maksuperustelaki, joka määrää, että suoritteista perittävien hintojen tulee vastata niiden suorittamisesta aiheutuneita kustannuksia. Muissa liikennemuodoissa kuin tieliikenteessä kustannusvastaavuuden saavuttaminen on haastavaa. Trafi pyrkii eri keinoin parantamaan kaikkien liikennemuotojen kustannus-vastaavuuksia.

4 4 Valtaosa tieliikenteen palveluista on ulkoistettuja. Muissa liikennemuodoissa volyymit ovat niin pieniä, että ulkoistusmahdollisuuksia ei samassa laajuudessa ole. Trafi on kuitenkin sitoutunut kaikkien liikennemuotojen prosessien kehittämiseen ja tehostamiseen. Strategiamme mukaisesti kannustamme kokeiluihin ja ketterään toimintaan. Haluamme myös tukea yrityksiä käytännön haasteiden selvittämisessä, mikäli siihen on tarvetta. Haluan tässä mainita kaksi esimerkkiä kokeiluihin ja kevyeen sääntelyyn pohjautuvasta toimintatavasta: robottiautot ja miehittämättömät ilma-alukset. Jo nykyautoilu on kiinteä osa digitaalisaatiokehitystä, mutta tulevaisuudessa vauhti vain kiihtyy robottiautokokeilujen sekä tieliikenteen automaation myötä. Jos robottiautojen tekninen kehitys etenee lähimainkaan samalla tahdilla kuin viestintäteknologian, tulee liikenne mullistumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Perinteinen tieinfra ei enää riitä, vaan tarvitaan lisäksi toimivaa viestintäinfraa, jotta robottiautokokeilut tulevat mahdollisiksi ja jotta myöhemmin päästään kokeilusta normikäyttöön asti. Viranomaisten haasteena on tukea muutosta ja mm. tätä silmälläpitäen Suomessa on otettu tavoitteeksi luoda maailman paras innovaatioympäristö liikenteen automatisointiin. Toinen hyvä esimerkki uudenlaisesta ajattelutavasta on miehittämättömiä ilma-aluksia koskeva sääntely. EU-komission ns. Riikan julistuksen mukaisesti miehittämättömät ilma-alukset ovat ilmailun uusi muoto, joka kuitenkin eroaa selvästi perinteisestä ilmailusta. Miehittämättömät ilma-alukset edustavat siis uutta ilmatilan käyttäjäryhmää. Niiden toiminnan sääntelyssä on korostettava suhteellisuutta ja riskiperusteisuutta. Operaattori on vahvasti vastuussa omasta toiminnastaan. Miehittämättömien ilma-alusten toiminnalla saatetaan koskettaa ihmisten perusoikeuksia, esille saattavat nousta esim. yksityisyyden suojaa koskevat kysymykset, kun miehittämättömät kuvauskopterit yleistyvät. Uuden teknologian mahdollisuudet ja hyväksyttävyys ovat alan yhteinen huoli maailmanlaajuisesti. Trafin rooli viranomaisena on mahdollistaa miehittämättömien ilma-alusten täysimittainen kaupallinen hyödyntäminen. Tavoitteenamme onkin kevään aikana luoda mahdollisimman liberaali, kaupalliseen käyttöön tarkoitettuja, miehittämättömiä ilma-aluksia koskeva sääntely, jolla kaupallinen hyödyntäminen on aidosti mahdollista.

5 Määräys koskee osittain myös harrastekäyttöön tarkoitettuja lennokkeja. Tavoitteena on niidenkin osalta suojella kolmansia osapuolia niin ilmassa kuin maassakin. Määräyksessä esitetyt rajoitukset eivät kuitenkaan toisi juurikaan uutta vastuullisen harrastajan toimintaan. Määräys lähtee tänään lausuntokierrokselle. Tavoitteemme on, että kansallinen sääntelymme ei olisi kehityksen jarruna Suomessa. Pyrimme omalta osaltamme mahdollistamaan myös miehittämättömien ilma-alusten erilaisia käyttökokeiluja sekä vaikuttamaan eurooppalaisen sääntelyn kehitykseen. Kaikissa liikennemuodoissa tekninen kehitys edistää liikenneturvallisuutta, mutta silti ihmisen toimintakyky pysyy keskeisenä tekijänä liikenneturvallisuuden toteutumisessa. Trafi onkin panostanut merkittävästi liikennelääketieteellisen viranomaistoiminnan kehittämiseen. Etenkin viimeaikaiset lentoturmat ovat nostaneet ihmisen yksilölliset ominaisuudet ja soveltuvuuden suuren yleisön tietoisuuteen. Riippumatta näistä tapahtumista on ilmailuturvallisuuden pysyvänä toimintatapana aina ollut inhimillisen toimintakyvyn arviointi ja turvaaminen niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Tästä kuulemme lisää tämän päivän aikana. Robottiautot, miehittämättömät ilma-alukset, erilaiset kokeilut ovat vain muutama esimerkki. Trafi haluaa olla edelläkävijä ja tehdä asioita uudella tavalla. Mahdollistamme uutta liiketoimintaa, uudenlaisia palveluita ja siten edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä. Ja tätä meiltä todella odotetaan. 5 Kuten jo puheeni alussa totesin, tärkeä osa mahdollistavan viranomaisen toimintaa on sääntelyn keventäminen. Tavoittelemme kevyttä, fiksua sääntelyä, mutta emme hinnalla millä hyvänsä, esimerkiksi turvallisuus ei saa vaarantua, mutta eivät myöskään toimivan liikennejärjestelmän muut osaalueet toimintavarmuus, kestävyys ja markkinoiden toimivuus. Mahdollistamisen ja sääntelyn purun huumassa on muistettava, että vastuullinen liikenne luodaan yhdessä: sääntelyä ja normeja purettaessa toimijoiden oma vastuu korostuu. Viranomainen luo yleiset pelisäännöt, mutta vastuullinen liikenteen toimija osaa järjestää toimintansa parhaalla mahdollisella tavalla ilman viranomaisen yksityiskohtaista ohjeistusta ja opastusta. Tieto on hyvä apuväline tässäkin: poikkeamaraportoinnin avulla kerätään tietoa, mm. ilmailun ja merenkulun vaaratilanteista ja tätä tietoa analysoimalla arvioidaan esimerkiksi eri liikennemuotojen turvallisuuden tilaa ja kyetään tarvittaessa puuttumaan havaittuihin epäkohtiin. Hyvä naiset ja herrat, ennen kuin päätän oman osuuteni, haluan vielä esitellä seuraavan puhujan, Trafin ilmailujohtaja Pekka Hentun, jolla on Euroopan lentoturvallisuusviraston EASAn hallintoneuvoston

6 6 puheenjohtajana merkittävä rooli myös globaalissa, mutta ennen kaikkea eurooppalaisessa ilmailuyhteisössä. Ilmailu on erittäin vahvasti kansainvälinen liikennemuoto, merenkulun ohella kansainvälisin ja Trafille ja Suomelle onkin erittäin tärkeää, että osaamistamme hyödynnetään sekä pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa yhteistyössä että globaalissa yhteistyössä ICAOssa. Tällä hetkellä Suomi vaikuttaa ilmailun kansainvälisessä toiminnassa todennäköisesti enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomea kuunnellaan ja Suomella on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon kansainvälisillä ilmailufoorumeilla.