Peltosaari I: asemakaavan muutos ja tonttijako

Transkriptio

1 Peltosaari I: asemakaavan muutos ja tonttijako Tekla Tekla Khall Kaavoitusyksikössä on valmistunut Peltosaari I:n asemakaavamuutoksen luonnos. Suunnitelma perustuu Peltosaaren vuonna 2010 järjestetyn ideakilpailuun ja sen jatkosuunnittelun tuloksena syntyneeseen Peltosaaren maankäyttösuunnitelmaan , jonka kaupunginhallitus hyväksyi alueen jatkosuunnittelun pohjaksi Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa asumisen ja palveluasumisen sijoittaminen Peltosaaren sillan tuntumaan n. 200 metrin etäisyydelle Riihimäen rautatieasemasta koilliseen. Vuoden 2016 kaavoituskatsaus ja ohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa Peltosaaren aloituskorttelin asemakaava on kohteena nro 8. Asemakaavan laatimiseen liittyy esisopimus Lakea Oy:n, Avain Asumisoikeus Oy:n ja Avain Rakennuttaja Oy:n kanssa. Esisopimukseen liittyen on laadittu korttelin esisuunnitelma, joka määrittelee rakentamisen volyymia ja laatutavoitteita. Esisuunnitelma pohjautuu kaupunginhallituksen hyväksymään Peltosaaren yleissuunnitelmaan. Kaupunginvaltuusto päätti alueen esisuunnitteluun ja asemakaavoitukseen liittyvästä sopimuksesta sekä kiinteistöjen luovutusta koskevasta esisopimuksesta Sopimukset allekirjoitettiin Asemakaavan muutos koskee: 20. kaupunginosan, Peltosaaren korttelia 2011 sekä katu- ja virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 20. kaupunginosan, Peltosaaren korttelit 2047 ja 2048 sekä katu-, virkistys- ja erityisalueet. Asemakaavan ehdotusvaiheessa laaditaan sitova tonttijako. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui ja siitä kuulutettiin maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti Osallistumisja arviointisuunnitelma päivitetään ehdotusvaiheessa. Kaavamuutoksella alueelle mahdollistetaan yhteensä kem 2 rakennusoikeuden toteuttaminen. Asuinpinta-alaa on yhteensä kem 2, josta 2900 kem 2 on hoivakotia varten. Rakennukset sijoittuvat kortteliin siten, että keskelle muodostuu yhteiskäyttöinen piha-alue. Kaavaan on otettu asuntojen keskikokoa ja julkisivujen laatua koskevia määräyksiä esisuunnitelman mukaisesti. Voimassa olevan kaavan mukaan alueelle saisi rakentaa n kem 2 liikerakennuksen. Kaava on vuodelta 1972 ja toteutumaton. Autopaikkanormi on asumisen osalta asetettu alas, 1 ap/ 130 kem 2 asuinrakennusoikeutta rautatieaseman läheisyyden vuoksi. Autopaikat sijoittuvat pohjoisten rakennusten osalta korttelin pohjoisosaan ja kahden eteläisemmän osalta LPA-kortteliin. Liikenteen tilavarauksia on selvitetty niin, että tilavarukset riittävät II kerroksisen radan varteen sijoittuvan pysäköintilaitoksen rakentamiseen tulevaisuudessa. Asematunnelilta pohjoiseen, Peltosaaren liikuntapuistoon on mahdollista johtaa esteetön kevyen liikenteen väylä.

2 Liityntäpysäköintipaikat tulevat Peltosaaren yleissuunnitelman mukaan sijoittumaan radan varteen ja ne on mahdollista rakentaa myöhemmin kahteen kerrokseen. Tällä asemakaavamuutoksella mahdollistetaan n. 130 liityntäpysäköintipaikan sijoittaminen uudelle paikalle maan tasoon. Nykyiset liityntäpysäköintipaikat voidaan kaavan toteuttamisesta huolimatta vielä pitää paikoillaan. Radan itäpuolen liityntäpysäköintiin liittyen on tarpeen laatia sopimus liikenneviraston kanssa. Kaavaa varten on ollut käytettävissä aikaisemmat Peltosaarta koskevat melu-, tärinä- ja hulevesiselvitykset. Kaavaluonnoksen perusteella laaditaan tarkennettu meluselvitys, jonka jälkeen meluntorjuntaan liittyvät kaavamääräykset voidaan määritellä. Tärinän vaimentamisesta on tehty selvitys, jonka mukaisesti tulevan kevyen liikenteen väylän kohdalle suunnitellaan toteutettavaksi maaperän stabilointi. Tärinävaimennuksen pätevyys mitataan 1. rakennuksen paalutusvaiheessa. Perustuksia varten tarvittavan tärinäneristyksen laatu varmistuu silloin. Kaava-alueella on teetetty maaperän pilaantuneisuusselvitys, jonka perusteella maaperän puhdistustoimet suoritetaan ennen rakentamista. Peltosaari I:n asemakaava on konkreettinen avaus hankkeelle, joka aloitettiin v ja jonka mukaan kaupunginosa saa uudet kasvot pääradalle päin ja alueen maine vähitellen paranee. Hankkeen projektoinnista on ollut hyötyä, kun ylimääräinen resurssi on ollut käytettävissä alueen lobbaamisessa kiinnostuneille rakentajille. Projektipäällikön rooli on ollut tässä ratkaisevan tärkeä. Liitteet: - Asemakaavan muutoksen selostus. (ak, rn) Ehdotus/kaavoituspäällikkö: Tekninen lautakunta päättää suorittaa otsikon mukaisesta asemakaavan muutosluonnoksesta MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisen kuulemisen. Päätös: Tekla Em. asemakaavan muutosluonnos on ollut MRL 62 :n ja MRA 30 :n säännösten mukaisesti nähtävillä Kaavamuutokseen liittyen järjestettiin esittely- ja keskustelutilaisuus Luonnoksen johdosta ei jätetty mielipiteitä. Esittely- ja keskustelutilaisuuden muistio on liitteenä. Asemakaavan muutoksesta pidettiin viranomaisneuvottelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyjä selvityksiä pidettiin riittävinä. Alueella todettiin maaperän pilaantuneisuustutkimuksen perusteella olevan maaperän ja ojan sedimentin kunnostustarvetta. Viranomaisneuvottelun muistio on liitteenä. Asemakaavan muutoksesta ja Peltosaaren yleissuunnitelman mukaisesta maankäytön kehittämisestä ja liityntäpysäköintipaikkojen uudelleen järjestelemisestä on järjestetty työneuvottelu Liikenneviraston kanssa

3 Liikennevirasto on antanut lausunnon asemakaavan muutoksen luonnoksesta. Asemakaava luonnoksessa Liikenneviraston omistama alue pääradan varressa oli osoitettu merkinnällä LP, yleinen pysäköintialue. Asemakaavan ehdotuksessa ko. Liikenneviraston omistuksessa oleva alue on osoitettu lausunnossa esitetyn mukaisesti rautatiealueeksi, jota saa käyttää liityntäpysäköintiin kunnes alue tarvitaan rautatietarpeisiin. Alueen raja noudattelee kaupungin ja Liikenneviraston maanomistusrajaa. Liikennevirasto on lausunnossaan myös todennut, että kaavatyön yhteydessä tulee laatia riittävät selvitykset melun ja tärinän leviämisestä ja osoittaa niiden pohjalta tarvittavat kaavamääräykset haittojen torjumiseksi. Selvityksissä tulee huomioida Pasila Riihimäki hankkeen 1. vaiheessa Riihimäen ratapihalle toteutettavat raiteistomuutokset. Asemakaavamuutoksen luonnosvaiheen jälkeen on valmistunut seuraavat selvitykset: liikenneselvitys, hulevesiselvitys ja meluselvitys. Myös korttelin viitesuunnitelmaa on päivitetty kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen. Selvitysten valmistumisen myötä asemakaavaan on johdettu uusia määräyksiä ja luonnoksessa esitettyjä määräyksiä on esimerkiksi hulevesien viivytykseen osalta tarkennettu. Myös julkisivuja koskevia kaavamääräyksiä on tarkennettu luonnosvaiheen jälkeen. Melu: Asemakaavatyön tueksi on teetetty meluselvitys. Meluselvityksessä on huomioitu Pasila- Riihimäki ratasuunnitelmassa esitetty asemankohdan raiteistus. Selvityksen perusteella on todettu, että Vnp 993/92:n mukaiset ohjearvot täyttyvät korttelin leikkipaikalla ja oleskelualueella, joten erillistä leikkipaikan ja oleskelupihan melunsuojausta ei tarvita. Sen sijaan selvityksen perusteella on katsottu tarpeelliseksi antaa määräys rakenteiden ääneneristävyydestä pääradan puoleisille julkisivuille. Määräyksen tarpeen muodostavat hetkelliset junaliikenteen aiheuttamat enimmäisäänitasot, keskiäänitasojen johdosta ei määräyksille olisi tarvetta. Lisäksi asemakaavassa on annettu määräyksiä maantasokerroksen asuntopihojen melunsuojauksesta sekä parvekkeiden lasituksesta. Tärinä: Asemakaavatyön yhteydessä on teetetty tärinä- ja runkomeluselvitys. Selvityksen perusteella asemakaavaan on annettu määräys, jonka mukaan korttelin 2047 tärinän- ja runkomelun torjunnasta on huolehdittava. Lisäksi runkomelutasot on määrätty varmistettaviksi koeperustuksista ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista. Maanalainen stabilointirakenne on suunniteltu toteutettavaksi Rataraitin alle. Hulevedet: Hulevesiselvitys on valmistunut. Selvityksen perusteella on annettu määräyksiä hulevesien viivytyksestä korttelissa Korttelialueella tulee hulevesien viivytykseen varata 1 m 3 viivytystilavuutta 100 kattoneliötä kohden. Viherkattoja ei lasketa em. kattopinta-alaan. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Asemakaavan muutos koskee: 20. kaupunginosan, Peltosaaren korttelia 2011 sekä katu- ja virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 20. kaupunginosan, Peltosaaren korttelit 2047 ja 2048 sekä katu-, liikenne- ja erityisalueet. Sitovalla tonttijaolla muodostuu: 20. kaupunginosan, Peltosaaren korttelin 2017 tontit 1-5.

4 Asemakaavan vahvistuttua kaupunki voi luovuttaa neljä tonttia asuinkäyttöön ja yhden tontin hoivakodiksi. Kaava-alueella on ulkokuntalaisia maanomistajia. Liitteet: - esittely- ja keskustelutilaisuuden muistio - viranomaisneuvottelun muistio - asemakaavaselostus liitteineen (ak) Ehdotus/kaavoituspäällikkö: Tekninen lautakunta hyväksyy otsikon mukaisen asemakaavan muutosehdotuksen ja tonttijakoehdotuksen sekä esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus: - asettaa asemakaavan muutosehdotuksen ja tonttijakoehdotuksen MRL 65 :n ja MRA 27 :n säännösten mukaisesti nähtäville - päättää pyytää ehdotuksesta MRA 28 :n säännösten mukaisesti ympäristölautakunnan, Riihimäen terveykeskuksen kuntayhtymän, Kanta-Hämeen palo- ja pelastuslaitoksen, Hämeen ELY-keskuksen, Caruna Oy:n, TeliaSonera Finland Oyj:n, Riihimäen Kaukolämpö Oy:n, Liikenneviraston, VR Groupin, Senaatti-Kiinteistöjen, Puolustusvoimien, Riihimäen Veden ja Elisa Oyj tuotannon lausunnot. Päätös: Khall (ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä teknisen lautakunnan esityksen ja päättää pyytää esityksessä mainitut lausunnot mennessä. Päätös: Khall. 361 Asemakaavan muutosehdotus on ollut MRL 65 :n ja MRA 27 :n säännösten mukaisesti nähtävillä ja siitä on pyydetty päätöksen mukaiset lausunnot. Ehdotuksen johdosta ei jätetty muistutuksia. Ehdotuksesta on saatu lausunnot seuraavilta tahoilta: Riihimäen Vesi, ympäristölautakunta, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Riihimäen Kaukolämpö Oy, Elisa Oyj, Liikennevirasto, Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset yhdessä ja Caruna Oy. Muilta lausunnonantajilta ei ole saapunut lausuntoa määräaikaan mennessä. Riihimäen seudun kuntayhtymän ympäristöterveysosasto toteaa lausunnossaan mm.: Radonin esiintymisestä alueella ja sen mahdollisesta torjuntatarpeesta ei ole mainintaa asemakaavaselvityksessä. Muilta osin ympäristöterveysosastolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksen ja tonttijaon suhteen.

5 Suomen rakentamismääräyskokoelman osan B3 mukaisesti rakennuspaikan radonriskit on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Radonin torjunta kuuluu siis vakiintuneesti rakennesuunnitteluun ja rakennusvalvontaviranomainen vaatii radonsuunnitelmat. Radonin torjunta kuuluu siis vakiintuneesti toteutussuunnitteluun koko kaupungin alueella, eikä siitä ole tarpeen määrätä asemakaavalla. Kanta-Hämeen pelastuslaitos toteaa lausunnossaan mm.: A1- ja AK-korttelialueilla saa rakentaa asuinkerrostaloja, joiden suurin sallittu kerrosluku on IV-VIII. Jokisesta asunnosta / poistumisalueelta tulee järjestää uloskäytävän lisäksi varatie, jonka kautta poistuminen on mahdollista omatoimisesti tai pelastuslaitoksen toimenpitein. Tämä voidaan ratkaista poistumisaluekohtaisesti rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Pelastusteiden mitoituksessa on noudatettava Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ohjetta (Pelastustien suunnittelu ja toteutus, ). Muutoin ei pelastusviranomaisella ole huomautettavaa. Rakennuksen paloturvallisuuden ja pelastusteiden suunnittelu kuuluu rakennuslupavaiheeseen. Niistä ei siis ole tarpeen määrätä asemakaavalla. Elisa Oyj (Tarmo Virtanen) toteaa lausunnossaan mm.: Elisalla on alueella tele-kaapeleita, jotka on otettava huomioon, ennen rakentamisen aloittamista. Mahdollisista johtosiirroista on oltava yhteydessä allekirjoittaneeseen, vähintään neljä kuukautta ennen rakennustöiden aloittamista. Siirrot ovat maksullisia ( MRL 89 ). Kaapelikarttoja saa www. johtotieto.fi. Asemakaava mahdollistaa tarvittavien kaapelien sijoittamisen alueelle. Mahdolliset kaapeleiden siirrot ja muut tarvittavat toimenpiteet huomioidaan asemakaavan toteutusvaiheessa. Niistä ei ole tarpeen antaa määräyksiä asemakaavassa. Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset toteavat lausunnossaan mm.: Alue sijaitsee kaupunkirakenteen sisällä eikä rajoitu maanteihin. Peltosaari I kaavan yhteydessä tulee varmistaa, että alueella on riittävästi liityntäpysäköintiä sekä henkilöautoille että polkupyörille. Paikallisliikenteen toimintaedellytykset radan itäpuolella tulee huomioida. Liityntäpysäköinti on kokonaisuutena huomioitu Peltosaaren yleissuunnitelmassa. Yleissuunnitelman mukaisissa asemakaavamuutoksissa liityntäpysäköintipaikkojen määrä radan itäpuolisella alueella tulee säilymään vähintään ennallaan. Liityntäpysäköintijärjestelyistä on myös neuvoteltu Liikenneviraston kanssa kaavahankkeen aikana. Paikallisliikenteen toimintaedellytykset on huomioitu suunnittelussa. Caruna Oy toteaa lausunnossaan mm.: Caruna Oy pyytää lausunnossaan kaupunkia varaamaan lausunnon liitekartassa esitetyn mukaisen maa-alueen puistomuuntamolle. LIsäksi

6 Caruna Oy on pyytänyt ilmoitusta asemakaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Kaupunki pitää Carunan lausunnossa esitettyä puistomuuntamon sijaintia hankalana uuden asuinkorttelin kannalta. Puistomuuntamon sijoittamisesta on neuvoteltu lausunnon antamisen jälkeen Caruna Oy:n kanssa. Keskusteluissa on löydetty muuntamolle parempi sijoituspaikka asemakaavan mukaiselta katualueelta Peltosaaren sillan läheisyydestä. Puistomuuntamon sijoittaminen katualueelle ei vaadi asemakaavaan erillistä merkintää. Alueen katujen suunnittelu on jo käynnissä ja puistomuuntamon sijoituspaikka huomioidaan toteutussuunnittelussa. Muilla lausunnonantajilla ei ollut huomauttamista ehdotukseen. Lausuntojen vuoksi ei ole tarpeen tehdä muutoksia ehdotukseen tai tonttijakoon. (ak, ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää esittää Peltosaari I:n asemakaavan muutoksen ja tonttijaon kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Täytäntöönpano esitys/kaupunginvaltuusto Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lähempiä tietoja antaa kaupunginlakimies Hannu Tuominen, puh