PÄIHDEKANSIO NUORISOPSYKIATRISELLE TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSOSASTOLLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIHDEKANSIO NUORISOPSYKIATRISELLE TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSOSASTOLLE"

Transkriptio

1 PÄIHDEKANSIO NUORISOPSYKIATRISELLE TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSOSASTOLLE Aleksis Kamu Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys, ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK 140 ov.)

2 2 TIIVISTELMÄ Kamu, Aleksis. Päihdekansio nuorisopsykiatriselle tutkimus- ja kuntoutusosastolle. Helsinki, syksy 2006, 34 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Hankkeen tavoitteena oli tuottaa päihdekansio nuorisopsykiatriselle tutkimus- ja kuntoutusosastolle. Kansio on tarkoitettu osaston kaikille työntekijöille riippumatta heidän ammatillisesta koulutuksestaan. Kansion tarkoituksena oli antaa työntekijöille tietoa erilaisista päihdeaineista. Kyseisellä osastolla ei ollut aiemmin minkäänlaista päihdekansiota. Osaston työntekijät tarvitsevat kuitenkin työssään tietoa erilaisista päihteistä ja kansion tarkoituksena on tukea heidän työtään mahdollisissa interventioissa. Raportti sisältää kuvauksen nuorisopsykiatrisesta erikoissairaanhoidosta, sekä mielenterveyshäiriöistä ja niiden suhteesta päihdeongelmiin. Teoreettisiin lähtökohtiin perehdyttiin kirjallisuuden ja tutkimustiedon valossa. Päihdekansioon valitut tiedot hankittiin yhteistyössä osaston työntekijöiden kanssa sekä perehtymällä ammattikirjallisuuteen. Aiemmat tutkimukset mielenterveydenhäiriöiden ja päihdeongelmien komorbiditeetista ohjasivat myös tiedon valintaa. Päihdekansion oli suunniteltu lyhyeksi ja ytimekkääksi, josta osaston työntekijät löytäisivät tarvitsemansa tiedon nopeasti. Valmis päihdekansio sisältää tietoa alkoholista, sekä yhdestätoista eri huumausaineesta. Lisäksi päihdekansiossa käsitellään huumetestejä sekä lääkkeiden väärinkäyttöä. Päihdekansio antaa työntekijöille mahdollisuuden ja tuen tehdä tarvittaessa interventio nuoren päihteidenkäytölle. Asiasanat: alkoholiongelmat, huumeongelmat, mielenterveystyö, nuorisotyö, produktio, päihdeongelmat,

3 3 ABSTRACT Aleksis Kamu. Drug Folder to a Youth Psychiatry Research and Rehabilitation Ward. Helsinki, Autumn 2006, 34 p., 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki Unit, Degree Programme in Nursing. The objective of this thesis was to produce a drug folder for a youth psychiatry research and rehabilitation ward. This product is aimed for all employees in the psychiatric ward regardless of their professional background. The aim of this folder was to give the employees information about different kinds of narcotics and alcohol. The ward in question did not have any kind of folder concerning narcotics or alcohol. The employees need information about narcotics to support their work in order to intervene with possible drug abuse. The process of this study includes a description of youth psychiatric treatment at university level hospitals and a description of mental health disorders and their relationship with drug abuse. The theoretical part was based on a literature survey and earlier studies. The gathered information to the folder was selected in co-operation with the employees. Also, the needed information arose from the earlier studies concerning the co-morbidity with mental health disorders and drug abuse. The drug folder was planned to be a short and clear guide to different narcotics. The purpose was that the youth psychiatric employees could easily find the needed information. The finished drug folder contained information of alcohol, eleven different drugs, drug-testing and medicine abuse. The folder will hopefully give the employees their much needed support in the actual intervention with possible drug abuse. Keywords: Drug problem, folder on drugs, mental health rehabilitation, drug addiction, production

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN MENETELMÄN KUVAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS PÄIHDEKANSION TAVOITTEET Omat tavoitteeni päihdekansiolle Työyhteisön toiveet päihdekansiolle KESKEISET KÄSITTEET NUORISOPSYKIATRIA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA NUORUUSIÄN MIELENTERVEYSHÄIRIÖIDEN EPIDEMIOLOGIA Käytöshäiriöt Käytöshäiriöiden suhde päihdehäiriöihin Masennus Nuoruusiän masennus Masennuksen suhde päihdehäiriöihin Ahdistuneisuushäiriöt Ahdistuneisuushäiriöiden suhde päihdehäiriöihin PÄIHTEET Nuorten päihteiden käyttö Nuorten päihdehäiriöiden luonne Alkoholi Huumeet TIEDON HANKINTA JA KÄSITTELY PÄIHDEKANSION LUOMINEN Työskentelyprosessin suunnitelma Prosessin kuvaus Päihdekansio Oma arviointi POHDINTA LÄHTEET LIITE 1: PÄIHDEKANSIO LIITE 2: PÄIHDEKANSION LÄHTEET

5 5 1 JOHDANTO Nuorten päihderiippuvuuden kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Nuoret jotka kärsivät mielenterveyden häiriöistä kuuluvat siihen riskiryhmään, joka todennäköisemmin kehittävää tulevaisuudessa itselleen vaikean päihderiippuvuuden. (Lloyd, 2003.) Tässä opinnäytetyössä keskitytään nuorisopsykiatrisiin häiriöihin ja niiden suhdetta nuorten päihdeongelmiin. Tavoitteena on tehdä päihdekansio nuorisopsykiatriselle tutkimus- ja kuntoutusosastolle. Osasto on syksyllä vuonna 2004 avattu uusi osasto, jossa ei ole mitään tietopakettia päihteistä. Päihdekansio on tarkoitettu osaston työntekijöille informatiiviseksi paketiksi erilaisista päihteistä, sekä nuorten päihderiippuvuuden kehittymiseen liittyviin erityiskysymyksiin. Pääpaino päihdekansiossa on kuitenkin antaa informaatiota eri päihteistä. Raportin sisältö keskittyy enemmän niihin syihin, miksi koin päihdekansion tarpeelliseksi tehdä osastolle. Raportin tekstiosuudesta halusin rajata pois päihteiden farmakologian sekä niiden vaikutukset ja keskittyä enemmän nuorten asenteisiin päihteitä kohtaan, koska mielestäni on tärkeämpää tietää miksi tein päihdekansion kuin kertoa erilaisista päihteistä. Raportissa pyrin myös kuvaamaan tarkasti sitä ympäristöä mihin valmis kansio tulee. Tavoitteena opinnäytetyössäni on työntekijöiden tiedon lisääminen päihteistä ja osaltaan poistamaan niitä mahdollisia pelkoja, joita päihteisiin voi liittyä. Päihdekansioon olen kerännyt totuudenmukaista tietoa päihteiden vaikutuksista ihmiseen. Lisäksi olen päihdekansioon liittänyt lyhyen selostuksen nuoren päihderiippuvuuteen liittyvistä riskitekijöistä sekä lyhyen selostuksen huumestesteistä. Pohdinta osuudessa kuvaan myös niitä ajatuksia ja kehittämistavotteita, joita tämä työ on minussa herättänyt. Itse päihdekansion olen liittänyt liitteeksi cdrom-levylle tämän työn loppuun.

6 6 2 OPINNÄYTETYÖN MENETELMÄN KUVAUS Toiminnallinen opinnäytetyö on vaihtoehto tutkimukselliselle opinnäytetyölle. Toiminnallinen opinnäytetyö tavoittelee käytännön toiminnan ohjeistamista, opastamista, toiminnan järjestämistä tai järkeistämistä ammatillisessa kentässä. Opinnäytetyön tulisi myös olla työelämälähtöinen. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9-10.) Vilkka ja Airaksinen (2003, 9) kirjoittavat, että toteutustapana voi olla kohderyhmän mukaan kirja, kansio, vihko, opas, cd-rom, portfolio, kotisivut tai johonkin tilaan järjestetty näyttely tai tapahtuma. Omassa opinnäytetyössäni opinnäytetyön menetelmä on toiminnallinen. Totetutustapa opinnäytetyössäni on kohderyhmän toiveiden mukaisesti luoda päihdekansio nuorisopsykiatriselle osastolle. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Kyseinen osasto on suljettu nuorisopsykiatrian 8-paikkainen tutkimus- ja kuntoutusosasto, joka toimii Lasten ja Nuorten sairaalan alaisuudessa. Osasto on tarkoitettu vuotiaille nuorille. Osastolle tullaan suunnitellusti lääkärin lähetteellä pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun nuorisopsykiatristen poliklinikoiden, lasten-suojelua palvelevan työryhmän tai kriisi- ja tutkimusosaston kautta. Nuorisopsykiatrisen osastohoidon aikana tehdään erikoissairaanhoitoon kuuluvia kuntoutustutkimuksia nuorille, joiden psyykkisen kehityksen pulmien, toimintakyvyn ja oppimisvaikeuksien selvittely vaatii laajempaa tutkimusta kuin yksittäisillä poliklinikkakäynneillä tapahtuvaa arviointia. Osaston hoitoon sisältyy yhteistyö avohoidon, koulun ja muiden nuoren hoidon kannalta merkittävien

7 7 tahojen kanssa. Lastensuojelu otetaan myös herkästi mukaan hoidon suunnitteluun, jos osastolta tähän koetaan tarvetta. Nuoren hoito suunnitellaan yhteistyössä nuoren ja hänen perheensä kanssa. Hoitosuunnitelmaa tehtäessä mietitään miten osaston monet tutkimus-, hoito- ja toimintamahdollisuudet voivat parhaiten auttaa nuorta. Osastotutkimus antaa mahdollisuuden nuoren tilanteen ja hoitotarpeen perusteelliseen selvittelyyn. Nuorelle tehdään osastolla henkilökohtainen suunnitelma tutkimuksista aikatauluineen. Osastolla on hoitojakson aikana tarvittaessa mahdollisuus osastoseurannan lisäksi psykologin, toiminta- ja fysioterapeutin, lääkärin, sosiaalityöntekijän sekä erityisopettajan tutkimuksiin. Tutkimuksissa ja osastoseurannassa tehtyjen havaintojen pohjalta lähdetään yhteisissä neuvotteluissa rakentamaan nuorelle hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Tutkimusjaksojen pituudet ovat 4 8 viikkoa, jonka jälkeen hoitoa voidaan jatkaa tarpeen mukaan. Osastolla tehdään pitkiä hoitoja ja hoitojen pituudet voivat olla jopa 12 kuukautta. Osaston työntekijävahvuus on osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, 16 sairaanhoitajaa, osastonsihteeri, osastonlääkäri, sairaalalääkäri. Osastolla on myös omat erityistyöntekijät, jotka toimivat vain kyseisellä osastolla. Nämä erityistyöntekijät ovat psykologi, toimintaterapeutti, fysioterapeutti sekä sosiaalityöntekijä. Osastolla käy myös sairaanhoitajaopiskelijoita työharjoitteluissa. Osaston toiminnan tavoite on, että nuori pääsee mukaan arkiseen elämänrytmiin mahdollisimman nopeasti. Kotilomat ovat tärkeä osa arkielämään palaamista. Nuorelta toivotaan hoitojakson alusta alkaen osallistumista osaston päiväohjelmaan ja yhteisiin tehtäviin. Nuori voi käydä osastolta käsin sairaalakoulua ja yksilöllisesti suunniteltu koulunkäynti on osa koulu-ikäisen nuoren päiväohjelmaa. Osastolla toimii myös monia erilaisia ryhmiä, jotka toimivat hoidolliselta pohjalta. Ryhmien vetäjinä toimivat ryhmästä riippuen jokin erityistyöntekijä sekä toisena vetäjänä hoitaja. Osastolla toimii rentoutusryhmä, musiikki- ja elokuvaryhmä, kuvaryhmä sekä liikuntaryhmä.

8 8 Osastolta tehdään myös retkiä osaston ulkopuolelle. Tällaisia retkiä ovat esimerkiksi saaristoristeilyt tai elokuviin meno. Tällaisten ryhmien tarkoituksena on tukea nuoren siirtymistä hänen omaan arkiseen elinympäristöön. Ryhmien tarkoituksena on myös estää nuoren jäämistä liiaksi osaston ja sairaalan sisälle. Osastolla nuoren tulee kunnioittaa toisen yksityisyyttä, eikä väkivaltaista käyttäytymistä itseään tai muita kohtaan sallita. Osastohoidon aikana päihteiden käyttöä ei sallita. Osastolla ei myöskään ole mahdollisuutta tupakoida, eikä tupakkatuotteita saa säilyttää osastolla. Turvallisuuden vuoksi nuorten tavarat tarkistetaan nuoren palatessa ulkoilulta tai kotilomilta. Nuoren vieraiden tuomat tuliaiset tarkistetaan myös. Osastohoidon aikana pyritään tukemaan nuorta normaaliin vuorokausirytmiin. Osastolla yöhiljaisuus on kello 23 7 jolloin huoneissa tulee olla valot sammutettu. Myös radion kuunteleminen on yöhiljaisuuden aikaan kielletty. Nuoret menevät kuitenkin huoneisiinsa kello ja herätys on arkisin kello Viikon-loppuisin nuoret saavat nukkua pidempään, mutta yöhiljaisuus sekä huoneisiin meno ovat samat kuin arkisin. Nuoret ruokailevat osastolla säännöllisin ruokailuajoin. Aamupala on , lounas , päivällinen ja iltapala tarjoillaan Säännöllisillä ruokailuajoilla on tarkoitus turvata nuorten fyysiseen kehitykseen tarvittavat ravintoaineet sekä luoda säännöllisyyttä ruoka-aikoihin. Osastolla vietetään arkisin niin sanottu hiljainen tunti kello , minkä aikana nuoret ovat omissa huoneissaan keskittyen esimerkiksi läksyjen tekoon tai saaden mahdollisuuden rauhoittua. Nuoren on myös mahdollisuus saada apua läksyjen tekoon hoitajilta. Osastolla on myös mahdollisuus käyttää tietokonetta koulutehtävien tekoon. Hiljaista tuntia käytetään myös usein omahoitajatuntien pitoon, jolloin voidaan miettiä nuoren tilannetta ja sitä miten sitä voisi korjata.

9 9 4 PÄIHDEKANSION TAVOITTEET Tavoitteet päihdekansiolle tulivat itseni lisäksi myös työyhteisöltä. Omat tavoitteeni sekä työyhteisön toiveet päihdekansiolle olivat lähellä toisiaan, mutta eroavaisuuksiakin löytyi. Näissä alaluvuissa erittelen itselleni asettamat tavoitteet sekä työyhteisön toiveet. 4.1 Omat tavoitteeni päihdekansiolle Olen aiemmin työskennellyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä psykiatrian tulosyksikössä päihdepsykiatrian toimialalla. Kun mietin omia tavoitteitani päihdekansion luomisesta nuorisopsykiatriselle osastolle huomasin monien aikuisten päihderiippuvaisten ongelmien alkaneen jo lapsuudessa. Tätä samaa ajatusta tukevat myös useat psykiatrian kirjat ja tutkimukset. Yksi itselleni asettamista päätavoitteista olikin antaa tietoa osaston työntekijöille päihteistä, jotta niihin mahdollisesti kohdistuvat pelot hälvenisivät. Ollessani osastolla työharjoittelussa yhteensä 16 opintoviikkoa kahdessa eri tyäharjoittelujaksossa huomasin, miten vähän tietoa työntekijöillä oli päihteistä. Vaikka päätavoitteeni oli antaa tietoa päihteistä osaston työntekijöille, niin itselleni se ei riittänyt. Halusin itse, että päihdekansiossa olisi myös tietoa nuorten päihteidenkäytöstä ja päihteiden suhteesta mielenterveyden häiriöihin. Tämä on itseni mielestä tärkeää, jotta päihteidenkäyttö voitaisiin myös ymmärtää osaksi psykiatrista työtä ja osaksi nuoren mielenterveyde häiriöiden oirehdintaa. Olen myös työskennellyt psykiatrian päivystyksessä, jossa päihdeongelmat ja mielenterveyden häiriöt nähtiin täysin erillisiksi häiriöiksi. Työn edetessä tavoitteita nousi esiin lähdekirjallisuuteen tutustuessani paljon, mutta opinnäytetyön rajallisuuden vuoksi opintoviikoissa, jouduin useita tavoitteita rajaamaan pois. Olisin halunnut päihdekansiossa olevan erilaisia hoitovaihtoehtoja päihdeongelmista kärsiville nuorille, joita työntekijät olisivat voineet käyttää apuna työssään.

10 Työyhteisön toiveet päihdekansiolle Kysyessäni työyhteisön toivetta päihdekansion sisällölle ja sen tarkoitukselle oli vastaus kysymykseeni lyhyt. Työyhteisö halusi päihdekansion, jossa olisi tietoa eri päihteistä, josta ne olisivat helposti luettavissa ja olisivat nopeasti löydettävissä yksistä kansista. Työyhteisön välillä käydyissä keskusteluissa tuli ilmi vielä toive päihdekansion helposta päivittämisestä ajantasalle. Ongelmana työyhteisön kanssa oli saada työntekijät ilmaisemaan omat toiveensa päihdekansion suhteen ja joidenkin työntekijöiden kohdalla tuli tunne, että heille ihan sama onko osastolla päihdekansio vai ei. Työyhteisöä lähestyin sähköpostitse sekä osaston yhteisessä osastokokouksessa, jossa toivoin saavani konkreettisia toiveita päihdekansion sisällöstä. Lisäksi kysyin työharjoittelussa ollessani useilta työntekijöiltä heidän toiveitaan päihdekansion sisällöstä. 5 KESKEISET KÄSITTEET Päihdekansiota varten minun tulee kartoittaa nuoruusikäisten mielenterveyden problematiikkaa sekä yhdistää niiden suhde päihdehäiriöihin. Käsittelen seuraavissa luvuissa niitä kirjallisuudesta esille nousseita asioita, jotka itse koen tärkeäksi, jotta päihdekansion teoreettinen pohja tukee valmista tuotetta. Keskeisiksi käsitteiksi opinnäytetyössäni nousevat esille erilaiset nuoruusiän mielenterveyden häiriöt sekä päihteet. Jotta ymmärrettäisiin ne syyt, jotka johtavat nuoren lähettämiseksi nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon on mielestäni tärkeää, että käsittelen myös lyhyesti nuoren hoitopolun nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Tärkeäksi koen sen myös siksi, että lukija käsittää miten vaikeasta tilanteesta on kyse, kun nuori tarvitsee osastohoitoa. Nuoruusiän mielenterveyden häiriöistä rajasin työhöni kuuluviksi käsitteiksi käytöshäiriöt, masennuksen sekä nuoruusiän ahdistuneisuushäiriöt. Lisäksi käsittelen lyhyesti edellä mainittujen häiriöiden suhdetta päihteiden käyttöön.

11 11 Päihteistä käsittelen nuorten päihdehäiriöiden luonnetta sekä nuorten päihteidenkäytön yleisyyttä ja niihin liittyvää suhtautumista. 6 NUORISOPSYKIATRIA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Nuorisopsykiatria on kehittynyt vähitellen lastenpsykiatrian ja aikuispsykiatrian yhteydessä 1960-luvulta lähtien. Helsingin Hesperian sairaalaan avattiin ensimmäinen nuorisopsykiatrinen osasto Vasta 1980-luvulla nuorisopsykiatriaan osoitettiin voimavaroja ja voidaan arvioida, että silloin nuorisopsykiatria alkoi vakiintumaan kliinisenä erikoisalana. Suppeana erikoisalana nuorisopsykiatria perustettiin vuonna 1979 ja pääerikoisalana vuonna (Piha 2004, ) Nuoren ohjautuminen nuorisopsykiatriassa hoitoon on monimutkainen tapahtumasarja, johon kuuluu ennen tutkimusta tai hoitoa psyykkisen oireilun havaitseminen, tutkimuksen tai hoidon tarpeen toteaminen, tutkimuksiin tai hoitoon ohjaaminen sekä tutkimuksiin tai hoitoon hakeutuminen. Vuonna 2001 tuli voimaan mielenterveysasetuksen muutos, jossa lastenpsykiatrialle ja nuorisopsykiatrialle asetettiin hoitotakuu pitkien tutkimus- ja hoitojonojen takia. (Piha 2004, ) Nuorisopsykiatrian tehtävä erikoissairaanhoidossa on psykiatristen häiriöiden tutkiminen ja diagnostiikka sekä hoidon suunnittelu, toteuttaminen ja seuranta. Erikoissairaanhoidon vastuulla nuorisopsykiatriassa on palvelujärjestelmän toiminnan kannalta vastata ensisijaisesti nopeasta tutkimuksesta ja diagnostiikasta sekä hoidon ja kuntoutuksen suunnittelusta ja seurannasta. (Piha 2004, 387.) Nuorisopsykiatrian avohoidon keskeinen ongelma on ollut erikoissairaanhoidon avohoitoryhmien pieni koko. Pienen työryhmien ongelmana on se, että toimintayksikössä ei ole mahdollisuuksia kehittää eriytyneitä toimintoja vaan työryhmä joutuu kohdentamaan työnsä niin sanottuun yleisnuorisopsykiatriaan. (Piha 2004, 387.)

12 12 Joskus on aiheellista nuoren kohdalla turvautua sairaalan osastolla tapahtuvaan tutkimukseen. Osastotutkimus tulee yleensä kyseeseen, kun nuoren tilanne on vakava, vanhempien kyky tukea nuorta polikliinisten tutkimusten aikana on huono tai jos perheympäristö on hyvin poikkeava tai häiriintynyt. Osaston olosuhteet tarjoavat nuorelle rauhallisen ja turvallisen ympäristön. Osaston uusi ympäristö antaa tärkeää tietoa nuoren sopeutumiskyvystä sekä perheen voimavaroista ja vuorovaikutussuhteista. Osastotutkimusjakson tulisikin kestää tarpeeksi kauan, jotta nämä asiat saataisiin selville. (Almqvist 2004, 183.) Nuoren vakava psyykkinen kriisi, itsetuhoisuus, vaikea emotionaalinen, käytöshäiriöinen tai psykoottinen oireilu, ihmissuhteista vetäytyminen sekä joutuminen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi ovat lisäksi aiheita osastolla tapahtuvaan hoitoon. Osastotutkimusta ja hoitoa tarvitsevat myös nuoret, joiden psykiatriset häiriöt liittyvät primaarisesti tai sekundaarisesti somaattisiin, neurologisiin tai psykosomaattisiin sairauksiin. (Piha 2004, ) Nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa laitostumisen vaaraa ei ole, koska sairaalahoito on aina väliaikainen ratkaisu ja koska ensisijaisena päämääränä on nuoren palaaminen entiseen elin- tai asuinympäristöönsä (Piha 2004, 389). Osastotutkimuksen etuina ovat erinomaiset mahdollisuudet saada nuoresta kokonaisvaltainen kuva. Osastolla on myös käytettävissä koko sairaalan asiantuntemus. Osastohoito antaa myös mahdollisuuden pitkäaikaiseen havainnointiin erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. (Almqvist 2004, 182.) Nuorisopsykiatrisia potilaita hoidetaan pääsääntöisesti nuorisopsykiatrisilla osastoilla, mutta nuoria voidaan hoitaa myös lastenpsykiatrian tai aikuispsykiatrian osastoilla. Tahdosta riippumaton hoito ei voi kuitenkaan alaikäisten kohdalla toteutua aikuispsykiatrian osastolla, sillä se olisi vastoin mielenterveyslakia. (Piha 2004, 388.) Valtaosalle nuorisopsykiatrian osastohoidossa oleville nuorille tehdään useita diagnooseja (komorbiditeetti). Päädiagnoosiin perustuva diagnostinen jakauma

13 13 ei siis anna oikeaa kuvaa nuorten psyykkisten häiriöiden laadusta ja kirjosta. (Piha 2004, 389.) 7 NUORUUSIÄN MIELENTERVEYSHÄIRIÖIDEN EPIDEMIOLOGIA Nuoruuden kehitys on osaltaan psyykkinen prosessi, jonka kulkua ja vaiheita on vaikea arvioida ulkoapäin. Tytyöt ja pojat kehittyvät omalle sukupuolelleen tyypillisten vaiheiden sekä vaikeuksien kautta. Kehitys näkyy ulospäin eri tavoin ja jotkut nuoret ilmaisevat sitä käyttäytymisellään enemmän kuin toiset. Selvimpiä merkkejä siitä, että nuori on kehityksellisissä vaikeuksissa ja avun tarpeessa on kuohuva kehitys, yritys hypätä suoraan aikuisuuteen tai kehityksen jarruttaminen. (Rantanen 2004, ) Pojilla voi varsinkin kuohuva käytös ilmetä käytöshäiriönä, epäsosiaalisuutena ja päihteiden käyttönä, joihin tulisi puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Aikuisille on haasteena huomata käytöshäiriöisen nuoren toive avun saamisesta tai useita erokokemuksia läpikäyneen nuoren itsetuhoisuuden takana olevat avunpyynnöt. (Rantanen 2004, 48.) Nuoruusiän psyykkisiin häiriöihin liittyy väistämättä kehitysprosessin eriasteisia häiriöitä. Psyykkisen tilan arviointi edellyttää aina kliinisen psykiatrisen tilan arvioinnin lisäksi myös kehitysprosessin arviointia. Pelkkä kronologisen iän huomioiminen ja käyttäytymisen ilmiasun tarkastelu eivät pelkästään riitä, vaan kehitysprosessin kulun kokonaisvaltainen arviointi tulee myös arvioida. (Rantanen 2004, 48.) On arvioitu, että noin 15 %:lla nuorista voidaan todeta jokin mielenterveyshäiriö (Aalto-Setälä, Marttunen & Pelkonen 2003, 6). Hoitoon ohjattujen sukupuolijakauma on tyttöpainotteinen ja erityisesti mielialahäiriöt ja syömishäiriöt ovat yleisiä (Rantanen 2004, 48). Tavallisimmat häiriöt varsinkin varhaisnuoruudessa (noin vuoden iässä) ovat käytös- ja tarkkaavaisuushäiriöt. Vanhemmilla nuorilla erilaiset

14 14 ahdistuneisuushäiriöt, masennustilat ja päihdehäiriöt muodostavat valtaosan häiriöistä. Tytöillä lisäksi syömishäiriön eri muodot kuuluvat yleisimpien häiriöiden joukkoon. (Aalto-Setälä ym. 2003, 6.) Ei ole epätavallista, että nuorella esiintyy samanaikaisesti kaksi tai useampia häiriöitä. Häiriöiden komorbideetti asettaa suuria haasteita hoidolle ja diagnostiikalle. Komorbideetti vaikuttaa merkittävästi häiriöiden kulkuun, oirehdintaan, ennusteeseen sekä hoitovasteeseen. Nuorten komorbidit häiriöt ennakoivat vakavampaa aikuisiän toimintakyvyn heikkoutta kuin yksin esiintyvät häiriöt. (Aalto-Setälä ym. 2003, 6.) 7.1 Käytöshäiriöt Käytöshäiriötä luonnehtii toistuva ja pysyvä malli epäsosiaalisesta, aggressiivisesta tai muutoin poikkeavasta käytöksestä. Äärimuodoissaan tällainen käytös merkitsee rikkomuksia ikätasoisia sosiaalisia odotuksia kohtaan ja on sen vuoksi vakavampaa kuin nuoruusiän kapina. (Moilanen 2004, 265.) Käytöshäiriöt on kuitenkin helppo erottaa emotionaalisista häiriöistä, mutta niiden erottaminen hyperaktiivisuudesta on vaikeaa. Käytöshäiriöt voivat johtaa joissakin tapauksissa epäsosiaaliseen persoonallisuushäiriöön aikuisiällä. (Moilanen 2004, 265.) Käytöshäiriöiden oireet ovat vaihtelevia. Niille on ominaista toistuva ja alituinen epäsosiaalinen, hyökkäävä tai uhmakas käytös. Piirteet voivat olla oireina muissakin psykiatrisissa tiloissa, jolloin niiden diagnoosit asetetaan etusijalle. (Moilanen 2004, 265.) Esimerkkejä käytöksestä, joihin käytöshäiriöiden diagnoosi perustuu ovat liiallinen tappeleminen tai kiusaaminen, vakava omaisuuden tuhoaminen, varastaminen, ihmisiin tai eläimiin kohdistuva julmuus, tulipalon sytyttäminen, kotoa karkaaminen, poikkeuksellisen tiuhat ja vaikeat kiukunpuuskat. Mikä tahansa näistä riittää diagnoosiin sen ollessa runsasta, mutta yksittäiset teot eivät riitä. (Moilanen 2004, 265.)

15 15 ICD-10:n mukaan käytöshäiriötä voidaan erottaa neljää eri tyyppiä, joiden lisäksi mainitaan myös muut käytöshäiriöt sekä tarkemmin määrittelemätön käytöshäiriö. Nämä neljä käytöshäiriön eri tyyppiä ovat perheensisäinen käytöshäiriö, epäsosiaalinen käytöshäiriö, sosiaalinen käytöshäiriö ja uhmakkuushäiriö. Uhmakkuushäiriö esiintyy yleensä alle 9 10-vuotiailla. (Moilanen 2004, ) Käytöshäiriöiden esiintyvyys on nuoruusikäisistä pojista %:lla ja tytöillä 4 6 %:lla. Käytöshäiriöiden syyt ovat moninaiset ja vain harvoin voidaan osoittaa jokin yksittäinen syy. Oleellinen ongelma on yhteiskunnan käytösnormien oppimisen ja sisäistämisen puute tai pelkästään kyvyttömyys noudattaa niitä. Muina tekijöinä käytöshäiriöiden syihin ovat rakenteelliset ja muut fyysiset tekijät, temperamentti sekä ympäristötekijät. (Moilanen 2004, ) Rakenteelliset ja fyysiset tekijät sisältävät geneettiset tekijät, kromosomipoikkeavuudet, sikiöaikaisen sairauden tai vaurion, synnytysvamman tai keskoisuuden, myöhemmät aivovauriot ja aivojen välittäjäaineissa serotoniinin alhaiset määrät synapsiraossa (Moilanen 2004, 271). Temperamentin osuus käytöshäiriön synnyssä liittyy niin nuoren kuin vanhempienkin temperamenttien yhteentörmäykseen. Joskus erilaisten temperamenttien yhteentörmäys luo pohjan vaikeille ja pitkäkestoisille ongelmille. (Moilanen 2004, 271.) Ympäristötekijöissä osasyynä ovat sekä perheen, että perheen ulkopuoliset tekijät. Käytöshäiriöisen nuoren perheessä riskitekijöinä käytöshäiriön syntyyn nähdään säännöllisyyden puute kodin käytännöissä esimerkiksi sen suhteen mitä nuori saa tehdä ja mitä ei, perheessä ei ole mitään rutiineja aterioille ja muille toiminnoille. Vanhempien epätietoisuus siitä, mitä heidän nuorensa tekevät ja miltä heistä tuntuu. Epäjohdonmukaisuus seuraamuksista sekä kyvyttömyys ratkaista ongelmia. (Moilanen 2004, )

16 16 Perheen ulkopuolisista riskitekijöistä on huomattu, että käytöshäiriöitä esiintyy eniten suurten kaupunkien sosiaalisesti huono-osaisten alueilla. Tämä ei yksin selitä ongelmaisten ihmisten kertyminen slummeihin vaan myös kaupunkiympäristö vaikuttaa perheisiin. Vanhempien on entistä vaikeampaa tietää missä hänen nuorensa liikkuu, eikä naapuruston tuki kasvattamisessa ole ehkä samanlaista kuin esimerkiksi maalaisympäristössä. Nuorten ikätovereiden vaikutus on myös suuri, sillä suurin osa epäsosiaalisista toimista tapahtuu toisten samanlaisten seurassa. Varsinkin tytöillä tämä on tyypillistä. (Moilanen 2004, 272.) Lievimmät käytöshäiriöt voivat korjaantua ilman hoitoa, varsinkin jos ne syntyvät reaktiona tilapäiseen stressiin perheessä tai lähiympäristössä. Tämä vaatii tosin sen, että stressi poistuu. Käytöshäiriön kehitys riippuu paljon perheen pysyväisyydestä, vanhempien asenteista, nuoren persoonallisuudesta ja temperamentista sekä siitä rasittaako nuoren perhettä jokin pysyvä asia. Vakavasti käytöshäiriöiset nuoret, jotka jäävät ilman hoitoa ovat suurella todennäköisyydellä aikuisiässä joko psyykkisesti häiriintyneitä tai rikollisia. (Moilanen 2004, ) Käytöshäiriöihin liittyy myös usein muita psyykkisiä häiriöitä, joista tavallisimpia ovat tarkkaavaisuushäiriö, lukihäiriö sekä depressio (Moilanen 2004, 268). 7.2 Käytöshäiriöiden suhde päihdehäiriöihin Epäsosiaalinen tai aggressiivinen käytöshäiriö ennustaa voimakkaasti nuoruusiän päihdehäiriötä, varhaista päihteiden käytön aloitusikää ja muita päihdeongelmia. Jopa 95 % käytöshäiriöisistä nuorista on kärsinyt samanaikaisesta päihdehäiriöstä ja nuoruusiän päihdeongelmat usein ennakoivat aikuisuuden epäsosiaalista käyttäytymistä. (Aalto-Setälä ym. 2003, 12.)

17 17 Käytöshäiriöt ja käytösongelmat lisäävät riskiä nuoruusiän päihdehäiriölle. Sekä päihdehäiriössä että käytöshäiriöissä voi olla usein yhteisiä riskitekijöitä. Kummassakin häiriössä ilmenee puutteita nuoren kyvyssä kontrolloida tai säädellä käyttäytymistään. Yleensä käytöshäiriön on todettu edeltävän päihdehäiriötä, tosin havainnot ovat ristiriitaisia. Tytöillä käytöshäiriöihin liittyy suurempi riski komorbidiin päihdehäiriöön kuin pojilla. (Aalto-Setälä ym. 2003, ) Kiistanalaista on tarkkaavaisuus-yliaktiivisuushäiriöin ja päihdehäiriön suhde. ADHD on yhteydessä alkoholin käytön varhaiseen aloitukseen ja ADHD esiintyy usein päihdehäiriön kanssa. ADHD:n vaikutus ei kuitenkaan välity itsenäisesti vaan häiriön kanssa usein komorbidin käytöshäiriön kanssa. (Aalto-Setälä ym. 2003, 13.) Nuorilla joilla todetaan ADHD tai käytöshäiriö, todetaan myös usein vaikeampi päihdehäiriö. Näillä nuorilla hoitovaste on huonompi ja toipumisaika on pidempi verrattuna niihin nuoriin, joilla todetaan vain päihdehäiriö. (Aalto-Setälä ym. 2003, 13.) 7.3 Masennus Masennus on tunnetila, joka koskee lähes jokaista ihmistä jossain elämänvaiheessa. Masennus on psykobiologinen perusreaktio, jota esiintyy läpi koko elämänkaaren. Masennus voi ilmetä joko merkkinä, oireena, oireyhtymänä tai sairautena. Masennuksen ilmetessä merkkinä tai signaalina on se verraten lyhytkestoinen tunnetila, jota kuvastavat muun muassa kasvojen ilme, vähentyneet liikkeet tai ruumiintoimintojen hidastuminen. Masennus voi ilmetä myös osittaisena tai täydellisenä vetäytymisenä omaan itseensä, jolloin tavoitteena voidaan pitää energian säästöä tai hengissä pysymistä. (Räsänen 2004, 218.) Olemassaoloa uhkaava vaara on pohja monenlaisella oirehdinnalle. Olemassaoloa uhkaava vaara laukaisee yleensä ahdistuksen ja sen seurauksena puolus-

18 18 tautumisen, joka ilmenee pakona tai taisteluna. Ahdistus saattaa kääntyä myös sisäänpäin, jolloin seurauksena on vuorovaikutuksesta ja aktiviteeteista vetäytyminen, mistä seuraa depressio eli masennus. (Räsänen 2004, ) Masennusoireet ovat pitkäkestoisia ja intensiivisiä, kun taas masennuksen merkit ovat tyypillisesti lyhytkestoisia. Oireilua voi ilmetä pitkäaikaisissa stressitilanteissa, jotka liittyvät elämässä tapahtuviin muutoksiin esimerkiksi menetyksiin ja epäonnistumisiin, mutta masennus ei ole kuitenkaan jatkuvaa. Masennuksesta puhuttaessa sairautena tai oireyhtymänä, surullinen mieliala on yleensä voimakas ja pitkäkestoinen, josta on haittaa selvästi jokapäiväisessä elämässä. (Räsänen 2004, 219.) Masennus voidaan jakaa lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan masennukseen. Masennus jaetaan eri asteisiin pääoireiden sekä muiden oireiden mukaan. Vaikeassa masennuksessa erotetaan taudinkuva ilman psykoottisia oireita ja taudinkuva, johon liittyy psykoottinen oireilu. (Räsänen 2004, ) Masennuksen pääoireet Masennuksen muut oireet 1. Masentunut mieliala a) keskittymis- ja tarkkaavaisuuskyvyn 2. Kyvyttömyys tuntea mielenkiintoa ja heikkeneminen mielihyvää sekä kyvyttömyys nauttia b) Itsetunnon ja omanarvontunnon elämästä väheneminen 3. Voimattomuus, väsyminen ja c) Syyllisyyden ja arvottomuuden aktiivisuuden väheneminen tunteet d) Niukka ja pessimistinen kuva tulevaisuudesta e) Itsetuhoiset ja itsemurha-ajatukset f) Unihäiriöt g) Huonontunut ruokahalu Kuva 1. Masennuksen pää- ja muut oireet. (Räsänen 2004, 219) Nuoruusiän masennus

19 19 Nuoruusiässä masennuksen oireet ovat lähellä yleisiä masennusoireita. Endogeenisyyteen liittyvät oireet kuten alakuloisuus, psykoottisen masennuksen kuva, itsemurhayritykset ja onnistuneet itsemurhat lisääntyvät kehityksen myötä. Nuoruusiän masennus voi olla joskus vaikea erottaa nuoruusiän kriisistä, minkä vuoksi nuorten masennus on usein alidiagnosoitu. (Räsänen 2004, ) Nuoruusiän masennus voi olla jatkoa lapsuusiän sairaudelle, mutta se voi myös puhjeta ensimmäistä kertaa vasta nuoruusiässä. Nuoruusiän masennus, joka on jatkoa lapsuusiän sairaudelle on hoidollisesti haastavampi ja vaikeampi. Nuorella on yleensä selvästi enemmän aggressiivista käyttäytymistä, runsaasti somaattisia oireita, enemmän ärtyvyyttä, toivottomuutta, itsemurha-ajatuksia, huonoa koulumenestystä, itsetunnon heikkoutta, uniongelmia ja tottelemattomuutta. (Räsänen 2004, 221.) Masennukseen kuuluvilla toivottomuudella ja avuttomuudella on itsetuntoa huonontava vaikutus, jota vastaan nuori yrittää taistella kieltämällä omnipotenteilla fantasioilla tai pakenemalla todellisuutta alkoholin ja lääkkeiden avulla. Nuoren masennus saatta esiintyä epäsosiaalisena käyttäytymisenä. Myös alkoholin ja huumeiden käyttö ilmentää usein masentuneisuutta. (Räsänen 2004, 221.) Masennuksen suhde päihdehäiriöihin Masennuksen ja päihdehäiriön komorbideetti on nuorilla jopa yleisempää kuin aikuisilla. Nuoruusiän päihteidenkäyttö ennustaa myös varhaisaikuisuuden masennusta. Masennuksen ja päihdehäiriön suhde on kuitenkin monimutkainen. Selvää ajallista yhteyttä ei ole useissa kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu siitä esiintyykö masennus ennen päihdehäiriötä tai päinvastoin. (Aalto-Setälä ym. 2003, 15.) Masennuksen ja päihdehäiriön komorbideetti on nuorilla tytöillä yleisempää kuin nuorilla pojilla. Päihteden käytöllä on osoitettu olevan yhteys tunnetilojen välillä.

20 20 Runsaasti päihteitä käyttävät kertovat käyttävänsä niitä itselääkintänä lievittääkseen stressiä ja tuskaisuutta. Tunnetilan säätelemä päihdekäyttäytyminen on riskitekijä päihderiippuvuuteen. Tällaisten henkilöiden päihteidenkäyttö on yleensä runsaampaa ja he käyttävät päihteitä useammin. Miehillä stressin ja negatiivisiin tunnetiloihin liittyvä alkoholin juominen on naisia yleisempää. (Aalto-Setälä ym. 2003, ) 7.4 Ahdistuneisuushäiriö Ahdistuneisuushäiriöt ovat tunne-elämän häiriöitä, joiden piirteiden perustava piirre on epänormaalin suuri ahdistus, vaikkakaan ahdistusta ei aina ilmaista suoranaisesti. Ahdistuneisuushäiriöt on jaettu pelko-oireisiin eli foobisiin ahdistuneisuushäiriöihin, muihin ahdistuneisuushäiriöihin sekä lapsuudessa alkaviin tunne-elämän häiriöihin. (Moilanen 2004, 201.) Nuoruusikäisillä ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyys on noin 4 11 % ja tytöillä häiriötä todetaan yleisemmin kuin pojilla. Ahdistuneisuushäiriön tunnistamista vaikeuttavat kehitykselliset tekijät. Nuorten kyvyt tunnistaa omia erilaisia tunnetiloja ovat vasta kehittymässä, joten nuorten ahdistuneisuushäiriöihin liittyy usein somaattisia autonomisen hermoston oireita, joita ovat esimerkiksi päänsärky ja huimaus. Mahakipu ja pahoinvointi, selkä- ja nivelkivut liittyvät myös somaattiseen oirehdintaan. (Aalto-Setälä ym. 2003, 17.) Ahdistuneisuushäiriöt ovat nuorilla varsin usein komorbideja, eli sen kanssa esiintyy usein myös toinen ahdistuneisuushäiriö, masennus, tarkkaavaisuus- tai käytöshäiriö tai päihdehäiriö. Ahdistuneisuudesta kärsivien käytöshäiriöisten nuorten on todettu joutuvan harvemmin tekemisiin poliisin kanssa kuin niiden nuorten, joiden käytöshäiriöön liittyy myös päihdeongelmia. Ahdistuneisuushäiriö toimii suotuisana vaikuttavana tekijänä ennusteeseen käytöshäiriöisten nuorten kohdalla. (Aalto-Setälä ym. 2003, ) 7.5 Ahdistuneisuushäiriöiden suhde päihdehäiriöihin

21 21 Päihdehäiriöihin liittyy nuorten kohdalla usein ahdistuneisuutta, mutta myös ahdistuneisuushäiriöihin liittyy usein alkoholin liikakäyttöä. Ahdistuneisuushäiriön komorbidi päihdehäiriön keskinäisen järjestyksen kanssa vaihtelee, eikä selvää ajallista suhdetta ole voitu osoittaa tutkimuksissa. Järjestykseen vaikuttaa myös ahdistuneisuushäiriön laatu. Sosiaalisten tilanteiden pelko edeltää usein päihdehäiriötä, kun taas päihdehäiriö edeltää paniikki- ja yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä. (Aalto-Setälä ym. 2003, 18.) 8 PÄIHTEET Päihteet ovat päihtymistarkoituksessa käytettyjä kemiallisia aineita, joihin luokitellaan laittomat huumausaineet, lailliset päihteet, impattavat aineet sekä päihdetarkoituksessa käytettävät lääkkeet (Aalto-Setälä, Marttunen & Pelkonen 2003, 4). Huumausaineeksi voidaan luokitella aine, joka on mainittu huumausainesäädöksissä ja jos sitä nautitaan omatoimisesti ei-lääkinnällisessä tarkoituksessa. Muu kuin lääkinnällinen käyttötarkoitus voi olla esimerkiksi sedaatio, stimulaatio, euforia tai vieroitusoireiden lievittäminen. (Poikolainen 2003, 43.) Etelä-Suomessa huumeiden käyttö ja kokeilut ovat huomattavasti muuta maata yleisempiä (Von der Pahlen & Marttunen 2005). 8.1 Nuorten päihteiden käyttö Kansanterveyslaitoksen julkaisemassa artikkelissa Suomalaisnuorten huumeiden käyttötrendit (2005) mukaan suomalaisnuoret käyttävät huumeita hieman vähemmän kuin eurooppalaiset nuoret. Suomalaisnuorten sekakäyttö on kuitenkin yleisempää kuin eurooppalaisilla nuorilla. Suomalaisnuorten keskuudessa varsinkin lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttö on huolestuttavaa.

22 22 European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs (ESPAD) on kansainvälinen nuorten päihteiden käyttöä koskeva julkaisu, joka julkaisee aina neljän vuoden välein tutkimuksen joka on noin 30 Euroopan maata kattava kyselytutkimus. Sitä on julkaistu aina vuodesta 1995 ja tutkimukseen vastanneista nuorista valtaosa on vuotiaita. Vuonna 2003 ESPAD julkaisi tutkimuksen, jossa todettiin suomalaisnuorten kannabiksen ja muiden huumeiden kokeilun yleistyneen. Tutkimuksessa todettiin myös, että muualla euroopassa trendi on samansuuntainen. Vuonna 1995 suomalaisnuorista oli joskus kokeillut kannabista noin 5 %, kun vuonna 2003 se oli 11 %. Muita huumeita oli kokeillut Suomessa vuonna %, kun se vuonna 2003 oli noin 3 %. Muissa ESPAD-maissa kannabista oli vuonna 1995 kokeillut noin 12 % ja muita huumeita 4 %. Vuoteen 2003 mennessä kannabista kokeilleiden määrä oli noussut 21 %:iin, kun muiden huumeiden kokeilijoita oli 6 %. Helsinkiläisten nuorten päihdekäyttäytymisen suuntia on tutkittu vuosina Tutkimukseen osallistui Helsingin peruskoulujen 8. ja 9. luokilla vuosittain oppilasta ja lukion 1. ja 2. luokilla opiskelijaa. Tutkimuksessa seurattiin Helsinkiläisten nuorten suhtautumista päihteisiin ja niiden käyttöä. 8.2 Nuorten päihdehäiriöiden luonne Nuoren oireet päihteiden käytössä eivät aina täytä diagnostisten luokitusten varsinaisten päihdehäiriöiden kriteerejä. Nuorten päihdehäiriöiden diagnostiikassa käytetään kuitenkin jo käytössä olevien mielenterveyden häiriöluokitusten päihdehäiriökriteerejä kritiikistä huolimatta. Niitä on kritisoitu siitä, että ne eivät ota huomioon häiriöistä kärsivän ikä- ja kehitystasoa. (Marttunen & Kiianmaa 2003, 105.) Nuorilla päihteidenkäytöstä johtuvat somaattiset haitat ovat harvinaisempia kuin aikuisilla ja häiriöt ilmenevät useimmiten psykososiaalisen selviytymisen

23 23 häiriöinä. Ne ilmenevät perhekonflikteina, ihmissuhdeongelmina sekä koulunkäynnin tai opiskelun ongelmina. Vaikka nuorilla toleranssi päihteisiin kehittyy suhteellisen nopeasti niin kuitenkin vieroitusoireet ja somaattiset komplikaatiot ovat harvinaisempia kuin aikuisilla. (Marttunen & Kiianmaa 2003, 105.) Nuoren päihteiden käytön arvioinnissa on tärkeää selvittää myös muut samanaikaiset mielenterveyden häiriöt ja eri häiriöiden alkamisen ajallinen järjestys. Päihteiden farmakologiset vaikutukset saattavat muistuttaa monien mielenterveyshäiriöiden oireita. (Marttunen & Kiianmaa 2003, 105.) Päihdehäiriöistä kärsivien nuorten keskuudessa päihteiden sekakäyttö on yleistä. Lähes 80 %:lla näistä nuorista on myös muita samanaikaisia mielenterveydenhäiriöitä. Nuorten yleisimpiä komorbideja häiriöitä ovat käytöshäiriöt, aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöt, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt sekä syömishäiriöt. (Marttunen & Kiianmaa 2003, ) 8.3 Alkoholi Suomalaisnuorten valtapäihde on alkoholi. Suomalaisnuorista pojat suosivat olutta, kun tytöt suosivat siideriä. ESPAD-tutkimuksen (2003) mukaan suomalaisista nuorista oli noin 80 % käyttänyt alkoholia viimeisen 12 kuukauden aikana. Humalassa viimeisimmän 12 kuukauden aikana oli ollut 64 % kyselyyn osallistuneista suomalaisnuorista. Stakesin teettämän Kouluterveys kysely tehtiin Etelä-Suomen, Itä- Suomen ja Lapin lääneissä. Ajankohta oli ja se käsitti 145 kuntaa, 433 peruskoulua sekä 222 lukiota. Yhteensä vastanneita oppilaita oli Tosi humalaan asti 1 2 kertaa kuukaudessa joi itsensä peruskoululaisista nuorista 18 %, kun alle 18-vuotiailla lukiolaisilla luku oli 25 %. Peruskoululaisist nuorista 49 % ei kyselyn tulosten mukaan ikinä juonut itseään tosi humalaan,

24 24 kun taas alle 18-vuotiaista lukiolaisista ei koskaan juonut itseään humalaan 30 %. (Stakes, 2004.) Viimeisimpään alkoholin käyttökertaan 17 %:lla nuorista olivat heidän vanhempansa hankkineet alkoholijuomat. Myös 18 %:lle olivat alkoholijuomat hankkineet heidän omat sisarukset. (Stakes, 2004.) Peruskoululaisista nuorista 43 % piti melko helppona ikäistensä ostaa keskiolutta kotinsa lähikaupoista, kioskeista tai huoltoasemilta. Erittäin helppona sitä piti 15 %. Kuitenkin vain 10 % persukoululaisista nuorista oli itse hankkinut alkoholijuomat viimeisimpään käyttökertaan. (Stakes, 2004.) Humalajuomisen kerran viikossa hyväksyy Kouluterveyskyselyn mukaan peruskoululaisista nuorista 36 %, kun alle 18-vuotiaista lukiolaisista sen hyväksyy 41 % (Stakes, 2004). 8.4 Huumeet Huumausaineiden kokeiluista suurimman osan muodostavat kannabiskokeilut. Poikien kohdalla kokeilut ovat tyttöjä suositumpia. Kokeilut ovat yleisempiä suurissa kunnissa, kuin pienissä kunnissa. (Aalto-Setälä ym., 2003.) Kouluterveyskyselyyn vastanneista peruskoululaisista oli kokeillut marihuanaa tai hasista viisi kertaa tai useammin 2 %, kun alle 18-vuotiaista lukiolaisista viisi kertaa tai useammin oli samoja aineita käyttänyt jo 5 % vastanneista (Stakes, 2004). Helsinkiläisnuorten suhtautuminen huumeisiin on muuttunut kielteisemmäksi. Peruskoululaisten keskuudessa muutos on tapahtunut vuonna 2000 ja lukiolaisten keskuudessa vuonna Vuonna 2004 peruskoululaisista nuorista suhtautui myönteisesti marihuanan satunnaiseen polttamiseen 17 % ja lukiolaisista 29 %. Säännölliseen käyttöön suhtautui 6 7 % kaikista nuorista. (Luopa, Räsänen & Jokela 2004.)

25 25 Lääkkeiden väärinkäyttöä päihtymistarkoituksessa oli kokeillut 5 7 % peruskoulun yläluokkalaisista ja lukiolaisista 3 4 %. Lääkkeiden väärinkäyttö päihtymistarkoitukseen oli hieman yleisempää tytöillä kuin pojilla. Alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö oli huipussaan vuosina 1996 ja 2000, jolloin yli 20 % peruskoulun yläluokkalaisista tytöistä oli kokeillut sitä. Tyttöjen sekakäyttö alkoholilla ja lääkkeillä onkin noin kaksi kertaa yleisempää kuin pojilla. (Luopa, ym., 2004) 9 TIEDON HANKINTA JA KÄSITTELY Alkaessani suunnittelemaan päihdekansiota mietin kovasti, minkälaista tietoa päihdekansioon halusin laittaa ja olisivatko ne työyhteisön toiveiden mukaisia. Itseäni helpotti suuresti tiedon hankinnassa aikaisempi koulutukseni sekä työkokemukseni päihdepuolelta. Jouduin kuitenkin miettimään oliko omassa ajattelumaailmassani jotain niin urautunutta ajattelutapaa, joka saattaisi vääristää etsimääni tietoa ja vaikuttaisiko se alitajuisesti lukemaani tekstiin. Tieto siitä, että itse tiedostin nämä ajatukset antoivat minulle uskoa siihen, että kykenisin olemaan avoin myös niille tutkituille tiedoille, vaikka en välttämättä olisikaan niiden kanssa samaa mieltä. Tietoa päihdekansioon lähdin etsimään erilaisista päihde- ja mielenterveystyöhön erikoistuneista kirjoista. Näiden kirjojen lähdeluetteloista löysin useita teoksia joihin halusin tutustua ja päästä mahdollisimman lähelle alkuperäistä lähdettä. Nettilähteitä halusin välttää viimeiseen asti, mutta päihdekansiota luodessani käytin kuitenkin muutamia sellaisia nettilähteitä, joiden luotettavuuteen uskoin. Tällaisia sivustoja oli päihdelinkki sekä Amerikkalaisen National Institute of Drug abuse:n ylläpitämä sivusto. Nettilähteistä saamani tiedon pyrin varmentamaan painetusta ja julkaistusta tekstistä, jotta tekstin luotettavuus olisi korkeampi.

26 26 Kävin myös tapaamassa Elämä On Parasta Huumetta ry:n neuvontapuhelimen työntekijää, jolta pääsin kysymään tämän hetkisistä trendeistä huumeidenkäytössä. Hän kertoi minulle niistä ilmiöistä, joihin hän oli törmännyt työssään. 10 PÄIHDEKANSION LUOMINEN Seuraavissa luvuissa käsittelen sitä työtä, minkä olen valmiin tuotteen eteen tehnyt. Käyn läpi työskentelyprosessin suunnitelman, prosessin kuvauksen sekä oman arvioinnin työn etenemisestä. Pyrin seuraavissa luvuissa selkeästi esittelemään ne ongelmakohdat joihin törmäsin päihdekansiota tehdessäni ja miten kyseiset ongelmakohdat ratkaisin. Itsessäni heränneet eettiset kysymykset ja niiden ratkaisemiset ovat sisällytetty myös seuraaviin lukuihin Työskentelyprosessin suunnitelma Suunnitelmana itselläni oli tehdä kattava tuotos, jonka taloudelliset resurssit olisivat olleet mahdollisimman pienet. Osastolla jo olemassa olevat erilaiset kansiot ja oppaat ovat kaikki tavallisissa arkistokansioissa ja tavoitteena oli, että myös itseni tekemä päihdekansio ei eroaisi muista kansioista ja oppaista. Ennen työni aloittamista työyhteisössä suunniteltiin lyhyesti koko työryhmän kesken niitä asioita, joita työryhmä koki tärkeiksi päihdekansion sisällöksi.

27 27 Päihdekansion toteuttamisen yhteyshenkilöiksi nimettiin myös neljä eri työntekijää, joiden kanssa voisin neuvotella tarkemmin päihdekansion toteuttamiseen liittyvistä ongelmakohdista. Halusin myös yhteyshenkilöiksi eri ammattiryhmien edustajia, jotta päihdekansio ei olisi vain yhdelle ammattiryhmälle, vaikka koinkin tärkeäksi sen merkityksen sairaanhoitajien työhön. Yhteyshenkilöiksi nimettiin lopulta kaksi sairaanhoitajaa, osastonhoitaja sekä osaston sosiaali-työntekijä. Lopullisen päätöksen päihdekansioon sisällytettävistä asioista olisi kuitenkin minun päätettävissäni. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoituksena oli, että valmis tuotos olisi osaston työntekijöiden käytössä vuoden 2005 lopussa ja omalle oppilaitokselle valmis raportti olisi vuoden 2006 keväällä. Alustava suunnitelma oli päihdekansioon sisällyttää mahdollisimman tarkasti tieto kaikista tällä hetkellä markkinoilla olevista huumausaineista, lääkeaineista sekä alkoholista. Lisäksi suunnitelmana oli lyhyesti kuvata niitä riskitekijöitä, jotka vaikuttavat osaltaan nuoren ajautumista päihdekokeiluihin sekä lyhyesti kuvata huumausaineiden laboratoriodiagnostiikkaa. Materiaalin hankinta jäi itseni vastuulle, mutta osastonhoitajan kanssa sovimme, että mahdollisuuksien mukaan voisin tehdä päihdekansiota myös työaikana. Lähinnä kyseessä olisivat olleet yövuorot sekä viikonloput, kun osastolla yleisesti rauhallisempaa. Työn tekemiseen tarvittavat välineet minulla oli itselläni kotona valmiina, eikä niihin tarvinnut varata taloudellisia resursseja lainkaan. Osasto tarjosi myös mahdollisuuden käyttää osaston tietokoneita sekä sairaalan omaa psykiatrian kirjastoa. Toinen toimenpide valmiin päihdekansion saattamiseksi lähemmäs valmista tuotosta, oli kirjallisuuden hankkiminen, siihen tutustuminen ja tärkeimpien faktatietojen kerääminen talteen. Tämän jälkeen oli suunnitelmana aloittaa itse kansion rakentaminen ja samalla kirjoittaa opinnäytetyöpäiväkirjaa, jotta dokumentointi prosessista olisi mahdollisimman tarkka ja totuudenmukainen.

28 Prosessin kuvaus Itse idea päihdekansion syntymiselle tapahtui keskustellessani osastonhoitajan kanssa osaston toiminnasta ja siihen liittyvistä erityispiirteistä. Keskustelussa tulimme molemmat siihen tulokseen, että uutena osastona päihdekansiolle olisi tarpeellisuutta. Itse olin juuri tullut osastolle työharjoitteluun ja oma opinnäytetyön aihe oli omasta tahdostani vaihtumassa, joten sovimme että tekisin opinnäytetyökseni osastolle päihdekansion. Syy molemminpuoleiseen mielenkiintoon päihdekansiosta oli minun puoleltani aiempi työkokemus narkomaanien kanssa ja osastonhoitajan puolelta halu kehittää osaston työntekijöiden tietoa ja valmiuksia päihdenuorten kohtaamiseen. Kirjallisuutta päihteistä sekä nuorten mielenterveyden häiriöistä löytyi paljon, mutta ongelmaksi tulikin nuorten päihdeongelmien suhde mielenterveyden häiriöihin. Nuorten päihderiippuvuudesta ei myöskään ole tehty riittävästi tutkimuksia, joten niiden luotettavuudet eivät välttämättä ole riittävän kattavia. Nykyään on kuitenkin muutamia pääosin Yhdysvaltalaisia tutkimuksia, mutta niiden verrattavuus Suomen oloihin on vaikeaa. Kirjallisuuteen tutustuttuani aloin poimimaan teksteistä faktatietoja, jotka koin tärkeiksi ja kirjoitin ne erilliselle paperille. Kerättyäni mielestäni riittävästi tietoa aloin käymään papereihin kirjoittamiani faktatietoja läpi verraten niitä toisiinsa, jotta tietojen ristiriitaisuutta ei esiintyisi. Kävin myös työyhteisön yhteyshenkilöiden kanssa keskusteluja prosessin alkuvaiheessa, siitä olivatko hankkimani tiedot heitä palvelevia. Työn edetessä kuitenkin yhteyshenkilöitä irtisanoutui tai muutoin vaihtoi työpaikkaa kaksi henkilöä, eikä heidän tilalleen nimetty ketään uusia henkilöitä, joten työn loppuvaiheilla jouduin tulemaan toimeen ilman yhteyshenkilöiden apua. Työn edetessä jouduin rajaamaan työn sisältöä paljon. Erilaisista päihdeaineista rajasin työn ulkopuolelle sellaiset huumausaineet, joista ei löytynyt tarpeeksi tietoa tai niiden mahdollinen esiintyvyys tai rantautuminen Suomeen oli erittäin harvinaista. Rajauksessa käytin apuna Elämä on parasta huumetta ry.:n neuvontapuhelimen projektinjohtajaa.

29 29 Alkaessani kirjoittamaan itse raporttia opinnäytetyöstäni, pyysin ohjaavalta opettajaltani tapaamista, missä voisimme miettiä työn edistymistä sekä sen suuntaa. Tapaamisen jälkeen pääsin itse kirjoitusvaiheeseen, jonka aikana jouduin kuitenkin konsultoimaan ohjaavaa opettajaani työn suuntaviivoista. Itse raportin kirjoittaminen tuntui kaikkein vaikeimmalle tehtävälle, sillä itse tuotoksen tekeminen luonnistui mielestäni helposti. Itse valmis tuotos pääsi osaston käyttöön marraskuun 3. päivä vuonna Päihdekansio Päihdekansiosta tuli sisällöltään laaja. Se käsittelee useita eri päihdeaineita, joita ovat kannabistuotteet, amfetamiini, metamfetamiini, ekstaasi, kokaiini, khat, hallusinogeenit, gammahydroksivoihappo eli gamma (GHB), opiaatit ja opioidit sekä lääkeaineet. Lisäksi päihdekansiossa esitellään lyhyesti nuorten päihteidenkäyttöön liittyviä riskitekijöitä, sekä nuorten päihteidenkäytön arviointia. Alkoholi, imppaus, sekakäyttö ja huumetestit ovat myös päihdekansiossa esiteltyinä. Jokaisen kappaleen jälkeen on myös esitelty kappaleessa käytetty kirjallisuus, jotta lukija löytää helposti alkuperäisen tekstin. Tämä lisää päihdekansion luotettavuutta ja auttaa lukijaa myös saamaan lisää tietoa eri päihteistä. Päihdekansiossa käytetty kirjallisuus on liitetty myös tämän raportin liitteeksi, jotta lukija voi nopeasti löytää päihteitä käsittelevää kirjallisuutta Oma arviointi Koko opinnäytetyöprosessi tuntuu nyt näin jälkikäteen miettiessäni suureksi opetukseksi itselleni. Jos nyt alkaisin tekemään opinnäytetyötäni uudelleen niin tekisin varmasti monet asiat toisin. Virheitä olen työn aikana tehnyt niin suunni-

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia

Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia Professori Mauri Marttunen 25.10.2013 Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 1 Kuka on nuori? Nuoruus alkaa puberteetissa (n

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelit (1) Rahapeli pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen, perustuu pääosin sattumaan.

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyys Nuoruusikäisistä pojista 4-13%:lla Nuoruusikäisistä tytöistä 4-6%:lla Sukupuolten välillä eroja Määritelmä

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Hyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015

Hyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015 Hyks nuorisopsykiatria Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015 HYKS nuorisopsykiatrian organisoituminen 2015 Perustehtävä = Hyks Psykiatrian nuorisopsykiatrian linja vastaa pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot