merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Nº2/ 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Nº2/ 2010"

Transkriptio

1 Nº2/ 2010 maaliskuu merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Jäänmurtajalakolta vältyttiin valtiovallan taattava riittävät resurssit talvimerenkulkuun! sivu 4 kohti jäämerta Jäänmurtoon pidemmät sopimukset! ARCTIA shipping oy LÖNETABELLER 1

2 SISÄLTÖ: 4 Jäänmurtajalakko onnistuttiin välttämään 7 Kohti Jäämerta! 8 M/t Uikku - Koillisväylän ensimmäisenä seilannut länsimaalaistankkeri 12 Itämeri on pelastettava! 14 Palkkataulukot Jäämeren liikenteeseen tarvitaan arktisia olosuhteita varten suunniteltuja aluksia ja jäänavigointiin koulutettua miehistöä.7 18 Vuokraa Unionin mökkejä kesäksi käyttöösi 20 Rikkikysymys esillä ministeritapaamisessa 23 IMO: Ei aseita laivoille 10 Itämeri pelastetaan nyt tai ei koskaan! Kannen kuva: Jukka Levänen ja Ahti Rantala jäänmurtaja Otsolla tänä talvena. Vaijerit on kiinnitetty ja veto voidaan aloittaa. Miehet poistuvat takatäkiltä ennen avustuksen aloittamista turvallisuussyistä.

3 Pääkirjoitus: Nº 2/2010 merimies sjömannen Suomen Merimies-Unioni SMU ry Finlands Sjöman-Union FSU rf PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA, TIEDOTTAJA REDAKTÖR, INFORMATÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu kannen kuva: Pentti Holappa TOIMITUS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki puh. (09) REDAKTION John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors tel. (09) PAINO Art Print Oy 2010 ISSN X ILMOITUKSET / ANNONSER puh. / tel. (09) Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. TILAUSHINNAT VUODELLE /1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: > viestintä > merimies > mediakortti > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2010 no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges POSTI- JA KÄYNTIOSOITE John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) TELEFAX +358 (0) KOTISIVUT / HEMSIDOR SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS Jäätalvi pahimmillaan, valtio nostaa itseään niskasta Valtion yksityistämisvimma on ääretön. Kun Varustamoliikelaitosta muodostettiin puoli vuosikymmentä sitten, Merimies- Unionin selkeä viesti päättäjille oli, että talvimerenkulun turvaamisesta ja jäänmurrosta ei saada liiketoimintaa tekemälläkään. Viestiä ei kuunneltu, päinvastoin, Merimies-Unionille hymyiltiin samalla kun kuulijoille vakuuteltiin, että tässä on nyt kyse jostain hienommasta eikä tähän pidä sekoittaa ammattiliiton näkemyksiä. Puhuttiin tilaaja-tuottaja -mallista, jossa valtiovalta hoitaa jäänmurtopalvelujen tilaamisen ja jossa kaupalliset sekä markkinaehtoiset toimijat kilpailevat keskenään jäänmurtopalvelujen tarjoamisesta. Toisin kuitenkin kävi: jäänmurtopalvelujen tarjoajaksi ei ilmoittautunut yllättäen kukaan muu kuin valtion oma Varustamoliikelaitos, tosin sekin valtiolta saamillaan jäänmurtajilla. Kun Varustamoliikelaitoksen toiminta päättyi EU-komission linjaukseen, jonka mukaan valtion takaaman liikelaitoksen mukana olo markkinoilla on kilpailua vääristävää, keksittiin perustaa uusi osakeyhtiö, Arctia Shipping, jolle valtio siirsi erillislailla jäänmurtajatoiminnan ja -kaluston. Yhtiön ja yksityistämisen tarkoituksena oli saattaa kilpailutilanne aidoksi. Tämä pitää sikäli paikkansa, että Arctia Shipping on nyt aidosti mahdollista ajaa konkurssiin, mikäli sen toiminta ei muodostu liiketaloudellisesti kannattavaksi. Mutta, kuinka ollakaan, vanhan tilaajatuottaja -mallin mukaisesti jäänmurtajapalvelujen tilaajana on edelleen valtio ja niiden tuottajana, tosin kilpailuttamisen jälkeen, valtion 100 prosenttisesti omistama osakeyhtiö. Kaiken tämän yksityistämisvimman takana on poliitikkojen lapsenomainen usko siihen, että kilpailuttamisella ja ulkoistamisella, eli heidän kielellään markkinaehtoisuudella, saadaan aikaan veronmaksajien kannalta tehokkaampaa ja vähemmän kustannuksia nielevää jäänmurtopalvelua. Tätä samaa virttä on veisannut suorastaan typerryksiin asti myös valtionhallinnon ylin virkamiesjohto. Aidon markkinataloushumun mukaisesti Arctia Shipping ilmoittikin ensi töikseen, kesken pahimman jäätalven miesmuistiin, että se joutuu harkitsemaan työvoimansa supistamista henkilötyövuoden suuruisella panoksella. Käytännössä säästöt kohdistuisivat toteutuessaan pääosin murtajilla työskentelevään Merimies-Unionin jäsenistöön. Syyksi Arctia Shipping on ilmoittanut sen, että se on joutunut kantamaan Varustamoliikelaitoksen ajalta melkein 10 miljoonan suuruiset tappiot sekä sen, että ilman säästöjä yhtiö ei tule pärjäämään olemassa olevassa kilpailutilanteessa. Kysyä sopii: missä kilpailussa? Siinäkö, jossa yhtiön ainoa omistaja, eli valtio pyytää yhtiöltä tarjousta jäänmurtopalvelujen tuottamisesta? Kyse lienee varmaan vanhasta paroni von Münchhausenin tempusta, jossa itseään niskasta nostamalla voi uskotella lentävänsä! Valtiovallan toiminta jäänmurtopalvelujen ja talvimerenkulun turvaamisen osalta on ollut lapsellista, edesvastuutonta ja lyhytnäköistä. Tilannetta voi kuvata vertaamalla valtiota autoilijaan, joka kevätauringon sulattamilla ajokeleillä uhoaa, että talvea ja talvikelejä ei tule enää koskaan ja että talvirenkaat voi jo huoletta heittää juhannuskokkoon! Surkeinta kuitenkin on se, että maamme poliittinen sekä virkamieskärki näyttää ihan oikeasti uskovan tähän. Suomi on riippuvainen merenkulustaan, joka tulee jatkossakin törmäämään samanlaisiin normaaleihin talvi- ja jääolosuhteisiin kuin nyt. Mikäli valtio ei kanna jatkossa vastuutaan talvimerenkulusta ja jäänmurtopalvelujen pitkäjänteisestä turvaamisesta, se saa syyttää vain itseään ja omaa ahneuttaan, jos jonain päivänä joudumme toteamaan, että talvimerenkulkuun liittyvä tieto-taito sekä kalusto ovat kadonneet. Simo Zitting puheenjohtaja 3

4 Jäänmurtajalakolta vältyttiin Valtiovallan taattava nyt riittävät resurssit! Arctia Shipping -konsernin aluksille työehtosopimus ja työrauha Teksti: Saana Lamminsivu kuvat: Pentti Holappa Talvimerenkulun hoidosta vastaava Arctia Shipping Oy antoi helmikuussa hengen vähentämistä koskevan yt-neuvotteluilmoituksen kesken varustamon ja Merimies-Unionin välisten työehtosopimusneuvotteluiden. Suora painostustoimenpide työntekijöitä kohtaan johti jäänmurtajia, monitoimimurtajia ja yhteysaluksia koskevaan lakkovaroitukseen. Vaikeaan neuvottelutilanteeseen saatiin lopulta työehtosopimusratkaisu aikaan valtakunnansovittelijan toimistossa hieman ennen lakon alkamista. Jatkossakin vain yksi työehtosopimus Entisestä Varustamoliikelaitos Finstashipista muodostettiin tämän vuoden alusta Arctia Shipping Oy -niminen valtionyhtiö. Arctia Shipping -konserniin kuuluu kuusi eri tytäryhtiötä. Työehtosopimusneuvotte- luissa oli nähtävissä työnantajan puolelta yrityksiä, joissa yhtiötä koskeva yksi ainoa työehtosopimus olisi haluttu pilkkoa pienempiin, tytäryhtiökohtaisiin sopimuksiin. Merimies-Unioni sai kuitenkin estettyä työnantajan ehdotukset työehtosopimusneuvotteluiden aikana. Merimies-Unionin jäsenet kuuluvat nyt siis jatkossakin vain yhden työehtosopimuksen piiriin. Merimies-Unionin ja Arctia Shipping -konsernin väliset työehtosopimusneuvottelut käytiin vaikeuksista huolimatta hyvässä hengessä. Valtiovallan vähäinen resursointi talvimerenkulun hoitamiseen on suurin syy yhtiössä ilmenevien ongelmien taustalla. Vaikea jäätilanne ja alusten juuttuminen jäihin ovat tänä talvena hyvä todiste siitä, että talviliikenteen sujumisen kustannuksella ei voida leikkiä enää jatkossa. Kova pakkastalvi nosti esiin kotimaisen jäänmurtajakaluston merkityksen kotimaan tuonti- ja vientikuljetusten turvaamiseksi. 4

5 Jäänmurtajien miehistöt pitävät jäätiet konkreettisesti avoinna ilman heitä talvimerenkulkua kotimaahan on mahdotonta harjoittaa. Monitoimimurtajat on saatettava jatkossa kauppa-alusluettelolain mukaisen tuen piiriin. Varustamon tehostamistoimet johtivat lakkovaroitukseen Itämeren jääpeite on ollut tänä talvena laajempi kuin koskaan 2000-luvulla. Kauppaalukset ovat joutuneet odottamaan jäissä jopa tuntitolkulla jäänmurtaja-avun saapumista, koska kotimaassa ei ole riittävästi jäänmurtokalustoa tarjolla. Talvimerenkulun sujuvuus ja turvaaminen on aiheuttanut eri medioissa ja päättäjien kesken mielipiteenvaihtoa kuluvana vuonna. Ihmettelyä on herättänyt muun muassa jäänmurtoa koskeva näennäinen kilpailutusmenettely. Monissa kommenteissa on tuettu myös Merimies-Unionin näkemystä siitä, että valtion tulisi ottaa talvimerenkulun avustus, eli jäänmurto kokonaan hoitaakseen. Uhkat ja pelot talvimerenkulun toimivuudesta kotimaassa ovatkin todelliset, ellei talvimerenkulun nykyiseen kilpailuttamiskäytäntöön ja resursointiin tule valtiovallan taholta pikaista muutosta. Suomi on saari, jonka tuonti ja vienti ovat motissa talvisaikaan, jos jäänmurtoresurssimme halutaan ajaa tarkoituksella alas. Kaksivuotinen työehtosopimusratkaisu Merimies-Unionin ja Arctia Shipping -konsernin välisissä työehtosopimusneuvotteluissa saatiin aikaan neuvottelutulos myöhään lauantai-iltana Arctia Shipping -konsernin jäänmurtajien, monitoimimurtajien sekä saariston yhteysalusten kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskeva työehtosopimus on voimassa Aikaansaatu työehtosopimusneuvottelutulos noudattaa jo ulkomaanliikenteeseen aiemmin sovittua linjaa. Taulukkopalkkoja korotetaan 0,7 prosenttia Vuonna 2011 tehtävät korotukset toteutetaan ulkomaanliikenteen työehtosopimusaloilla sovittavilla määrillä. Työryhmä Työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin myös, että neuvotteluosapuolet asettavat myös työryhmiä, joissa selvitetään eri alusryhmiä koskevia erityiskysymyksiä. Työryhmien tavoitteena on saattaa työnsä päätökseen kesäkuun loppuun mennessä. 5

6 Matkustajalaivat jäissä jumissa monitoimimurtaja Botnica tarvittaisiin nyt jäänmurtoon Itämerelle Liikennevirasto toimii kotimaan jäänmurtopalveluiden tilaajana ja arvioi vuosittain talvimerenkulun kaluston tarpeen. Varsinaista jäänmurtoa varten rakennettuja aluksia löytyy ainoastaan valtionyhtiö Arctia Shipping Oy:lta, joka omistaa viisi perinteistä murtajaa ja kolme monitoimimurtajaa. Tänä talvena liikennevirasto tilasi käyttöönsä perinteiset murtajat ja kaksi monitoimimurtajaa. Sen sijaan monitoimimurtaja Botnica vuokrattiin Adrianmerelle. Vaikea jäätilanne on jättänyt niin rahtikuin matkustajalaivoja runsain mitoin jäihin kiinni kuluvan talven aikana. Eräät haastavimmista hetkistä koettiin päivä maaliskuuta, kun monta suurta Tukholmaan matkalla ollutta matkustaja-alusta juuttui samaan aikaan jäihin kiinni Kapellskärin tienoolla. Kyseisinä päivinä koettiin myös vaaratilanne, kun rahtialus M/s Finnfellow ja Viking Linen M/s Amorella törmäsivät kapealla väylällä toisiinsa, mutta vahingoilta onneksi vältyttiin tällä kertaa. Vaikka Kapellskärissä oli niin suomalaisia kuin ruotsalaisia murtajia irrottamassa aluksia jäistä, jäänmurtokalustoa ei ollut riittävästi saatavilla ja matkustaja-alusten liikkeelle saanti ahtojäiden seasta vei aikaa. Jo alun perin pidettiin ihmeellisenä, että liikennevirasto vuokrasi Itämerelle vain seitsemän alusta talvimerenkulussa avustamaan, vaikka tiedossa oli että talven mittaan tullaan tarvitsemaan melkoisella varmuudella koko käytettävissä olevan kaluston apua. Monitoimimurtaja Botnicasta olisi ollut Itämerellä varmasti suuri apu jäihin juuttuneiden alusten irrottamisessa, mutta tämän talvena tämä kallis kansallinen investointi seilasi Adrianmerellä muita tehtäviä hoitamassa. Jäänmurtoon pidemmät sopimukset Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että jäänmurtopalveluiden hankinnan kehittäminen ja tehostaminen edellyttää siirtymistä uudenlaiseen hankintamalliin ja pidempiaikaisiin sopimuksiin. Ministeriö linjasi, että Liikennevirasto ryhtyy toimiin jäänmurtopalveluiden pitkäaikaisten palvelusopimusten valmistelemiseksi. Tavoitteena on valmistelun eteneminen tulevan vuoden budjettivalmistelujen edellyttämässä aikataulussa. Jäänmurtopalveluiden tehostaminen on ollut pitkään pyrkimyksenä. Tämä oli taustalla myös vuonna 2004 toteutetussa organisaatiouudistuksessa, jossa perustettiin Varustamoliikelaitos Finstaship vastaamaan jäänmurtajien operoinnista ja Merenkulkulaitokselle annettiin tehtävä toimia palveluiden tilaajaviranomaisena. Hankintamenettelyjen kehittämisessä ei kuitenkaan ole onnistuttu toivotulla tavalla. Keskeisenä syynä tähän voidaan pitää sopimusten lyhytkestoisuutta. Lisäksi ongelmana on ollut investointikustannusten huomioiminen sopimuksissa tilanteessa, jossa olemassa oleva murtajakalusto on hankittu budjettivaroin. Merenkulkulaitoksen tilaajatehtävät ovat siirtyneet vuoden 2010 alusta toimintansa aloittaneelle Liikennevirastolle. Liikenneviraston tehtävänä on huolehtia jäänmurtajaavustuksen saatavuudesta ja tilata tarvittavat jäänmurtopalvelut. Vuoden 2010 alusta Varustamoliikelaitos Finstaship yhtiöitettiin Arctia Shipping Oy:ksi. Valtiovallalta odotetaan nyt nopeasti riittäviä resursseja talvimerenkulun turvaamiseksi. Jäänmurron näennäiskilpailuttamisesta on luovuttava ja talvimerenkulun hoitoon on luotava pitkäjänteinen pohja. 6

7 Jäämeren liikenteeseen tarvitaan arktisia olosuhteita varten suunniteltuja aluksia ja jäänavigointiin koulutettua miehistöä. Sulavan arktiksen avainkysymykset luonnonvarat ja hallinnointi -selvitys jäänmurto lakkouhka Kohti Jäämerta! Valtioneuvosto valmistelee arktista selvitystä Ulkopoliittinen instituutti julkaisi helmikuussa raportin Jäämeren merialueen luonnonvaroista ja tulevaisuudesta. Raportin mukaan pohjoisnavan jääpeitteen nopea sulaminen tietää myös Suomelle hyviä taloudellisia mahdollisuuksia. Valtioneuvostossa laaditaankin parhaillaan arktista selvitystä, jossa linjataan politiikkaamme pohjoisessa. Teksti: Saana Lamminsivu Jäämeren alue lämpenee ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vähintään kaksi kertaa maapallon muita alueita nopeammin. Jäämeren jääpeitteen alta vapautuvilta alueilta voidaan löytää jopa 30 prosenttia maailman vielä löytämättömistä kaasuvaroista ja 13 prosenttia öljyvaroista, ulkopoliittisen instituutin raportti Sulavan arktiksen avainkysymykset luonnonvarat ja hallinnointi paljastaa. Raportin mukaan Suomi voi hyötyä Jäämeren kehityksestä panostamalla alueelle soveltuvaan arktiseen teknologiaan ja ympäristöteknologiaan. Suunnannäyttäjäksi EU:ssa Ulkopoliittisen instituutin raportti linjaa, että Suomen tavoitteista Jäämeren ja muilla pohjoisilla alueilla tulee tehdä poliittinen päätös. Valtioneuvostossa työnsä on aloittanut juuri virkamiestyöryhmä, jonka tehtävä on laatia Suomen arktista politiikkaa koskeva selvitys kesäkuuhun mennessä. Selvityksen laatimiseen suhtaudutaan valtioneuvostossa vakavuudella, kyseessä on tärkeä asia, jota koskeva esivalmistelu on aloitettu jo pari vuotta sitten, vahvistaa ulkoasiainsihteeri Kim Kuivalainen ulkoasiainministeriön alueellisen yhteistyön yksiköstä. Virkamiesten laatiman selvityksen ohella työnsä käynnistää laaja-alainen arktinen neuvottelukunta. Se kuulee muun muassa asiantuntijoita ja eri sidosryhmien edustajia sekä pohtii Suomen mahdollisuuksia pohjoisilla leveysasteilla pidemmällä aikatähtäimellä. Kuivalaisen mukaan Suomella on jo tällä hetkellä hyvät edellytykset olla EU:ssa kovan luokan arktinen erikoisosaaja ja tavoitteena on toimia tulevaisuudessakin suunnannäyttäjänä EU:n arktisissa asioissa. Suomi on arktisen neuvoston jäsen Arktisen selvityksen lähestymistapa tulee olemaan kokonaisvaltainen, jossa tarkastel- laan Suomen kantilta keskeisiä pohjoisiin alueisiin liittyviä kysymyksiä. Esille nousevia teemoja ovat muun muassa ilmastonmuutos ja arktisten alueiden hyödyntäminen, ympäristönsuojelu, arktisten alueiden institutionaaliset kysymykset, EU:n oma arktinen politiikka ja Suomen omat kansalliset näkökulmat (mm. Pohjois-Suomi). Vaikka Suomi ei omista Jäämereltä itse omia alueita, se vaikuttaa arktisia alueita koskevaan päätöksentekoon muun muassa arktisessa neuvostossa, joka on Pohjoismaiden, Kanadan, Yhdysvaltojen ja Venäjän hallitusten välinen yhteistyöelin. Vuonna 1996 perustetun neuvoston päätehtävä on edistää kestävää kehitystä arktisella alueella ympäristö-, sosiaali- ja taloussektoreilla. Jäämeren jääpeitteen sulamisen myötä yhä useampi valtio on osoittanut kiinnostustaan pohjoisia alueita ja niiden luonnonvaroja kohtaan. Tämän vuoksi arktisen neuvoston tarkkailijajäseniksi ovat pyrkineet myös muun muassa EU ja Kiina. 7

8 M/t Uikku oli ensimmäinen Koillisväylän läpi ajanut länsimaalainen öljytankkeri Maailmanennätyksiä myös Nordenskiöldin jälkeen, mutta kuinka kauan? Teksti: Saana Lamminsivu Kuvat: Juha Säävälä Koillisväylän aukeaminen läpivuotiselle liikenteelle on herättänyt useissa maissa kiinnostusta ja kilpailua reittiä kohtaan. Venäläinen varustamo levitti alkuvuodesta uutista, että sen omistama alus tulee ajamaan Koillisväylän läpi vielä tämän vuoden aikana ja olevan historian ensimmäinen väylän kulkenut öljytankkeri. Myös kahden saksalaisen kauppa-aluksen viimekesäisestä matkasta merireittiä pitkin on tehty suuri sensaatio mediassa. Totuus kuitenkin on, että Koillisväylän läpi on ajettu öljytankkerilla jo yli aikoja sitten. Historiallisen reissun teki Suomen lipun alla seilannut öljytankkeri Uikku vuonna Arktista dieselöljyä Venäjän jokisuille Venäjä avasi Koillisväylän kansainväliselle merenkululle 1990-luvun alkupuolella, joten Nesteen jäiset perinteet velvoittivat, ja haastoivat, yhtiön siirtymään Pohjoiselle jäämerelle Koillisväylän tarvitsemiin kuljetuspalveluihin. Yhteistyö Murmanskin merivarustamon kanssa jatkaa Nesteen jäistä perinnettä, joka alkoi jo 1970-luvun alkupuolella. Silloin yhtiö vei Kanadan arktisten alueiden tutkimusasemille muun muassa lentopetrolia. Nykyinen Neste Oil Shipping, eli entinen Fortum Oyj omisti vielä 2000-luvun alkupuolella vahvoja jääluokkaan 1A Super kuuluvia aluksia, jotka oli suunniteltu liikennöimään äärimmäisen vaikeissa jääolosuhteissa. Öljytankkerit Lunni ja samankokoinen dwt:n Uikku olivat Arctic Shipping Servicen käytössä. Tämän yhteisyrityksen pääosakkaana oli murmanskilainen varustamo ja Suomesta Neste Oy:n ohella Kvaerner Masa-Yards, kapteeni Juha Säävälä muistelee. Nesteen tankkereilla kuljetettiin arktista dieseliä ja lentopetroolia Venäjän jokisuille. Maan olematon satamainfrastruktuuri ja matalat rannat pakottivat suuret alukset jäämään monesti kauemmas merelle redille. Lastin purku saattoi viedä useita päiviä ja yhden kerran siihen kului jopa kolme viikkoa. Lastia purettiin maihin jopa useiden kilometrin pituisilla letkuilla tai sitten kuormaa ajettiin pienempiin laivoihin, jotka kuljettivat sitä jokia pitkin pidemmälle sisämaahan, Säävälä kuvailee työtä. Kahdeksan aikavyöhykkeen ylitys Vuonna 1997 Säävälä toimi kapteenina Uikku-tankkerilla. Eräällä kertaa tiedossa oli pidempi ajo: tarkoitus oli matkata koko Koillisväylän läpi. Aluksen miehistöllä oli pitkä yhteinen työkokemus ja hyvä yhteishenki. Siitä johtuen tulevaan matkaan suhtauduttiin iloisella odotuksella, mutta ei paniikilla. Mukaan matkaan oli muistettava varata vain lähinnä riittävästi provianttia ja polttoainetta, sillä reitin varrella ei ollut tuohon aikaan kuin ainoastaan Pevekin satama, Säävälä kuvailee matkan alkuvalmisteluita. 8

9 Suomen arktista osaamista ei saa kadottaa Tänä vuonna eläkkeelle jäävä Säävälä on surullinen Suomen nykyisestä arktisen osaamisen tulevaisuudesta. Pohjoisia vesiä ikänsä kolunnut kippari näkee arktisilla vesillä paljon mahdollisuuksia, joissa voisimme olla tulevaisuudessa mukana. Kuljetukset tulevat keskittymään kohti pohjoista. Suomalainen arktinen merenkulkutaito, niin miehistöjen osaamisen kuin laivanrakennusperinteen osalta, on maailman huippuluokkaa eikä sitä saa kadottaa. Säävälä lähettääkin valtiovallalle eläkkeellelähtöterveisinään pidemmän tähtäimen katseita kohti tulevaisuutta ja muistuttaa, että pohjoisten vesien merenkulku olisi varmasti yksi Suomen vahvoista kilpailuvalteista tulevaisuudessa. Eläköityvä kippari haluaisi nähdä myös vielä päivän, että Nesteen tankkereita ajaisi jälleen säännöllisesti Jäämerellä ja muilla pohjoisilla vesialueilla. Koillisväylän läpi kuljettaessa ylitetään kahdeksan eri aikavyöhykettä. Aiemmista pitkistä reissuista oppineena kello päätettiin pitää koko ajan Moskovan ajassa, jotta työvuorolistoihin ei tulisi jatkuvasti muutoksia. Komentosillalla apuna olivat venäläiset jääluotsi ja radiosähköttäjä, jotka pitivät yhteyttä lastin vastaanottajiin telefaksin ja puhelinten avulla liikenteen valvontaan liittyvissä järjestelyissä. Matka sujui suuremmitta ongelmitta. Alus kuljetti arktista dieselöljyä Murmanskista Taimyrin niemimaan kautta Itä-Siperiassa sijaitsevaan Pevekin satamaan. Lastin purettuaan Uikku jatkoi matkaansa itään ja kulki Beringinsalmen läpi maanantaina aamuyöllä Matkaa Koillisväylän päästä päähän kertyi 3454 merimailia, ja aikaa tarvittiin kaksi viikkoa, Säävälä muistaa historiallisen hetken tunnelmat. Arktisten vesien seiluri Arktiset vedet ovat olleet aina kapteeni Juha Säävälän mieleen. Vuonna -68 merille lähtenyt ja vuonna -79 kippariksi valmistunut pitkän linjan seiluri on pysynyt aina päiväntasajaan tällä puolen ja pitänyt pohjoisia vesiä haasteellisimpina seilata. Arktiset, luotaamattomat väylät vaativat hyvää harkintaa ja päätöksentekotaitoa komentosillalla, Säävälä kuvailee työn tarjoamaa pientä jännitysmomenttia. Vaikka väylät ovat nykyisin paremmin kartoitetut kuin aikoinaan, merillä ollaan aina merillä ja säiden armolla, mikä tekee työstä kokeneen kapteenin mukaan mielenkiintoista. Riippuu paljon tuulen suunnasta, onko esimerkiksi Koillisväylällä jäitä vai ei. Se voi olla joko täysin jäätön tai tuulen puhaltaessa pohjoisesta kokonaan ummessa. Jääolosuhteiltaan helpoin aika purjehdukselle on elokuun ja lokakuun välinen aika. Jää savuttaa maksimaalisen paksuutensa 1,1 2,4 metriä toukokuun toisella puoliskolla. Vuoden kylmintä aikaa on joulukuusta maaliskuuhun. Jäät eivät koskaan kokonaan lähde arktikasta. Normaalina kesänä ne kuitenkin rikkoontuvat ja haurastuvat, kun Pohjois-Siperian suuret joet purkavat Jäämeren matalille rannikkoalueille laajat lämpimän veden massat. Koillisväylän varrella ja muilla arktisilla vesillä yksivuotista jäätä voi esiintyä aina 2,5 metrin paksuudelta, mutta monivuotisen napajään paksuus saattaa olla jopa 4 6 metriä! Ohuempaa jäätä murretaan muun muassa ydinjäänmurtajilla, mutta kuusimetrinen jää säilyy halkaisematta kyllä koneella kuin koneella. Katso lisää kuvia Uikku-tankkerin matkasta Koillisväylällä: > Nettijutut > Öljytankkeri Uikku Koillisväylällä 9

10 Merenkulkulaitos Varustamoliikelaitos Finstaship Arctia Shipping Oy yhtiömuodosta toiseen vuosikymmenen aikana Entisen Varustamoliikelaitos Finstashipin toiminta päättyi vuoden 2010 vaihteessa ja tilalle syntyi Arctia Shipping Oy. Talvimerenkulun tuotantotoiminnassa on koettu kolme organisaatiomuutosta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Harvaa yhtä myllerryksestä toiseen elänyttä yhtiötä kuin talvimerenkulun tuottaminen Suomessa tuskin onkaan tähän mennessä toistaiseksi nähty! TEKSTI: Saana Lamminsivu Kuva: Pentti Holappa Jäänmurtaja Otso avustamassa laivaa jäistä alkutalvesta

11 Varustamoliikelaitos Finstaship eriytetään merenkulkulaitoksesta Edellinen organisaatiomuutos jäänmurtopalveluiden tuottamisessa koettiin vuonna 2004, kun talvimerenkulun palvelut eriytettiin merenkulkulaitoksesta omaksi erilliseksi laitoksekseen, eli Varustamoliikelaitos Finstashipiksi. (Merenkulkulaitoksesta eriytettiin samaan aikaan myös luotsaus omaksi Luotsausliikelaitos Finnpilotiksi.) EU puuttuu peliin Finstaship-kokoonpanolla töitä ehdittiin tehdä vajaat kuusi vuotta, kunnes peliin puuttui Euroopan unioni, joka ilmoitti kyseenalaistavansa suomalaisen valtion liikelaitosmallin soveltuvuuden EU:n yhteismarkkinoille. (Liikelaitos ei voinut joutua konkurssiin.) Niinpä talvimerenkulun tuotantotoimintoja alettiin jälleen uudelleen järjestellä vuoden 2009 aikana. Vauhtia rattaisiin laittoi myös vuoden 2010 alussa aloittavan uuden viraston, Liikenneviraston synty, jonka myötä talvimerenkulu tilaajaja tuottajatoiminnot tahdottiin eriyttää entistä selkeämmin toisistaan. Arctia Shipping Oy Vuoden vaihteessa 2010 toimintansa aloitti Arctia Shipping Oy, joka on entisen Varustamoliikelaitos Finstashipin toiminnoista perustettu yhtiö. Arctia Shipping Oy on kokonaan valtion omistama yhtiö ja sen toimialana on jäänmurtopalvelujen, monitoimialusten erikoispalvelujen ja yhteysalusliikennepalvelujen tuottaminen sekä muu vesiliikennettä palveleva toiminta Suomessa ja ulkomailla, yhtiön kotisivuilla todetaan. Arctia Shipping Oy Arctia Icebreaking Oy Arctia Offshore Oy Arctia Services Oy Arctia Shipping Oy Jäänmurtaja Voima Oy saaristovarustamo Arctia Shipping Oy toimii konsernin emoyhtiönä. Arctia Shipping -konsernin muut yhtiöt ovat: >> Arctia Icebreaking Oy jäänmurtopalvelut, perinteiset murtajat >> Jäänmurtaja Voima Oy edellisen tytäryhtiö >> Arctia Offshore Oy monitoimimurtajat >> Arctia Services Oy muu toiminta >> Arctia Shipping Oy saaristovarustamo Jokaiseen organisaatiouudistukseen sopeutuminen on vienyt miehistöltä oman aikansa. Kun uusien järjestelmien toimet on sitten omaksuttu, tiedossa on ollut jälleen uusia muutoksia. Yhteysalus- ja lauttaliikenne säilyvät Arctia Shipping Oy:ssa Saariston yhteysalusliikenteen kohtalo (Varustamoliikelaitos Finstashipin toiminto) oli vielä loppuvuodesta 2009 avoinna. Liikenne- ja viestintäministeriö laati selvityksen, jossa kartoitettiin saaristovarustamon eri kehittämisvaihtoehtoja. Tammikuussa 2010 saatiin tietää, että ministeriö ei ryhdy selvityksen perusteella Saaristovarustamoa koskeviin uudelleenjärjestelyihin. Näin ollen Saaristovarustamon liiketoiminnot, yhteysalus- ja lauttaliikenne, säilyvät Arctia Shipping -konsernissa. 11

12 Kööpenhaminaa parempi Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Itämeri-huippukokous ampui arvovaltaisen lähtöpamauksen maailman saastuneimman meren pelastamiseksi Finlandia-talossa helmikuussa pidettyä Itämeri-huippukokousta voi verrata arvovaltaasteikolla samassa paikassa 35 vuotta sitten järjestettyyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssiin (Ety). Nyt pidetyssä Itämeri-huippukokouksessa käytiin läpi käytännön toimia, joilla maailman saastuneinta merta aiotaan ryhtyä pelastamaan. Itämeren ympärysmaissa asuu noin 85 miljoonaa ihmistä, joten ei ole ihme että äitimeremme kuolinhuokaukset herättävät valtionpäämiehissä huolta. Helsingissä järjestettyyn huippukokoukseen saapui valtionjohtoa kahdeksasta eri rantavaltiosta kertomaan omien maidensa toimista hapettoman ja kohta kalattoman murtovesialtaan elvyttämiseksi. Itämeri on paitsi elämän tae myös suurten toiveiden tynnyri, jonka ehtyminen tietäisi sen rantavaltioille monimuotoisia ongelmia. Ainutlaatuinen prosessi myös maailmanluokan mittakaavassa Itämeri-huippukokouksessa on kyse maailmanluokan mittakaavassakin ainutlaatuisesta prosessista, jonka päämääränä on yhdistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden voimavarat Itämeren pelastamiseksi. Itämeri-huippukokous oli lähtölaukaus Baltic Sea Action Groupin (BSAG) työn seuraavalle askeleelle, joka jatkuu seuraavaksi jo annettujen sitoumusten noudattamisen valvontana. Yllätys olikin, että sitoumuksia Itämeren tilan kohentamiseksi saapui noin 150, eli kolmannes enemmän kuin mitä oli alun perin odotettu. Kortensa kekoon ovat luvanneet kantaa ennen kaikkea yritykset, joille toimet Itämeren hyväksi antavat myös myönteisen julkikuvan. Vahvempia konkreettisia tekoja jäädäänkin odottamaan ennen kaikkea valtioilta, jotka ovat kirjanneet omat sitoumuksensa jo aiemmin Itämeren suojelusopimuksen (Baltic Sea Action Plan), jonka on laatinut Itämeren suojelukomissio (HELCOM). Presidentti Halonen henkilökohtaisella panoksellaan mukana Itämeren pelastamisessa Baltic Sea Action Group -idean isä on Kone Oyj:n ja Cargotecin omistajiin kuuluva Ilkka Herlin. Veneilyä aktiivisesti harrastava ja Itämerta ristiin rastiin jo 20 vuotta kulkenut Herlin kertoo seuranneensa huolestuneena Itämeren tilan heikkenemistä vuosi vuodelta. Niinpä hän päätti ryhtyä toimiin kotimeremme pelastamiseksi, josta BSAGprojekti sai aikanaan alkunsa. Hankkeessa alusta asti mukana on ollut myös Tasavallan presidentti Tarja Halonen, jolle Itämeri on aina ollut sydäntä lähellä. Talkoissa presidentti painotti olevansa mukana omalla henkilökohtaisella panoksellaan. Halonen uskoi BSAG-projektin tuottavan hyviä tuloksia eikä peitellyt tyytyväisyyttään Itämeri-huippukokouksen onnistumisesta sen päätöstilaisuudessa. En ole pettynyt. Kööpenhaminan jälkeen olin pettynyt, presidentti totesi. Työ Itämeren pelastamiseksi on vasta aluillaan. Entistä vahvempaa panostusta odotetaan myös muista rantavaltioista, Halonen kuitenkin muistutti. BSAG-hankkeessa erikoislaatuisena hän piti eri toimijoiden välistä yhteistyötä, josta voisi ottaa oppia myös muualla maailmassa. Vastaavaa projekti-ideaa voisi levittää maailmalle laajemminkin, hän ehdotti. Oman sitoumuksensa Itämeren tilan kohentamiseksi voi antaa kuka tahansa meistä osoitteessa: Itämeri-huippukokoukseen osallistuneet valtionpäämiehet Suomi presidentti Tarja Halonen pääministeri Matti Vanhanen Latvia presidentti Valdis Zatlers Liettua presidentti Dalia Grybauskaité Norja pääministeri Jens Stoltenberg Puola varapääministeri Waldemar Pawlak Ruotsi kuningas Kaarle XVI Kustaa Tanska pääministeri Lars Løkke Rasmussen Saksa maatalousministeri Ilse Aigner Valko-Venäjä luonnonvara- ja ympäristöasiain varaministeri Vitali Kulik Venäjä pääministeri Vladimir Putin Viro pääministeri Andrus Ansip Euroopan unioni (komissio) aluepoliittinen komissaari Johannes Hahn 12

13 Presidentti Tarja Halonen ja BSAGprojekti-idean isä Ilkka Herlin Itämerihuippukokouksen päätöstilaisuudessa

14 Palkkataulukot Matkustaja-alusten takuupalkat Palkkaryhmä ,50 Keittiö- ja kylmäkönapulainen Myymälä- ja varastoapulainen Nisse ja annostelija Talousapulainen ja siivooja Lastenhoitaja Tarjoilijaharj. ja baarioppilas Palkkaryhmä ,46 Tarjoilijat ja myyjät sekä kassat Hyttisiivoojat / -emännät Saunaemäntä ja ylisiivooja Konferenssisiht. ja ATK-harj. Palkkaryhmä ,33 Kokit ja kylmäköt Palkkaus- ja työehtoihin sisältyvät lisät ja korvaukset Matkustaja-alukset Ylityökorvaus Varallaolokorvaus / tunti Varallaolokorvaus / vuorokausi 3,69 (kun työntekijä on velvollinen kantamaan hakulaitetta tai teknistä apuvälinettä) Lastinkäsittelykorvaus / tunti Tarjoilukorvaus Palvelurajan vähimmäismäärä 1) 1/100 takuupalkasta 1/260 takuupalkasta 1/164 takuupalkasta 0,50 / henkilö / päivä 196,60 / kuukausi Palkkaryhmä ,96 Myymälän- ja muonavarastonhoitaja Pääsiivoja/emäntä, sairaanhoitaja Ohjelmaemäntä / -isäntä Vastaava tarjoilija Viinikassa, croupier, muusikko Purserinapulainen / ATK-hoitaja Luontoisetukorvaus - vuosiloman aikana 20,01 / päivä (- ravintokorvausosuus) 13,38 / päivä (- asuntokorvaus) 6,63 / päivä - työ- ja vapaajakson aikana 10,00 / päivä - sairauden aikana 20,01 / päivä (- kun työntekijää ei hoideta sairaalassa) Palkkaryhmä ,88 Hovi- ja baarimestari Cafeterianesimies Pääkokki ja pääkylmäkkö, varastonhoitaja Konferenssiemäntä / -isäntä Risteilyemäntä / -isäntä Korvaus työntekijälle, jolle ei ole varattu ravintoa ja/tai asuntoa aluksessa - ravintokorvaus - Suomessa 27,31 / päivä - ulkomailla 51,39 / päivä - asuntokorvaus laskun mukaan Palkkaryhmä ,83 Siivous- ja hotellipäällikkö Myymäläpäällikkö Ravintolapäällikkö ja purseri Keittiöpäällikkö Pääbaari- ja päähovimestari Palkkaryhmä ,77 Intendentti Likaisen työn korvaus Korvaus harjoittelijan ohjaamisesta Taksikulut Muusikon pukuraha 13,24 / kerta 3,69 / päivä 39,61 enintään 18,10 / kuukausi Kansi- ja koneosasto Puolimatruusi ja konevahtimies 1811,18 Matruusi ja moottorimies 1 886,87 Järjestysmies 1 954,14 Korjausmies ja pursimies 2 006,28 Sähkömies 2 112,24 1) 1/30 osa siitä / pv, mikäli työntekijä ei ole työsuhteessa koko kuukautta 14 14

15 Palkkataulukot Rahtialusten taulukkopalkat Palkat rahtialuksissa Kansi- ja konemiehistö YT-lisällä Pursimies, korjausmies, sorvari 1 624, ,10 Pumppumies, kirvesmies, donkeymies, koneenhoitaja 1 597, ,50 Matruusi, moottori-/konemies lämmittäjä, rasvaaja 1 536, ,35 Puolimatruusi/konevahtimies 1) 1 469, ,34 Puolimatruusi/konevahtimies 1 443, ,04 Palkkaus- ja työehtoihin sisältyvät lisät ja korvaukset Rahtialukset Ylityökorvaus - arkipäivänä 1/102 kk-palkasta / ylityötunti - pyhäpäivänä 1/63 kk-palkasta / ylityötunti Vastikekorvaus - työsuhteen aikana 1/164 kk-palkasta / vastiketunti Valtamerilisä - talousosaton esimies 61,35 / kk - matruusi tai sitä korkeammassa palkkaluokassa oleva 43,67 / kk - muut 30,24 / kk Trimmari 1 439,30 Kokkistuertin pätevyyslisä 56,43 / kk Peruspalkkaa korottava Laivapoika, oppilas 1 417,43 Pukuraha 18,10 / kk Stuertti Sähkömies YT-lisällä aluksen generaattoriteho alle , , , , , ,46 yli , ,60 1) Puolimatruusi/konevahtimies, jolla on matruusin/konemiehen pätevyys Varallaolokorvaus kansi- ja konemiesten valmiuskorvaus - arkipäivinä 1/320 kk-palkasta / tunti - pyhäpäivinä 1/160 kk-palkasta / tunti Lastinkäsittelykorvaus Likaisen työn korvaus 1/164 kk-palkasta / tunti 13,24 / kerta Taloushenkilökunta Talousosaston esimies Kokkistuertti 1) Kokki Korvaus harjoittelijan ohjaamisesta 3,69 / vrk DWT/IHV alle , , , , , , , , , , , , , , ,49 yli , , ,07 II Kokki 1 494,97 II Kokki 2) 1 506,74 Talousapulainen x) 1 494,97 1) Huom! Kohta ) Palkka maksetaan ainoastaan yli 6000 dwt-tonnin aluksissa, jotka säännöllisesti kuljettavat matkustajia ja joissa on tilaa vähintään 6 matkustajalle. x) Talousapulainen on velvollinen osallistumaan keittiötyöhön. Tarjoilukorvaus Tilapäiset matkustajat - perusmaksu 1,84 / matkustaja - lisäkorvaus 0,62 / matkustaja / päivä Tilapäiset ruokavieraat 0,48 / henkilö / päivä Yötyökorvaus 6,40 / vahtivuoro rahtialuksen vuorotyöntekijälle Korvaus työntekijälle, ellei työntekijälle ole varattu ravintoa ja/tai asuntoa aluksessa - ravintokorvaus - Suomessa 27,31 / päivä - ulkomailla 51,39 / päivä - asuntokorvaus laskun mukaan Luontoisetukorvaus - vuosiloman aikana 20,01 / päivä (- ravintokorvausosuus) 13,38 / päivä (- asuntokorvaus) 6,63 / päivä - vastikeaikana 20,01 / päivä - sairauden aikana 20,01 / päivä (- kun työntekijää ei hoideta sairaalassa) Rahtialuksessa konehuoneen ollessa miehittämätön, vuorotyöntekijälle maksetaan yötyökorvaus Taksikulut Matkakorvaus Lomamatkat 39,61 / henkilö / matka (esim. korkeintaan) 39,61 / matka (enintään) 15

16 Palkkataulukot Pientonniston palkat ja palkanlisät Takuupalkka 1:1 Euromääräiset lisät Pursimies YT 1 920,27 Kokkistuertin tarjoilukorvaus 2,74 / matkustaja Matruusi YT 1 826,42 Tilapäiset ruokavieraat 0,52 / vieras Vahtimies 1 705,16 Korvaus harjoittelijan ohjaamisesta 3,69 / päivä Kokkistuertti 1 921,95 Vuokra-autokulut (enintään) 39,61 / kerta Takuupalkka 2:1 Vuorottelussa 2:1 maksettava takuupalkka saadaan kertomalla taulukon Takuupalkka 1:1 vastaava takuupalkka luvulla 1,23. Luontoisetukorvaus vuosiloman aikana 20,01 / päivä Ylityökorvaus -arkiylityö -pyhäylityö 1/106 takuupalkasta ilman ikälisiä 1/67 takuupalkasta ilman ikälisiä Laatuaikaa perheen kanssa Perhelomat ry ja SMU järjestävät ohjattuja lomia RAY:n tuella Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Lomatuet myönnetään terveydellisin ja taloudellisin perustein. Loman hintaan sisältyy täysihoito, lomaohjelma sekä majoitus. Plussaa elämään Työttömille ja heidän perheenjäsenilleen Aika: Hinta: 62,50 euroa Hakuaika päättyy Vekaraviikko Unionin jäsenille ja heidän perheilleen Aika: Hinta: 110 euroa / aik. ja alle 16-vuotiaat ilmaiseksi Hakuaika päättyy Uudistu SAL:n kuntoremontissa Kuntoutuskeskus Apila, Kangasala Teemana työhyvinvointi , täysihoito oma osuus hinnasta 109 euroa (kokonaishinta 459 euroa) Hakuaika päättyy HAKUKAAVAKE: Tulosta Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestön kotisivuilta tai Tilaa Suomen Merimies Unionista Arja Merikallio p. (09) Lisätietoja ja hakemuslomakkeita: Arja Merikallio p. (09) tai Unionin kotisivuilta löydät lisää lomia sekä lomakuvauksia: >jäsenyys > jäsenedut > lomat Lomahakemusten palautusosoite: Arja Merikallio Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta HELSINKI

17 Kesäkauden 2010 viikkoja ( ) haetaan kirjallisesti huhtikuun loppuun mennessä. Vastaukset toimitetaan vuokraajille toukokuun puolessa välissä. Vaihtopäivä mökillä on keskiviikkoisin klo Vuokrahinta on 250,-/ vko. Hakemuksissa huomioidaan ensisijaisesti uudet vuokraajat. Lounais-Suomen osaston (006) Narvijärven Meripesä-mökin kesäajan vuokraus on pian ajankohtainen! Täytä viereinen hakukaavake tai lähetä sähköinen hakemus netin kautta osoitteesta: >ammattiosastot > Lounais-Suomen ammattiosasto (006). Osaston sivuilla myös kuvia mökistä! Lisätietoja ja kaavakkeita saa myös Turun toimistolta: Maariankatu 6 b, TURKU, puh (02) (arkisin klo 9 15) Muuna aikana kuin kesäkautena vuokraus tapahtuu entiseen tapaan, eli vuokrata voi kuluvaa ja seuraavaa kuukautta! Narvijärven Meripesä Mökki sijaitsee Rauman Lapissa, n. 100 km Turusta. 92 neliön hirsimökissä on 3 makuuhuonetta, 8 makuutilaa + lastenhuoneessa kerrossänky ja pinnasänky, olohuone ja keittiö ruokailutiloineen. Sauna takkatuvalla 38 neliötä, jossa on kaksi makuupaikkaa ja keittiö. MÖKKIVARUSTELUUN kuuluu mm: tv, video, puhelin, jääkaappi, pakastin, mikrouuni ja astianpesukone. Käyttöastiat ja pesuaineet ovat mökissä valmiina. Tarvitset vain omat liinavaatteet, henkilökohtaiset peseytymisvälineet ja wc-paperia. Kaasugrilli, tiili- ja pallogrilli myös käytössä (hiilet hankittava itse). Hiekkalaatikko ja keinut, veneily- ja heittokalastusmahdollisuus, lapsiturvallinen ranta. Hakemus kesäkaudelle 2010 Vaihtoehto 1: keskiviikko pvä.../kk... keskiviikko päivä.../kk... Vaihtoehto 2: keskiviikko pvä.../kk... keskiviikko päivä.../kk... Nimi:... Katuosoite:... Postiosoite:... Puh.:... Työpaikka:... Oletko aikaisemmin ollut Meripesä-mökillä kesäaikana? Laita raksi ruutuun: En Kyllä, milloin? VUOKRAHINNAT: 250 viikko, 110 viikonloppu ja 35 vuorokausi... Allekirjoitus LISÄTIETOJA: Turun toimistolta, puh. (02) ja nettisivulta > ammattiosastot > Lounais-Suomen ammattiosasto (006), jossa myös kuvia mökistä ja pihapiiristä. Huom! - Tällä kaavakkeella haetaan vain kesäajaksi kesä-, heinä- ja elokuu, viikot ( ) - Vain huhtikuun viimeiseen päivään mennessä palautetut hakemukset huomioidaan. - Vastaukset toimitetaan hakijoille mennessä. Hakemusten palautusosoite: SMU Lounais-Suomen osasto Maariankatu 6 b TURKU 17

18 KESÄ lähestyy Nyt on aika tehdä Unionin mökkien kesävaraukset! KERIMÄEN MÖKIT MERILUOTO VELSKOLA Sijaitsevat lähellä Savonlinnaa, Suurijärven rannalla. - Iso mökki: pinta-ala 120 m 2, 3 makuuhuonetta, 8 vuodepaikkaa. Tupa, keittiö, sauna, pesuhuone, kuisti. TV, radio, jääkaappi, mikro, sähköhella, takka, vene. Piha on tasainen ja ranta loiva, hiekkapohjainen, lapsille sopiva. - Pikkumökki: pinta-ala n. 20 m 2, tuvassa levitettävä sänky kahdelle. Sauna, sähköhella, jääkaappi, mikro, TV ja radio, vene. Huom! Kantovesi kaivosta ja ulkovessa. Piha on tasainen ja ranta loiva, hiekkapohjainen. - Mökit 1,2 ja 3: pinta-ala n. 80 m 2, 6 vuodepaikkaa. Alakerrassa makuuhuone, tupakeittiö, sauna, pesuhuone (mökki 2:ssa erillinen sauna). Yläkerrassa on avoin parvitila, jossa 4 vuodepaikkaa. TV, radio, jääkaappi, mikro, takka, vene, grillikatos. Piha ja ranta: - mökki 1:n piha on kallioinen, ranta äkkijyrkkä, uimaan laiturilta. - mökki 2:n piha on tasainen, ranta hiekkapohjainen, loiva, lapsille sopiva, osittain kaislikkoinen. - mökki 3:n matalaan rantaan on tehty hiekkapohja suodatinkankaan päälle. Merimies-Unionilla on omia lomamökkejä kuudella paikkakunnalla ympäri Suomea. Kesäsesonkina varaukset tehdään viikkoperiaatteella kirjallisten hakemusten perusteella. Hakulomake vierei- sellä sivulla TAI TÄYTÄ HAKEMUS NETISSÄ. Viikot, joille hakemuksia on useita, arvotaan. Mökkejä vuokrataan vain Unionin jäsenille. 18 Sijaitsee 45 km Vaasasta, Raippaluodossa meren rannalla. Pinta-ala 114 m 2, 4 vuodepaikkaa, lisävuodemahdollisuus 8:lle. 2 makuuhuonetta, olohuone, keittiö. TV, video, DVD, jääkaappipakastin, mikro, sähköhella, takka. 2 venettä. Rantasauna, jossa keitto- ja yöpymismahdollisuus. Piha on osittain hiekkainen / nurmikkoinen, loivasti laskeva ja ranta on mutapohjainen, äkkisyvä, laiturilta uimaan. KUSTAVI Sijaitsee Turun saaristossa, Kustavin pohjoiskärjessä Kiparluodossa, meren rannalla. Parimökki (mökit 1,2), joissa kussakin n. 60 m 2, 4 vuodepaikkaa / 2 makuuhuonetta, olohuone (lisävuodemahdollisuus), keittiö. Yhteinen rantasauna, 2 venettä. TV, jääkaappi, sähköhella, mikro, astianpesukone, kahvinkeitin. Piha on kallioinen, loivasti viettävä ja ranta äkkijyrkkä, laiturilta uimaan. Mökki 2 on allergiamökki eikä sinne saa viedä lemmikkieläimiä. Sijaitsee Espoossa, Velskolan Pitkäjärven rannalla, n. 30 km Helsingin keskustasta. Maastossa jyrkkiä rinteitä, järven rantaan 40 m, ranta nopeasti syvenevä. Hirsitalo, jonka pinta-ala on n. 120 m 2. Iso tupa, avokeittiö, makuuhuone, sauna. Yöpymispaikat kuudelle: makuuhuoneessa kerrossänky, tuvan sohvasta vuoteet kolmelle ja saunan pukuhuoneessa yhdelle. Ei lemmikkieläimiä. Varustus: vene, takka, TV, astianpesukone, sähköhella, mikro, jääkaappi ja pieni pakastin. HONKALAHTI Sijaitsee lähellä Haminaa Pyötsaaressa meren rannalla. Pinta-ala n. 50 m m 2, 8 vuodepaikkaa. Alakerrassa makuuhuone ja lastenhuone, olohuone ja keittiö. Yläkerrassa 2 makuuhuonetta ja aula. TV, jääkaappi, mikro, sähköhella, leivänpaahdin, takka. 2 venettä, perämoottori. Lisäksi saunamökki, n. 15 m 2, jossa vuodepaikat 2:lle, takka, hella ja jääkaappi. Nurmikkoinen piha laskee loivasti, sorapohjainen ranta on loiva. Huom! Honkalahden mökki on myynnissä. Mikäli ostaja löytyy, saattaa lomaviikko peruuntua.

19 Nyt voit lähettää sähköisen hakemuslomakkeen kotisivuilta: > jäsenyys > jäsenedut > unionin mökit > SMU:n mökin vuokrahakemus [Kesä 2010] Vaihtopäivä maanantai, haettavat mökit: KUSTAVI: mökki 1 KERIMÄKI: mökit 1 2, pikku mökki, iso mökki PYHTÄÄ: Villa Varpunen MERILUOTO: (Vaasa) VELSKOLA: (Espoo) ei lemmikkieläimiä HONKALAHTI: (Hamina, Pyötsaari) Vuokra-aika on yksi viikko. HUOMIOIMME VAIN neljä VAIHTOEHTOA. VILLA VARPUNEN hirsimökki sijaitsee meren rannalla Siltakylässä Pyhtäällä, n. 125 km Helsingistä. Pinta-ala on 88 m 2, 8 vuodepaikkaa, alakerrassa kaksi makuuhuonetta, olohuone sekä takka. Keittiöstä löytyy jenkkijääkaappi sekä sähköhella. Yläkerrassa makuuhuone (parivuode) ja oleskelutila, jossa on sohva ja TV. Lisäksi on erillinen 25 m 2 saunamökki, jossa on vuodesohva, pöytä ja keittiö, sauna, suihku/wc. Piha on tasainen ja ranta sorainen. (Huom! rannasta saattaa löytyä rakennusmateriaalia ja nauloja). Lisäksi rannassa grilli/huvimaja sekä vene. Hinta kesäkaudella: viikot ( ) Kerimäen pikku mökki: 110 e /vko muut mökit: 280 e /vko 1. Vaihtoehto: mökin nimi: Ajanjakso / / Vaihtoehto: mökin nimi: Ajanjakso / / 2010 Vaihtopäivä keskiviikko, haettavat mökit KUSTAVI: mökki 2 (ei lemmikkieläimiä) KERIMÄKI: mökki nro 3 1. Vaihtoehto: mökin nimi: Ajanjakso / / Vaihtoehto: mökin nimi: Ajanjakso / / 2010 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Puhelin: Henkilötunnus: MÖKKIEN KUVAUKSET: Kaikki mökit ovat perustarvikkein varustettuja. Vuokraajan tulee viedä mukanaan lakanat, tyynyliinat ja pyyhkeet sekä muut henkilökohtaiset tarvikkeet. allekirjoitus Huom! Tällä kaavakkeella haetaan kesäajan (viikot 23 35, ) vuokrauksia. Vain huhtikuun viimeiseen päivään ( ) mennessä palautetut hakemukset huomioidaan. Vastaukset ja laskut toimitetaan hakijoille mennessä. Varauksen voit varmistaa maksamalla vuokran mennessä. LISÄTIETOJA: mökkivaraamo p. (09) hakemuksen postitusosoite: SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU ry Mökkivaraamo John Stenbergin ranta Helsinki 19

20 Rikkikysymys esillä ministeri Vehviläisen ja komissaari Kallasin tapaamisessa Liikenneministeri Anu Vehviläinen tapasi vastanimitetyn EU:n liikennekomissaari Siim Kallasin helmikuussa epävirallisen ministerikokouksen yhteydessä Espanjan La Coruñassa. Keskustelussa päärooliin nousi Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa hyväksytyt merenkulun polttoaineen rikkirajoitukset. Niiden mukaan erityisalueilla, kuten Itämerellä, polttoaineen rikkipitoisuus saisi vuonna 2015 olla vain 0,1 prosenttia. Vehviläinen toi esille huolensa vähärikkisen polttoaineen saatavuudesta ja kustannusrasituksesta elinkeinoelämälle. Komission vastavalmistunut selvitys jalostamokapasiteetista tukee Vehviläisen huolta vähärikkisen polttoaineen saatavuudesta. Vehviläinen esitti Kallasille, että EU:n tulisi ryhtyä toimiin IMO:n suuntaan lisäajan saamiseksi rajoitusten soveltamisessa. Tällainen mahdollisuus IMO:n määräyksissä on jo olemassa muiden kuin erityisalueiden kohdalla. Globaalisti rikkiraja olisi 0,5 prosenttia vuonna 2020, mutta sen soveltamista voidaan edelleen myöhentää, mikäli todetaan vähärikkisen polttoaineen saatavuusongelmia. Tämän pitäisi olla mahdollista myös erityisalueiden meriliikenteessä, kuten Itämerellä, totesi Vehviläinen. Ministeri Vehviläinen ja komissaari Kallas keskustelivat liikenteen roolista EU:n kasvuja työllisyysstrategiassa (ns. EU2020 -strategia). Tapaamisen yhteydessä keskusteltiin myös kuljettajien työaikadirektiivistä sekä älykkään liikenteen edistämisestä EU:ssa. Komissaari Kallas totesi, että ministeri Vehviläinen on ensimmäinen EU:n liikenneministeri, jonka kanssa hänellä oli kahdenkeskinen tapaaminen. Vehviläinen kutsui komissaari Kallasin vierailulle Suomeen vielä tämän kevään kuluessa. Huoli vähärikkisen polttoaineen saatavuudesta ja kustannusrasituksesta elinkeinoelämälle. Ulkomaan merikuljetukset vähenivät viidenneksen vuonna 2009 Ulkomaan merikuljetukset vähenivät vuonna 2009 lähes 20 miljoonalla tonnilla edellisvuodesta. Kaikkiaan ulkomaan meriliikenteessä kuljetettiin vajaat 83 miljoonaa tonnia tavaraa eli merikuljetusten pitkään jatkunut kasvu siten pysähtyi ja kuljetusten kokonaismäärä putosi 2000-luvun alun tasolle. Tuonti väheni 23 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja oli 45 miljoonaa tonnia vuonna Vastaavasti vienti väheni 15 prosenttia 38 miljoonaan tonniin. Matkustajaliikenne likimain viime vuoden tasolla Ulkomaan meriliikenteessä kuljetettiin vuonna 2009 yhtensä 16,8 miljoonaa matkustajaa. Kasvua edellisvuodesta oli 1,2 prosenttia. Viron liikenteessä matkustajamäärä lisääntyi 1,4 prosenttia 6,4 miljoonaan. Ruotsin liikenne lisääntyi samoin 1,4 prosenttia ja oli yhteensä 9,4 miljoona matkustajaa. Ulkomaisilla risteilyaluksilla kävi Suomessa matkustajaa eli saman verran kuin edellisvuonna. Lue juttu kokonaisuudessaan: > viestintä > uutiset Entiset työsuojelupiirit ovat nyt Työsuojelun vastuualue Virastouudistukset muuttivat myös työsuojelupiirien nimeä ja aluejakoa tämän vuoden alusta. Entisistä työsuojelupiireistä käytetään nyt nimitystä Työsuojelun vastuualue. Työpaikkojen näkökulmasta työsuojeluvalvonta on säilynyt uudistuksen myötä ennallaan, mutta vain aluejako on muuttunut. Kahdeksasta työsuojelupiiristä muodostettiin viisi työsuojelun vastuualuetta: Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Lounais-Suomi, Länsi- ja Sisä- Suomi sekä Pohjois-Suomi ja Lappi. Työsuojelun vastuualue hoitaa muutoin käytännössä katsoen entisten työsuojelupiirien tehtäviä, mutta vain nimi on siis muuttunut. Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu löytyy osoitteesta: Työn mielekkyys ja mahdollisuudet vaikuttaa työaikajärjestelyihin parhaat keinot työurien pidentämisessä Kansalaisten mielestä parhaat keinot työurien jatkumiseen löytyvät työhyvinvoinnin kehittämisestä. Suomalaisten halukkuuteen jatkaa työssä pidempään vaikuttavat kaikkein eniten työn mielekkyys (85 %), mahdollisuudet vaikuttaa työaikajärjestelyihin (77 %), lomapäivien lisääminen (74 %) ja johtamistapojen parantaminen (70 %). Vähiten halukkuutta työurien pidentämiseen lisäävät suomalaisten mielestä osaaikaeläkkeen poistaminen (11 %), työttömyysturvan heikentäminen eli ns. työttömyyseläkeputken poistaminen (13 %) ja eläkekertymän heikentäminen (29 %). Luottamus palkansaajajärjestöjä kohtaan kasvanut Eläkeasioiden valmistelussa luotetaan eniten palkansaajajärjestöihin Yli puolet suomalaisista (51 %) sanoo luottavansa eläkeasioiden valmistelussa eniten palkansaajajärjestöihin. Luottamus palkansaajajärjestöihin on kasvanut viime vuodesta (48 %). Maan hallitukseen luottaa näissä asioissa 15 prosenttia kansalaisista. Tiedot käyvät ilmi SAK:n, STTK:n ja Akavan TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta. Tutkimus tehtiin helmikuuta 2010 ja siihen vastasi 1231 suomalaista. Lue tutkimuksesta tarkemmin: > työsuojelu > ajankohtaista työturvallisuudesta Haminan satama sai suoran reittilinjan Kreikkaan Kreikkalainen varustamo Hellasco Shipping Ltd on aloittanut suoran reittiliikenteen Haminan satamaan. Alukset liikennöivät reitillä keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Määräsatamat Kreikassa ovat Korintti/Efesos, Heraktion ja Saloniki. Lastinantajat ovat suomalaisia metsäteollisuuden yrityksiä, Haminan sataman kotisivut kertovat. 20

21 Ryhmäteatteri on valinnut näytelmän ohjelmistoonsa Euroopan unionin köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen teemavuoden takia. Ristiriita kauniiden puheiden ja todellisuuden välillä on suuri, sillä 80 miljoonaa unionin jäsentä yksi kuudesosa eurooppalaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Pitkittyneen talouskriisin takia määrä on jatkuvassa kasvussa. Kulttuuri- Merenkulkijoiden vuosinäyttely avoinna joka päivä klo Helsingin merimiesklubilla Hotelli Skatta, Linnankatu 3, Helsinki Merenkulkijoiden vuoden 2009 Pohjoismaisen valokuvauskilpailun parhaat kuvat kuvataidetta VAPAA PÄÄSY TERVETULOA! Järjestäjä: Merimiespalvelutoimisto Soi kissankellot Hehkui lempi tulisempi Nousi aamu aurinko Mirri huomas kainalostaan iso kissa poissa on Aamulla hän vannoi vielä et mua yksin rakastaa jotain kyllä huomasinkin mirri juoksi ison rinkin naapuriin hän katsoi vaan Marjatta -08 Puolan matka merimiehille Merimiespalvelutoimisto (MEPA) valmistelee merenkulkijoille ja muille alan toimijoille matkaa Puolan Gdanskiin tulevana syksynä. Tarkoitus on lentää keskiviikkoiltana Helsingistä Gdanskiin, jossa vietetään kolme kokonaista päivää. Takaisin Suomeen lähdetään sunnuntaina Gdyniasta Finnlinesin aluksella ja perillä kotimaassa ollaan maanantaiaamuna. Alustavassa ohjelmassa on tutustumista Gdyniaan ja Jastarnia-kynnäkseen sekä eri merimuseokohteisiin, kuten kalastusmuseoon. Vierailemme myös entisellä Stutthofin keskitysleirillä, jonne oli aikoinaan internoituna 90 suomalaista merenkulkijaa. Matkanjohtajana toimii Puolan asiantuntija Jukka Soisalon-Soininen. Jukka sekä matkailutoimittaja Sakari Karttunen suunnittelevat parhaillaan ohjelman yksityiskohtia ideoita ja vinkkejä otetaan mielellään vastaan. Matkan hinta on noin 900 euroa, johon sisältyvät palvelut, oheiskuljetukset jne. Vastuullinen matkanjärjestäjä on OK-Matkat / Nordic Ferry Center Oy Lisätietoa reissusta löytyy MEPAn kotisivuilta Talviliikenteen toimivuus liikenneministerin syyniin Liikenneministeri Anu Vehviläinen selvityttää perin pohjin ankaran talven johdosta ilmaantuneita liikenneongelmia, uutisoi liikenne- ja viestintäministeriön LaajaKaista 1/2010 -lehti 25. helmikuuta. Ministeriössä laaditaan tämän kevään aikana laaja-alainen selvitys ankariin talviolosuhteisiin varautumisesta. Ratkaisuja aiotaan hakea erityisesti junaliikenteessä esiintyneisiin ongelmiin, mutta tämän lisäksi selvitetään myös esimerkiksi saariston yhteysalusliikenteen ja muun merenkulun toimivuutta vaativissa talviolosuhteissa. tärpit Ryhmäteatteri: Euroopan taivaan alla komedia työvoiman liikkuvuudesta Ensi-ilta: Helsinginkadun näyttämöllä, Helsinki Näytelmä on kertomus pienten ihmisten pärjäämisestä suuressa globalisoituvassa maailmassa. Tarinassa käsitellään rajat ylittävää rakkautta mantereella, jolla hyvinvointia riittää yhä harvemmille. Esityksen teemoina ovat siirtotyöläisyys, nouseva nationalismi sekä perinteisten eurooppalaisten humanististen arvojen katoaminen markkinatalouden tieltä. Käsikirjoitus: Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä Ohjaus: Esa Leskinen Rooleissa: Laura Birn, Taneli Mäkelä, Taisto Oksanen, Annika Poijärvi, Valtteri Simonen, Minna Suuronen ja Robin Svartström. 21

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus TES: 313001 Suomen Merimies Unioni SM-U ry Työehtosopimuspöytäkirja Merenkulkulaitos 6.2.2008 Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus Osapuolet ovat uudistaneet Merenkulkulaitoksen

Lisätiedot

Kaaos Itämerellä. merimies. sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF. "Kymmenet kauppalaivat jäissä" maaliskuu

Kaaos Itämerellä. merimies. sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF. Kymmenet kauppalaivat jäissä maaliskuu Nº2/ 2011 maaliskuu merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Kaaos Itämerellä "Kymmenet kauppalaivat jäissä" Välimerellä kuohuu ESITTELYSSÄ ahtaaja KAOS på Östersjön!

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Hyisestä tuulesta auringonpaisteeseen

Hyisestä tuulesta auringonpaisteeseen Nº2/2009 MAALISKUU SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Hyisestä tuulesta auringonpaisteeseen Från iskalla vindar till solsken PALKKATAULUKOT // LÖNETABELLER TALKOOHOMMISSA Karibialla

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY Muista allekirjoittaa jäseneksiliittymislomake heti työsuhteen alussa! Suomen Merimies-Unioni SMU ry perustettiin vuonna 1916. Unionin jäsenet työskentelevät

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tervetuloa Villa Hillaan!

Tervetuloa Villa Hillaan! Villa Hilla Tervetuloa Villa Hillaan! Olet lämpimästi tervetullut lomailemaan YTYn Villa Hillaan Kittilän Leville. Tutustuthan ohjeisiin huolella ja muista ilmoittaa tuloaikasi avainpalveluumme. Perustiedot

Lisätiedot

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 Liikevaihto nousi 88,33 miljoonaan euroon (86,93 euroa vuonna 2001). Liiketulos parani 27 %:lla 18,70 miljoonaan euroon (14,66 miljoonaa euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja

Lisätiedot

Keto-Mökit. www.kouvolanmatkatoimisto.fi. Mökit

Keto-Mökit. www.kouvolanmatkatoimisto.fi. Mökit Keto-Mökit Mökit KELO - 1,5-kerroksinen kelohirsinen mökki, jonka pinta-ala on 78 m². Mökissä on tilaa 6-8 henkilölle. Alakerrassa olohuone, makuuhuone, keittiö, sähkösauna, wc ja veranta. Tulikivitakka.

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Tervetuloa Putti Torppaan!

Tervetuloa Putti Torppaan! Putti Torppa Tervetuloa Putti Torppaan! Olet lämpimästi tervetullut lomailemaan YTYn Putti Torppaan Jämsän Himokselle. Perustiedot Putti Torpasta Osoite: Kivistönkatu 5, 42100 Jämsä Tyyppi: hirsirakenteinen

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite Päivitetty 1.3.2010/TM Palkkaliite 1 Päällikön ja vuoropäällikön peruspalkat ja valmiusrahat ilman ylityö- ja pyhätyökorvauksia ovat 1.3.2010 lukien seuraavat: Päällikkö ja vuoropäällikkö, peruspalkka

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

HUHMARI -KESÄRETKI LA 9.6 SU 10.6.2012 1

HUHMARI -KESÄRETKI LA 9.6 SU 10.6.2012 1 HUHMARI -KESÄRETKI LA 9.6 SU 10.6.2012 1 Tänä vuonna autismikirjon aikuisten kesäretki suuntautuu luonnonläheiseen Lomakeskus Huhmariin (Huhmarisentie 43, 83700 Polvijärvi). Lomakeskus Huhmari sijaitsee

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

merimies Helsinki Perämeri sjömannen Jm Sisu koko talven valmiudessa laiturissa Ruotsalaiset murtajat avustavat aluksia Nº2/2012 maaliskuu

merimies Helsinki Perämeri sjömannen Jm Sisu koko talven valmiudessa laiturissa Ruotsalaiset murtajat avustavat aluksia Nº2/2012 maaliskuu Nº/0 maaliskuu merimies sjömannen Palkkataulukot Lönetabeller 0 Helsinki Jm Sisu koko talven valmiudessa laiturissa Perämeri Ruotsalaiset murtajat avustavat aluksia -0 MS dustajakokous vaalit 0 Kongressval

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 210/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN

KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN OHJE 10.2.2016 KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN Yleisohjeet Nämä ohjeet on annettu meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) perusteella maksettavan

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

MERIKARVIAN SATAMA. Satamamaksutaksa

MERIKARVIAN SATAMA. Satamamaksutaksa MERIKARVIAN SATAMA Satamamaksutaksa Satamamaksutaksaa koskevat yleiset määräykset 1. Satamamaksutaksan mukainen lasku on maksettava laskussa mainittuun eräpäivään mennessä. Viivästyskorko on korkolain

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

VAALIPIIRI JA EHDOKKAAT

VAALIPIIRI JA EHDOKKAAT VAALIPIIRI JA EHDOKKAAT ÄÄNIÄ Vaalipiiri I Sisä-Suomen osasto ry Valkrets I Inre Finlands avdelning rf Tarja Rännäli 38 VALITTU 46 v., ms Finnlady, Finnlines keittiömestari / köksmästare Seppo Immonen

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus)

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) LIITE 5.1 OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) 1 OSA-AIKATYÖNTEKIJÄ Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, johon sovelletaan merityöaikalakia (296/76) ja jonka säännöllinen

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa

Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa 2016 Loviisalainen Pakettijahti Österstjernan www.osterstjernan.fi Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen

Lisätiedot

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus MAOL ry:n Rauman syyskoulutuspäivät 3.10.2015 Riku Anttila, Meriliitto ja meriklusterin nuoret osaajat Tervetuloa merelliseen työpajaan!

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 2016 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Säännöllinen työaika 2-viikkojaksossa säännöllinen työaika on 80 tuntia. Lyhyemmästä kuin 4

Lisätiedot

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Terminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen työaika on

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Lisätietoa majoituksesta

Lisätietoa majoituksesta Lisätietoa majoituksesta Huoneet Kartanon päärakennuksessa Huoneita on yhteensä 11, joista yksi on neljän hengen huone (hinta 95 per vrk), kaksi kolmen hengen (75 vrk), kuusi kahden hengen (60 vrk) ja

Lisätiedot

m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 -

m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 - m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 - Matkustajaristeilylaiva Rakennettu: 1992, Finnyards Oy, Rauma (#309) Bruttovetoisuus: 25 076 Brt Nettovetoisuus: 12 407 Nrt Kantavuus: 1 707 dwt Pituus:

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. Nro 70/11/1 Dnro PSAVI/1/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.8.2011

ASIA LUVAN HAKIJA. Nro 70/11/1 Dnro PSAVI/1/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.8.2011 1 LUPAPÄÄTÖS PÄÄTÖS Nro 70/11/1 Dnro PSAVI/1/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.8.2011 ASIA LUVAN HAKIJA Kierrätyspolttoaineen koepoltto Laanilan Voima Oy:n Pyroflow ja 209L kattiloissa, Oulu Laanilan

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Lolan Eriksson Hallitusneuvos 25.2.2015 Yleissopimuksen tausta Torjutaan alusten painolastivesien ja sedimenttien mukana leviäviä

Lisätiedot

Työtaistelutilasto. Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006. Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret

Työtaistelutilasto. Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006. Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret Työtaistelutilasto Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006 Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret Työtaistelut painottuivat teollisuuteen ja liikenteeseen Suomi on keskimääräistä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/9 15.01.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/9 15.01.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) 9 Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen toimitusjohtajan virkaan ottaminen HEL 2013-011522 T 01 01 01 01 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0259(COD) 10. helmikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristöasioiden,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0192 (NLE) 10653/16 PECHE 242 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak.

Lisätiedot

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä 21.11.2012 Sauli Majaniemi Ilmatieteenlaitos/PowerPoint-ohjeistus/N.N 22.11.2012 Arktisen alueen haasteita Arktiset olosuhteet: kylmyys,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG 1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Turkin pitkät lomat talvella 2015-2016

Turkin pitkät lomat talvella 2015-2016 Turkin pitkät lomat talvella 2015-2016 Turkin etelärannikon leuto talvi sopii hyvin talvehtimiseen! Kaikki pitkät lomat räätälöidään aina yksilöllisesti matkustajan toiveiden mukaan. Matkan keston, matka-ajankohdan,

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

merimies2 2008 Tulevaisuutta silmästä silmään Öga mot öga med framtiden Suomen Merimies-Unioni SM-U ry Finlands Sjömans-Union FS-U rf

merimies2 2008 Tulevaisuutta silmästä silmään Öga mot öga med framtiden Suomen Merimies-Unioni SM-U ry Finlands Sjömans-Union FS-U rf merimies2 2008 Suomen Merimies-Unioni SM-U ry Finlands Sjömans-Union FS-U rf Tulevaisuutta silmästä silmään Öga mot öga med framtiden merimies 2/2008 TÄSSÄ NUMEROSSA I DET HÄR NUMRET PÄÄKIRJOITUS Työehtosopimus

Lisätiedot

Herätys valtioherrat! merimies. sjömannen. M/s Finntide & suuntana Suomi. Valtionyhtiöiden henkilöstöpolitiikka ei tunne moraalia.

Herätys valtioherrat! merimies. sjömannen. M/s Finntide & suuntana Suomi. Valtionyhtiöiden henkilöstöpolitiikka ei tunne moraalia. Nº / 03 h u h t i ku u merimies sjömannen M/s Viking Grace Maailman ympäristöystävällisin matkustaja-alus seilaa Suomen lipun alla! M/s Finntide & suuntana Suomi Finnlinesin tonnisto Suomen lipun alla

Lisätiedot

Essalo Oy Lomaosakeosuus

Essalo Oy Lomaosakeosuus Essalo Oy Lomaosakeosuus Fuengirola Sallatunturi 20.2.2016 Pekka.Komulainen@clarinet.fi Osakkeen lomaviikot Essalo Oy:n osake oikeuttaa joka vuosi yhteensä kahdeksan viikkoa Essalon kahdessa lomakohteessa

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Itella Oyj Tulos 2007

Itella Oyj Tulos 2007 Itella Oyj Tulos 2007 15.2.2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tavaravirtojen hallintaan Itella Viestinvälitys kirjeiden, lehtien ja suoramainosten jakelupalvelut Itella Informaatio informaatiologistiikan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Meriympäristön suojelua koskeva sääntely Tarvitaan kansainväliset säännökset, jotka koskevat kaikkia

Lisätiedot

Merikelpoinen vai ei? Terveydellinen soveltuvuus ja liikenneturvallisuus

Merikelpoinen vai ei? Terveydellinen soveltuvuus ja liikenneturvallisuus Merikelpoinen vai ei? Terveydellinen soveltuvuus ja liikenneturvallisuus 17.9.2013 Markku Vanhanen LT, erikoislääkäri Erityisasiantuntija Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011 LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011 EXPO 2010 - SUURMENESTYS Kävijöitä virpoi yhteensä lähes 67 000. Aiemmat ennätykset rikottiin + 35 %! Ei huono, kun posse oli enimmäkseen tyytyväinenkin.

Lisätiedot

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014 Soluku-luontolomat vuonna 2014 Yleistä Soluku-lomista Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY RISTEILYT SINISELLÄ SAIMAALLA KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT Lähtö Kuopiosta (ti, to, la) tai Savonlinnasta (ma, ke, pe) klo 9.00. Risteily Heinäveden reittiä pitkin neljän sulkukanavan ja kahden avokanavan kautta

Lisätiedot

merimies ennätyksellisen laajat yt-neuvottelut sjömannen M/s Finlandialla kunnioitetaan kotimaisuutta! Neste Shippingissä

merimies ennätyksellisen laajat yt-neuvottelut sjömannen M/s Finlandialla kunnioitetaan kotimaisuutta! Neste Shippingissä Nº1 / 2013 helmiukuu merimies sjömannen SMU:n mökkien hakuajat lähestyvät! Näkökulma: Kvartaalitalouden uhrit s. 13 Suomalainen matkustaja-aluskanta uudistuu: M/s Finlandialla kunnioitetaan kotimaisuutta!

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot