Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM LHO Kojo Veera(LVM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Transkriptio

1 Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM LHO Kojo Veera(LVM) Asia EU; liikenne; Liikenteen valkoisen kirjan välitarkastelu; Suomen vastaukset Euroopan komission julkiseen konsultaatioon Kokous U/E/UTPtunnus E 24/2011 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Euroopan komissio on käynnistänyt maaliskuussa 2015 julkisen konsultaation liikenteen valkoisen kirjan väliarvioinnista. Konsultaation tarkoituksena on selvittää jäsenvaltioiden, sidosryhmien, yritysten ja kansalaisten näkemyksiä siitä, miten EU:n liikennepolitiikan pitkän aikavälin tavoitteita ja toimenpiteitä tulisi päivittää vastaamaan nykytilaa. Konsultaatioon on vastattava mennessä. Tässä Ejatkokirjeessä selvitetään tiiviisti konsultaatiossa esitettyjä elementtejä sekä otetaan kantaa Suomelle keskeisiin kysymyksiin. Ejatkokirjeen pohjalta liikenne ja viestintäministeriö vastaa varsinaiseen lomakemuotoiseen kyselyyn. Suomi katsoo, että tulevaisuuden haasteet liikennejärjestelmän toimivuudelle ovat edelleen suurelta osin samat kuin vuonna 2011, kun Euroopan komissio julkaisi liikenteen valkoisen kirjan. Eurooppalaisen liikennesektorin kilpailukykyä on edelleen pyrittävä parantamaan, ja toisaalta on tärkeää, että öljyriippuvuutta ja liikenteen päästöjä pystytään vähentämään sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Valkoisessa kirjassa tulisi kuitenkin aiempaa paremmin huomioida toimintaympäristössä tapahtuneiden keskeisten muutosten, erityisesti digitalisaation ja palveluistumisen, vaikutukset liikennesektorille. Liikenteen valkoisen kirjan välitarkastelu tulisikin nähdä mahdollisuutena luoda Euroopan laajuinen liikenteen digitalisaatiostrategia. Digitalisaation ja palvelusektorin merkityksen kasvun ohella muut globaalit megatrendit, kuten automatisaatio, virtuaaliset palvelut, uudet kulutustottumukset, jakamistalous ja käyttäjien osallistuminen palveluiden ja tiedon tuottamiseen sekä yritysten ansaintamallien muuttuminen mullistavat tavan, joilla liikkumis ja kuljetuspalveluita on totuttu tarjoamaan ja käyttämään. Liikennepolitiikan tulisi aiempaa paremmin vastata näihin muutoksiin, jotta Eurooppa ei vain passiivisesti sopeutuisi uuteen tilanteeseen vaan voisi täysimääräisesti hyödyntää megatrendien luomia mahdollisuuksia erityisesti uudenlaisten, innovatiivisten liikkumis ja kuljetuspalveluiden kehittämisessä, liikennejärjestelmän tehokkuuden ja turvallisuuden parantamisessa ja liikenteen päästötavoitteiden saavuttamisessa.

2 Euroopan talouskriisin pitkittymisen vuoksi valkoisessa kirjassa tulisi lisäksi selkeämmin painottaa niitä keinoja, joilla liikennesektori voi edesauttaa Euroopan kilpailukyvyn, talouskasvun ja työllisyyden paranemista. Tämän osalta on tärkeää huomioida liikenteen palvelumarkkinoiden valtava kasvupotentiaali, jonka täysimääräistä hyödyntämistä tukee Liikenne palveluna ajattelu (Mobility as a Service). Liikenne palveluna ajattelun tavoitteena on, että asiakkaiden tarpeita vastaavia, eri liikennemuodot yhdistäviä liikkumis ja kuljetuspalveluita tarjotaan yhteentoimivasti ja helppokäyttöisesti. Liikenne ja viestintäverkot, tieto ja niiden varaan kehitetyt palvelut toimivat ihmisten hyvinvoinnin ja uuden liiketoiminnan kasvualustana ja tukevat eurooppalaista kilpailukykyä. Suomi katsoo, että tiedon merkitys liikennejärjestelmässä on kasvanut ja tulee kasvamaan tulevaisuudessa ja tiedosta voidaankin puhua viidentenä liikennemuotona. Tiedon täysimääräinen hyödyntäminen tukee liikennejärjestelmän tehokkuutta ja uudenlaisten liikennepalveluiden kehittämistä. Lisäksi tiedon avulla voidaan merkittävästi parantaa liikennejärjestelmän energiatehokkuutta ja turvallisuutta. Tieto on myös avaintekijä liikenteen automatisaation edistämisessä. Eri liikennemuotoja yhdistävien, ovelta ovelle palveluiden mahdollistamiseksi tarvitaan yhteisesti sovitut periaatteet ja standardit tiedon avaamiselle. Julkisen sektorin on oltava edelläkävijä tiedon avaamisessa, mutta lisäksi tulisi selvittää keinoja, joilla myös yksityistä sektoria kannustetaan avaamaan tietovarantojaan vapaaehtoisesti. Yhteisillä säännöillä on turvattava, että julkisesti tuotettu tieto on tasapuolisesti ja ilmaiseksi kaikkien saatavilla. Tietosuojan turvaaminen on keskeinen osa tiedon avaamista. Yksi mahdollinen lähestymistapa turvata tiedon täysimääräinen hyödyntäminen ja toisaalta korkea tietosuojan taso voisi olla ns. OmaData konsepti (MyData), jossa käyttäjä voi hallita omia tietojaan ja kolmansien osapuolien oikeutta käyttää tietoja yhden käyttöliittymän kautta. Tärkeää on myös huomioida tiedon käytön ja edelleen käytön oikeudet. Niin kuluttaja kuin palveluntuottajan näkökulmasta on tärkeää, että tämän osalta luodaan eri sektorit (myös liikenteen ulkopuolella) läpileikkaava, mahdollisimman harmonisoitu toimintaympäristö. 2(6) Suomi korostaa, että liikennejärjestelmää tulee tarkastella holistisesti, kaikki liikennemuodot kattavasta näkökulmasta. Erityisesti tulevaisuudessa siirryttäessä kohti suurelta osin automatisoitua, päästötöntä liikennejärjestelmää joidenkin liikennemuotojen dogmaattinen priorisointi ei ole enää perusteltua. Suomi katsoo, että liikenteen automaatiolla on erityistä potentiaalia liikenteen ja kuljetusten tehokkuuden ja turvallisuuden parantamisessa kaikissa liikennemuodoissa. Kuljettajan tekemät virheet ovat osasyynä yli 90 prosentissa tieliikenneonnettomuuksia, ja liikenneruuhkissa kuluu Euroopassa vuosittain miljoonia tunteja arvokasta työaikaa. Tieliikenteen automaatiolla voidaan merkittävästi vähentää kuljettajista johtuvia onnettomuuksia ja automaation kehittyessä vapauttaa kuljettajan aikaa hyötykäyttöön. Miehittämättömillä ilmaaluksilla ja vesikuljetuksissa automaattialuksilla voidaan tehostaa kuljetusketjuja erityisesti viimeisten kilometrien osalta. Suomi pitää tärkeänä, että automaatiota liikenteessä edistetään voimakkaasti mahdollistamalla siihen liittyviä kokeiluja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää liikenteen automaation toimivuuteen vaihtelevissa ja haastavissa olosuhteissa, sillä ratkaisuiden käyttöönotto ja yleistyminen riippuu keskeisesti siitä, että ne toimivat olosuhteista riippumatta. Suomi katsoo, että liikenteen valkoisessa kirjassa määritellyt toimenpiteet ovat jo tähän mennessä parantaneet eurooppalaisen liikennejärjestelmän kilpailukykyä ja edesauttaneet liikenteen öljyriippuvuuden vähentämistä ja päästötavoitteiden saavuttamista. Suomi jakaa kuitenkin komission näkemyksen siitä, että neljästä pääteemasta (liikenteen

3 Pääasiallinen sisältö 3(6) sisämarkkinat, innovaatioiden tukeminen, nykyaikainen infrastruktuuri ja EU:n ulkosuhteet) erityisesti liikenteen sisämarkkinoiden loppuunsaattaminen ja käyttäjä/saastuttaja maksaa periaatteen toteuttaminen liikenteen hinnoittelussa vaativat vielä lisätoimia. Toimenpiteiden arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota liikkuvuuden vapauden, markkinaehtoisuuden ja tasaveroisuuden toteutumiseen. Lisäksi liikenteen palvelumarkkinoiden kehittäminen, tiedon täysimääräinen hyödyntäminen, digitalisaation tukeminen ja automatisaation mahdollistaminen vaativat lisätoimia. Suomi pitää tärkeänä, että valkoisen kirjan välitarkastelussa ja täytäntöönpanossa huomioidaan jatkossakin erilaiset olosuhteet Euroopan eri osissa ja se, etteivät samat toimenpiteet johda samoihin tuloksiin eri puolella mannerta. Suomessa on pitkät etäisyydet ja harva asutus, ja teollisuuden päämarkkinaalueet ovat meri ja lentoyhteyksien takana. Suomelle on keskeistä, ettei eurooppalaisella liikennepolitiikalla lisätä suomalaisten yritysten sijainnista johtuvaa kilpailuhaittaa. Suomi pitää tärkeänä, että liikennealalla tehtävät ratkaisut on sovitettu yhteen komission horisontaalien toimien, kuten digitaalisia sisämarkkinoita ja energiaunionia koskevien toimien kanssa. On ensiarvoisen tärkeää, että liikenne, viestintä ja energiaverkkoja tarkastellaan kokonaisuutena, koska liikenteen uudenlaiset palvelut vaativat tehokkaita tietoliikenneyhteyksiä ja liikenteen ympäristövaikutusten vähentämisessä puhtaiden käyttövoimien saatavuus on avainasemassa. Kehittyneiden uusiutuvien liikennepolttoaineiden käyttöä tulee edelleen edistää. Liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa lainsäädännöllä on keskeinen merkitys. Yhdenmukainen lainsäädäntö on ollut EU:n vahva tunnusmerkki ja siihen on pyritty koko unionin toiminnan ajan. Sääntelyn toimivuus ja tehokkuus ovat edelleen keskeisessä roolissa, mutta ajankohtaista on sääntelyn uudelleen arviointi. Unionilainsäädäntö on kehittynyt tietyiltä osiltaan liian yksityiskohtaiseksi sekä uusia toimintoja hidastavaksi tai jopa estäväksi. Tämän vuoksi Suomi pitää tärkeänä, että voimassa olevaa sääntelyä tarkastellaan ja tarvittaessa myös puretaan siltä osin, kuin se heikentää Euroopan kilpailukykyä ja innovatiivisuutta. Lisäksi uuden sääntelyn tarve tulee aina arvioida kriittisesti ja uusista säädösehdotuksista tulee olla käytettävissä kattava ja luotettava vaikutusarviointi. Suomi katsoo, että lainsäädännöllä tulisi varmistaa reilu kilpailu, helpottaa markkinoille pääsyä ja turvata markkinoiden toiminta. Käyttäjien tarpeet tulisi huomioida turvaamalla kuluttajasuoja ja tietosuoja sekä palvelujen saatavuus ja helppokäyttöisyys. Joustavuutta olisi lisättävä siirtymällä tavoite ja riskipohjaiseen raamilainsäädäntöön. Sääntelyn tavoitteena tulisi olla teknologianeutraalisuus ja innovaatioiden edistäminen. Moderni teknologia muuttuu nopeasti, minkä vuoksi sääntelyn ja rahoituksen tulisi kannustaa ketteriin ratkaisuihin, joilla vältetään suurien investointien tekeminen nopeasti vanhentuvaan teknologiaan. Liikennekysymyksissä tulisi edistää kaikkia liikennemuotoja koskevaa yhteistä sääntelyä erityisesti markkinoiden toimintaa sekä pätevyyksiä ja lupia koskevan sääntelyn osalta. Tiedon täysimääräinen hyödyntäminen tulee varmistaa. Sääntelyn tulisi mahdollistaa liikennepalveluiden kehittäminen ja tarjoaminen koko EU:n alueella mutta myös globaaleilla markkinoilla. Globaaleissa liikennemuodoissa, lentoliikenteessä ja merenkulussa, sääntelyn tulisi perustua ensisijaisesti kansainvälisellä tasolla sovittuihin normeihin. Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa 2011 liikenteen valkoisen kirjan Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma Kohti kilpailukykyistä ja

4 4(6) resurssitehokasta liikennejärjestelmää (KOM(2011) 144 lopullinen). Valkoinen kirja sisältää EU:n liikennepolitiikan pitkän aikavälin tavoitteet ja se toimii Euroopan kasvuja työllisyysstrategian (Eurooppa 2020 strategia) liikennettä koskevana osuutena. Valkoisessa kirjassa EU:n liikennesektorin suurimmiksi tulevaisuuden haasteiksi on tunnistettu kilpailukyky ja kestävyys, erityisesti liikenteen öljyriippuvuuden ja päästöjen vähentäminen. Se sisältää yleiskatsauksen liikennealan kehitykseen (osa 1) sekä komission liikenteen tulevaisuutta koskevan vision tavoitteineen vuoteen 2050 saakka (osa 2). Lisäksi se sisältää hahmotelman tärkeimmistä toimista tavoitteiden saavuttamiseksi (osa 3) sekä erillisen liitteen yksityiskohtaisemmista komission aloitteista. Valkoisen kirjan sisältöä on selvitetty tarkemmin eduskunnalle toimitetussa E kirjeessä E 24/2011 vp. Euroopan komissio on käynnistänyt keväällä 2015 valkoisen kirjan väliarvioinnin. Komission arvion mukaan yli puolet valkoisessa kirjassa määritellyistä toimista on toteutettu ja edistynyt hyvin, mutta paljon aloitteita on vielä kesken ja osaa ei ole aloitettu lainkaan. Komission näkemyksen mukaan erityisesti sisämarkkinoita koskevissa aloitteissa ei ole päästy niin pitkälle kuin komissio olisi toivonut. Myös mm. liikenteen sosiaaliset kysymykset ja hinnoittelu vaativat komission mukaan lisätoimia. Komission alustavan arvion mukaan useat valkoisen kirjan tavoitteista ja toimenpiteistä ovat edelleen ajankohtaisia, minkä vuoksi suurta päivitystarvetta ei ole. Komission tarkoituksena on välitarkastelussa keskittyä suuriin linjoihin ja saattaa valkoinen kirja vastaamaan komission horisontaaleja toimia, erityisesti energiaunionia, digitaalisia sisämarkkinoita ja parempaa sääntelyä koskevia aloitteita, joissa myös liikenteellä on keskeinen merkitys. Lisäksi komission alustavan arvion mukaan valkoisessa kirjassa tulisi aiempaa paremmin huomioida mm. käyttäjänäkökulma, uudet teknologiat ja innovaatiot, tiedon hyödyntäminen ja pitkittyneen talouskriisin vaikutukset. Suomi korostaa vastauksissaan erityisesti liikenteen digitalisaation ja liikenteen palvelumarkkinoiden edistämistä, tiedon hyödyntämistä ja automatisaatiota sekä parempaa sääntelyä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUliikennejaoston kirjallinen menettely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

5 Taloudelliset vaikutukset 5(6) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Liikenteen valkoinen kirja Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää (KOM(2011) 144 lopullinen) Euroopan komission julkinen konsultaatio löytyy seuraavasta osoitteesta: Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Veera Kojo, hallitussihteeri, p EUTORItunnus EU/2011/0894 Liitteet Viite

6 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi