PÄIHDEKANSIO NUORISOPSYKIATRISELLE TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSOSASTOLLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIHDEKANSIO NUORISOPSYKIATRISELLE TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSOSASTOLLE"

Transkriptio

1 PÄIHDEKANSIO NUORISOPSYKIATRISELLE TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSOSASTOLLE Aleksis Kamu Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys, ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK 140 ov.)

2 2 TIIVISTELMÄ Kamu, Aleksis. Päihdekansio nuorisopsykiatriselle tutkimus- ja kuntoutusosastolle. Helsinki, syksy 2006, 34 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Hankkeen tavoitteena oli tuottaa päihdekansio nuorisopsykiatriselle tutkimus- ja kuntoutusosastolle. Kansio on tarkoitettu osaston kaikille työntekijöille riippumatta heidän ammatillisesta koulutuksestaan. Kansion tarkoituksena oli antaa työntekijöille tietoa erilaisista päihdeaineista. Kyseisellä osastolla ei ollut aiemmin minkäänlaista päihdekansiota. Osaston työntekijät tarvitsevat kuitenkin työssään tietoa erilaisista päihteistä ja kansion tarkoituksena on tukea heidän työtään mahdollisissa interventioissa. Raportti sisältää kuvauksen nuorisopsykiatrisesta erikoissairaanhoidosta, sekä mielenterveyshäiriöistä ja niiden suhteesta päihdeongelmiin. Teoreettisiin lähtökohtiin perehdyttiin kirjallisuuden ja tutkimustiedon valossa. Päihdekansioon valitut tiedot hankittiin yhteistyössä osaston työntekijöiden kanssa sekä perehtymällä ammattikirjallisuuteen. Aiemmat tutkimukset mielenterveydenhäiriöiden ja päihdeongelmien komorbiditeetista ohjasivat myös tiedon valintaa. Päihdekansion oli suunniteltu lyhyeksi ja ytimekkääksi, josta osaston työntekijät löytäisivät tarvitsemansa tiedon nopeasti. Valmis päihdekansio sisältää tietoa alkoholista, sekä yhdestätoista eri huumausaineesta. Lisäksi päihdekansiossa käsitellään huumetestejä sekä lääkkeiden väärinkäyttöä. Päihdekansio antaa työntekijöille mahdollisuuden ja tuen tehdä tarvittaessa interventio nuoren päihteidenkäytölle. Asiasanat: alkoholiongelmat, huumeongelmat, mielenterveystyö, nuorisotyö, produktio, päihdeongelmat,

3 3 ABSTRACT Aleksis Kamu. Drug Folder to a Youth Psychiatry Research and Rehabilitation Ward. Helsinki, Autumn 2006, 34 p., 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki Unit, Degree Programme in Nursing. The objective of this thesis was to produce a drug folder for a youth psychiatry research and rehabilitation ward. This product is aimed for all employees in the psychiatric ward regardless of their professional background. The aim of this folder was to give the employees information about different kinds of narcotics and alcohol. The ward in question did not have any kind of folder concerning narcotics or alcohol. The employees need information about narcotics to support their work in order to intervene with possible drug abuse. The process of this study includes a description of youth psychiatric treatment at university level hospitals and a description of mental health disorders and their relationship with drug abuse. The theoretical part was based on a literature survey and earlier studies. The gathered information to the folder was selected in co-operation with the employees. Also, the needed information arose from the earlier studies concerning the co-morbidity with mental health disorders and drug abuse. The drug folder was planned to be a short and clear guide to different narcotics. The purpose was that the youth psychiatric employees could easily find the needed information. The finished drug folder contained information of alcohol, eleven different drugs, drug-testing and medicine abuse. The folder will hopefully give the employees their much needed support in the actual intervention with possible drug abuse. Keywords: Drug problem, folder on drugs, mental health rehabilitation, drug addiction, production

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN MENETELMÄN KUVAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS PÄIHDEKANSION TAVOITTEET Omat tavoitteeni päihdekansiolle Työyhteisön toiveet päihdekansiolle KESKEISET KÄSITTEET NUORISOPSYKIATRIA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA NUORUUSIÄN MIELENTERVEYSHÄIRIÖIDEN EPIDEMIOLOGIA Käytöshäiriöt Käytöshäiriöiden suhde päihdehäiriöihin Masennus Nuoruusiän masennus Masennuksen suhde päihdehäiriöihin Ahdistuneisuushäiriöt Ahdistuneisuushäiriöiden suhde päihdehäiriöihin PÄIHTEET Nuorten päihteiden käyttö Nuorten päihdehäiriöiden luonne Alkoholi Huumeet TIEDON HANKINTA JA KÄSITTELY PÄIHDEKANSION LUOMINEN Työskentelyprosessin suunnitelma Prosessin kuvaus Päihdekansio Oma arviointi POHDINTA LÄHTEET LIITE 1: PÄIHDEKANSIO LIITE 2: PÄIHDEKANSION LÄHTEET

5 5 1 JOHDANTO Nuorten päihderiippuvuuden kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Nuoret jotka kärsivät mielenterveyden häiriöistä kuuluvat siihen riskiryhmään, joka todennäköisemmin kehittävää tulevaisuudessa itselleen vaikean päihderiippuvuuden. (Lloyd, 2003.) Tässä opinnäytetyössä keskitytään nuorisopsykiatrisiin häiriöihin ja niiden suhdetta nuorten päihdeongelmiin. Tavoitteena on tehdä päihdekansio nuorisopsykiatriselle tutkimus- ja kuntoutusosastolle. Osasto on syksyllä vuonna 2004 avattu uusi osasto, jossa ei ole mitään tietopakettia päihteistä. Päihdekansio on tarkoitettu osaston työntekijöille informatiiviseksi paketiksi erilaisista päihteistä, sekä nuorten päihderiippuvuuden kehittymiseen liittyviin erityiskysymyksiin. Pääpaino päihdekansiossa on kuitenkin antaa informaatiota eri päihteistä. Raportin sisältö keskittyy enemmän niihin syihin, miksi koin päihdekansion tarpeelliseksi tehdä osastolle. Raportin tekstiosuudesta halusin rajata pois päihteiden farmakologian sekä niiden vaikutukset ja keskittyä enemmän nuorten asenteisiin päihteitä kohtaan, koska mielestäni on tärkeämpää tietää miksi tein päihdekansion kuin kertoa erilaisista päihteistä. Raportissa pyrin myös kuvaamaan tarkasti sitä ympäristöä mihin valmis kansio tulee. Tavoitteena opinnäytetyössäni on työntekijöiden tiedon lisääminen päihteistä ja osaltaan poistamaan niitä mahdollisia pelkoja, joita päihteisiin voi liittyä. Päihdekansioon olen kerännyt totuudenmukaista tietoa päihteiden vaikutuksista ihmiseen. Lisäksi olen päihdekansioon liittänyt lyhyen selostuksen nuoren päihderiippuvuuteen liittyvistä riskitekijöistä sekä lyhyen selostuksen huumestesteistä. Pohdinta osuudessa kuvaan myös niitä ajatuksia ja kehittämistavotteita, joita tämä työ on minussa herättänyt. Itse päihdekansion olen liittänyt liitteeksi cdrom-levylle tämän työn loppuun.

6 6 2 OPINNÄYTETYÖN MENETELMÄN KUVAUS Toiminnallinen opinnäytetyö on vaihtoehto tutkimukselliselle opinnäytetyölle. Toiminnallinen opinnäytetyö tavoittelee käytännön toiminnan ohjeistamista, opastamista, toiminnan järjestämistä tai järkeistämistä ammatillisessa kentässä. Opinnäytetyön tulisi myös olla työelämälähtöinen. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9-10.) Vilkka ja Airaksinen (2003, 9) kirjoittavat, että toteutustapana voi olla kohderyhmän mukaan kirja, kansio, vihko, opas, cd-rom, portfolio, kotisivut tai johonkin tilaan järjestetty näyttely tai tapahtuma. Omassa opinnäytetyössäni opinnäytetyön menetelmä on toiminnallinen. Totetutustapa opinnäytetyössäni on kohderyhmän toiveiden mukaisesti luoda päihdekansio nuorisopsykiatriselle osastolle. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Kyseinen osasto on suljettu nuorisopsykiatrian 8-paikkainen tutkimus- ja kuntoutusosasto, joka toimii Lasten ja Nuorten sairaalan alaisuudessa. Osasto on tarkoitettu vuotiaille nuorille. Osastolle tullaan suunnitellusti lääkärin lähetteellä pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun nuorisopsykiatristen poliklinikoiden, lasten-suojelua palvelevan työryhmän tai kriisi- ja tutkimusosaston kautta. Nuorisopsykiatrisen osastohoidon aikana tehdään erikoissairaanhoitoon kuuluvia kuntoutustutkimuksia nuorille, joiden psyykkisen kehityksen pulmien, toimintakyvyn ja oppimisvaikeuksien selvittely vaatii laajempaa tutkimusta kuin yksittäisillä poliklinikkakäynneillä tapahtuvaa arviointia. Osaston hoitoon sisältyy yhteistyö avohoidon, koulun ja muiden nuoren hoidon kannalta merkittävien

7 7 tahojen kanssa. Lastensuojelu otetaan myös herkästi mukaan hoidon suunnitteluun, jos osastolta tähän koetaan tarvetta. Nuoren hoito suunnitellaan yhteistyössä nuoren ja hänen perheensä kanssa. Hoitosuunnitelmaa tehtäessä mietitään miten osaston monet tutkimus-, hoito- ja toimintamahdollisuudet voivat parhaiten auttaa nuorta. Osastotutkimus antaa mahdollisuuden nuoren tilanteen ja hoitotarpeen perusteelliseen selvittelyyn. Nuorelle tehdään osastolla henkilökohtainen suunnitelma tutkimuksista aikatauluineen. Osastolla on hoitojakson aikana tarvittaessa mahdollisuus osastoseurannan lisäksi psykologin, toiminta- ja fysioterapeutin, lääkärin, sosiaalityöntekijän sekä erityisopettajan tutkimuksiin. Tutkimuksissa ja osastoseurannassa tehtyjen havaintojen pohjalta lähdetään yhteisissä neuvotteluissa rakentamaan nuorelle hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Tutkimusjaksojen pituudet ovat 4 8 viikkoa, jonka jälkeen hoitoa voidaan jatkaa tarpeen mukaan. Osastolla tehdään pitkiä hoitoja ja hoitojen pituudet voivat olla jopa 12 kuukautta. Osaston työntekijävahvuus on osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, 16 sairaanhoitajaa, osastonsihteeri, osastonlääkäri, sairaalalääkäri. Osastolla on myös omat erityistyöntekijät, jotka toimivat vain kyseisellä osastolla. Nämä erityistyöntekijät ovat psykologi, toimintaterapeutti, fysioterapeutti sekä sosiaalityöntekijä. Osastolla käy myös sairaanhoitajaopiskelijoita työharjoitteluissa. Osaston toiminnan tavoite on, että nuori pääsee mukaan arkiseen elämänrytmiin mahdollisimman nopeasti. Kotilomat ovat tärkeä osa arkielämään palaamista. Nuorelta toivotaan hoitojakson alusta alkaen osallistumista osaston päiväohjelmaan ja yhteisiin tehtäviin. Nuori voi käydä osastolta käsin sairaalakoulua ja yksilöllisesti suunniteltu koulunkäynti on osa koulu-ikäisen nuoren päiväohjelmaa. Osastolla toimii myös monia erilaisia ryhmiä, jotka toimivat hoidolliselta pohjalta. Ryhmien vetäjinä toimivat ryhmästä riippuen jokin erityistyöntekijä sekä toisena vetäjänä hoitaja. Osastolla toimii rentoutusryhmä, musiikki- ja elokuvaryhmä, kuvaryhmä sekä liikuntaryhmä.

8 8 Osastolta tehdään myös retkiä osaston ulkopuolelle. Tällaisia retkiä ovat esimerkiksi saaristoristeilyt tai elokuviin meno. Tällaisten ryhmien tarkoituksena on tukea nuoren siirtymistä hänen omaan arkiseen elinympäristöön. Ryhmien tarkoituksena on myös estää nuoren jäämistä liiaksi osaston ja sairaalan sisälle. Osastolla nuoren tulee kunnioittaa toisen yksityisyyttä, eikä väkivaltaista käyttäytymistä itseään tai muita kohtaan sallita. Osastohoidon aikana päihteiden käyttöä ei sallita. Osastolla ei myöskään ole mahdollisuutta tupakoida, eikä tupakkatuotteita saa säilyttää osastolla. Turvallisuuden vuoksi nuorten tavarat tarkistetaan nuoren palatessa ulkoilulta tai kotilomilta. Nuoren vieraiden tuomat tuliaiset tarkistetaan myös. Osastohoidon aikana pyritään tukemaan nuorta normaaliin vuorokausirytmiin. Osastolla yöhiljaisuus on kello 23 7 jolloin huoneissa tulee olla valot sammutettu. Myös radion kuunteleminen on yöhiljaisuuden aikaan kielletty. Nuoret menevät kuitenkin huoneisiinsa kello ja herätys on arkisin kello Viikon-loppuisin nuoret saavat nukkua pidempään, mutta yöhiljaisuus sekä huoneisiin meno ovat samat kuin arkisin. Nuoret ruokailevat osastolla säännöllisin ruokailuajoin. Aamupala on , lounas , päivällinen ja iltapala tarjoillaan Säännöllisillä ruokailuajoilla on tarkoitus turvata nuorten fyysiseen kehitykseen tarvittavat ravintoaineet sekä luoda säännöllisyyttä ruoka-aikoihin. Osastolla vietetään arkisin niin sanottu hiljainen tunti kello , minkä aikana nuoret ovat omissa huoneissaan keskittyen esimerkiksi läksyjen tekoon tai saaden mahdollisuuden rauhoittua. Nuoren on myös mahdollisuus saada apua läksyjen tekoon hoitajilta. Osastolla on myös mahdollisuus käyttää tietokonetta koulutehtävien tekoon. Hiljaista tuntia käytetään myös usein omahoitajatuntien pitoon, jolloin voidaan miettiä nuoren tilannetta ja sitä miten sitä voisi korjata.

9 9 4 PÄIHDEKANSION TAVOITTEET Tavoitteet päihdekansiolle tulivat itseni lisäksi myös työyhteisöltä. Omat tavoitteeni sekä työyhteisön toiveet päihdekansiolle olivat lähellä toisiaan, mutta eroavaisuuksiakin löytyi. Näissä alaluvuissa erittelen itselleni asettamat tavoitteet sekä työyhteisön toiveet. 4.1 Omat tavoitteeni päihdekansiolle Olen aiemmin työskennellyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä psykiatrian tulosyksikössä päihdepsykiatrian toimialalla. Kun mietin omia tavoitteitani päihdekansion luomisesta nuorisopsykiatriselle osastolle huomasin monien aikuisten päihderiippuvaisten ongelmien alkaneen jo lapsuudessa. Tätä samaa ajatusta tukevat myös useat psykiatrian kirjat ja tutkimukset. Yksi itselleni asettamista päätavoitteista olikin antaa tietoa osaston työntekijöille päihteistä, jotta niihin mahdollisesti kohdistuvat pelot hälvenisivät. Ollessani osastolla työharjoittelussa yhteensä 16 opintoviikkoa kahdessa eri tyäharjoittelujaksossa huomasin, miten vähän tietoa työntekijöillä oli päihteistä. Vaikka päätavoitteeni oli antaa tietoa päihteistä osaston työntekijöille, niin itselleni se ei riittänyt. Halusin itse, että päihdekansiossa olisi myös tietoa nuorten päihteidenkäytöstä ja päihteiden suhteesta mielenterveyden häiriöihin. Tämä on itseni mielestä tärkeää, jotta päihteidenkäyttö voitaisiin myös ymmärtää osaksi psykiatrista työtä ja osaksi nuoren mielenterveyde häiriöiden oirehdintaa. Olen myös työskennellyt psykiatrian päivystyksessä, jossa päihdeongelmat ja mielenterveyden häiriöt nähtiin täysin erillisiksi häiriöiksi. Työn edetessä tavoitteita nousi esiin lähdekirjallisuuteen tutustuessani paljon, mutta opinnäytetyön rajallisuuden vuoksi opintoviikoissa, jouduin useita tavoitteita rajaamaan pois. Olisin halunnut päihdekansiossa olevan erilaisia hoitovaihtoehtoja päihdeongelmista kärsiville nuorille, joita työntekijät olisivat voineet käyttää apuna työssään.

10 Työyhteisön toiveet päihdekansiolle Kysyessäni työyhteisön toivetta päihdekansion sisällölle ja sen tarkoitukselle oli vastaus kysymykseeni lyhyt. Työyhteisö halusi päihdekansion, jossa olisi tietoa eri päihteistä, josta ne olisivat helposti luettavissa ja olisivat nopeasti löydettävissä yksistä kansista. Työyhteisön välillä käydyissä keskusteluissa tuli ilmi vielä toive päihdekansion helposta päivittämisestä ajantasalle. Ongelmana työyhteisön kanssa oli saada työntekijät ilmaisemaan omat toiveensa päihdekansion suhteen ja joidenkin työntekijöiden kohdalla tuli tunne, että heille ihan sama onko osastolla päihdekansio vai ei. Työyhteisöä lähestyin sähköpostitse sekä osaston yhteisessä osastokokouksessa, jossa toivoin saavani konkreettisia toiveita päihdekansion sisällöstä. Lisäksi kysyin työharjoittelussa ollessani useilta työntekijöiltä heidän toiveitaan päihdekansion sisällöstä. 5 KESKEISET KÄSITTEET Päihdekansiota varten minun tulee kartoittaa nuoruusikäisten mielenterveyden problematiikkaa sekä yhdistää niiden suhde päihdehäiriöihin. Käsittelen seuraavissa luvuissa niitä kirjallisuudesta esille nousseita asioita, jotka itse koen tärkeäksi, jotta päihdekansion teoreettinen pohja tukee valmista tuotetta. Keskeisiksi käsitteiksi opinnäytetyössäni nousevat esille erilaiset nuoruusiän mielenterveyden häiriöt sekä päihteet. Jotta ymmärrettäisiin ne syyt, jotka johtavat nuoren lähettämiseksi nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon on mielestäni tärkeää, että käsittelen myös lyhyesti nuoren hoitopolun nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Tärkeäksi koen sen myös siksi, että lukija käsittää miten vaikeasta tilanteesta on kyse, kun nuori tarvitsee osastohoitoa. Nuoruusiän mielenterveyden häiriöistä rajasin työhöni kuuluviksi käsitteiksi käytöshäiriöt, masennuksen sekä nuoruusiän ahdistuneisuushäiriöt. Lisäksi käsittelen lyhyesti edellä mainittujen häiriöiden suhdetta päihteiden käyttöön.

11 11 Päihteistä käsittelen nuorten päihdehäiriöiden luonnetta sekä nuorten päihteidenkäytön yleisyyttä ja niihin liittyvää suhtautumista. 6 NUORISOPSYKIATRIA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Nuorisopsykiatria on kehittynyt vähitellen lastenpsykiatrian ja aikuispsykiatrian yhteydessä 1960-luvulta lähtien. Helsingin Hesperian sairaalaan avattiin ensimmäinen nuorisopsykiatrinen osasto Vasta 1980-luvulla nuorisopsykiatriaan osoitettiin voimavaroja ja voidaan arvioida, että silloin nuorisopsykiatria alkoi vakiintumaan kliinisenä erikoisalana. Suppeana erikoisalana nuorisopsykiatria perustettiin vuonna 1979 ja pääerikoisalana vuonna (Piha 2004, ) Nuoren ohjautuminen nuorisopsykiatriassa hoitoon on monimutkainen tapahtumasarja, johon kuuluu ennen tutkimusta tai hoitoa psyykkisen oireilun havaitseminen, tutkimuksen tai hoidon tarpeen toteaminen, tutkimuksiin tai hoitoon ohjaaminen sekä tutkimuksiin tai hoitoon hakeutuminen. Vuonna 2001 tuli voimaan mielenterveysasetuksen muutos, jossa lastenpsykiatrialle ja nuorisopsykiatrialle asetettiin hoitotakuu pitkien tutkimus- ja hoitojonojen takia. (Piha 2004, ) Nuorisopsykiatrian tehtävä erikoissairaanhoidossa on psykiatristen häiriöiden tutkiminen ja diagnostiikka sekä hoidon suunnittelu, toteuttaminen ja seuranta. Erikoissairaanhoidon vastuulla nuorisopsykiatriassa on palvelujärjestelmän toiminnan kannalta vastata ensisijaisesti nopeasta tutkimuksesta ja diagnostiikasta sekä hoidon ja kuntoutuksen suunnittelusta ja seurannasta. (Piha 2004, 387.) Nuorisopsykiatrian avohoidon keskeinen ongelma on ollut erikoissairaanhoidon avohoitoryhmien pieni koko. Pienen työryhmien ongelmana on se, että toimintayksikössä ei ole mahdollisuuksia kehittää eriytyneitä toimintoja vaan työryhmä joutuu kohdentamaan työnsä niin sanottuun yleisnuorisopsykiatriaan. (Piha 2004, 387.)

12 12 Joskus on aiheellista nuoren kohdalla turvautua sairaalan osastolla tapahtuvaan tutkimukseen. Osastotutkimus tulee yleensä kyseeseen, kun nuoren tilanne on vakava, vanhempien kyky tukea nuorta polikliinisten tutkimusten aikana on huono tai jos perheympäristö on hyvin poikkeava tai häiriintynyt. Osaston olosuhteet tarjoavat nuorelle rauhallisen ja turvallisen ympäristön. Osaston uusi ympäristö antaa tärkeää tietoa nuoren sopeutumiskyvystä sekä perheen voimavaroista ja vuorovaikutussuhteista. Osastotutkimusjakson tulisikin kestää tarpeeksi kauan, jotta nämä asiat saataisiin selville. (Almqvist 2004, 183.) Nuoren vakava psyykkinen kriisi, itsetuhoisuus, vaikea emotionaalinen, käytöshäiriöinen tai psykoottinen oireilu, ihmissuhteista vetäytyminen sekä joutuminen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi ovat lisäksi aiheita osastolla tapahtuvaan hoitoon. Osastotutkimusta ja hoitoa tarvitsevat myös nuoret, joiden psykiatriset häiriöt liittyvät primaarisesti tai sekundaarisesti somaattisiin, neurologisiin tai psykosomaattisiin sairauksiin. (Piha 2004, ) Nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa laitostumisen vaaraa ei ole, koska sairaalahoito on aina väliaikainen ratkaisu ja koska ensisijaisena päämääränä on nuoren palaaminen entiseen elin- tai asuinympäristöönsä (Piha 2004, 389). Osastotutkimuksen etuina ovat erinomaiset mahdollisuudet saada nuoresta kokonaisvaltainen kuva. Osastolla on myös käytettävissä koko sairaalan asiantuntemus. Osastohoito antaa myös mahdollisuuden pitkäaikaiseen havainnointiin erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. (Almqvist 2004, 182.) Nuorisopsykiatrisia potilaita hoidetaan pääsääntöisesti nuorisopsykiatrisilla osastoilla, mutta nuoria voidaan hoitaa myös lastenpsykiatrian tai aikuispsykiatrian osastoilla. Tahdosta riippumaton hoito ei voi kuitenkaan alaikäisten kohdalla toteutua aikuispsykiatrian osastolla, sillä se olisi vastoin mielenterveyslakia. (Piha 2004, 388.) Valtaosalle nuorisopsykiatrian osastohoidossa oleville nuorille tehdään useita diagnooseja (komorbiditeetti). Päädiagnoosiin perustuva diagnostinen jakauma

13 13 ei siis anna oikeaa kuvaa nuorten psyykkisten häiriöiden laadusta ja kirjosta. (Piha 2004, 389.) 7 NUORUUSIÄN MIELENTERVEYSHÄIRIÖIDEN EPIDEMIOLOGIA Nuoruuden kehitys on osaltaan psyykkinen prosessi, jonka kulkua ja vaiheita on vaikea arvioida ulkoapäin. Tytyöt ja pojat kehittyvät omalle sukupuolelleen tyypillisten vaiheiden sekä vaikeuksien kautta. Kehitys näkyy ulospäin eri tavoin ja jotkut nuoret ilmaisevat sitä käyttäytymisellään enemmän kuin toiset. Selvimpiä merkkejä siitä, että nuori on kehityksellisissä vaikeuksissa ja avun tarpeessa on kuohuva kehitys, yritys hypätä suoraan aikuisuuteen tai kehityksen jarruttaminen. (Rantanen 2004, ) Pojilla voi varsinkin kuohuva käytös ilmetä käytöshäiriönä, epäsosiaalisuutena ja päihteiden käyttönä, joihin tulisi puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Aikuisille on haasteena huomata käytöshäiriöisen nuoren toive avun saamisesta tai useita erokokemuksia läpikäyneen nuoren itsetuhoisuuden takana olevat avunpyynnöt. (Rantanen 2004, 48.) Nuoruusiän psyykkisiin häiriöihin liittyy väistämättä kehitysprosessin eriasteisia häiriöitä. Psyykkisen tilan arviointi edellyttää aina kliinisen psykiatrisen tilan arvioinnin lisäksi myös kehitysprosessin arviointia. Pelkkä kronologisen iän huomioiminen ja käyttäytymisen ilmiasun tarkastelu eivät pelkästään riitä, vaan kehitysprosessin kulun kokonaisvaltainen arviointi tulee myös arvioida. (Rantanen 2004, 48.) On arvioitu, että noin 15 %:lla nuorista voidaan todeta jokin mielenterveyshäiriö (Aalto-Setälä, Marttunen & Pelkonen 2003, 6). Hoitoon ohjattujen sukupuolijakauma on tyttöpainotteinen ja erityisesti mielialahäiriöt ja syömishäiriöt ovat yleisiä (Rantanen 2004, 48). Tavallisimmat häiriöt varsinkin varhaisnuoruudessa (noin vuoden iässä) ovat käytös- ja tarkkaavaisuushäiriöt. Vanhemmilla nuorilla erilaiset

14 14 ahdistuneisuushäiriöt, masennustilat ja päihdehäiriöt muodostavat valtaosan häiriöistä. Tytöillä lisäksi syömishäiriön eri muodot kuuluvat yleisimpien häiriöiden joukkoon. (Aalto-Setälä ym. 2003, 6.) Ei ole epätavallista, että nuorella esiintyy samanaikaisesti kaksi tai useampia häiriöitä. Häiriöiden komorbideetti asettaa suuria haasteita hoidolle ja diagnostiikalle. Komorbideetti vaikuttaa merkittävästi häiriöiden kulkuun, oirehdintaan, ennusteeseen sekä hoitovasteeseen. Nuorten komorbidit häiriöt ennakoivat vakavampaa aikuisiän toimintakyvyn heikkoutta kuin yksin esiintyvät häiriöt. (Aalto-Setälä ym. 2003, 6.) 7.1 Käytöshäiriöt Käytöshäiriötä luonnehtii toistuva ja pysyvä malli epäsosiaalisesta, aggressiivisesta tai muutoin poikkeavasta käytöksestä. Äärimuodoissaan tällainen käytös merkitsee rikkomuksia ikätasoisia sosiaalisia odotuksia kohtaan ja on sen vuoksi vakavampaa kuin nuoruusiän kapina. (Moilanen 2004, 265.) Käytöshäiriöt on kuitenkin helppo erottaa emotionaalisista häiriöistä, mutta niiden erottaminen hyperaktiivisuudesta on vaikeaa. Käytöshäiriöt voivat johtaa joissakin tapauksissa epäsosiaaliseen persoonallisuushäiriöön aikuisiällä. (Moilanen 2004, 265.) Käytöshäiriöiden oireet ovat vaihtelevia. Niille on ominaista toistuva ja alituinen epäsosiaalinen, hyökkäävä tai uhmakas käytös. Piirteet voivat olla oireina muissakin psykiatrisissa tiloissa, jolloin niiden diagnoosit asetetaan etusijalle. (Moilanen 2004, 265.) Esimerkkejä käytöksestä, joihin käytöshäiriöiden diagnoosi perustuu ovat liiallinen tappeleminen tai kiusaaminen, vakava omaisuuden tuhoaminen, varastaminen, ihmisiin tai eläimiin kohdistuva julmuus, tulipalon sytyttäminen, kotoa karkaaminen, poikkeuksellisen tiuhat ja vaikeat kiukunpuuskat. Mikä tahansa näistä riittää diagnoosiin sen ollessa runsasta, mutta yksittäiset teot eivät riitä. (Moilanen 2004, 265.)

15 15 ICD-10:n mukaan käytöshäiriötä voidaan erottaa neljää eri tyyppiä, joiden lisäksi mainitaan myös muut käytöshäiriöt sekä tarkemmin määrittelemätön käytöshäiriö. Nämä neljä käytöshäiriön eri tyyppiä ovat perheensisäinen käytöshäiriö, epäsosiaalinen käytöshäiriö, sosiaalinen käytöshäiriö ja uhmakkuushäiriö. Uhmakkuushäiriö esiintyy yleensä alle 9 10-vuotiailla. (Moilanen 2004, ) Käytöshäiriöiden esiintyvyys on nuoruusikäisistä pojista %:lla ja tytöillä 4 6 %:lla. Käytöshäiriöiden syyt ovat moninaiset ja vain harvoin voidaan osoittaa jokin yksittäinen syy. Oleellinen ongelma on yhteiskunnan käytösnormien oppimisen ja sisäistämisen puute tai pelkästään kyvyttömyys noudattaa niitä. Muina tekijöinä käytöshäiriöiden syihin ovat rakenteelliset ja muut fyysiset tekijät, temperamentti sekä ympäristötekijät. (Moilanen 2004, ) Rakenteelliset ja fyysiset tekijät sisältävät geneettiset tekijät, kromosomipoikkeavuudet, sikiöaikaisen sairauden tai vaurion, synnytysvamman tai keskoisuuden, myöhemmät aivovauriot ja aivojen välittäjäaineissa serotoniinin alhaiset määrät synapsiraossa (Moilanen 2004, 271). Temperamentin osuus käytöshäiriön synnyssä liittyy niin nuoren kuin vanhempienkin temperamenttien yhteentörmäykseen. Joskus erilaisten temperamenttien yhteentörmäys luo pohjan vaikeille ja pitkäkestoisille ongelmille. (Moilanen 2004, 271.) Ympäristötekijöissä osasyynä ovat sekä perheen, että perheen ulkopuoliset tekijät. Käytöshäiriöisen nuoren perheessä riskitekijöinä käytöshäiriön syntyyn nähdään säännöllisyyden puute kodin käytännöissä esimerkiksi sen suhteen mitä nuori saa tehdä ja mitä ei, perheessä ei ole mitään rutiineja aterioille ja muille toiminnoille. Vanhempien epätietoisuus siitä, mitä heidän nuorensa tekevät ja miltä heistä tuntuu. Epäjohdonmukaisuus seuraamuksista sekä kyvyttömyys ratkaista ongelmia. (Moilanen 2004, )

16 16 Perheen ulkopuolisista riskitekijöistä on huomattu, että käytöshäiriöitä esiintyy eniten suurten kaupunkien sosiaalisesti huono-osaisten alueilla. Tämä ei yksin selitä ongelmaisten ihmisten kertyminen slummeihin vaan myös kaupunkiympäristö vaikuttaa perheisiin. Vanhempien on entistä vaikeampaa tietää missä hänen nuorensa liikkuu, eikä naapuruston tuki kasvattamisessa ole ehkä samanlaista kuin esimerkiksi maalaisympäristössä. Nuorten ikätovereiden vaikutus on myös suuri, sillä suurin osa epäsosiaalisista toimista tapahtuu toisten samanlaisten seurassa. Varsinkin tytöillä tämä on tyypillistä. (Moilanen 2004, 272.) Lievimmät käytöshäiriöt voivat korjaantua ilman hoitoa, varsinkin jos ne syntyvät reaktiona tilapäiseen stressiin perheessä tai lähiympäristössä. Tämä vaatii tosin sen, että stressi poistuu. Käytöshäiriön kehitys riippuu paljon perheen pysyväisyydestä, vanhempien asenteista, nuoren persoonallisuudesta ja temperamentista sekä siitä rasittaako nuoren perhettä jokin pysyvä asia. Vakavasti käytöshäiriöiset nuoret, jotka jäävät ilman hoitoa ovat suurella todennäköisyydellä aikuisiässä joko psyykkisesti häiriintyneitä tai rikollisia. (Moilanen 2004, ) Käytöshäiriöihin liittyy myös usein muita psyykkisiä häiriöitä, joista tavallisimpia ovat tarkkaavaisuushäiriö, lukihäiriö sekä depressio (Moilanen 2004, 268). 7.2 Käytöshäiriöiden suhde päihdehäiriöihin Epäsosiaalinen tai aggressiivinen käytöshäiriö ennustaa voimakkaasti nuoruusiän päihdehäiriötä, varhaista päihteiden käytön aloitusikää ja muita päihdeongelmia. Jopa 95 % käytöshäiriöisistä nuorista on kärsinyt samanaikaisesta päihdehäiriöstä ja nuoruusiän päihdeongelmat usein ennakoivat aikuisuuden epäsosiaalista käyttäytymistä. (Aalto-Setälä ym. 2003, 12.)

17 17 Käytöshäiriöt ja käytösongelmat lisäävät riskiä nuoruusiän päihdehäiriölle. Sekä päihdehäiriössä että käytöshäiriöissä voi olla usein yhteisiä riskitekijöitä. Kummassakin häiriössä ilmenee puutteita nuoren kyvyssä kontrolloida tai säädellä käyttäytymistään. Yleensä käytöshäiriön on todettu edeltävän päihdehäiriötä, tosin havainnot ovat ristiriitaisia. Tytöillä käytöshäiriöihin liittyy suurempi riski komorbidiin päihdehäiriöön kuin pojilla. (Aalto-Setälä ym. 2003, ) Kiistanalaista on tarkkaavaisuus-yliaktiivisuushäiriöin ja päihdehäiriön suhde. ADHD on yhteydessä alkoholin käytön varhaiseen aloitukseen ja ADHD esiintyy usein päihdehäiriön kanssa. ADHD:n vaikutus ei kuitenkaan välity itsenäisesti vaan häiriön kanssa usein komorbidin käytöshäiriön kanssa. (Aalto-Setälä ym. 2003, 13.) Nuorilla joilla todetaan ADHD tai käytöshäiriö, todetaan myös usein vaikeampi päihdehäiriö. Näillä nuorilla hoitovaste on huonompi ja toipumisaika on pidempi verrattuna niihin nuoriin, joilla todetaan vain päihdehäiriö. (Aalto-Setälä ym. 2003, 13.) 7.3 Masennus Masennus on tunnetila, joka koskee lähes jokaista ihmistä jossain elämänvaiheessa. Masennus on psykobiologinen perusreaktio, jota esiintyy läpi koko elämänkaaren. Masennus voi ilmetä joko merkkinä, oireena, oireyhtymänä tai sairautena. Masennuksen ilmetessä merkkinä tai signaalina on se verraten lyhytkestoinen tunnetila, jota kuvastavat muun muassa kasvojen ilme, vähentyneet liikkeet tai ruumiintoimintojen hidastuminen. Masennus voi ilmetä myös osittaisena tai täydellisenä vetäytymisenä omaan itseensä, jolloin tavoitteena voidaan pitää energian säästöä tai hengissä pysymistä. (Räsänen 2004, 218.) Olemassaoloa uhkaava vaara on pohja monenlaisella oirehdinnalle. Olemassaoloa uhkaava vaara laukaisee yleensä ahdistuksen ja sen seurauksena puolus-

18 18 tautumisen, joka ilmenee pakona tai taisteluna. Ahdistus saattaa kääntyä myös sisäänpäin, jolloin seurauksena on vuorovaikutuksesta ja aktiviteeteista vetäytyminen, mistä seuraa depressio eli masennus. (Räsänen 2004, ) Masennusoireet ovat pitkäkestoisia ja intensiivisiä, kun taas masennuksen merkit ovat tyypillisesti lyhytkestoisia. Oireilua voi ilmetä pitkäaikaisissa stressitilanteissa, jotka liittyvät elämässä tapahtuviin muutoksiin esimerkiksi menetyksiin ja epäonnistumisiin, mutta masennus ei ole kuitenkaan jatkuvaa. Masennuksesta puhuttaessa sairautena tai oireyhtymänä, surullinen mieliala on yleensä voimakas ja pitkäkestoinen, josta on haittaa selvästi jokapäiväisessä elämässä. (Räsänen 2004, 219.) Masennus voidaan jakaa lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan masennukseen. Masennus jaetaan eri asteisiin pääoireiden sekä muiden oireiden mukaan. Vaikeassa masennuksessa erotetaan taudinkuva ilman psykoottisia oireita ja taudinkuva, johon liittyy psykoottinen oireilu. (Räsänen 2004, ) Masennuksen pääoireet Masennuksen muut oireet 1. Masentunut mieliala a) keskittymis- ja tarkkaavaisuuskyvyn 2. Kyvyttömyys tuntea mielenkiintoa ja heikkeneminen mielihyvää sekä kyvyttömyys nauttia b) Itsetunnon ja omanarvontunnon elämästä väheneminen 3. Voimattomuus, väsyminen ja c) Syyllisyyden ja arvottomuuden aktiivisuuden väheneminen tunteet d) Niukka ja pessimistinen kuva tulevaisuudesta e) Itsetuhoiset ja itsemurha-ajatukset f) Unihäiriöt g) Huonontunut ruokahalu Kuva 1. Masennuksen pää- ja muut oireet. (Räsänen 2004, 219) Nuoruusiän masennus

19 19 Nuoruusiässä masennuksen oireet ovat lähellä yleisiä masennusoireita. Endogeenisyyteen liittyvät oireet kuten alakuloisuus, psykoottisen masennuksen kuva, itsemurhayritykset ja onnistuneet itsemurhat lisääntyvät kehityksen myötä. Nuoruusiän masennus voi olla joskus vaikea erottaa nuoruusiän kriisistä, minkä vuoksi nuorten masennus on usein alidiagnosoitu. (Räsänen 2004, ) Nuoruusiän masennus voi olla jatkoa lapsuusiän sairaudelle, mutta se voi myös puhjeta ensimmäistä kertaa vasta nuoruusiässä. Nuoruusiän masennus, joka on jatkoa lapsuusiän sairaudelle on hoidollisesti haastavampi ja vaikeampi. Nuorella on yleensä selvästi enemmän aggressiivista käyttäytymistä, runsaasti somaattisia oireita, enemmän ärtyvyyttä, toivottomuutta, itsemurha-ajatuksia, huonoa koulumenestystä, itsetunnon heikkoutta, uniongelmia ja tottelemattomuutta. (Räsänen 2004, 221.) Masennukseen kuuluvilla toivottomuudella ja avuttomuudella on itsetuntoa huonontava vaikutus, jota vastaan nuori yrittää taistella kieltämällä omnipotenteilla fantasioilla tai pakenemalla todellisuutta alkoholin ja lääkkeiden avulla. Nuoren masennus saatta esiintyä epäsosiaalisena käyttäytymisenä. Myös alkoholin ja huumeiden käyttö ilmentää usein masentuneisuutta. (Räsänen 2004, 221.) Masennuksen suhde päihdehäiriöihin Masennuksen ja päihdehäiriön komorbideetti on nuorilla jopa yleisempää kuin aikuisilla. Nuoruusiän päihteidenkäyttö ennustaa myös varhaisaikuisuuden masennusta. Masennuksen ja päihdehäiriön suhde on kuitenkin monimutkainen. Selvää ajallista yhteyttä ei ole useissa kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu siitä esiintyykö masennus ennen päihdehäiriötä tai päinvastoin. (Aalto-Setälä ym. 2003, 15.) Masennuksen ja päihdehäiriön komorbideetti on nuorilla tytöillä yleisempää kuin nuorilla pojilla. Päihteden käytöllä on osoitettu olevan yhteys tunnetilojen välillä.

20 20 Runsaasti päihteitä käyttävät kertovat käyttävänsä niitä itselääkintänä lievittääkseen stressiä ja tuskaisuutta. Tunnetilan säätelemä päihdekäyttäytyminen on riskitekijä päihderiippuvuuteen. Tällaisten henkilöiden päihteidenkäyttö on yleensä runsaampaa ja he käyttävät päihteitä useammin. Miehillä stressin ja negatiivisiin tunnetiloihin liittyvä alkoholin juominen on naisia yleisempää. (Aalto-Setälä ym. 2003, ) 7.4 Ahdistuneisuushäiriö Ahdistuneisuushäiriöt ovat tunne-elämän häiriöitä, joiden piirteiden perustava piirre on epänormaalin suuri ahdistus, vaikkakaan ahdistusta ei aina ilmaista suoranaisesti. Ahdistuneisuushäiriöt on jaettu pelko-oireisiin eli foobisiin ahdistuneisuushäiriöihin, muihin ahdistuneisuushäiriöihin sekä lapsuudessa alkaviin tunne-elämän häiriöihin. (Moilanen 2004, 201.) Nuoruusikäisillä ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyys on noin 4 11 % ja tytöillä häiriötä todetaan yleisemmin kuin pojilla. Ahdistuneisuushäiriön tunnistamista vaikeuttavat kehitykselliset tekijät. Nuorten kyvyt tunnistaa omia erilaisia tunnetiloja ovat vasta kehittymässä, joten nuorten ahdistuneisuushäiriöihin liittyy usein somaattisia autonomisen hermoston oireita, joita ovat esimerkiksi päänsärky ja huimaus. Mahakipu ja pahoinvointi, selkä- ja nivelkivut liittyvät myös somaattiseen oirehdintaan. (Aalto-Setälä ym. 2003, 17.) Ahdistuneisuushäiriöt ovat nuorilla varsin usein komorbideja, eli sen kanssa esiintyy usein myös toinen ahdistuneisuushäiriö, masennus, tarkkaavaisuus- tai käytöshäiriö tai päihdehäiriö. Ahdistuneisuudesta kärsivien käytöshäiriöisten nuorten on todettu joutuvan harvemmin tekemisiin poliisin kanssa kuin niiden nuorten, joiden käytöshäiriöön liittyy myös päihdeongelmia. Ahdistuneisuushäiriö toimii suotuisana vaikuttavana tekijänä ennusteeseen käytöshäiriöisten nuorten kohdalla. (Aalto-Setälä ym. 2003, ) 7.5 Ahdistuneisuushäiriöiden suhde päihdehäiriöihin

21 21 Päihdehäiriöihin liittyy nuorten kohdalla usein ahdistuneisuutta, mutta myös ahdistuneisuushäiriöihin liittyy usein alkoholin liikakäyttöä. Ahdistuneisuushäiriön komorbidi päihdehäiriön keskinäisen järjestyksen kanssa vaihtelee, eikä selvää ajallista suhdetta ole voitu osoittaa tutkimuksissa. Järjestykseen vaikuttaa myös ahdistuneisuushäiriön laatu. Sosiaalisten tilanteiden pelko edeltää usein päihdehäiriötä, kun taas päihdehäiriö edeltää paniikki- ja yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä. (Aalto-Setälä ym. 2003, 18.) 8 PÄIHTEET Päihteet ovat päihtymistarkoituksessa käytettyjä kemiallisia aineita, joihin luokitellaan laittomat huumausaineet, lailliset päihteet, impattavat aineet sekä päihdetarkoituksessa käytettävät lääkkeet (Aalto-Setälä, Marttunen & Pelkonen 2003, 4). Huumausaineeksi voidaan luokitella aine, joka on mainittu huumausainesäädöksissä ja jos sitä nautitaan omatoimisesti ei-lääkinnällisessä tarkoituksessa. Muu kuin lääkinnällinen käyttötarkoitus voi olla esimerkiksi sedaatio, stimulaatio, euforia tai vieroitusoireiden lievittäminen. (Poikolainen 2003, 43.) Etelä-Suomessa huumeiden käyttö ja kokeilut ovat huomattavasti muuta maata yleisempiä (Von der Pahlen & Marttunen 2005). 8.1 Nuorten päihteiden käyttö Kansanterveyslaitoksen julkaisemassa artikkelissa Suomalaisnuorten huumeiden käyttötrendit (2005) mukaan suomalaisnuoret käyttävät huumeita hieman vähemmän kuin eurooppalaiset nuoret. Suomalaisnuorten sekakäyttö on kuitenkin yleisempää kuin eurooppalaisilla nuorilla. Suomalaisnuorten keskuudessa varsinkin lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttö on huolestuttavaa.

22 22 European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs (ESPAD) on kansainvälinen nuorten päihteiden käyttöä koskeva julkaisu, joka julkaisee aina neljän vuoden välein tutkimuksen joka on noin 30 Euroopan maata kattava kyselytutkimus. Sitä on julkaistu aina vuodesta 1995 ja tutkimukseen vastanneista nuorista valtaosa on vuotiaita. Vuonna 2003 ESPAD julkaisi tutkimuksen, jossa todettiin suomalaisnuorten kannabiksen ja muiden huumeiden kokeilun yleistyneen. Tutkimuksessa todettiin myös, että muualla euroopassa trendi on samansuuntainen. Vuonna 1995 suomalaisnuorista oli joskus kokeillut kannabista noin 5 %, kun vuonna 2003 se oli 11 %. Muita huumeita oli kokeillut Suomessa vuonna %, kun se vuonna 2003 oli noin 3 %. Muissa ESPAD-maissa kannabista oli vuonna 1995 kokeillut noin 12 % ja muita huumeita 4 %. Vuoteen 2003 mennessä kannabista kokeilleiden määrä oli noussut 21 %:iin, kun muiden huumeiden kokeilijoita oli 6 %. Helsinkiläisten nuorten päihdekäyttäytymisen suuntia on tutkittu vuosina Tutkimukseen osallistui Helsingin peruskoulujen 8. ja 9. luokilla vuosittain oppilasta ja lukion 1. ja 2. luokilla opiskelijaa. Tutkimuksessa seurattiin Helsinkiläisten nuorten suhtautumista päihteisiin ja niiden käyttöä. 8.2 Nuorten päihdehäiriöiden luonne Nuoren oireet päihteiden käytössä eivät aina täytä diagnostisten luokitusten varsinaisten päihdehäiriöiden kriteerejä. Nuorten päihdehäiriöiden diagnostiikassa käytetään kuitenkin jo käytössä olevien mielenterveyden häiriöluokitusten päihdehäiriökriteerejä kritiikistä huolimatta. Niitä on kritisoitu siitä, että ne eivät ota huomioon häiriöistä kärsivän ikä- ja kehitystasoa. (Marttunen & Kiianmaa 2003, 105.) Nuorilla päihteidenkäytöstä johtuvat somaattiset haitat ovat harvinaisempia kuin aikuisilla ja häiriöt ilmenevät useimmiten psykososiaalisen selviytymisen

23 23 häiriöinä. Ne ilmenevät perhekonflikteina, ihmissuhdeongelmina sekä koulunkäynnin tai opiskelun ongelmina. Vaikka nuorilla toleranssi päihteisiin kehittyy suhteellisen nopeasti niin kuitenkin vieroitusoireet ja somaattiset komplikaatiot ovat harvinaisempia kuin aikuisilla. (Marttunen & Kiianmaa 2003, 105.) Nuoren päihteiden käytön arvioinnissa on tärkeää selvittää myös muut samanaikaiset mielenterveyden häiriöt ja eri häiriöiden alkamisen ajallinen järjestys. Päihteiden farmakologiset vaikutukset saattavat muistuttaa monien mielenterveyshäiriöiden oireita. (Marttunen & Kiianmaa 2003, 105.) Päihdehäiriöistä kärsivien nuorten keskuudessa päihteiden sekakäyttö on yleistä. Lähes 80 %:lla näistä nuorista on myös muita samanaikaisia mielenterveydenhäiriöitä. Nuorten yleisimpiä komorbideja häiriöitä ovat käytöshäiriöt, aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöt, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt sekä syömishäiriöt. (Marttunen & Kiianmaa 2003, ) 8.3 Alkoholi Suomalaisnuorten valtapäihde on alkoholi. Suomalaisnuorista pojat suosivat olutta, kun tytöt suosivat siideriä. ESPAD-tutkimuksen (2003) mukaan suomalaisista nuorista oli noin 80 % käyttänyt alkoholia viimeisen 12 kuukauden aikana. Humalassa viimeisimmän 12 kuukauden aikana oli ollut 64 % kyselyyn osallistuneista suomalaisnuorista. Stakesin teettämän Kouluterveys kysely tehtiin Etelä-Suomen, Itä- Suomen ja Lapin lääneissä. Ajankohta oli ja se käsitti 145 kuntaa, 433 peruskoulua sekä 222 lukiota. Yhteensä vastanneita oppilaita oli Tosi humalaan asti 1 2 kertaa kuukaudessa joi itsensä peruskoululaisista nuorista 18 %, kun alle 18-vuotiailla lukiolaisilla luku oli 25 %. Peruskoululaisist nuorista 49 % ei kyselyn tulosten mukaan ikinä juonut itseään tosi humalaan,

24 24 kun taas alle 18-vuotiaista lukiolaisista ei koskaan juonut itseään humalaan 30 %. (Stakes, 2004.) Viimeisimpään alkoholin käyttökertaan 17 %:lla nuorista olivat heidän vanhempansa hankkineet alkoholijuomat. Myös 18 %:lle olivat alkoholijuomat hankkineet heidän omat sisarukset. (Stakes, 2004.) Peruskoululaisista nuorista 43 % piti melko helppona ikäistensä ostaa keskiolutta kotinsa lähikaupoista, kioskeista tai huoltoasemilta. Erittäin helppona sitä piti 15 %. Kuitenkin vain 10 % persukoululaisista nuorista oli itse hankkinut alkoholijuomat viimeisimpään käyttökertaan. (Stakes, 2004.) Humalajuomisen kerran viikossa hyväksyy Kouluterveyskyselyn mukaan peruskoululaisista nuorista 36 %, kun alle 18-vuotiaista lukiolaisista sen hyväksyy 41 % (Stakes, 2004). 8.4 Huumeet Huumausaineiden kokeiluista suurimman osan muodostavat kannabiskokeilut. Poikien kohdalla kokeilut ovat tyttöjä suositumpia. Kokeilut ovat yleisempiä suurissa kunnissa, kuin pienissä kunnissa. (Aalto-Setälä ym., 2003.) Kouluterveyskyselyyn vastanneista peruskoululaisista oli kokeillut marihuanaa tai hasista viisi kertaa tai useammin 2 %, kun alle 18-vuotiaista lukiolaisista viisi kertaa tai useammin oli samoja aineita käyttänyt jo 5 % vastanneista (Stakes, 2004). Helsinkiläisnuorten suhtautuminen huumeisiin on muuttunut kielteisemmäksi. Peruskoululaisten keskuudessa muutos on tapahtunut vuonna 2000 ja lukiolaisten keskuudessa vuonna Vuonna 2004 peruskoululaisista nuorista suhtautui myönteisesti marihuanan satunnaiseen polttamiseen 17 % ja lukiolaisista 29 %. Säännölliseen käyttöön suhtautui 6 7 % kaikista nuorista. (Luopa, Räsänen & Jokela 2004.)

25 25 Lääkkeiden väärinkäyttöä päihtymistarkoituksessa oli kokeillut 5 7 % peruskoulun yläluokkalaisista ja lukiolaisista 3 4 %. Lääkkeiden väärinkäyttö päihtymistarkoitukseen oli hieman yleisempää tytöillä kuin pojilla. Alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö oli huipussaan vuosina 1996 ja 2000, jolloin yli 20 % peruskoulun yläluokkalaisista tytöistä oli kokeillut sitä. Tyttöjen sekakäyttö alkoholilla ja lääkkeillä onkin noin kaksi kertaa yleisempää kuin pojilla. (Luopa, ym., 2004) 9 TIEDON HANKINTA JA KÄSITTELY Alkaessani suunnittelemaan päihdekansiota mietin kovasti, minkälaista tietoa päihdekansioon halusin laittaa ja olisivatko ne työyhteisön toiveiden mukaisia. Itseäni helpotti suuresti tiedon hankinnassa aikaisempi koulutukseni sekä työkokemukseni päihdepuolelta. Jouduin kuitenkin miettimään oliko omassa ajattelumaailmassani jotain niin urautunutta ajattelutapaa, joka saattaisi vääristää etsimääni tietoa ja vaikuttaisiko se alitajuisesti lukemaani tekstiin. Tieto siitä, että itse tiedostin nämä ajatukset antoivat minulle uskoa siihen, että kykenisin olemaan avoin myös niille tutkituille tiedoille, vaikka en välttämättä olisikaan niiden kanssa samaa mieltä. Tietoa päihdekansioon lähdin etsimään erilaisista päihde- ja mielenterveystyöhön erikoistuneista kirjoista. Näiden kirjojen lähdeluetteloista löysin useita teoksia joihin halusin tutustua ja päästä mahdollisimman lähelle alkuperäistä lähdettä. Nettilähteitä halusin välttää viimeiseen asti, mutta päihdekansiota luodessani käytin kuitenkin muutamia sellaisia nettilähteitä, joiden luotettavuuteen uskoin. Tällaisia sivustoja oli päihdelinkki sekä Amerikkalaisen National Institute of Drug abuse:n ylläpitämä sivusto. Nettilähteistä saamani tiedon pyrin varmentamaan painetusta ja julkaistusta tekstistä, jotta tekstin luotettavuus olisi korkeampi.

26 26 Kävin myös tapaamassa Elämä On Parasta Huumetta ry:n neuvontapuhelimen työntekijää, jolta pääsin kysymään tämän hetkisistä trendeistä huumeidenkäytössä. Hän kertoi minulle niistä ilmiöistä, joihin hän oli törmännyt työssään. 10 PÄIHDEKANSION LUOMINEN Seuraavissa luvuissa käsittelen sitä työtä, minkä olen valmiin tuotteen eteen tehnyt. Käyn läpi työskentelyprosessin suunnitelman, prosessin kuvauksen sekä oman arvioinnin työn etenemisestä. Pyrin seuraavissa luvuissa selkeästi esittelemään ne ongelmakohdat joihin törmäsin päihdekansiota tehdessäni ja miten kyseiset ongelmakohdat ratkaisin. Itsessäni heränneet eettiset kysymykset ja niiden ratkaisemiset ovat sisällytetty myös seuraaviin lukuihin Työskentelyprosessin suunnitelma Suunnitelmana itselläni oli tehdä kattava tuotos, jonka taloudelliset resurssit olisivat olleet mahdollisimman pienet. Osastolla jo olemassa olevat erilaiset kansiot ja oppaat ovat kaikki tavallisissa arkistokansioissa ja tavoitteena oli, että myös itseni tekemä päihdekansio ei eroaisi muista kansioista ja oppaista. Ennen työni aloittamista työyhteisössä suunniteltiin lyhyesti koko työryhmän kesken niitä asioita, joita työryhmä koki tärkeiksi päihdekansion sisällöksi.

27 27 Päihdekansion toteuttamisen yhteyshenkilöiksi nimettiin myös neljä eri työntekijää, joiden kanssa voisin neuvotella tarkemmin päihdekansion toteuttamiseen liittyvistä ongelmakohdista. Halusin myös yhteyshenkilöiksi eri ammattiryhmien edustajia, jotta päihdekansio ei olisi vain yhdelle ammattiryhmälle, vaikka koinkin tärkeäksi sen merkityksen sairaanhoitajien työhön. Yhteyshenkilöiksi nimettiin lopulta kaksi sairaanhoitajaa, osastonhoitaja sekä osaston sosiaali-työntekijä. Lopullisen päätöksen päihdekansioon sisällytettävistä asioista olisi kuitenkin minun päätettävissäni. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoituksena oli, että valmis tuotos olisi osaston työntekijöiden käytössä vuoden 2005 lopussa ja omalle oppilaitokselle valmis raportti olisi vuoden 2006 keväällä. Alustava suunnitelma oli päihdekansioon sisällyttää mahdollisimman tarkasti tieto kaikista tällä hetkellä markkinoilla olevista huumausaineista, lääkeaineista sekä alkoholista. Lisäksi suunnitelmana oli lyhyesti kuvata niitä riskitekijöitä, jotka vaikuttavat osaltaan nuoren ajautumista päihdekokeiluihin sekä lyhyesti kuvata huumausaineiden laboratoriodiagnostiikkaa. Materiaalin hankinta jäi itseni vastuulle, mutta osastonhoitajan kanssa sovimme, että mahdollisuuksien mukaan voisin tehdä päihdekansiota myös työaikana. Lähinnä kyseessä olisivat olleet yövuorot sekä viikonloput, kun osastolla yleisesti rauhallisempaa. Työn tekemiseen tarvittavat välineet minulla oli itselläni kotona valmiina, eikä niihin tarvinnut varata taloudellisia resursseja lainkaan. Osasto tarjosi myös mahdollisuuden käyttää osaston tietokoneita sekä sairaalan omaa psykiatrian kirjastoa. Toinen toimenpide valmiin päihdekansion saattamiseksi lähemmäs valmista tuotosta, oli kirjallisuuden hankkiminen, siihen tutustuminen ja tärkeimpien faktatietojen kerääminen talteen. Tämän jälkeen oli suunnitelmana aloittaa itse kansion rakentaminen ja samalla kirjoittaa opinnäytetyöpäiväkirjaa, jotta dokumentointi prosessista olisi mahdollisimman tarkka ja totuudenmukainen.

28 Prosessin kuvaus Itse idea päihdekansion syntymiselle tapahtui keskustellessani osastonhoitajan kanssa osaston toiminnasta ja siihen liittyvistä erityispiirteistä. Keskustelussa tulimme molemmat siihen tulokseen, että uutena osastona päihdekansiolle olisi tarpeellisuutta. Itse olin juuri tullut osastolle työharjoitteluun ja oma opinnäytetyön aihe oli omasta tahdostani vaihtumassa, joten sovimme että tekisin opinnäytetyökseni osastolle päihdekansion. Syy molemminpuoleiseen mielenkiintoon päihdekansiosta oli minun puoleltani aiempi työkokemus narkomaanien kanssa ja osastonhoitajan puolelta halu kehittää osaston työntekijöiden tietoa ja valmiuksia päihdenuorten kohtaamiseen. Kirjallisuutta päihteistä sekä nuorten mielenterveyden häiriöistä löytyi paljon, mutta ongelmaksi tulikin nuorten päihdeongelmien suhde mielenterveyden häiriöihin. Nuorten päihderiippuvuudesta ei myöskään ole tehty riittävästi tutkimuksia, joten niiden luotettavuudet eivät välttämättä ole riittävän kattavia. Nykyään on kuitenkin muutamia pääosin Yhdysvaltalaisia tutkimuksia, mutta niiden verrattavuus Suomen oloihin on vaikeaa. Kirjallisuuteen tutustuttuani aloin poimimaan teksteistä faktatietoja, jotka koin tärkeiksi ja kirjoitin ne erilliselle paperille. Kerättyäni mielestäni riittävästi tietoa aloin käymään papereihin kirjoittamiani faktatietoja läpi verraten niitä toisiinsa, jotta tietojen ristiriitaisuutta ei esiintyisi. Kävin myös työyhteisön yhteyshenkilöiden kanssa keskusteluja prosessin alkuvaiheessa, siitä olivatko hankkimani tiedot heitä palvelevia. Työn edetessä kuitenkin yhteyshenkilöitä irtisanoutui tai muutoin vaihtoi työpaikkaa kaksi henkilöä, eikä heidän tilalleen nimetty ketään uusia henkilöitä, joten työn loppuvaiheilla jouduin tulemaan toimeen ilman yhteyshenkilöiden apua. Työn edetessä jouduin rajaamaan työn sisältöä paljon. Erilaisista päihdeaineista rajasin työn ulkopuolelle sellaiset huumausaineet, joista ei löytynyt tarpeeksi tietoa tai niiden mahdollinen esiintyvyys tai rantautuminen Suomeen oli erittäin harvinaista. Rajauksessa käytin apuna Elämä on parasta huumetta ry.:n neuvontapuhelimen projektinjohtajaa.

29 29 Alkaessani kirjoittamaan itse raporttia opinnäytetyöstäni, pyysin ohjaavalta opettajaltani tapaamista, missä voisimme miettiä työn edistymistä sekä sen suuntaa. Tapaamisen jälkeen pääsin itse kirjoitusvaiheeseen, jonka aikana jouduin kuitenkin konsultoimaan ohjaavaa opettajaani työn suuntaviivoista. Itse raportin kirjoittaminen tuntui kaikkein vaikeimmalle tehtävälle, sillä itse tuotoksen tekeminen luonnistui mielestäni helposti. Itse valmis tuotos pääsi osaston käyttöön marraskuun 3. päivä vuonna Päihdekansio Päihdekansiosta tuli sisällöltään laaja. Se käsittelee useita eri päihdeaineita, joita ovat kannabistuotteet, amfetamiini, metamfetamiini, ekstaasi, kokaiini, khat, hallusinogeenit, gammahydroksivoihappo eli gamma (GHB), opiaatit ja opioidit sekä lääkeaineet. Lisäksi päihdekansiossa esitellään lyhyesti nuorten päihteidenkäyttöön liittyviä riskitekijöitä, sekä nuorten päihteidenkäytön arviointia. Alkoholi, imppaus, sekakäyttö ja huumetestit ovat myös päihdekansiossa esiteltyinä. Jokaisen kappaleen jälkeen on myös esitelty kappaleessa käytetty kirjallisuus, jotta lukija löytää helposti alkuperäisen tekstin. Tämä lisää päihdekansion luotettavuutta ja auttaa lukijaa myös saamaan lisää tietoa eri päihteistä. Päihdekansiossa käytetty kirjallisuus on liitetty myös tämän raportin liitteeksi, jotta lukija voi nopeasti löytää päihteitä käsittelevää kirjallisuutta Oma arviointi Koko opinnäytetyöprosessi tuntuu nyt näin jälkikäteen miettiessäni suureksi opetukseksi itselleni. Jos nyt alkaisin tekemään opinnäytetyötäni uudelleen niin tekisin varmasti monet asiat toisin. Virheitä olen työn aikana tehnyt niin suunni-

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito 28.3.2011 Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sisältö nuoruusiän kehitysvaiheet ja -tehtävät mielenterveyshäiriöt

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland ZA5563 Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland EUROBAROMETER 2011 Youth attitudes on drugs D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY MERKITSE SOPIVIN] Mies... 1 Nainen... 2 D2. Minkä

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra Väkivallaton mielenterveystyö Väkivallaton mielenterveystyö Potilaiden turvallisuus Väkivallaton mielenterveystyö Hoidon pakkokeinot Henkilökunnan turvallisuus

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä,

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä

Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä Kirsimarja Raitasalo 9.5.2011 1 Sisältö Nuorten alkoholin käytön trendejä Sosioekonomiset erot juomisessa Polarisaatiohypoteesi Onko polarisaatiota tapahtunut?

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi: 1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen

Lisätiedot

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Kuopio Inkeri Parkkari Johtava asiantuntija, psykologi Uudenmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

ASKELMERKKI. suoritettu. - Koulunkäynnin intensiivinen tuki

ASKELMERKKI. suoritettu.  - Koulunkäynnin intensiivinen tuki ASKELMERKKI suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki www.askelmerkki.fi suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki Jokaisesta koulusta löytyy oppilaita, joilla on suuria vaikeuksia koulun läpäisemisessä.

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

SCID- haastatteluiden käyttöönotto

SCID- haastatteluiden käyttöönotto Liite 12 SCID- haastatteluiden käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatriassa Yhteenveto koulutukseen osallistuneille tehdystä kyselystä Vähäkainu Johanna & Minna Nevalainen [28.2.2014 päivitetty

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus Tietoa nuorille ja heidän perheilleen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2007 Publications of

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa

Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lasten, nuorten ja perheiden osasto, THL Miten lapset ja nuoret voivat Suurin osa nuorista

Lisätiedot

PEPE TOIMINTA PERHETORSTAI-ILLAT JA PERHEPERJANTAIT LASTENPSYKIATRIAN HOITO-OSASTOLLA

PEPE TOIMINTA PERHETORSTAI-ILLAT JA PERHEPERJANTAIT LASTENPSYKIATRIAN HOITO-OSASTOLLA PEPE TOIMINTA PERHETORSTAI-ILLAT JA PERHEPERJANTAIT LASTENPSYKIATRIAN HOITO-OSASTOLLA Perheterapeuttityöpari sairaanhoitaja Sinikka Mononen ja sairaanhoitaja Mikko Raudaskoski sairaanhoitaja Miia Pieviläinen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot