Kunnanvaltuusto nro 1/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 1/2015 SISÄLLYSLUETTELO KV 1 KV 2 KV 3 KV 4 KV 5 KV 6 KV 7 Kokouksen järjestäytyminen Tarkastuslautakunnan vuoden 2014 talousarvioylitys Lausunto hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi Virkkulankylä Oy:n ja n kunnan välinen yhteistyösopimus n työjärjestyksen mukainen luettelo valmistelussa olevista valtuutettujen tekemistä aloitteista Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien haja-asutusalueen jätevesijärjestelmiä Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien koirapuiston rakentamista KV 8 n kokouksista kuuluttaminen vuonna 2015 KV 9 KV 10 KV 11 KV 12 Sivistyslautakunnan jäsenen eropyyntö ja täydennysvaali (Nygård) Sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Nygård) Sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Laurikainen) Valtuutetun vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Nordström) KV 13 n puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta vuosiksi KV 14 Aloitteiden jättäminen

2 Sivu 2 Nro 1/2015 Kokouspaikka- ja aika Aleksis Kiven koulu klo Läsnä olevat jäsenet Alho Arja, puheenjohtaja Berglund Hans, varajäsen Dahlqvist Rabbe, jäsen Gottberg Carl-Johan, jäsen Haanpää Harri, jäsen Holm Karl, varajäsen, läsnä 1 klo Holmberg Johan, jäsen Holmlund Åke, jäsen Honkasalo Antero, jäsen Johansson Birgitta, jäsen Karell Anders, jäsen Karvonen Pami, jäsen Kokkonen Yrjö, jäsen Laaksonen Merja, jäsen Linnala Marko, jäsen Louekoski Vesa-Matti, jäsen Lovén Mari, varajäsen Mäenpää Mika, jäsen Paajes Jan-Erik, jäsen Parviainen Kristian, jäsen Penttinen Arto, jäsen Pesonen Kirsi, jäsen Rosengren Heidi, jäsen Sarviaho Rainer, varajäsen Svanfeldt Stefan, jäsen Tanskanen Veikko, jäsen Turunen Ismo, jäsen Valtavaara Heikki, jäsen, läsnä 1-13 klo Muut läsnä olevat Elo Tuula, kunnanhallituksen jäsen Varpio Arto, kunnanhallituksen jäsen Isotupa Juha-Pekka, kunnanjohtaja Löfbacka Mikko, hallintojohtaja Jorma Skyttä, tekninen johtaja Taneli Kiljunen, maankäyttöinsinööri, poistui :n 7 käsittelyn jälkeen klo Asiat 1-14 Allekirjoitukset Arja Alho puheenjohtaja Mikko Löfbacka pöytäkirjanpitäjä Hans Berglund puheenjohtaja 13 Antero Honkasalo pöytäkirjantarkastaja Carl-Johan Gottberg pöytäkirjantarkastaja

3 Sivu 3 Nro 1/2015 Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Mikko Löfbacka hallintojohtaja

4 Sivu 4 KV 1 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Vuorossa olevat jäsenet ovat Antero Honkasalo ja Carl-Johan Gottberg. päätti 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita pöytäkirjantarkastajiksi Antero Honkasalon ja Carl-Johan Gottbergin. päätti yksimielisesti ottaa käsiteltäväksi esityslistan :n 8 n kokouksista kuuluttaminen, jota ei ollut mainittu kunnanvaltuuston ruotsinkielisessä kokouskutsussa. n kunnanvaltuusto totesi kunnallisen itsehallinnon täyttävän 150 vuotta ja merkitsi juhlavuoden tiedoksi. ==== Lautakunta Kunnanhallitus

5 Sivu 5 KV 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2014 TALOUSARVIOYLITYS TARKLTK Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia. Kunnanhallituksen ja lautakuntien käyttötalouden toimintakatteista voidaan poiketa vain valtuuston päätöksin. Tämä tarkoittaa sitä, että määrärahojen korottamista tai tuloarvion alentamista koskeva talousarviomuutos, joka muuttaa toimintakatetta, on käsiteltävä valtuustossa riippumatta siitä, johtuuko poikkeama arvioitujen bruttomenojenylittymisestä vai bruttotulojen alittumisesta. Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tarkastuslautakunta on vuonna 2014 ylittänyt toimintakatteensa 4971 eurolla. Ylitys kohdistuu valtaosin sihteerintehtäviin. Keväällä 2014 vuoden 2013 arviointikertomuksen laadinta työllisti lautakunnan sihteeriä tavanomaista enemmän, kun lautakunta laati kautensa ensimmäisen arviointikertomuksen tarkoituksenmukaisesti katsomaansa muotoon, mihin liittyi myös sihteerin lautakunnan pyynnöstä suorittamia selvittelytöitä. Puheenjohtajan ehdotus: Tarkastuslautakunta ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto päättää hyväksyä esittelytekstissä esitetyn selvityksen perusteella tarkastuslautakunnan vuoden 2014 toimintakatteen ylittymisen 4971 eurolla. KV 2 Tarkastuslautakunta ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto päättää hyväksyä esittelytekstissä esitetyn selityksen perusteella tarkastuslautakunnan vuoden 2014 toimintakatteeksi euroa. ===== Liitteet ja oheismateriaali oheismateriaalina tarkastuslautakunnan talouden toteuma hyväksyi ehdotuksen. ==== Lautakunta Kunnanhallitus

6 Sivu 6 KH:242 /2014 KV 3 KH Liite 3 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ METROPOLIHALLINTOA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoja mennessä metropolihallintoa koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta sekä siihen liittyvästä valtioneuvoston asetuksesta koskien metropolihallinnon valtionavustuksia. Esityksen tavoitteena on koota ja järjestää metropolialueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien tehtävien hoitaminen metropolihallinnolle. Metropolihallinto olisi metropolialueen asukkaiden itsehallintoon perustuva julkisoikeudellinen yhteisö, johon sovellettaisiin pääosin kuntalain kuntayhtymää koskevia säännöksiä. Metropolihallinnon jäsenkuntia olisivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä, Hyvinkää ja Pornainen. Laissa annettaisiin Lohjalle ja Porvoolle mahdollisuus tietyin edellytyksin liittyä metropolihallinnon jäsenkunnaksi. Metropolihallinnon ylintä päätösvaltaa käyttäisi metropolialueen kuntien asukkaiden neljäksi vuodeksi kerrallaan metropolivaaleilla valitsema metropolivaltuusto. Metropolihallinto kattaisi toiminnastaan aiheutuvat menot jäsenkuntien maksuosuuksilla, valtion rahoituksella ja palveluista perittävillä asiakasmaksuilla. Metropolihallinto hoitaisi metropolialueella sille erityislaissa säädettyjä tehtäviä maankäytön, asumisen, liikenteen, aluekehittämisen ja ympäristöpalveluiden toimialoilla. Metropolihallinnon tehtävänä olisi tämän lisäksi metropolialueen asunto- ja maapolitiikan strateginen suunnittelu ja kehittäminen sekä ilman laadun seuranta, ilmastonmuutoksen strategiatyö ja seututiedon ylläpito ja tuottaminen. Lisäksi metropolihallinto voisi tarjota jäsenkunnilleen vuokra-asuntotuotannon rakennuttamispalveluja. Metropolihallinto voisi hoitaa myös sille erikseen säädettyjä muita tehtäviä. Liitteet ja oheismateriaalit - liitteenä valtiovarainministeriön lausuntopyyntö ja - oheismateriaalina hallituksen esitys eduskunnalle metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi. Oheismateriaali on luettavissa internetissä osoitteessa: ausun/name.jsp Oheismateriaali on saatavissa myös kunnantalolta paperisena pyydettäessä. Lautakunta Kunnanhallitus

7 Sivu 7 Ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se lähettää valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi: n kunta katsoo edelleen, että jos metropolihallinto toteutetaan niin laajalla alueella kuin luonnoksessa hallituksen esitykseksi esitetään, tulisi n kunnalla olla samoilla periaatteilla mahdollisuus päättää liittymisestään metropolihallintoon kuin Lohjan ja Porvoon kaupungeilla tulisi olemaan. Lisäksi n kunta katsoo, että kuntien maksuosuudet tulisi jakautua suoriteperusteisesti. Näin siitä johtuen, että jos metropolihallinnon tehtävät ovat hallituksen esityksessä ehdotetut, muodostuu pääosa kustannuksista liikenteestä, josta suurin osa keskittyy Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Tämä tulee huomioida kuntien maksuosuuksien jaossa. Metropolin ylimmän päättävän toimielimen edustus ja paikkamäärä tulisi jakautua kuntien kesken kuntien asukasluvun suhteessa, kuitenkin niin, että jokaisella metropolihallinnon jäsenellä on vähintään yksi ns. takuupaikka ylimmässä päättävässä toimielimessä. Vaalien sijaan kuntien tulisi päättää itse edustuksestaan metropolivaltuustossa, eli kunnat määräisivät edustajat ylimpään toimielimeen. Metropolikaavan tulisi olla nykyisen maakuntakaavan kaltainen siten, ettei metropolikaava jakautuisi erikseen suunnitelmaosaan ja toimeenpano-osaan. Ennen metropolialueesta annettavaa lakia tulee huomattavasti nykyistä paremmin selvittää vaikutukset Uudenmaan niihin alueisiin ja kuntiin, jotka jäävät metropolialueen ulkopuolelle. Esimerkiksi vaikutuksia niiden tehtävien hoitamiseen tulevaisuudessa jotka tälläkin hetkellä hoidetaan alueellisesti, ei ole mietitty tarpeeksi. Käsittely: Arto Varpio ehdotti Heikki Kaislan kannattamana, että kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se lähettää valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi: n kunta katsoo, että metropolihallintoa ei tule esitetyssä muodossa luoda. Metropolihallinnolla päätösvalta pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kunnissa elintärkeistä kehittämisedellytyksistä karkaisi pääkaupunkialueen suurkuntiin ja toisaalta reuna-alueen kunnat jäisivät helposti resurssien jaon ulkopuolelle. Jos metropolihallinto kuitenkin toteutetaan, siihen tulisi kuulua kaikki Uudenmaan liiton alueen kunnat ja sen hallinto tulisi valita suoralla vaalilla. Alue tulisi jakaa vaalipiireihin, joilla olisi perusedustuksen lisäksi äänioikeutettujen lukumäärään perustuvat kiintiöt valittavassa valtuustossa. Sille Lautakunta Kunnanhallitus

8 Sivu 8 tulisi säätää tehtäviään vastaava verotusoikeus, jolloin vastuu resurssien käytöstä ja niiden hankkimisesta olisivat samassa paikassa. Kansalaisen ja hallinnon välisen rajapinnan yksinkertaistamiseksi MAL asioiden lisäksi näin muodostuvan hallintoyksikön tehtäviin tulisi liittää myös SOTE palvelujen tuotantovastuu, toisen ja kolmannen asteen koulutus ja nyt maakunnan liitolle kuuluvat aluekehittämistehtävät. Myös valtion piirihallinnon tehtävät soveltuvin osin pitäisi liittää tällaisen metropolihallinnon alle, jotta hallinto selkeytyisi ja yksinkertaistuisi. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Varpion ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 7 (Karell, Koroma-Hintikka, Malmgren, Martin, Parviainen, Ryynänen, Laaksonen) 3 (Kaisla, Nygård, Varpio). Tanskanen pidättäytyi äänestämästä. Kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se lähettää valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi: n kunta katsoo edelleen, että jos metropolihallinto toteutetaan niin laajalla alueella kuin luonnoksessa hallituksen esitykseksi esitetään, tulisi n kunnalla olla samoilla periaatteilla mahdollisuus päättää liittymisestään metropolihallintoon kuin Lohjan ja Porvoon kaupungeilla tulisi olemaan. Lisäksi n kunta katsoo, että kuntien maksuosuudet tulisi jakautua suoriteperusteisesti. Näin siitä johtuen, että jos metropolihallinnon tehtävät ovat hallituksen esityksessä ehdotetut, muodostuu pääosa kustannuksista liikenteestä, josta suurin osa keskittyy Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Tämä tulee huomioida kuntien maksuosuuksien jaossa. Metropolin ylimmän päättävän toimielimen edustus ja paikkamäärä tulisi jakautua kuntien kesken kuntien asukasluvun suhteessa, kuitenkin niin, että jokaisella metropolihallinnon jäsenellä on vähintään yksi ns. takuupaikka ylimmässä päättävässä toimielimessä. Vaalien sijaan kuntien tulisi päättää itse edustuksestaan metropolivaltuustossa, eli kunnat määräisivät edustajat ylimpään toimielimeen. Metropolikaavan tulisi olla nykyisen maakuntakaavan kaltainen siten, ettei metropolikaava jakautuisi erikseen suunnitelmaosaan ja toimeenpano-osaan. Ennen metropolialueesta annettavaa lakia tulee huomattavasti nykyistä paremmin selvittää vaikutukset Uudenmaan niihin alueisiin ja kuntiin, jotka jäävät metropolialueen ulkopuolelle. Esimerkiksi vaikutuksia niiden tehtä- Lautakunta Kunnanhallitus

9 Sivu 9 vien hoitamiseen tulevaisuudessa jotka tälläkin hetkellä hoidetaan alueellisesti, ei ole mietitty tarpeeksi. Arto Varpio jätti päätökseen eriävän mielipiteen. ==== KV 3 Liite 1 Käsittely: Holmlund ehdotti keskustan valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuorossa, että n kunnanvaltuusto lähettää valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi: n kunta katsoo, että metropolihallintoa ei tule esitetyssä muodossa luoda. Metropolihallinnolla päätösvalta pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kunnissa elintärkeistä kehittämisedellytyksistä karkaisi pääkaupunkialueen suurkuntiin ja toisaalta reuna-alueen kunnat jäisivät helposti resurssien jaon ulkopuolelle. Jos metropolihallinto kuitenkin toteutetaan, siihen tulisi kuulua kaikki Uudenmaan liiton alueen kunnat ja sen hallinto tulisi valita suoralla vaalilla. Alue tulisi jakaa vaalipiireihin, joilla olisi perusedustuksen lisäksi äänioikeutettujen lukumäärään perustuvat kiintiöt valittavassa valtuustossa. Sille tulisi säätää tehtäviään vastaava verotusoikeus, jolloin vastuu resurssien käytöstä ja niiden hankkimisesta olisivat samassa paikassa. Kansalaisen ja hallinnon välisen rajapinnan yksinkertaistamiseksi MAL asioiden lisäksi näin muodostuvan hallintoyksikön tehtäviin tulisi liittää myös SOTE palvelujen tuotantovastuu, toisen ja kolmannen asteen koulutus ja nyt maakunnan liitolle kuuluvat aluekehittämistehtävät. Myös valtion piirihallinnon tehtävät soveltuvin osin pitäisi liittää tällaisen metropolihallinnon alle, jotta hallinto selkeytyisi ja yksinkertaistuisi. Koska oli tehty kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeava ehdotus ryhmäpuheenvuorossa, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne jotka kannattavat kunnanhallituksen pohjaehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat keskustan valtuustoryhmän ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä kunnanhallituksen pohjaehdotus voitti äänin 24 (Berglund, Dahlqvist, Gottberg, Haanpää, Holmberg, Honkasalo, Karell, Karvonen, Laaksonen, Linnala, Louekoski, Lovén, Mäenpää, Paajes, Parviainen, Penttinen, Pesonen, Rosengren, Sarviaho, Svanfeldt, Tanskanen, Turunen, Valtavaara, Alho) 3 (Holmlund, Johansson, Kokkonen). Lautakunta Kunnanhallitus

10 Sivu 10 päätti lähettää valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi: n kunta katsoo edelleen, että jos metropolihallinto toteutetaan niin laajalla alueella kuin luonnoksessa hallituksen esitykseksi esitetään, tulisi n kunnalla olla samoilla periaatteilla mahdollisuus päättää liittymisestään metropolihallintoon kuin Lohjan ja Porvoon kaupungeilla tulisi olemaan. Lisäksi n kunta katsoo, että kuntien maksuosuudet tulisi jakautua suoriteperusteisesti. Näin siitä johtuen, että jos metropolihallinnon tehtävät ovat hallituksen esityksessä ehdotetut, muodostuu pääosa kustannuksista liikenteestä, josta suurin osa keskittyy Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Tämä tulee huomioida kuntien maksuosuuksien jaossa. Metropolin ylimmän päättävän toimielimen edustus ja paikkamäärä tulisi jakautua kuntien kesken kuntien asukasluvun suhteessa, kuitenkin niin, että jokaisella metropolihallinnon jäsenellä on vähintään yksi ns. takuupaikka ylimmässä päättävässä toimielimessä. Vaalien sijaan kuntien tulisi päättää itse edustuksestaan metropolivaltuustossa, eli kunnat määräisivät edustajat ylimpään toimielimeen. Metropolikaavan tulisi olla nykyisen maakuntakaavan kaltainen siten, ettei metropolikaava jakautuisi erikseen suunnitelmaosaan ja toimeenpano-osaan. Ennen metropolialueesta annettavaa lakia tulee huomattavasti nykyistä paremmin selvittää vaikutukset Uudenmaan niihin alueisiin ja kuntiin, jotka jäävät metropolialueen ulkopuolelle. Esimerkiksi vaikutuksia niiden tehtävien hoitamiseen tulevaisuudessa jotka tälläkin hetkellä hoidetaan alueellisesti, ei ole mietitty tarpeeksi. ==== Lautakunta Kunnanhallitus

11 Kunnanhallitus Lausunto Hallituksen esityksestä Metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi. Eriävä mielipide: Kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen antaa Valtiovarainministeriölle lausunnon Hallituksen esityksestä Metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi. n ja laajemmin Länsi-Uudenmaan alueen etu olisi, ettei alueen kehittämismahdollisuuksista päättämistä anneta pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien asiaksi. Metropolihallinto edistäisi asutuksen, elinkeinoelämän keskittymistä ja siten aiheuttaisi kansantalouden kilpailukyvyn ja asumisolojen heikkenemistä kun entistä suurempi osa toiminnoista tapahtuisi alueella, jossa asumisen, liikenteen ja toimitilojen kustannukset ovat korkeimmat. Lisäksi metropolialueen ulkopuolelle jäävien kuntien alueet jäisivät epämääräiseen tilanteeseen. Kunnan lausunnon olisi näin ollen tullut kuulua seuraavasti: n kunta katsoo, että metropolihallintoa ei tule esitetyssä muodossa luoda. Metropolihallinnolla päätösvalta pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kunnissa elintärkeistä kehittämisedellytyksistä karkaisi pääkaupunkialueen suurkuntiin ja toisaalta reuna-alueen kunnat jäisivät helposti resurssien jaon ulkopuolelle. Jos Metropolihallinto kuitenkin toteutetaan, siihen tulisi kuulua kaikki Uudenmaan liiton alueen kunnat ja sen hallinto tulisi valita suoralla vaalilla. Alue tulisi jakaa vaalipiireihin, joilla olisi perusedustuksen lisäksi äänioikeutettujen lukumäärään perustuvat kiintiöt valittavassa valtuustossa. Sille tulisi säätää tehtäviään vastaava verotusoikeus, jolloin vastuu resurssien käytöstä ja niiden hankkimisesta olisivat samassa paikassa. Kansalaisen ja hallinnon välisen rajapinnan yksinkertaistamiseksi MAL asioiden lisäksi näin muodostuvan hallintoyksikön tehtäviin tulisi liittää myös SOTE - palvelujen tuotantovastuu, toisen ja kolmannen asteen koulutus ja nyt maakunnan liitolle kuuluvat aluekehittämisasiat. Myös valtion piirihallinnon tehtävät soveltuvin osin pitäisi liittää tällaisen metropolihallinnon alle, jotta hallinto selkeytyisi ja yksinkertaistuisi. Arto Varpio

12 Sivu 11 TEKNLTK:626 /2014 KV 4 VIRKKULANKYLÄ OY:N JA SIUNTION KUNNAN VÄLINEN YHTEISTYÖSOPIMUS TEKNLTK Liite 2 Oheismateriaalia Virkkulankylä Oy on lähestynyt n kuntaa Virkkulan seniorikylä - konseptin mukaisen hankkeen toteuttamiseksi n kuntakeskukseen. Konseptin keskeisenä tarkoituksena on tarjota lähellä eläkeikää oleville tai jo eläkkeelle siirtyneille pariskunnille tai yksin eläville viihtyisä ja virikkeellinen asumisympäristö, jossa lähipalveluin ja asukkaiden muodostaman yhteisön puitteissa edistetään asukkaiden terveyttä, yhteistä tekemistä, harrastuksia sekä sosiaalista kanssakäymistä. Virkkulankylä Oy:n alustavien suunnitelmien mukaan hanke koostuisi n k-m 2 :n suuruisesta palvelutalosta ja noin 5000 k-m 2 :sta erilaisia asuinrakennuksia ja ryhmäkoteja. Palvelutalossa olisi asuntoja noin 40 asukkaalle ja muissa rakennuksissa noin 120:lle. Alustavien selvitysten perusteella hankkeelle sopivaksi alueeksi on valikoitunut kiinteistöistä , ja koostuva kokonaisuus. Alueet ovat kunnan omistuksessa ja sijaitsevat ntien ja Hagantien risteyksen tuntumassa. Voimassa olevassa asemakaavassa alueet on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on sopia kaavamuutoshankkeen käynnistämisestä, sen aikataulusta sekä sen kustannusten jakamisesta. Lisäksi yhteistyösopimuksella sovitaan myöhemmin tehtävän kiinteistökaupan esisopimuksen lähtökohdista ja raameista. Laaditun luonnoksen mukaan Virkkulankylä Oy vastaa kaavoituskustannuksista kokonaisuudessaan. Alustavassa aikataulussa kaavoitusprosessille on varattu aikaa noin vuosi, jolloin hankkeen toteutus voisi alkaa keväällä Myöhemmin tehtävän kiinteistökaupan esisopimuksen raameista ja lähtökohdista luonnoksessa todetaan seuraavaa: - Kauppahinta allekirjoittamishetken mukainen ARA:n enimmäishinta + 15 % (vuonna 2014 tämä olisi 120 euroa / k-m 2 ); - Lopulliset kiinteistökaupat tehdään vaiheittain kaavaratkaisun ja rakentamisen vaiheistamiseen sopivalla tavalla; - Lopullisissa kiinteistökaupoissa asetetaan ostajalle rakentamisvelvoite ja sen tehostamiseksi uhkasakko; - Ilman kunnan suostumusta tapahtuvalle rakentamattoman maan edelleen luovutukselle asetetaan uhkasakko; Lautakunta Kunnanhallitus

13 Sivu 12 - Esisopimuksen voimassaolo sidotaan vaiheistukseen siten, että jokaiselle erilliselle kiinteistökaupalle sovitaan takaraja ja sopimus raukeaa mikäli kauppa ei siihen mennessä toteudu; - Esisopimuksen yhteydessä kunnalle luovutetaan alueen infran rakentamisen kustannusarviota vastaava vakuus, joka vapautetaan vaiheittain lopullisten kiinteistökauppojen myötä. Toteutuessaan hanke loisi kuntaan työpaikkoja ja tukisi maankäytön kehityskuvan mukaista kuntakeskuksen tiivistämistavoitetta. Investoinnit infraan ja vesihuoltoverkostoon jäisivät varsin maltillisiksi, sillä alue liittyy saumattomasti jo olemassa olevaan rakenteeseen. Alustavien laskelmien mukainen maanmyyntitulo on myös huomattava. Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä: o luonnos Virkkulankylä Oy:n ja n kunnan väliseksi yhteistyösopimukseksi - Oheismateriaalina; o kohdealueen sijainti asemakaavojen yhdistelmäkartalla ja Outokumpuun suunnitellun vastaavan hankkeen aluesuunnitelma Esittelijä: maankäyttöinsinööri Taneli Kiljunen, puh , sähköposti: taneli.kiljunen@siuntio.fi Ehdotus: KH Liite 1 Ehdotus: Käsittely: Tekninen lautakunta päättää: - ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan luonnoksen Virkkulankylä Oy:n ja n kunnan väliseksi yhteistyösopimukseksi Ehdotuksen mukaan. ==== Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä on luonnos Virkkulankylä Oy:n ja n kunnan väliseksi yhteistyösopimukseksi - Oheismateriaalina on kohdealueen sijainti asemakaavojen yhdistelmäkartalla, tämän hetkinen asemakaava ja yleiskaava sekä Outokumpuun suunnitellun vastaavan hankkeen aluesuunnitelma. Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan luonnoksen Virkkulankylä Oy:n ja n kunnan väliseksi yhteistyösopimukseksi. Kunnanjohtaja Isotupa poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Lautakunta Kunnanhallitus

14 Sivu 13 Asian esittelijänä toimi hallintojohtaja Löfbacka. Mikko Malmgren ehdotti Anders Karellin kannattaman asian jättämistä pöydälle. Koska oli tehty asian pöydälle jättämisestä kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat asian jättämistä pöydälle äänestävät ei. Äänestyksessä asian käsittelyn jatkaminen voitti äänin 8 (Kaisla, Koroma-Hintikka, Nygård, Parviainen, Ryynänen, Tanskanen, Varpio, Laaksonen) 3 (Karell, Malmgren, Martin). Kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan luonnoksen Virkkulankylä Oy:n ja n kunnan väliseksi yhteistyösopimukseksi. Mikko Malmgren jätti päätökseen eriävän mielipiteen. ==== KV 4 Liite 2 Käsittely: Kunnanjohtaja Isotupa poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. ==== Lautakunta Kunnanhallitus

15 Eriävä mielipide n kunnanhallituksen päätökseen (KH 3) koskien asiaa: Virkkulankylä Oy:n ja n kunnan välinen yhteistyösopimus. ALUSTUS Virkkulankylä Oy on lähestynyt n kuntaa Virkkulankylä konseptin mukaisen hankkeen toteuttamiseksi n kuntakeskukseen. Hanke kuulostaa hienolta ja parhaimmassa tapauksessa sillä voi olla paljon hyviä vaikutuksia kuntaan. Eriävä mielipiteeni on kuvattu alla. EHDOTUKSEN TAUSTA Ehdotin kunnanhallituksen kokouksessa asian pöydällepanoa, koska n kunnalla ei ole tietoa kyseisestä yrityksestä tai sen tarjoamasta konseptista. Kunnan virkamiesten työkuorma on myös todettu kovaksi, esim. rakennuslupahakemusten käsittelyajat ovat hyvin pitkiä. Näin ollen ei ole perusteltua sitoa kunnan resursseja hankkeeseen josta emme tiedä mitään. Hankkeen koko on myös merkittävä. Katson, että esiselvitysten merkitys on erittäin tärkeä, koska virheiden korjaaminen ja mahdollinen hankkeen keskeyttäminen voi olla hyvinkin kallista mitä pidemmälle projekti etenee. EPÄSELVÄT ASIAT JOILLA OLISI OLLUT MERKITYSTÄ PÄÄTÖKSENTEOSSA a) YHTIÖ n kunnanhallitus ei tiedä mitään kyseisestä Virkkulankylä Oy:stä. Esittäjällä ei myöskään ollut tietoa. Julkisesti tietoa yhtiöstä löytyy vain lain vaatimusten mukaisesti. Nämä tietoja kertovat, että Virkkulankylä Oy on perustettu kesällä Yrityksen kotipaikka on ja sen kotiosoite on Pohjois- Savossa Kuusjärvellä. Yhtiössä on kolme varsinaista jäsentä ja yksi hallituksen puheenjohtaja. Kokoonpano on seuraava ( ): varsinainen jäsen: Isotupa Juha- Pekka varsinainen jäsen: Kauppinen Markku Johannes varsinainen jäsen: Lavikainen Unto Johannes Puheenjohtaja: Tolonen Leo Matti Antero Tilintarkastajana toimii Saramäki Eero Olavi ja päätoimiala on rakennuttajapalvelut. Tiedoista selviää kuitenkin, että yritys on hyvin tuore eikä sillä ole ei ole edes kotisivuja. Uuden yrityksen liiketoiminnan aloittamiseen kohdistuu hyvin paljon riskejä. Yritystä koskevan tiedon ja ymmärryksen merkitys on näin ollen erityisen tärkeää yhteistyösopimusta tehtäessä. b) LIIKETOIMINTAMALLI JA ANSAINTALOGIIKKA n kunnanhallitus ei tiedä mitään Virkkulankylä Oy:n liiketoimintamallista tai ansaintalogiikasta. Tämän kokoluokan hankkeen kohdalla olisi perusteltua, että kunnalla olisi ymmärrys mahdollisen kumppaniyhtiö liiketoiminnasta. Ansaintalogiikan ymmärtäminen helpottaisi myös kunnan vastuiden ja tulevien muiden tarpeiden suunnittelussa heti alussa. Näillä tiedoilla olisi voinut olla vaikutusta päätökseen.

16 c) RAHOITUS n kunnanhallituksella ei ole tietoa miten Virkkulankylä Oy: seniorikylä hanke tullaan rahoittamaan. Tämä tieto erittäin tärkeää, koska tiedon puute asettaa riskejä n kunnalle. Esimerkiksi yhteistyösopimuksessa mainittujen korvausten saaminen voi olla vaikeata jos rahoitusta ei ole ja yritys sattuisi olemaan maksukyvytön. Outokummun kaupunkiin suunniteltu vastaava hanke on Virkkulankylä Oy:n hallituksen puheenjohtajan mukaan (Lähde: Karjalainen ) viivästynyt rahoittajan vetäydyttyä pois hankkeesta. Uusi mahdollinen rahoitus tulee mahdollisesti ARA:lta. d) KONSEPTI n kunnanhallituksella ei ole mitään tietoa esittelijän esityksessä mainitusta Virkkulankylä Oy:n luomasta konseptista. Näin ollen n kunnanhallitus ei tiedä mitä yhteistyösopimuksella ollaan tavoittelemassa eikä hallituksella voi olla yhtenäistä tietoa ja ymmärrystä konseptiin perustuvasta seniorikylä hankkeesta. Konseptin ymmärtäminen olisi ollut ensisijainen asia yhteistyösopimusta tehtäessä. e) REFERENSSIT Kunnanhallituksen oheismateriaalissa oli Outokummun kaupunkiin suunnitellun vastaavan hankkeen aluesuunnitelmasta. Referenssejä ei kuitenkaan ole ja verkosta löytyvän tiedon perusteella toisen vastaavan hankeen toteutus ei myöskään ole varmaa. f) KUNNAN ROOLI JA RISKIT Kunnanhallituksella ei ollut mitään tietoa mahdollisista riskeistä koska mitään tietoa ei ollut saatavilla. Karjalainen ( ) julkaisussa Virkkulankylä Oy:n hallituksen puheenjohtaja kertoo vastaavan hankkeen liiketoimintamallista. Yhtiö vuokraa tilat kaupungille, joka vuokraa ne edelleen Hovikoti- ketjulle. Virkkulankylä laskuttaa kaupunkia arvonlisäverollisesti, mutta kaupungin ei tarvitse maksaa sote- palveluista arvonlisäveroa, joten se voi vuokrata Hovikodille alvitta. Kunnan rooliin liittyvät tiedot olisi pitänyt olla mukana n kunnanhallituksen esityksessä päätöksen tukena. Voi olettaa, että tiedot olisivat olleet saatavilla, koska vastaavan hankkeen kohdalla (konsepti) Outokummun kaupungissa kunnan rooli on tuotu selkeästi esille. Merkittävän roolin kautta tulee aina riskejä joita tulisi pysyä tarkastelemaan ainakin jollain tasolla ennen yhteistyösopimuksen tekemistä. g) TODELLINEN TARVE Virkkulankylä Oy on lähestynyt n kuntaa. n kunnalla ei tiettävästi ollut tarvetta kyseiselle palvelulle ennen yhtiön lähestymistä. Näin ollen kunnanhallitus ei myöskään tiedä mitä seurauksia mahdollisen seniorikylän toteutus aiheuttaa, esim. omille palveluille.

17 Kunnanhallituksella olisi pitänyt olla parempi ymmärrys tarpeesta ja seurauksista ennen yhteistyösopimuksen hyväksymistä. LOPPUKOMMENTIT n kunnanhallituksella tulee olla riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi. Tieto on arvokasta juuri hankkeen alkuvaiheessa jotta oikeat päätökset voidaan tehdä ennen resurssien sitomista ja turhien riskien ottamista. Oleellisen tiedon puuttuminen alkuvaiheessa viittaa yhtiön välinpitämättömyyteen eikä anna hyvää kuvaa hankkeen seuraavista vaiheista. Olisi yhtiön, hankkeen ja n kunnan edun mukaista, että perusasiat olisivat esillä hallituksen tehdessä päätöksiä. Mikko Malmgren Kunnanhallituksen varajäsen

18 Sivu 14 KH:19 /2014 KV 5 KH KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYKSEN MUKAINEN LUETTELO VALMISTELUSSA OLEVISTA VALTUUTETTUJEN TEKEMISTÄ ALOITTEISTA n työjärjestyksen 5 :n mukaan valtuustoryhmällä tai valtuutetulla on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloitteet lähetetään kunnanhallituksen valmisteltaviksi. Kunnanhallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Seuraavat vielä valmistelussa olevat valtuustoaloitteet on jätetty vuosien 2011, 2012, 2013 ja 2014 aikana: 1. RKP:n valtuustoryhmän jättämä aloite, joka koski kielikylpyryhmän perustamista Kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt lähettää aloitteen sivistyslautakunnan valmisteltavaksi. Sivistyslautakunta on käsitellyt aloitetta ja lähettänyt vastauksen edelleen kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus on käsitellyt aloitetta ja merkinnyt valmistelutilanteen tiedoksi. on merkinnyt valmistelutilanteen tiedoksi. Aloite on edelleen valmistelussa sivistysosastolla. 2. Valtuutettujen Varpio, Nordström ja Calin jättämä aloite, joka koski turvallisuussuunnitelman laatimista Kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt lähettää aloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Tekninen lautakunta lähetti kokouksessaan vastauksen valtuustoaloitteeseen kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus on käsitellyt aloitetta ja lähettänyt sen edelleen kunnanvaltuustolle. on palauttanut asian uudelleen valmisteltavaksi. Aloite on edelleen valmistelussa teknisellä osastolla. Lautakunta Kunnanhallitus

19 Sivu Valtuutettu von Essenin ja varavaltuutettu Halosen jättämä ja allekirjoittama aloite, jossa toivotaan, että kunta pyrkisi kaikin keinoin vaikuttamaan siihen, että pyörä- ja kävelytie saadaan kuntakeskuksesta etelään kantatie 51:lle asti. Kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt lähettää aloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Aloite on edelleen valmistelussa teknisellä osastolla. 4. Valtuutettu Holmlundin jättämä ja allekirjoittama valtuustoaloite, jossa ehdotetaan neuvotteluja Vihdin kunnan kanssa njokeen päätyvien jätevesien johtamisesta jatkossa Espoon Suomenojalle puhdistettaviksi. Kunnanhallitus on lähettänyt aloitteen ympäristö- ja rakennuslautakunnan valmisteltavaksi. Aloite on valmistelussa teknisellä osastolla. 5. Valtuutettujen Haanpää, Parviainen, Tanskanen, Turunen, Alho, Honkasalo, Karvonen, von Essen, Raivio, Rehnberg, Rosengren, Svanfeldt, Laaksonen, Paajes, Mäenpää, Valtavaara, Louekoski, Dahlqvist ja Karell jättämä ja allekirjoittama aloite, jossa ehdotetaan ympäristöystävällisten toimintatapojen kehittämistä. Kunnanhallitus on lähettänyt aloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Tekninen lautakunta on lähettänyt vastauksen aloitteeseen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Kunnanhallitus on palauttanut aloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Aloite on valmistelussa teknisellä osastolla. 6. Valtuutettujen Louekoski, Mäenpää, Valtavaara, Kaisla ja varavaltuutetun Holm jättämä ja allekirjoittama aloite, jossa ehdotetaan Lohjan kaupungin edustajien kutsumista kuntaliitosneuvotteluihin. Kunnanhallitus on lähettänyt aloitteen hallinto-osaston valmisteltavaksi. Aloite on valmistelussa hallinto-osastolla. Lautakunta Kunnanhallitus

20 Sivu Valtuutettujen Svanfeldt, Karell, Penttinen, Linnala, Alho, Pesonen, Paajes, Raivio, Laaksonen, Gottberg, Nordström, Turunen, Honkasalo, Parviainen, Valtavaara, Dahlqvist, Rehnberg, Louekoski, Mäenpää, Karvonen, Haanpää sekä varavaltuutettujen Janhunen, Sneck ja Holm jättämä ja allekirjoittama aloite, jossa ehdotetaan suvaitsevaisuuskasvatuksen opetussuunnitelman valmistelua ja käyttöönottoa. Kunnanhallitus on lähettänyt aloitteen sivistyslautakunnan valmisteltavaksi. Aloite on valmistelussa sivistysosastolla. 8. Valtuutettujen Linnala, Raivio, Paajes, Mäenpää, Louekoski, Parviainen ja varavaltuutettujen Koroma-Hintikka ja Kokkonen jättämä ja allekirjoittama aloite, jossa ehdotetaan, että kunnan on välittömästi aloitettava neuvottelut maanomistajan kanssa louhostoiminnasta luopumisesta. Kunnanhallitus on lähettänyt aloitteen ympäristö- ja rakennuslautakunnan valmisteltavaksi. Ympäristö- ja rakennuslautakunta on lähettänyt vastauksen aloitteeseen kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle. Kunnanhallitus on lähettänyt aloitteen edelleen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Aloite on valmistelussa teknisellä osastolla. 9. Valtuutettujen Svanfeldt, Laaksonen, Gottberg, Parviainen, Haanpää, Turunen, Tanskanen, Honkasalo, Alho, Karell, Paajes ja Rosengren sekä varavaltuutettujen Kokkonen ja Sneck jättämä ja allekirjoittama aloite, joka koskee kiintiöpakolaisten vastaanottamiseksi n kuntaan. Kunnanhallitus on lähettänyt aloitteen perusturvalautakunnan valmisteltavaksi. Aloite on valmistelussa perusturvaosastolla. 10. Valtuutettu Valtavaaran jättämä ja allekirjoittama aloite koskien Aleksis Kiven koulun homevaurioiden ja koulun oppilaiden terveydentilan seulontatutkimuksen tekemistä mahdollisten homealtistusten selvittämiseksi. Lautakunta Kunnanhallitus

21 Sivu 17 Kunnanhallitus on lähettänyt aloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Aloite on valmistelussa teknisellä osastolla. 11. Valtuutettu Yrjö kokkosen ja varavaltuutettu Birgitta Johanssonin jättämä ja allekirjoittama aloite, jossa ehdotetaan, että tekninen lautakunta alkaa selvittää mahdollisuuksia nuorten palkkaamiseksi kesätyöhön tai työharjoitteluun tehtävään valmistaa ja asentaa paikoilleen linja-autojen pysäkkikatoksia kunnan teknisen toimen alaisuudessa. Kunnanhallitus on lähettänyt aloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Tekninen lautakunta on lähettänyt vastauksen aloitteeseen kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus on palauttanut aloitteen tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Aloite on valmistelussa teknisellä osastolla. 12. Valtuutettu Kirsi Pesosen ja Marko Linnalan jättämä ja allekirjoittama aloite koirapuiston rakentamiseksi n keskustan läheisyyteen. Kunnanhallitus on lähettänyt aloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Tekninen lautakunta on lähettänyt vastauksen kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus on lähettänyt edelleen vastauksen kunnanvaltuustolle. Aloite tulee kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. 13. Valtuutettu Harri Haanpään jättämä ja allekirjoittama aloite koskien kunnallisten päätöksentekoelinten esityslistojen liitteiden julkaisemista internetissä. Kunnanhallitus on lähettänyt aloitteen hallinto-osaston valmisteltavaksi. Aloite on valmistelussa hallinto-osastolla. 14. n Keskustan valtuustoryhmän jättämä aloite koskien haja-asutusalueen jätevesijärjestelmiä. Kunnanhallitus on lähettänyt valtuustoaloitteen rakennus- ja ympäristölautakunnan valmisteltavaksi. Ympäristö- ja rakennuslautakunta on lähettänyt vastauksen kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus on päättänyt lähettää vastauksen edelleen kunnanvaltuustolle. Vastaus aloitteeseen tulee kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Lautakunta Kunnanhallitus

22 Sivu Valtuutettu Yrjö Kokkosen ja varavaltuutettu Birgitta Johanssonin jättämä ja allekirjoittama aloite koskien kunnan kiinteistöjen varustamista aurinkokeräimillä. Kunnanhallitus on lähettänyt aloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Tekninen lautakunta on lähettänyt vastauksen kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus on lähettänyt vastauksen edelleen kunnanvaltuustolle. on päättänyt lähettää aloitteen uudelleen valmisteltavaksi. Aloite on teknisellä osastolla valmisteltavana. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina valtuustoaloitteet Valmistelija: hallintojohtaja Mikko Löfbacka puh , s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee vuosina 2011, 2012, 2013 ja 2014 jätetyt ja vielä valmistelussa olevat valtuustoaloitteet tiedoksi. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. ==== KV 5 hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. ===== Lautakunta Kunnanhallitus

23 Sivu 19 KH:268 /2014 KV 6 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN HAJA- ASUTUSALUEEN JÄTEVESIJÄRJESTELMIÄ YMPJARAKLTK Oheismateriaalia n Keskusta jätti valtuustoaloitteen haja-asutusalueen jätevesien huoltojärjestelmistä. Aloitteessa ehdotetaan, että kunnan tiedottaminen, lupamenettely ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n neuvonanto pitää päivittää, koska nämä ovat aiheuttaneet hämmennystä kuntalaisten parissa. Kunnanhallitus lähetti aloitteen (KH 93) edelleen ympäristö- ja rakennuslautakunnan valmisteltavaksi. Taustalla on valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) joka astui voimaan ja samalla kumosi aikaisemman asetuksen (542/2003). Tavoitteena on hillitä vesistöjen rehevöitymistä ja suojella talousvesikaivoja. Asetuksessa on kiinteistönomistajille uudenlaisia velvoitteita, kuten esimerkiksi tarkat puhdistusvelvoitteet viemärivesien sisältämälle typelle, fosforille ja biologiselle hapen kulutukselle. Uusien järjestelmien tulee täyttää velvoitteet heti ja olemassa olevien ennen Aloitteen ensimmäisenä ehdotuksena mainitaan, että neuvonannon ja ohjeistuksen yhteydessä tulee löytää helpoin ja edullisin ratkaisu. n kunnalla on sopimus Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa neuvonantopalvelusta. Yhdistys antaa kiinteistökohtaisia neuvoja käymällä kiinteistöillä. Neuvontakäyntien yhteydessä pyritään yhdessä kiinteistönomistajan kanssa löytämään paras ratkaisu. Aloitteessa mainitaan myös, että mediassa on annettu ymmärtää, että vaaditaan hyvin kallis jätevedenhuoltosuunnitelma, jotta toimenpideluvan voi saada. MRL:n 126 a mukaan jätevedenhuoltojärjestelmän uusimista varten vaaditaan toimenpidelupa. Luvan myöntämiseksi hakijan tulee osoittaa, että suunnitellut järjestelmät täyttävät säädetyt vaatimukset. Myös suunnitelmien tekijän tulee MRL:n 120 mukaan pystyä osoittamaan, että hänellä on tarpeellinen osaaminen ja kokemus. Tämä selitetään lähemmin rakennusmääräyskokoelman osassa A2. Rakennusvalvonnan resurssipulan takia kunta ostaa lisäneuvontapalveluja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ltä. Näin voidaan todeta, että kunnan tarjoamat neuvontapalvelut ovat tasokkaat. Lupamenettely on lain mukaista eikä ole mitään syytä muuttaa sitä. Liitteet ja oheismateriaali: - oheismateriaalina: Lautakunta Kunnanhallitus

24 Sivu 20 o n Keskustan valtuustoaloite haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyjärjestelmästä o Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n vastine heidän n kunnassa tekemästään työstä. Esittelijä: rakennustarkastaja Kenneth Flythström, puh , s-posti: kenneth.flythstrom@siuntio.fi Ehdotus: Ympäristö ja rakennuslautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, - että selvitysosa merkitään vastaukseksi valtuustoaloitteeseen hajaasutusalueiden jätevedenhuoltojärjestelmästä ja - että aloite merkitään loppuun käsitellyksi KH Ehdotuksen mukaan. = = = Neuvontapalvelua ei osteta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ltä n kunnan rakennusvalvonnan resurssipulan takia vaan muista syistä. Neuvontapalvelun hankinta seudulliselta toimijalta yhtenäistää neuvontaa Länsi-Uudenmaan alueelle. n rakennusvalvonta on lupaviranomainen asiassa ja neuvontapalvelun hankinta joltain toiselta toimijalta voidaan nähdä hyödyllisenä. Liitteet ja oheismateriaali oheismateriaalina: - valtuustoaloite koskien haja-asutusalueen jätevesijärjestelmiä ja - vesi ja ympäristö ry:n vastine jätevesineuvonnasta n kunnan alueella Ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se - merkitsee selostusosan vastaukseksi valtuustoaloitteeseen hajaasutusalueiden jätevedenhuoltojärjestelmästä ja - merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. = = = KV 6 Käsittely: Keskustan valtuustoryhmä ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Lautakunta Kunnanhallitus

25 Sivu 21 Koska oli tehty ryhmäpuheenvuorossa ehdotus asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi äänestävät ei. Äänestyksessä asian käsittelyn jatkaminen voitti äänin 16 (Berglund, Dahlqvist, Gottberg, Holmberg, Honkasalo, Karell, Laaksonen, Linnala, Paajes, Parviainen, Pesonen, Rosengren, Svanfeldt, Tanskanen, Turunen, Alho) 11 ( Haanpää, Holmlund, Johansson, Karvonen, Kokkonen, Louekoski, Lovén, Mäenpää, Penttinen, Sarviaho, Valtavaara). hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. ===== Lautakunta Kunnanhallitus

26 Sivu 22 KH:207 /2014 KV 7 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN KOIRAPUISTON RAKENTAMISTA TEKNLTK Oheismateriaalia Valtuutetut Pesonen ja Linnala ovat jättäneet valtuustoaloitteen koskien koirapuiston rakentamista n keskustan läheisyyteen. Aloitteessa todetaan, että ssa on paljon koiria, mutta ei koirapuistoa ja puiston rakentaminen vähentäisi kuntalaisten tarvetta ulkoiluttaa koiriaan vapaana. Puisto toimisi myös koiraihmisten sosiaalisena kohtauspaikkana. Aloitteen tekijät toivovat, että kunta osoittaisi paikan puistolle ja hankkisi siihen liittyvät aita-, penkki- ja roskien keräystarpeet ja työ voitaisiin tehdä talkoina. Aloitteessa todetaan myös, että olisi tarpeellista jakaa koirapuisto erikseen pienille ja suurille koiraroduille. Paikaksi on ehdotettu Sjundbyntien kerrostalon takana olevaa metsäaluetta. Aita on ehdotettu tehtäväksi purettavaksi ja siirrettäväksi. Suomen Kennelliiton laatimassa julkaisussa Koira kuntalaisena Opas kunnille ja koiranomistajille (2011) on annettu ohjeita koira-aitauksen rakentamisesta. Julkaisu on luettavissa sähköisesti osoitteessa Ohjeiden mukaan kaksiosaisen koiraaitauksen suositeltava koko on vähintään 3000 m 2. Aitauksen suositeltu vähimmäiskorkeus on 1,25 metriä (runsaslumisilla alueilla enemmän) ja se tulee rakentaa mahdollisimman maapintaa myötäillen. Maan pintarakenteille on annettu suosituksia ja puiston vähimmäisvarustuksesta on annettu seuraava ohjeistus: - jätesäiliö koirien jätöksille (1300 l syväsäiliö tai kompostori) - 60 l roska-astia kumpaankin aitaukseen ja huoltopihalle - kiintopenkki kumpaankin aitaukseen - hiekoitushiekka-astia talvikautta varten - valaisimia vähintään 1/aitaus ja yksi huoltopihalle - lapiot, haravat ym. puistotyökalut koirien jätösten keräämistä varten kumpaankin aitaukseen - tila polkupyöräparkille ja parkkipaikka autoille kohtuuetäisyydellä - ilmoitustaulu Edellä mainitun oppaan mukaan keskimääräiset rakennuskustannukset perusvarusteilla ovat noin euroa ja ylläpitokustannukset euroa vuosittain. Todellisuudessa 3000 m 2 :n kokoisen kaksiosaisen aitauksen rakentamiskustannukset ovat noin euroa. Tässä arviossa aitaus tehdään 1,5m korkeista metalliaitaelementeistä ja varustuksena on muutoin käytetty oppaan vähimmäisohjetta. Puisen aidan rakentamista, mikä olisi talkootyölle soveliaampi, ei suositella sen huoltotarpeen ja maanpinnan myötäilyvaatimuksen vuoksi. Arvioitu euroa jakautuu karkeasti Lautakunta Kunnanhallitus

27 Sivu euroa materiaalille ja tarvikkeille sekä euroa työlle. Aidat ja portit muodostavat merkittävän osan (noin 75 %) arvioiduista materiaalikustannuksista. Kuntakeskuksen alueelta on kartoitettu kuusi soveltuvaa paikkaa koirapuistolle. Paikat on esitetty oheismateriaalina olevalla keskustataajaman asemakaavojen yhdistelmäkartalla. 1. Sjundbyntien varren lähivirkistysalue - etuna rauhallinen sijainti - haittoina sijainti keskustataajaman laidalla (saavutettavuus), kustannuksia lisäävä rinnemaasto ja pysäköinnin järjestäminen 2. Billskogintien varren lähivirkistysalue - etuina verraten rauhallinen sijainti ja kohtuullisen tasainen maasto - haittoina sijainti keskustataajaman laidalla (saavutettavuus) ja se, että alue on vuokrattu 3. Aseman ja ntien välinen puisto - etuina miellyttävä ympäristö, hyvät pysäköintimahdollisuudet, tasainen maasto sekä keskeinen ja melko rauhallinen sijainti - haittoina maanomistusolosuhteet (kuluu rautatiealueeseen) ja käytettävissä olevan tilan rajallisuus 4. Urheilupuiston koivikko - etuina miellyttävä ympäristö, hyvät pysäköintimahdollisuudet, tasainen maasto ja keskeinen sijainti - haittoina lähialueen mahdollisesti häiriintyvä pientaloasutus 5. n Sydämen lähivirkistysalue - etuina erinomainen sijainti (saavutettavuus, muiden keskusta-alueen äänien lomassa tuskin aiheuttaa lisähäiriötä), hyvät pysäköintimahdollisuudet ja tasainen maasto - haittana mm. nurmikenttien alueen kaventuminen (esim. Sjundeå Cup) 6. ntien ja Aleksis Kiven tien risteyksen liiketontti - etuina keskeinen sijainti, melko tasainen maasto, miellyttävä ympäristö, hyvät pysäköintimahdollisuudet - haittoina Fanjunkarsilla tapahtuvan toiminnan mahdollinen häiriintyminen ja alueen muut tulevaisuuden käyttömahdollisuudet (kaupalliset palvelut, kunnan lisärakennustarpeet) Yllä mainittujen etujen ja haittojen valossa vaihtoehdot 4 ja 5 olisivat soveliaimpia. Kunnan talousarvion investointiluettelossa ei ole varattu määrärahoja koirapuiston rakentamista varten. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa tämän suu- Lautakunta Kunnanhallitus

28 Sivu 24 ruista investointia kyseessä olevaan tarkoitukseen ei pidetä perusteltuna. Tulevaisuudessa taloudellisen tilanteen toivon mukaan kohentuessa koirapuiston rakentamista tulisi kuitenkin harkita osana keskusta-alueen ympäristön ja asumisviihtyvyyden kehittämistä. Liitteet ja oheismateriaali: Oheismateriaalina: - Valtuustoaloite koskien koirapuiston rakentamista n keskustan läheisyyteen - Keskustataajaman asemakaavojen yhdistelmäkartta, johon on merkitty kartoitetut koirapuiston mahdolliset paikat Esittelijä: maankäyttöinsinööri Taneli Kiljunen, puh , sähköposti: taneli.kiljunen@siuntio.fi Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, - että selostusosa merkitään vastaukseksi valtuustoaloitteeseen koskien koirapuiston rakentamista; - että koirapuistoa ei tällä erää rakenneta ja - että valtuustoaloite julistetaan loppuun käsitellyksi. Ehdotuksen mukaan. ==== KH Liitteet ja oheismateriaali: Oheismateriaalina: - Valtuustoaloite koskien koirapuiston rakentamista n keskustan läheisyyteen - Keskustataajaman asemakaavojen yhdistelmäkartta, johon on merkitty kartoitetut koirapuiston mahdolliset paikat Ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää - merkitä selostusosan vastaukseksi valtuustoaloitteeseen koskien koirapuiston rakentamista, - koirapuistoa ei tällä erää rakenneta ja - valtuustoaloite merkitään loppuun käsitellyksi., Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. = = = KV 7 hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. ==== Lautakunta Kunnanhallitus

29 Sivu 25 KH:632 /2014 KV 8 KH KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSISTA KUULUTTAMINEN VUONNA 2015 n työjärjestyksen 8 mukaan kunnanvaltuuston kokouskutsu tulee lähettää kirjallisena vähintään 7 päivää ennen kokousta erikseen kullekin valtuutetulle ja niille henkilöille, joilla on kokouksessa sekä läsnäolo- että puheoikeus. Samanaikaisesti kokouskutsu on saatettava yleisesti tiedoksi julkisille kuulutuksille varatulla ilmoitustaululla. Työjärjestyksen 10 :n mukaan valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta kuulutetaan niissä lehdissä, joissa valtuusto on päättänyt kuuluttaa kokouksistaan. Vuoden 2014 aikana kunnanvaltuuston kokouksista on kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti kuulutettu julkisille kuulutuksille varatun ilmoitustaulun lisäksi kunnan internetsivuilla. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuuston kokouksista kuulutetaan vuoden 2015 aikana julkisille kuulutuksille varatun ilmoitustaulun lisäksi kunnan internetsivuilla. Lisäksi kunnanhallitus päättää että kunnanhallituksen ehdotusta sovelletaan jo ennen kunnanvaltuuston päätöstä asiasta. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. = = = KV 8 hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. ===== Lautakunta Kunnanhallitus

30 Sivu 26 KH:625 /2014 KV 9 KH SIVISTYSLAUTAKUNNAN JÄSENEN EROPYYNTÖ JA TÄYDENNYSVAALI (NYGÅRD) Kuntalain 33 :ssä säädetään seuraavasti yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen: Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1. jonka kotikunta kyseinen kunta on 2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3. joka ei ole holhouksen alainen. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Kuntalain 38 :n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. on valinnut seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet sivistyslautakuntaan toimikaudelle : Varsinainen jäsen Gottberg Carl-Johan (pj.) Karvonen Pami (varapj.) Forsblom Peppe Lignell Gun Nygård Johanna Peltonen Sisko Sarviaho Rainer Vireä-Aihio Paula Paasikivi Anna Varajäsen Asplund Tom Mäkelä Sakari Holmén Susanna Lemström Anna Valtavaara Heikki Savinainen Tuula Jalava Marika Mäkinen Harri Johansson Birgitta Sivistyslautakunnan jäsen Johanna Nygård anoo päivätyllä kirjeellä eroa luottamustoimestaan sivistyslautakunnan jäsenenä. Nygård perustelee eropyyntöään sivistyslautakunnasta luottamustoimien määrällä. on päättänyt valita Nygårdin kunnanhallituksen jäseneksi vuosiksi Kunnanhallitus valitsee omat edustajansa lautakuntiin vuoden 2015 ensimmäisessä kokouksessaan. Nygårdillä on Lautakunta Kunnanhallitus