Porin seudun PARAS-kaupunkiseutusuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin seudun PARAS-kaupunkiseutusuunnitelma"

Transkriptio

1 Porin seudun PARAS-kaupunkiseutusuunnitelma

2

3 Porin seudun suunnitelma on laadittu laajassa vuorovaikutusprosessissa Porin seudun kunnat ilmoittivat valtioneuvostolle elokuussa 2007 yksimielisenä kantanaan, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun puitelain 7 :n 2 momentin mukaisen kaupunkiseutusuunnitelman laatiminen on tarpeetonta. Yhteistä poliittista tahtotilaa suunnitelman hyväksymiselle ei tuolloin löytynyt. Tämän jälkeen asiaa on kuitenkin arvioitu Porin seudulla uudelleen ja päädytty kaupunkiseutusuunnitelman laatimiseen. Suunnitelman ensisijaisena tavoitteena on terävöittää ja jäntevöittää seudulla jo pitkään tehtyä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä. Näin edesautetaan kuntarajat ylittävien palveluiden entistä joustavampaa käyttöä ja vastataan osaltaan kuntien edessä oleviin palvelutuotannon haasteisiin. Pori Kaupunkiseutusuunnitelmassa on runsaasti uusia avauksia ja tavoitteita. Näitä tavoitteita on priorisoitu ja ensisijaiset kärkitavoiteet on valittu. Elokuun 2007 päätöstä edelsi laaja ja perusteellinen selvitystyö. Nyt kyseessä olevassa suunnitelmassa on soveltuvin osin otettu huomioon aikaisemmassa PARAS-valmistelussa syntynyttä aineistoa. Porin seudulla on tehty organisoidusti seutuyhteistyötä vuodesta Tässä suunnitelmassa on myös hyödynnetty seutuyhteistyön kautta syntyneitä avauksia. Vuosikymmenen ajan tehty tiivis seudullinen yhteistyö ja tätä kautta kehittynyt yhdessä tekemisen kulttuuri ovatkin mahdollistaneet suunnitelman laatimisen varsin nopeassa aikataulussa. Kaupunkiseutusuunnitelma on laadittu laajassa vuorovaikutusprosessissa. Kaikki Porin seudun 11 kuntaa ovat osallistuneet suunnitelman laatimiseen. Seutuun kuuluvat Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Ulvila sekä Vampula. Suunnitelma kattaa näin ollen lain edellyttämää laajemman maantieteellisen alueen. Laissa mainituista kunnista ei ole mukana Siikainen, sillä se on ilmoittanut suuntautuvansa Pohjois-Satakuntaan. Suunnitelman varsinaisen laadintatyön on tehnyt työryhmä, jossa on ollut edustus kaikista seudun kunnista sekä Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:stä ja Satakuntaliitosta. Työryhmässä on ollut myös henkilöstön edustus. Laadinnan kokonaisvastuu on ollut kuntajohtajista koostuvalla valmisteluryhmällä. Suunnitelman on käsitellyt ja hyväksynyt kuntien johtavista luottamushenkilöistä koostunut 44-jäseninen ohjausryhmä. Suunnitelma tullaan hyväksymään kesän kuluessa kunnanvaltuustoissa. 3

4 Sisällysluettelo 1. Porin seutu - yhteistyöllä pitkät perinteet Vireä Satakunnan keskusseutu Alvar Aallon Kokemäenjokilaakson aluesuunnitelma pohjana maankäytön yhteistyössä Laaja-alainen Karhukuntayhteistyö Kaupunkiseutusuunnitelmalla kunnianhimoiset tavoitteet Uudet avaukset - organisaatioiden uudistamista ja kuntaliitosselvityksiä Yhteistyön uudelleen arviointi ja tavoitteiden asetanta käynnissä 9 2. Suunnitelman lähtökohdat Maankäyttö - Yhdyskuntasuunnittelun hyödyntäminen Porin kaupunkiseudun kehittämisessä Yhdyskuntasuunnittelun vaikuttavuus Yhdyskuntarakenne ja elinympäristö Liikkumisen ja terveyden edistäminen Toimintaympäristön haasteet Valtakunnallisesti merkittävä Porin seutu Laajentuva ja täsmentyvä yhteistyö Asuminen - edullista asumista Väestökehitys Asuntokanta Asumiskustannukset Asuntomarkkinatilanne Asuntopoliittinen yhteistyö Liikenne - liikennejärjestelmäyhteistyön kautta eteenpäin Tarvetta ja suunnitelmavalmiutta on vauhtia toteuttamiseen Joukkoliikenne - tiivistyvää yhteistyötä Rajat ylittävä palvelujen käyttö - palvelut haasteiden edessä Tavoitteet ja toteuttaminen Maankäyttö rakennemallin kautta nauhasta rusettiin Nauhasta rusettiin - Kärkihankkeena Porin seudun rakennemallin toteuttaminen Asuminen asuminen vetovoimatekijänä Asumisen kärkinä seutu- ja kuntakohtaisten asumisprofiilien laatiminen, seudullinen palvelusasuntostrategia ja hissiohjelma Liikenne liikennemäärärahat nousuun ja joukkoliikenne vaihtoehdoksi Liikenteen kehittämisessä kunnianhimoiset tavoitteet Kärkitavoitteina liikenneväylämäärärahat ja liikenneturvallisuus Suunnitelmia on - joukkoliikenne nousuun! Toimiva työmatkaliikenne ja liikenteen laatukäytävät kärkitavoitteina Rajat ylittävien palveluiden käyttö - yhteistyöllä lisää voimavaroja Kärkitavoitteena yhteisten sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden luominen sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen Seuranta ja arviointi 44

5 Porin seutu - yhteistyöllä pitkät perinteet

6 1. PORIN SEUTU - YHTEISTYÖLLÄ PITKÄT PERINTEET 1.1. Vireä Satakunnan keskusseutu Porin seutukunta on Suomen seitsemänneksi suurin 11 kunnan ja lähes asukkaan seutu, jota halkoo Suomen mitassa merkittävä Kokemäenjokilaakson nauhamainen taajama- ja teollisuuskeskittymä. Kaupunkiseutu on väestöpohjaltaan yli puolet Satakunnasta ja seutukunnan merkitys sekä painoarvo ovat selkeästi maakunnallisia. Keskuskaupunki Pori on Satakunnan pääkaupunki ja useiden maakunnallisten palveluiden sekä verkostojen keskuspaikka. Porin seudulla on runsaasti vahvasti vientivetoista teollisuutta, jonka tukena ovat Suomen suurimpiin kuuluva satama, vireä lentokenttä sekä maantie- ja rautatieyhteydet, joita tulee edelleen jatkuvasti kehittää. Vahvan teollisuuden lisäksi palvelusektori on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Satakunnassa on käynnissä Suomen historian suurin investointi, Olkiluodon kolmas ydinvoimala, jonka myönteiset talousvaikutukset heijastuvat koko maakuntaan. Porin seudun koulutustarjonta on laajaa. Porin yliopistokeskus on monitieteellinen viiden yliopiston muodostama kokonaisuus, joka houkuttelee opiskelijoita kaikkialta Suomesta. Yliopistokeskuksessa on 2700 opiskelijaa. Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK on Suomen kahdeksanneksi suurin ammattikorkeakoulu, ja siellä opiskelee 6300 opiskelijaa. Ammattikorkeakoululla on toimipisteet Porin lisäksi myös Harjavallassa, Huittisissa, Kankaanpäässä ja Raumalla. Porissa toimii myös Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikkö, jossa opiskelee noin 250 opiskelijaa. Toisen asteen ammatillista koulutusta on tarjolla Porissa, Ulvilassa, Nakkilassa, Harjavallassa, Kokemäellä sekä Huittisissa. Seutukunnan väestökehitys on ollut edelleen lievästi negatiivista viimeisen viiden vuoden aikana. Väestökehityksessä on kuitenkin nähtävissä postiivista kehitystä. Vähenevä kehitys on hidastunut edelliseen viiden vuoden jaksoon verrattuna. Merkittävää on, että keskuskaupunki Porin väestö on viimeisinä vuosina kasvanut. Myös muutaman Porin kehyskunnan väestökehitys oli vuonna 2007 positiivista Harjavalta Huittinen Kokemäki Luvia Merikarvia Nakkila Noormakku Pomarkku Pori Ulvila Vampula Porin seutukunta Taulukko 1. Väestökehitys Porin seudulla lähde: Tilastokeskus 1.2. Alvar Aallon Kokemäenjokilaakson aluesuunnitelma pohjana maankäytön yhteistyössä Porin kaupunkiseudulla on pitkät perinteet seudun kuntien yhteistyöstä ja seudullisesta ajattelusta. Porin kauppakamari käsitteli kokouksessaan joulukuussa 1940 kysymystä yhtenäisen suunnitelman aikaansaamisesta koko Kokemäenjoenlaakson asutusalueelle. Yhteistyössä olivat mukana Porin seudun kunnat, Porin kauppakamari sekä valtion viranomaisten edustajat. Aluesuunnitelman varsinaisia näkijöitä ja tehtävänasettajia olivat kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja, A. Ahlstöm Oy:n pääjohtaja, Harry Gullichsen ja arkkitehti Alvar Aalto, joka laati suunnitelman. Porin seudun kannalta suunnitelmassa on merkittävää se, että jo tuolloin seutu nähtiin yhtenäisenä kokonaisuutena ja se on ollut pohjana seudun yhteiselle maankäytön suunnittelulle. Suunnitelmassa olivat mukana Pori, Porin maalaiskunta, Kokemäki, Harjavalta, Nakkila, Noormarkku, Ulvila ja Kullaa. 6

7 Kokemäenjokilaakson aluesuunnitelma on Suomen ensimmäinen usean kunnan alueelle tehty seutusuunnitelma ja sen katsotaan aloittaneen ylikunnallisen maankäytön suunnittelun Suomessa. Porin seudun aluesuunnittelu loi valtakunnallisesti vaikuttaneen mallin rakentamisen ohjauksen tehostamiselle ja tarkoituksenmukaistamiselle. Tällä hetkellä Satakunnassa on käynnissä maakuntakaavan laadintatyö. Tavoitteena on, että maakuntakaava saataisiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi vuonna Laaja-alainen Karhukuntayhteistyö Porin seudun - Karhukuntien - kunnat ovat harjoittaneet koko 1990-luvun ajan vapaaehtoista seutuyhteistyötä. Seudullista yhteistyötä on tehty organisoidusti ja strategisella otteella vuodesta Aluksi yhteistyössä oli mukana kahdeksan kuntaa. Seutukunnan laajentuessa vuonna 2004 mukaan saatiin neljä uutta kuntaa. Tällä hetkellä yhteistyössä ovat mukana kaikki seudun 11 kuntaa. Yhteistyön taustalla on vuonna 1999 laadittu ja vuonna 2005 uudistettu seutusopimus, joka määrittelee pelisäännöt ja vastuut. Kuntien oma päätösvalta on ensisijainen. Yhteistyö on ollut alusta alkaen laaja-alaista kattaen kaikki kunnan toimialat. Puhtaasti kuntien välisen yhteistyön lisäksi Karhukunnat on toiminut seutukuntana aktiivisesti muiden toimijoiden kanssa hanke-, ohjelma- ja edunvalvontayhteistyössä sekä alueellisella että kansallisella tasolla. Seutukuntayhteistyön ylintä päätösvaltaa käyttää neuvottelukunta, johon kukin kunta on nimennyt kolme edustajaa. Käytännön toimintaa puolestaan ohjaa ja koordinoi kunnanjohtajista koostuva yhteistyötoimikunta. Asioita valmistelemaan ja käytännön yhteistyömuotoja kartoittamaan on myös perustettu useita virkamiestyöryhmiä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä varten on oma ryhmänsä (KARMA-ryhmä). Seutuyhteistyön piiriin kuuluvia asioita koordinoi ja valmistelee seutusihteeri Kaupunkiseutusuunnitelmalla kunnianhimoiset tavoitteet Puitelaki edellytti kaupunkiseutusuunnitelman laadintaa Porilta, Luvialta, Merikarvialta, Nakkilalta, Noormarkulta, Pomarkulta, Siikaisilta ja Ulvilalta. PARAS-kaupunkiseutusuunnitelma päätettiin laatia laaja-alaisena (mukana käytännössä kaikki toimialat). Tavoitteeksi asetettiin selkeät, konkreettiset esitykset ja vähintään laajat yhteistoiminta-alueet. Suunnitelman laadinnassa olivat mukana kaikki puitelain edellyttämät kunnat. Porin kaupunki kävi lisäksi mukana olevien kuntien kanssa kahdenkeskisiä neuvotteluja, joissa käytiin läpi mm. kuntaliitosvaihtoehto. Koko seudun kattavaa seudullista yhteistyötä jatkettiin kaupunkiseutusuunnitelman valmistelun rinnalla. Kaupunkiseutusuunnitelman laatimista varten muodostettiin oma organisaationsa: -- Ohjausryhmä (johtavat luottamushenkilöt) -- Valmisteluryhmä (kuntajohtajat) -- Alatyöryhmät (asiantuntijat, virkamiehet, henkilöstön edustus): Sosiaali- ja terveystoimi Koulutus Yhdyskuntarakenne, asuminen, maankäyttö, liikenne, yhdyskuntapalvelut Elinkeinopolitiikka ja edunvalvonta Kulttuuri, vapaa-aika ja vapaa sivistystyö Hallinto ja sisäiset palvelut Yhteisen valmistelun pohjalta Porin KV päätti esittää kunnanvaltuustoille -- ensisijaisesti kuntaliitosneuvottelujen käynnistämistä yhden suurkunnan muodostamiseksi vuoden 2009 alusta lukien ja -- toissijaisesti laajan yhteistoiminta-alueen muodostamista kaikkien kahdeksan kunnan kesken käynnistämällä yhteisen valmistelutyön PARAS-alatyöryhmien raporteissa tehtyjen esitysten pohjalta, jolloin yhteistoiminta-alueen väestöpohja olisi vajaat asukasta. Kaikki naapurikunnat torjuivat kuntaliitosehdotuksen, ja vain Noormarkun kunta hyväksyi laajan yhteistoiminta-alueen toteuttamisen erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa sekä opetustoimessa. Muiden kuntien vastauksissa esitettiin yhteistyön tiivistämistä joillakin osa-alueilla. Kaupunkiseutusuunnitelman hyväksymiselle ei näin ollen löytynyt poliittista tahtotilaa. Niinpä Paras- hankkeen ohjausryhmä totesi kokouksessaan , ettei kaupunkiseutusuunnitelman laatimiselle ole tässä vaiheessa edellytyksiä. Samalla kuitenkin korostettiin seudun kuntien yhteistyön lisäämisen tärkeyttä. Yhteistyötä päätettiin jatkaa tiivistämällä erityisesti poliittista vuoropuhe- 7

8 lua. PARAS-kaupunkiseutusuunnitelmassa esitettiin useita merkittäviä yhteistyöavauksia, joita voidaan käyttää hyväksi yhteistyön uusia tavoitteita määriteltäessä. Porin KV päätti ilmoittaa VN:lle kaikkien Porin seudun kuntien yksimielisenä kantana, että kaupunkiseutusuunnitelman laatiminen on tarpeetonta. Alatyöryhmien esitykset olivat kunnianhimoisia, ja ne kestävät vertailun muiden seutujen suunnitelmien kanssa. Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen osalta esitettiin, että perustetaan isäntäkuntamallilla hallinnoitu yhteistoiminta-alue, jossa Pori on isäntäkunta. Kaikki tehtävät esitettiin liitettäväksi yhteistoiminta-alueen tehtäväkenttään. Ideana oli tuotteistaa palvelut. Yhteinen perusturvalautakunta olisi kantanut vastuun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Palvelut oli tarkoitus jaotella aluejakoon perustuviin lähipalveluihin ja keskitettyihin palveluihin. Tavoitteena oli aloittaa toiminta Koulutoimen osalta esitettiin perustettavaksi puitelain mukainen yhteistoiminta-alue vuoden 2007 kuluessa. Ajatuksena oli muodostaa alkaen seutulukio, jossa olisi ollut yhteinen kurssitarjonta. Lukiossa oli tarkoitus hyödyntää laaja-alaisesti monimuoto-opetusta ja opetusteknologiaa. Ideana oli myös perustaa yhteinen tilaaja-tuottaja malliin pohjautuva opetuspalvelukeskus Ammatillisen koulutuksen järjestämistä selvittänyt työryhmä esitti maakunnalliseen koulutuksen järjestämismalliin siirtymistä kahden välivaiheen kautta viimeistään v Yhdyskuntapalveluiden uudelleenjärjestämiseksi esitettiin, että muodostetaan yhteinen kaavoitustoimi, jonka tehtävänä olisi ollut yhteinen maankäytön suunnittelu ja maakunnallisen yhteistyön lisääminen. Maanhankinta oli tarkoitus säilyttää kunnissa. Samalla esitettiin, että yhteiseen isäntäkuntamallilla toimivaan tekniseen virastoon olisi siirrytty työnjaon kautta viimeistään vuonna Viraston toimintaa ohjaamaan oli tarkoitus perustaa yhteislautakunta. Kussakin kunnassa olisi säilynyt oma teknisen toimen toimipiste. Työryhmän esityksestä poiketen kuntajohtajista koostunut valmisteluryhmä esitti, että yhteiseen tekniseen virastoon olisi siirrytty vuoden 2009 alusta. Elinkeinopolitiikan osalta todettiin, että kunnat vastaavat omasta elinkeinopolitiikastaan. Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy (POSEK) toimii kuntien yhteisenä työvälineenä. Toiminnan organisoinnin lähtökohtana toimii Porin seudun elinkeinostrategia POSEK toimii strategian toteuttajaverkoston veturina.tavoitteena oli kehittää ja tiivistää maakunnan seudullista kehittämisyhtiöiden yhteistyötä edelleen. PARASkaupunkiseutusuunnitelmassa määriteltiin myös yhteinen edunvalvontamalli. Seudullista kirjastoyhteistyötä esitettiin syvennettäväksi. Yhteistyön toteuttamistavoista päätettiin tehdä selvitys, jonka toteutti Satakunnan maakuntakirjasto. Liikunnan ja nuorisotyön tehtäviä hoitamaan esitettiin perustettavaksi toimintansa aloittava seudullinen liikunta- ja nuorisotoimen organisaatio. Kansalaisopistotoiminnan osalta esitettiin, että Porin ja Ulvilan kaupungit käynnistäisivät välittömästi yhteistyösopimuksen laadintatyön. Tavoitteena oli käynnistää alueellisen kansalaisopiston toiminta Seudulle esitettiin perustettavaksi seudullinen kulttuuritoimikunta, jonka tehtävänä olisi ollut suunnitella ja lisätä alueen vetovoimaa. Yhteistyön koordinointia varten esitettiin palkattavaksi seudullinen tuotantosihteeri. Porin seudulle esitettiin perustettavaksi yhteinen seudullinen tieto-, talous- ja henkilöstöhallinto. Sähköinen asiakirjahallinto oli tarkoitus uudistaa yhtenäisellä järjestelmällä. Ideana oli kehittää hankintoja ja logistiikkaa seudullisena kokonaisuutena. Rakennus- ja ympäristövalvontaan oli tarkoitus luoda seudullinen toteutusmalli. Porin seudun kuntakohtaiset suunnitelmat olivat avauksiltaan varsin varovaisia. Osa kunnista toi esille useita eri vaihtoehtoja. Lopulliset päätökset ratkaisuista puuttuivat. Kuntakohtaisiin suunnitelmiin on valtioneuvostolta saadun palautteen jälkeen tehty tarkennuksia ja lisäyksiä Uudet avaukset - organisaatioiden uudistamista ja kuntaliitosselvityksiä PARAS- hankkeen kariuduttua Porissa keskityttiin entistä enemmän käynnissä olevaan oman organisaation uudistamishankkeeseen, jossa huomioidaan myös seudullisen yhteistyön mahdollisuus. Tähän liittyen Porin sosiaali- ja terveystoimi yhdistetään alkaen. Ammatillisessa koulutuksen järjestäjävoimien kokoamiseksi perustetaan Porin ja Rauman kaupunkien sekä Porin Aikuiskoulutussäätiön ja Länsi-Suomen ammatillisen aikuiskoulutuksen kuntayhtymän muodostama osakeyhtiö, joka aloittaa toimintansa viimeistään Harjavalta ja Kokemäki käynnistivät osana PARAS-prosessia oman yhteistyöselvityksensä, jonka seurauksena kaupungit tiivistävät kahdenvälistä yhteistyötään. Huittinen ja Vampula käynnistivät puolestaan PARAS-prosessin kuluessa kuntaliitoselvityksen. Kunnat tekivät joulukuussa 2007 päätöksen kuntaliitoksesta, joka astuu voimaan Jätevesiyhteistyö syvenee Luotsinmäen puhdistamon laajennuksen ja yhteiskäytön myötä. Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan erityishuoltopiirin yhdistämisen valmistelu etenee. Kuntayhtymät yhdistynevät vuoden 2009 alusta. Satakunnan Työterveyspalvelut Liikelaitos aloittaa toimintansa Aluekeskusohjelmayhteistyötä jatketaan POSEK:in vetämänä. OSKE yhteistyötä koordinoi Prizztech. Noormarkun kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan yksimielisesti esittää kuntaliitosselvityksen tekemistä Porin ja Pomarkun kanssa. Porin KV hyväksyi esityksen kokouksessaan Porin ja Noormarkun välinen selvitys valmistuu kesäkuussa Noormarkun ja Pomarkun välillä on meneillään erillinen selvitys. 8

9 Ulvilan KH päätti kokouksessaan esittää Porille, että Ulvilan ja Porin välillä käynnistetään pikaisesti neuvottelut yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja että neuvotteluihin kutsutaan myös Luvian, Merikarvian, Noormarkun ja Pomarkun edustajat. Neuvottelut ovat käynnistyneet. Yhteistoimintaalueen valmistelu etenee siten, että tavoitteena on käynnistää toiminta vuoden 2010 alusta. Ulvilan, Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen kuntapäättäjät järjestivät 7.4 tiedotustilaisuuden, jossa he kertoivat valmistelevansa kuntaliitosselvityksen tekemistä Jokilaakson kaupungin muodostamiseksi. Uudessa kaupungissa olisi asukasta. Kuntien valtuustot päättivät käynnistää kuntaliitoselvityksen tekemisen pidetyissä kokouksissaan Yhteistyön uudelleen arviointi ja tavoitteiden asetanta käynnissä Pori kutsui lähikunnat pidettyyn neuvotteluun kuntayhteistyön syventämisestä. Neuvottelussa nähtiin selkeä tarve uudistaa seudullista yhteistyötä. Karhukuntayhteistyö päätettiin organisoida tehokkaammaksi. Erityisesti korostettiin poliittista johtajuutta. Karhukuntatoimikunta valmistelee yhdessä seutusihteerin kanssa uudistuksesta esitystä peruskunnille. Valmistelutyötä varten on perustettu kunnanhallituksen puheenjohtajista koostuva ohjausryhmä. Myös seudullista neuvottelukuntaa kuullaan valmistelun yhteydessä. Karhukuntatoimikunta päätti kokouksessaan kaupunkiseutusuunnitelman laatimisesta koko seutukunnalle. Mukana ovat kaikki seudun11 kuntaa. Asian valmistelusta on vastannut Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkosen asettama työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Porin tekninen apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus. Työryhmässä ovat olleet edustettuna kaikki kunnat, POSEK Oy ja Satakuntaliitto. Siinä on ollut myös henkilöstön edustus. Vaikka seudulla päädyttiin elokuussa 2007 toteamaan PARAS-kaupunkiseutusuunnitelma tarpeettomaksi, ovat kaikki kunnat korostaneet yhteistyön tärkeyttä. Seudulliset virkamiestyöryhmät ovat jatkaneet toimintaansa ja käytännön ruohonjuuritason yhteistyön toteuttamista. Yhteistyö on laaja-alaista ja yhteistyömuotoja on paljon, mutta yhteistyön uudelleen arviointi ja tavoitteiden asetanta on kesken. Seudullisesta yhteistyöstä on jo useamman vuoden kokemus, ja ainakin viranhaltijatasolla yhteistyö on vakiintunut toimintamuodoksi. PARAS-prosessi on osoittanut, että kunnilla on tarvetta uudentyyppisten ratkaisujen hakemiseen ja toteuttamiseen. Karhukunnilla on useita valmiita selvityksiä ja suunnitelmia (PARAS-selvitykset, palvelustrategia, toimialakohtaiset suunnitelmat), joiden pohjalta voidaan edetä yhteistyön tiivistämisessä tarvittaessa nopeastikin. Tällä hetkellä kysymys on enemmänkin, siitä miten muodostetaan yhteinen strateginen näkemys siitä, mitä seutuyhteistyöllä tavoitellaan. Tämän jälkeen täytyy yhdessä löytää kaikkia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja, jotka on myös poliittisesti mahdollista toteuttaa. Suurena haasteena onkin yhteistyön tiivistämisen kautta saada palvelut turvattua myös tulevaisuudessa. Tässä työssä on PARASkaupunkiseutusuunnitelmalla oma merkittävä roolinsa. Todettuaan, että kaupunkiseutusuunnitelmia käytetään kaupunkiseutujen arvioinnin perustana, Porin KH päätti kokouksessaan ilmoittaa kuntaministeri Mari Kiviniemelle, että Porin kaupunkiseutu jättää VN:lle mennessä puitelain 7 :n 2 momentin mukaisen suunnitelman. Samalla Porin KH esitti kaupunkiseutusuunnitelman tekemisessä alun perin mukana olleille kunnille, että työhön ryhdytään välittömästi. Siikainen on ilmoittanut kuuluvansa Pohjois-Satakunnan seutukuntaan ja toteuttavansa puitelain mukaista alueellista sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-aluetta Pohjois-Satakunnan kuntien kanssa lukien. Harjavallan ja Kokemäen kaupunginhallitukset päättivät kokouksissaan esittää Porille, että ne osana Porin seutukuntaa sekä asiointi- ja työssäkäyntialuetta otetaan mukaan kaupunkiseutusuunnitelman laadintatyöhön. Huittinen ja Vampula tekivät myös vastaavat päätökset. Porin KH hyväksyi kuntien esitykset. 9

10 10

11 suunnitelman lähtökohdat

12 2. SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Maankäyttö - Yhdyskuntasuunnittelun hyödyntäminen Porin kaupunkiseudun kehittämisessä Yhdyskuntasuunnittelun vaikuttavuus Yhdyskuntasuunnittelu sitoo eri toiminnat yhdeksi toiminnalliseksi ja yhdyskuntarakenteelliseksi kokonaisuudeksi. Kysymys on asetelmasta, jonka eri osat vaikuttavat toisiinsa. Rakenne muuttuu ja on kaiken aikaa keskeneräinen. Tyypillisiä muutoksia ovat esim. nopeat palvelurakenteen muutokset. Monet muutokset johtuvat ulkoa tulevista tekijöistä. Muutoksen edistäminen ja hyvän nykytilan ylläpito Fyysinen yhdyskuntarakenne, käyttäjän arvostama elinympäristö ja palvelut kietoutuvat toisiinsa monimutkaisina prosesseina. Toiminnan ohjauksessa onkin erityistä huomiota kiinnitettävä poikittaisten prosessien sujuvuuteen. Tuotteet ja palvelut muodostuvat useimmiten hallintokuntarajat ylittävinä. Usein mukana on vielä ulkopuolisia yrityksiä ja asiantuntijoita. Erityisesti palvelujen käyttäjien näkökulmasta palvelujen hallinnollisella organisoinnilla ei ole merkitystä. Strategioiden ja päämäärien tulee olla riittävän yhdenmukaisia ulkoisen ympäristön kanssa, jotta ne voidaan toimeenpanna. Porin kaupunkiseudun strategian toteuttamisessa on kysymys resurssien suuntaamisesta. Jatkuvasti tehdään valintoja, jotka esim. kaupunkirakenteen ja elinympäristön kannalta synnyttävät ristiriitoja. Resursseja suunnataan muutoksen edistämiseen ja toisaalta nykytilanteen ylläpitoon ja hyvän säilyttämiseen. Parhaimmillaan muutoksen edistäminen tukee ylläpitoa ja päinvastoin. Nykyisessä kehitysvaiheessa on keskityttävä juuri tällaiseen synergiaan. Palvelutarjonta ja infrastruktuuri Yhdyskuntarakenteen elementteinä palveluilla ja infrastruktuurilla on selvät sidokset ja kuitenkin hyvin erilaatuinen perusluonne. Infrastruktuuri on luonteeltaan verkostomaisesti jatkuvaa. Liikenneyhteydet, erilaiset johtoverkostot pienenevät orgaanisesti keskuksista ulospäin suuntautuessaan. Verkostot ovat hyvin pysyviä, kalliita, vaikeasti ja hitaasti muutettavia. Kunnilla ei ole ehdotonta velvollisuutta tarjota infraverkostojen palveluja samalla tavalla koko kunnan alueella. 12 Monet muut kuntien tarjoamat palvelut, mm. sosiaali-, terveys- ja koulupalvelut, ovat luonteeltaan pistemäisiä. Pistemäisenä palvelut sijoittuvat kiinteistöihin, jotka ovat luonteeltaan pysyviä, mutta itse palvelu voidaan varsin nopeasti siirtää toiseen paikkaan, jos tarve vaatii. Pysyvien, tiettyjä palveluja palvelevien toimitilojen rakentaminen ja ylläpito on resurssien kannalta kriittinen tekijä. Sijoitukset on ratkaistava rakennuksen elinkaaren ja muunneltavuuden pohjalta. Palvelutarjonnan pistemäistä rakennetta voidaan muuttaa varsin joustavasti verrattuna infrastruktuurin verkostomaiseen sidonnaisuuteen. Palvelut saattavat tässä mielessä olla hyvin lyhytaikaisia. Monet palvelut ovat luonteeltaan sellaisia, että ne on turvattava koko seudulla. Palvelutarjontaa määrittelevät mm. lainsäädännön kautta asukkaiden subjektiiviset oikeudet. Infrastruktuurin ja muun palvelutarjonnan edellä kuvatut perusominaisuuksien erot vaikuttavat yhdyskuntarakenteen ohjauksen kannalta usein ristiriitaisesti. Se mikä on infran osalta edullista, saattaa olla palvelutarjonnan kannalta kallista ja päinvastoin. Yleisesti yhdyskuntarakenteen ohjausta, infraa ja palvelujen tarjontaa yhdistää yhteisenä mitoittavana tekijänä etäisyys, jolla useimmiten on ylivoimaisesti suurin kustannusvaikutus sekä palvelujen tarjoajalle että käyttäjälle. Käytännön haastavissa tilanteissa yhä useammin pistemäinen palvelutuotanto ja verkostomainen infra pyrkivät löytämään keinoja toistensa perusominaisuuksista. Kohdekohtainen infra ja verkostomainen palvelutuotanto ovat yksi kehityssuunta. Yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön tasapainoinen kehittäminen Yhdyskuntarakenteen eri tasoilla keskittyminen on vallitseva kehityspiirre. Valtakunnallisesti kasvu suuntautuu muutamaan kasvukeskukseen ja alueellisesti myös pienempiin keskuksiin. Palvelurakenteen keskittyessä puhekielessä käytetyt termit ovat hämärtyneet. Jopa tiiviisti rakennettuja vanhoja kaupunginosia ja elinvoimaisimpia kyliä luonnehditaan haja-asutusalueeksi. Käsittelyä selkiinnyttää rakenteen jaottelu neljään luokkaan: Keskusalueet Esikaupunkialueet Kylät Haja-asutusalueet

13 Porin kaupungissa on laadittu edellä olevaan jaotteluun perustuva ryhmittely, jonka osana on tehty kuvaukset siitä, miten palvelut ja infra hoidetaan kullakin alueella. Sama yhdyskuntarakenteellinen haaste ja sen hoitamista koskeva malli koskee myös koko Porin kaupunkiseutua. Kuntien tarjoamat ja myös yksityiset palvelut ovat parhaat keskuksissa. Sen jälkeen tulevat keskusten esikaupunkialueet, kylät ja viimeisenä haja-asutusalueet, joilla palvelutarjonta on heikoin. Tämä perusasetelma on perinteisesti ollut yleisesti tiedostettu ja hyväksytty. Ihmiset ovat ymmärtäneet, ettei palveluja voida tarjota samantasoisina koko seudulla. Keskustelu itse valitun asuinpaikan ja vaatimus seudun kuntien tarjoamien/ järjestämien palvelujen riittävyydestä on virinnyt tavalla, joka vaatii selkeitä linjauksia. On syntynyt tarve kuvata, miten eri alueilla asiakkaille palvelut järjestetään. Haja-asutusalueiden ja kylien lisäksi palvelut, erityisesti yksityissektorin palvelut, ovat viime vuosina heikentyneet huomattavasti myös monilla esikaupunkityyppisillä alueilla. Monen alueen viihtyvyyden ja jokapäiväisen toimimisen kannalta juuri kaupan, pankkipalvelujen ja postin loppuminen ovat olleet merkittäviä. Asuntoaluepohjaiset palvelut ovat vähentyneet, ja palvelukeskittymät sijoittuvat pääliikennevirtojen mukaan. Yhä enemmän palvelut sijoittuvat työmatkaliikenteen ohjaamina myös yritysalueille. Asuntoalueiden erityispiirteet korostuvat. Keskustoissa ja niiden läheisyydessä on tiiviitä palveluhakuisia asuntoalueita. Kaupungin reuna-alueilla korostuvat luontoarvot ja rauhallinen ympäristö. Alueiden ominaispiirteet pitää tiedostaa, jotta palvelujen saatavuus vastaa asukkaan odotuksia. Asuinpaikan valinnassa kysymys on henkilökohtaisesta elinympäristön arvostuksesta. Joukkoliikennepalvelut toimivat parhaiten tiiviillä keskusta-alueella, missä palvelut sijaitsevat. Henkilöautoriippuvuus reunaalueilla on suuri. Perinteisesti maaseutumaisessa ympäristössä eläminen on perustunut omavaraisuuteen ja omatoimisuuteen. Yhteisöllisyyttä ovat tukeneet tuttavat, sukulaiset, naapurit ja esimerkiksi kauppias. Asutuksen aktiivinen ohjaaminen kyliin edellyttää, että sinne järjestetään riittävät palvelut. Yleiskaavoituksella ja asemakaavoituksella tapahtuva tehokas rakentamisen ohjaus suuntautuu keskusten ympärille. Tämä rakenne hyödyntää ja tukee nykyistä palveluverkkoa ja infrastruktuuria. Tämän perusrakenteen ohella on mahdollisuus tukea elinvoimaisia kyliä. Niiden kehittämisessä tulee korostaa perinteisen yhteisöllisyyden tukea palvelutarjonnassa. Tällainen yhteisöllisyys on yksilötasolla myös yksi asumispaikan ja asuinyhteisön valinnan peruste. Keskusten ympärille syntyy dynaamisia asutuksen kehittämiskohteita. Uusien kehittämiskohteiden rinnalla vanhat asuntoalueet ovat suhteellisen pysyviä ja suureksi osaksi asukasluvultaan väheneviä. Vähenemistä on syytä eliminoida täydennysrakentamisella. 13

14 Yritykset ja yhdyskuntarakenne Perinteisesti yritysten tarpeet on liitetty kiinteästi infrastruktuuriin. Edelleen tämä perusasetelma on vahva. Toimivan infran rinnalle ovat yhä suuremmassa määrin nousseet työntekijöiden osaaminen, viihtyisät asuinalueet, hyvät palvelut sekä vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuudet. Myös koulutus ja osaaminen rinnastetaan perusinfraan. Toimiva sosiaalinen kaupunkiseutu on yritystoiminnan perusedellytys. Rakenteellisen toimivuuden ja ihmisten kokemusten elinympäristöstä tulee olla hyvässä tasapainossa myös yritysten kannalta. Yritystoiminnan ja osaamisen keskittyminen synnyttää kriittistä massaa, joka kaupunkiseutujen kilpailussa on välttämätöntä. Yritystoiminnan kehittämisen kannalta toimiva koulutusjärjestelmä on perusedellytys. Porin seudulla oli v yrityksiä 7775 kpl. Liikevaihtoa Porin seutukunnan yritykset tuottivat vuonna 2006 yhteensä 7,4 miljardia euroa. Henkilöstöä yrityksillä oli yhteensä Liikevaihdolla mitattuna suurimmat toimialat olivat v metallien jalostus, tukku- ja vähittäiskauppa, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, kemianteollisuus, koneiden ja laitteiden valmistus sekä rakentaminen. Kaikkien toimialojen liikevaihdosta teollisuuden osuus kohosi kokonaisuudessaan 52,9 %:iin. Teknologiateollisuus saavutti noin kolmanneksen osuuden. Porin seudun työttömyysaste on laskenut ripeästi. Vuoden 2007 aikana lasku oli aikaisempia vuosia nopeampaa. Yritysten työpaikkojen määrä on vuosien 2004 ja 2006 välillä jatkanut nousuaan. Esimerkiksi liike-elämän palveluiden henkilöstömäärä kohosi 11,5 % ja yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen 30 %. Yhdyskuntarakenteellisesti Porin seudulla on yritystoiminnan dynaamisten kehittämistoimien kohteena kaksi päävyöhykettä: Rannikon suuntainen vt 8 -yrityskäytävä ja Kokemäenjokilaakson vt 2 -yrityskäytävä. Näihin sijoittuvat yritysalueet ovat erikoistuneita osaamiskeskittymiä, joilla vahvistetaan strategisten tavoitteiden mukaista identiteettiä ja vetovoimaa. Siihen tarvitaan julkisen hallinnon panostusta ja yhteisiä hankkeita yritysten kanssa. Elinvoimaiset osaamiskeskittymät ja palvelutarjonta ovat strategisten tavoitteiden toteuttamisen perusedellytys. Yritysalueet kytkeytyvät kiinteästi muuhun yhdyskuntarakenteeseen ja sekoittuvat osittain asuntoalueisiin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä yritystoiminnan aiheuttamien ympäristöhaittojen eliminoimiseen. Virkistys- ja matkailukohteet Porin kaupunkiseutu on luontoarvoiltaan monipuolinen. Kaupunkiseudun tavoitteiden mukaista on kehittää kaikkia yhdyskuntarakenteellisestikin tärkeitä virkistyskohteita. Arvokkaimpia luontokohteita ovat Kokemäenjoen suisto, Kokemäenjoki, Preiviikinlahti, Yyteri, saaristo, Puurijärvi, Pitkäjärvi, Laitakari, Krooka ja Oura. Kokemäenjoen lisäksi alueen halki virtaa pikkujokia. Laajalla maaseutumaisella alueella on arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Luontoarvojen lisäksi kaupunkiseudun fyysinen rakenne sisältää arvokkaita suojeltavia kohteita ja ympäristöjä. Virkistys- ja matkailukohteena edellä kuvatut kohteet ovat tärkeitä. Tunnetuin on Yyteri. Uusin valtakunnallisesti merkittävä kehittämiskohde on Porin kansallinen kaupunkipuisto. Kokonaisuuksien hallinta Yhdyskuntarakenteen ohjauksen kannalta on tärkeä toteuttaa riittävän laajoja yhteisiä kokonaisuuksia. Tämä auttaa yhdenmukaistamaan eri osapuolten toimenpiteitä. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ei ole kysymys pelkästään kuntien toimista, vaan valtaosaltaan kysymys on ulkopuolisten tahojen toimenpiteistä. Eri osapuolten yhdensuuntainen ja avoin laajoja kokonaisuuksia toteuttava toiminta auttaa asukkaita sekä yrityksiä suhtautumaan ympäristöön paremmin. Samalla eri tahot hyödyntävät ympäristöään kestävällä tavalla ja osallistuvat tiiviimmin kaupunkiseudun kehittämiseen. Yhdyskuntarakenteellinen näkökulma on yksi tapa tarkastella palvelujen tarjoamista ja infrastruktuuria sekä kuntien että käyttäjien näkökulmasta. Käyttäjien näkökulma keskittyy usein asuinpaikkaan, työpaikkaan ja työmatkaliikenteeseen. Asukkaat yleensä toivovat palvelujen sijoittuvan tälle akselille. Asukkaat myös vertaavat helposti ympäristöä tarkkailemalla resurssien ohjausta eri alueille. Vertailu tuottaa usein epätasa-arvoisuuden kokemusta. Sitä ei juuri helpota selitys jatkuvasti keskeneräisestä kaupunkirakenteesta, jota ei ole käytännössä mahdollista pitää kauttaaltaan samalla tasolla Yhdyskuntarakenne ja elinympäristö Asukkaiden ja yritysten näkökulmasta elinympäristö on noussut yhä tärkeämmäksi, ja elinympäristön laadusta käydään laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Porin seudun kunnat ovat tiedostaneet tämän ja elinympäristö on esimerkiksi Porin kaupungin 2012-strategiassa korkealla. Kunnilla on suuri rooli elinympäristön kehittämisessä. Elinympäristöön vaikuttavia päätöksiä tehdään kunnissa kaikilla hallinnon aloilla. Kunnan strategiat liittävät eri toimialat laajempaan kokonaisuuteen ja selkiyttävät yhteensovittamis- ja yhteistyötarpeita. Suunnitteluprosesseja kehitetään niin, että ympäristökysymykset otetaan huomioon valittujen kehityslinjojen mukaisesti. Kaavoitus luo perustan elinympäristön fyysiselle kehittämiselle. Yleiskaavoitus konkretisoi strategisia tavoitteita, ja asemakaavatasolla säännellään lähiympäristön muotoutumista. Elin- ja asuinympäristön kehittämisen kannalta asemakaavojen toteutus sekä ylläpito on lähellä asukkaita ja yrityksiä. Prosesseihin liittyvä vuorovaikutus on avainasemassa. 14

15 Ympäristöministeriön asettama työryhmä on valmistellut elinympäristön kokonaisvaltaisen kehittämisohjelman. Ohjelmassa elinympäristöllä tarkoitetaan ihmisten elämisen aluetta, johon luetaan toiminnan, oleskelun ja liikkumisen alueet. Se käsittää fyysisen ympäristön lisäksi myös toiminnallisia ja sosiaalisia tekijöitä. Päivittäisen toiminnan alueet liittyvät mm. asumiseen, työntekoon, koulunkäyntiin, palvelujen käyttöön, virkistykseen ja harrastuksiin. Yhteinen elinympäristö muodostuu ihmisten elinpiireistä eli siitä ympäristöstä, jota ihmiset käyttävät toistuvasti. Päivittäisen elinpiirin laajuus vaihtelee paljon. Työssä käyvä aikuinen saattaa liikkua laajan kaupunkiseudun eri alueilla, lapsi tai vanhus muutamassa lähikorttelissa. Elinympäristöön kuuluu monentyyppisiä alueita kaupunkikeskustoista harvaan asuttuun maaseutuun. Asuinympäristö on merkittävä osa elinympäristöä ja siellä vietetään suuri osa ajasta. Suunnittelutasot Seudullisen suunnittelun ja yhteistyön vahvistaminen on ajankohtainen haaste. Karhukuntien maankäyttö- ja asumisryhmässä on käsitelty strategista yhteistyötä ja yhteisiä tavoitteita ja myös erilaisia intressejä. Seudullisella tasolla yhteen sovittamisen välineitä ovat maakuntakaavat ja myös yleiskaavat sekä seudulliset liikennejärjestelmät, palveluverkkoselvitykset ja kaupunkisuunnitelmat. Olennaista on maankäytön ja liikenteen yhteen sovittaminen. Erityisen tärkeäksi on noussut paikallisten ominaispiirteiden mukainen profiloituminen asumisen, maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen kautta. Yleispiirteisen maankäytön suunnittelun yhteistyön avulla voidaan kehittää kokonaisvaltaisia ratkaisuja siten, että kaupunkirakenne, infrastruktuuri, palvelut ja yhteydet toimivat tehokkaasti. Porin kaupungin ja naapurikuntien tiiviimmästä yhteistyöstä on neuvoteltu. Karhukunnat ovat tehneet yhteistyötä osallistumisessaan maakuntakaavan valmisteluun. Pori, Ulvila, Nakkila ja Harjavalta ovat antaneet yhteisiä lausuntoja. Kuntakohtaisten yleiskaavojen käsittelyssä on panostettu edellä mainittuun yhteensovittamisen tarpeeseen. Yksittäisen kunnan sisällä on välttämätöntä kehittää erilaisia yhteistyömuotoja ja tehokkaampaa vuorovaikutusta niin hallintokuntien välillä kuin suhteessa asukkaisiin ja yrityksiin. Näitä yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi yleiskaavoitukseen ja laajempiin asemakaavoihin liittyvät menettelyt sekä virkistysalueiden, erityisesti lähivirkistysalueiden suunnittelu. Hyvänä esimerkkinä laajasta vuorovaikutusporosessista voidaan mainita Porin kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen. Erityispiirteitä Työpaikkojen alueellinen keskittyminen on johtanut moniin merkittäviin muutoksiin. Suurten kaupunkiseutujen monikeskuksiset rakenteet vahvistuvat, ja työpaikkojen sekä asuinalueiden väliset etäisyydet kasvavat. Tämä aiheuttaa paineita palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämisessä. Toisaalla väestö vähenee ja maaseutumaisella alueella palvelut ovat kaukana keskuksissa. Asumistarpeet eriytyvät ja samalla yksilöllisten asumismuotojen kysyntä lisääntyy. Nuoret lapsiperheet ja ikääntyvät ovat asuinympäristön käyttäjäryhmä, jolla on erityisiä tarpeita. Työpaikka-alueiden tapaan palvelut, erityisesti kaupalliset palvelut kehittyvät suuriin yksikköihin. Lähipalvelut ovat vähentyneet ja maaseudun palveluvarustus on heikentynyt. Asuinalueiden eriytyminen johtaa väestörakenteen yksipuolistumiseen ja palvelutarpeen eriytymiseen. Eri väestöryhmien tarpeista huolehtiminen sisältää yhdenvertaisuuden näkökulman. Tavoite on kaikkien ikäryhmien kannalta laadukas asuinympäristö, joka tarjoaa hyvän ja virikkeisen kasvuympäristön lapsille ja nuorille sekä edistää ikääntyvien ja vammaisten omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä. Asuinympäristön kehittäminen edellyttää kokonaisvaltaista näkemystä. Tässä työssä keskeisenä tavoitteena on sosiaalisen pääoman sekä sosiaalisten verkostojen lisääminen. Arjen toimivuuden kannalta yhdyskuntarakenne on olennaisimpia tekijöitä. Asuntojen, palvelujen, työpaikkojen ja virkistysalueiden hyvä keskinäinen sijainti vähentää liikennetarvetta ja tukee arkielämän sujuvuutta. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytykset lisäävät turvallisuutta. Monilla kerrostaloalueilla viihtyisyydessä on parantamisen varaa. Pientaloalueilla taas palvelujen saavutettavuus on heikompi ja autoriippuvuus suurempi. Alueiden erilaistuminen vaikeuttaa palvelujen järjestämistä. Lasten ja ikääntyvien reviirit asuinympäristössä ovat lähes vastaavia. Asuinalueiden viihtyisyyden ja turvallisuuden kannalta keskeisiä ovat riittävät peruspalvelut kuten esimerkiksi ruokakauppa, päiväkoti ja koulu. Lapset tarvitsevat leikkipaikkoja ja nuoret pallokenttiä sekä kokoontumispaikkoja. Ikääntyvät kaipaavat puolestaan viihtyisiä ja esteettömiä liikuntamahdollisuuksia sekä pihoja. Asuinympäristöjen suunnittelussa on viime vuosina keskeisesti noussut esiin katujen ja kevyen liikenteen väylien asema viihtyisyys-, oleskelu- ja terveysnäkökulmasta liikenteen välittämisen rinnalla. Hyvä jalankulkuympäristö lisää merkittävästi mahdollisuuksia lasten, vanhusten sekä liikuntaesteisten viihtymiseen ja terveyttä edistävään liikkumiseen, mikä samalla lisää sosiaalista kanssakäymistä. Vastaavasti lähivirkistysalueet ovat nousseet esiin viihtymisen ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Eri osapuolet ovatkin tehneet yhteistyötä nostaakseen lähivirkistysalueet ulkoilun, urheilun, leikin, oleskelun ja rentoutumisen merkeissä uudenlaisiksi kohtaamispaikoiksi. Miellyttäviksi koetut paikat synnyttävät omaa identiteettiä ja ne myös parantavat asuinympäristön turvallisuutta yhteisinä kokoontumispaikkoina. Lähivirkistysalueilla ja niitä yhdistävillä kevyen liikenteen väylillä on huomattava asuinympäristön turvallisuutta ja toimivuutta lisäävä vaikutus. Asuinympäristön laatu ja palvelujen saavutettavuuskysymykset ovatkin olleet aktiivisesti esillä myös Porin seudun eri kauppapaikkojen kehittämishankkeissa. 15

16 Turvallisuus Yhdyskuntasuunnittelussa erilaisten turvallisuustekijöiden huomioon ottaminen on osa ratkaisujen valmistelua. Se ei niinkään tarkoita työskentelyä rikosten tai rikkomusten kautta, vaan lähestyminen etenee asuinympäristön laadun parantamisen ja viihtyisyyden lisäämisen kautta. Vuosien mittaan on kehittynyt menettelytapoja, jotka koskevat hallintokuntien ja kuntien välistä yhteistyötä niin infran kuin palvelujenkin kehittämisen suhteen. Maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteistyö on ehdoton vaatimus liikenneturvallisuuden parantamisessa. Myös katujen ja julkisten ulkotilojen ilmeellä on ratkaiseva vaikutus turvallisuuteen. Maankäytön suunnittelussa ja käytännön toiminnassa on turvallisuuden kannalta edellä mainitun lisäksi myös muita vaativia kohteita ja toimintoja. Teollisuus- ja satamaympäristön kirjo on poikkeuksellisen laaja. Turvallisuusriskejä liittyy pysyvään toimintaan, kuljetuksiin ja myös erilaisiin vaihtuviin tilanteisiin. Ympäristöhaittoja tuottavat erilaiset päästöt veteen ja ilmaan sekä myös melu-, tärinä- ja hajuhaitat. Suurimmaksi turvallisuusriskiksi ovat kuitenkin nousseet vaaralliset kemikaalit. Vaarallisia kuljetuksia kulkee tiiviisti rakennettujen alueiden läpi. Tämän tyyppisten riskien kartoitus ja riskien pienentäminen edellyttää neuvotteluja asianomaisten pelastus- ja turvallisuusviranomaisten kanssa. Riskikartoitukset ovat laajentaneet kaavoituksen valmisteluun liittyvää selvitystyötä, joka koskee koko kaupunkiseutua. Yhdyskuntasuunnittelun kannalta ollaankin tekemisissä laajasti ympäristöön vaikuttavista haitoista ja riskeistä. Porin seudulla näitä turvallisuusriskejä synnyttävät esimerkiksi Porin keskustan läheisyydessä sijaitsevat suuret teollisuusyritykset. Harjavallassa on puolestaan merkittävä metalliteollisuuden riskialue. Meri-Porissa turvallisuusriskit liittyvät satamien ja niiden läheisyydessä sijaitsevan suurteollisuuden toimintaan. Viime aikoina ovat Porin seudulla nousseet korostetusti esiin myös tulvariskit, sadetulva ja jokitulva Liikkumisen ja terveyden edistäminen Ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista on kasvanut suuri yksilötason ja yhteisötason asia. Se koskee meitä kaikkia. Yhdyskuntasuunnittelun ja palvelujen tarjoajien yhteistyöllä voidaan rakentaa sellaista elinympäristöä, joka houkuttelee terveellisiin elämäntapoihin. Erilaisilla palveluilla ja toimivilla yhteistyöratkaisuilla voidaan edelleen parantaa viihtyisyyttä ja edesauttaa yksilö- ja yhteisötason elämänlaatua. Näitä asioita voidaan tarkastella osana kaupunkiseudun yleissuunnittelua isoissa teemoissa ja lähielinympäristössä sekä niiden välisenä toiminnallisena järjestelmänä. Porin kaupungissa on kehitetty hallintokuntarajat ylittävää toimintamallia, jota voidaan soveltaa koko seudulle. Kaupunkistrategian ja palvelutarjonnan käytännön toteutuksen välistä aukkoa paikkaamaan on Porissa perustettu työryhmä, johon kuuluvat kaupunkisuunnittelupäällikkö ja isojen hallintokuntien (sosiaali, terveys, koulutus, tekninen palvelu, vapaa-aika) johtajat. Työryhmässä sovitetaan yhteen eri toimialojen kehittämisnäkemyksiä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on noussut yhdeksi tärkeimmäksi yhteiseksi päämääräksi, joka koskee konkreettisesti kaikkia. Voidaan sanoa, että monia perusterveydenhuollon tavoitteita hoidetaan vapaa-aikaviraston, puistotoimen ja koulujen yhteistyönä. Hyvinvoinnin näkökulmasta lähiympäristö on erityisen tärkeä lapsille ja ikääntyneille. Toisessa ääripäässä ovat suuret urheilu- ja viihdetapahtumat. Suurten väkimäärien kokoontuminen on turvallisuusriski. Tapahtumien järjestäminen edellyttää huolellista valmistautumista ja tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten välillä. Yhdyskuntasuunnittelun näkökulmasta tavoitteena on pitää eri toimintojen väliset etäisyydet mahdollisimman lyhyinä. Samalla kuitenkin pyritään välttämään riskejä. Porin seudulla kehitetään aktivisesti uusia malleja elinympäristön turvallisuuden parantamiseksi. Porin kaupunkisuunnittelu on käynnistänyt yhdessä Porin yliopistokeskuksen kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen laitoksen kanssa Nuoret kaupungissa hankkeen. Lähtökohtana ovat nuoret Porin seudulla. Hanke keskittyy Porin kaupunkikeskustaan, joka on paitsi Porin myös koko seudun nuorten aktiivinen toiminta-alue. Tarkoituksena on erilaisten tutkimuksellisten ja alueellisten painotusten kautta selvittää, miten nuoret kaupunkia ja keskustoja käyttävät, mitä siltä odottavat ja missä viihtyvät. Hankkeen eteneminen on tarkoitus yhdistää suoraan kaupunkisuunnittelun toimenpiteisiin mm. suurten yleisömäärien (Pori Jazz, RMJ ym.) hallinnassa. Tavoitteena on myönteisiä asioita ja viihtymistä korostamalla parantaa myös turvallisuutta. 16

17 Toimintaympäristön haasteet Nelikenttätarkastelu VAHVUUDET HEIKKOUDET Porin kaupunkiseudun toimiva infra ja erityispiirteet Maakuntatason palvelut Monipuolinen elinkeinorakenne, vankka teollinen yritystoiminnan perusta Yhteysverkostot Strategisen suunnittelun ja yhdyskuntasuunnittelun jatkuvuus Kaupunkirakenteen hallinta, suunnitteluvalmius Laaja tiedottaminen, kommunikaatio, osallistuminen ja asiakaslähtöisyys Toimiva valmistelu- ja päätöksentekojärjestelmä Reviirikulttuuri haittaa poikittaisia prosesseja, yritys- ja sosiaalisen- kaupunkiseudun samanaikaista kehittämistä - kokonaishallintaa Laajojen poikittaisten yhteisten strategisten päämäärien asettaminen, mittaaminen ja kannustaminen ei ole toteutunut Toimenpiteiden irrallisuus ei riitä nostamaan osaamista, erityisominaisuuksia ja ylpeydenaiheita esiin Resursseja ei suunnata täysimääräisesti yritystoiminnan kehittämiseen Myönteisten läpimurtojen vähäisyys Irralliset toimenpiteet tuovat esiin joustavuuden puutetta, ristiriitojen korostumista, kielteistä leimautumista Yhdyskuntasuunnittelussa ja toteutuksessa jää hyödyntämättä organisaatioiden osaamista MAHDOLLISUUDET UHAT Päättäväinen suuntautuminen kasvuun Yhteistyön, yhteisten strategioiden ja potentiaalisten kehittämiskohteiden hyödyntäminen Oman organisaation ja yhteistyökumppaneiden osaamisen hyödyntäminen Yhdyskuntasuunnittelun keinot vetovoiman ja yritystoiminnan kehittämisessä Panostaminen tuotekehittelyyn ja vahvuuksiin perustuviin läpimurtoihin Houkuttelevien tulevaisuudenkuvien luominen ja havainnollistaminen Yhteisten hankkeiden kulttuuri, samanaikainen suunnittelu-, innovaatio ja oppimisprosessi Organisoituminen strategisten päämäärien mukaan Lisäarvoa tuottavien ryhmien kannustaminen Poikittaisten prosessien ja osaamisen johtaminen Porin kaupunkiseutu ei yllä osaamis-/ kasvukeskusten joukkoon Seudullinen yhteistyökyky ei parane Organisaation kyky yhteisten päämäärien asettamisessa ja toteuttamisessa ei kehity Toimintojen ja rakenteiden vähentäminen ja infran ylläpidon laiminlyönti Väestön ja työvoiman rakenne vääristyy Pohja yritystoiminnan kehittämiseen heikkenee Sosiaalisen- ja yrityskaupunkiseudun tasapainon edellytykset huononevat Yhdyskuntasuunnittelua ei arvosteta Suunnitteluvalmius heikkenee Yhdyskuntasuunnittelun ohjaus ja kokonaisuuden hallinta ei toimi 17

18 TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEITA Toiminnot keskittyvät ja hajaantuvat samanaikaisesti. Suuret kaupunkiseudut kasvavat ja myös niiden lähialueet ovat vetovoimaisia. Keskittymisestä ja kasvusta seuraa haittoja, jotka luovat uusia kilpailukyvyn edellytyksiä myös suurimpien keskusten ulkopuolelle. Kaupunkiseudun ja maakunnan tehokas yhteistyö synnyttää kriittistä massaa, joka on välttämätöntä paikan näkymiselle kauempanakin alueen ulkopuolella. Olemassa oleva rakenne ja palvelujen saatavuus on välttämätöntä pitää hyvässä kunnossa ja nykyisille asukkaille ja yrityksille on luotava jatkuvan kehittymisen edellytykset. Kaupunkirakennetta, elinympäristöä, tuotteita ja palveluita kehittämällä synnytetään vetovoimaa uusille yrityksille ja asukkaille. Tuotteita ja palveluita kehitetään yhteistyössä asiakkaiden kanssa ja omaa osaamista laajennetaan osaavilla kumppaneilla ja yhteisillä hankkeilla. Asiakkaan hyödyt syntyvät eri osapuolten saumattoman yhteistyön kautta. Yksilöllisyys lisääntyy. Samanaikaisesti huolehditaan yhteisöllisyydestä, sosiaalisesta vastuusta, yksilöiden kattavasta osallistumismahdollisuudesta ja tuotteiden ja palvelujen saatavuudesta. Taulukko 2. Kymmenen väestömäärältään suurinta tilastollista taajamaa 2005 lähde: Tilastokeskus Tilastollinen taajama Väestö 2005 Väestönmuutos Väestönmuutos ,% Maapintaala 2005, km² Maapintaalan muutos , km² Maapintaalan muutos , % 1. Helsinki ,3 634,1 35,9 + 6,0 2. Tampere ,0 269,8 36,6 + 15,7 3. Turku ,1 273,4 6,4 + 2,4 4. Oulu ,7 187,1 13,1 + 7,5 5. Lahti ,8 101,1 1,7 + 1,7 6. Jyväskylä ,4 86,6 9,5 + 11,0 7. Pori ,2 163,7 21,8 + 15,4 8. Kuopio ,9 49,3 4,9 + 11,0 9. Vaasa ,7 79,1 0,0 0,0 10. Kotka ,2 75,3 5,1 + 7, Valtakunnallisesti merkittävä Porin seutu Porin seudun taajama-aste on korkea ja Porin keskustaajama on valtakunnallisesti merkittävä. Taajama on Suomen seitsemänneksi suurin ja sen taajama-väestön suhteellinen kasvu on Suomen suurinta. Taajamaväestön määrä kasvoi vuosina ,2%. Taajaman kasvaessa kiinni Noormarkun keskustaajamaan asukasluku ylittää asukasta. Porin seudun kiinteä taajamarakenne luo hyvät edellytykset kestävän kehityksen mukaiselle maankäytön suunnittelulle ja yhteistyölle. Valtakunnallisesti katsoen Porin kaupunkiseudulla on hyödyntämätöntä potentiaalia. Porin keskustaajama ja sen ympäristötaajamat v Porin kaupunkiseudulla on vahva kytkentä vesiliikenteeseen ja vesivoimaan. Alvar Aallon Kokemäenjokilaakson aluesuunnitelma 1940-luvun alusta on kunniakas suunnittelusaavutus ja osoitus yhdyskuntasuunnittelun mahdollisuuksista. 18

19 Porin kaupunkiseudulla on vahva historiallinen perinne. Seutu on ollut vuosisatojen ajan merkittävä asutus- ja kauppapaikka. Rannikolla sekä Kokemäenjoen vesiteiden varrella on erikoistuneita yhdyskuntia ja työpaikkakeskittymiä. Seutu hyödyntää vahvaa teollista perinnettään. Meri, Kokemäenjoki sivujokineen sekä pienemmät joet ja vesistöt ovat aluetta yhdistävä elementti niin liikkumisen, elinkeinotoiminnan, energian ja ravintohuollon kuin virkistyksenkin näkökulmasta. Porin kaupunkiseudun on menestyäkseen pärjättävä kilpailussa kaikilla tasoilla. Seutu on kokenut historiansa aikana sekä ulkoisten että sisäisten tekijöiden ohjaamia nousuja ja laskuja. Alueen monipuolinen sekä kilpailukykyinen osaamis- ja yritysrakenne turvaavat hyvät menestymisen mahdollisuudet varsinkin, jos siihen on yhteinen tahto. Tulevaisuuden haasteita on globaalilla, eurooppalaisella ja myös valtakunnallisella tasolla. Seutu pystyy vastaamaan näihin haasteisiin vain tekemällä yhteistyötä niin seudun sisällä kuin myös muiden suomalaisten alueiden kanssa. Valtakunnallisesti katsottuna seudun kapasiteettia ja resursseja hukataan. Esimerkiksi Rautatieliikenne selonteko ei huomioi riittävästi Porin kaupunkiseudun potentiaalia. Porin kaupunkiseudun valtakunnallisen kapasiteetin käyttöä on mahdollista tehostaa parantamalla mm. liikenneyhteyksiä. Porin kaupunkiseutu ja sen yllä kuvatut kehittämiskäytävät on nostettava valtakunnallisesti seudun ominaisuuksia vastaavaan asemaan. Kyse on siis seudun oman kapasiteetin täysimittaisesta hyödyntämisestä sekä toisaalta myös alueelle suunnattavista valtakunnallisen infrastruktuurin (rautatieliikenne) ja valtakunnallisten palveluiden (työpaikat) panostuksista. Porin kaupunkiseudun rakenne on tehokas. Pendelöinti kuvaa voimakkaasti integroitunutta työssäkäyntialuetta. Sen ominaisuudet ovat yhteistyöllä nostettavissa uudelle kehitysasteelle, kun toimenpiteet ja resurssit suunnataan kokonaisuuden kannalta parhaalla tavalla yhdyskuntarakenteen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Kaupunkiseudun sijainti sekä yhdyskuntarakenne tarjoavat rakenteellisesti erinomaiset edellytykset ja puitteet kehitystyölle. Rannikkokäytävä (vt 8) ja Kokemäenjoenlaakson käytävä (vt 2) ovat nauhamaisina rakenteina mitä otollisimpia yritystoiminnan, asutuksen, palvelujen, infrastruktuurin ja yhteyksien tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä kehittämiseen. Rannikkokäytävältä on hahmoteltavissa seuraavia kehittämiskohteita: - Merikarvia Siikainen - Porin Ahlainen - Noormarkku Pomarkku - Meri-Pori (Pihlava, Satamat) - Luvia Kokemäenjoenlaakson käytävän kehittämiskohteet ovat seuraavat: - Huittinen Vampula - Kokemäki - Harjavalta - Nakkila - Ulvila - Pori - Meri-Pori (Pihlava, Satamat) Kaupunkiseudun strateginen rakenne 19

20 Laajentuva ja täsmentyvä yhteistyö Porin seudun kuntien välinen yhteistyö on laajentunut ja täsmentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Karhukuntien maankäytön- ja asumisen työryhmä (KARMA) jatkaa Satakunnan Dynamon ja Nauhakaupunki-hankkeen prosesseja. Karma 2005 Nauha 2001 Dynamo 1998 Yritystoiminnan ja julkisen hallinnon kehitysprosessi Satakunnan Dynamo muotoutui toimivaksi vapaamuotoiseksi työskentelymalliksi 1990-luvun loppupuolella. Yhteistyössä on ollut mukana noin sata toimijaa yhteiskunnan eri alueilta. Osapuolet jakautuivat teemoittain työryhmiin, joissa työstettiin myös erilaisia hankkeita. Yhteisissä seminaarityyppisissä tilaisuuksissa työryhmät ja eri osapuolet esittelivät ajatuksiaan. Satakunnan Dynamo nivoutui vuosituhannen vaihteessa Pori kaupunkistrategian valmistelu- ja toteutusprosessiin. Porin kaupunkistrategiassa korostuivat silloin Porin ja naapurikuntien yhteiset strategiset teemat. Strategiset isot teemat ovat auttaneet erilaisten hankkeiden yhteensovittamisessa ja suuntaamisessa. Seuraavassa kuviossa on esitelty 2000-luvun alun Karhukuntien kehitysnäkymiä ja strategisia pääteemoja. Kehitystyötä on jatkettu seutukunnan laajentumisen myötä myöhemmin kuvattavalla tavalla. 20

PORIN SEUDUN PARAS- KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMA

PORIN SEUDUN PARAS- KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMA PORIN SEUDUN PARAS- KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMA Yleistä Paras - suunnitelma 2007 liian kunnianhimoinen Päätettiin olla laatimatta Heikot signaalit ja suorat puheet: ilman kaupunkiseutusuunnitelmaa ei ole

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE?

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Tämä taustalla Alvar Aallon aluesuunnitelma Kokemäenjokilaaksosta 1940-luvulla Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Uuden kunnan sote Porin seudulla Työryhmän loppuraportin keskeiset asiat

Uuden kunnan sote Porin seudulla Työryhmän loppuraportin keskeiset asiat Uuden kunnan sote Porin seudulla Työryhmän loppuraportin keskeiset asiat Työvaliokunta 6.6.2015 Aulis Laaksonen Uusi Sote Keskeiset tavoitteet Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet

Lisätiedot

PORIN SEUDUN PARAS-KAUPUNKISEUTUSUUNNITELMA

PORIN SEUDUN PARAS-KAUPUNKISEUTUSUUNNITELMA 1 PORIN SEUDUN PARAS-KAUPUNKISEUTUSUUNNITELMA Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen nykytila ja kehittämistarve. Miten suunnitelmassa on arvioitu: 1) maankäytön Ulvilalla, Luvialla, Pomarkulla

Lisätiedot

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

Vaasan kaupunkiseudun tilanne Vaasan kaupunkiseudun tilanne Esityksen sisältö 1. Mikä on Vaasan kaupunkiseutu? 2. Yhdyskuntasuunnittelun tilanne seudulla 3. Kasvusopimus ja MAL-teemat Suomen suurimmat kaupunkiseudut vuonna 2011 Väestönkasvu

Lisätiedot

Porin seutu. 8.200 yritystä. 138.000 asukasta. 9 kuntaa. Karhukunnat

Porin seutu. 8.200 yritystä. 138.000 asukasta. 9 kuntaa. Karhukunnat Porin seudun rakennemalli 2020 Tavoitteet ja toimenpiteet Horisontaaliset teemat - Seudullinen maankäyttö - Imago ja seutuviestintä - Kestävä kehitys - Kuntien välinen yhteistyö Oleminen Tuottaminen Liike

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

PORIN SEUDUN RAKENNEMALLI

PORIN SEUDUN RAKENNEMALLI 25.1.2012 1 PORIN SEUDUN RAKENNEMALLI 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 1. Seudullinen maankäyttö Selvitykset Uudet toimintamallit Pilotit Edunvalvonta Selvitys kuntien yhteisen rakennusvalvonta- ja ympäristöyhteistyön

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

NUORISOTOIMEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET

NUORISOTOIMEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET KASVUN EDELLYTYKSET: STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET 2010 2017 Ajantasainen, Lohjan kasvua tukeva kaavoitus Kaavoituksessa otetaan huomioon nuorisotilaverkoston alueellinen kattavuus ja nuorisotoimi

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Väliraportti 13.1.2014 Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta 1 Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvontatyöryhmä Ympäristö- asuminen ja rakennusvalvontatyöryhmän

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Satakunnan alueprofiili 2025

Satakunnan alueprofiili 2025 Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Porin seuduille Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Tampereella 11.4.2008 Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Erilaiset

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Kaupunkiseutusuunnitelma Kunnanhallitus 20.8.2007

Kaupunkiseutusuunnitelma Kunnanhallitus 20.8.2007 1/5 Kaupunkiseutusuunnitelma Kunnanhallitus 20.8.2007 Kunnan nimi Oulun kaupunki Perustiedot suunnitelmasta 1) Suunnitelman laadintaan osallistuneet kunnat Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka,

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Työvaliokunnan kokous 17.1.2014 Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi / PK Kust. / lapsi / vuosi / PPH Harjavalta 3 0 20 8 220 12 015 Kokemäki 3 1 18 10 243 5 898 Lavia 0 1 5 0 8

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA Porin seudulla

AJANKOHTAISTA Porin seudulla AJANKOHTAISTA Porin seudulla Kokouksessa esitelty aineisto ja täydennykset kursiivilla Liikenneviraston päätös rahoituksesta ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma Liikenneviraston valtionavustuspäätös

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 5/2016

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 5/2016 Pöytäkirja 1 (12) Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 5/2016 Aika 19.4.2016 kello 18:00-19:53 Paikka Porin kaupunginhallituksen kokoushuone Allekirjoitukset Juha Vasama puheenjohtaja Aino-Maija Luukkonen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä

Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Aikuisohjauksen strategiatyöryhmä Ryhmä koostuu aikuisohjauksen asiantuntijoista

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Pyöräilyn kehittämisiä Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman eräs kärkihanke oli kuntakohtaisten kehittämisohjelmien laatiminen Piloteiksi

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot